P YHÄJOEN KUULUMISET LAUANTAI 10.2.2018 VIIKKO 6 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Vanhojenpäivänä 2018 nähdään jälleen pukuloistoa KUVA: PEKKA MEHTÄLÄ ELINA MATTILA Vanhojenpäivää vietetään jälleen abiturienttien penkkareiden jälkeisenä päivänä perjantaina 16. helmikuuta. Päivä on lukion kakkosten juhlapäivä, jolloin he juhlivat koko päivän. Päivä etenee perinteiseen tahtiin; kello 12.00 Vanhat tanssivat koululaisille, jonka jälkeen muutama pareista menee esiintymään Jokikartanoon. Tanssijat myös juhlistavat päivää ja syövät päivällistä paikallisessa ravintolassa. Illalla klo 17.00 on iltanäytös vanhemmille ja kyläläisille. Sen jälkeen sali siivotaan. Hilja Rautio ja Veeti Tiirola muodostavat yhden tämän vuoden kymmenestä tanssiparista. Hilja pukeutuu näyttävään yönsiniseen tanssiaismekkoon, joka on koristeltu korukivin. Veetillä on klassinen musta puku ja kengät sekä Hiljan pukuun sointuvat rusetti ja taskuliina. Tämän vuoden tanssiaisissa nähdään yhteensä kahdeksan tanssia ja lisäksi tanssitaan vielä yleisövalssit ja letkajenkka. Vanhojentanssit ovat yksi lukioelämän kohokohdista ja niitä odotetaan innolla. Pitkän odotuksen jälkeen on vihdoin aika päästä juhlistamaan sitä, että ollaan koulun vanhimpia. Hilja on nähnyt vanhojentanssit joka vuosi; nyt on hänen vuoronsa pitää oma prinsessapäivänsä. Jännittävänä päivänä omat luokkakaverit ovat tärkeitä; hyvä yhteishenki ja huumori auttavat jännitykseen. Vanhojenpäivänä monen haave toteutuu, ja luokan kanssa voi yhdessä pitää hauskaa.
sivu 2 Pyhäjoen Kuulumiset 10.2.2018 Entisestä pois juna vie Pyhäjoen lukiolaiset pysähtyivät Rautatie-näytelmän äärelle ja tarkastelivat sitä eri oppiaineiden näkökulmista MILJA RAITANEN Tunnelma tiivistyy, kun Oulun kaupunginteatterin näyttelijät saapuvat lavalle keskustelemaan yleisön kanssa. Näyttelijät kyselevät, mistä saakka ihmiset ovat tulleet ja antavat aplodit meille Pyhäjoen lukiolaisille. Näyttelijät siirtyvät näyttämön takaosaan; lavalle laskeutuu täydellinen pimeys. He aloittavat tulitanssin ja pyörittävät oransseja lankojen päissä olevia valopalloja. Ohjaaja Heta Haanperä ja käsikirjoittaja Jukka Heinänen päättivät pidentää Rautatien aikajanaa: näytelmä alkaa maailman alusta. Vähitellen näytelmä siirtyy kansanmusiikin vauhdittamana eteenpäin Korvenperän pappilan metsäsaralle, missä päähenkilöt Matti (Mikko Leskelä) ja Liisa (Merja Pietilä) asustelevat pienessä mökissä. Pian Matti lähtee hevosella jyväinmaksuun pappilaan, missä hän päätyy pehtorin puheille. Tämä kertoo lähtevänsä pian tatsuunamieheksi Lapinlahdelle rakennetulle rautatielle, mistä Matti menee hyvin hämilleen. Keskustelu rautatiestä jatkuu pappilassa rovastin ja ruustinnan kanssa. Kotimatka kuluu tuota kummaa masiinaa pohdiskellessa: kuin höyrylaiva Suomela laitettuna pyörien päälle. Vaunut ovat huoneen kokoisia eikä kyyti tärise yhtään. Pehtorin mukaan rautatien hevoset syövät halkoja juostessaan. Liekö ovat Matti-parkaa narrinaan pitäneet? Kun Matti pääsee kotiin, hän tarinoi rautatiestä Liisalle, jolle tulee yhtäkkiä kova kiire viemään kehruuksia ruustinnalle. Takaisin tullessaan Liisakin on viisastunut ja tietää jotain rautatiestä. Masiina on niin kumma, että pakko se on nähdä omin silmin. Kun kesä tulee, niin sitten mennään eikä siinä auta mikään, Liisa tokaisee. Väliajan jälkeen koko talven kestänyt odotus päättyy: Korvenperälle on tullut kesä. Matti ja Liisa suuntaavat kohti Lapinlahtea. Rautatieasemalla kaikki on ihmeellistä: ihmiset ovat ylpeitä, asemarakennus on pappilaakin komeampi ja kovaan ääneen tikittävä kello muistuttaa junan saapumisesta. Matti ja Liisa päättävät lähteä lystin ajuun rautatietä pitkin. Alun jännitys muuttuu vähitellen katastrofiksi, kun nykyaikainen mies tulee korvenperäläisten juttusille: mies juottaa Matin humalaan, Matti ja Liisa heitetään pois junasta ja heillä alkaa uuvuttava matka takaisin kotiin. Näytelmän loppu jää avoimeksi. Katsoja saa itse päättää, mihin näytelmä loppuu, kertoo Haanperä. Lopussa Matin ja Liisan koti muuttuu talosta valokuvan kehyksiksi, joiden sisällä he seisovat. Junamatkalla harpataan kohti nykyaikaa: tanssi vaihtuu kansantanssista twerkkaukseksi, musiikki pelimannimusiikista nykyteknoksi ja näyttelijät ovat yhtäkkiä 2000 -luvun vaatteissa. Maisemat muuttuvat mustavalkoisista värillisiksi, junasta tulee metro ja pian Matti ja Liisa huomaavat olevansa keskellä nykyajan teollisuushallia, jonka lattioita siivooja imuroi. Vaikka kaikki ympärillä muuttuu, Matti ja Liisa eivät muutu. Juuri tämä on Rautatien aihe: pysyväinen ihminen ajassa. Aika menee eteenpäin, mutta ihminen ei ole geneettisesti muuttunut 70 000 vuoteen, Haanperä tiivistää. Yksi näytelmän teema on ihmisen suhtautuminen muutoksiin - uusi arveluttaa aluksi, mutta lopulta muutoksista tulee arkipäivää. Lukiolaiset valitsivat Rautatien Matlienalle Mummo Rap -kappaleen. Kappaletta esittivät Valtteri Impola (vas.), Venla Eskola, Venla Impola ja Matti Rautakoski. KUVAMANIPULAATIO/OSSI TUUTTILA Iso ilmiö Pyhäjoen lukiossa Pyhäjoen lukiolaiset tutustuivat eri oppiaineissa Rautatie-tekstiin ja kävivät katsomassa näytelmän Oulun kaupunginteatterissa. Kuvassa opiskelijat Sofia Sipilä ja Karim Sarpola. * Englannin, kuvataiteen, musiikin, psykologian ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat Pyhäjoen lukiossa suunnittelivat viime syksyn aloituksen jo keväällä. * Aiheeksi valikoitui Suomen 100 -vuotisjuhlien kunniaksi Juhani Ahon tuotanto ja erityisesti hänen teoksensa Rautatie ja Oulun kaupunginteatterin esitys. * Opiskelijat haastattelivat ohjaaja Heta Haanperää, pukusuunnittelija Tellervo Syrjäkaria ja lavastaja Kalle Nurmista. * Ilmiön äärelle pysähdyttiin ja sitä tarkasteltiin eri oppiaineiden näkökulmista. * Psykologian kurssilla analysoitiin henkilöitä. Musiikin kurssilla henkilöistä sävellettiin musiikkia. Kuvataiteen kurssilla tapahtumista taiteiltiin sarjakuvia englanniksi. Äidinkielen kurssilla kirjoitettiin esseitä. * Rautatie -teemalehti Pyhäjoen lukiolaisten tekemänä ilmestyi 9. joulukuuta Pyhäjoen Kuulumiset -lehdessä. Tämä juttu ilmestyi maanantain 5.2. Kalevassa, Yhteisö-liitteessä Milja Raitanen kirjoitti Rautatie-näytelmästä essee-tekstin, josta tiivistelmä tällä sivulla. Hänen mielestään Rautatie kuvaa pysyväistä ihmistä muuttuvassa ajassa.
Pyhäjoen Kuulumiset 10.2.2018 sivu 3 Huoltoasemayrittäjyyttä Yppärissä jo 45 vuoden ajan OONA PISILÄ Yppärin Neste on varmasti monelle pyhäjokiselle tuttu paikka. Jo 15 vuotta yritystä on pyörittänyt yppäriläinen Taneli Helaakoski. Alle 30 -vuotiaana yrittäjyyselämän aloittanut Helaakoski kertoo, että veri on vetänyt hänet yrittäjäksi. Aiemmin Tanelin isä, Tenho, toimi Nesteellä yrittäjänä 30 vuoden ajan. Isän sairastumisen jälkeen Taneli siirtyi huoltoaseman yrittäjäksi. Ennen siirtymistä Nesteelle hän asui ja työskenteli Jyväskylässä. Lapsuuden Neste oli Kesoil ja Kesoilina se pysyy varmasti itselleni aina, Helaakoski kertoo. Muistoissa ovat pysyneet myös sisustukseltaan tumma, savuinen baari ja sen perällä olevat videopelit ja flipperi. Kahviossa oli täytettyjä eläimiä sekä pitkä pöytä, joka toimi sen aikaisen Nesteen tärkeänä keskustelupaikkana. Myös perheessä olleet kolme Collie-koiraa ovat ansainneet tärkeän paikan yrittäjän muistoissa. Normaaliin työpäivään huoltoasemalla kuuluu paljon asiakaspalvelua ja ongelmien ratkomista asiakkaan puolesta. Työ on monipuolista ja sopivan haastavaa; juuri nämä asiat tekevät työstä mielekästä. Työpäivä kestää yleensä 8,5 tuntia. Joskus on pidempiä vuoroja, toisinaan jopa tuplasti pidempiä kuin normaali päivä. Suurin osa päivästä on seisottava, joten hyvät kengät ovat epäilemättä tärkeät. Helaakosken lisäksi Nesteellä on viisi muuta työntekijää. Huoltoaseman peruspalveluihin kuuluvat posti, matkahuolto, korjaamo, lounaskahvila, lähikauppa, Veikkaus, Alkon tilauspalvelu ja metsästyslupien myynti. Päivän aikana huoltoasemalla kerkeää käydä monia kyläläisiä sekä ohikulkijoita. Myös vakioasiakkaat ovat tuttu näky Nesteen kahviossa; aamuisin kokoontuu perinteinen parlamentti keskustelemaan niin Yppärin kuin muunkin maailman tapahtumista. Kyläläisten lisäksi myös monet työmiehet asioivat Nesteellä päivittäin. Vakioasiakkaiden merkitys on tärkeä yrityksen jatkuvuudelle. Myös Helaakosken vaimo Taneli ja Pauliina Helaakoski ja tytär Ainoleena on mukana yrittäjyyselämässä, tulevaisuudessa ehkä myös heidän tyttönsä. Huoltoasemayrittäjyydellä pystyy elättämään itsensä, mutta kultakaivos se ei kuitenkaan ole. Helaakoskelle työssä on tärkeintä ihmisten palveleminen: Kaikkia ei voi tyydyttää, mutta pyrimme aina parhaaseen tulokseen. Asiakkaat ovat olleet pääasiallisesti tyytyväisiä saamaansa palveluun, mikä on tullut ilmi Nesteen facebook -sivujen kautta tulleista palautteista. Helaakoski vinkkaa vielä, että jos tulee mieleen puuttuvia palveluita, niistä kannattaa kertoa, jolloin niitä voidaan lisätä tarjontaan. Tilapäisiä häiriöitä Kuulumisten jakelussa Kuulumisten jakelu on tammikuun lopussa päättyneen jakelusopimuksen seurauksena ollut vahvassa turbulenssissa. Yhteistyö Kalevan jakelutoimiston kanssa alkoi takkuisasti. Sen seurauksena osa lehdistä meni kokonaan hukkaan ja osa jäi jakelun heittolaatikoihin. Jakelun parantamiseksi on tehty hartiavoimin töitä, mutta valoa putken päässä näkyy varmuudella vasta kahden viikon päässä. Toivomme, että naapuriapu lehden jakelussa ja lehden nettiversio pystyvät tämän lyhyen siirtymäajan tyydyttämään lukijoidemme tarpeen. Yritämme kyllä parhaamme saadaksemme jakelun kuntoon jo seuraavalle numerollemme. Kuulumisten tämä ja mahdollisesti vielä seuraava numero jaetaan Etelänkylän, Pirttikosken ja Yppärin alueella näissä kartoissa merkittyihin jakolaatikoihin. Toivomme, että hakiessa annettaisiin mahdollisimman paljon naapuriapua. Lehden nettiversio on luettavissa normaaliin tapaan verkossa. Muilla alueilla jakelu tapahtuu entiseen tapaan laatikkojakeluna. Ilmoitukset tästä tiedosta poikkeavista jakeluhäiriöistä tehdään osoitteella jakelu@kaleva.fi. Viikolla 9 lehti ilmestyy keskiviikkona 28.2. Siitä eteenpäin lehden ilmestymispäivä on joko keskiviikko tai torstai. Ja jakelu palautuu kattavasti tammikuun jakelun tapaan lukijodemme postilaatikoihin. Lehden julkaiseminen on moniportaista hommaa. Tarvitaan tekstit, mainokset, taitto, paino ja jakelu. Lehti tulee lukijalle vain silloin, kun nämä kaikki portaat ovat reilassa. Nykyhässäkän seurauksena Kuulumisten ilmestymispäivä muuttuu todennäköisesti viikon keselle. Asiasta tarkemmin seuraavassa lehdessämme. Valitamme jakeluhäiriön lukijoillemme aiheuttamaa mielipahaa. Teemme parhaaamme asian korjaamiseksi. Arvo Helanti Sari Hidén
sivu 4 Pyhäjoen Kuulumiset 10.2.2018 Antero Kallio 15.2.1946-2.1.2018 AINO HELAAKOSKI Tämän vuoden alussa meille pyhäjokisille tuli suru-uutinen. Peruskoulun yläasteen pitkäaikainen matemaattisten aineiden lehtori Antero Kallio oli poistunut keskuudestamme. Antero saapui Pyhäjoelle vuonna 1976, jolloin peruskoulun käynnistämisestä täällä oli kulunut pari vuotta. Koulussa oli tuolloin todellinen tilan ahtaus, koska oppilaita oli Merijärveltä ja Pyhäjoelta. Kansalaiskoulua lopettelevia oppilaita oli kunnallisen keskikoulun ja peruskoulun opetussuunnitelmaa lukevien oppilaiden lisäksi. Kiihkeään koulumyllerrykseen ja ahtauteen Antero tuli mukaan. Alkujaan Pattijoen poika perheineen asettui asumaan Pyhäjoelle ja eli ja toimi paikallisessa elämässä yhtenä meistä - kuten silloin tapana oli. Hänen opettajauransa jatkui vuoteen 2006, jolloin hän jäi eläkkeelle. Antero oli asiallinen ja rauhallinen opettaja murrosikäisille oppilaille sekä sopuisa kollega meille opettajille. Hänen pohdiskelunsa ulottui matematiikan lisäksi monille elämän alueille kielitieteestä kasveihin, menneestä ajasta nykyhetkeen ja tulevaan kehitykseen. Jonakin aamuna Anterolla saattoi olla lapulla kirjoitettuna pitkä vieraskielinen sana, jonka etymologiaa (sanan syntyä) pohdimme joukolla. Joskus Anteron salkussa oli erikoinen metsästä löytynyt kukka tai sammal. Hän oli löytäjä ja keksijä. Hänen pohdiskelunsa ja värkkäilynsä kiinnostivat paitsi oppilaita myös meitä työtovereita. Anteron kiinnostus luontoon ei rajoittunut ainoastaan kasveihin. Hänen geologian harrastuksensa oli alkanut jo poikasena. Pyhäjoella hän kulki metsissä varakappale taskussaan. Erikoisen kivilöydön tehtyään hän tarkisti mahdollisen malmikiven varakappaleella raaputtaen. Hän kertoi joskus, että metsässä kävelyn tuloksena oli painava reppu selässä. Ei tullut perheelle marjoja vaan mielenkiintoisia kiviä. Malmikivilöydöistään Antero sai useita palkintoja. Kalliokujalta Kallion perhe muutti uuteen kotiin Tuiman aukiolle, jonka historia kiinnosti Anteroa. Hänen pohdiskelujaan pyhäjokisista tapahtumista ja vanhoista valokuvista saimme lukea Kuulumisissakin. Antero elää muistoissamme. Hänen 30 vuoden mittaisen työuransa aikana pari pyhäjokista sukupolvea suoritti oppivelvollisuutensa. Meitä Anteroa muistavia on paljon. Lämmin osanotto omaisille.
Pyhäjoen Kuulumiset 10.2.2018 sivu 5 Opettajan työ vaatii ihmissuhdetaitoja KATARIINA SORONEN Saaren koulun kuudennen luokan opettaja Katja Tervonen, 29, halusi työn, jossa jokainen päivä on erilainen. Lukion viimeisellä luokalla hänelle selkeytyi, että haluaa opiskella opettajaksi. Hän oli jo etukäteen kuullut koulutuksen olevan käytännönläheistä. Opettajan hommia pääsisi kokeilemaan heti opiskelun alkupuolella. Opiskelu luokanopettajaksi alkoi Rovaniemellä Lapin yliopistossa. Tervonen erikoistui musiikkiin, koska on pienestä saakka pitänyt musiikista ja harrastanut sitä. Myöhemmin hän opiskeli äidinkieltä ja kirjallisuutta Oulun yliopistossa, josta sitten valmistui opettajaksi joulukuussa vuonna 2012. Ennen Pyhäjoelle tuloa hän on ehtinyt olla opettajana Sallassa, Ranualla, Vaalassa sekä Kemissä. Sallassa hän opetti 0. -1. luokkien oppilaita, muuten oppilaat ovat aina olleet luokilla 5-6. Pyhäjoelle Tervonen päätti hakea töihin, koska halusi työskennellä lähellä Raahea, jossa asuu yhdessä avomiehensä kanssa. Opettaja kertoo viihtyneensä työssään hyvin sen ajan, jonka on ehtinyt Pyhäjoella olla. Hänen mielestään työkaverit ja oppilaat ovat mukavia. Työkavereilta voi aina kysyä, jos ei tiedä jotain. Se kertoo hyvästä ilmapiiristä koulun henkilökunnan välillä. Oppilaiden onnistumiset ovat parhaimpia hetkiä opettajan työssä. Erityisen mukavaa työssä on myös se, että ei tarvitse työskennellä yksin, vaan yhdessä oppilaiden ja toisten opettajien kanssa, Tervonen toteaa. Välillä hänestä tuntuu, ettei ole tarpeeksi aikaa jutella oppilaiden kanssa. Haasteita työhön tuo arviointi, koska etenkin taide- ja taitoaineiden arvioiminen on raskasta. Tervosen mielestä opetustapoja pitäisi vaihdella, sillä jokaisella on oma tyyli oppia: Lukeminen toimii jollekin, mutta toisella taas kuultu asia jää paremmin mieleen. Jotkut taas oppivat parhaiten hakemalla tietoa itse. Elämme aikaa, jossa teknologia kehittyy koko ajan. Tämä näkyy selvästi myös kouluissa. Koulun digitalisoituminen on opettajan mielestä hyvä asia silloin, kun koneita käytetään oikeasti johonkin hyödylliseen: Esimerkiksi tiedonhakuun tai vaikka oppiaineeseen liittyvään kahootiin se on hyvä. Niin sanottuun Suvivirsikeskusteluun, joka on paljon herättänyt ajatuksia erilaisilla keskustelupalstoilla, ei hän halua ottaa kantaa, mutta kertoo kuitenkin Suvivirren laulamisen olevan kiva perinne. Opettajan työ vaatii ihmissuhdetaitoja ja tietenkin helpompi on opettaa sellaisia aineita, joihin on perehtynyt vapaa-ajallaankin. Musiikki on minulle helppo aine opettaa, kun taas teknisen käsityön opetus ei sujuisi niin hyvin, pohtii Tervonen. Tyy- Katja Tervonen on viihtynyt erinomaisestisaaren Koulussa. pillistä työpäivää hänellä ei oikeastaan ole, koska kaikki päivät ovat erilaisia. Jokaiseen päivään kuuluu yleensä jonkin verran koneella istumista, mutta joka päivä oppitunneilla pyritään myös tekemään jotain toiminnallista. Erilaisuutta päiviin tuovat tietenkin oppiaineet, jotka vaihtuvat tunnista toiseen. Lisäksi pitkin lukuvuotta on erilaisia tapahtumia, kuten esimerkiksi Street fun, yleisurheilukisat tai itsenäisyysjuhla. Tervosen perheeseen kuuluvat isä, äiti, isoveli sekä avomies. Vapaaajallaan hän pyöräilee, tekee käsitöitä, retkeilee ja soittaa pianoa, kitaraa ja ukulelea. Musiikkia hän on harrastanut jo 5 -vuotiaasta asti, mistä huomaa, että se on sydäntä lähellä. Opettajan elämään iloa tuovat mielenkiintoinen työ sekä läheiset ihmissuhteet. Hän on ollut tyytyväinen ammatin valintaansa, eikä ole suunnitellut alan vaihtoa. Viimeisen kysymyksen vastauskin kertoo tästä. Mitä teet tulevaisuudessa, esimerkiksi viiden vuoden päästä? Toimin opettajana ja matkustelen lomat, Tervonen vastaa.
sivu 6 Pyhäjoen Kuulumiset 10.2.2018 Pyhäjoen palveluhakemisto Vihannintie 10, 86100 Pyhäjoki OSTAMME JA OTAMME VASTAAN ROMUAUTOJA YM. METALLIROMUA ISOIMMAT ERÄT NOUDAMME NOSTURIAUTOLLA MYYTÄVÄNÄ RST-PUTKIA esim. 40-140 mm LISÄTIETOJA AVOINNA MA - PE 8-17 0400 189 018 08-434 333 www.rannikonautojavaraosa.fi myynti@rannikonautojavaraosa.fi 0442391887 Puh. 050 5527 005, Eija Puh. 045 6394185, Saija Palvelemme maanantaisin 9-17 ilman ajanvarausta. Ti-la sopimuksen mukaan. Tervetuloa! JUMPPA- JUSSIN FYSIOTERAPIA FT: Vesa Mikkonen Satu Mikkonen puh 433 921, Kuntatie 4, 86100 Pyhäjoki
Pyhäjoen Kuulumiset 10.2.2018 sivu 7 Seurakunta tiedottaa Sanajumalanpalvelus su 11.2. klo 10. Saarna Niko Rantanen. Lähetyskahvila. Messu su 18.2. klo 10. Paljaat jalat -kuoro. Lähetyskahvila. Gospelkuoro Paljaat jalat ja yhtye konsertti su 18.2. klo 15 seurakuntatalolla. Raamattupiiri ma 12.2. klo 18 Sarpatissa. Perhekerho ke 14.2. klo 10. Laskiainen; mäenlaskua ja makkaraa. Perhekerho ke 21.2. klo 10. Lapsen ensiapu, Sini Pisilä ja Marjo Eskola. Päiväkerhot toimivat normaalisti. Mahdolliset tiedustelut p. 050 441 6095 tai piia. kaivosoja@evl.fi Musiikkityö: Kirkkokuoro keskiviikkoisin klo 18.30 seurakuntatalolla. Mukaan lapsikuoroon: Seurakunnan lapsikuororyhmiin mahtuu mukaan uusia lapsia. Kuorot aloittavat viikolla 7 seuraavasti: Muskarikuoro 6-9 vuotiaille (eskari 3.lk) keskiviikkoisin klo 17 17.45 srktalolla (max. 20 lasta). Välituntikuoro alakoululaisille Parhalahden koululla keskiviikkoisin klo 12.15-12.45 Välituntikuoro alakoululaisille Yppärin koululla torstaisin klo 11-11.30. Lapsikuoroihin ilmoittautumiset kanttori Outi Krankille p. 050 3059 490 / outi.krank@evl.fi Nuorisotyö Gospelcafe lauantaisin klo 19-23. Sählyä K18 monitoimitalolla torstaisin klo 19-21. Kasvuryhmä menneen kesän rippikouluikäluokalle keskiviikkoisin klo 15.30. Löydät meidät myös instagramista: nuorisotilasarpatti TULOSSA: Raahe Gospel la 24.2. Tiedustelut Hannulta 0500 766 031. Yhteisvastuukahvila Jokikartanossa ke 21.2 klo 10-14, ohjelmahetki ja arvontaa klo 13. Ystäväkerholaiset mukana ja kirkkokuoron lauluryhmä ohjelmahetkessä. Tarjolla vohveleita ja kahvia yhteisvastuukeräyksen hyväksi. SarpattiÄxön pe 23.2. klo 18. KUTSU Avoimet ovet Yppärin uudessa ryhmäpäiväkoti Vekkulassa ke 14.2. klo 14-17.00 Tervetuloa tutustumaan! Vanhamaantie 39 86170 Yppäri Järjestöt toimivat Eläkeliitto Pyhäjoen yhdistys ry Ma 12.2. Iltarusko klo 18.00, harmaahapset Ti 13.2. Päiväkahvit Seurakuntatalolla klo 12.00, mukana YIT:stä Raija Taskinen. Arvontaa Ti 13.2. Senioritanssit Monitoimitalolla klo 14.00 To 15.2. Vapaaehtoistoimijat Jokikartanossa klo 13.30 Ystävänpäivän tilaisuus. Ma 19.2. Äijäkööri Iltaruskossa klo 18.00 Lisätietoja toiminnasta: www. elakeliitto.fi/pyhajoki Hanhikivenkiertäjät ry Vuosikokous Sarpatissa su 25.2. klo:15.00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa päättämään lippukunnan asioista! - Hallitus Jyty Kalajoki ry Teatteri, virkistys ja shoppailumatka Kuopioon Rauhalahteen 23.-25.2.2018. Matkan Raahen Seudun riistanhoitoyhdistys V U O S I K O K O U S kokonaishinta alkaen 195 / hlö majoituksesta riippuen ja pakettiin kuuluu mm. majoitus 2-3 hh, aamiaiset, 2 x päivällinen noutopöydästä, kylpylän ja kuntosalin vapaakäyttö, lippu musikaaliin viulunsoittaja katolla sekä käynti ostoskeskus Matkuksessa. Rauhalahdessa esiintyjinä Yö-yhtye sekä Johanna Debreczeni. Tulossa jälleen Tallinnan matka 28.-30.4.2018 Ilmoittautumisia ja lisätietoja Hanna Nikupaavo 0444691253 tai hanna.nikupaavo@kalajoki.fi tai Paula Kumpula jyty.kalajoki@gmail. com Pyhäjoen maa- ja kotitalousnaiset Hilkka Keskitalo kutsuu meidät viettämään iloista iltaa kotiinsa! Tervetuloa kökkään torstaina 15.2.2018 klo 18.30 Pidetään Raahen Ammattioppilaitoksen auditoriossa os. Tervahovinkatu 2 torstaina 22.2.2018 klo 18.30. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 17.30.Käsitellään vusikokoukselle säädetyt asiat. Kahvitarjoilu Tervetuloa Pyhäjoen kaatuneiden omaiset ry:n Vuosikokous Iltaruskossa Ke 28.2 klo. 15.30 Sääntömääräisten asioiden lisäksi keskustellaan toiminnan jatkamisesta. Arvontaa. Tervetuloa Aihetta Kiitokseen Kiitos rippikoululaisille sunnuntain yhteisvastuun lipaskeräyksestä. Tuotto 608,62 euroa. Kiitos myös Runebergin torttujen leipojille, ostajille ja kaikille asianosaisille! Tuotto 506,70 euroa yhteisvastuulle. Tästä on hyvä jatkaa! Pyhäjoen seurakunta / diakoniatyö Pyhäjoen metsästysseuran vuosikokous Majalla ti 27.2. klo 19.00 Tervetuloa! Uudet jäsenet, tulkaa näyttäytymään! P YHÄJOEN KUULUMISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Hidén Arvo Helanti TOIMITUS Niko Haapakoski Rasmus Hökkä Ossi Tuuttila http://kuulumiset.pyhajoki.fi kuulumiset@pyhajoki.fi Puh. 040 359 6166 Toimitus: 040 359 6166 Päätoimittaja: 040 359 6165 Taloussihteeri: 040 359 6160 Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN 0788-6071 Seuraava lehti (7) ilmestyy >> lauantaina 17.2.2018 Aineisto toimitettava >> tiistaina 13.2.2018 klo 17.00 mennessä Painosmäärä >> vko 6:2600 kpl >> vko 7:2600 kpl Painopaikka: Kaleva Lehden jakelu: Ilmoitukset jakeluhäiriöistä jakelu@kaleva.fi Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%) >> 0,45 50 /pmm, toistohinta 0,35 0,40 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 120 >> koko sivu: 180 >> järjestöpalsta: 50 60 /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.
sivu 8 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t 10. 2. 2 0 18 µ(olplq WRGHOOLVXXWWD UDVYDPRQWXVWD NlVLQµ.LLQQRVWDDNR PRSRMHQ MD PRRWWRUHLGHQ NDQVVD YlUNNlLO\" 0LNl RQ PRRWWRULSDMD" 0LWHQ SllVHH PXNDDQ" 9RLQNR U\KW\l RKMDDMDNVL".HQHOOH WRLPLQWD RQ WDUNRLWHWWX".HWNl WRLPLQWDD MlUMHVWlYlW" 0LNVL MD PLVVl SDMD WRLPLL" 7HUYHWXORD PRRWWRULSDMDQ LQIRLOWDDQ QXRULVRWLOD.DKDYHOLQ WLORLKLQ 9DVWDDPPH N\V\P\NVLLVL MD NHUURPPH OLVll DONDYDVWD WRLPLQQDVWD,OWDDQ RYDW WHUYHWXOOHLWD QXRUHW SDMDQ RKMDDPLVHVWD NLLQQRVWXQHHW YDQKHPPDW MD NDLNNL MRLWD PRRWWRULSDMDQ WRLPLQWD NLLQQRVWDD 7XOH URKNHDVWL PXNDDQ 2VRLWH 9DQDKWLH NUV 3\KlMRNL /LVlWLHWRMD $QWHUR 6XQL WDL 5LLNND <OLNDXSSLOD