TULLIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2017

TULLIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2017 28.2.2018

SISÄLLYSLUETTELO - 2-1 Toimintakertomus... 3 1.1 Johdon katsaus 3 Ulkomaankaupan toimintaympäristön kehitys 3 Tullin resurssikehitys 3 Keskeisimpiä tehtävä- ja organisaatiomuutoksia 4 1.2 Tuloksellisuus 5 1.3 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 6 1.4 Toiminnallinen tehokkuus 10 Tuottavuus ja taloudellisuus 10 Maksullisen toiminnan kannattavuus 12 1.5 Tuotokset ja laadunhallinta 18 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkissuoritteet 18 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu 19 1.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 21 1.7 Tilinpäätösanalyysi 24 Rahoituksen rakenne ja talousarvion toteutuminen 24 Tuotto- ja kululaskelma 24 Tase 25 1.8 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 2016 26 1.9 Arviointien tulokset 27 1.10 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä ja epäsäännönmukaisuuksista 28 2 Tullin talousarvion toteumalaskelma... 29 3 Tullin käytössä olevat valtuudet... 31 4 Tullin tuotto- ja kululaskelma... 32 5 Tullin tase... 33 6 Liitetiedot... 35 7 Allekirjoitukset... 52

- 3-1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS ULKOMAANKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS Valtiovarainministeriön 19.12.2017 julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan Suomen bruttokansantuotteen volyymin ennustettiin kasvavan 3,1 prosenttia vuonna 2017 (vuonna 2016 kasvua oli 2,1 %). Yksityinen kulutus on kasvanut työllisyyden kohenemisen tukemana, tuotannollisia investointeja on tehty runsaasti ja viennin nopeaan toipumiseen on vaikuttanut ennen kaikkea maailmankaupan kasvu ja myönteinen talouskehitys useimmissa Suomen tärkeimmistä vientimaista. Tilastokeskuksen vuotta 2017 koskevien ennakkotietojen julkaisupäivä on 28.2.2018, joten siinä julkaistavat tilastot eivät ehtineet mukaan tähän toimintakertomukseen. Tullin ennakkotietojen mukaan Suomen tavaraviennin arvo nousi edellisvuodesta 15 % vuonna 2017. Vienti oli arvoltaan 59,5 miljardia euroa. Tuonnin arvo puolestaan nousi edellisvuodesta 13 % ollen arvoltaan 62 miljardia euroa. Tulli julkaisee ulkomaankaupan yksityiskohtaiset tiedot viime vuodelta 28.2.2017. Kauppataseen alijäämä laski viime vuonna verrattuna edellisvuoteen. Ennakkotietojen mukaan kauppatase jäi 2,5 miljardia euroa alijäämäiseksi vuonna 2017 alijäämän ollessa 3,1 miljardia euroa vuonna 2016 (alijäämä oli 613 miljoonaa euroa vuonna 2015). Alijäämä EU-maiden kanssa käydyssä kaupassa laski 1,9 miljardiin euroon edellisvuoden 3,6 miljardista eurosta samalla kun EU-maiden ulkopuolisten maiden kanssa käyty kauppa muuttui 615 miljoonaa euroa alijäämäiseksi (vuonna 2016 ylijäämää oli 434 miljoonaa euroa). Viime vuonna vienti EU-maihin kasvoi 17 % ja kolmansiin maihin 12 % ja tuonti EU-maista kasvoi 10 % ja kolmansista maista 17 %. EU-maiden osuus Suomen viennistä kasvoi hieman edellisvuodesta ollen 60,1 % ja tuonnissa EU-maiden osuus laski hieman edellisvuodesta ollen 60,7 %. EU-maiden ulkopuolelle suuntautuvan kaupan osuus viennistä oli 39,9 % ja tuonnista 39,3 %. Tullin transitokuljetustilaston mukaan Suomesta vietiin kauttakulkuna Venäjälle 723 tuhatta tonnia transitotavaraa vuonna 2017. Transiton tonnimäärä kasvoi reilun prosentin edellisvuoteen verrattuna. Transiton tonnimäärät olivat kuitenkin selvästi alhaisemmat kuin huippuvuonna 2008, jolloin tavaraa kuljetettiin transitona 3,8 miljoonaa tonnia. Tavararyhmistä eniten vietiin transitokuljetuksina kemianteollisuuden tuotteita, joiden osuus tonnimääristä oli 15 %. Koneiden ja laitteiden osuus oli 14 %, elintarvikkeiden osuus 11 % ja tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden osuus 10 %. Reilut kolme neljäsosaa transitotavarasta kulki Vaalimaan raja-aseman kautta. Transitotilasto sisältää Suomen ulkomaankauppatilastoon sisältymättömät tiedot maantiekuljetuksista, jotka viedään transitotavarana Suomen läpi itärajan yli tärkeimpien rajanylityspaikkojen kautta. Transito- eli kauttakuljetustavarat tulevat Suomen tullirajalle, josta ne passitetaan maanteitse Venäjälle niitä Suomen tullialueella tullaamatta. TULLIN RESURSSIKEHITYS Tullin henkilötyövuosien määrä laski voimakkaasti edellisvuoden toteumasta 2 165 ollen 1 890 HTV ilman ylitöitä ja varallaoloa. Noin 200 henkilötyövuoden vähennys johtui auto- ja valmisteverotustehtävien siirtämisestä Verohallintoon vuoden 2017 alusta. Loppujen 75 henkilötyövuoden vähennyksen taustalla oli henkilöstömäärän vähentäminen määrärahojen riittävyyden varmistamiseksi. Vuonna 2006 ennen valtionhallinnon tuottavuusohjelman käynnistymistä Tullin henkilötyövuosien määrä oli vajaat 700 suurempi kuin viime vuonna. Vähennyksen keskeisimpänä

- 4 - taustana on ollut valtion tuottavuusohjelman ja palveluiden digitalisoimisen lisäksi myös määrärahojen niukkuus. Tullin henkilöstöstä miltei puolet sijoittui toimipaikkaosastolle tullitoimipaikkoihin. Reilu viidennes henkilöstöstä sijoittui valvontaosastolle rikostorjunnan, yritystarkastuksen ja tullivalvonnan tehtäviin. Ulkomaankauppa- ja verotusosastolle tulliselvityksen, ulkomaankaupan tilastoinnin ja asiakashallinnan ja veronkannon tehtäviin sijoittui vajaat 15 % henkilöstöstä. Tullilaboratorioon sijoittui 3 % ja hallintoon ja esikuntaan sijoittui yhteensä reilut 13 % henkilöstöstä. Tullin htv-toteuma 2017 13 244 279 887 408 Pääjohtaja + esikunta Ulkomaankauppa ja verotus Valvonta Tullilaboratorio Toimipaikkaosasto Hallinto-osasto 59 Tullin talousarviokehys vuodelle 2017 oli lisätalousarvioineen 159 837 000 euroa (172 251 000 euroa vuonna 2016). Auto- ja valmisteverotustehtävien siirto Verohallintoon siirsi samalla 13,1 miljoonaa euroa Tullin määrärahoista Verohallinnolle. Seuraavalle vuodelle siirtyvä määräraha oli 18,2 miljoonaa euroa, josta sidottujen ICT-hankkeiden ja laiteinvestointien osuus oli noin 11 miljoonaa euroa. KESKEISIMPIÄ TEHTÄVÄ- JA ORGANISAATIOMUUTOKSIA Autoverotus ja valmisteverotus siirrettiin 1.1.2017 verohallinnon tehtäväksi Sipilän hallitusohjelman päätöksen mukaisesti. Verohallinto käyttää Tullin verotuksen ja veronkannon tietojärjestelmiä auto- ja valmisteverotuksen hoitamiseksi, kunnes Verohallinnossa käynnissä oleva Valmis-tietojärjestelmähanke on valmis käsittelemään auto- ja valmisteverotuksen viimeisimmän tiedon mukaisesti 1.1.2021. Tulli kantaa kuitenkin jatkossakin valmisteveroja esimerkiksi matkailijoilta, joilla on EU:n ulkopuolelta tullattavia valmisteveron alaisia tavaroita ja yrityksiltä, jos tullimenettelyssä katoaa valmisteveron alaista tavaraa, esimerkiksi alkoholia tullivarastosta. Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyi Tullista Verohallintoon alkaen 1.1.2018. Verohallinto huolehtii rekisteröityjen ALV-velvollisten maahantuonnin arvonlisäverotuksesta ja Tulli hoitaa edelleen muiden asiakkaiden maahantuonnin arvonlisäverotuksen.

1.2 TULOKSELLISUUS - 5 - Valtiokonttori on 10.11.2016 antanut toimintakertomuksen laatimisesta ohjeen (VK/948/00.00.00.01/2016). Tullin toimintakertomus on laadittu noudattaen valtiokonttorin ohjeen mukaista jäsentelyä; valtiovarainministeriön ja Tullin tulostavoitesopimus vuodelle 2016 ei täysin noudata valtiokonttorin ohjeen jäsentelyä, joten tulostavoitesopimuksen tavoitteet on sovitettu niitä parhaiten kuvaavan otsikon alle. Valtiovarainministeriön ja Tullin välisen tulostavoitesopimuksen toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuodelle 2017 ja niiden toteumat on esitetty alla olevassa taulukossa. Mittari Toteuma 2015 Toteuma 2016 Tavoite 2017 Toteuma 31.12.2017 Tulliselvitys Asiakastyytyväisyys tulliselvityksessä 1) 3,7 Ei mitattu 4,0 Syksyllä 2017 toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn yleisarvosana oli 3,67, joka alitti tavoitteen. Uudistettu tullausjärjestelmä (UTU) otetaan käyttöön vaiheittain niin, että käytettävyys/ asiakastyytyväisyys säilyy vähintään vuoden 2017 alkumittaustasolla. Kysely tehdään osana Tullin asiakastyytyväisyyskyselyä joka toinen vuosi. Tullin neuvonta- ja asiakastukipalveluiden asiakaskontaktit (puhelin- ja sähköpostipalvelut mukaan lukien vastaamattomat kontaktit) vähenevät digitalisoinnin ja itsepalvelun ansiosta vähintään (%) Neuvonta- asiakastukipalveluiden odotusaika enintään (minuuttia) Ei mitattu 3,9 4,0 UTU-hankkeessa on edetty hankesuunnitelman mukaisesti. Ensimmäisen osuuden tuotantokäyttö alkaa aikaisintaan loppuvuonna 2018, joten uuden tulliselvitysjärjestelmän asiakastyytyväisyyttä mitataan ensimmäisen kerran 2019-2020 aikana. Ei mitattu 11,4 5 Neuvonta- ja asiakastukipalveluiden asiakaskontaktit vähentyivät 24,9 %. Raportointi- ja laskentatapaa muutettiin ja samalla 2016-2017 toteumat korjattiin uuden tavan mukaisiksi: tiskiasiakkaiden neuvonta- ja asiakastukikontakteja ei voida luontevasti erottaa muista toimipisteiden palvelusuoritteista, joten niitä ei ole enää huomioitu. 3 2 2 Alle 2 min tavoiteaika toteutui tullineuvonnassa 78 %, nettiilmoittamisen tuessa 80 %, Sähköisen palvelukeskuksen yritysasiakkaiden tulli-ilmoittamisen tuessa 93 % ja Lupakeskuksessa 95 %. Lupakeskuksen tulosta ei saada OC järjestelmästä, joten luku on arvio. Sähköisten ilmoitusten käsittelyaika (%) Tuonnissa alle 1 h:ssa käsiteltyjen osuus 95 94 95 96 Viennissä alle 1 h:ssa käsiteltyjen osuus 96 95 95 95 Passituksessa alle 30 min käsiteltyjen osuus 100 100 100 100 Verojäämien osuus maksettavaksi määrätyistä veroista (%) Tulliverotuksessa 0,09 0,08 0,15 0,09 Merenkulkumaksuissa 0,00 0,00 0,05 0,00 Oikaistujen ja tuomioistuimen muuttamien tulliverotuksen jälkikanto- sekä peruutus- ja palautuspäätösten osuus (%) Tullirikostorjunta 1,6 1,5 2,2 1,3

- 6 - Tullin paljastamat rikokset (kpl) 9 656 9 581 10 000 9 409 Tullin paljastamien rikosten selvittämistaso (%) 90,1 85,2 91,0 88,2 Tullin takaisin saama rikoshyöty (M ) 10,7 19,3 20,0 28 Tullirikostorjunnan vaikuttavuus (M ) 15,9 224,8 30,0 81,1 Tuoteturvallisuusvalvonta Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan tarkastetut erät 5 018 5 600 5 000 4 723 (kpl) Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan osuvuus (%) 19,5 17 23 21 Riskianalyysi Ylösnousseiden ilmoitusten riskikäsittelyosumien (Safety & Security) lukumäärä (kpl) Ylösnousseiden ilmoitusten riskikäsittelyosumien (Safety & Security) aikarajoissa toteutuneet riskikäsittelyt (%) 39 000 arvio 95 arvio 65 441 50 000 55 611 98,6 95 99 Tarkastustoiminta Tavarantarkastukset (kpl) 40 000 arvio Jatkotoimenpiteisiin johtaneet (kpl) 5 500 arvio Matkustajatarkastukset (kpl) 68 000 arvio Jatkotoimenpiteisiin johtaneet (kpl) 4 500 arvio Ajoneuvoon ja kuljetusvälineeseen kohdistuneet 48 000 tarkastukset (kpl) arvio Jatkotoimenpiteisiin johtaneet (kpl) 4 000 arvio 60 189 40 000 66 978 6 453 5 500 9 236 90 316 68 000 72 787 7 020 4 500 5 054 56 449 48 000 53 309 5 392 4 000 4 455 Harmaan talouden torjunta Yritys- ja asiakirjatarkastukset (kpl) 333 280 125 134 Varastotarkastukset (kpl) 273 248 250 270 Paljastetut veropetosrikokset (kpl) 856 914 800 1 086 Talousrikoksissa takaisin saatu rikoshyöty (M ) 1,98 2) 5,97 1,4 4,2 Torjutut veromenetykset Yritys- ja asiakirjatarkastuksista seuraavat jälkikannot (M ) 65 38 2,5 6,1 1) Asteikolla 1 5. Asiakastyytyväisyystutkimus on tehty joka toinen vuosi ja viimeisin on tehty syksyllä 2015. 2) Vuoden 2015 lukuun ei ole päivittynyt vakuustakavarikkoja ja hukkaamiskieltoja koskeva osuus, minkä vuoksi luku on jäänyt tulossopimukseen väärän sisältöisenä. 1.3 YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Valtiovarainministeriön ja Tullin välisessä tulostavoitesopimuksessa vuodelle 2017 asetettiin seuraavat vaikuttavuustavoitteet Tullille. Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet Toteuma 31.12.2017 Verotulojen tehokas kertymä turvataan edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla ennakoivaa ohjausta Tulliselvitys- ja verotusjärjestelmät kehitetään helppokäyttöisiksi ja asiakasta ohjaaviksi. Varmistetaan verovalvonta Tulli on toteuttanut EU:n tullilainsäädännön vaatimaa tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistusta turvaten Suomessa ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten toimintaedellytykset suhteessa muissa EU:n jäsenmaissa toimiviin kilpailijoihinsa. Veronmaksumyönteisyyttä on edistetty mm. viestinnän ja

ja hoitamalla verovalvonta uskottavasti Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan ja verovajetta supistetaan kehittämällä verotustoimintoja, tehostamalla valvontaa ja parantamalla yhteistyötä viranomaisten välillä. Verotuksen ja tullitoimen asiointipalvelut ovat asiakaslähtöisiä, nopeita ja edullisia. Yhteiskuntaa suojataan varmistamalla tavaraturvallisuus ja torjumalla rajat ylittävää rikollisuutta. - 7 - tiivistämällä yhteistyötä Verohallinnon kanssa. Tulli toteuttaa harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Painopistettä siirretään digitaalisiin palveluihin ja vähennetään asiointitarvetta palvelupisteissä. Ylläpidetään valvonnan taso painopistealueilla vähenevien resurssien tilanteessa. asiakaskoulutuksen keinoin. UTK:n mukaisesti kaikki vakuudet käydään läpi ja saatetaan asianmukaiselle tasolle v. 2016 2019. Työ on aloitettu 2016. Verojäämät ovat säilyneet edelleen alhaisina. Tullin vuosittain suorittama verovajearviointi Tullin kantovastuulla oleviin veroihin ja veron luonteisiin maksuihin vuoden 2016 osalta valmistui keväällä 2017 ja pääpiirteittäin julkaistiin hallituksen vuosikertomuksessa. Tulli osallistui valtakunnallisen harmaan talouden ohjelman täytäntöönpanoon ja toteutti omaa (23 erillisen hankkeen) harmaan talouden torjuntasuunnitelmaansa. Tullissa valmistui 134 verotarkastusta, joista 60 % johti fiskaalisiin toimenpiteisiin ja yritystarkastuksen ehdotetut jälkikannot nousivat 11,8 miljoonaan euroon. Tullin talousrikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus oli 54,32 miljoonaa euroa ja Tullin paljastamien ja tutkimien veropetosten määrä kasvoi lähes 19% edellisvuodesta. Vuosille 2012-2015 valtioneuvoston periaatepäätöksellä asetetun tehostetun harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelman aikana Tulli kantoi yritys- ja asiakirjatarkastusten perusteella jälkikantona valtiolle 170 miljoonaa euroa. Ilman erillisrahoitusta vuosina 2016 ja 2017 verotarkastuksen jälkikannot olivat 44 miljoonaa euroa. Vuosien 2012-2017 aikana Tullin talousrikostorjunnalla puolestaan saatiin aikaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta yhteensä 167 miljoonaa euroa. Lisäksi vuosien 2012-2017 aikana Tullin paljastamien ja tutkimien veropetosten määrä on kasvanut yli 105% (529 vs. 1086). UTK UTU -asiakasprojekti on varmistanut asiakastarpeiden huomioimisen uuden tullilainsäädännön soveltamisessa ja tulliselvitysjärjestelmien käyttöönotossa sekä suunnitellut ja toteuttanut tarpeen mukaisen asiakasneuvonnan ja -tiedottamisen. Asiakkaille on järjestetty verkkoseminaari, jossa oli noin 350 osallistujaa. AIDA-hanke on edistänyt ja koordinoinut asiakaslähtöisten ja helppokäyttöisten digitaalisten asiointipalvelujen kehittämistä Tullissa EU:n lainsäädännön ja kansallisen KaPA-lain vaatimassa aikataulussa. Painopiste on ollut uuden yhteiskäyttöisen nettiasiointipalvelun kehittämisessä ja toteuttamisessa: uusi Intrastatilmoituspalvelu otettiin käyttöön 23.10.2017. Tavoitteena on jatkossa tarjota asiakkaille helppo ja yhtenäinen asiointikokemus sekä kokonaisnäkymä omaan tulliasiointiin nettiasiointikanavan kautta. Tullin lakkautetuissa toimipisteissä asiointi on korvattu tarpeiden mukaisesti sähköisellä asioinnilla, vaihtoehtoisilla asiointitavoilla ja tietyissä tilanteissa ajanvarauspalvelua hyödyntäen. Tullin tutkinnan painopistealueiden mukaisesti rikostutkinnan resursseja on ensisijaisesti suunnattu laillisen liiketoiminnan yhteydessä tai laillista liiketoimintaa, kansainvälisen kaupan rakenteita, logistiikkaa sekä maksuliikennettä hyväksikäyttäen tehtyjen törkeiden talous- ja muiden tullirikosten torjuntaan sekä korkean valmisteveron alaisten tuotteiden säännösten vastaiseen maahantuontiin liittyvien törkeiden verorikosten torjuntaan. Niin ikään resursseja on suunnattu rajat ylittävän salakuljetustyyppisen vakavan tullirikollisuuden torjuntaan. Painopistealueilla on jatkettu tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa kansalliselle ja kansainvälisellä tasolla. Talousrikostorjunnassa sekä vakavan rikollisuuden torjunnassa on myös kiinnitetty erityistä huomiota rikoshyödyn jäljittämiseen ja

- 8 - takaisin saantiin liittyvien operatiivisten toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Muiden tullirikosten esitutkinta on pyritty suorittamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti mutta rikosvastuun toteutumiseen liittyvät seikat huomioon ottaen. Tullin valvontatoiminnassa on jatkettu Intelligence led -tietojohtoista toimintapolitiikkaa, syvennetty sitä ja kehitetty teknisiä järjestelmiä tukemaan Tullin etukäteen tapahtuvaa matkustaja- ja kaupallisen liikenteen kohdevalintaa. Yhteiskunnan suojelun toimintamalleja kehitetään mm. PTR-yhteistyössä.ja varaudutaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Kansainvälisessä valvontayhteistyössä osallistutaan aktiivisesti operatiiviseen yhteistyöhön osallistumalla eri toimenpiteisiin ja valvontatoimintaa tukevien alueellisten ja EU-tason toimintaelimien toimintaan ja käytetään hyväksi kv.-sopimusinstrumentteja. Tulli paljastaa luvattomia ja laittomia tavaroita ulkomaankaupan tavaravirroissa päivittäisessä toiminnassaan sekä osallistumalla valvontaoperaatioihin. Pääpaino on tavaroiden valvonnassa ja laittomien kuljetusten pysäyttämisessä, jotka ovat yhteiskunnan ja kansalaisten turvallisuuden kannalta tärkeitä ja vaikuttavia. Yhteistyötä on tehty myös yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Tulli valvoo tällä hetkellä noin 50-60 erilaista ulkomaankauppaan liittyvää rajoitusta ja kieltoa, joiden säätämisestä ja täytäntöönpanon ohjauksesta vastaavat eri ministeriöt ja niiden alaiset viranomaiset. Kyseisten kieltojen rajoitusten täytäntöön panemiseksi Tulli tekee kaikkien näiden viranomaisten kanssa tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä. Esimerkkinä tiivistyneestä yhteistyöstä voidaan mainita Tullin suorittama yhteistyö Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) kanssa. Yhteistyössä Tulli ja TUKES ovat varmistaneet maahantuotan tavaran turvallisuutta valvomalla tehostetusti kuluttajakäyttöön tarkoitettuja henkilönsuojaimia. Tehovalvonnassa on keskitetty urheilussa käytettäviin suojaimiin ja silmäsuojaimiin, joita käytetään ilotulitteita ammuttaessa. Lähes puolessa Tullin tarkastamista henkilösuojamia sisältävistä lähetyksistä havaittiin puutteita. Valvonta on ollut tarpeellista, peräti 68% tarkastetuista suojaimista vedetty pois markkinoilta puutteiden vuoksi. Tulli osallistui kokonaisturvallisuuden tehostamiseksi poikkihallinnollisen kansallisen CBRNE strategian valmisteluun. Strategialla kuvataan nykytila, keskeisten CBRNE-toimijoiden tehtävät ja vastuut sekä esitetään tärkeimmät kehittämiskohteet. Strategia toimii instrumenttina mm. CBRNE-toiminnan koordinaation ja riskitietoisen valvonnan kehittämiseksi, yhteisen tilannetietouden ylläpitämiseksi sekä yhteistyövalmiuksien parantamiseksi. Tavoitteena on koordinoidusti edistää CBRNE tilanteiden tunnistamista, hallintaa ja tutkimista. Tulli osallistui aktiivisesti yhteiskunnan turvallisuusstrategian 2017 valmisteluun. Strategia on valtioneuvoston periaatepäätös, joka yhtenäistää varautumisen kansallisia periaatteita ja ohjaa hallinnonalojen varautumista, ja siinä linjataan myös Tullin varautumisen tehtävät ja vastuualueet.

- 9 - Tulostavoitesopimuksessa nimettiin myös alla olevat hankkeet, joilla tuetaan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden tavoitteiden saavuttamista. Hanke Tulliselvityksen tietojärjestelmien kokonaisuudistus. Kolmansien maiden maahantuonnin arvonlisäverotuksen siirtäminen Veto-hankesuunnitelman mukaisesti pääosin Verohallinnolle. Verohallinnon ja Tullin auto- ja valmisteverotuksen yhteistoiminnan hallintamallin toimivuutta ja riittävyyttä seurataan ja tarvittaessa kehitetään yhteistoiminnassa valtiovarainministeriön kanssa, jotta verovalvonnan taso säilyy korkeana eikä verovaje kasva. Tulosprisman tavoite, johon hanke liittyy Palvelukyky ja laatu, taloudellisuus, tuottavuus Palvelukyky ja laatu Palvelukyky ja laatu Toteuma 31.12.2017 UTU-hankkeessa ensimmäisten osien käyttöönottoon liittyvät projektit ovat meneillään ja tähtäävät tuotannon aloittamiseen 2018 loppupuolella. Ensimmäiset osuudet parantavat tariffien käsittelyyn liittyvää käyttäjäkokemusta (palvelukyky, laatu) sekä mahdollistavat tullivarastointimenettelyn sähköistämisen (taloudellisuus, tuottavuus). UTU-hanke noudattaa EU:n asettamia vaatimuksia ja aikataulua. Komissio on muuttanut käyttöönottovaiheistusta ja aikataulua (MASP2017). UTU-hanke sopeuttaa aikataulunsa muuttuneisiin vaatimuksiin. UTU-hankkeen vaiheittaisten käyttöönottojen takaraja siirtyy vuoden 2020 lopusta jopa 2024 tai 2025 loppuun. Tämän seurauksena UTU-hankkeelle asetut tavoitteet realisoituvat pidemmällä aikavälillä kuin alun perin suunniteltiin. Kolmansien maiden maahantuonnin arvonlisäverotus siirrettiin 1.1.2018 Verohallinnolle suunnitelmien mukaisesti. Verohallinto hoitaa rekisteröityjen arvonlisäverovelvollisten maahantuonnin arvonlisäverotuksen Tullin hoitaessa muiden asiakkaiden maahantuonnin arvonlisäverotuksesta. Tulli ja Verohallinto ovat luoneet yhteistoiminnan hallintamallin, jonka mukaisesti yhteistyötä on kehitetty kuluneen vuoden aikana. Tehokkaan verovalvonnan ja rikostorjunnan turvaamisen edellytyksenä on verotustietojen laaja hyödyntäminen. Tullin käsityksen mukaan tarpeellisten verotustietojen tulisi jatkossakin olla Tullin saatavilla, jotta verovalvonnan kattavuus ei heikkenisi. Internetiä hyödynnetään yhä enemmän korkeasti verotettujen tuotteiden markkinointiin kuluttajille ja samalla kierretään kyseisten tuotteiden verotussäännöksiä. Näin säännösten vastaisesti toimiville toimijoille syntyy perusteetonta kilpailuetua. Asiakaspalveluhanke: sähköisten palveluiden käytön laajenta-minen ja fyysisen asiakaspalvelun supistaminen ja palvelupisteiden lakkauttaminen. Palvelukyky ja laatu, taloudellisuus, tuottavuus Asiakaspalvelu lakkautettiin 1.2.2017 Pasilassa ja 1.4.2017 Haminan sekä Kotkan Hietasen tullissa. Asiointi toimipisteissä korvataan sähköisellä asioinnilla, vaihtoehtoisilla asiointitavoilla ja tietyissä tilanteissa ajanvarauspalvelulla. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten toimipaikkojen asiakaspalvelun lakkauttaminen on käsitelty VM:n alueellistamisen koordinaatioryhmässä ennen muutoksia asiakaspalvelussa.

- 10-1.4 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS TUOTTAVUUS JA TALOUDELLISUUS Mittari Toteuma 2015 Toteuma 2016 Tavoite 2017 Toteuma 31.12.2017 Taloudellisuusindeksi 1) 99,1 100 103 97,6 Tuottavuusindeksi 2) 99,3 100 101 102,1 Toimitilamenot euroa / henkilö 3) 5 984 6 250 5 196 6 701 Toimitilaneliömetrit / henkilö 3) 18,57 17,51 34,5 16,54 Maksullisen toiminnan kannattavuus - Julkisoikeudelliset suoritteet -2,8 0,8-10 -1,7 - Liiketaloudelliset suoritteet 12,9 17,7 7 16,5 1) Pienempi parempi. 2) Suurempi parempi. 3) Toteumat on otettu HTH-järjestelmästä 26.2.2018. Tulli käyttää jatkossa HTH-järjestelmän lukuja sellaisenaan ilman muunnoksia. Toimitilamenoja per henkilö on nostanut voimakkaasti tullilain 20 mukaisten ilmaistilojen muuttuminen maksullisiksi toukokuussa 2016 ja sitä edeltävä KHO:n päätös (KHO:2015:20) tullilain 20 tulkinnasta talvella 2015. Toimitilaneliömetreissä on mukana vain toimistotiloiksi luokitellut tilat mutta ei muita tiloja alun perin asetettua tavoitetta 34,5 m2 / henkilö ei ole muutettu tässä kohtaa. Tullin tuottavuus- ja taloudellisuuskehitys on laskettu perustuen Tullin toteutuneisiin HTV- ja suoritemääriin sekä menoihin / kustannuksiin. Tuottavuus- ja taloudellisuuslaskelman laatimistapa on päivitetty vuoden 2017 alusta Verohallintoon tapahtuneen auto- ja valmisteverotuksen siirron johdosta ja samalla kaikkien vertailuvuosien arvot on laskettu uudelleen vertailukelpoisuuden vuoksi. Tulostavoitesopimuksessa indeksivuotena on ollut 2015, joka on tässä muutettu vuodeksi 2016. Tuottavuuslaskelma perustuu keskeisimpiin suoritteisiin ulkomaankaupan sujuvuuden ja yhteiskunnan suojaamisen osa-alueilla. Näitä suoritteita on painotettu niiden vaatiman työajan suhteessa, jotta niistä on saatu vertailukelpoisia. Tuottavuusindeksi on laskettu jakamalla vuosittaiset suoritemäärät (varsinaiset ja painotetut) HTV-kertymällä (suurempi indeksiluku on parempi) ja taloudellisuusindeksit jakamalla vuotuiset menot / kustannukset suoritemäärillä (pienempi indeksiluku on parempi). Vertailuvuosi on 2016. Tuottavuus- ja taloudellisuusindeksit on esitetty laitostasolla. Tuottavuusindeksi oli 102,1 ylittäen valtiovarainministeriön ja Tullin välisen tulossopimuksen tavoitteen 101. Samoin taloudellisuusindeksi 97,6 ylitti tulossopimuksen tavoitteen edellä mainituista syistä johtuen. Tavoitteiden ylittymisen taustalla vaikuttaa eniten selvästi vähentynyt henkilötyövuosien määrä, noin 75 htv ilman ilman tehtäväsiirtoa Verohallintoon. Taloudellisuuslukuun on vaikuttanut myös tietojärjestelmien kehittämisohjelman menojen siirtyminen tuleville vuosille. Indeksilukuja tulkittaessa on huomattava, että ne voivat vaihdella vuosittain paljonkin sen mukaan kuinka ulkomaankaupan volyymit ja niistä johtuvat suoritteet muuttuvat Tullin HTV-määrä ei jousta nopeasti kuten eivät Tullin menotkaan, joten volyymien muuttuessa äkillisesti tuottavuus- ja taloudellisuusindeksit voivat parantua tai heikentyä nopeastikin. Taloudellisuuslukua tulkittaessa Tullissa käynnistyneet isot tietojärjestelmähankkeet tullausjärjestelmän uusiminen sidosjärjestelmineen lisää tulevina vuosina kustannuksia, mikä voi heikentää lähivuosina taloudellisuusindeksiä huolimatta siitä, mihin suuntaan ulkomaankaupan volyymit muuttuvat tulevina vuosina.

- 11 - Menojen, tuottavuuden ja taloudellisuuden indeksiluvut 2015-2017 (vuosi 2016 = 100) Tulossopimus 2015 2016 2017 VM/Tulli Menoindeksi 100,78 100,00 98,40 Kustannusindeksi 100,85 100,00 95,96 HTV-indeksi 102,46 100,00 96,28 Suoriteindeksi 98,27 100,00 119,12 Painotettu suoriteindeksi 101,75 100,00 98,33 Tuottavuusindeksi: Varsinaiset suoritteet / HTV 95,90 100,00 123,71 Painotetut suoritteet / HTV 99,31 100,00 102,12 101 Taloudellisuusindeksi Menot/varsinaiset suoritteet 102,56 100,00 82,61 Menot /painotetut suoritteet 99,05 100,00 100,08 Kustannukset/varsinaiset suoritteet 102,63 100,00 80,56 Kustannukset/painotetut suoritteet 99,11 100,00 97,59 103

- 12 - MAKSULLISEN TOIMINNAN KANNATTAVUUS MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUSLASKELMA TUOTOT JULKISOIKEUDELLISET Maksullisen toiminnan tuotot Vuosi 2017 toteuma Vuosi 2017 tavoite Vuosi 2016 toteuma Vuosi 2015 toteuma Maksullisen toiminnan myyntituotot 1 273 031 1 585 053 1 687 230 1 688 292 Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä 1 273 031 1 585 053 1 687 230 1 688 292 KOKONAISKUSTANNUKSET JULKISOIKEUDELLISET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 22 467 40 822 30 317 39 167 Henkilöstökustannukset 689 225 922 507 997 739 1 009 345 Vuokrat 89 017 111 316 104 660 124 411 Palvelujen ostot 219 509 217 343 238 712 208 535 Muut erilliskustannukset 39 459 40 062 37 732 39 314 Erilliskustannukset yhteensä 1 059 677 1 332 048 1 409 160 1 420 773 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 179 174 229 665 202 535 247 949 Poistot 55 850 67 092 62 074 64 374 Korot 0 1 979 583 1 899 Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 235 024 298 736 265 192 314 221 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 294 701 1 630 784 1 674 352 1 734 994 KUSTANNUSVASTAAVUUS JULKISOIKEUDELLISET (TUOTOT - KUSTANNUKSET) -21 670-45 731 12 877-46 702 Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN JÄLKEEN JULKISOIKEUDELLISET Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki -21 670-45 731 12 877-46 702

- 13 - TUOTOT LIIKETALOUDELLISET Maksullisen toiminnan tuotot Vuosi 2017 Toteuma Vuosi 2017 Tavoite Vuosi 2016 Toteuma Vuosi 2015 Toteuma Maksullisen toiminnan myyntituotot 255 354 345 101 303 767 322 505 Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä 255 354 345 101 303 767 322 505 KOKONAISKUSTANNUKSET LIIKETALOUDELLISET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 822 7 943 4 474 6 792 Henkilöstökustannukset 110 805 154 376 130 159 153 715 Vuokrat 15 145 21 659 15 447 21 575 Palvelujen ostot 37 346 42 289 35 231 36 164 Muut erilliskustannukset 6 098 5 908 4 372 5 052 Erilliskustannukset yhteensä 173 217 232 174 189 683 223 298 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 30 483 44 686 51 119 42 999 Poistot 9 502 13 054 9 161 11 164 Korot 0 385 86 329 Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 39 985 58 126 60 367 54 492 Kokonaiskustannukset yhteensä 213 202 290 300 250 050 277 790 KUSTANNUSVASTAAVUUS LIIKETALOUDELLISET (TUOTOT - KUSTANNUKSET) 42 152 54 801 53 717 44 715 Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN JÄLKEEN LIIKETALOUDELLISET 42 152 54 801 53 717 44 715 Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki

- 14 - TUOTOT YHTEENSÄ Maksullisen toiminnan tuotot Vuosi 2017 Toteuma Vuosi 2017 Tavoite Vuosi 2016 Toteuma Vuosi 2015 Toteuma Maksullisen toiminnan myyntituotot 1 528 385 1 930 154 1 990 997 2 010 797 Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä 1 528 385 1 930 154 1 990 997 2 010 797 KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 26 289 48 764 34 792 45 960 Henkilöstökustannukset 800 031 1 076 883 1 127 899 1 163 060 Vuokrat 104 162 132 974 120 107 145 986 Palvelujen ostot 256 855 259 631 273 944 244 699 Muut erilliskustannukset 45 557 45 969 42 103 44 366 Erilliskustannukset yhteensä 1 232 894 1 564 223 1 598 844 1 644 071 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 209 657 274 351 253 655 290 948 Poistot 65 352 80 147 71 235 75 537 Korot 0 2 364 669 2 228 Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 275 010 356 862 325 559 368 713 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 507 903 1 925 350 1 924 402 2 017 050 KUSTANNUSVASTAAVUUS (TUOTOT - KUSTANNUKSET) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN JÄLKEEN 20 482 4 804 66 594-6 253 20 482 4 804 66 594-6 253 Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki

- 15 - Omakustannushinnoittelusta poikkeavat julkisoikeudelliset suoritteet Kasvisten laatu- ja terveystarkastukset Pienille tuontierille (alle 50 kg) on asetettu alennettu valvontamaksu maksujen kohtuullistamiseksi suhteessa tavaraerien arvoon. Suorite Omakustannushinta Perittävä hinta 3.2 Terveystarkastus unioniin tuoduille kasviksille Kate Kate- % Myynti kpl Kate yhteensä 3.2.2. Terveystarkastus unioniin tuotaville kasviksille: ensimmäisestä alle 50 kg:n tavaraerästä (tuettu) 148,57 70-78,57-52,88 % 19-1 492,81 3.2.2.V Terveystarkastus unioniin tuotaville kasviksille: ensimmäisestä alle 50 kg:n tavaraerästä (tuettu) 3.2.4. Terveystarkastus unioniin tuotaville kasviksille: seuraavista alle 50 kg:n tavaraerästä (tuettu) 3.2.4.V Terveystarkastus unioniin tuotaville kasviksille: seuraavista alle 50 kg:n tavaraerästä (tuettu) 3.3.2. Vaatimustenmukaisuustarkastus sekä terveystarkastus unioniin tuoduille kasviksille: seuraavista tavaraeristä (tuettu) 3.3.2.V Vaatimustenmukaisuustarkastus sekä terveystarkastus unioniin tuoduille kasviksille: seuraavista tavaraeristä (tuettu) 3.4.1. Tarkempi tarkastus unioniin tuotaville tai unionista vietäville kasvikselle, kun tarkastuksessa on havaittu puutteita: alle 50 kg erät, tai erät joissa vain pakkausmerkintäpuutteita (tuettu) 91,43 45-46,43-50,78 % 36-1 671,59 48,70 30-18,70-38,40 % 12-224,37 41,27 15-26,27-63,65 % 45-1 182,11 100,70 100-0,70-0,69 % 18-12,54 70,16 50-20,16-28,73 % 171-3 446,96 247,62 123-124,62-50,33 % 0 0,00

- 16-3.4.1.V Tarkempi tarkastus unioniin tuotaville tai unionista vietäville kasvikselle, kun tarkastuksessa on havaittu puutteita: alle 50 kg erät, tai erät joissa vain pakkausmerkintäpuutteita (tuettu) 3.5.1. Uusintatarkastus kunnostustoimenpiteiden jälkeen sekä unionista että muualta tuotaville kasviksille: alle 50 kg erät, tai erät joissa vain pakkausmerkintäpuutteita (tuettu) 199,20 55-144,20-72,39 % 0 0,00 123,81 60-63,81-51,54 % 0 0,00 3.5.1.V Uusintatarkastus kunnostustoimenpiteiden jälkeen sekä unionista että muualta tuotaville kasviksille: alle 50 kg erät, tai erät joissa vain pakkausmerkintäpuutteita (tuettu) 86,80 40-46,80-53,92 % 0 0,00 Yhteensä -8 030,39 Ennakkoratkaisut Ennakkoratkaisujen omakustannushintaa alhaisemman veloitushinnan perusteena on toisaalta se, että on Tullin ja samalla Suomen valtion edun mukaista pyrkiä edistämään ennakkoratkaisujen pyytämistä epäselvissä tapauksissa. Tällä tavoin voidaan välttää resursseja kuluttavaa jälkikäteen tapahtuvaa selvitystyötä, jälkikantoja ja mahdollisesti myös oikeuskäsittelyjä, joista aiheutuu kustannuksia sekä valtiolle että asiakkaalle. Toisaalta kyse on myös siitä, mitä asiakkailta voidaan kohtuudella veloittaa heidän pyrkimyksestään hakea ennakolta ratkaisua verotusta koskevaan ongelmaansa. Suorite Omakustannushinta Perittävä hinta Kate Kate- % Myynti kpl Kate yhteensä 1.1 Valmisteverotusta koskeva ennakko ratkaisu 1.1.1 Joka on vaatinut tullilaboratorion tutkimuksen 1.1.2 Joka ei ole vaatinut tullilaboratorion tutkimusta 1.2. Muu verotusta koskeva ennakkoratkaisu 1.2.1 Kun kysymys on kaupallisesta toiminnasta 1.2.2 Kun hakijana on yksityishenkilö eikä kysymys ole kaupallisesta toiminnasta 1.3 Päätös olla antamatta ennakkoratkaisua 544,75 500-44,75-8,22 % 0 0,00 420,95 350-70,95-16,85 % 0 0,00 1 089,51 500-589,51-54,11 % 2-1 179,01 532,37 150-382,37-71,82 % 1-382,37 396,18 50-346,18-87,38 % 0 0,00 Yhteensä -1 561,39

- 17 - Tullilaboratorion suoritteet Tullilaboratorion suoritteissa on tutkimuskohteittain huomioitu pienille tuontierille alennettu tutkimushinta, jottei tutkimuksenhinta on suhteeton tuontierän arvoon verrattuna. Tuontierän arvoksi on määritelty enintään 1500 euroa. Suorite Omakustannushinta Perittävä hinta Kate Kate- % Myynti kpl Kate yhteensä Laboratoriotutkimukset Tullin aloitteesta hinnaltaan korkeimman tehdyn tutkimuksen mukaisesti, koskien elintarvikelain(23/2006), kuluttajaturvallisuuslain(920/2011), luonnonmukaisen tuotannon valvontalain (294/2015) sekä maataloustuotteiden markkinajärjestelylain (999/2012) mukaista valvontaa 1.1.3 Elintarvikelain säädännön soveltamisalaan kuuluvat tavarat 1.2.3 Kuluttajaturvallisuusalan soveltamisalaan kuuluvat tavarat 1.3.4 Luonnomukaisen tuotannon valvontalain soveltamisalaan kuuluvat tavarat 1.4.3 Maataloustuotteiden markkinajärjestelylain soveltamisalaan kuuluvat tavarat 437,45 250-187,45-42,85 % 43-8 060,51 354,92 200-154,92-43,65 % 34-5 267,12 437,45 250-187,45-42,85 % 0 0,00 437,45 250-187,45-42,85 % 0 0,00 Yhteensä -13 327,62

- 18-1.5 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAANSAADUT JULKISSUORITTEET Tullin avainluvut 2016 2017 Muutos % verrattuna 2016 Ulkomailta saapuneet matkustajat 22 704 045 23 972 719 5,59 % Alusliikenteessä 9 479 435 9 655 753 1,86 % Lentoliikenteessä 7 690 555 8 589 166 11,68 % Juna- ja maantieliikenteessä 4 410 591 4 563 140 3,46 % Ulkomailta saapuneet Laivat 23 895 24 607 2,98 % Lentokoneet 69 862 74 965 7,30 % kuormatut kuorma-autot, kontit ja perävaunut 1 029 707 1 065 088 3,44 % Ulkomaankauppa 106 449 121 535 14,17 % Tuonti (milj. ) 55 003 62 010 12,74 % Vienti (milj. ) 51 878 59 525 14,74 % Tullin kantamat verot (Luvut tuhatta euroa) 10 825 545 2 918 115-73,04 % Tuonnin perusteella kannettavat verot 3 332 802 2 690 658-19,27 % Valmisteverot 7 194 597 460-99,99 % Muut verot ja maksut ja sekalaiset tulot 119 396 86 326-27,70 % Muille viranomaisille tilitettävä kanto 55 148 1 568-97,16 % EU:lle tilitettävät omat varat netto 123 605 139 103 12,54 % Tulliselvitys ja verotus Kolmansien maiden 1 787 124 1 901 020 6,37 % Tuontitullaukset 820 270 861 965 5,08 % Vientitullaukset 966 854 1 039 055 7,47 % Sisäkaupan 294 236 287 998-2,12 % Tuonti-ilmoitukset 214 620 204 237-4,84 % Vienti-ilmoitukset 79 616 83 761 5,21 % Valmisteverotuspäätökset 40 762 38 295-6,05 % Passitukset aloitetut/päätetyt 306 466 279 966-8,65 % - joista aloitettujen TIR-carnet osuus 17 724 13 188-25,59 % Yhteiskunnan suojaaminen Tietoon tulleet rikokset 9 581 9 409-1,80 % Selvitetyt rikokset 8 166 8 209 0,53 % Selvitysprosentti % 85 % 88 % 3,52 % Tullilaboratorion tutkimat näytteet 14 629 14 563-0,45 %

- 19 - PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISHYÖDYKKEIDEN LAATU Fiskaalisella tehtäväalueella Tullin keräämien verojen ja maksujen määrä oli 2,9 miljardia euroa vuonna 2017. Vastaava luku vuonna 2016 oli 10,8 miljardia euroa muutoksen selittyessä auto- ja valmisteverotuksen siirtämisellä Verohallintoon. Verotuotoista 2,7 miljardia euroa kertyi maahantuonnin arvonlisäverosta. EU-tullien määrä oli bruttona 173,2 miljoonaa euroa, josta kansalliseen budjettiin kertyvän kantopalkkion määrä oli 34,8 miljoonaa euroa. Väylämaksuja kertyi 47,4 miljoonaa euroa ja maksullisten suoritteiden tuotto oli 1,6 miljoonaa euroa. Tullin verojäämät olivat viime vuonna edelleen hyvin alhaiset verojäämäprosentin ollessa tulliverotuksessa 0,09 % ja väylämaksuissa 0 %. Edellisen vuoden osalta vastaavat luvut olivat 0,08 % ja 0 %. Ulkomaankaupan tehtäväalueella uusi tullikoodeksi (Union Customs Code, UCC) tuli voimaan 1.11.2013 mutta käytännössä sitä ryhdyttiin soveltamaan vasta 1.5.2016 alkaen, kun tullikoodeksin soveltamisasetus ja muut toimeenpanoasetukset saatettiin voimaan. Tullilainsäädännön muutokset käynnistivät mittavan tulliselvitys- ja niitä tukevien tietojärjestelmien kokonaisuudistuksen. Lainsäädännön muutokset sisältävät keskeisimpinä uudistuksina vaatimuksen täyssähköisistä menettelyistä kaikki kommunikointi osapuolten kesken tapahtuu jatkossa sähköisesti ja toimintaprosessien uudistuksia, joita ovat mm. keskitetty tulliselvitys eri tullimenettelyissä (asiakas voi valita tulliselvittävänsä maahantuomansa tavarat yhdessä jäsenmaassa useiden yksittäisten jäsenmaiden sijasta), eri menettelyjen yhdistäminen ja eriyttäminen (mm. tullivalvonnassa tapahtuva valmistus yhdistetään sisäiseen jalostusmenettelyyn, tuonti tiettyyn käyttötarkoitukseen eriytetään luovutuksesta vapaaseen liikkeeseen) sekä turvatietoilmoittamiseen liittyvät merkittävät muutokset (mm. multifiling, postilähetysten turvatiedot). Tietojärjestelmämuutosten läpivientiin Tullille myönnettiin 54,2 miljoonan euron valtuus valtion talousarviossa vuonna 2015. Tulli valitsi loppuvuonna 2016 toimittajan uuden tullausjärjestelmän rakentamiseksi ja kehittämistyö toimittajan kanssa on parhaillaan käynnissä. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan uudet tietojärjestelmätoiminnallisuudet olisi tullut ottaa käyttöön vuoden 2020 aikana. Viime vuonna DG TAXUDin johdolla valmisteltiin uusi MASP 2017 tietojärjestelmästrategia, jossa eri toimintojen käyttöönottoaikatauluja on päivitetty jäsenmaiden esittämien huolien pohjalta käyttöönottojen tapahtuessa vuosien 2019 ja 2025 välisenä aikana. Tullille tehtävien tulli-ilmoitusten käsittely on jo nyt pitkälle digitalisoitua sähköisten ilmoitusten osuuden ollessa 100 % tuntumassa pois lukien TIR Carnet asiakirjat, jotka yhä vaativat manuaalista käsittelyä. Sähköisten tuonti-ilmoitusten käsittelyajat ovat lyhyitä: tuonti-ilmoituksista alle tunnissa käsiteltiin 96 % ja vienti-ilmoituksista 95 %, passitusilmoituksista kaikki käsiteltiin alle 30 minuutissa. Käsittelyaika pitenee, jos ilmoitus valikoituu asiakirja- tai fyysiseen tarkastukseen. Tulliverotuksessa (tulli + alv) oikaisupäätösten osuus tuontitullauspäätöksistä oli 1,3 % viime vuonna. Yhteiskunnan suojaamisen tehtäväalueella Tullin paljastamien rikosten määrä pysyi edellisvuoden tasolla ollen 9 409 rikosta (2016: 9 581 kpl). Tullin paljastamien rikosten selvittämistaso pysyi samoin edellisvuosien tasolla ollen 88,2 % vuonna 2017 (2016: 85,2 %, 2015: 90,1 %). Tullirikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus on puolestaan vaihdellut voimakkaasti vuosittain ollen viime vuonna 81,1 miljoonaa euroa (2016: 224,8 miljoonaa euroa, 2015: 15,9 miljoonaa euroa). Edellisvuonna vaikuttavuusluku oli poikkeuksellisen korkea suurimman osan summasta liittyessä yhteen erittäin laajaan kansainväliseen huumausainerikoskokonaisuuteen, jossa takavarikoimatta jääneen huumausaineen arvo noin 179 miljoonaa euroa. Takaisin saadun rikoshyödyn määrä kasvoi vajaalla 9 miljoonalla eurolla edellisvuodesta ollen 28 miljoonaa euroa. Tulli takavarikoi huumausaineita vuonna 2017 yhteensä 3 175 kiloa (2016: 1 036 kg). Takavarikoitujen huumausaineiden kokonaismäärän nousun taustalla on kuivatun khatin ja tuoreen khatin määrien

- 20 - vaihtelu; huumeiden takavarikot laskivat vuonna 2015, jolloin kuivatun khatin suosio pudotti takavarikoituja kilomääriä, mutta kuluneena vuonna khatia takavarikoitiin melkein kolminkertainen määrä vuoteen 2016 verrattuna eron selittyessä sillä, että aiempien vuosien tapaan takavarikoitiin tuorekhatia kuivatun sijaan. Takavarikoiden kokonaismäärää nostaa myös yksi iso hasistakavarikko. Hasista takavarikoitiin 675 kiloa, joka on kymmenkertainen määrä verrattuna edellisvuoteen (2016: 67 kiloa). Ero selittyy yhdellä isolla 660 kilon takavarikolla. Kokaiinia takavarikoitiin vähemmän kuin edellisvuonna määrän ollessa 3,5 kg (2016: 8,6 kg). Amfetamiinia takavarikoitiin 58,8 kiloa, mikä on määrältään samaa luokkaa kuin 2016 jolloin takavarikoitiin 56,2 kiloa, mutta selkeästi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuotena (2015: 135,9 kg, 2014: 187,8 kiloa). Vuoden 2017 määrän ollessa kuitenkin enemmän kuin keskimäärin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Marihuanaa takavarikoitiin yhteensä 115,2 kiloa eli huomattavasti enemmän kuin edellisvuonna (2016: 25,4 kg). Ekstaasia takavarikoitiin yhteensä 19 034 tablettia, mikä on noin viidesosa edellisvuoteen verrattuna (2016: 107 000 tablettia). Huumelääkkeitä Tulli takavarikoi vuonna 2017 yhteensä 170 052 tablettia tai ampullia (2016: 82 115 tablettia) mikä on yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna ja lähes viisinkertainen määrä viiden vuoden tarkastelujakson keskiarvoon verrattuna. Buprenorfiinia sisältäviä lääkevalmisteita takavarikoitiin 15 136 tablettia eli hieman vähemmän kuin edellisvuonna (2016: 20 994 tablettia). Veropetoksia paljastui kaikkiaan 1 086 kpl (2016: 914 kpl), joista törkeitä tekomuotoja oli 83 kpl (2016: 109 kpl). Veropetosten sekä lievien veropetosten vuoden 2017 kokonaislukumäärät olivat korkeimmat viiden vuoden seuranta-ajanjaksolla 2013 2017. Talousrikoksiksi luokitellut törkeät veropetosjutut ovat olleet pääasiassa savukkeiden, alkoholin ja nuuskan laitonta maahantuontia sekä valmiste- ja arvonlisäveroihin, polkumyyntitulleihin sekä tullivarastointiin liittyviä petoksia. Vuonna 2017 Tulli otti haltuun rikosasioissa 3 miljoonaa savuketta, mikä oli 1,3 miljoonaa savuketta vähemmän kuin vuonna 2016. Pääosin savukkeet salakuljetetaan Suomeen pienissä erissä lähinnä Venäjältä. Suomi toimii myös savukkeiden salakuljetuksen kauttakulkumaana muihin Pohjoismaihin sekä Keski-Eurooppaan. Nuuskaa saatiin takavarikoitua vuoden 2017 aikana 2 390 kiloa eli noin tuhat kiloa vähemmän edellisvuoteen verrattuna (2016: 3 442 kg). Pääasiassa suurempia nuuskaeriä salakuljetettiin Suomen markkinoille Pohjois-Ruotsista maarajan yli yksittäisten takavarikoiden ollessa jopa yli 300 kiloa. Tulli osallistui valtakunnallisen harmaan talouden ohjelman täytäntöönpanoon ja toteutti omaa (23 erillisen hankkeen) harmaan talouden torjuntasuunnitelmaansa. Tullissa valmistui 134 verotarkastusta, joista 60 % johti fiskaalisiin toimenpiteisiin ja yritystarkastuksen ehdotetut jälkikannot nousivat 10,8 miljoonaan euroon. Tullilaboratorion suoritteiden kokonaisvolyymi vuonna 2017 oli 17 378, joista 14 431 erään liittyi laboratoriotutkimuksia ja 2 947 erään kasvisten tarkastuksia. Korkealaatuisen toiminnan ylläpitämiseksi laboratoriossa analysoitiin myös laadunohjausnäytteitä. Edelliseen vuoteen verrattuna laboratoriotutkimusten määrä laski hieman (1 %). Tutkimusnäytteille tehtiin yli 44 000 tutkimusta, joista saatiin yli 840 000 tutkimustulosta. Kasvisten tarkastusten määrät nousivat: kasvinterveystarkastuksia tehtiin 1342 erästä ja kasvisten vaatimustenmukaisuustarkastuksia 1605 erästä. Laboratorion näytteenottajat ottivat 750 tuoteturvallisuusvalvonnan näytettä. Tuoteturvallisuusvalvonnassa tutkittiin 4 723 elintarvike- ja kulutustavaraerää (tavoite 5 000 erää, toteutuma 95 %). Tuoteturvallisuusvalvonnassa tutkittiin eniten elintarvikkeita sisämarkkinanäytteistä. Henkilöstön väheneminen ja työpanoksen suuntaaminen tullirikostutkimuksiin vaikuttivat osaltaan siihen, että tuoteturvallisuusvalvonnan tavoitetta ei saavutettu. Kaikista Tullilaboratorion laboratoriotutkimuksista viisi prosenttia liittyi muille viranomaisille tai toimijoille tehtyihin maksullisiin laboratoriotutkimuksiin. Liiketaloudellisten suoritteiden osuus väheni 13 % edellisvuodesta.

- 21-1.6 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Mittari Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma 2017 2015 2016 2017 Henkilötyövuodet 1) 2 202 2 165 1900 1890 Sairauspoissaolot (työpäivää / htv ) 11,3 11,6 10 11,8 Lyhyet 1 3 pv sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 4,2 4,0 3,1 3,9 Varsinaisten määräaikaisten %-osuus 3,8 1,4 4,0 1,6 Koulutuspäiviä / htv 7,1 6,2 7,0 4,1 2) Työtyytyväisyys (VM Baro) 2) 3,3 3,45 Kts. 3) Johtajuusindeksi (VM Baro) 2) 3,0 3,43 Kts. 3) Osaamisen johtamisindeksi (VM Baro) 2) Ei käytössä 3,5 Kts. 3) Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä 2,4 3,2 Kts. 3) (VMBarossa Ylin johto toimii esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä) 2) Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (VMBarossa Viestintä työyhteisössäni on vaikuttavaa, avointa, oikea-aikaista ja vuorovaikutteista) 2) 3,0 3,4 Kts. 3) Työn innostavuus ja työssä koettu ilo (VMBarossa 3,5 3,6 Kts. 3) Motivoidun ja innostun työstäni) 2) Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (VMBarossa Kehityskeskustelut auttavat minua työni tekemisessä ja osaamiseni kehittämisessä) 2) Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (VMBarossa Voin organisaatiossani kokeilla ja tehdä asioita uudella tavalla) 2) Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (VMBarossa Johto ja esimiehet ovat onnistuneet työyhteisöni töiden organisoinnissa) 2) 2,4 3,1 Kts. 3) 2,9 3,2 Kts. 3) 2,8 3,3 Kts. 3) 1) Ilman ylitöitä ja varallaoloa. Vuoden 2017 alusta tapahtui auto- ja valmisteverotuksen siirto Verohallintoon, jonka vaikutus 205 htv. 2) Vuonna 2017 koulutuspäivien laskennassa oli ongelmia uuden järjestelmän käyttöönottovaiheen vuoksi. Toteuman luotettavuudesta ei ole täyttä varmuutta. 3) Asteikolla 1 5. Tutkimus tehdään jatkossa joka vuosi. VMBaron kysymykset poikkesivat hieman tulostavoitteissa olleista kysymyksistä. Kysely on toteutettu viimeksi 2. 23.1.2017 ja tämän tulokset raportoitu vuonna 2016. Henkilöstömäärä, rakenne ja kulut Tullissa työskenteli vuoden 2017 lopussa yhteensä 1887 henkilöä. Naisten osuus Tullin henkilöstöstä oli 44,8 prosenttia. Todellisia työpanoksia mittaava henkilötyövuosimäärä oli 1 890 ilman ylitöitä ja varallaoloa (Kieku). Henkilötyövuosimäärä laski 12,7 % edellisestä vuodesta, josta auto- ja valmisteverotuksen osuus n. 10 %-yksikköä. Yli- ja lisätöiden määrä oli 9,2 htv ja varallaolon määrä 4,4 htv eli yhteensä 13,6 henkilötyövuotta. Henkilöstömäärä 2015-2017 2017 muutos-% 2016 muutos-% 2015 Henkilöstön lukumäärä 1887-13,9 % 2191-0,9 % 2212 HTV 1890-12,7 % 2165-1,7 % 2202 Tullin henkilöstön keski-ikä vuonna 2017 oli 48,4 vuotta. Henkilöstöstä 63,5 prosenttia oli vuoden lopussa vähintään 45 vuotta. Suurin yksittäinen ikäryhmä oli 45-54 -vuotiaat, joita oli henkilöstöstä 36 prosenttia.

- 22 - Henkilöstön jakautuminen ikäluokittain 2013 2017 800 700 600 500 400 300 557 200 127 100 5 8 0 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- Ikäluokat Vuosi 2017 on keltaisella värillä 679 511 Tullin koulutustasoindeksi vuonna 2017 oli 4,7. Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneita oli 30,9 prosenttia henkilöstöstä vuoden lopussa. Henkilöstön koulutustasoindeksi 2015-2017 Koulutustaso 2017 2016 2015 naiset 5,0 5,0 4,5 miehet 4,6 4,6 4,2 Yhteensä 4,7 4,8 4,4 Tullin henkilöstön koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti. Koulutustasoindeksin asteikko on 1-8; jos keskiarvo on 7, niin henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon Lähes kaikki tullilaiset, 95,5 % henkilöstöstä, työskentelevät virkasuhteessa. Määräaikaisia palvelussuhteita oli vuonna 2017 kaikista palvelussuhteista 1,6 %. Osa-aikaisesti työskenteli 5,2 % henkilöstöstä. Tullin lähtövaihtuvuus vuonna 2017 oli 5,1 %*), kun se edellisenä vuonna oli 3,9 %; lähtövaihtuvuus laskettiin siten, että vuoden 2016 lopun henkilömäärästä 2 191 vähennettiin VETOvaikutus 205 htv. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja suhteellinen osuus 2015 2017 Vakinaiset 2017 %-osuus 2016 %-osuus 2015 %-osuus hlömäärä 1857 98,4 % 2161 98,6 % 2128 96,2 % naiset 824 43,7 % 1010 46,1 % 990 44,8 % miehet 1033 54,7 % 1151 52,5 % 1138 51,4 % Määräaikaiset 2017 %-osuus 2016 %-osuus 2015 %-osuus hlömäärä 30 1,6 % 30 1,4 % 84 3,8 % naiset 21 1,1 % 15 0,7 % 44 2,0 % miehet 9 0,5 % 15 0,7 % 40 1,8 % Palvelussuhteiden koko- ja osa-aikaisuus 2015 2017 2017 2016 2015 Kokoaikaiset 1788 2081 2091 %-osuus 94,8 % 95,0 % 94,5 % Osa-aikaiset 99 110 121 %-osuus 5,2 % 5,0 % 5,5 %

- 23 - Sairauspoissaolojen lukumäärä vuonna 2017 oli 22 241 työpäivää. Tullilainen oli sairauden takia pois töistä keskimäärin 11,8 työpäivää, kun vastaava luku vuonna 2016 oli 11,6. Työhyvinvointia kuvaavia lukuja 2015-2017 2017 2016 2015 Työtyytyväisyys ei mitattu 3,3 ei mitattu Sairauspoissaolot työpäivää/htv Sairaustapauksien lkm Työterveyshuolto (euroa/htv) Tahti-järjestelmään Kieku-järjestelmästä siirtyneissä tiedoissa vuosina 2014-2017 on havaittu virheellisyyksiä sairauspoissaoloihin liittyvissä tiedoissa, minkä vuoksi on käytetty suoraan Kiekusta saatavia tietoja. Vuonna 2017 Tullin kokonaistyövoimakustannukset olivat 99 302 855 miljoonaa euroa. Palkkasumma oli 83 508 140 miljoonaa euroa. Tehdyn työajan palkkojen osuus oli 76,9 % palkkasummasta. Välilliset työvoimakustannukset, jotka sisältävät muun muassa loma-ajan palkat, lomarahat, koulutusajan palkat, sairausajan palkat jne., olivat kertomusvuonna 35 092 158 miljoonaa euroa. Henkilötyövuoden hinta oli 52 483,80 euroa. Työvoimakustannukset 2015-2017 2017 2016 2015 Tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta, (%) Kokonaistyövoimakustannukset euroa 11,8 11,6 11,3 5268 6055 6 077 477,4 486,6 427,7 Terveysprosentti 22,7 20,8 23,8 77,7 % 77,6 % 77,2 % 99 302 855 116 647 569 118 143 933 Tehdyn työajan palkat, %- osuus palkkasummasta Välilliset työvoimakustannukset (euroa) Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista (%) 76,9 % 76,9 % 76,6 % 35 092 158 42 263 357 44 176 062 54,7 % 56,8 % 59,7 %

- 24-1.7 TILINPÄÄTÖSANALYYSI RAHOITUKSEN RAKENNE JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tullin toimintamenojen momentin 28.10.02 talousarviokehys vuodelle 2017 oli 159 837 000 euroa. Edelliseltä vuodelta siirtyi määrärahaa 12 239 961 euroa. Tullin nettomenot olivat 153 797 590 euroa, jossa oli vähennystä 15 598 412 euroa verrattuna edellisvuoteen vähennyksen selittyessä valtaosin autoja valmisteverotuksen siirrolla Verohallintoon. Vuodelle 2018 siirtyi määrärahaa 18 279 371 euroa. Tullin nettomenot jakautuivat suhteessa niin, että palkkamenot olivat 62 %, muut toimintamenot 36 % ja investoinnit 1 %. 28.10.63.2 Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) määrärahaa oli talousarviossa myönnetty 1 300 000 euroa. Määrärahaa käytettiin 318 658 euroa. 28.10.95.1 Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) määrärahaa oli talousarviossa myönnetty 675 000 euroa. Tulli käytti määrärahaa 5 051 euroa. 28.10.97 Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) momentin käyttö siirtyi Verohallinnolle viime vuonna. 28.91.41.2 Energiaverotuki (arviomääräraha) momentin käyttö siirtyi Verohallinnolle viime vuonna. Tulomomentille 12.28.10 Tullin tulot arvioitiin kertyvän tuloja 2 320 000 euroa. Toteutunut kanto oli 1 841 086 euroa, mikä oli 410 811 euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Maksullisten suoritteiden tuotoiksi arvioitiin 1 930 000 euroa toteutuman ollessa reilu 1,5 miljoonaa euroa. Muiden viranomaisten puolesta kannetuista tuloista saatavia kantopalkkioita arvioitiin kertyvän 90 000 euroa, toteutuma oli 93 765 euroa. Muiksi sekalaisiksi tuloiksi arvioitiin 300 000 euroa toteutuman ollessa 177 497 euroa. Tulomomentille 12.28.92 Euroopan unionin perinteisten omien varojen kantopalkkiot arvioitiin kertyvän tuloja 34 000 000 euroa. Toteutuma oli 34 839 070 euroa. Tulomomentilla 12.39.01 Sakkotulot ja tulot hallinnollisista maksuseuraamuksista Tullin kanto oli 1 335 129 euroa. TUOTTO- JA KULULASKELMA Toiminnan tuotot olivat yhteensä 39 037 127 euroa, mikä on 3,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä tilikautena. Maksullisen toiminnan tuottoja kertyi 1 635 261 euroa, joista maksullisten suoritteiden kate oli 1,3 %; liiketaloudellisten suoritteiden kate oli 16,5 % ja julkisoikeudellisten suoritteiden kate oli -1,7 %. Toiminnan kulut olivat yhteensä 151 336 607 euroa, mikä on 19,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä tilikautena. Suurin kuluerä olivat henkilöstökulut 94,1 miljoonaa euroa, mikä on 19,9 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vähennys johtui henkilömäärän pienenemisestä 275 henkilötyövuodella. Vuokrakulut vähenivät 681 027 euroa edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtui pitkälti toimitilajärjestelyistä pääkaupunkiseudulla. Palvelujen ostot olivat 36 122 468 euroa, mikä on reilut 2 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä tilikautena. Kasvu aiheutui pääosin vauhtiin päässeestä tietojärjestelmien kehittämisohjelmasta. Valmistus omaan käyttöön sisältää itse valmistettujen tietojärjestelmien kustannukset, jotka on laskettu kuhunkin järjestelmään käytetyn työajan ja henkilöiden palkkakustannusten perusteella. Valmistus omaan käyttöön oli 6 059 359 miljoonaa euroa, mikä on 1,3 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä tilikautena. Ostot aineista, tarvikkeista ja tavaroista tilikauden aikana vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 0,7 miljoonaa euroa ollen 3 143 240 euroa. Poistojen osuus oli 6 659 857 euroa summan ollessa edellisvuoden tasoa.

- 25 - Rahoitustuotot ja kulut olivat nettomääräisesti yhteensä 13 033 euroa (edellisvuonna -417 982 euroa), Ero selittyy pääasiassa Verohallintoon siirtyneiden auto- ja valmisteverotuksen palautuskoroilla. Satunnaiset tuotot ja kulut olivat nettomääräisesti 72 012 euroa positiiviset saldon ollessa edellisvuonna 225 644 euroa. Vuodesta 2017 alkaen Tulli ei enää huolehdi energiaverotukien maksamisesta tehtävän siirryttyä Verohallinnon 1.1.2017. Edellisvuonna summa 210 miljoonaa euroa. Tuotot veroista ja pakollisista maksuista olivat yhteensä 2 732 217 054 euroa, mikä on 7,9 miljardia euroa vähemmän kuin edellisenä tilikautena. Vähennys selittyy auto- ja valmisteverotuksen siirtämisellä Verohallintoon. Verotuotot kertyivät miltei kokonaan maahantuonnin arvonlisäverosta. TASE Tullin taseen loppusumma on 40 183 766 euroa, mikä on 4,2 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä tilikautena. Taseen vastaavaa summasta 24,3 miljoonaa euroa muodostuu käyttöomaisuudesta ja 15,6 miljoonaa euroa lyhytaikaisista saamisista. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden suurin erä on muut lyhytaikaiset saamiset 13,8 miljoonaa euroa, joka muodostuu lähes täysin tullisaatavista. Taseen vastattavissa oleva vieras pääoma 56,8 miljoonaa euroa muodostuu pääosin edelleen tilitettävistä eristä 28,3 miljoonaa euroa, siirtoveloista 16,1 miljoonaa euroa ja ostoveloista 8,7 miljoonaa euroa. Suurin erä on edelleen tilitettävät erät, joka muodostuu suurimmaksi osaksi EU:lle tilitettävistä varoista. Siirtovelat muodostuvat lähes täysin lomapalkkavelasta. Tulli täsmäytti taseeseen tase-erittelyt passitukseen ja muihin tullimenettelyihin liittyvistä käteisvakuuksista ja Trafin puolesta myydyistä siirtoluvista- ja vakuutuksista. Käteisvakuuksien tili täsmäytettiin erikseen selvitettyyn Tullin hallussa olevien yksittäisten käteisvakuuksien määrään ja Trafin puolesta kannetut siirtoluvat ja vakuudet täsmäytettiin Trafin joulukuulta lähettämään laskuun, koska Trafi ei ole pystynyt toimittamaan erittelyä yksittäisistä siirtoluvista ja vakuutuksista, jotka Tulli oli heidän tietojärjestelmänsä mukaan myynyt joulukuussa 2017 mutta ei vielä tilittänyt heille. Tullivelkojen selvittelytilin saldo eroaa 42 635,47 euroa veroreskontran mukaiseen saldoon kohdistamattomista tai palauttamista odottavista maksuista. Tilinpäätösasiakirjan allekirjoittamisen aikaistuminen maaliskuun puolivälistä helmikuun viimeiseksi päiväksi ja aiemman ns. eurotilinpäätöksen aikaistuminen helmikuun puolivälistä tammikuun loppupuolelle Palkeitten tilinpäätösaikataulujen mukaisesti ovat johtaneet siihen, että tase-erittelyjen ja substanssijärjestelmien väliseen täsmäyttämiseen käytettävissä oleva aika on lyhentynyt merkittävästi ja kaikkia selvittelyjä ei ole ehditty tehdä. Tullin hallussa oli 1 890,3148 bitcoinia 31.12.2017. Valtiokonttorin 19.2.2018 päivätyn virtuaalivaluuttoja koskevan ohjeen mukaan bitcoinit käsitellään omaisuuseränä ja otetaan kirjanpitoon takavarikointia koskevan lainvoimaisen päätöksen jälkeen. Vuoden vaihteessa Tullin hallussa olevista bitcoineista ei ollut lainvoimaisia päätöksiä.

- 26-1.8 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA 2016 Sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa kohtuullinen ja riittävä varmuus viraston toiminnan ja talouden lainmukaisuudesta, talousarvion noudattamisesta ja varojen turvaamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta. Tullin johto vastaa viraston sisäisen valvonnan järjestämisestä, asianmukaisuudesta ja riittävyydestä. Tullin johto on arvioinut viraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan nykytilaa sekä kehittämistarpeita. Johdon arvioinnissa on käytetty valtiovarain controller -toiminnon suosituksen mukaista laajaa sisäisen valvonnan arviointikehikkoa, Tullin EFQM arviointimenetelmää sekä Tullin riskienhallintapolitiikan mukaista riskikehystä. Arvioinnin perusteella Tullin sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on toiminnan laajuuteen nähden asianmukaisesti järjestetty. Määriteltyjä kehittämiskohteita ovat Strategisten kehityshankkeiden läpivienti Toiminnan riippuvuus sähköisistä järjestelmistä Johtamisen, esimiestyön ja henkilöstöresurssin jatkuva kehittäminen ja osaamisen varmistaminen Toimintaympäristö, lainsäädäntö- ja toimintatapamuutokset.

1.9 ARVIOINTIEN TULOKSET - 27 - Vuonna 2017 Euroopan Komission ISF-rahoituksella toteutettuihin hankkeisiin kohdistui seuraavat tarkastukset: Rajanylityspaikkojen varustaminen VIS-asetuksen mukaisilla mobiililaitteilla. Condensed phase GC-FTIR laite. Avoimien tietolähteiden tiedustelu. Toivo analyysijärjestelmä. Tarkastuksissa ei tulle esille huomautettavaa. Lisäksi jo päättyneeseen ENPI 2007-2013 Cross-Border Cooperation -ohjelmaan sisältyneeseen Imatran rajanylityspaikan kehittämishankkeeseen liittyen Euroopan komission valtuuttamat tarkastajat kävivät tekemässä jälkiseurannan. Tarkastajilla ei ollut huomautettavaa hankkeen läpiviennistä. Deloitte Oy suoritti Tulissa Eviran toimeksiannosta arvioinnin, jossa käsiteltiin tulojen keräämistä Eviralle kolmansien osapuolten toimesta. Tarkastuksessa arvioitiin mm. kolmansien osapuolten Eviran puolesta keräämiin maksuihin liittyviä prosesseja ja prosessikontrolleja. Tullissa on aloitettu tarkastusraportissa esitettyjen kehitysehdotusten analysointi yhteistyössä Eviran kanssa.

- 28-1.10 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ JA EPÄSÄÄNNÖNMUKAISUUKSISTA Vuonna 2017 Tullissa tuli ilmi seuraavat kassavajeet: Toimipaikka Vaje eur Syy Selvitys/Toimenpiteet Oulun tullitoimipaikka 39,00 Huolimattomuus, inhimillinen erehdys yms. Katettu toimintamenoista Helsingin tulli/lentorahti 50,00 Huolimattomuus, inhimillinen erehdys yms. Katettu toimintamenoista Kotkan tullitoimipaikka 6,00 Huolimattomuus, inhimillinen erehdys yms. Katettu toimintamenoista Turun tullitoimipaikka 10,00 Huolimattomuus, inhimillinen erehdys yms. Katettu toimintamenoista Yhteensä 105,00 Keväällä 2017 Tulli kuuli virkamiestään, jota epäiltiin runsaista luvattomista poissaoloista, joista aiheetta maksettu palkka olisi ollut yli 30 000 euroa. Virkamies kiisti vastineessaan luvattomat poissaolot mutta irtisanoutui itse kuulemisen jälkeen ennen kuin Tulli ehti tehdä päätöstä kurinpitotoimista. Tulli teki asiasta tutkintapyynnön poliisille kesällä 2017.

- 29-2 TULLIN TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA Tullin talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2016 Talousarvio 2017 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2017 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot 10 598 221 707,33 2 738 911 457 2 738 911 457,09 0,00 100 11.04.01. Arvonlisävero 2 371 940 194,90 2 691 050 491 2 691 050 491,01 0,00 100 11.08.01. Tupakkavero 974 899 332,47 282 512 282 512,42 0,00 100 11.08.04. Alkoholijuomavero 1 354 467 561,50 141 078 141 077,56 0,00 100 11.08.05. Virvoitusjuomavero 254 971 351,32 2 755 2 755,28 0,00 100 11.08.07. Energiaverot 4 594 845 293,84 27 919 27 919,02 0,00 100 11.08.08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 15 413 456,94 6 171 6 171,16 0,00 100 11.10.03. Autovero 959 993 672,99 0 0,00 0,00 0 11.10.07. Ajoneuvovero 1 512,10 2 149 2 148,50 0,00 100 11.10.08. Jätevero 20 624 302,27 0 0,00 0,00 0 11.19.06. Väylämaksut 46 335 335,47 47 366 426 47 366 425,82 0,00 100 11.19.08. Öljyjätemaksu 3 825 097,42 22 547 22 547,43 0,00 100 11.19.09. Muut verotulot 904 596,11 9 409 9 408,89 0,00 100 12. Sekalaiset tulot 48 509 062,87 39 435 970 38 957 056,51-478 913,83 99 12.28.10. Tullin tulot 2 251 898,38 2 320 000 1 841 086,17-478 913,83 79 12.28.92. Euroopan unionin perinteisten omien varojen kantopalkkiot 39 080 413,02 34 839 070 34 839 070,16 0,00 100 12.28.99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot 1 359,66 18 440 18 440,29 0,00 100 12.39.01. Sakkotulot ja tulot hallinnollisista maksuseuraamuksista 1 806 620,13 1 335 129 1 335 128,78 0,00 100 12.39.02. Verotukseen liittyvät korkotulot 5 368 771,68 923 331 923 331,11 0,00 100 Tuloarviotilit yhteensä 10 646 730 770,20 2 778 347 427 2 777 868 513,60-478 913,83 100

- 30 - Tullin talousarvion toteutumalaskelma Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2016 Talousarvio 2017 (TA + LTA:t) Talousarvion 2017 määrärahojen käyttö vuonna 2017 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2017 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2017 Käyttö vuonna 2017 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 23. Valtioneuvoston kanslia 13 076,16 13 076,16 13 076,16 0,00 23.01.03. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 076,16 13 076,16 13 076,16 0,00 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 395 768 019,52 170 857 589 150 926 926,94 18 279 371,19 169 206 298,13 1 651 290,51 12 239 961,28 172 169 876,28 153 890 505,09 18 279 371,19 28.01.29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan 8 450 438,41 8 952 674 8 952 673,64 8 952 673,64 0,00 arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 28.10.02. Tullin toimintamenot (nettob) (siirtomääräraha 2 v) 172 251 000,00 159 837 000 141 557 628,81 18 279 371,19 159 837 000,00 12 239 961,28 172 076 961,28 153 797 590,09 18 279 371,19 28.10.63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 308 685,70 1 300 000 318 658,17 318 658,17 981 341,83 28.10.63.2. Takaisin maksetut verot Tulli 308 685,70 1 300 000 318 658,17 318 658,17 981 341,83 28.10.95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 675 000 5 051,32 5 051,32 669 948,68 28.10.95.1. Verotukseen liittyvät korkomenot Tulli 28.10.97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 415 032,36 415 032,36 4 223 113,37 28.60.12. Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 94 666,00 28.91.41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 210 025 083,68 28.91.41.2. Energiaverotuki Tulli 210 025 083,68 675 000 5 051,32 5 051,32 669 948,68 92 915 92 915,00 0,00 92 915,00 0,00 92 915,00 92 915,00 0,00 Määrärahatilit yhteensä 395 768 019,52 170 857 589 150 926 926,94 18 279 371,19 169 206 298,13 1 651 290,51 12 253 037,44 172 182 952,44 153 903 581,25 18 279 371,19

- 31-3 TULLIN KÄYTÖSSÄ OLEVAT VALTUUDET Kirjanpitoyksikön talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 ) 1) Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve (1 000 ) Momentti (numero ja nimi), johon valtuus liittyy 2) Aikaisempien vuosien valtuuksien käyttö 3) Vuoden n valtuudet Uudet valtuudet Uusitut valtuudet Valtuudet yhteensä Käytetty Käyttämättä Uusittu 2018 TA:ssa Talousarviomenot 2017 Määrärahatarve 2018 Määrärahatarve 2019 Määrärahatarve 2020 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä 28.10.02 Tullin toimintamenot 6 467 0 47 733 47 733 7 167 40 566 40 566 5 205 4 164 1 200 10 569 Aikaisempien vuosien valtuudet 6 467 892 2 110 400 3 402 Vuonna 2017 käytettävissä olleet valtuudet 47 733 47 733 7 167 40 566 40 566 4 313 2 054 800 7 167 Momentti 0 0 0 0 0 Aikaisempien vuosien valtuudet 0 0 0 0 0 Vuonna n käytettävissä olleet valtuudet Momentti 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Aikaisempien vuosien valtuudet, josta 0 0 0 0 0 0 0 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 Vuonna n käytettävissä olleet valtuudet, josta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 6 467 0 47 733 47 733 7 167 40 566 40 566 5 205 4 164 1 200 0 0 10 569 Aikaisempien vuosien valtuudet, josta 0 0 0 0 0 0 0 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 Vuonna n käytettävissä olleet valtuudet, josta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1) Valtuuden ja sen käytön määräksi merkitään tehdyn tilauksen sopimushinta tai sitoumuksen määrä silloin, kun valtuus on rajattu alun perin muulla tavalla, mutta valtuuden käytön johdosta annetaan euromääräinen sitoumus. Korkotuetun lainakannan enimmäismääränä määritellyt 2) Myös pääluokan tai luvun päätösosassa myönnetyt valtuudet sisällytetään taulukkoon. Tällöin luvun tai momentin numerotunnukseksi merkitään "00.". 3) Esitetään yhteismäärä niistä aikaisempina varainhoitovuosina käytetyistä valtuuksista, joista varainhoitovuotena on aiheutunut menoja tai joista aiheutuu menoja tulevina varainhoitovuosina. 4) Korkotukilainojen lainakannan enimmäismääränä tai valtionapuun oikeuttavien kustannusten enimmäismääränä tai muulla vastaavalla tavalla myönnettyjen valtuuksien määrä. Erittely esitetään vain, jos momentti (ja yhteensä) sisältää tällä tavoin määriteltyjä valtuuksia.

- 32-4 TULLIN TUOTTO- JA KULULASKELMA TULLIN TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.2017-31.12.2017 1.1.2016-31.12.2016 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 1 635 261,35 2 074 444,88 Vuokrat ja käyttökorvaukset 39 357,42 32 299,60 Muut toiminnan tuotot 37 362 508,38 39 037 127,15 40 337 518,75 42 444 263,23 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 3 143 240,01 3 804 856,12 Henkilöstökulut 94 139 027,92 114 007 659,12 Vuokrat 12 454 002,72 13 135 029,70 Palvelujen ostot 36 122 468,38 34 062 262,81 Muut kulut 4 651 931,52 3 523 859,72 Valmistus omaan käyttöön -6 059 359,05-4 730 210,88 Poistot 6 659 857,15 6 751 236,38 Sisäiset kulut 225 438,88-151 336 607,53 193 556,74-170 748 249,71 JÄÄMÄ I RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -112 299 480,38-128 303 986,48 Rahoitustuotot 23 273,79 3 900,02 Rahoituskulut -10 241,12 13 032,67-421 881,97-417 981,95 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 248 590,96 326 055,98 Satunnaiset kulut -176 579,36 72 011,60-100 411,73 225 644,25 JÄÄMÄ II SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Kulut Elinkeinoelämälle JÄÄMÄ III TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA 0,00-112 214 436,11-128 496 324,18 0,00 210 025 083,68-210 025 083,68-112 214 436,11-338 521 407,86 Verot ja veronluonteiset maksut 2 738 476 646,12 10 593 780 720,34 Muut pakolliset maksut 2 258 459,89 7 175 391,81 Perityt arvonlisäverot 434 810,97 84 012,32 Suoritetut arvonlisäverot -8 952 862,60 TILIKAUDEN TUOTTOJÄÄMÄ 2 732 217 054,38-8 450 438,41 10 592 589 686,06 2 620 002 618,27 10 254 068 278,20

- 33-5 TULLIN TASE TULLIN TASE VASTAAVAA 31.12.2017 31.12.2016 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 888 151,64 1 377 042,58 Muut pitkävaikutteiset menot 10 471 414,97 9 994 211,27 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 7 323 480,93 18 683 047,54 5 488 772,13 16 860 025,98 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset 412 969,74 565 465,11 Rakennelmat 9 770,49 11 210,08 Koneet ja laitteet 5 184 761,99 5 607 502,22 4 301 196,84 4 877 872,03 KÄYTTÖOM. JA MUUT PITKÄAIK.SIJOITUKSET YHTEENSÄ 24 290 549,76 21 737 898,01 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset 8 308,34 8 308,34 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 1 268 715,71 1 317 953,21 Siirtosaamiset 455 935,37 3 000,00 Muut lyhytaikaiset saamiset 13 833 121,80 12 511 200,61 Ennakkomaksut 6 437,71 15 564 210,59 18 636,46 13 850 790,28 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 316 609,83 331 648,18 Kirjanpitoyksikön tulotilit -32,15 329,43 Muut pankkitilit 249,68 1 939,13 Sisäisen rahaliikkeen tilit 3 870,15 320 697,51 58 162,25 392 078,99 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 15 893 216,44 14 251 177,61 VASTAAVAA YHTEENSÄ 40 183 766,20 35 989 075,62

- 34 - TULLIN TASE VASTATTAVAA 31.12.2017 31.12.2016 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998-29 868 269,86-29 868 269,86 Edellisten tilikausien pääoman muutos -3 148 458,02 1 109 265,33 Pääoman siirrot -2 603 612 908,38-10 258 326 001,55 Tilikauden tuotto-/kulujäämä 2 620 002 618,27-16 627 017,99 10 254 068 278,20-33 016 727,88 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 315 861,14 487 985,91 Saadut ennakot 413 306,68 905 247,24 Ostovelat 8 705 721,14 10 857 947,97 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset 1 703 461,50 2 263 307,34 Edelleen tilitettävät erät 28 302 027,36 27 210 183,95 Siirtovelat 16 093 540,72 18 872 515,40 Muut lyhytaikaiset velat 1 276 865,65 56 810 784,19 8 408 615,69 69 005 803,50 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 56 810 784,19 69 005 803,50 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 40 183 766,20 35 989 075,62

- 35-6 LIITETIEDOT Tullin tilinpäätöksen liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta 1) budjetointia koskevat muutokset ja muutosten tärkeimmät vaikutukset talousarvion toteutumalaskelmaan, tuotto- ja kululaskelmaan ja taseeseen sekä niiden vertailuuvuteen Tullilla ei ole talousarvion toteutumalaskelmaan, tuotto- ja kululaskelmaan ja taseeseen sekä niiden vertailuvuuteen koskevia muutoksia. 2) valuuttakurssi, jota on käytetty muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä muut sitoumukset Suomen rahaksi Tulli on käyttänyt Euroopan keskuspankin noteeraamia valuuttakursseja 29.12.2017 muutettaessa ulkomaanrahan määräisiä saamisia, velkoja sekä muita sitoumuksia Suomen rahaksi seuraavasti: Venäjän rupla 69,3920 3) tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät sekä erityisesti niissä tapahtuneiden muutosten vaikutukset tilikauden tuotto- ja kulujäämän sekä taseessa ilmoitetttavien erien muodostumiseen Tullin tilinpäätös on laadittu noudattaen talousarviolakia ja -asetusta sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräyksiä ja ohjeita. 4) aikaisempiin vuosiin kohdistuvat tuotot ja kulut, talousarviotulot ja -menot sekä virheiden korjaukset, jos ne eivät ole merkitykseltään vähäisiä Tullilla ei ole aikaisempiin vuosiin kohdistuvia korjauksia. 5) selvitys edellistä vuotta koskevista tiedoista, jos ne eivät ole vertailukelpoisia tilinpäätösvuoden tietojen kanssa Tullin edellistä vuotta koskevat tiedot ovat vertailukelpoisia tilinpäätösvuoden tietojen kanssa. 6) selvitys tilinpäätösvuoden jälkeisistä olennaisimmista tapahtumista siltä osin kuin niitä ei ilmoiteta toimintakertomuksessa Tullista siirtyy Verohallintoon 1.1.2018 alkaen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityneiden asiakkaiden maahantuonnin arvonlisäverotus. Tulliin jäi yksityishenkilöiden ja yritysten, jotka eivät ole arvonlisäverorekisterissä, maahantuonnin arvonlisäverotus. Vuodesta 2018 lähtien Tullin maksullisen toiminnan tuotot nettobudjetoidaan momentille 28.10.02 Tullin toimintamenot.

- 36 - Tullin tilinpäätöksen liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2016 Talousarvio 2017 (TA + LTA:t) Talousarvion 2017 määrärahojen käyttö vuonna 2017 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2017 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2017 Käyttö vuonna 2017 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 28.10.02. Bruttomenot 173 719 204,78 160 347 000 144 286 609,98 162 565 981,17 156 526 571,26 Tullin toimintamenot Bruttotulot 1 468 204,78 510 000 2 728 981,17 2 728 981,17 2 728 981,17 (nettob) Nettomenot 172 251 000,00 159 837 000 141 557 628,81 18 279 371,19 159 837 000,00 12 239 961,28 172 076 961,28 153 797 590,09 18 279 371,19 (siirtomääräraha 2 v)

- 37 - Tullin tilinpäätöksen liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Tullilla ei ole liitteessä ilmoitettavia tietoja.

- 38 - Tullin tilinpäätöksen liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Tullilla ei ole liitteessä ilmoitettavia tietoja.

Tullin tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely - 39-2017 2016 Henkilöstökulut 80 367 740,79 96 076 094,82 Palkat ja palkkiot 82 507 267,56 95 782 933,43 Tulosperusteiset erät 4 000,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos -2 143 526,77 293 161,39 Henkilösivukulut 13 775 287,13 17 931 564,30 Eläkekulut 13 096 075,88 15 802 817,94 Muut henkilösivukulut 679 211,25 2 128 746,36 Yhteensä 94 143 027,92 114 007 659,12 Johdon palkat ja palkkiot 574 465,95 585 567,13 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 9 972,00 9 732,00 Johto 240,00 240,00 Muu henkilöstö 9 732,00 9 492,00

- 40 - Tullin tilinpäätöksen liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhmä KOMluokka Poistomenetelmä Poistoaika vuotta Vuotuinen poisto % Jäännösarvo tai % 112 Aineettomat oikeudet 1120 Ostetut atk-ohjelmistot 1120010 Tasapoisto 5 20 0 Ostetut atk-ohjelmistot 1120020 Tasapoisto 3 33,3 0 114 Muut pitkävaikutteiset menot 1140 Itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat 1140010 Tasapoisto 5 20 0 122 Rakennukset 1229 Muut rakennukset 1229010 Tasapoisto 20 5 0 123 Rakennelmat 1230 Muut rakennelmat 1230030 Tasapoisto 20 5 0 125-126 Koneet ja laitteet 1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet 1250010 Tasapoisto 5 20 0 Autot ja muut maakuljetusvälineet 1250020 Tasapoisto 10 10 0 1251 Laivat ja muut vesikuljetusvälineet 1251010 Tasapoisto 7 14,3 0 1255 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet 1255010 Tasapoisto 3 33,3 0 1256 Toimistokoneet ja laitteet 1256010 Tasapoisto 5 20 0 1257 Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet 1257010 Tasapoisto 5 20 0 1258 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet 1258010 Tasapoisto 5 20 0 1259 Laboratoriolaitteet ja -kalusteet 1259010 Tasapoisto 5 20 0 1269 Muut koneet ja laitteet 1269010 Tasapoisto 5 20 0 Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kirjanpitoyksikössä yhdenmukaisin periaattein kansallis- ja käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta.

- 41 - Tullin tilinpäätöksen liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot 112 Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet 114 119 Muut pitkävaikutteiset Ennakkomaksut ja menot keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1.2017 2 520 652,14 20 148 571,10 5 488 772,13 28 157 995,37 Lisäykset 95 161,00 4 719 568,50 6 071 359,05 10 886 088,55 Vähennykset 0,00-20 967,01-4 236 650,25-4 257 617,26 Hankintameno 31.12.2017 2 615 813,14 24 847 172,59 7 323 480,93 34 786 466,66 Kertyneet poistot 1.1.2017-1 143 609,56-10 154 359,83 0,00-11 297 969,39 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 20 967,01 0,00 20 967,01 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -584 051,94-4 221 397,79 0,00-4 805 449,73 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00-20 967,01 0,00-20 967,01 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2017-1 727 661,50-14 375 757,62 0,00-16 103 419,12 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2017 888 151,64 10 471 414,97 7 323 480,93 18 683 047,54 122 Rakennukset Aineelliset hyödykkeet 123 Rakennelmat 125-126 Koneet ja laitteet Yhteensä Hankintameno 1.1.2017 3 102 418,54 43 094,16 8 096 731,30 11 242 244,00 Lisäykset 0,00 0,00 2 563 070,60 2 563 070,60 Vähennykset 0,00 0,00-5 500,00-5 500,00 Hankintameno 31.12.2017 3 102 418,54 43 094,16 10 654 301,90 13 799 814,60 Kertyneet poistot 1.1.2017-2 536 953,43-31 884,08-3 795 534,46-6 364 371,97 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 5 500,00 5 500,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -152 495,37-1 439,59-1 679 415,97-1 833 350,93 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00-89,48-89,48 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2017-2 689 448,80-33 323,67-5 469 539,91-8 192 312,38 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2017 412 969,74 9 770,49 5 184 761,99 5 607 502,22

- 42 - Tullin tilinpäätöksen liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Muutos 2017 2016 2017-2016 Korot euromääräisistä saamisista 23 276,30 3 900,02 19 376,28 Emissio-, pääoma- ja kurssierot saamisista -2,51 0,00-2,51 Rahoitustuotot yhteensä 23 273,79 3 900,02 19 373,77 Rahoituskulut Muutos 2017 2016 2017-2016 Korot euromääräisistä veloista 10 241,12 421 881,97-411 640,85 Rahoituskulut yhteensä 10 241,12 421 881,97-411 640,85 Netto 13 032,67-417 981,95 431 014,62

- 43 - Tullin tilinpäätöksen liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Tullilla ei ole liitteessä ilmoitettavia tietoja.

- 44 - Tullin tilinpäätöksen liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Tullilla ei ole liitteessä ilmoitettavia tietoja.

- 45 - Tullin tilinpäätöksen liite 11: Taseen rahoituserät ja velat Tullilla ei ole liitteessä ilmoitettavia tietoja.

- 46 - Tullin tilinpäätöksen liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Talousarvio-menot 2017 Määräraha-tarve 2018 Määräraha-tarve 2019 Määräraha-tarve 2020 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä 6 702 988,73 7 008 648,73 7 036 548,73 6 765 119,87 51 704 064,75 72 514 382,08

- 47 - Tullin tilinpäätöksen liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Tullilla ei ole liitteessä ilmoitettavia tietoja.

- 48 - Tullin tilinpäätöksen liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Tullilla ei ole liitteessä ilmoitettavia tietoja.

- 49 - Tullin tilinpäätöksen liite 15: Velan muutokset Tullilla ei ole liitteessä ilmoitettavia tietoja.

- 50 - Kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Tullilla ei ole liitteessä ilmoitettavia tietoja.

- 51 - Tullin tilinpäätöksen liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Menomomentin käyttö vakiosisällöstä poikkeavaan käyttötarkoitukseen Momentti Lkp-tili 28.10.63.2 Takaisin maksetut verot Määrärahaa saa käyttää veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä tai verosopimuksissa tarkoitetuista syistä Tullin päätöksellä oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron. Lisäksi määrärahaa saa käyttää tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen, EU:lle korvattavien perimättä jääneiden tullien ja niistä aiheutuvien korko- ja muiden kulujen maksamiseen sekä valtion korvattavaksi tuomittujen ELVvahingonkorvausten maksamiseen viivästyskorkoineen. 39. Muut toiminnan tuotot 145 736,59 61. Satunnaiset kulut 172 921,58 Yhteensä 318 658,17 Maksullisen toiminnan tuotot jaksotettu väärälle vuodelle 12.28.10 Tullin tulot Tullin maksulliset suoritteet, jotka koskevat vuoden 2016 30. Maksullisen toiminna tuotot 32 830,00 suoritetta lentoliikenteen kulkuneuvoselvitystä. Em. suorite ei ole voimassa vuonna 2017. Kaksi laskua oli viety myyntireskontraan väärällä kirjauspäivällä 2.1.2017 ja ohjautuivat vuoden 2017 kirjanpitoon. Finnair Oyj, loka-joulukuu 2016 301 Tuotot maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista 28 175,00 Airpro Oy, loka-joulukuu 2016 301 Tuotot maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista 4 655,00