Kaikille kulttuuria Oikeus osallistua kulttuurielämään maksutta Kaikukortilla Perehdytysmateriaali Kaikukorttitoiminnassa mukana oleville kortin jakajille vuonna 2018
Tavoitteet Taustaa Kenelle Kaikukortti on tarkoitettu? Mikä Kaikukortti? Kaikukortti-toiminnan periaatteita ja ohjeita Kaikukortin tukipalvelu Muuta Lisätietoja
Kulttuuri kuuluu kaikille! Kaikilla on oikeus käydä konserteissa, festivaaleilla ja teattereissa vaikka oma taloudellinen tilanne olisikin hyvin tiukka. Ratkaisuksi tähän on kehitetty Kaikukortti, jolla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja kulttuuripalveluihin.
On ihanaa, kun nyt on voinut käydä kulttuuritapahtumissa ja on voinut viedä lapsetkin, kun ei minulla muuten ole mitenkään varaa ostaa koko porukalle lippuja. Kaikukortin haltija Espoossa v. 2015 Minulle Kuhmon [Kamarimusiikin] käynti oli tämän kesän kohokohta. Se oli sielulle mannaa! Sanotaan, että ihminen ei elä pelkästään leivästä ja minä allekirjoitan sen täysin. - - Kun mieli on hyvä niin kehokin voi paremmin. Buranaa yms. ei ole mennyt läheskään niin paljon. Kaikukortin haltija Kainuussa v. 2016
Kaikukortin tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten ja perheiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä. Tavoitteena on edistää kulttuurin saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Kaikukortti luo uudenlaisia kumppanuuksia ja rakenteita kulttuuri- ja sotealan välille. Kaikukortti tukee kuntien ja maakuntien työtä hyvinvoinnin edistämiseksi.
Kaikukortti-toiminta on kaupungin kulttuurihyvinvointistrategian mukaista toimintaa, ja kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteen saattamista konkreettisesti. Kajaanin kaupungin sivistysjohtaja Mikko Saari Kaikukortti on Espoossa vakiintunut työvälineeksi, jossa yhdistyvät kulttuurin ja sotealan tavoitteet hyvinvoinnin edistämiseksi. Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikön eritysasiantuntija Helena Sarjakoski
Kulttuuripalvelujen käyttö ja taiteen tekeminen vaikuttavat tutkitusti ihmisten elämänlaatuun, terveyteen, hyvinvointiin ja osallisuuteen yhteiskunnassa. Kulttuuritoimijoille Kaikukortti voi olla keino tavoittaa uusia yleisöjä, lisätä toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta, nostaa esitysten ja kurssien täyttöastetta ja kasvattaa tunnettuutta. Sosiaali- ja terveysalan toimijoille Kaikukortti voi toimia osana sosiaalista kuntoutusta, jota edellytetään myös Sosiaalihuoltolaissa. Kortti voi olla keino tukea asiakasta ja tarjota hänelle mielekästä tekemistä vapaa-ajalla.
Tavoitteena edistää mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä varallisuudesta riippumatta. Kulttuurielämään osallistuminen on kaikkien ihmisten perusoikeus! Tavoitteena edistää sitä, että kulttuuripalvelujen käyttäminen ja taiteen tekemisen harrastaminen ei olisi kiinni siitä, että siihen ei ole taloudellisia mahdollisuuksia.
Taustalla Kaikukorttia pilotoitiin Espoossa vuonna 2015 ja Kainuun maakunnassa vuosina 2016 2017 osana Kulttuuripassin pilotointi- ja jatkohankkeita (9/2014 12/2017). Kortti on käytössä kummallakin alueella. Parhaillaan valtakunnallista Kaikukortti-toimintaa kehitetään Kaikukortti kaikuu -hankkeen (11/2017 12/2019) kautta. Hankkeen tavoitteena on, että Kaikukortti-toiminta leviää asteittain pysyväksi toimintatavaksi koko Suomeen toiminnasta kiinnostuneille alueille. Hanke on Kulttuuria kaikille -palvelun koordinoima ja opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Kulttuuria kaikille -palvelun rahoittama.
Kenelle? Kaikukortti on tarkoitettu henkilöille, jotka käyttävät asiakkaana palveluita sellaiselta sosiaali- ja terveysalan toimijalta, joka on mukana Kaikukortti-toiminnassa, ja jotka ovat niin tiukassa taloudellisessa tilanteessa, etteivät voi siitä syystä käyttää kulttuuripalveluja.
Mikä Kaikukortti? Kaikukortti on kortti jolla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja kaikkiin niihin kulttuuripalveluihin, jotka kuuluvat valtakunnalliseen Kaikukortti-verkostoon. Kaikukortti käy ristiin eri Kaikukortti-alueiden välillä.
- on sosiaalisen kuntoutuksen työväline - on ei-rahallisen tuen muoto
Paikallisen Kaikukortti-verkoston Kaikukorttia jakavat tahot vuonna 2018: Paikallisen Kaikukortti-verkoston Kaikukorttia jakavat tahot luetellaan esimerkiksi alueen Kaikukorttiverkkosivulla, asiakkaan Kaikukortti-esitteessä ja paikallisissa työntekijän ohjeissa (Kaikukortti-käsikirja Kaikukortin jakajille). Tutustu muiden alueiden Kaikukortti-tarjontaan: www.kulttuuriakaikille.fi/kaikukortti
Paikallisen Kaikukortti-verkoston kulttuurikohteet vuonna 2018: Paikallisen Kaikukortti-verkoston kulttuurikohteet luetellaan esimerkiksi alueen Kaikukorttiverkkosivulla, asiakkaan Kaikukortti-esitteessä ja paikallisissa työntekijän ohjeissa (Kaikukortti-käsikirja Kaikukortin jakajille). Tutustu muiden alueiden Kaikukortti-tarjontaan: www.kulttuuriakaikille.fi/kaikukortti
Kaikukortti-toiminnan periaatteita ja ohjeita Kaikukortin toimintamalli Kaikukortin toimintamallissa kuvataan Kaikukortin valtakunnalliset toimintaperiaatteet. Kaikukortti-verkostoissa mukana olevat kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan organisaatiot sitoutuvat näiden periaatteiden noudattamiseen. Toimintamalli on päivitetty 4.1.2018 ja se on voimassa toistaiseksi.
Uutta 2018: Kortilla voi hankkia lippuja myös omille lapsenlapsille (aiemmin vain omille lapsille). Kortti käy ristiin eri Kaikukorttia käyttävien alueiden kesken (poikkeuksena Savonlinnan kokeilu v. 2018). Työntekijä voi hankkia yhteisön kortilla itsensä lisäksi lippuja myös mahdollisille alle 16-vuotiaille asiakkailleen.
Mikä on Kaikukortti? Numeroitu pahvinen kortti. Asiakkaalle maksuton. Kortin saamisen ikäraja: 16 v. Henkilökohtainen. Käyttökertoja ei ole rajattu. Pääsylipun ja kurssipaikan hinta: 0 euroa. Maksuttoman pääsylipun voi hankkia myös omille lapsille ja lapsenlapsille samaan tilaisuuteen (ei koske kurssipaikkoja). Voimassa 12 kk. - Jos Kaikukorttia vasta kokeillaan alueella, kortti on voimassa kokeiluajan.
Kuka saa Kaikukortin? 1/2 Kaikukortin voivat saada ainoastaan henkilöt, jotka käyttävät asiakkaana palveluita sellaiselta sosiaalija terveysalan toimijalta, joka on mukana Kaikukortti-toiminnassa. ovat niin tiukassa taloudellisessa tilanteessa, etteivät voi siitä syystä käyttää kulttuuripalveluja.
Kuka saa Kaikukortin? 2/2 Kaikukortin saaminen ei edellytä tietyn tulorajan alittamista. Olennaista on asiakkaan kokemus siitä, että oma taloudellinen tilanne on niin tiukka, ettei kulttuuripalveluja voi siitä syystä käyttää. Tiukka taloudellinen tilanne voi johtua moninaisista syistä, kuten esimerkiksi yksinhuoltajuudesta, pitkäaikaisesta työttömyydestä tai sairastamisesta, eläkkeen pienuudesta tai velkakierteestä. Kaikukortin saaminen ei edellytä asiakkaalta erillisiä todistuksia tuloista. Olennaista on että henkilö tunnistetaan Kaikukorttia jakavan paikan asiakkaaksi. Kaikki Kaikukorttia jakavat paikat eivät ylläpidä asiakasrekistereitä, joten asiakasrekisteriin kuuluminen ei ole ehdoton edellytys.
Miten Kaikukortti annetaan 1/2? Tavoitteena on, että Kaikukorttia jakavan paikan kaikki asiakastyötä tekevät työntekijät kertovat Kaikukortista kaikille kortin kohderyhmään kuuluville asiakkailleen. Kaikukortti ei ole harkinnanvarainen etu vaan jokaisen tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevan asiakkaan oikeus. Kaikukortti annetaan työntekijän ja asiakkaan kahdenvälisessä tai ryhmämuotoisessa kohtaamisessa. Tavoitteena on, että Kaikukortin jakanut työntekijä kertoo asiakkaalle kortin käyttömahdollisuuksista kuten kulttuuritarjonnasta, joka on mukana Kaikukortti-toiminnassa.
Miten Kaikukortti annetaan 2/2? Jos asiakas haluaa Kaikukortin, toimitaan seuraavasti: kortin sisäsivulle kirjoitetaan sen haltijan nimi sekä kortin voimassaolopäivämäärä (12 kk myöntöpäivästä tai kokeilun loppuun saakka). asiakkaalle kerrotaan kortin voimassaolopäivämäärä. Kaikukortin lisäksi asiakkaalle annetaan Kaikukortin kulttuuritarjonnasta kertova paikallinen Kaikukortti-esite vuodelle 2018. kortin saavilta henkilöitä kerätään taustatiedot (ei nimeä).
Kaikukortin luovutuslomake 1/2 Työntekijä kerää kortin saajalta taustatiedot paikalliseen sähköiseen Kaikukortin luovutus -lomakkeeseen. Taustatietoja ovat syntymävuosi, äidinkieli, sukupuoli, postinumero ja elämäntilanne. Kaikukortin luovutuslomakkeeseen kirjataan jaetun kortin kirjainja numerosarja. Lomakkeeseen ei kirjoiteta kortinsaajan nimeä. Paikallisen sähköisen Kaikukortin luovutuslomakkeen osoite saatavissa paikallisesta Kaikukortti-koordinaatiosta ja työntekijän ohjeissa ( Kaikukortti-käsikirja kortin jakajille )
Kaikukortin luovutuslomake 2/2 Kaikukortin paperinen luovutuslomake (kuvassa malli) Mikäli käytetään ensin paperista Kaikukortin luovutuslomaketta: - Työntekijä toimittaa Kaikukortin luovutus -lomakkeen tiedot sähköisen linkin välityksellä alueen Kaikukorttikoordinaatioon viimeistään kuukauden sisällä.
Perehdytysvideo Perehdytysvideo Kaikukortti pähkinänkuoressa sosiaalija terveysalan toimijoille (28.6.2017)* saatavilla You Tubessa osoitteessa: http://bit.ly/kaikukortti_perehdytys_ sote_2017 * Huomioithan videota katsoessasi toimintamallin muutokset vuonna 2018.
Yhteisön Kaikukortti ja pienryhmäkäynnit Pääsylippujen hinta ei aina ole ainoa osallistumisen este. Jos mahdollista, Kaikukortin haltijoille kannattaa järjestää esimerkiksi erilaisia pienryhmäkäyntejä. Osallistuminen yhdessä tutun pienen ryhmän kanssa saattaa madaltaa osallistumisen kynnystä. Joillekin voi tuntua luontevimmalta osallistua kahdestaan työntekijän kanssa. Pienryhmäkäyntejä varten sekä asiakkaan kanssa kahdestaan osallistumista varten yhteisöt voivat saada käyttöönsä yhteisön Kaikukortteja.
Mikä on yhteisön Kaikukortti? Yhteisön Kaikukortti on kortti, jolla Kaikukorttia jakavan paikan työntekijä voi hankkia itselleen (ja alle 16-vuotiaille asiakkailleen) maksuttoman pääsylipun silloin kun hän järjestää omille asiakkailleen pienryhmäkäynnin tai osallistuu kahdestaan oman asiakkaansa kanssa. Tavoitteena tukea osallistumista ja osallisuutta. Myös Kaikukorttia jakavan paikan edustaja, esimerkiksi vapaaehtoinen tai opiskelija, voi käyttää yhteisön Kaikukorttia. Kortti on organisaatiokohtainen. Ryhmällä tai asiakkaalla pitää olla omat Kaikukortit. Huom. Yhteisön Kaikukorttia ei voi käyttää kurssipaikkojen hankintaan.
Kannusta Kaikukortin käyttöön! Asiakkaille kannattaa aktiivisesti mainostaa Kaikukorttia ja kannustaa kortin käyttöön. Kulttuuri tekee hyvää! Lue lisää, esimerkiksi: Taiteessa on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Potilaan lääkärilehti 1/2018: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/taiteessa-onpaljon-kayttamatonta-potentiaalia/
Miten Kaikukorttia ja yhteisön Kaikukorttia käytetään? 1/2 Pääsyliput ja kurssipaikat hankitaan Kaikukortilla ja yhteisön Kaikukortilla kulttuurikohteiden omista myyntikanavista, ei kuitenkaan verkkokaupasta. Jos pääsylippu hankitaan kaupallisen lipunvälitystoimijan kautta, palvelumaksu on maksettava, vaikka itse pääsylippu on maksuton. Kaikukortti ja yhteisön Kaikukortti käyvät kaikkeen tai suurimpaan osaan Kaikukortti-kulttuurikohteiden tarjonnasta. Tietoa tarjonnasta löytyy kulttuurikohteiden verkkosivuilta ja sitä voi tiedustella myös puhelimitse.
Miten Kaikukorttia ja yhteisön Kaikukorttia käytetään? 2/2 Kaikukortilla ja yhteisön Kaikukortilla hankittavia pääsylippuja ja kurssipaikkoja saattaa olla rajattu määrä. Lippua tai kurssipaikkaa hankittaessa kerrotaan Kaikukortin ja yhteisön Kaikukortin kirjain- ja numerosarja, ja korttia pitää varautua näyttämään lippua hankittaessa ja paikan päällä kulttuurikohteessa.
Muuta huomioitavaa sote-kohteissa Tavoitteena on, että Kaikukortti-verkostojen sotetoimijat hyödyntäisivät pienryhmäkäynteihin työpaikkansa mahdollisia autoja. Kaikukortti-työskentely pyritään kirjaamaan asiakkaan mahdolliseen kirjalliseen suunnitelmaan, sillä asiakkaan kuljettaminen työn puolesta saattaa edellyttää tätä.
Mikä tarjonta on Kaikukortin piirissä? Kaikukortti-toiminnan perusarvona on yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet. Kaikukortin piirissä tulee olla koko kulttuuritoimijan oma tarjonta, johon myös muilla alennusryhmillä on pääsy. Kulttuuritoimija voi poikkeustilanteessa rajata oman tarjonnan saatavuutta Kaikukortilla esimerkiksi kiertuetoimintaan liittyvistä syistä. Suurimman osan omasta tarjonnasta tulee kuitenkin aina olla Kaikukortin piirissä. Mahdollisista rajauksista on viestittävä selkeästi asiakkaille. Elokuvapuolella ja joissakin opistoissa toistaiseksi rajatumpi tarjonta.
Lippujen hankkiminen Kaikukortilla 1/2 Lähtökohtana on, että liput/kurssipaikat voi hankkia Kaikukortilla kaikkia käytössä olevia myyntikanavia pitkin Huom. Lippuja ei laiteta myyntiin verkkokauppaan. Kaikukortilla lipun hankkivaa eivät saa koskea katsomopaikkarajoitukset. Jos lippuja/kurssipaikkoja myydään suoraan toimistolta/vastaavasta, lippujen/kurssipaikkojen tulee olla saatavilla suoraan myös Kaikukortilla. Jos lippuja myydään kaupallisen lipunvälitystoimiston kautta, lippujen tulee olla saatavilla lipunvälitystoimistosta myös Kaikukortilla. Huom. Asiakas vastaa palvelumaksusta, myös mahdollisen avustajan maksuttoman lipun osalta.
Lippujen hankkiminen Kaikukortilla 2/2 Kulttuuritoimijalla on poikkeustilanteessa mahdollisuus rajata: pääsylippujen/ kurssipaikkojen varausmahdollisuus siten, että liput/kurssipaikat tulevat varaukseen ja lunastettaviksi vasta kuukautta ennen esitystä/kurssia. pääsylippujen lunastusmahdollisuus siten, että liput tulevat lunastukseen vasta esitysiltana esimerkiksi 30 min ennen esitystä.
Muuta huomioitavaa kulttuurikohteessa Kaikukortti-verkostoon kuuluva kulttuurikohde sitoutuu siihen, että vammaisen henkilön avustajalle/tulkille/oppaalle on aina maksuton sisäänpääsy. Huom. Kaikukortin haltijan tulee huolehtia siitä että mahdolliselle avustajalle tai vastaavalle on hankittu oma paikkalippu. Lähtökohtana on, että Kaikukortti-asiakkaille tarjotaan maksuton narikka. Kaikukortilla hankittavaan lippuun voi esimerkiksi tulostua teksti Maksuton narikka, tai narikan voi saada Kaikukorttia näyttämällä.
Kun tarvitsette lisää Kaikukortteja Kaikukortteja voi tilata yksikköönne paikallisen Kaikukorttiverkoston sote:n vastuuhenkilöltä Huom. jokaisella yksittäisellä soteyksiköllä on omat Kaikukorttinsa
Viestinnästä 1/2 Tavoitteena on, että kaikki saavat Kaikukortista helposti tietoa. Siksi Kaikukorttiin liittyvän viestinnän yhdenmukaisuus ja selkeys on tärkeää. Kaikukortilla on oma materiaalipankki, josta löytyy Kaikukortin logo ja graafisia elementtejä (iso elementti, polka, punaiset nuolet) Lataa osoitteesta: www.kulttuuriakaikille.fi/kaikukortin_materiaalipankki Kerro siitä, että olette mukana Kaikukortti-verkostossa mahdollisimman monipuolisesti esimerkiksi verkkosivuillanne, uutiskirjeissänne, sosiaalisessa mediassa sekä muissa mahdollisissa viestintäkanavissanne ja aineistoissanne. Kaikukortti-julisteita kannattaa laittaa esille oman toimipisteenne seinille (eri kieliversiot).
Viestinnästä 2/2 Hyödynnä valmista palvelukuvausta Voitte halutessanne hyödyntää Kaikukortin valmista palvelukuvausta ja kopioida tekstin lähes sellaisenaan esimerkiksi verkkosivuillenne. Palvelukuvaus auttaa kertomaan siitä, että on mukana Kaikukortti-toiminnassa Palvelukuvaus ja muita viestintäohjeita löytyy paikallisesta työntekijöiden ohjeista (Kaikukortti-käsikirja kortin jakajille)
Yhteishenkilön nimeäminen ja henkilökunnan ohjeistus Kaikukortti-toimintaan Jokaisella Kaikukortti-toiminnassa mukana olevalla sosiaali- ja terveysalan organisaatiolla tulee olla nimetty Kaikukortti-yhteyshenkilö. Kaikukortti-toiminnassa mukana olevat sosiaali- ja terveysalan organisaatiot sitoutuvat ohjeistamaan oman henkilöstönsä Kaikukortti-toimintaan.
Kaikukortti-toiminnan paikalliset vastuuhenkilöt Kaikukortti-toiminnan paikallisesta koordinoinnista vastaavat tahot luetellaan paikallisella Kaikukortti-verkkosivulla ja asiakkaalle tarkoitetussa Kaikukortti-esitteessä sekä työntekijöiden ohjeissa ( Kaikukortti käsikirja kortin jakajille ja Kaikukortti-käsikirja kulttuurikohteille ). Yleensä paikallisessa työryhmässä tai työparina on mukana työntekijä tai työntekijöitä sekä kunnan/kaupungin kulttuuripuolelta että paikalliselta sote-puolelta.
Yhteishenkilön nimeäminen ja henkilökunnan ohjeistus Kaikukortti-toimintaan Jokaisella Kaikukortti-toiminnassa mukana olevalla kulttuurialan organisaatiolla tulee olla nimetty Kaikukortti-yhteyshenkilö. Kaikukortti-toiminnassa mukana olevat kulttuurialan organisaatiot sitoutuvat ohjeistamaan oman henkilöstönsä Kaikukortti-toimintaan.
Kaikukortti-toiminnan paikalliset vastuuhenkilöt Kaikukortti-toiminnan paikallisesta koordinoinnista vastaavat tahot luetellaan paikallisella Kaikukortti-verkkosivulla ja asiakkaalle tarkoitetussa Kaikukortti-esitteessä sekä työntekijöiden ohjeissa ( Kaikukortti käsikirja kortin jakajille ja Kaikukortti-käsikirja kulttuurikohteille ). Yleensä paikallisessa työryhmässä tai työparina on mukana työntekijä tai työntekijöitä sekä kunnan/kaupungin kulttuuripuolelta että paikalliselta sote-puolelta.
Sitoumus Kaikukortti-toiminnasta paikallisesti Alueen Kaikukortti-vastuutahot tekevät Kaikukortti-kokeilun ajaksi sitoumuksen yksittäisten Kaikukortti-kumppaneiden kanssa. Kaikukortin valtakunnalliseen toimintamalliin sitoutuminen on ehto verkostossa mukana olemiselle. Sen jälkeen, kun Kaikukorttia on kokeiltu alueella, ei kunnan/kaupungin/alueen ja yksittäisten Kaikukorttikumppaneiden välisiä paikallisia sitoumuksia tarvitse enää tehdä. Kaikukortin valtakunnalliseen toimintamalliin sitoutuminen on kuitenkin edelleen ehto verkostossa mukana olemiselle. Käytännössä kumppanit sitoutuvat toimintamallin noudattamiseen esimerkiksi sillä, että niiden nimet on listattu paikalliseen Kaikukortti-esitteeseen ja paikalliselle Kaikukortti-verkkosivulle.
Kaikukortin tukipalvelu 1/2 Kaikukortilla on valtakunnallinen tukipalvelu.* Tukipalvelun roolina on valvoa Kaikukortin käyttöä valtakunnallisesti. Kaikukortti on rekisteröity tavaramerkki. Tukipalvelu auttaa uusia alueita kokeilemaan Kaikukorttia, ylläpitää Kaikukortin valtakunnallisia tilastoja ja tukee Kaikukorttia jo ylläpitäviä alueita. Tukipalvelu myös markkinoi Kaikukorttia uusille alueille, kehittää palautteen ja kokemusten perusteella Kaikukortin valtakunnallista toimintamallia ja tukee kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan välistä yhteistyötä ja -rakenteita. * Tukipalvelu toimii valtakunnallisen Kulttuuria kaikille -palvelun alaisuudessa ainakin Kaikukortti kaikuu -hankkeen ajan 11/2017 12/2019. Tarkoitus on tämän jälkeen vakiinnuttaa tukipalvelun toiminta pysyväksi.
Kaikukortin tukipalvelu 2/2 Vastuu Kaikukortin kokeilemisen käytännön koordinoinnista ja Kaikukortin ylläpitämisestä alueella on aina paikallinen. Tukipalvelun roolina on antaa paikallisille vastuuhenkilöille koulutusta ja pääasiassa etätukea Kaikukortin kokeilemiseen liittyen sekä osallistua paikalliseen kehittämistyöhön kuten palautekokouksiin.
Sitoumus Kaikukortti-toiminnasta Kaikukortin tukipalvelun ja alueen kanssa Kaikukortin tukipalvelu tekee sitoumuksen Kaikukortti-toiminnan ylläpitämisestä alueen Kaikukortti-vastuutahojen kanssa. Kaikukortin valtakunnalliseen toimintamalliin sitoutuminen on ehto verkostossa mukana olemiselle.
Muuta: Kaikukortti-pop up Kaikukortti-pop up-kohde on Kaikukortti-verkostojen ulkopuolinen toimija, joka tarjoaa erikoisetuja Kaikukortin haltijoille yhteistyössä Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa. Kansallisgalleria tarjoaa kaikukorttilaisille maksuttoman sisäänpääsyn kaikkiin museoihinsa eli Ateneumin taidemuseoon, nykytaiteen museoon Kiasmaan sekä Sinebrychoffin taidemuseoon vuonna 2018. Lue lisää: www.kulttuuriakaikille.fi/kaikukortti_pop_up
Muuta: Kaikukortti-toimintamalli on vuoden 2018 Hyvä käytäntö palkinnon voittaja Kaikukortti voitti Sosiaalialan asiantuntijapäivillä 13.3.2018 Talentia ry:n vuoden 2018 Hyvä käytäntö -palkinnon. Tiedote: www.talentia.fi/uutiset/hyvakaytanto-palkinto-kaikukorttitoimintamallille/
Lisätietoja Kaikukortista: Aura Linnapuomi, Kaikukortti kaikuu -hankkeen hankejohtaja Kaikukortin tukipalvelu / Kulttuuria kaikille -palvelu aura.linnapuomi@cultureforall.fi puh. 040 559 8282 Mira Haataja, Kaikukortti kaikuu -hankkeen hankekoordinaattori Kaikukortin tukipalvelu / Kulttuuria kaikille -palvelu mira.haataja@cultureforall.fi puh. 040 213 6339 Laura Karvonen, Kaikukortti kaikuu -hankkeen it-koordinaattori Kaikukortin tukipalvelu / Kulttuuria kaikille -palvelu laura.karvonen@cultureforall.fi puh. 040 554 4321 Lisätietoja Kaikukortista valtakunnallisesti: www.kulttuuriakaikille.fi/kaikukortti www.facebook.com/kaikukortti
#kaikukortti #kulttuuriakaikille Kaikukortti eri alueilla: Kaikukortti Espoossa: www.espoo.fi/kaikukortti Kaikukortti Kainuussa: sote.kainuu.fi/kaikukortti Kaikukortti-kokeilu Lappeenrannassa: www.eksote.fi/eksote/hyvinvoinnin-ja-terveydenedistaminen/kaikukortti Kaikukortti-kokeilu Savonlinnassa: www.savonlinna.fi/asukas/kulttuuri/ kaikukortti Kaikukortti-kokeilu Karkkilassa: www.karkkila.fi/sivut/fi/kaikukortti Päivitetty 1.6.2018
Lisätietoja Kulttuuria kaikille -palvelusta: Kulttuuria kaikille -palvelu edistää osallistumiselle avoimia ja monenlaisia yleisöjä ja tekijöitä huomioivia kulttuuripalveluja. Tarjoamme tietoa ja työkaluja kulttuuripalveluiden saavutettavuuden ja moninaisuuden edistämiseen alan työntekijöille. Kulttuuria kaikille -palvelua ylläpitää Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry, jonka jäseninä on kuusitoista kulttuurialan kattojärjestöä: Jäsenet 2018: Finland Festivals ry Globe Art Point ry Kansalaisopistojen liitto KoL Luckan rf Lukukeskus ry Sirkuksen tiedotuskeskus Suomen elokuvasäätiö Finland Association ry Suomen kirjastoseura ry Suomen kulttuuritalot ry Suomen museoliitto ry Suomen Sinfoniaorkesterit ry Suomen Taiteilijaseura Suomen Teatterit ry Taiteen perusopetusliitto TPO Teatterikeskus ry Teatterin tiedotuskeskus TINFO