SNOMED CT käyttöönoton valmistelu Tilannekatsaus SOTE arkkitehtuurin ohjausryhmässä 30.1.2018 versio 3 Esa-Matti Tolppanen, Juha Mykkänen, Riitta Konttinen THL OPER 1 Sisältö 1 Taustat 2 Projektisuunnitelma pähkinänkuoressa 3 Työpaketti 2: Nykytila- ja tarvekartoitus, yhteenveto haastatteluista 4 Yhteenveto haastatteluista 5 Alustava suunnitelma STM:lle tehtävästä ehdotuksesta 6 Kysymykset ohjausryhmälle 2 1
1 Taustat Valmistelun taustaa (Keskustelua SNOMED CT tarpeesta ja hankinnasta vuosia eri yhteyksissä) THL osallistui 2015-2016 ASSESS CT hankkeeseen, jossa arvio SNOMED CT:sta ja sen käyttöönotosta EU-maissa, päätyi joukkoon suosituksia. Tuloksia käytetty valmistelussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnon neuvottelukunta 2016: linjaus siitä, että tavoitteena on SNOMED CT käyttöönotto myös Suomessa THL OPER toimintasuunnitelmassa 2017 on yhtenä kohteena Snomed CT hankinnan ja hyödyntämisen valmistelu Päätös OPER:ssa käynnistää SNOMED CT käyttöönoton valmistelu kesällä 2017 Projektin vetäjä aloitti 10/2017 ja projektipäällikkö 11/2017 Alustavan suunnitelman esittely SOTE tietoarkkitehtuurin ohjausryhmässä 10/2017 Em ohjausryhmän palautteen perusteella muutettu projektisuunnitelma (kts. alla) hyväksyttiin Kanta tietojärjestelmien johtoryhmässä 11/2017 3 1 Taustat: muutama keskeinen näkökohta SNOMED CT:sta Valmistelun kohteena EI OLE SNOMED CT käyttöoikeussopimus VAAN SUOMEN MAAJÄSENYYS IHTSDO organisaatiossa IHTSDO on kansallisten terveysviranomaisten YHDISTYS Kyse on yhdistyksen jäsenyydestä, liittymismaksusta ja yhdistyksen vuosi(jäsen)maksusta, jolla katetaan SNOMED CT kansainväliset toiminnot ml. kansainvälisten versioiden (ES, ES) ylläpidot Jäsenmaat ja kaikki ko. maassa toimivat organisaatiot saavat oikeuden käyttää SNOMED CT:ta järjestelmissään (joissa koskevat ko. maan potilastietoja) SNOMED CT sisältää paljon myös muita kuin lääketieteellisiä käsitteitä (esim. hoitotyö, sosiaalihuolto, tukipalvelut, ammattinimikkeet jne) Käyttöönotto ei yleensä / koskaan ole kaiken kattava tai koske kaikkia aihealueita Kansalliset luokitukset usein säilyvät käytössä, erityisesti ICD-10, ICPC-2 tyyppiset tilastollisen toisiokäytön luokitukset 4 2
2 Suunnitelma pähkinänkuoressa - Projektin rajaus SNOMED CT valmistelu on jaettu kahteen osaan: Projekti 1: IHTSDO yhdistyksen maajäsenyyden valmistelu, valmis kesäkuu 2018 (STM päätös maajäsenyydestä perustuu projekti 1:n tuotoksiin) Projekti 2: SNOMED CT käyttöönoton suunnittelu ja toiminnan käynnistys (jos päätös maajäsenyydestä) Etappi 1: IHTSDO edellyttämän SNOMED National Release Center (NRC) toiminnan ja käyttöönoton suunnittelu, valmis joulukuu 2018 Etappi 2: SNOMED CT NRC toiminnan käynnistäminen, valmis toukokuu 2019 Alla oleva tilanneraportti koskee siis vain Projekti 1:sta eli maajäsenyyspäätöksen valmistelua 5 2 Suunnitelma pähkinänkuoressa - Projektin työpaketit ja tilanne Työpaketit ovat TP1: SNOMED CT perusdokumentaation valmistaminen TP2: Nykytilan ja tarpeiden kartoitus TP3: Pilottiprojekti Apotti-HUS-Espoo TP4: Alustava suunnitelma soveltamisesta (ml kansainväliset yhteydet) TP5: Päätösesityksen valmistelu TP6: Viestintä TP7: Projektinhallinta TP1 noin 50% valmis, TP2 noin 90% valmis, TP3 THL:n osalta 30% valmis, TP4 tehty 20%, TP6 käynnistetty, TP5 aloittamatta. 6 3
3 TP2 Nykytila ja tarpeet Haastattelut lähtökohtina olivat ASSESS CT hankkeen Suomen dokumentit sekä SNOMED CT valmistelu-projektin haastateltuihin ASSESS CT yksi suositus oli, että SNOMED CT implementointi tapahtuu parhaiten teemoittain = kun on jossakin kohteessa tarve rakenteistaa EHR tietoja, niin tähän tarpeeseen päätetään maakohtaisesti käytettävästä referenssimäärityksestä (tarvittaessa käännetään ja sovitetaan kansainvälisestä versiosta tai kehitetään kokonaan uusi) Työpaketissa on ollut tarve saada mahdollisimman tehokkaasti tarpeet suppenevalle sarjalle haastattelut ovat ohjanneet jatkohaastatteluja Esim. haastateltavien kautta seuraavien haastateltavien nimiä 7 3 TP2 Nykytila ja tarpeet Alla oleva luettelo ei ole täydellinen tavoitteena oli saada riittävän paljon konkreettisia tarpeita esille valmistelun pohjaksi Akuutit tarpeet Suomessa haastattelujen perusteella Uudet potilasjärjestelmät sekä niihin liittyen myös kliinisen päätöksenteon tuen järjestelmät (ainakin Apotti/Epic, Kustannus Oy Duodecim) Patologian laboratorioiden SNOMED luokitusten yhden- ja ajanmukaistaminen Biopankkien tietojen rakenteistaminen (muut kuin PAD-tiedot) Laaturekisterit ja muu tilastollinen toisiokäyttö (potilas- ja tautiryhmäkohtaiset hoidon tulokset, haittavaikutukset jne) Uudet Kanta-palvelut ja sisällöt (esim. Omatietovaranto) SNOMED käyttö omien luokittelujen kehittämisessä (ottamalla mallia päästään vähemmällä työllä parempaan lopputulokseen) 8 4
3 TP2: uudet potilastietojärjestelmät SNOMED CT on ensi sijaisesti työväline potilaskertomuksen tietojen rakenteistamisessa THL on ollut tiiviissä yhteistyössä Apotti Oy:n, HUS:n ja Espoon SOTE kanssa HUS aloitteesta neuvottelujen sarja liittyen ODA ja Virtuaalisairaalahankkeiden tarpeeseen käyttää SNOMED CT perustuvaa potilaan ongelma-/oirekäsitteistöä Lisäksi Apotti/HUS huoli on, että käyttöoikeuden ja osaamisen puuttuessa Epic järjestelmään sisältyvän SNOMED CT hyödyntäminen jää puutteelliseksi Kumppanien kesken on sovittu että kahdessa käyttäjävetoisessa projektissa saatuja kokemuksia analysoidaan, jotta niistä voidaan ottaa oppia mahdolliseen laajempaan SNOMED CT käyttöönottoon Tätä varten HUS hankki projekteille vuosilisenssin (nk. SNOMED CT Affiliate Licence) 9 3 TP2: Kliinisen patologian SNOMED luokitukset Perustuu mm. FIMLAB, TYKSLAB ja HUSLAB patologien, HUS tietohallinnon asiantuntijalääkärin, Mylab Oy ja Istek Oy järjestelmäasiantuntijoiden haastatteluihin Kliinisen patologian tuottama PAD (Patologis-anatominen diagnoosi) on keskeinen / tärkein tieto joissakin suurissa/tärkeissä potilasryhmissä etenkin syövän diagnostiikassa, hoidossa ja tutkimuksessa PAD tieto on ehkä tärkein yksittäinen tieto myös biopankeissa (yhdistettynä genomi- ja joihinkin kliinisiin tietoihin) PAD on koodattu Suomessa SNOMED Topografia ja Morfologia luokitusten avulla jo 80-luvun lopusta saakka. Tältä osin kyse olisi SNOMED käyttöoikeuden saattamisesta ajan tasalle. 10 5
3 TP2: Kliinisen patologian SNOMED luokitukset Valtakunnallisen koordinaation puuttuessa SNOMED luokitus on kehittynyt jokaisessa laboratoriossa omaksi murteekseen Lisäksi laboratorioiden sisällä luokituskäytännöt ovat vaihdelleet ja eri tilanteissa rakenteistamisen aste on myös vaihdellut (käytetty tekstimuotoisia etu- ja jälkiliitteitä ) Erityisesti biopankkeja perustettaessa on törmätty the devils is in the details -tilanteeseen otsikkotasolla rakenteistettu tieto ei olekaan suurelta osin käyttökelpoista ajatellen tilastollista toisiokäyttöä Yritykset tiedon jälkirakenteistamiseen käyttäen sitä varten tehtyjä muunnossovelluksia ei ole ainakaan vielä antanut rohkaisevia tuloksia 11 3 TP2: Kliinisen patologian SNOMED luokitukset Haastateltavat kannattavat SNOMED luokitusten yhtenäistämistä ja jatkuvaa ylläpitoa tavalla, joka mahdollistaisi Eri laboratorioiden tietojen yhteiskäytön biopankki- ja laadunmittaustoiminnassa Kansainvälisen tiedon vaihdon esim. harvinaissairauksiin liittyvässä tutkimustyössä Tiedon laadun nostamisen sellaiselle tasolle, että uuden yritystoiminnan kehittymiselle ja kansainvälistymiselle olisi paremmat edellytykset Tämä vaatii käytössä olevan SNOMED luokituksen yhtenäistämisen ja mahdollisesti samalla otetaan SNOMED CT luokitus käyttöön Vanhan arkiston muunnostyötä helpottaa se, että IHTSDO:lla on tarjota SNOMED 2 ja 3 versioista muunnostaulukot (mapping reference set). Muunnostyön kannattavuutta vähentää nykytietojen laadulliset heikkoudet (kts. edellä) 12 6
3 TP2: Kliinisen patologian SNOMED luokitukset Aikataulupaineet ovat sellaiset, että patologit ovat keskuudessaan keskustelleet pitkään yhtenäistämis- ja uusimistarpeesta. Kiireen tunnetta on lisännyt biopankkien perustaminen ja siinä yhteydessä tehty näytearkiston siirto laboratorioista biopankkeihin. Aikatauluista useampi mainitsi, että työn olisi jo pitänyt olla valmis. 13 3 TP2: Biopankit Perustuu Helsingin biopankin lääkäriasiantuntijan ja Suomen biopankkiosuuskunnan edustajien haastatteluihin (osittain kesken) Biopankeissa keskeinen tietosisältö on patologian, hematologian ja genomilaboratorioiden tuottamat tiedot. Samaten jo luonnostaan rakenteiset kliniset tiedot kuten laboratoriotulokset. Lisäksi tarvitaan rakenteistettuna useita eri kliinisiä tietokokonaisuuksia. Biopankeissa todettu toimintaa haittaavia tiedon laatuongelmia, mm.: Kliiniset tiedot: potilaiden diagnoositiedot eivät ole tutkimustyön kannalta riittävän tarkkoja (ICD-10 luokitus). Lisäksi vaihtelua sairaala- ja merkitsijäkohtaisesti. PAD tiedot: kts. edellä patologian laboratorioiden kohdalla Hematologia: ei yhtenäisesti käytössä olevaa löydösluokitusta Genomitiedot: vielä kehittyvä käsitteistö ja terminologia 14 7
3 TP2: Biopankit Verrattuna kilpaileviin käsitteistöihin tai luokituksiin SNOMED CT on lupaava vaihtoehto, siksi että se kattaa periaatteessa kaikki potilasryhmät (esim. ICD-O-3 vaihtoehto vain syöpätaudeille) voisi mahdollistaa kansainvälisen yhteistyön harvinaissairauksissa tarjoaa periaatteessa pohjan tutkimustyön kannalta riittävään tarkkaan kliinisten avaintietojen rakenteistamiseen sisältää hematologian diagnoosit IHTSDO:lla on suunnitelma siitä miten genomi- ja muut biopankkitoiminnan erikoiskäsitteet otetaan mukaan SNOMED CT järjestelmään Biopankkien näkökulmasta aikataulujen kriittisen polku kulkee patologian laboratorioiden diagnoosiluokituksen yhtenäistämisen kautta (mitä nopeammin yhtenäinen luokitus saadaan käyttöön sitä nopeammin alkaa kertyä laadukasta tietoa) 15 3 TP2: Muut SNOMED CT potentiaaliset käyttökohteet Laaturekisterit ja muu tilastollinen toisiokäyttö Haittavaikutusten seurannan kehittämistä auttaisi merkittävästi jos SNOMED CT reference set Allergies and adverse effects olisi käytettävissä (esim HUS:ssa ajankohtainen hanke). ICD-10 nähty osin liian karkeana ja SNOMED CT käyttöön voitaisiin saada apuja: SNOMED CT käyttöönotto perusjärjestelmissä ja mäppäykset esim. ICD-koodauksissa parantaisi tiedon laatua myös tilasto- ja rekisteritietojen osalta BCB Medical Oy on rakentanut noin 80 potilas- ja tautikohtaista tietojärjestelmää hoidon laadun mittausta ja vertailutoimintaa varten. Vuoden 2018 alussa HUS:ssa on noin 50 järjestelmää tuotannossa, muissa yliopistosairaaloissa noin 20 kussakin. BCB Medical ja sen asiakkaiden arkinen ongelma on tiedon rakenteistaminen ja valmiiden yhteisten standardien puuttuminen. PAD ongelmat ovat tulleet esille myös laaturekistereissä. Jos SNOMED CT olisi käytettävissä niin BCB Medical ja heidän asiakkaansa ryhtyisivät varsin todennäköisesti soveltamaan SNOMED CT:ta useampaankin potentiaaliseen kohteeseen. 16 8
3 TP2. Uudet Kanta sovellukset ja -sisällöt Omatietovaranto projektin haastattelussa tuli esille useita soveltamiskohteita, joissa SNOMED CT käsitejoukoista olisi hyötyä Jos SNOMED CT ei käytössä, niin joudutaan keksimään paikallisia luokituksia Yksi (mutta ei ainoa) SNOMED CT soveltamiskohde on Virtuaalisairaala ja ODA tietoaineistojen ja niissä olevan ongelma/oire luokituksen käyttö Aikataulutarpeet: Omatietovaranto -projekti on pilottivaiheessa muutaman kuukauden kuluttua ja pitäisi olla tuotannossa vuoden loppuun mennessä useassa paikassa Käyttäjä ja järjestelmäkohtainen SNOMED CT Affiliate Licence ei tule kyseeseen loppuvuoden tuotantovaiheessa 17 4 Yhteenveto nykytilan kartoituksesta Terveydenhuollossa löytyy useita tärkeitä soveltamisalueita, joissa SNOMED CT käyttötarve olisi heti tai lähikuukausina. Aikataulupaineiden takia osa organisaatioista on lähtenyt tekemään SNOMED CT Affiliate Licence -sopimuksia suoraan IHTSDO:n kanssa Fimmic Oy, HUS VS, Espoo ODA, Suomen biopankkiosuuskunta (suunnittelee), Kela (suunnittelee) Suurimmat välittömät hyödyt SNOMED CT käyttöönotosta saadaan patologian SNOMED luokituksen yhdenmukaistamistyössä pelkästään lisenssien ajantasaistaminen olisi erilliskustannuksina samaa suuruusluokkaa kuin vuosijäsenmaksu IHTSDO:ssa Usea haastateltava kommentoi, että eikö olisi selkeämpää että jäsenyydestä päätettäisiin heti, jolloin käyttöoikeus tulisi heti käyttöön käynnissä olevissa kehittämishankkeissa. Samalla jatketaan kansallisen jakelun, ylläpidon, koulutuksen ja konsultoinnin suunnittelua. Siirtymäkauden ajan terminologian jakelu hoituisi IHTSDO:n tarjoamilla työvälineillä. 18 9
5 Alustavaa suunnitelmaa STM:lle tehtävästä esityksestä STM päättää Suomen liittymisestä terveysviranomaisten IHTSDO organisaatioon viimeistään kesällä 2018 THL valtuutetaan valmistelemaan esitystä siltä pohjalta, että THL toimii SNOMED CT kansallisena jakelukeskuksena (NRC, National Release Center) SNOMED CT NRC toiminta integroitaisiin osaksi THL:n Koodistopalvelun toimintaa SNOMED CT käyttöönotossa noudatetaan seuraavia periaatteita: Terveydenhuollon palvelunantajat ja niille palveluja ja ratkaisuja toimittavat yhteisöt saavat heti liittymisen jälkeen käyttöönsä kansainvälisen version SNOMED CT:sta Lisäksi SNOMED CT käyttäjät saavat käyttöönsä myöhemmin päätettävät, paikallistetut referenssimääritykset THL valmistelee suunnitelman biopankkitoiminnan ja erityisesti patologian laboratorioiden kansallisesta referenssimääritysten tuottamisesta THL ohjaa, että käyttöönotot eivät aiheuta päällekkäisyyksiä nykyisten kansallisten tietomäärittelyjen kanssa Olemassa oleviin määrittelyihin ja Kanta-tietosisältöihin ei lähdetä tekemään laajoja muutoksia 19 6 Kysymyksiä ohjausryhmälle Ovatko esitetyt käyttökohteet riittävä joukko liittymispäätöstä varten? Mitkä erityisiä priorisoitavia käyttökohteita? Liittymistä koskevan päätösehdotuksen luonnos: sisältääkö etenemisen kannalta olennaiset seikat? Mitä seikkoja jatkovalmistelussa erityisesti huomioitava? 20 10