Väestön taloudellinen toiminta ja asuinolot 1970-1990

Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland Väestön taloudellinen toiminta ja asuinolot 1970-1990 Befolkningens ekonomiska verksamhet och boendeförhållanden Economic activity and housing conditions o f the population SV T Väestö 1995:6 Befolkning Population

Väestön taloudellinen toiminta ja asuinolot 1970-1990 Befolkningens ekonomiska verksamhet och boendeförhållanden Economic activity and housing conditions of the population SVT Väestö 1995:6 Befolkning Population Toukokuu 1995 Helsinki Helsingfors 1995 Julkaisun tiedot vapaasti lainattavissa. Lainattaessa mainittava lähteeksi Tilastokeskus.

Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Christian S tarck (90) 17 341 Suomen Virallinen Tilasto Finlands O fficiella Statistik O fficial Statistics o f Finland Kansikuva: M ikko N urm i Helsinki - Helsingfors PAINATUSKESKUS O Y, PIKAPAINO ANNANKATU 44, HELSINKI 1995

Alkusanat A janjaksolla 1970-1990 väestölaskentoja on suorite ttu viid e n vuod en v ä lein. V u o d e sta 1987 alkaen Tilastokeskus on lisäksi eri tieto läh teitä yhdistäm ällä tuo tta n u t vu o sitta in ns. työ ssä k äyn titilasto n, jo ta voidaan pitää rekisteripohjaisena väestölaskentana. Väestölaskentojen pitkittäistied osto sisältää tie toja väestön taloudellisesta toim innasta ja asuino lo ista vu o silta 1970, 1975, 1980, 1985 ja 1990. Tiedostossa on tie to ja n o in 6 m iljoo n asta ih m isestä - kaikista, jo tk a o va t va k ituise sti asuneet Suom essa ainakin yhtenä laskenta-ajankohtana. T äh än ju lk a isu u n on k o o ttu jo ita k in keskeisiä aikasarjoja ajanjaksolta 1970-1990. Tekstiosassa kerrotaan lisäksi tiedoston sisällöstä ja tieto jen laadusta. Ju lk a isu to im ii n äin o llen m yös p itk ittä istied o ston k ä sik irjan a. Ju lk a isu n on toim itta n u t C h ristian Sta rck. T a u lu jen atk-suunnittelusta ja ohjelm oinnista on vasta n n u t H a n n e le Seitsam o. H elsingissä, huhtikuussa 1995 Förord U n d e r tid sp erio d en 1970-1990 h ar fo lkräk n in g ar förrätta ts m ed fem års in te rv a ll. F rå n och m ed år 1987 har Statistikcen tralen dessutom årligen uppg jo rt sk. sysselsättn in g sstatistik, som kan b etraktas som registerbaserade folkräkningar. Folkräkningarnas lo n g itu d in ella d a tafil in n e h å ller u p p g ifter om befolkningens ekonom iska verksam het och boendeförhållanden för åren 1970, 1975, 1980, 1985 och 1990. I d atafilen finns u p p g ifter om ca 6 m iljon er m änniskor - alla de som stadigvarande b o tt i Finland vid m inst en räkningstidpunkt. P u b lik a tio n e n in n e h å ller ce n tra la tid sse rier för perioden 1970-1990. Textdelen in nehåller dessu to m u p p g ifte r om datafilen s in n e h å ll o ch k v a lite t. ' Pu b likation en fungerar därför också som en handb o k för den lo n g itud in e lla d atafilen. I pu b likatio n en ingår e tt sam m andrag på svenska. Sam tlig a ta b e ller och fig u rer är också försedda m ed svensk tex t. E n svenskspråkig version av datafilens innehåll (Bilaga 1] kan erhållas från Statistikcentralen. P u b lik a tio n e n h ar red ig erats av C h ristian S ta rck. H a n n e le Seitsam o h ar svarat för adb-planeringen och program m eringen. H elsingfors, ap ril 1995 Preface Fro m 1970 to 1990 in F in lan d, a p o p u latio n census w as taken e ve ry fiv e years. B eg in n in g in 1987, Statistics Finland have in addition produced em ploym en t statistics based on reg ister data. T h ese data can be regarded as register based census data. T h e lo n g itud in a l census data file co ntain s data on the eco n om ic a c tivity and housing co n d itio n s o f the p o p u latio n for the years 1970, 1975, 1980, 1985 and 1990. T h e file contain s data on ab o u t 6 m illio n p eo p le, a ll resid en ts o f F in la n d at the tim e o f a t least one o f the censuses. T h e so cial se cu rity num b er in tro d u ce d in 1970 gave each in d ivid u al a single id en tificatio n code. C om posed o f non-aggregated data, the file sho u ld b e u seful w h e n stu d yin g so cial m o b ility. T h e re p o rt in clu d es tim e series p e rta in in g to the 1970-1990 tim e p e rio d, w ith ta b le headings in E n g lish. T h e re is also a sum m ary in E n g lish, and a Finn ish-english glossary. Statistics F in lan d p ro vid e an En g lish version o f th e data file contents (A p p e n d ix 1) upon request. T h e p u b lica tio n w as ed ited b y M r. C h ristian Sta rck. M s. H a n n e le Seitsam o w as in charge o f A u toma tic data processing design and program m ing. H e ls in k i, in A p ril 1995. A a rn o Laih o n e n Pekka M yrskylä

Sisältö - Innehåll - Contents A lk u sa n a t - F ö ro rd - P r e fa c e... 3 1 Jo h d a n to... 7 2 P itk ittä istie d o sto ja sen k ä yttöma h d o llisu u d e t... 9 3 V e rta ilta v u u s ja la a t u... 11 4 Y le isk a ts a u s... 15 5 K ä s itte e t ja m ä ä rite lm ä t... 23 6 Sam m andrag på s v e n s k a... 39 7 Su m m ary in E n g lis h... 41 8 T a u lu t ja h uo m au tu kset ta u lu ih in... 43 L iitteet - B ilagor - Appendices 1 V äestölask e n to jen p itk ittä istied o sto 1970-1990: tietuek u vau s V äestölask e n to jen p itk ittä istied o sto 1970-1990: tietue k u vau s. (In n e h å lle t i den long itu d in ella datafilen, en svenskspråkig version kan erhållas från Statistikcen tralen ) T h e 1970-1990 lo n g itud in a l census data file. D e scrip tio n o f file records (Statistics Finland provides an Eng lish version o f th e long itudinal census data file co nten ts upon req u est),... 177 2 P itkittä istie d o ston p eru sjo u kon rakenne Po p u latio n e n i den lo n g itud in e lla d a ta filen T h e p o p u latio n in the lo n g itud in a l census d ata f i l e... 186 3 Pitkittäistied oston am m attiluokitus (suom eksi, ruo tsiksi.) Yrkesklassificeringen i den lo ng itu d in ella datafilen (p å finska och svenska) C lassifica tio n o f o ccu p ation s (in F in n ish and S w e d ish )... 187 4 C lassification o f occupations (A m m attilu o kitu s englanniksi) C lassification o f occupations (Yrkesklassificeringen på engelska) C lassifica tio n o f o ccu p ation s (in E n g lis h )... 197 5 Finn ish - Eng lish glossary (Suom alais - englantilainen sanasto) Finnish - Eng lish glossary (Fin sk - engelsk ord lista ) F in n ish - E n g lish g lo s s a ry...202 4 Tilastokeskus

Taulut - Tabeller - Tables A V äestö pääasiallisen toim innan m ukaan 1970-1990 Befolkning efter huvudsaklig verksam het åren 1970-1990 P o p u latio n b y m ain typ e o f ac tivity in 1970-1990... 22 B Palkan saajat työ n an tajasek to rin ja sukup uo len m ukaan 1970-1990 Löntagare efter arbetsgivarsektor och kön åren 1970-1990 W ag e and salary earners b y em p lo yer sector and sex in 1 9 7 0-1 9 9 0... 22 1 A m m atissa to im iv a t (1985 ja 1990 ty ö llise t) elin k e in o n (1-5-n ro), am m atti-asem an ja sukupuolen m ukaan 1970-1990 Yrkesverksam m a (1985 ja 1990 sysselsatta) e fte r näringsgren (1-5 - siffi), yrkesställn in g och kön 1970-1990 Eco n o m ically active population b y industry (1-5 -dig.), in d u strial status and sex 1970-1990...,... 44 2 A m m atissa to im iva t (1985 ja 1990 ty ö llise t) am m atin (4- n ro ), am m attiasem an ja sukupuolen m ukaan 1970-1990 Yrkesverksam m a (1985 ja 1990 sysselsatta) e fte r yrk e (4 - siff.), yrk esställn in g och kön 1970-1990 Econ o m ically active population b y occupation (4- dig.), occupational status and sex in 1 9 7 0-1 9 9 0... 68 3 15 vu o tta tä yttä n yt väestö koulutuksen (4-nro) ja sukupuolen m ukaan 1970, 1980 ja 1990 15 fy lld befolkning efter utbild ning (4 - siff.) och kön 1970, 1980 och 1990 Population aged 15 and over b y education (4 -dig.) and sex in 1970, 1980 and 1990... 104 4 V äe stö iän (5 - v), sukup uo len ja sosioekonom isen aseman m ukaan 1970-1990 Befolkning efter ålder (5 år), kön och socioekonom isk ställning 1970-1990 P o p u latio n b y age (5 y e a r), sex and socio-econom ic group in 1970-1990...114 5 V äe stö iän (5 - v), sukup uo len ja k esk itu lo jen m ukaan 1970-1990 Befolkning efter ålder (5 år), kön och m edelinkom ster 1970-1990 Po p u latio n b y age (5 y e a r) and average in co m e in 1 9 7 0-1 9 9 0... 128 6 15 vu o tta täy ttä n y t väestö iän (5- v) ja ko ulutusasteen m ukaan 1970-1990 15 år fy lld befolkning efter ålder (5 år) och utbildningsnivå 1970-1990 Po p u latio n aged 15 and o ver b y age (5 y e a r) and le v e l o f ed u catio n in 1 9 7 0-1 9 9 0... 144 7 A su n to väestö iän (5 - v), h u o n elu vu n ja asuntokunnan koon m ukaan 1970-1990 Bo stad sb efo lkn in g e fte r åld er (5 å r), rum santal och b o stad shushållets storlek 1970-1990 D w e llin g p o p u latio n b y age, num b er o f room s and size o f hou seh o ld -d w ellin g u n it in 197Ö 1 9 9 0... 150 8 A su n to väestö iän (5- v) sekä asunnon varu steid en ja varustetason m ukaan 1970-1990 Bo stad sb efo lkn in g e fte r åld er (5 å r) sam t bostadens u tru stn in g och u tru stn in g sn ivå 1970-1990 D w e llin g p o p u latio n b y age (5 y e a r) and eq u ip m en t and le v e l o f eq u ip m en t o f d w e llin g in 1970-1990... 158 9 A su n to väestö iän (5- v) ja asunnon h allin ta p eru steen m ukaan 1970-1990 Bostadsbefolkning efter ålder (5 år) och bostadens upplåtelseform 1970-1990 D w ellin g population b y age (5 year) and tenure status o f dw elling in 1970-1990... 166 10 A su n to väestö iän (5- v) ja ta lo ty y p in m ukaan 1970-1990 Bostadsbefolkning efter ålder (5 år) och hustyp 1970-1990 D w e llin g p o p u latio n b y age (5 y e a r) and ty p e o f b u ild n in g in 1 9 70-1990... 172

1 Johdanto E r i vu osien vä estö lask en tatieto jen ve rta ilem in e n on v iim e vu o siin asti o llu t h an kalaa. T ie d o t o vat o lle e t e ri julk aisu issa, lu o k ituk se t o va t p o iken n eet to isistaan jn e. Tilastokeskuksessa p ä ä te ttiin 1980- lu vu n lo p p u p u o le lla ko ota keskeiset lask e n tatied o t samaan tiedostoon. T ieto jen luokituksia ja päättelysään töjä m yös yh d e n m u k a iste ttiin. N ä in syn tyi ns. väestölasken to jen p itk ittä istied o sto, jo ta n y t on tä yd e n n e tty vu od en 1990 tie d o illa ja uu silla h e n k i lö illä. S iih e n on m yös lisä tty tie to ja asu in olo ista. U u d e t ruoka- ja asu n to k u n tako o d it m ah d o llista vat lisäk si sen, e ttä asu n to k un tien h en k ilö ra k en n e tta ja m uutoksia voidaan tu tkia. V äestö lasken to jen p itk ittä istied o sto m uodostaa n äin ain u tlaatuisen tietoa in e iston, jon k a tied o ista vo i tu o ttaa sekä aikasarjoja että väestön liik k u vu u tta kuvaavia tunnuslukuja. Tiedoston arvo kasvaa en tisestään, ku n sitä vu on n a 1997 täyd en n etään vu o den 1995 väestölaskentatiedoilla. Jo sitä ennen tie dostoon on ta rk o itu s liittä ä n o in 4 00 000 h en k ilö n otos vuoden 1950 laskenta-aineistosta. Lu vu ssa 2 kerro taan p itk ittä istied o stosta ja sen k äyttö m ah d o llisu u ksista. Lu vu ssa 3 "V e rta ilta v u u s ja la a tu" p o h d itaan p itk ittä istied o ston tie toje n lu o te tta vu u tta. L u k u 4 koostuu yleiskatsauksesta, jossa joid e n k in esim erkkien a v u lla tutkita a n julk aisu n ta u lu je n vä littä m ä ä ku vaa tarkastelu ajanjakso n Suom esta. Lu vu ssa 5 "K ä s itte e t ja m ääritelm ät" kerrotaan yk sittä isistä tied o ista. M u kaan on o tettu k a ik k i tied o ston tie d o t - m yös ne, jo ita e i ole k äyte tty h yväk si julk a isu n tau lu issa. Pitkittä istie d o sto n sisältö on ku vattu liitteessä 1. T a u lu t o vat k ah ta ty y p p iä. Ensim m äisen ry h m än ta u lu t (1-3 ) o vat p e rin te isiä koko m aan taso lla o levia aikasarjoja. N ä istä ta u lu ista vo id aan m m. nähdä, m iten Suom en elinkeino -, am m atti- ja koulutusrakenne on m uuttunut jaksolla 1970-1990. M yö s to isen ryhm än tau lu issa (4-1 0 ) on po ik k i leik k a u stieto ja e ri vu o silta. N äissä väestö on jae ttu 5 -vuotisikäryhm iin. Koska laskentavuodet ovat v iiden vuod en v ä le in, vo id aan seurata, m iten tie ty n ik ä k o h o rttiin k u u lu vien ta lo u d e llin e n toim in ta ja asuinolot ovat m uuttuneet. Ju lk a isu n lo p p u u n on k o o ttu jou k k o liitte itä. Väestölaskentojen henkilölom akkeet vuosilta 1970 1985 on aikaisem m in ju lkaistu opuksessa "Väestölaskentojen p itkittäistied o sto 1970-1985. K äsikirja" (Tilasto k esk u s 1991).

2 Pitkittäistiedosto ja sen käyttömahdollisuudet Tilastokeskus tulee jatkossakin julkaisem aan tieto ja, jotk a perustuvat väestölaskentojen p itk ittäistied o s toon. T au lu k o ita ja erilaisia tu lo steita tehdään m yös tilauksesta. Tilastokeskus to im ittaa m yös otosaineistoja (m aksim i 10% perusjoukosta) tutkijoiden käyttöön. O tosaineistojen on oltava sellaisia, ettei yksittäisiä henkilöitä voida tunnistaa. Pitk ittä istie d o sto sta vo id aan m uodostaa m oniu lo itte is ia ta u lu k o ita, jo ista tu tk ija itse v o i rakentaa m alleja. Pitkittä istie d o sto n tie to ja vo id aan m yös yh d istää m uihin aineistoihin. Väestölaskentojen tieto ja onk in y h d iste tty esim. k u o lin sy y tie toih in. N ä in on vo itu tu tkia kuolinsyyn ja sosiaalisten taustatekijöiden välisiä yhteyksiä (kts. k irjallisu u slu ettelo ).. T yö ssäk äyn titilasto jen tied o ista m u od ostettu pitkittäistied osto vu osilta 1987-93 täydentää erin om aisella tavalla väestölaskentojen p itkittäistied osto a. Tiedostossa on vu o sitta isia tie to ja m m. väestön pääasiallisesta toim innasta, työpaikoista, tu tk in noista ja tuloista. T ied o t ovat keskenään verta ilu k elp o isia ja tied o sto a p ä ivite tä ä n vu o sitta in. S iitä vo id aan tuo tta a tie to ja m yös ku n taa p ien e m m illä alu e jao illa. Aikasarjat P itk ittä istied o sto sta on h elp p o tuo tta a aikasarjoja. Tiedoston pienin alueyksikkö on kunta. Tilastokeskus ju lk a is i vuonna 1993 kuntakohtaisia aikasarjoja asu in o lo ista (k ts. k irjallisu u s lu e tte lo ). Tilastokeskus tekee tilauksesta ku n nittaisia tuloste ita esim. täm än julk aisu n tau lu ista 1-3. A lu e tie tokanta A L T IK A sisältää väestön taloudellisesta to i m innasta ja asuinoloista kunnittaisia aikasarjoja, jo t ka perustuvat pitkittäistied oston tieto ih in. Liikkuvuuden tutkiminen K u n sam oja h e n k ilö itä seurataan ajassa on tapana puhua paneelitutkimuksista. Pitk ittäistied o sto n avu lla vo id aan tu tkia liik k u v u u tta seuraam alla tie tty ä ry h m ää laskennasta toiseen. H e n k ilö itä voidaan seurata ajassa eteenpäin (m issä asuvat vuonna 1990 henkilö t, jo tk a vuon n a 1970 asu ivat X :n ku n nassa?), ta i ajassa taaksep äin (m itä ryhm ään Y lu o k ite llu t te k i vät aikaisem pina laskenta-ajankohtina?). Jo s rajaus ta p ah tuu syntym ävuod en ta i jo n k in m uun yhteisen om inaisuuden perusteella, on tapana puhua kohorttitutkimuksesta. Täm än julkaisun tau luissa 4-10 seurataan tie tty jä ikä ryh m iä laskennasta to iseen. Kysym yksessä e i ku iten kaan o le aito jen ikä k o h o rttien seuraam inen. P o ik k e a va t laskentap ä ivä t vu o sin a 1980 ja 1985 a ih e u tta va t sen, että p ie n i osa tie tty y n ikäryh m ään k u u lu v ista k u u lu u v iis i vu o tta m yöhem m in v ie lä samaan 5-vuotisikäryhm ään k u in ed ellisen ä laskentavu o ten a. M u u ttoliik e Suom een ja Suom esta p o is aih eu ttaa m yös pientä vaihtuvuu tta tutkituissa ikäryhm issä. Pitkittäistied osto tarjoaa m yös jo itak in m ahdollisu u k sia tutkia sukupolvien välistä liikkuvuutta. H e n k ilö ille, jo tk a vuon n a 1970 o liva t 0-14-vuotia ita, on s iirre tty ruo kakunnan v iite h e n k ilö n, u seim m iten isän, sosioekonom inen asem a, toim ia la ja am m attiasem a. N äm ä h e n k ilö t o vat vuonna 1990 iältä ä n 2 0-34-vuotiaita, e li u seim m iten jo m ah d o llisen tutk in n o n su o ritta n e ita ja työ vo im aan k u u lu via. Selittävät tutkimusasetelmat Pitkittäistied osto tarjoaa m onta etua verrattuna perin teiseen p o ikk ileikk au sain eistoo n. T ie ty n ilm iö n ikä- ja k o h o rttiva ik u tuk se t vo id aan esim. ero ttaa toisistaan. H enkilöid en taustatiedoista saadaan m o n ip u o lisem p i ja lu o te tta va m p i k u va, tutkija n e i esim. ta rvitse o lla riip p u va in e n yh d en ainoan m ittausajankohdan tiedosta. Henkilöiden asuinolot Tilastokeskuksen asuinoloja kuvaavat tied o t on perin te ise sti k u va ttu tilasto issa, joissa perusyksikkönä on k ä y te tty asuntokuntaa ta i k o tita lo u tta - e i henk ilö ä. O lem m e saaneet tie tä ä, m o niko asuntokunta asuu ah taasti, m u tta em m e v ä lttä m ä ttä ku in ka m o ni henkilö k a ip aisi lisää tila a. T ie tty jen ryh m ien asu in olo ista on o llu t hankalaa saada tie toja. O n jo u d u ttu m äärittelem ään "opiskelija-asuntokuntia", "van hu sasu ntoku n tia" jn e. sen m ukaan, asuuko huoneistossa o p isk e lijo ita v a i vanh u ksia ja sitten kuvaam aan n äin m u od o stettu jen asu n tokun tien om inaisuuksia. Vanhusten, opiskelijoiden ta i esim erkiksi työ t töm ien asuinoloja voidaan n yt selvittää yksinkertaisesti p o im im alla tied o stosta kyseiseen ryhm ään k u u lu v a t h e n k ilö t. P itk ittä istie d o stoa e i ku itenkaan vielä ole hyödynnetty tä llaisiin tarkoituksiin.

Kirjallisuusluettelo O heiseen lu ettelo o n on ko o ttu jo ita k in k irjo itu k sia, joissa on h yö d yn n etty p itkittäistied o sto n aineistoa. A h o, Sim o ja S irp a K o leh m a in e n : T y ö ja n yk yaik a -pro jekti. T yö e läm än tutkim uskeskus. T am p ereen y lio p isto. Eriksso n, T o r: M o b ility and In d ivid u a l Earn in g s G ro w th. Teoksessa H. B u n z e l, P. Jen sen and N. W este rg ård - N ielsen (to im.): P a n e l D a ta and La b o u r M a rk e t D yn am ics. N o rth- H o llan d (1 9 9 3 ). Eriksson, T o r ja M arkus Jä n tti: T yön tekijöid en liik kuvuus ja ansiotulot. Kansantaloudellin en aikakauskirja 1 (19 9 5 ). Finn äs, F ja la r: Language S h ifts and M ig ra tio n. T h e Fin n ish lo n g itud in a l census d ata file as an aid to so cial research. T ilasto kesku s, T u tk im u k sia (19 9 3 ). Ilm ak un n as, S e ija: P e rh e tu k i ja syn tyvyys. Palkan saajien tutk im u slaito s, T u tk im u k sia 51 (19 9 4 ). Jä n tti, M ark u s: Essays on In co m e D is trib u tio n and P o v e rty (d iss.). Å b o A ca d e m i Press (1 9 9 3 ). K o u lu te tun väestö n työ h ö n sijo ittumin e n 1992 sekä a m m a tillin e n liik k u v u u s 1970/ 1980/1990. Tilastokeskus, M u istio nro 140 (19 9 4 ). N o tk o la, Ve ijo, A ir i Pa jun en, P ä iv i Lein o - A rjas: T e lin e e t, tehd as v a i toim isto - tutk im u s am m a ttiryh m ittäisestä k u o lleisu u d esta ja työ k yvyttömyyd estä. T ilasto kesku s, T e rve ys 1995:4. R aken n u kset ja asunnot 1991. T ilasto kesku s, A su m in en 1993:8. Ju lk a isu n ta u lu 11 sisältää p itk ittä istied o stosta saatuja k u n n itta isia tie to ja asu in o lo ista 1970, 1975, 1980, 1985 ja 1990. Sukupolvien välinen tulonjako. V altion eu voston kanslian julkaisusarja 1994/3. T yö vo im am u u to k set, V äestölask e n ta 1990, O sa 2. Ju lkaisu ssa on e s ite tty tie toja m m. väestön sosioekonom isen aseman m uuttum isesta 1985-1990. ' V ain io m ä k i, Ja r i ja Sep po Laaksonen: In ter-in d u stry wage d ifferen tials in Finlan d. Evid en ce ffom lo n g itud in a l census data fo r 1975-1985. Lab o u r Eco n o m ics 1 (1 9 9 5 ). V äestön talou d ellinen to im in ta 1970-1985. Tilastokeskus, V äestö 1991:5. ajjp Tilastokeskus

3 Vertailtavuus ja laatu M o n ien tie toje n osalta keru u tap a ja lu o k ituk set p o ikk e avat to isistaan e ri laskennoissa. Y k sittä isiä tietoja koskevia ongelm ia käsitellään tuonnem pana. Seuraavassa tarkastellaan joitakin yleisiä kysym yksiä. Peittävyys A lip e itto a syn tyy, kun laskennan perusjoukosta p u u ttuu h e n k ilö itä, jo id e n p itä isi ku u lu a siih en. Y lip e itosta p u h utaan taas, ku n tied ostoissa on h en k ilö itä, jo id e n e i p itä is i o lla m ukana, esim. m aassa tilapäisesti oleskelevia ulkom aalaisia. V u o sin a 1980, 1985 ja 1990 peru sjo u kko - e li maassa vakituisesti asuvat h en kilö t - rajattiin väestö n keskusrekisterissä o levien tie toje n p eru steella. Koska rekisterin peittävyys on h yvä, ali- ta i ylip e ittoa e i o le. K a ik k i o vat m ukana - enem m än ta i vähem m än täyd ellisin tiedoin. V u o sin a 1970 ja 1975 tila n n e e i o le n äin yk sin kertainen. M yös näinä vuosina väestön keskusrekiste riä k ä y te ttiin h yväk si, m u tta varsin k in vuon n a 1970 h e n k ilö t, jo tk a e ivä t tä y ttä n e e t lom akettaan, sa a ttoivat jääd ä laskentap eru sjou ko n u lk o p u o lelle. V u o n n a 1975 peru sjo u kko ra jattiin vu od en 1970 laskennan yhteydessä m uodostetun rekisterin avulla, jo ta o li täydennetty väestönm uutostiedoilla. Jo s perusjoukko m yös vu on n a 1970 ja 1975 o lisi m u od ostu n ut p e ittä västä väestö rek isteristä, alip eittävyys o lisi näinä vuosina o llu t ehkä 20 000-50 000 h en k ilö ä. A lip e ito n va iku tusta lask e n tatieto jen laatu u n voitaneen kuitenkin pitää m elko vähäisenä. Kato K a toa syn tyy, ku n lomakkeita ei palauteta ta i ku n lomakkeella olemin kysymyksiin ei vastata. K ato a syn tyy m yös, kun rekisteritietoja perusjoukkoon kuuluvista henkilöistä ei ole saatavissa ta i kun tietojen luokitusta muutetaan. M u u ttu jien osittaiskatoa voidaan tu tk ia laskem alla n iid e n h en k ilö id en luku m äärä, jo illa on kood i "tu n te m ato n ". M e n e tte lyllä on k u ite n k in vaaransa. E sim. h e n k ilö t, jo illa e i o le työ- ta i työttöm yyskuukausia, o vat saaneet saman ko od in k u in h e n k ilö t, jo ilta m a in itu t tie d o t p u u ttuva t. V a ru ste ilta a n p u u tte e llisia asuntoja e i vo id a ero ttaa asunnoista, jo is ta on p u u tte e llis e t tie d o t. V u o d e n 1970 laskennan vastausprosentista e i o le tark kaa tie toa. T ä lla in e n tie to o lisi k u ite n k in peittävän väestörekisterin puuttuessa tulkinnanvarain en. T ie d o t o va t yleensä m elko p e ittä v iä. A in e istossa e i o le yh tää n h en k ilö ä, jo id e n p ääasiallin en toim in ta o lis i tu n tem aton. T äm ä jo h tuu o sittain s iitä, e ttä "tu n te m a tto m ia" h e n k ilö itä p u u ttuu p e rusjoukosta ja o sittain siitä, että am m atissa to im i vu u s ra tka istiin iän p e ru stee lla p arem p ien tie toje n puutteessa. V u o d e n 1975 laskennassa lo m ak e tied o t p u u ttuv a t n o in 125 000 h e n k ilö ltä. V u o n n a 1980 vastaava lu k u o li 82 000 ja vu on n a 1985 n o in 140 000. V uonna 1985 o n n istu ttiin kuitenkin rekisteritieto ja h yväk sik äyttäen m äärittelem ään p ääasiallin en toim in ta n o in p u o le lle tästä jou ko sta. V u o d e n 1990 "rekisterilasken n assa" laskentalo m akkeita e i käytetty lainkaan. Pu u ttu vat lom aketiedot vuodelta 1975 heikentä v ä t jo n k in ve rra n asu in o lo ja k u vaavien tie toje n vertailtavu u tta. Pu u ttu vat lom aketiedot eivät aiheuta osittaiskatoa tieto ih in, jo tka perustuvat kokonaan rekistereihin. T ällaisia tie to ja ovat vuosien 1975-1990 dem og rafiset tie d o t (esim. ikä, su k u p u o li), tulo tied o t, su u rin osa k o u lutu stied o ista, asu in olo ja ku vaavat tie d o t (vu o d e lta 1985) sekä k a ik k i tie d o t vu o d elta 1990. D em o g rafiset tie d o t sekä tutk in to - ja tulo tie d o t p e ru stuvat re k iste re ih in, jo id e n p e ittä vyys ja laa tu on korkea. V äestön talou d ellista toim intaa kuvaav a t tie d o t jo u d u ttiin vu o n n a 1990 p äättelem ään u seid en e ri rek iste reid en a vu lla. A m m a ttitied o n osittaiskato vuonna 1990 on esim. selvästi suurem pi k u in vu on n a 1985 ja lähes yh tä su u ri k u in vuonna 1980. M yö s luokitusmuutokset o vat om iaan lisääm ään o sittaiskato a. E sim. vu od en 1990 väestölaskennassa käytetyn toim ialaluokituksen m uuntam inen p itk ittäistiedoston to im ialalu okitusta vastaavaksi aiheutt i sen, että toim iala lta a n tu n tem atto m ien h e n k ilö i den m äärä kasvoi n o in 50 000:11a. Lisä k si m onista toim ialo ista saa tiin ve rta ilu k e lp o ista tie toa va in v e r raten karkealla tasolla. O sittaiskatoa syn tyy m yös virheellisistä ja puutteellisista tunnistetiedoista. U seim m issa laskennoissa tie d o t on k o o ttu e rillisik s i henkilö-, asuntokunta-, asunto- ja raken n u stied o sto iksi. H e n k ilö t vo id aan sijoittaa oikeaan asuntoon ja rakennukseen erilaisten lom aketunnusten ja koodien avulla. V irh e e lliset ja p u u tte e llise t tun n iste tied o t v o iv a t aih eu ttaa sen, e tte i h e n k ilö lle lö y d y asuntoa, eikä n äin o llen m yöskään tieto ja asunnon om inaisuuksista. Pu u t tu v ie n asu n to tieto jen su u ri m äärä vu o n n a 1975 saattaa o sitta in jo h tua tästä syystä.

Luokitusmuutokset V u o sin a 1980, 1985 ja 1990 on k ä y te tty am m attiluokitusta, joka m elko paljon poikkesi edeltäjästään. M yö s u u si ja ta rk em p i toim iala lu o k itu s o te t tiin käyttö ö n vu o d en 1980 laskennassa. V u o n n a 1990 toim iala lu o k itu s m u u ttui jälle e n. V u o n n a 1980 m u u ttui m yös sosioekonom isen aseman luokitus. Jokaisessa laskennassa on p ä äasiallista toim in ta a ku vaava lu o k itus m u u ttun u t enem m än ta i väh em m än. U u d e t op p ila itok se t ja tu tkin n o t ovat p u o lestaan tuoneet m uutoksia koulutusluokitukseen. Jo issa k in tapauksissa on v o itu p arantaa v e rta ilu k elp o isu u tta m u u tta m alla ik ä ra jo ja ta i karkeistam alla lu o k itusta. Jo sk u s on m u od ostettu u usia m u u ttujia. E sim. tie to sosioekonom isesta asemasta vu o silta 1 9 7 0 ja 1975 on p ä ä te lty uudestaan k ä y t täm ällä samoja sääntöjä ja sam aa am m attiluokitusta k u in m yö hem p inä vu o sin a. Vu o d e n 1990 to im ialatieto m u u tettiin vertailukelpoiseksi käyttäm ällä h y väksi m m. vuoden 1987 työssäkäyntitilaston tietoja. K a ik k i tu tkin to tie d o t on m u u te ttu siten, e ttä ne vastaavat 1990 laskennan luokitusta. O sittaiskadon lisäksi luokitusm uutosten seurauksena tie toje n tarkku ustaso m yös h eikkenee: ve rta ilu k e lp o in e n lu o k itus on u sein karkeam p i k u in alkuperäiset luokitukset. Mittaus- ja käsittelyvirheet M itta u svirh e itä syntyy, kun tie toje n keruuvaiheessa saadaan virh e e llin e n tie to, jo ta e i tarkistusvaiheessa pystytä korjaam aan. N iitä virh eitä, jotka syntyvät ta l lennuksen, koodituksen tai lom akeaineiston m uun k äsittelyn yhteydessä, voidaan kutsua käsittelyvirh eiksi. V irh e e t o vat satu n n aisia ta i system aattisia. Jä l kim m äisessä tapauksessa e ri ryh m iin k u u lu v ien henkilöiden m äärät m uuttuvat. Pitkittäistu tkim u k sessa m yös satun n aisvirh e et o vat k iu sa llisia, koska ne lisä ä vä t h a va ittua "liik k u v u u tta ". E sim. osa niistä h e n k ilö istä, jo id e n a m m a ttitied o t ovat m u u ttun eet te k e vä tk in samaa ty ö tä k u in edellisessä laskennassa. Satunnaisvirheiden johdosta m yös kahden m uuttuja n vä lin e n riip p u vu u s saattaa n äyttää h eiko m m alta kuin m itä se todellisuudessa on. V arsinkin am m attitiedoissa näyttää olevan satunnaisvirheitä. Y le ise llä tasolla o le ville am m attin im ik k e ille e i o le o n n istuttu antam aan tark ko ja kood eja. Laatu selvitykset osoittavat, että am m atissa to i m ivie n ta i työ vo im aan k u u lu v ien m äärä on laskennoissa liia n alh ain en vu o sin a 1980 ja 1985. T äm ä jo h tun e e siitä, e tte i h e n k ilö, jo k a tekee vähäistä ty ö tä o p iskelu n ta i eläk eläisyyd en ohessa, ilm o ita amm atti- eikä työ p aikk atieto ja laskentalomakkeella. Jo s laskennan m ittau ksissa an n e ttaisiin suu rem p i p a in o arvo h e n k ilö n o m ille k ä sityk sille, tä llaiste n "virh eid en " m äärä pienenisi ratkaisevasti. Siirtyminen rekisterilaskentaan 1990 V u o n n a 1970 tie d o t syn tym äk o tiku n n asta h a e ttiin väestön keskusrekisteristä ja tu lo tied o t verohallituksen rekisteristä. K aik k i m uut tied o t kysyttiin h en kilö ltä itseltään. V uoden 1990 laskenta peru stuu kokonaan re k iste ritietojen ja h a llin n o lliste n aineistojen hyväksikäyttöön. Pitkittäistiedoston pääasiallinen sisältö Den longitudinella datafilens huvudsakliga innehåll Henkilöt - Personer Demografiset tiedot - Demografiska uppgifter Sukupuoli, syntymäaika, siviilisääty - Kön, födelsetid, civilstånd Äidinkieli - Modersmål Asuinkunta - Bostadskomun Syntymäkunta - Födelsekommun Taloudelliset tiedot - Ekonomiska uppgifter Pääasiallinen toiminta - Huvudsaklig verksamhet Toimiala, työnantajasektori - Näringsgren, arbetsgivarsektor Ammatti, ammattiasema - Yrke, yrkesställning Sosioekonominen asema - Socioekonomisk ställning Tulot - Inkomster Koulutustiedot - Uppgifter om utbildningen Suoritetut tutkinnot - Avlagda examina Asunto- ja ruokakunnat - Bostadshushåll och hushåll Asunto- ja ruokakuntakoodi - Bostadshushålls- och hushållskod Asuntokunnan koko - Bostadshushållets storlek Asunnot - Bostäder Huoneluku ja varusteet - Antal rum och utrustning Hallintaperuste - Upplåtelseform Talotyyppi - Hustyp X = Lom aketieto - Blankettuppgift R = Rekisteritieto - Registeruppgift

Rekisterilaskennassa henkilön subjektiivinen käsitys om asta to im in nastaan e i saa samaa p aino arvo a k u in lom akelaskennassa. H e n k ilö, jo k a tekee töitä o p iskelun ohessa saattaa lomakelaskennassa tu lla lu o k itellu ksi opiskelijaksi, m utta rekisterilaskennassa työ lliseksi. T yö tö n, jo k a ilm o itta u tuma tta työ ttö m äksi työ n h a k ijak si e tsii v ira llise n työ n välitysjärje ste lm än ulkopuolelta työtä, ei tu le rekisteripäättelyssä työ t töm äksi. Jo ita k in am m attiryh m iä, esim. maan- ja m e tsä n vilje ly ät (lu o k k a 30 0 ) ja m aan viljelystyö n tek ijä t ja k o tielä in te n h o ita jat (31 0 ) e i ole v o itu rek isteritieto jen perusteella lu otettavasti erottaa toisistaan. "Pim eä" työnteko jää rekisterilaskennan ulkop u o lelle. V o id a a n toisaalta o lettaa, että ve ro tta ja lta salaa te h ty työ u sein jä i m yös lom akelaskennassa ilm o itta m a tta. V a ik k a vu od en 1990 päättelysään n ö t on y rite tty laa tia siten, että tulo k se t o lis iva t m ah d o llisim m an v e rta ilu k e lp o isia lom akelaskennan tie toje n kanssa poikkeava tiedonkeruum enetelm ä saattaa vaikeu t taa v e rta ilu ja m yös s illo in, ku n tie toje n lu o k ituk set ovat pysyneet sam oina. T ärk eim m ä t vu o d en 1990 väestölaskennassa k ä y te ty t re k iste rit ja h a llin n o llise t ain e isto t o liva t: - V äe stön kesku srekisteri (he n k ilö re k iste ri ja rakennus- ja huoneistoreldsteri) - V e ro h a llin n o n re k is te rit - Eläk etu rvak esk u k sen, V a ltio k o n ttorin ja ku n tien eläkevakuutuksen työsuhdeaineistot - Tilastokeskuksen yritys- j a toim ipaikkarekisteri - Kansaneläkelaitoksen eläkeläisrekisterit - E ri o p iskelijarekisterit - T yö m in iste riö n työ n h a k ija re k iste ri - Tilastokeskuksen tu tkin torekisteri - Pääesikunnan varusm iesrekisteri. Laskentapäivä ja viiteajanjaksot Laskentapäivät ovat o lleet 31.12.1970 31.12.1975 1.11.1980 17.11.1985 3 1.12.1990 V a ik k a p eru sjo u kko on m ä ä rite lty laskentapäivän avulla, yksittäisten tieto jen viiteajanjakson p i tu u s va ih te lee. T ie d o t työ- ja työttöm yyskuukausista sekä tu lo ista koskevat koko lask en tavu o tta (tu lotie d o t vu o d en 1970 laskennassa ko skevat vu o tta 1971). T u tkin to tied o t kuvaavat kaikissa laskennoissa vuodenvaihteen tilan netta. T ie d o t p ääasiallisesta to im in n asta, am m atista, am m attiasem asta, toim ia lasta ja työ an tajasekto rista o vat vu o sin a 1970 ja 1975 enem m än ta i vähem m än sidoksissa vu o d en vaih te en tilan teesee n, kun taas vu od en 1980 laskennassa tark astellaan koko vu o den toim in ta a. V u o sien 1985 ja 1990 tie d o t peru s tu v a t toim in taa n lask e n ta viik o lla. R e k iste ritie tojen lu o n teesta joh tue n vu od en 1990 tie d o illa e i k u ite n kaan aina ole yksiselitteistä viiteajanjaksoa. M ääriteltäessä henkilön pääasiallista toim intaa ja am m attiasem aa k ä y te ttiin esim. koko vu od en palkka- ja yrittäjätu lo ja aputietoina. K o h o rttitutk im u k sissa on syytä o ttaa huom ioon p o ikk e avat laskentap äiväm äärät vu o sin a 1980 ja 1985. M ik ä li vuod en 1985 lasken tap äivä o lisi o llu t 31.12 eikä 17.11. noin 11 % vuosikohorttien henk ilö istä olisi o llu t iältään vu o tta vanhem pia. V u o sina 1940 ja 1945 syn tyn eistä osuus on tä tä lu k u a v ie lä suurem pi. Pitkittäistiedoston tietojen luonne V iid e n vuoden aikaväli tarkasteluajanjaksoissa ai- h eu ttaa väistäm ättä, e ttä m o net v irra t ja m u utokset väestön taloudellisessa toim innassa jäävät huom ioon ottam atta. Pitkittäistiedoston kattam a ajanjakso - 20 vu o tta - on toisaalta n iin p itk ä, että vu o sitta ise t tie d o t te k is ivä t tied o stosta liia n suuren joustavaan käyttöön. V u o d e n 1990 väestölaskentajulkaisussa "Työvoim am uutokset" annetaan seuraavia tie toja vuonna 1990 tapahtuneista m uutoksista: E läk k e e lle siirty i no in 50 000 ty ö llistä vuodessa, ä itiyslo m a lle lä h ti n o in 40 000-45 000 ty ö llistä naista, asevelvollisuuden a lo itti noin 15 000 työ llistä ja o p iskelu u n s iirty i jo p a 50 000-60 000 ty ö l lis tä. Y h tee n sä 166 000 ty ö llistä s iirty i työ vo im an u lk o p u o lelle vu o n n a 1990 ja lisäk si 73 000 ty ö llistä jo u tu i työ ttö m äk si e li yh teensä 246 000 ih m istä p äätti työnteon ainakin tilapäisesti. Ju lk a isu sta selviää ed elleen, e ttä vu o n n a 1990 n o in 107 000 h en k ilö n toim iala v a ih tu i. K un n asta toiseen m u u tti 179 000 h en kilö ä. V iid e n vu o d en ta rk a s te lu v ä lillä osa n äistä m u u toksista jää h u o m io im atta. H e n k ilö on viid essä vu o dessa saattanut vaihtaa sekä työpaikkaa että asuinkuntaa useam paan kertaan. Tiedostosta näkee k u i tenkin korkeintaan yhden m uutoksen. Tiedostossa on va in kaksi tie toa, jo tk a k u vaavat tapahtumia: syn tym ävu o si ja tu tk in n o n suorittam isvu osi. L o p u t tied o ista k u vaa vat ominaisuuksia: s iviilisä ä ty ä, h u o n eid en lu ku m äärää jn e. O p p ila itos sekä henkilön syntym ä-, asuin- ja työpaikan sijain tikun n at voidaan kuitenkin nähdä tapahtumapaikkoina. T iedostossa e i o le tie to ja esim. vih kim is- ta i m uuttovuodesta eikä m yöskään esim. m ahdollisesta kuolinpäivästä ta i m ahdollisen työttöm yyden alkam isajankohdasta. Lisätieto ja m m. eri virh etyyp eistä lö ytyy oheisen kirjallisu u slu ettelo n julkaisuista.

Kirjallisuutta laskentatietojen luotettavuudesta 1970: E rk k i P e n tin m ä k i: V äestö lask en to jen lu o te ttavu u s. D em o g rafian jatk o k o u lu tu ssem in aari 1977, Su om en vä estö tiete en yh d istyksen ju lk a isu ja N.o 3 (1 9 7 8 ). 1975: Pa si M a rk e lin : P e ittä v y y sse lvity s, A sunto- ja elin k e in o tutk im u s 1975. T ilastotie d o tu k sia V Ä 1978:12 1980: C a rita P u tk o n en : L u o te tta vu u stu tk im u s, Väestö- ja asuntolaskenta 1980, O sa I, S e lvity s m ittaus-ja käsittelyvirh eistä. Tilastokeskus, T utkim uksia nro 99 (19 8 3 ). C arita Putkonen : Luotettavuustutkim us, Väestö ja asuntolaskenta 1980, O sa II, P e ittä vyysselvitys. Tilastokeskus, Tutkim uksia nro 100 (19 8 4 ). 1985: H e len a K o rp i: P ä ä a siallin e n toim in ta ja am m attiasem a vu od en 1985 väestölaskennassa: rekisterip ohjaiset rinnakkaistiedot. Tilastokeskus, Tutkim uksia nro 152 (19 8 9 ). C h ristian Starck : V uoden 1985 väestölaskennan luotettavuus. Väestön talo u d ellista to i m in taa k u vaa vat tie d o t. T ilasto kesku s, T u tk im u k sia n ro 157 (1 9 8 9 ). A r i T yrk k ö : A s u in o lo tie d o t väestölaskennassa ja k o titalo u stied u stelu ssa. T ilasto kesku s, T u tk im u k sia n ro 170 (19 9 0 ). 1990: V L 9 0 p ro jekti: Suunnitelm a rekisteripohjaisesta väestölaskentajärjestelm ästä. Tilastokeskus, R a p o rtti n ro 4:1987 (m yös en g lan n iksi). Jorm a H eim onen : V uoden 1990 väestölaskennan luotettavuus. Tilastokeskus, V äestölaskenta 1990, osa 9 (m yös englanniksi).

4 Yleiskatsaus A ja n ja k so lla 1970-1990 Suom en vä k ilu k u lisä ä n ty i n oin 400 000 h e n k ilö llä. V an h u ste n (65 vu o tta täyttän eid en ) m äärä kasvoi noin 245 000 h en k ilö llä. Lasten (0-1 4 - vu o tiaid en ) m äärä taas lask i n oin 154 000 h e n k ilö llä. Su om alaisten keski-ikä nousi. M aataloud essa työ sk en televien m äärä lask i 200 000 h e n k ilö llä. P a lve lu e lin k e in o ih in lu o k ite l tiin vu on n a 1990 n o in 300 000 ty ö llistä enem m än kuin vuonna 1970. Ju lkisen sektorin kasvu o li nopeaa. V u o n n a 1970 va ltio n ta i kunnan palveluksessa o li 380 000 palkansaajaa. K aksikym m en tä vu o tta m yöhem m in lu k u on noussut jo 683 000:een. V äestö stä tu li m yös yh ä k o u lutetu m p aa. K u n vuonna 1970 jok a n eljän n ellä 15 vu o tta täyttän eellä o li vä h in tä än keskiasteen ko u lutu s, vastaava osuus vuon n a 1990 o li jo 50 p ro sen ttia. T u tkijak o u lu tu k sen saaneita o li vu o n n a 1970 n o in 5 000. V u o n n a 1990 tohtoreiden m äärä o li jo kolm inkertaistunut. Y h teisk u n n an ja e lin o lo je n m uutoksesta kerto o m yös, e ttä vu on n a 1970 jok a n eljäs h e n k ilö asui huoneistossa, jossa asui enem m än ku in yk si hen k ilö h u o n etta k o h ti, ku n k e ittiö tä ei lasketa m ukaan huonelukuun. Kaksikym m entä vu o tta m yöhem m in vastaava osuus o li enää 3 p ro se n ttia. A h ta a sti asuvat (n ä in m ä ä rite ltyn ä ) o liva t h ä vin n e e t lähes kokonaan. O h e ise t lu v u t on p o im ittu täm än ju lk a isu n ta u lu ista, jo ista lö y ty y m yös p aljo n ta rk em p ia tie toja. N ä in p itk iä ja sam alla yk sityisk o h taisia aikasarjoja esim erkiksi toim ialo jen ja am m attien keh ityksestä e i o le aikaisem m in e site tty. H am m aslääkäreid en, m atkailualan toim ihenkilöiden tai vaikkapa ammattik a lasta jien m äärällisestä k eh ityksestä 1970-1990 saadaan n y t ensim m äistä kertaa tie to ja samasta ta u lukosta. K a ik k i ju lk a isu n ta u lu t on m ah d o llista tu lostaa m yös kunnittaisina. Seuraavassa tark astellaan jo id e n k in esim erkkien a vu lla, m ite n Su o m i p itk ittäistied o stossa o levien tie toje n valossa on m u u ttun u t. T a vo itte e n a on, että esim erkit h elp o ttaisivat lu k ijaa tau lu jen tutkim isessa. Jaksossa ei p yritä antam aan kattavaa kuvaa ajanjaksolla tapahtuneista keskeisistä m uutoksista. Kotiapulaiset katoavat K u vio ssa 1 on k u va ttu yh d e llä to im iala lla - kotita lo u sp a lve lu a lalla - työ sk en televien m äärää e ri vuosina. Toim ialaan (luokka 953) luetaan mm. kotiapulaiset sekä yksityisessä palveluksessa olevat laste n h o ita jat. R yh m ään on m yös v ie ty k o tita lo u k sia p alvelevat siivo ojat sekä jo itak in pienem piä ryh m iä, kuten taloudenhoitajat sekä vanhusten h oitaja t. V u o te e n 1985 asti m yös a te riap a lve lu toim in ta k u u lu i tähän luokkaan. M u u to s on o llu t d ram aattin en. R yh m ä on aina viid essä vuodessa p u o littun u t. P itk ittä istie d o sto n avu lla o lis i m ah d o llista se lvittä ä, m in ne ko tia p u laiset ovat kadonneet. O n m ah d o llista, e tte i vuod en 1990 rekisterilaskenta ta v o itta n u t k a ik k ia ryhm ään k u u lu via. M yö s aik aisem m ilta vu o silta saattaa o lla jo n k in verran a lip e itto a. R yh m än voim akas sup istu m inen näyttää k u ite n k in selvältä.

So siaa lih u o llo n (lu o k k a 9 3 4 ) työ n tek ijä m ää rä on taas 20 vuodessa kasvan u t n o in 24 0 0 0:sta n o in 115 000 h en k ilö ö n. K a svu n äyttää o llee n e rityise n voim akas a ik a v ä lillä 1975-1980. S o siaa lih u o llo n alalu okk a 9341 "lasten ja n uo rison h u o lto" on ta u lu n 1 tie toje n m ukaan viid essä vuodessa kasvanut n o in 6 000 h en k ilö stä n o in 31 000 h en k ilö ö n. O n m ahdollista, että osa tästä kasvusta se littyy m uuttun e e lla ko o d itusk äytän n ö llä. A siaa e i k u iten kaan o le tarkem m in selvitetty. P itk ittä istie d o sto a k ä yttä vän tu tkija n o lisi h yvä, m ikäli m ahdollista, verrata tuloksiaan m uihin tila s toläh te isiin. T ä lla isia o va t esim. T ilasto kesku ksen työ vo im atutk im u k se t ja ns. työ ssä k äyn titilastot. T o im ia lo jen ta rk a t m ää ritelm ä t on m yös syytä ta r kistaa käsikirjoista. Lisää lääkäreitä K u v io 2 ku vaa ham m aslääkäreiden m äärää. R yh m ä on kasvan ut tasaisesti, sam oin k u in useim m at m u u t te rve yd en alan am m atit. O n m u istettava, että amm a ttitilas tot k e rtova t ty ö lliste n luku m äärän, eikä esim. tie ty n k o u lutu ksen saaneiden h e n k ilö lu k u a. V u o n n a 1990 ham m aslääkärin tutkin n o n (k an d., lis., to h to ri) su o ritta n e ita o li yhteensä 5 287, ku n taas ty ö llisiä h am m aslääkäreitä tied o sto sta lö y ty y 4 117. Jo tk u t am m attiryh m ät o va t kasvan eet nop easti. V uonna 1970 atk-päälliköitä, suunnittelijoita ja ohje lm o ijia (lu o k k a 0 9 6 ) o li a lle 3 000. V u o n n a 1990 tähän am m attiryh m ään lu e ttiin jo n o in 20 000 h en k ilö ä. T ieto k o n eo p eraatto re id en (lu o k k a 140) luku m äärä on kasvan ut n o in 3 000:11a. A tk - k irjoitta jien (lu o k k a 141) m äärä n äyttää saavuttaneen huippunsa jo vuonna 1980. M etsä- ja u itto työ n tekijät (luokka 340 ) ja tekstiility ö n am m atit (lu o k k a 60 ) o va t taas esim erkkejä pienenevistä am m attiryhm istä. Tarkasteluajanjakso lla e d e llin e n ryhm ä n äyttää sup istuneen n oin 51 000 h en k ilö stä no in 16 0 0 0:een ja jälkim m äin en 21 000:sta noin 6 600:aan. Tässä julkaisu ssa e i o le tark em m in tu tk ittu amm a tillista liik k u v u u tta. P itkittä is tie d o s to tarjoaa ku itenkin tähän h yvät m ahdollisuudet. 182 000 merkonomia V u o n n a 1990 Suom essa asui yh teensä 182 000 m erko no m ia (k o u lu tusk o o d i 4 3 1 ). V u o n n a 1970 m erkonom eja o li n o in 60 00 0, e li m äärä on 20 vuodessa k o lm in k e rtaistu n u t. M erk o n o m in tu tk in non su o rittan eita saattaa o lla enem m änkin - taulussa 3 väestö on ta u lu k o itu korkeim m an am m atillisen tutkinnon m ukaan. V u o n n a 1990 perusasteen jä lk e ise n tutk in n o n su o ritta n e ita o li jo y li 2 m iljoo n aa. N a iste n ja m ieste n ko u lutustaso on noussut su u n n illee n sam aan tah tiin. N a ise t o va t k u ite n k in o p isk e llee t hiem an ahkeram m in ku in m ieh et. V u o n n a 1990 tutk in n o n suorittaneista naiset o livat enem m istönä.

Naisista toimihenkilöitä K u n tarkastellaan yhteiskunnan sosiaalisia kerrostum ia, havaitaan, että toim ihenkilöiden osuus väestö stä on kasvan ut tasaisesti. E läk e lä iste n osuus koko väestöstä on tarkasteluajanjaksolla kasvanut 14 prosentista 21 p ro se n ttiin. M u u t ryh m ät, esim. y rittä jä t ja työ n te k ijät, o va t su h te e llise sti vä h e n tyn e et ta i sitten osuudet ovat pysyneet sam an suuruisina. K uvioissa 3a-b esitetään, m iten am m atissa to i m ivat ta i työ lliset naiset sijo ittu vat eri sosioekonom isiin ryhm iin iän m ukaan. N aisten työvoim a osuus on kasvan ut vo im akk aasti. Y h ä suu rem p i osa e rity ise sti keski-ikäisistä n aisista on työ sk e n n e llyt ylem p in ä ta i alemp in a toim ih e n k ilö in ä. V u o n n a 1990 lu o k ite ltiin 11 p ro se n ttia 25-29-vuotiaista n aisista ylem m ik si toim ih e n k ilö ik si. 30-34-vuotia is ta osuus o li 13 p ro se n ttia. K ym m en en vu o tta aikaisem m in osuus o li kaikissa ikäryh m issä a lle kym m enen prosenttia.

K u vio sta 3 - ja ta u lu sta 4 - vo id aan m yös seu rata syntym äkohortteja. Esim. vuosina 1951-55 syntyn eet n aiset k u u lu iva t vu o n n a 1970 ikäryh m ään 20-24-vuotiaat. T ästä ikäryh m ästä 37 % lu o k ite ltiin alem p iin toim ih e n k ilö ih in. K ym m en en vu o tta m yö hem m in, e li vu on n a 1980, syn tym äk o h o rttiin ku u luvat o liva t 30-34-vuotiaita. A lem p ia to im i h e n k ilö itä o li tä llö in 40 % ikäryh m ästä. V u o n n a 1990, - taas kym m enen v u o tta m yö hem m in - ik ä ryhm ästä 4 0-4 4-vuotiaat alem p ien toim ih e n k ilö i den osuus o li 43 %. Pitkittä istie d o ston kattam a ajanjakso e i o le n iin p itk ä, että vo isim m e seu rata samaa viisvu o tisko - h o rttia "kehd osta h au taan ". T a u lu sta 4 vo id aan k u i tenkin nähdä, m iten tie tyn ikäryhm än sosioekonom inen asema m uuttuu eläm änkaaren aikana. Tulot, ikä ja sukupuoli k o h o rttiin k u u lu v a t o liva t 20-24 vu od en ikäisiä. T u lo e ro t m iesten ja n aisten v ä lillä kasvavat koko tark astelu ajanjakso n. V u o n n a 1990 ero o li jo n oin 41 000 m arkkaa. K e s k itu lo illa ta rk o iteta an tässä va ltio n ve ro n a laiste n vu o situ lo je n yh teen lask ettu a m äärää jaettuna tulonsaajien m äärällä. T u lo tie d o t on e s ite tty ku n k in vu o d en rahassa. Koulutustaso nousee - koulutusaika pitenee K uviossa 5 tarkastellaan vähin tään alim m an korkeaasteen tutk inn o n suo rittaneid en osuutta neljässä syntym äkohortissa. Tähän ryhm ään kuuluvat esim. insinöörikoulutuksen saaneet, vanhan kansakouluopettajatutkinnon suorittaneet sekä kaikki korkeakoulututkinnot. M erkonom it eivät kuulu tähän luokkaan. K u vio ssa 4 seurataan vu on n a 1950-54 syn tyn eid en naisten ja m iesten tulokehitystä. Vuonna 1970 tähän

Koulutustaso on parantunut vanhem m ista kohorteista nuorem piin siirryttäessä. K u vio n nuorim massa ikäryhm ässä, e li vuosina 1961-1965 syntyneiden keskuudessa, erot eivät ole päätuloksen m u kaiset. T ästä k o h o rtista on tie to ja va in tie toja y h d e l tä vu o d e lta (19 9 0 ). T äm ä jo h tuu ko u lutu saik o jen p id en tym isestä (k ts. m yös su k u p o lvityö ryh m än ra p o rtti, V a ltio n e u vo sto n kanslian julk aisu sa rja 1994/3). WC omaan kotiin Läh es k a ikk ien suom alaisten asu in o lo t ovat selvästi parantuneet. Täm ä näkyy sekä asunnon varustetason nousussa että asum isväljyyden lisääntym isessä. Y k sin asuvat e ivä t m ääritelm än m ukaisesti v o i asua ahtaasti. Yksin asuvien osuus koko asuntoväes-. tö stä on kasvan ut no in 6 pro sen tista 13 p ro se n ttiin. Kuviosta 6 voidaan nähdä, ettei nousu johdu pelkästään väestön ikään tym isestä. Yk sin asu vien osuus on kasvan ut kaikissa ikäryh m issä. M itä n u o rem p i syntym äkohortti, sitä suurem pi osuus yksin asuvia. V u o n n a 1970 jo k a to in en suom alainen asui asunnossa, jon k a varustetaso on lu o k ite ltu "e rittä in p u u tte e llise k si". T ä llaise sta asunnosta p u u ttui jok o ve sijo h to, viem ä ri, läm m in vesi ta i W C. V u o n n a 1990 vastaava osuus o li enää a lle 10 p ro sen ttia. K u v io 7 kuvaa yhden varusteen - huoneistokohtaisen W C :n - olem assaoloa kahden eri ikäryhm än huoneistoissa. V uonna 1970 nuorim m an ja vanhim m an ikäryhm än v ä lillä o li vielä selvä ero. V u o n n a 1990 - kun lähes k a ik illa on jo W C asunnossaan - ero on lu o n n ollisesti pienentynyt, joskaan ei kokonaan h ävin n yt.

K u vio ssa 8 esitetään, k u in k a om istusasum inen y le isty y iän m ukana. O m istu sasu n to jen osuus on p ie n in ikäryhm ässä 25-29-vuotiaat. V u o n n a 1980 ku itenkin jo y li p u o let tähän ikäryhm ään ku u lu vista asui om istusasunnossa. K u vio sta vo id aan m yös seurata syntym äkohortte ja. V u o n n a 1970 ikäryh m ään 2 5-2 9-vuotiaat ku u lu vat o vat syntyneet vuosina 1946-1950. H e istä noin 40 % asui om istusasunnossa. K ym m enen vu o tta m yöhem m in, e li vu on n a 1980 syn tym äk o h o rtti on e h tin y t 35-39 vu od en ikään. O m istusasunnoissa asuu jo 70 % ikäluokasta. V uonna 1990, e li taas kym m enen vu o tta m yö hem m in, vastaava osuus on jo 80 % ikäluokasta. V a ik k a m o ni asia tark astelu a jan ja k so lla onkin m u u ttun u t, e ri ta lo tyyp e issä asu vien osuudet o vat p ysyn eet m elko vakain a. V u o n n a 1990 n o in p u o let asuntoväestöstä asui erillisessä p ientalo ssa - vuonna 1970 osuus o li 60 p ro se n ttia. N o in jo k a kolm as Suom essa asuva on asunut kerrostalossa. "K ytk e tyissä p ien talo issa" e li rivita lo issa asu vien osuus on kasvanut 2 prosentista vuonna 1970 noin 13 prosen ttiin vuonna 1990.

K u vio issa 9a-b seurataan asuinkerrostaloissa asuvien osuuksia syntym äkohorteittain ja ikäryh m ittä in. K u vio ssa 9a h e n k ilö t on lu o k ite ltu iän ja laskentavu o d en m ukaan. K erro stalo ssa asum inen on o llu t yleisin tä 25-29-vuotiaiden joukossa. Laste n - ja h eid än n elikym p p isten vanhem p iensa - keskuudessa kerrostalossa asum inen on jo h arvin aisempaa. Kuviossa 9b seurataan neljää ikäkohorttia. N uorin ta ik ä k o h o rttia (1966-70 syn tyn e itä ) vo id aan seurata 20-24 ikäryhm ään asti. M uutto kerrostalosta p ien talo o n 5-10-vuotiaana ja tak aisin kerrostaloo n n o in kaksikym ppisenä n äk yy selkeästi ku vio sta. Er i k o h o rttien "h än n ät" ja "päät" o vat m elko lä h e llä to isiaan. H e n k ilö n ik ä n äyttääk in ennustavan taloty y p p iä syn tym äk o h o rttia p arem m in. P itk ittä istie d o sto n tilasto yk sik k ö on h en k ilö. V aikk a kolm asosa väestöstä vuonna 1990 asui kerrostalossa, kerrostalojen osuus kaikista asuinrakennuksista o li v a in n o in 4 % (k ts. R akenn u kset ja to im itila t 1990, V äestö lasken ta 1990, osa 4 ).

Verta i luta ui ut Taulukko - Tabell A: Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 1970-1990 Befolkning efter huvudsaklig verksamhet Population by main type of activity a. Työvoimakäsitteen mukaan - Enligt arbetskraftsbegreppet b. Ammatissa toimivuuden mukaan - Enligt yrkesverksamhet Lihavoidut luvut perustuvat epävarmoihin päättelyihin - Siffrorna med fet stil grundar sig på osäkra slutledningar Taulukko - Tabell B Palkansaajat työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 1970-1990 Löntagare efter arbetsgivarsektor och kön Wage and salary earners by employer sector and sex Osuus kaikista palkansaajista -A n d e l av samtliga löntagare

5 Käsitteet ja määritelmät Su u ri osa käsitteistä perustuu kansainvälisiin suosituksiin ja kansallisiin standardeihin. Tarkem pia tie toja näistä saa seuraavista Tilastokeskuksen ju l kaisu ista. Ammattiluokitus 1980. Tilastokeskus, Käsikirjoja Nro 14. Helsinki 1980. Demografiset ja sosiaaliset perusluokitukset Tilastokeskus, Käsikirjoja Nro 18. Helsinki 1983. Ikäluokitukset. Tilastokeskus, Käsikirjoja Nro 22. Helsinki 1986. Institutionaalinen sektoriluokitus. Tilastokeskus, Käsikirjoja Nro 5, uusittu laitos. Helsinki 1984. Koulutusluokftus 31.12.1988. Tilastokeskus, Käsikirjoja 1, 8. uusittu laitos. Helsinki 1989. Kuntanumerointi 1990. Tilastokeskus, Helsinki 1989. Pääasiallisen toiminnan ja toimeentulolähteen luokitus. Tilastokeskus, Käsikirjoja n:o 11. Helsinki 1980. Sosioekonominen asema- luokitus. Ammattiasemaluokitus. Tilastokeskus, Käsikirjoja nro 17. Helsinki 1983. Toimialaluokitus (TOL) 1979. Tilastokeskus, Käsikirjoja Nro 4, uusittu laitos. Helsinki 1984. Toimialaluokitus (TOL) 1988. Tilastokeskus, Käsikirjoja Nro 4,2. uusittu laitos. Helsinki 1987. Tulo-ja varallisuustilasto 1990. Tulot ja kulutus 1992:12. Tilastokeskus 1992. Pitkittäistiedoston tiedot ja keskeisimmät käsitteet: Ahtaasti asuminen Ammatissa toimivuus Ammatti Ammattiasema Asuinkunta Asuntokunta, asuntokunnan koko Asuntoväestö Elinkeino Elinvaihe Eläkeläiset Hallintaperuste Huone ja huoneluku Ikä Juridinen muoto > Työnäntajasektori Keskitulot > Valtionveronalaiset tulot Koulutus Kieli Laitosväestö Muut työvoiman ulkopuolella olevat > Pääasiallinen toiminta Opiskelijat Oppilaitos Palkansaajat >Ammattiasema Päämies >Viitehenkilö Pääasiallinen toiminta Ruokakunta, ruokakunnan koko Ruotsinkielinen väestö >Kieli Siviilisääty Sosioekonominen asema Sukupuoli Syntymäkotikunta Talotyyppi Toimiala > Elinkeino Tulonsaaja >Valtionveronalaiset tulot Tulot > Valtionveronalaisettulot Työllinen työvoima Työnantajasektori Työpaikka Työpaikan sijaintikunta Työssäolokuukaudet (kokopäivätyössä) Työssäolokuukaudet (osa-aikatyössä) Työttömyyskuukaudet Työttömät (työtön työvoima) Työvoima Valtionveronalaisettulot. Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet Varusteet Varustetaso Viitehenkilö Väestö Yrittäjät >Ammattiasema Ahtaasti asuminen Taulu 7 T ilasto kesku s on ju lk a issu t tie toja ah taasti asuvista e ri n orm ien m ukaan. P itk ittäistied o sto ssa on tie to asuntokunnan koosta sekä asunnon huoneiden lu kum äärästä, ku n k e ittiö tä e i lasketa m ukaan. N ä i den tieto jen avulla voidaan ahtaasti asuvat m äärite llä n orm in 2 (no rm in 4 ) m ukaan: h e n k ilö asuu ah taasti, jo s asunnossa on enem m än k u in 2 (1 ) h en k ilö ä h u o n etta k o h ti, kun k e ittiö tä e i lasketa h u o n elu ku u n. M ik ä li sam assa asunnossa asuu useam pia ru o kak u n tia, p itk ittä istied o ston tie d o t e ivä t aina anna täsm ällistä kuvaa henkilön käytössä olevista huoneista. Pitkittä istie d o ston h avain to yk sik k ö on henkilö. T ilasto t ahtaasti asuvien henkilöiden määrästä poikkea vat se lvä sti tila sto ista, joissa h avainto yk sikkö n ä on ruoka- ta i asuntokunta. Esim. vu o n n a 1980 n o in 7 p ro se n ttia väestöstä asui ah taasti (no rm i 2). A h ta a sti asu vien asu n to k u n tien osuus o li k u ite n k in vain 4 prosenttia. K atso asuntoväestö, asuntokunta, huone ja huoneluku, ruokakunta.