Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista



Samankaltaiset tiedostot
Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Johdanto Jarmo Partanen

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu

Voimakattilan sähköjärjestelmän optimointi

Olkiluodon kytkennät ja Ulvilan uusi 400/110/20kV sähköasema Verkkotoimikunta 2_2014 P.Parviainen

STONEPLAN Tero Kotikivi

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

Tulos2 sivulla on käyttöliittymä jolla voidaan laskea sulakkeen rajoittava vaikutus. Ilman moottoreita Moottorikuormalla Minimi vikavirrat

3 SÄHKÖN SIIRTO- JA JAKELUVERKOT

HSV: Kokemuksia ja näkemyksiä kaupunkiverkon muuntamoautomaatiosta Mika Loukkalahti Helen Sähköverkko Oy

Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus

Loistehon kompensointi

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Superkondensaattorit lyhyiden varakäyntiaikojen ratkaisuna

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI

Pienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI ABB Control Oy

Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

SSTY:n sähköjaoksen ekskursio Tukholmaan Karoliiniseen yliopistosairaalaan. Jarno Virolainen PSHP

Muuntamon ovessa tulee olla kaiverrettu muuntamon tunnuskilpi.

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2009

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Moottorilähdön rakentamisesta

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

Helsinki Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Tasasähkövoimansiirto Jarmo Partanen

Small craft - Electric Propulsion Systems

Asiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen

Ari Ravantti Taajuusmuuttajat. ABB Group November 26, 2014 Slide 1

SÄHKÖNJAKELUVERKON ASIAKASMUUNTAMOIDEN 20 KV -KOJEISTOT

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys

Voidaanko varavoima hankkia palveluna paikalliselta energialaitokselta ; case Lapin keskussairaalan laajennus / Petri Korventausta

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala

Juho Sääskilahti VERKOSTOALAN ASIAKASSELVITYS SEKÄ DESPRON TOIMINNAN KEHIT- TÄMINEN

Kantaverkon häiriöt eri vuosikymmeninä

Savunpoistojärjestelmän kaapeloinnin ja automatiikan suunnittelu

Offshore puistojen sähkönsiirto

Säästöä ja tuotantovarmuutta ABB:n moottoreilla!

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR V , Hz ~ 220 V G1. LVR V , Hz ~ 380 V G1

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA

Pienjännitekojeet Teollisuuskäyttöjen kojevalinnat

DEE Sähkötekniikan perusteet

TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT

I-Vinssi LM.60i 24V / I/O-net / 60NM. Sisältö Sovellukset 1 Ominaisuudet 1 Mitoitus 3 Varavirtalähde 3 Varusteet 4 Johdotus 5 Tekninen erittely 5

Standalone UPS system. PowerValue 11/31 T kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2014

PIENVOIMALOIDEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON

Liittymismaksu on siirto- ja palautuskelpoinen eikä siitä peritä arvonlisäveroa. LIITTYMISMAKSUPERIAATTEET PIENJÄNNITEVERKOSSA

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2006

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY

SÄHKÖVERKON MERKINNÄT

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2017

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2018

Metropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2007

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2016

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2013

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2015

K2 CombiCutter Mallit 1600 ja 1200

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2008

Kahden maalämpöpumpun tuottama välkyntä omakotialueella

SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ

Pori Energian tarjoamat kunnossapitopalvelun tuotteet. Kunnossapitoinsinööri Miikka Olin Pori Energia Oy

Kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO Aidon lämmön lähteillä.

Febdok 6.0, Uudet ominaisuudet OHJEISTUS

OEM-tuotteet. Erillisliittimet teollisuussovelluksiin.

Fingrid Oyj. NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet

Kannattava aurinkosähköinvestointi

TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari

7.5. Relesuojauksen toteuttamisperiaatteet

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen SUOVESIEN PUMPPAUSJÄRJESTELYT Jyväskylä

Transkriptio:

Sähkönjakelujärjestelmistä Kojeistoista, asemista ja muuntamoista

Verkostorakenteet Säteittäisverkko Rengasverkko Silmukkaverkko

Säteittäisverkko Etuja selkeä rakenne suojaaminen helppoa yksinkertainen mitoitus käyttö helppoa Haittoja varmistusmahdollisuuksia ei ole (pitkät katkot) Yleinen teollisuuslaitoksissa.

Rengasverkko Etuja edellistä varmempi jakelu tasaisempi (vakaampi) jännite pienemmät häviöt, kuin säteittäisverkossa Haittoja mutkikkaampi suojaus käyttö monimutkaisempaa => riskejä

Silmukkaverkko Etuja pienet tehohäviöt jännitevakavuus käyttövarmuus Haittoja monimutkainen relejärjestelmä monimutkainen käyttö

Jakelukiskojärjestelmiä Yksikiskojärjestelmä Kisko-apukiskojärjestelmä Kaksikiskojärjestelmä Duplex-järjestelmä (kaksoiskatkaisija) Kaksikisko-apukiskojärjestelmä 1 ½-katkaisijajärjestelmä Rengaskiskojärjestelmä

Yksikiskojärjestelmä Käyttöä ei voi osittaa Katkaisijaa ei voi ohittaa Käytössä jakeluasemilla ja kojeistoissa (harvoin teollisuudessa)

Kisko-apukiskojärjestelmä Pääkisko Apukisko Katkaisijan ohitusmahdollisuus Lähtöjä voidaan yhdistää muun kojeiston ohi Kahta lähtöä voidaan syöttää yhdellä katkaisijalla Yleinen pienen laitoksen ratkaisu

I-kisko II-kisko Kaksikiskojärjestelmä (myös kolmikisko-) Käyttö on jaettavissa Kisko saadaan jännitteettömäksi myös käytön aikana Kytkentäjärjestelyt kuitenkin yleensä katkon kautta Tyypillinen teollisuuslaitoksen käyttö

Duplex I-kisko II-kisko Sekä yhden, että kahden pääkiskon versiona Haluttu kisko tai katkaisija saadaan jännitteettömäksi Lähtöjen yhdistäminen mahdollista toisen kiskon kautta Erillisiä erottimia ei tarvita Yleinen ratkaisu teollisuudessa (myös suurissa jakelukojeistoissa) Varakatkaisijat

I-kisko Kaksikisko-apukiskojärjestelmä II-kisko Apukisko Voidaan osittaa Kaksi kiskoa voi olla yhtä aikaa jännitteettömänä Katkaisijan ohitus mahdollista Kojeiston ohitus mahdollista Kahden lähdön syöttö yhdellä katkaisijalla. Vaativien kohteiden yleiskäyttöratkaisu

1 ½-katkaisijajärjestelmä I-kisko II-kisko Käyttövarma Monimutkaiset suojaukset Käyttö yleensä suurjännitteellä avokytkinlaitoksissa

Rengaskiskojärjestelmä Erittäin käyttövarma Erittäin monimutkaiset suojaukset ja monimutkainen jälleenkytkentä Käyttö ainoastaan suurjänniteavokytkinlaitoksissa

Ratkaisuja ja sovelluksia Monipistesyötöt varmentaminen Vaunusovitteet erillisiä erottimia ei tarvita Ohikytkentäerottimet katkaisijan ohitus mahdollista (esim huollon ajaksi) Pitkittäiserottimet (ja katkaisijat, nk. breakerit) kirkoston ositus mahdollista Kuristimet oikosulkuvirtojen rajoittaminen

Rinnakkaiskuristin Pitkittäiserotin Varmennettu kisko

Teollisuusverkko vs. jakeluverkko Suuret tehot paksut kaapelit suuret muuntajat suuret oikosulkuvirrat Lyhyet siirtomatkat Tyypillisesti säteittäisverkko Pienet tehot ohuet kaapelit pienet muuntajat pienet oikosulkuvirrat Pitkät siirtomatkat Rengas- tai silmukkaverkko

Oikosulkuvirroista Teollisuusverkko Jakeluverkko Verkon impedanssi hyvin pieni Muuntajien impedanssit ainoita rajoittajia. Moottorit hetkellisesti oikosulkutehojen syöttäjiä Oikosulkuvirtoja rajoitettava erikoistoimenpitein Verkon impedanssi määrää oikosulkuvirtojen suuruuden. Muuntajien impedanssit voi jättää karkeassa laskennassa huomiotta

Pitkittäiskatkaisija nk. breaker Eräs siviilimaailman jakeluverkolle vieras komponentti on pitkittäiserottimen erikoissovellus. Teollisuusverkon impedanssi on suurista poikkipinnoista johtuen hyvin pieni. Ainoat luonnolliset impedanssit ovat muuntajissa. Ne ovat kuitenkin niin pienet, että ne jätetään usein siviiliverkon laskennassa huomiotta. Rinnakkaiskuristimilla oikosulkuvirtoja saadaan rajoitettua. Haittapuolena on kuitenkin loisteho. Vikatapauksessa virta saattaa nousta jopa satoihin kiloampeereihin. Tällöin verkko pitää saada nopeasti ositettua. Eräs tällainen erikoiskomponentti on ruutipanoksella toimiva pitkittäiskatkaisija (breaker). Katkaisija ei ole kertakäyttöinen, mutta se on panostettava uudelleen käytön jälkeen.

Räjähdyspanoksen käyttö katkaisijan käyttövoimana ei ole tavatonta. Räjähteitä käytetään joskus myös tasavirtaverkoissa. Koska suurille tasajännitteille ei ole saatavissa toimivaa katkaisijaa, saatetaan pitkä linja varustaa räjähtein. Vikatapauksessa yksi tai useampi pylväsväli yksinkertaisesti räjäytetään poikki.