00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0:::M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 r a k V V Vesiorni k Työväenalo Rukoushuone Jaasi k k k k kpa a a V V V V Mylly a a a a a v ak r r Auohuolo W sp sp ak 0 0 :0 : : : : : : : : : : : : :0 : : : : : : : : : : :0 : : : : : : :0 : : : : : : :0 : : :0 : : : : : : : : : :0 : : :0 : : : : :0 No No0 No0 No No No 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 No -0-0 -0-0 -0-0 -0-0 -0-0 -0-0 -0-0 -0-0 -0-0 -0-0 -0-0 Raakau Vikonkau Raivionkau Asemakau Kallanaukio Työväenpuiso Galn-Kallan kau Asemakau Jaasinkau Jaasinkau Leikkikau Hakakau Vikonkau Välikau Nälkälänkau........ 0...0......0.......0.0............0.......0..... 0 0 RAVONKATU RAVONKATU AKSELNKUJA RAVONPOLKU RAVONKUJA VESTEHTAANKUJA e=0, e=0, e=0, e=0, e=0, e=0, e=0, e=0, e=0, e=0, e=0, e=,0 e=0, e=,0 e=0, V V V V V V u/ u/ u/ u/ u/ pp/ pp pp sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- % % % % % 0% 0% 0% s a 0%,0,0,0,0,0 sr- sr- sr-,m,0,0,0 RAVO saa saa dba dba dba dba dba dba dba dba dba dba dba dba pp/ p p dba dba 0 00 0 00 00 0 00 00 0 00 AO/s- AO/s- AO/s- AO/s- YY/s- AO- AKR- AKR- AKR- AL/s- AL- AL- EV AL- AKR- VP AL/s-
AO/s- AO- Erillispienaloen korelialue, olla ympärisö säilyeään. Alueella ovien vanhoen rakennusen, rakennelmien, maakellien, puuson a pihoen yisilmeen säilyämiseen ue kiinniää eriyisä huomioa. Korelialueen rakennuksia ei saa purkaa ilman rakennusvalvonaviranomaisen lupaa. Rakennuksissa suorieavissa korausoimissa on huomioiava rakennuksen rakenamisaankohdan rakenamisapa. Omassa ovan rakennuksen yylin mukaisa ulkisivumaeriaalia, pinakäsielyapaa, aukousa a ikkunoiden puieakoa ei saa muuaa kuin pakoavisa syisä a yyliin sopivalla avalla. Jos kerrosalaan kuulumaomia iloa oeaan kerrosalaan laskeavaan käyöön, on vaadiu muuokse ehävä rakennuksen yyliä noudaaen. Täydennysrakenamisen on rakennusapansa, miasuheidensa, sioiuksensa, muoonsa sekä käyeävien rakennusaineiden a niiden pinakäsielyn suheen olava sopusoinnussa alueen rakennusen a rakennusperineen kanssa. Uudisrakennuksen ensimmäisen kerroksen laiaason yläpina saa olla eninään, m kadunpuoisen maanpinnan yläpuolla a runkosyvyys saa olla eninään m lukuun oamaa pihanpuol rakennusalal sioiuvia kuisea, erkkereiä ai vasaavia rakennusosia. Pääsisäänkäyni ue sioiaa pihanpuol. Rakennusen eäisyys naapurionin raasa voi olla al m. Uudisrakennuksen suurin salliu koko on 00 kerrosneliömeriä. Erillispienaloen korelialue Tonilla o siaisevia rakennuksia voidaan koraa, muuaa ai laaenaa rakennuksen yyliin sopivasi. Uudisrakennuksen runkosyvyys saa olla eninään m lukuunoamaa pihanpuol rakennusalal sioiuvia kuisea, erkkereiä ai vasaavia rakennusosia. Sisäänkäyneä ei saa sioiaa pääulkisivuun kadun puol. Asuinrakennuksissa on käyeävä kaksilappeisa hakaoa ai aiekaoa. Hakaoen kaokavuuden on olava - asea. Talousrakennuksissa a auokaoksissa saa käyää ha- ai pulpeikaoa. Rakennuksen ulkisivuverhouksessa voidaan käyää vaaaa rappausa ai laudoiusa ai niiden yhdiselmää. Julkisivu on käsielävä yyliin a ympärisöön sopivalla avalla. AL- VP EV Asuin-, liike- a oimisorakennusen korelialue. Vähinään 0 % maanasokerroksen pina-alasa ue rakenaa liikeai oimisoiloiksi. Julkisivu, lukuun oamaa maanasokerrosa, on sisäänvedoin, porrasuksin ms. äsennelävä sien, eä yhenäisen ulkisivuosuuden piuus on eninään meriä. Kadun puoise ulkisivu on käsielävä sien, eä yhenäisiin ulkisivuosuuksiin ei rakennea ulosyönyviä erkkereiä ai pvekkeia a sien eä ne muodosava rauhallisia yhenäisiä pinoa. Rakennusen maanasokerroksen kadunpuoisen ulkisivuen pina-alasa vähinään % ue olla lasieua aukkoa. Auopaikkoa on vaava vähinään /asuno. Jokaisa 0 liike- ai oimisokäyössä ovaa kerrosalaneliömeriä kohi on vaava vähinään yksi auopaikka, kuienkin vähinään /liike- ai oimisohuoneiso. Mikäli onin kohdal on kadul osoieu pysäköimispaikkoa, liike- ai oimisohuoneisoen auopaikkoa ei vise vaa onil, os peellinen määrä pysäköimispaikkoa mahuu kadul osoieuil alueil. Korelialueel voidaan sioiaa rakennusalan ulkopuol ikki- a oskelualueisiin liiyviä kaoksia ms. rakennelmia. Rakenamaa ääväl alueen osal, oa ei käyeä ikki- ai oskelualueeksi ai liikeneeseen, on isueava puia a pensaia. Puiso. Suoaviheralue. m kaava-alueen raan ulkopuolla ova viiva. Kaupunginosan raa. Korelin, korelinosan a alueen raa. Osa-alueen raa. dba dba 0 pp pp/ Rakennusala, ol saa sioiaa maakellin. Rakennuksen hansuunaa osoiava viiva. Nuoli osoiaa rakennusalan sivun, ohon rakennus on rakenneava kiinni. Merkinä osoiaa rakennusalan sen sivun, onka puoisen rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden a muiden rakeneiden äänenerisävyyden liikennemelua vasaan on olava vähinään dba Rakennusala, ol ue rakenaa alousrakennus, auoalli, -kaos a/ai aia. Niiden ue yhdessä muodosaa yhenäinen korelin pihaa suoaava meluese, onka äänenerisävyys liikennemelua vasaan on olava vähinään dba 0. Oheellinen ikki- a oskelualueeksi vau alueen osa. sueava alueen osa. Säilyeävä/isueava puurivi. Kau. Jalankulul a polkupyöräilyl vau kau. Jalankulul a polkupyöräilyl vau kau, olla onil ao on salliu. Yisel alankulul vau alueen osa. AKR- AL/s- YY/s- Asuinkerrosaloen a rivialoen korelialue. Asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen laiaason yläpina saa olla eninään, m kadunpuoisen maanpinnan yläpuolla a runkosyvyys saa olla eninään m lukuunoamaa pihanpuol rakennusalal sioiuvia kuisea, erkkereiä ai vasaavia rakennusosia. Sisäänkäyneä ei saa sioiaa pääulkisivuun kadun puol. Asuinrakennuksissa on käyeävä kaksilappeisa hakaoa ai aiekaoa. Hakaoen kaokavuuden on olava - asea. Talousrakennuksissa a auokaoksissa saa käyää ha- ai pulpeikaoa. Rakennuksen ulkisivuverhouksessa voidaan käyää vaaaa rappausa ai laudoiusa ai niiden yhdiselmää. Julkisivu on käsielävä yyliin a ympärisöön sopivalla avalla. Tonil on rakenneava vähinään yksi kaeavissa ova auopaikka asunoa kohi. Erillisen auosuoakennuksen ai -kaoksen korkeus saa olla eninään, m. Rakenamaa ääväl alueen osal, oa ei käyeä ikki- ai oskelualueeksi ai liikeneeseen, on isueava puia a pensaia. Asuin-, liike- a oimisorakennusen korelialue, olla ympärisön ominaispiiree säilyeään. Korelialueen rakennuksia ei saa purkaa ilman rakennusvalvonaviranomaisen lupaa. Rakennuksissa suorieavissa korausoimissa on huomioiava rakennuksen rakenamisaankohdan rakenamisapa. Omassa ovan rakennuksen yylin mukaisa ulkisivumaeriaalia, pinakäsielyapaa, aukousa a ikkunoiden puieakoa ei saa muuaa kuin pakoavisa syisä a yyliin sopivalla avalla. Jos kerrosalaan kuulumaomia iloa oeaan kerrosalaan laskeavaan käyöön on vaadiu muuokse ehävä rakennuksen yyliä noudaaen. Täydennysrakenamisen on rakennusapansa, miasuheidensa, sioiuksensa, muoonsa sekä käyeävien rakennusaineiden a niiden pinakäsielyn suheen olava sopusoinnussa alueen rakennusen a rakennusperineen kanssa. Ympärisönhoidossa ue huomioida alueen maiseman luonne. Kuluurioiminaa palvevien rakennusen korelialue, olla ympärisö säilyeään. Korelialueen rakennuksia ei saa purkaa ilman rakennusvalvonaviranomaisen lupaa. Rakennuksissa suorieavissa koraus-, laaenamisa muuosoimissa on huomioiava rakennuksen rakenamisaankohdan rakennusapa. Omassa ovan rakennuksen yylin mukaisa ulkisivumaeriaalia, pinakäsielyapaa, aukousa a ikkunoiden puieakoa ei saa muuaa kuin pakoavisa syisä a yyliin sopivalla avalla. Jos kerrosalaan kuulumaomia iloa oeaan kerrosalaan laskeavaan käyöön on vaadiu muuokse ehävä rakennuksen yyliä noudaaen. Täydennysrakenamisen on rakennusapansa, miasuheidensa, sioiuksensa, muoonsa sekä käyeävien rakennusaineiden a niiden pinakäsielyn suheen olava sopusoinnussa alueen rakennusen a rakennusperineen kanssa. Ympärisönhoidossa ue huomioida alueen maiseman luonne. RAVO RAVONK % V u½ e=0,,m a Oheellinen alueen ai osa-alueen raa. Poikkiviiva osoiaa raan sen puon, ohon merkinä kohdisuu. Oheellinen onin raa. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korelin numero. Kadun, ien, kauaukion, orin, puison ai muun yisen alueen nimi. Luku osoiaa, kuinka suuren osan onin pina-alasa saa käyää rakenamiseen kaokse mukaan lueuna. Roomalainen numero osoiaa rakennusen, rakennuksen ai sen osan suurimman salliun kerrosluvun. Alviivau roomalainen numero osoiaa rakennuksissa, rakennuksessa ai sen osassa ehdoomasi käyeävän kerrosluvun. Muroluku roomalaisen numeron älessä osoiaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasa ullakon asolla saa käyää kerrosalaan laskeavaksi ilaksi. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde onin pina-alaan. Rakennuksen ulkisivun enimmäiskorkeus mereinä. Rakennusala. Rakennusala, ol saa sioiaa alousrakennuksen. Auon säilyyspaikan rakennusala. p s sr- sr- saa Pysäköimispaikka. Maanalaisa ohoa ven vau alueen osa. Kaualueen raan osa, onka kohdala ei saa äresää aoneuvoliiymää. Nuoli osoiaa kohdan, osa liiymäkiellosa huolimaa voidaan äresää yksisuunainen aoneuvoliiymä a salliun aoneuvoliikeneen suunnan. Suoelava alueen osa, oa on hoideava niin eä alueen luonne ei onnaisesi muuu. Kuluurihisoriallisesi eriyisen vokas a/ai kaupunkikuvan säilymisen kannala eriyisen ärkeä rakennus. Rakennusa ei saa purkaa. Rakennuksessa suorieavien koraus- a muuosöiden sekä käyökoiuksen muuosöiden ue olla sellaisia, eä rakennuksen hisoriallisesi vokas a kaupunkikuvan kannala merkiävä luonne säilyy. Koraaessa on kasoava, eä ovien a ikkunoiden muodo a ao, kaomuoo a erillise ulokkee, vesikouru, savupiipu sekä muu rakennuksel ominaise yksiyiskohda a käyey maeriaali säilyeään aikka niiden laau eniseäessä oeaan huomioon. Kuluurihisoriallisesi a/ai kaupunkikuvallisesi merkiävä rakennus Rakennusa ei saa purkaa ilman eriyisä pakoavaa syyä, oksi ei laskea hoidon laiminlyömisesä aiheuuneia vaurioia. Rakennuksessa ehävien muuos- a korausoimenpieiden ue olla sellaisia, eä rakennuksen kuluurihisoriallisesi, rakennushisoriallisesi ai kaupunkikuvan kannala vokkaa ominaispiiree säilyvä. Puhdiseava/kunnoseava maa-alue. Pilaanunu maaperä on kunnoseava ennen rakenamiseen ryhymisä viimeisään kaivuöiden yheydessä ympärisösuoelulain a -aseuksen mukaisesi a ympärisöviranomaisen hyväksymän kunnosussuunnielman mukaisesi. Yise määräykse: Korelialueil on laadiava siova oniako. Alueella ova maakelli ue pyrkiä säilyämään vaikka oneilla ehäisiin rakennusöiä. Alueen kauen yisilme ue säilyää. Raivionkadun, -kuan a -polun kauiloen a kauen veys, muoo a hiekkapina ue säilyää. Kaua ei u päällysää asfalilla, beonilla, kiveyksellä ms. Korelin onien a alueella on kaavaan merkiyn puhdiseavan/kunnoseavan maa-alueen ulkopuolla vauduava ekemään pilaanuneen maa-aineksen selviys a kunnosamaan maa, mikäli selviyksien peruseella siihen on vea, ennen rakenamiseen ryhymisä viimeisään kaivuöiden yheydessä ympärisösuoelulain a -aseuksen mukaisesi a ympärisöviranomaisen hyväksymän kunnosussuunnielman mukaisesi.