IP/04/157 Bryssel 3. helmikuuta 2004 Komissio edistää Charleroin lentoasemaa koskevalla päätöksellään halpalentoyhtiöiden toimintaa ja alueellista kehitystä Euroopan komissio teki tänään lentoliikenteen tulevaisuuden kannalta merkittävän päätöksen, jolla varmistetaan täysimittainen kilpailu alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden välillä. Päätöksessä hyväksytään tietyt tuet, jotka mahdollistavat uusien reittien todellisen kehittämisen tarkasti määritellyin ehdoin. Sitä vastoin muut Vallonian alueen suoraan myöntämät ja osittain BSCA:n myöntämät tuet ovat ristiriidassa sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kanssa ja ne on sen vuoksi palautettava. Näin komissio sitoutuu vahvasti tukemaan laajempaa kilpailua, joka antaa halpalentoyhtiöille mahdollisuuden sijoittautua minne tahansa EU:n alueelle samojen kilpailusääntöjen koskiessa kaikkia yhtiöitä. Lisääntyvä kilpailua tarjoaa myös mahdollisimman suuren hyödyn kuluttajille. Energia- ja liikenneasioista vastaava komission varapuheenjohtaja Loyola De Palacio totesi seuraavaa: Tämä oikeudellinen päätös on tasapainoinen, sillä se lisää lentoyhtiöiden ja lentoasemien, etenkin alueellisten lentoasemien, välisten sopimussuhteiden avoimuutta. Se edistää myös halpalentoyhtiöiden toiminnan kehittämistä, mitä kuluttajat selvästi toivovat, samalla kun taataan tasapuoliset kilpailuolosuhteet kaikille lentoyhtiöille. Kaikkien samalla pelikentällä toimivien on voitava pelata samoilla säännöillä: kaikkien yhtiöiden on voitava hyötyä tarjotuista mahdollisuuksista. Vain todellinen kilpailu pystyy takaamaan kuluttajien oikeudet. Tänään tehdyllä päätöksellä edistetään alueellista kehitystä ja halpalentoyhtiöiden toiminnan kehittämistä kaikkialla Euroopan unionissa kuluttajien hyödyksi. Kaikilla lentoliikennealan toimijoilla on samat toimintaedellytykset, mikä takaa tasapuolisen kilpailun. Charleroin tapaus Komission oli annettava lausuntonsa vuonna 2001 tehdystä kantelusta, joka koski Charleroin lentoaseman hallintoelimen BSCA:n (Brussels South Charleroi Airport) ja Vallonian alueen (Belgia) Ryanairille myöntämiä etuja Charleroin lentoasemalla. Asiaa käsitellessään komissio otti täysin huomioon yhteisön politiikan ja oikeuden keskeiset periaatteet lentoliikenteen yhteismarkkinoilla.
Komission oli määriteltävä, olivatko Vallonian alueen ja BSCA:n, joka on Vallonian alueen hallinnassa oleva julkinen yritys, Ryanairin hyväksi toteuttamat toimet markkinataloudessa toimivaa yksityistä sijoittajaa koskevan periaatteen mukaisia. Charleroin tapauksessa komissio katsoi, ettei yksikään yksityinen toiminnanharjoittaja olisi antanut samoja etuja, jos se olisi ollut samassa tilanteessa kuin BSCA. Tässä tapauksessa ei siis ole noudatettu markkinataloudessa toimivaa yksityistä sijoittajaa koskevaa periaatetta, joten Ryanairille myönnetyt edut ovat valtiontukea 1, joka uhkaa vääristää kilpailua Ryanairin hyväksi. Tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille Komissio katsoi kuitenkin, että Ryanairille Charleroissa myönnetyt tuet voisivat olla yhteismarkkinoille soveltuvia liikennepolitiikan puitteissa 2 ainakin siltä osin kuin niiden avulla mahdollistetaan sellaisen sekundäärisen lentoasemainfrastruktuurin kehittäminen ja parempi käyttö, joka on tällä hetkellä vajaakäytössä ja aiheuttaa kustannuksia koko yhteisölle 3. Tänään tehdyn päätöksen mukaan Ryanairin olisi siis voitava pitää osa saamistaan tuista. Tämä koskee tukia, jotka liittyvät uusien lentoreittien avaamiseen (markkinointi ja mainonta). Näihin voidaan lisätä myös kertaluonteiset kannustimet sillä edellytyksellä, että Belgian viranomaiset täyttävät komission asettamat ehdot. Tiettyjä tukimuotoja ei sen sijaan voida hyväksyä. Tämä koskee erityisesti lentoasemamaksuista annettuja alennuksia siinä muodossa kuin niitä on myönnetty Charleroissa, sillä ne ovat suurempia kuin Belgian lainsäädännössä jo säädetyt viralliset alennukset, joita sovelletaan avoimella ja syrjimättömällä tavalla. Myöskään ei voida hyväksyä maahuolintamaksuista annettuja alennuksia, joita ei kompensoida muiden puhtaasti kaupallisten toimintojen (pysäköinti, myymälät jne.) mahdollisilla ylijäämillä, uusien reittien avaamisen yhteydessä maksettuja kertaluonteisia kannustimia, joissa ei ole otettu huomioon reitin avaamisen todellisia kustannuksia, sekä reitille Dublin Charleroi maksettuja tukia, koska kyseessä ei ole uusi reitti vaan reitti, joka on avattu jo vuonna 1997. Yleisesti ottaen komissio aikoo valvoa, että tietyllä lentoasemalla myönnetyt edut eivät ole syrjiviä ja että niitä myönnetään huomattavasti nykyistä avoimemmin. 1 2 3 EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea. Vrt. EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohta: Yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Tällainen kehittäminen hyödyttää alueita, koska se varmistaa paremman tuoton olemassa olevista julkishyödykkeistä ja helpottaa alueellista talouskehitystä erityisesti työpaikkojen luomisen ja matkailun kautta; se hyödyttää jäsenvaltiota, koska se edistää aluesuunnittelua ja olemassa olevien lentoasemien tehokkaampaa käyttöä uuden infrastruktuurin rakentamisen tai nykyisen infrastruktuurin laajentamisen sijasta; ja se hyödyttää myös Euroopan unionia, koska liikennepolitiikkaa koskevassa valkoisessa kirjassa korostetaan tarvetta kehittää lentoasemakapasiteettia ja koska EU osallistuu lentoasemien rahoitukseen aluepolitiikan, Euroopan laajuisten verkkojen ja Euroopan investointipankin kautta. 2
Liite: Charleroin lentoasemaa koskevan Euroopan komission päätöksen sisältö ja vaikutukset 1. Miksi komission oli tehtävä päätös? Komissiolle tehtiin tammikuussa 2002 kantelu Charleroin lentoasemalla myönnetyistä eduista. Koska komission tehtävänä on huolehtia perustamissopimusten noudattamisesta, sen oli tarkastettava tehtyjen sopimusten laillisuus ja niiden yhteensopivuus yhteisön oikeuden kanssa. Vallonian alueen ja lentoaseman hallintoyhtiön BSCA:n (Brussels South Charleroi Airport) Ryanairille myöntämiä etuja koskeva muodollinen tutkintamenettely 4 aloitettiin 11. joulukuuta 2002. Komissio julkaisee tänään tämän muodollisen tutkinnan tulokset. Tutkinnan aikana huomautuksia esitti 12 eri tahoa, joiden joukossa oli lentoyhtiöitä (myös Ryanair), lentoasemien hallintoelimiä ja muita osapuolia. 2. Mitä etuja Charleroin lentoasemalla on myönnetty? Ryanairille vuonna 2001 myönnetyt edut ovat lyhyesti seuraavat: - Vallonian alueen ja Ryanairin välisen yksityisoikeudellisen sopimuksen nojalla Ryanairille myönnetään alennusta laskeutumismaksuista. Maksu on yksi euro matkustajaa kohti, eli se on noin 50 prosenttia alhaisempi kuin Belgian virallisessa lehdessä julkaistussa asetuksessa vahvistettu julkinen maksu. Mikään muu yhtiö ei hyödy tästä edusta. - BSCA on myöntänyt Ryanairille erilaisia etuja: - BSCA rahoittaa myynninedistämistoimia neljällä eurolla matkustajaa kohti enintään 26 päivittäiseltä lennolta 15 vuoden ajan; mikään muu yhtiö ei hyödy tästä edusta. - BSCA maksaa toiminnan aloittamiseen liittyviä kannustimia, joista tärkeimmät ovat 160 000 euron maksu uuden reitin avaamisesta 12 reitiltä eli yhteensä 1 920 000 euroa, 768 000 euron korvaus lentäjien koulutuskustannuksista ja 250 000 euron korvaus hotellikustannuksista; mikään muu yhtiö ei hyödy näistä eduista. - BSCA:n Ryanairilta perimä maahuolintamaksu on yksi euro matkustajaa kohti, kun muilta lentoyhtiöiltä normaalisti perittävä maksu on 8 13 euroa; mikään muu yhtiö ei hyödy tästä edusta. 3. Mikä on varovaisen yksityisen sijoittajan kriteeri? Komission oli määriteltävä, olivatko Vallonian alueen ja BSCA:n, joka on Vallonian alueen hallinnassa oleva julkinen yritys, Ryanairin hyväksi toteuttamat toimet markkinataloudessa toimivaa yksityistä sijoittajaa koskevan periaatteen mukaisia. 4 Ks. EUVL C 18, 25.1.2003. 3
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on useaan otteeseen vahvistanut tämän periaatteen, jonka mukaan tehtyjä sijoituksia tai myönnettyjä etuja ei pidetä tukena, jos julkinen yritys on sijoituksen tai kauppasopimuksen tarkasteluajankohtana samassa asemassa kuin vastaava yksityinen yritys, jota ohjaa sama pitkän aikavälin kannattavuuden tavoite. Tämän periaatteen avulla voidaan taata julkisten yritysten, kuten BSCA:n, ja yksityisten yritysten tasapuolinen kohtelu. Tästä syystä on tärkeää tarkastaa, että - edun antamisajankohtana odotettu tuotto vastaa kaikkien yksityisten yritysten odotuksia. Tätä varten on selvitettävä kyseisiin markkinoihin liittyvä riski, pääomakustannukset, tiedot, jotka yrityksellä oli hallussaan päätöstä tehdessään, sekä toimintaan liittyvät epävarmuustekijät; - yritys ei voi hyötyä tietyistä eduista, jotka johtuvat sen julkisen yrityksen asemasta, kuten rahoituksen helpompi saatavuus tai konkurssiriskin puuttuminen; - julkinen yritys ei voi päättää käyttää analyysinsä pohjana välillisiä myönteisiä vaikutuksia, kuten alueellista talouskehitystä tai työpaikkojen syntymistä, sillä yksityinen yritys ei ottaisi näitä tekijöitä huomioon päätöksenteossaan. 4. Onko BSCA noudattanut varovaisen yksityisen sijoittajan lähestymistapaa? Charleroin tapauksessa komissio katsoi, ettei yksikään yksityinen toiminnanharjoittaja olisi antanut samoja etuja, jos se olisi ollut samassa tilanteessa kuin BSCA. Tutkinnan yhteydessä kävi ilmi, että ajankohtana, jolloin sopimus Ryanairin kanssa tehtiin, BSCA:han kohdistui tappioriski, joka oli suurempi kuin yrityksen yhteenlaskettu liikevoitto 10 vuoden aikana, eli arviolta 35 miljoonaa euroa. Tämä olisi tehnyt tyhjäksi kaikki toiveet saada investoinnille asianmukainen tuotto tarkasteltava olevana ajanjaksona. Lisäksi BSCA:n Ryanairin kanssa tekemät sopimukset pohjautuivat liiketoimintasuunnitelmaan, joka ei komission mielestä vastaa BSCA:n kanssa samassa tilanteessa olevan yksityisen sijoittajan liiketoimintasuunnitelmaa. Yritys oli sisällyttänyt liiketoimintasuunnitelmaansa merkittäviä tuloja, joiden suuruus oli lähes 27 miljoonaa euroa ja jotka eivät olleet peräisin Ryanairin kanssa tehdystä sopimuksesta, vaan jotka saataisiin hypoteettisilta lentoyhtiöiltä, joiden oletettiin olevan säännöllisiä käyttäjiä. Suunnitelmassa ei myöskään otettu huomioon BSCA:n osallistumista kaikkien Ryanairin kanssa sovittujen 26 mahdollisen lennon myynninedistämistoimien rahoitukseen, mikä merkitsi yli 6 miljoonan euron summaa. Jo pelkästään näiden kahden tekijän huomioon ottaminen olisi vähentänyt kyseisen ajanjakson tuotto-odotuksen lähes nollaan. 4
BSCA on myös hyödyntänyt erityisiä yhteyksiään Vallonian alueeseen ja tästä saamiaan etuja tuotto-odotustensa parantamiseksi. Tämä koskee erityisesti ylläpitoja palosuojelukustannusten kattamiseen annettua tukea, jolla ei enää ollut oikeusperustaa sopimuksen tekoajankohtana. BSCA ei ollut ainoastaan ottanut huomioon tämän tuen jatkumista, vaan se myös oletti tuen kasvavan tulevaisuudessa, mikä olisi merkinnyt lähes 14 miljoonan euron etua liiketoimintasuunnitelman kattamien 10 vuoden aikana. Sama koskee toimenpidettä, jossa 35 prosenttia lentoasemamaksuista siirrettiin ympäristörahastoon. Tämän maksun enimmäistaso oletettiin vahvistetuksi, vaikka Vallonian viranomaiset antoivat sen virallistavan säädöksen vasta kuusi kuukautta sopimuksen tekemisen jälkeen, mikä merkitsi 9 miljoonan euron riskiä. Vallonian alue kantoi poliittisen riskin näistä kahdesta olettamuksesta, ja komissio katsoo, että yksityinen sijoittaja olisi tehnyt samat olettamukset ainoastaan sillä edellytyksellä, että sen oikeudellinen asema olisi virallisesti selvennetty. Tässä tapauksessa ei siis ole noudatettu markkinataloudessa toimivaa yksityistä sijoittajaa koskevaa periaatetta, joten Ryanairille myönnetyt edut ovat valtiontukea 5, joka uhkaa vääristää kilpailua Ryanairin hyväksi. On syytä huomata, ettei kyse ole esimerkiksi lentoasemainfrastruktuuriin tehtäville investoinneille annettavista tuista, joiden voitaisiin katsoa olevan yhteismarkkinoille soveltuvia perinteisten yhteisön oikeuden välineiden kuten aluekehitystukisääntöjen nojalla. Sitä vastoin kyse on toimintatuista. 5. Mitkä Charleroissa annetuista tuista ovat yhteismarkkinoille soveltuvia? Komissio katsoo kuitenkin, että Ryanairille myönnetyt tuet voivat olla yhteismarkkinoille soveltuvia liikennepolitiikan puitteissa 6 ainakin siltä osin kuin niiden avulla mahdollistetaan sellaisen sekundäärisen lentoasemainfrastruktuurin kehittäminen ja parempi käyttö, joka on tällä hetkellä vajaakäytössä ja aiheuttaa kustannuksia koko yhteisölle 7. Tänään tehdyn päätöksen mukaan Ryanairin olisi siis palautusten jälkeen voitava pitää merkittävä osa jo saamistaan tuista. Näihin tukiin sisältyy muun muassa BSCA:n osallistuminen yhdessä Ryanairin kanssa perustetun myynninedistämis- ja mainontayhtiön rahoitukseen, jonka voidaan katsoa olevan tukea uusien lentoreittien avaamiseen. Tuki edistää alueellisten lentoasemien tehokkaampaa käyttöä lentoliikennettä koskevan yhteisön tavoitteen mukaisesti. Ryanairin vuosina 2001 2003 saamiin summiin voidaan lisätä osa edellä mainituista kertaluonteisista kannustimista sillä edellytyksellä, että Belgian viranomaiset täyttävät komission asettamat ehdot. 5 6 7 EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea. Vrt. EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohta: Yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Tällainen kehittäminen hyödyttää alueita, koska se varmistaa paremman tuoton olemassa olevista julkishyödykkeistä ja helpottaa alueellista talouskehitystä erityisesti työpaikkojen luomisen ja matkailun kautta; se hyödyttää jäsenvaltiota, koska se edistää aluesuunnittelua ja olemassa olevien lentoasemien tehokkaampaa käyttöä uuden infrastruktuurin rakentamisen tai nykyisen infrastruktuurin laajentamisen sijasta; ja se hyödyttää myös Euroopan unionia, koska liikennepolitiikkaa koskevassa valkoisessa kirjassa korostetaan tarvetta kehittää lentoasemakapasiteettia ja koska EU osallistuu lentoasemien rahoitukseen aluepolitiikan, Euroopan laajuisten verkkojen ja Euroopan investointipankin kautta. 5
Jotta tuet voitaisiin hyväksyä, Belgian viranomaisten on täytettävä seuraavat ehdot: - Tuen on oltava välttämätöntä uusien reittien avaamiseksi, sillä on oltava kannustinvaikutus, sen on oltava oikeassa suhteessa määriteltyyn tavoitteeseen, sitä myönnettäessä on noudatettava avoimuuden, yhdenvertaisuuden ja liikenteenharjoittajien syrjimättömyyden periaatteita, siihen on liityttävä järjestelmä seuraamuksien määräämiseksi tapauksissa, joissa liikenteenharjoittaja ei noudata sitoumuksiaan, eikä se saa kasautua sosiaalisten tukien tai julkisista palveluista maksettavien korvausten kanssa. - Tuen on oltava ajallisesti rajoitettua (eurooppalaisten suorien yhteyksien osalta 5 vuoteen 15 vuoden sijaan), sen intensiteetti saa olla enintään 50 prosenttia toiminnan aloittamisen nettokustannuksista, lentoaseman on voitava valvoa näitä kustannuksia ja tuen on tulevaisuudessa oltava kaikkien Charleroihin sijoittautuvien lentoyhtiöiden saatavilla. Ryanair voisi myös tulevaisuudessa saada tällaista tukea uusien reittien avaamiseen, jos tuki on aina rajattu 5 vuoteen. Tämä ei kuitenkaan koske reittejä, joilla korvataan aiemmin liikennöityjä reittejä. 6. Mitkä tuet eivät ole yhteismarkkinoille soveltuvia? Komission on kuitenkin vaadittava Ryanairia palauttamaan muut tuet, jotka vääristävät kilpailua yhteismarkkinoilla: - Alennus lentoasemamaksuista. Alennukset ovat mahdollisia ainoastaan siinä tapauksessa, että niitä myönnetään syrjimättömästi kaikille käyttäjille ja rajallisen ajan. Jos nämä ehdot täyttyvät, alennukset eivät ole valtiontukea (ks. Manchester -oikeuskäytäntö). Näin ei kuitenkaan ole tässä tapauksessa, jossa ainoastaan Ryanair hyötyy alennuksesta 15 vuoden ajan. Myöntäessään Ryanairille yksinomaisia etuja, erityisesti alentamalla laskeutumismaksuja normaaliin maksuun verrattuna kahdenvälisellä sopimuksella, jota ei ole julkaistu, Vallonian alue on toiminut lainsäädäntövaltansa puitteissa eikä yrityksenä. Nämä tuet on perittävä takaisin niiden saajalta, lukuun ottamatta sitä alennuksen osaa, joka vastaa Vallonian alueen lainsäädännössä jo säädettyä virallista alennusta. Ryanairille annetut takuut tämän alennuksen jatkumisesta tulevaisuudessa on peruttava. Vallonian alueella on luonnollisesti tulevaisuudessa mahdollisuus vahvistaa uusi julkinen maksu, jolla on vahvempi kannustava vaikutus, mutta sitä on sovellettava avoimesti kaikkiin lentoyhtiöihin. - Alennus maahuolintamaksuista. Alennukset ovat mahdollisia, jos lentoasema voi osoittaa, että tällaisesta kilpailun alaisilla markkinoilla tarjottavasta palvelusta mahdollisesti aiheutuvia tappioita ei korvata tuloilla, jotka liittyvät lentoasemaviranomaisen tehtäviin tai lentoaseman yleisen taloudellisen edun mukaisiin palveluihin. Tämä edellyttää kirjanpidon eriyttämistä. BSCA:n Ryanairille maahuolintamaksuista myöntämät alennukset, jotka aiheuttavat sen, ettei lentoasema pysty kattamaan tämän toiminnan kustannuksia, on sen vuoksi maksettava takaisin. Summa noussee vähintään 4 miljoonaan euroon vuosilta 2001 2003. Kuitenkin niin kauan kun maahuolintamarkkinoiden vapauttamisesta annetussa direktiivissä 96/67/EY säädettyä kahden miljoonan vuotuisen matkustajan rajaa ei ylitetä, BSCA voi käyttää myös puhtaasti kaupallisten toimintojensa (pysäköinti, myymälät jne.) mahdollisia ylijäämiä maahuolintapalvelujen alijäämän kattamiseen. 6
- Uusien reittien avaamiseen tarkoitetut kertaluonteiset kannustimet. Sellaiset kannustimet, joissa ei ole otettu huomioon reitin avaamisen todellisia kustannuksia, eivät ole oikeutettuja. Ryanairille maksetut tämän tyyppiset tuet liittyvät henkilöstön rekrytointi-, koulutus- ja majoituskustannuksiin, uusien reittien avaamiseen ja toimitilojen tarjoamiseen. Periaatteessa tällaisten tukien voitaisiin katsoa liittyvän toiminnan käynnistämisestä aiheutuviin kustannuksiin, kuten jäljempänä on kuvattu. Tässä tapauksessa nämä maksut ovat kuitenkin kiinteämääräisiä eikä niitä ole sidottu mihinkään tavoitteisiin, joten ne voidaan mahdollisesti joutua perimään takaisin. - Reitille Dublin Charleroi myönnetty tuki. Kyseessä ei ole käynnistämistukeen oikeutettu uusi yhteys (reitti on avattu vuonna 1997), joten kyseiset tuet on perittävä takaisin. 7. Kuinka päätös vaikuttaa halpalentoyhtiöihin? Tällä päätöksellä komissio antaa selkeän viestin, jolla edistetään halpalentoyhtiöiden toimintamallin laajentamista. Tämä on ollut yksi lentoliikennemarkkinoiden kilpailulle avaamisen merkittävistä hyödyistä. Komissio on aina pyrkinyt edistämään markkinoiden avaamista kaikilla käytössään olevilla poliittisilla, oikeudellisilla ja lainsäädännöllisillä keinoilla, ja se toteutuikin vuonna 1992. Juuri markkinoiden vapauttamisen ansiosta kilpailu on voinut kehittyä Euroopan unionissa, mikä on mahdollistanut uusien halpalentoyhtiöiden kehittymisen ja erityisesti Ryanairin laajentumisen. Euroopan kuluttajat voivat nauttia laajemman ja edullisemman tarjonnan hyödyistä: halpalentoyhtiöt ovat osoitus tämän Euroopan komission ajaman politiikan onnistuneisuudesta. Komissio aikoo jatkaa samalla tiellä ja pyrkii jatkossakin takaamaan kaikille tasapuoliset kilpailuolosuhteet lentoliikenteen yhteismarkkinoilla. 8. Edistääkö päätös alueellista kehitystä? Komission päätös ei estä alueellisia lentoasemia tekemästä sopimuksia halpalentoyhtiöiden kanssa. Päinvastoin, komissio tukee kaikkia aloitteita, jotka mahdollistavat vajaakäytössä olevan lentoasemainfrastruktuurin tehokkaamman käytön, ja pitää tervetulleena kaikkia järjestelyjä, jotka edistävät lentoasemien ruuhkautumiseen liittyvien ongelmien ratkaisua ja lisäävät Euroopan kansalaisten mahdollisuuksia käyttää lentoliikennettä. Pienillä lentoasemilla on tässä suhteessa erittäin hyvät mahdollisuudet toimia keskeisenä tekijänä. Ne ovat myös tärkeä alueellista talouskehitystä edistävä tekijä. Komission tänään tekemällä päätöksellä selkeytetään edellytyksiä, joiden mukaisesti kyseessä olevat kaksi osapuolta voivat harjoittaa yhteistyötä, minkä pitäisi helpottaa lukuisten uusien sopimusten tekemistä kaikkialla Euroopan unionissa. 9. Vaikuttaako päätös matkustajien maksamiin hintoihin? Ei vaikuta. Taloudeltaan terveen halpalentoyhtiön on voitava tarjota edullisia hintoja ilman valtiontukea. Komissio on vakuuttunut siitä, että Ryanair pystyy tarjoamaan palvelujaan edulliseen hintaan myös tämä päätöksen jälkeen ja pystyy tekemään niin myös tulevaisuudessa, aivan kuten kaikki muutkin halpalentoyhtiöt. Tänään tehty päätös ei vaikuta mahdollisuuksiin tehdä kaupallisia tarjouksia tai tarjota alempia hintoja. Hyväksymällä käynnistämistuet tietyin ehdoin komissio luo mahdollisuudet sellaisten sopimusten tekemiseen, joiden avulla alueellisilla lentoasemilla avattavat uudet reitit voivat olla kannattavia. Viime kädessä päätös mahdollistaa kilpailun lisäämisen, minkä pitäisi johtaa kuluttajien hyödyksi koituvaan halpalentoyhtiöiden kehittymiseen kaikkialla EU:ssa, erityisesti alueellisilla lentoasemilla. 7