2 Navitas News 2/2015 Pääkirjoitus Pienyrittäjät ovat oman elämänsä supersankareita, jotka synnyttävät paljon tarvittuja työpaikkoja Positiivisin odotuksin lähitulevaisuuteen Varkauden seutu on sekä syksyllä laadittujen alueellisten kehitysnäkymien että pk-yritysbarometrin mukaan maakunnan valopilkku positiivisilla tulevaisuudenodotuksillaan. Ei ihme, sillä noin 300 miljoonan euron investoinnit ovat parhaillaan toteutumassa ja odotuksista realisoituu toivottavasti hyvää tulosta pitkälle tuotantoketjuihin ja sitä kautta alueen palveluihin. Tulokset eivät näy vielä toteutuneissa tilastoissa, mutta näyttävät paikallisten päättäjien ja yrittäjien vahvaa uskoa lähitulevaisuuteen. Syyskuun alussa Varkaudessa järjestetyssä Pohjois-Savon maakuntaseminaarissa käsiteltiin muun muassa Pohjois-Savon ja Varkauden osaamisen ylivoimaa. Paikkakuntamme menestystekijät avautuivat kuvauksin Suomen energiateollisuuden historian suurin yksittäinen vientihanke, maailman parhaat osaajat, maailman suurin soodakattilalaitos, Euroopan suurimman sahateollisuusyhtiön uusi keihäänkärki ja seularumpujen globaali markkinajohtaja. Saamme olla ylpeitä kaupungin 200-vuotisesta teollisesta historiasta, mikä on tuonut meidät maailman parhaimmistoon. Mikä muu paikkakunta voikaan esitellä vastaavaa menestystarinaa? Uusyrityskeskuksen asiakaskunta koostuu pääosin tulevista mikroyrittäjistä, kuten osaajista jotka voivat tuottaa lisäarvoa alihankintaketjuille. Globaali kysynnän heikkeneminen on viime vuosina näkynyt perustamismäärissä siten, että toiminta-alueellamme Varkaus, Leppävirta, Heinävesi, Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Sulkava, yritysten kokonaisperustamismäärät ovat pudonneet yli 250 perustetun yrityksen tasosta viime vuosien 180-190 perustettuun yritykseen. Alkuvuoden tilastojen perusteella määrä olisi tänä vuonna nousemassa peräti noin 215 perustettuun yritykseen. On luonnollista, että yrityksen perustaminen tarvitsee riittävät kysyntäedellytykset. Myös yhteiskunnan satsaukset ovat tärkeitä tilanteessa, missä tulevaisuudennäkymät ovat positiiviset, mutta uskallus ei vielä riitä toteuttamaan liikeideaa ilman ulkopuolista tukea. Finnveran rahoitusmahdollisuudet alkaville yrityksille ovat parantuneet muun muassa huhtikuussa käyttöön otetun alkutakauksen myötä. Työllisyysmäärärahoihin kuuluvien starttirahojen ja palkkatukien riittävyys on myös erittäin tärkeää uusyrittäjille, kuten toimiville pienyrityksillekin. Paikallisesti ajankohtaisen elokuvahengen mukaisesti voi sanoa, että pienyrittäjät ovat oman elämänsä supersankareita, jotka synnyttävät paljon tarvittuja työpaikkoja sekä yrittäjille itselleen että ulkopuolisille työntekijöille. Terveisin Piia Puotinen Toimitusjohtaja, Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry Julkaisija: Navitas Kehitys Oy Navitas kiinteistöt (Keski-Savon Teollisuuskylä Oy ja Varkauden Taitotalo Oy) Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry Toimituspäällikkö: Tuula Sydänmaa/ Navitas kiinteistöt Toimittaja: Matti Tuovinen Toimituskunta: Jouko Laitinen, Jarkko Karvinen, Piia Puotinen Osoitelähde: Julkaisijan asiakas- ja osoiterekisterit Taitto ja paino: Mainostoimisto Luode Oy Kannen kuva: Stora Enso Oyj Sisältö 2 Positiivisin odotuksin lähitulevaisuuteen 3 Tähtäimessä tulevaisuus 6 Kehityksen keskiössä energia 7 Alihankintamessuilta arvokkaita kontakteja 7 Lisää vauhtia puutuoteteollisuuden yrityksiin 8 Stora Enson LVL-hanke aikataulussa 9 Kiertotaloudesta uutta bisnestä 10 Call Waves Solutions Finland kasvukiidossa jo 15 vuotta 10 visitvarkaus-portaali on avoin ikkuna Varkauteen 11 Savolaista supersankaruutta jo 200 vuotta 12 Elintarvikkeista laajaa hyvinvointia maakuntaan 13 Akkutuotanto käynnistyy alkuvuodesta 14 Tuloksekasta työtä yrittämisen puolesta 15 Majakasta entistä monikäyttöisempi
Navitas News 2/2015 3 Andritz Oy:n varatoimitusjohtaja Ari Nieminen ja yhtiön haasteiden kokoluokka: Kuvassa vasemmalla Varkauden vesitorni. Indonesiaan toimitettava maailman suurin soodakattilarakennus on yli kaksi kertaa korkeampi. Tähtäimessä tulevaisuus Teksti & kuvat: Matti Tuovinen Varkauden seutu menestyy yhteistyöllä, huippuosaamisella ja kurkottamalla rohkeasti uuteen. Pohjois-Savon maakuntaseminaarissa Varkaudessa tähyttiin tulevaa, mutta myös tuotiin esille nykyistä osaamisen ylivoimaa. Joka ihteensä uskoo, se kykynsä tuploo! Kansanviisauteen kiteytti puheensa Pohjois-Savon maakuntavaltuuston ja Varkauden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki. Hän korosti, ettei kärkisijoja saavuteta vain kilpailuun ilmoittautumalla. Tarvitaan itseluottamusta, yhteistyökykyä ja voiton nälkää. Rajamäki myös muistutti historiallisesta faktasta: Varkaudessa on aina oltu valmiita tarttumaan uusiin asioihin. Varkauden seudun ja Keski-Savon teollisuus on esimerkiksi aina johdonmukaisesti nähnyt kunta- ja hallinnollisten rajojen yli. Hallinnollisten rajojen uudistamisen tulee nykyisinkin lähteä teollisuuden ja elinvoiman turvaavasta vahvasta kehittämisotteesta, Rajamäki sanoi. Jotta Varkauden seutu säilyttäisi vetovoimansa yritysten silmissä, on yrityksille turvattava koulutusyhteistyöllä riittävästi osaajia. Rahoitus ei saa muodostua aloittavien eikä kasvavien kansainvälistymiseen pyrkivien yritysten kehityksen esteeksi, Rajamäki totesi ja katsoi alueellisten kehitysyhtiöiden ja maakunnallisten kehitysrahastojen roolin kiistattoman tärkeäksi. Tehokkuus turvattava Luja-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja vuorineuvos Hannu Isotalo pohti yritysten tehokkuuden parantamisen problematiikkaa. Hän muistutti, että parhaimmillaankin tehokkuus nousee hitaasti, eikä kehitystä voida nopeuttaa hallinnollisilla päätöksillä tai työehtosopimuksilla. Sen sijaan jarruttaminen näillä keinoin onnistuu hyvin. Tehokkuuden kasvattamisen keinovalikoimaan Isotalo listasi niin työajan pidentämisen kuin digitalisoinnin, tietokoneistamisen, automatisoinnin ja robotiikan lisäämisen. Isot rakenteelliset uudistuksetkin ovat välttämättömiä, kuten kuntarakenteen muutos. Lisäksi tulisi purkaa säännösviidakkoa, hän arvioi. Eikä osaaminenkaan yksin riitä menestyksekkääseen yritystoimintaan. Tarvitaan myös halua ja kykyä kokea ja ottaa riskejä. Tarvitaan kunnianhimoisia yrittäjiä, Isotalo sanoi. >> Kuva: Matti Tuovinen
4 Navitas News 2/2015 Maahanmuuttajia tarvitaan Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen valotti Suomen teollisuuden ja kansantalouden kehitystä 200 vuoden ajalta. Talouden nykytilannetta hän kuvasi sanalla surkea. Suomen bruttokansantuote on yhä kuutisen prosenttia vuoden 2008 tason alapuolella. Viimeisimmät talousluvut kertovat, ettei kasvu ole vieläkään päässyt käyntiin. Suomi on jäämässä jälkeen jopa Euroopan kriisimaista. Isoksi haasteeksi Hakkarainen näki Suomen työikäisen väestön vähenemisen. Ilman voimakasta työperäistä maahanmuuttoa Suomen on vaikea säilyttää asemansa houkuttelevana investointikohteena. Hakkarainen kertoi Saksassa jo virinneen keskustelun siitä, miten työikäisen väestön väheneminen vaikuttaa sikäläisten teollisuusyritysten investointisuunnitelmiin. Hakkarainen niin ikään katsoi paikallisen sopimisen työehdoista jatkossa välttämättömäksi. Huippuosaajat Savossa Varkaus tunnetaan Itä-Suomen vientiteollisuuden keskuksena. Amec Foster Wheelerin teknologiajohtaja Timo Jäntti avasi asian todellista sisältöä: Tälläkin hetkellä Varkaudesta hoidetaan satojen miljoonien eurojen projekteja sellutehtaisiin ja voimalaitoksiin eri puolille maailmaa. Meillä on työn alla Suomen energiteollisuuden historian suurin yksittäinen vientihanke Etelä-Koreaan. Koska monikansallisten varkautelaisyritysten omistajayhtiöt ovat globaaleja markkinajohtajia ja Varkauden yksiköt niiden teknologisia ja operatiivisia keskuksia, ovat näiden alojen maailman parhaat osaajat kiistatta Varkaudesta. Tämä on erinomainen suoritus. Osaamisen Jäntti totesi kantavan nykyisin aina vain lyhyemmän aikaa, minkä vuoksi on tärkeää satsata huomisen ratkaisuihin tänään. Jäntti määritteli, että osaaminen on myös reagointikykyä, kansainvälisyyttä, kulttuurien tuntemusta, sopeutumista, avarakatseisuutta, määrätietoisuutta ja innovatiivisuutta. Satametrisiä haasteita Menestys ei synny ilman kovaa työtä. Haasteetkin ovat nykypäivänä isoja, havainnollisti Andritz Oy:n varatoimitusjohtaja Ari Nieminen. Yhteiskunta asettaa liiketoiminnalle ja tuotekehitykselle omat haasteensa muun muassa ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimusten muodossa. Asiakkaat taas haluavat Niemisen mukaan entistä suurempia laitteistoja. Soodakattilalaitosten koko on noin kymmenkertaistunut 30 vuodessa Andritzin Indonesiaan toimittaman maailman suurimman laitoksen korkeus on jo huimat sata metriä. Niin ikään asiakkaat haluavat entistä laajempia toimituskokonaisuuksia, eli kattilan sijasta koko laitoksen ja mieluusti entisessä aikataulussa. Tarvitaan aika paljon kekseliäisyyttä, jotta tämä kaikki onnistuu, Nieminen sanoi ja lisäsi haasteiden listaan toimitusten hallinnan globaaleilla markkinoilla: Se vaatii paljon niin logistiikalta kuin henkilöstöltä, ja edellyttää toimintojen jatkuvaa kehittämistä. Arvokkainta on henkilöstö Näkökulman yrityksen kokonaisvaltaiseen uudistamiseen tarjosi tehtaanjohtaja Antti Kettunen Aikawa Fiber Technologies Oy:stä (AFT). Nykyisin japanilaisomistuksessa oleva 70-vuotias varkautelainen metalliyritys oli sulkemisuhan alla vuonna 2010. Yritys kuitenkin laati muutosohjelman, investoi moderniin teknologiaan, kehitti volyymituotteensa ja sen valmistusprosessin uudelle pohjalle, koulutti henkilöstöä ja sitoutti sen yrityksen kehittämiseen. Toimivaksi työkaluksi osoittautui LEAN-johtamisfilosofia, jossa keskitytään turhien asioiden karsintaan, tuotannon läpimenoaikojen lyhentämiseen, kustannusten pienentämiseen, joustavuuden lisäämiseen ja muutosavoimuuden hyväksymiseen. Jo muutamassa vuodessa syntyi tulosta. Olemme tällä hetkellä seularummuissa globaali markkinajohtaja. Se on saavutus, koska markkinat eivät ole kasvaneet, Kettunen sanoi ja alleviivasi, että henkilöstön jatkuva kouluttaminen ja kuunteleminen on yrityksen menestymisen kannalta tärkeää. Valo syttyi Varkaudessa Jotta teollisuuden pyörät pysyvät pyörimässä, tarvitaan myös toimivia liikenneyhteyksiä, oli kyse lentoliikenteestä tai maanteistä. Kansanedustaja ja Pohjois-Savon maakunhallituksen puheenjohtaja Seppo Kääriäinen painotti, että kun savolaiset esittävät vaatimuksia liikenneyhteyksien parantamisesta, se ei ole valittamista. Se on edellytysten pyytämistä sille, että voisimme täällä olevaa osaamista hyödyntää koko kansan hyväksi. Meillä on paljon annettavaa Suomelle. Taiteilija ja YK:n hyväntahdon lähettiläs Mikko Kuustonen käsitteli tekemisen asennetta siteeraten tekniikan tohtori Jukka T. Bergqvistin lanseeraamaa matematiikkaa. Sen mukaan normisuorituksen kaava on 1,0 x 1,0 x 1,0 = 1,0. Mutta kun into tarttuu syntyy yhteisnoste, jolloin lopputulos on enemmän: 1,2 x 1,2 x 1,2 = 1,7. Siksi työpaikan ilmapiiriin kannattaa satsata. Seminaarin yleisöpuheenvuoroissa korjattiin yksi historiallinen väärinkäsitys. Suomen ensimmäinen sähkövalo ei syttynyt Tampereella Finlaysonin kutomosalissa vuonna 1882, vaan vuotta aiemmin Varkauden tehtailla. Valon sytytti nuori insinööri, myöhemmin teollisuusvaikuttajaksi noussut Gottfrid Strömberg (1863 1938). Puu kantaa menestykseen Stora Enson puutuotteiden liiketoimintalinjajohtaja Mika Kallio kävi läpi Stora Enso Oyj:n Varkauden jätti-investointeja, kärjessä puuelementtejä valmistava LVL-tehdas. LVL-tehtaan myötä Varkauden tehdasintegraatti kykenee yhdessä paikassa hyödyntämään kaiken hankitun puuraaka-aineen täysin. Tämä on harvinaista niin Suomessa kuin Euroopassa, Kallio sanoi. LVL-tehtaasta myös tulee Stora Enson, Euroopan suurimman sahateollisuusyhtiön, uusi keihäänkärki. Kallion mukaan tavoite on asteittain kehittää tehtaan lopputuotteesta globaali markkinajohtaja. Tätä varten yhtiöllä on jo pari innovaatiota takataskussa, Kallio sanoi ja kertoi lisäksi optiosta kasvattaa tuotantoa alkuvaiheen volyymista jopa neljänneksellä. Tämä investointi kantaa vähintään 15 20 vuotta. Suomen taloudellinen tilanne on nyt surkea, mutta pitkällä aikavälillä on kehitys ollut vertailukelpoinen samanlaisiin maihin nähden, totesi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen.
Navitas News 2/2015 5 Osaamisen ylivoimaa -maakuntaseminaari järjestettiin Varkaudessa 4.9.2015 yhtenä Warkauden Teollisuus 200 vuotta -juhlavuoden tapahtumista. Innostuneet työntekijät tuottavat enemmän, kuin perussuoritukseen tyytyvät kollegansa. Taiteilija ja YK:n hyväntahdon lähettiläs Mikko Kuustonen opetti seminaarissa innostuksen matematiikkaa.
6 Navitas News 2/2015 Suomen koko vuoden sähköntarpeen kattamiseen riittäisi 28 x 28 kilometrin kokoinen alue aurinkopaneeleita. TkT Antti Kosonen, LUT Kehityksen keskiössä energia Teksti & kuva: Matti Tuovinen Energia-alalle syntyy lähivuosikymmeninä uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. Kehitystä hidastaa poliittisen päätöksenteon häilyvyys. Suomen tavoite leikata kotimaisia ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä merkitsee energiantuotannolle isoja haasteita. Vuoden 2030 jälkeen Suomeen voidaan rakentaa vain hiilidioksidivapaata voimalakapasiteettia. Lisäksi pitää liikenne ja teollisuus saada mukaan talkoisiin, jotta tavoitteeseen ylletään, arvioi tekniikan tohtori Antti Kosonen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Hän puhui energia-alan tulevaisuutta ja kattilakehityksen näkymiä luotaavassa seminaarissa Varkaudessa. Avain vähäpäästöisyyteen on Kososen mukaan hiilidioksidin kierrätys. Energiantuotanto, kulutus ja varastointi on rakennettava yhdeksi, toimivaksi kokonaisuudeksi. Valmista mallia ei vielä ole, mutta Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on luotu yhdeksän skenaariota siitä, miten muutos voitaisiin tehdä. Energiantuotannossa keskeisessä roolissa ovat tuuli- ja aurinkosähkö, joihin Keski-Euroopassa ja Kiinassa jo panostetaan vahvasti. Uusiutuviin energialähteisiin nojaavista malleista on mahdollista rakentaa Suomessakin kilpailukykyisiä, ja maasta jopa energiariippumaton. Tämä toki edellyttää valtiolta johdonmukaista päätöspolitiikkaa. Maailmalla sijoittajien rahat ovat siirtymässä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin. Mielenkiintoinen tulevaisuus odottaa, Kosonen summasi. Syvemmälle bisnekseen Mutta kiinnostavatko uusiutuvat energiamuodot voima- ja lämpökattiloita ostavia asiakkaita? Varsin vähän, vastasi pienehköjä öljy-, kaasu- ja biomassalaitoksia suunnittelevan ja valmistavan pieksämäkeläisyhtiön KPA Unicon Oy:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Kovanen. Hän peräänkuulutti maanläheisyyttä: Ei pidä keskittyä vain tulevaisuuteen, vaan on vastattava myös asiakkaiden tämän hetken tarpeisiin. Kovasen mukaan trendi on nyt, ettei pelkkä rautatoimitus riitä. Yhä useampi asiakas haluaa kokonaispalvelun. Siksi KPA Unicon Oy on hakenut lisäkasvua huolto- ja kunnossapitotöistä sekä elinkaariajattelusta. Yhtiö voi jopa osallistua hankkeiden rahoitukseen. Järeämpiin kattilatoimituksiin keskittyvän Andritz Oy:n myyntijohtaja Ilkka Venäläinen kertoi toisen trendin olevan, että voimakattilatilauksia lykätään, jopa perutaan. Syy odottavaan ilmapiiriin on sähkön markkinahintakehityksessä Venäläisen mukaan hinnan nousua ei ole edes näköpiirissä, sähköntuotanto kannattaa heikosti. Biokattilaliiketoimintaa taas jarruttaa se, että kivihiilen ja CO2-päästöoikeuksien hinta on jopa laskenut. Korvausinvestointeja onneksi tehdään ja soodakattilapuoli vetää, Venäläinen totesi ja tiivisti toimialan menestystekijät Keski-Savossa koulutukseen, osaajien kielitaitoon, kansainvälistymiseen, toimiviin kulkuyhteyksiin ja kilpailukykyiseen alihankkijaverkostoon. Koneiden internet tulee Tietotekniikka on jo muuttanut teollisuuden kunnossapitoa, ja tämä kehitys jatkuu yhä, katsoi metsä- ja prosessiteollisuuden, ydinvoimaloiden, kattilalaitosten ja pk-teollisuuden kunnossapitoon keskittyvän SSG Sahala Oy:n toimitusjohtaja Petri Salo. Hän visioi, että jatkossa koneet yhä enemmän valvovat koneita. Toisaalta niin sanottu koneiden internet mahdollistaa ennakoivan kunnossapidon kehittämisen vielä nykyistä pitemmälle. Dataa tuotetaan valtavat määrät. Jonkun on se data analysoitava. Kaikkiaan muutokset tekevät meistä entistä haluttavampia yhteistyökumppaneita, arvioi Salo kunnossapitoyritysten tulevaisuutta. u Energia-alan tulevaisuus ja kattilakehityksen näkymät -seminaari järjestettiin Varkaudessa 30.9.2015.
Navitas News 2/2015 7 Alihankintamessuilta arvokkaita kontakteja Teollisuudelle alihankintaa tekevät keskisavolaiset pk-yritykset olivat jälleen vahvasti esillä kansainvälisillä Alihankintamessuilla Tampereella 15. 17.9. Maakunnallisen Techno Growth -hankkeen yhteisosastolla esittäytyi kaikkiaan 14 savolaisyritystä, joista yhdeksän tuli Keski-Savosta. Yritysten antaman palautteen mukaan osallistuminen kannatti: uusia kontakteja syntyi ja vanhoja asiakkuuksia hoidettiin. Keskisavolaisista yrityksistä yhteisosastolla olivat OC-System Oy ja Jot Works Oy Joroisista, Best Line Oy ja Savopak Oy Varkaudesta, Sorsakosken Konepaja Oy ja Oplatek Group Oy Leppävirralta sekä Ekin Muovi Oy ja RST Lapit Oy Pieksämäeltä. Omilla osastoillaan esittäytyivät Alufer Oy Joroisista ja RollTest Oy Varkaudesta. Lisäksi omalla yhteisosastollaan olivat mukana Varkauden kaupunki, Navitas Kehitys Oy ja Navitas kiinteistöt. Tampereen Alihankintamessut ovat alan vanhin ja merkittävin tapahtuma Suomessa. Tänä vuonna näytteilleasettajia oli noin tuhat 20 eri maasta. Messuilla vieraili lähes 17 000 kävijää. Techno Growth -hankkeen yhteisosastolla esittäytyi 14 savolaista yritystä. Kuva: Osmo Kokkonen Lisää vauhtia puutuoteteollisuuden yrityksiin Teksti & kuva: Matti Tuovinen Savopak Oy:n tuotantotyöntekijä Olli- Pekka Auvinen (oikealla) esittelee raskaan tavaran pakkauselementtiä kenttäpäällikkö Arto Yletyiselle (vasemmalla). WIN eli Wood Innovation Network on uusi, laaja voimainponnistus Itä-Suomen puualan yritysten kehittämiseksi ja innovaatioverkoston uudistamiseksi. Hanke kestää vuoteen 2017. Sen kohderyhmä ovat pohjois- ja eteläsavolaiset sekä pohjoiskarjalaiset puutuoteyritykset, niille palveluita tuottavat yritykset, rakentamisen liiketoimintaketjuun kuuluvat yritykset ja alan kehittäjät. Osallistua voivat niin aloittavat yritykset kuin toimintaansa uudistavat tai laajentavat yritykset. Kenttäpäällikkö Arto Yletyisen mukaan hankkeen taustalla on poikkeuksellisen laaja asiantuntijaverkosto. Yrityksiäkin odotetaan mukaan runsaasti. Jo kymmenet ovat ilmaisseet kiinnostuksensa. Tavoitteena on saada nämä muutoshaluiset yritykset entistä paremmin hyödyntämään maakunnista löytyviä tutkimus- ja kehityspalveluita. Itselläni on pitkä kokemus puutuoteteollisuuden prosesseista ja tuotekehityksestä. Toivon tästä olevan apua hankkeessa, Yletyinen sanoo, ja kertoo elementtituotantoon perustuvan puurakentamisen olevan Suomessa vahvassa nousussa. Puun käyttöä monikerroksisessa rakentamisessa voidaan yhä lisätä huomattavasti. Uusia innovaatioita esitelläänkin jatkuvasti. Navitas Kehitys Oy ja Kehitysyhtiö SavoGrow Oy toimivat hankkeessa yhteistyössä erityisesti puurakentamisen edistämiseen ja tuotekehitykseen tähtäävissä toimissa. WIN-hankkeen toteuttamiseen osallistuvat myös Savonia-ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Aluekehityssäätiö, Miksei Oy Mikkelistä ja Savonlinnan Yrityspalvelut Oy.
8 Navitas News 2/2015 Teksti: Matti Tuovinen Stora Enson LVL-hanke aikataulussa Uusi tehdas aloittaa tuotannon ensi vuoden loppupuoliskolla. Päätuote LVL, laminated veneer lumber eli viilupuu, valmistetaan liimaamalla sorvattuja puuviiluja puukomposiitiksi. Stora Enso investoi tuotantolinjaan noin 43 miljoonaa euroa. Varkauden LVL-tehdas on käynnistyessään maailman suurin ja modernein yksittäinen LVL-tuotantolinja. Noin 600 metrin pituisena se mahtuu entisen paperitehtaan tiloihin juuri ja juuri. Linjan käyttöön saneerataan entinen paperikonesali, vanha kuumahierrelaitos ja paperirullavarasto. Niiden yhteiskoko ja samalla uuden LVL-tehtaan pinta-ala on noin 4,5 hehtaaria. Uusi tuotantolaitos myös nielee todella paljon terästä. Pelkästään entiseen paperikonesaliin tulee noin 300 metrin matkalle noin miljoona kiloa terästä, havainnollistaa Stora Enson puutuotteiden liiketoimintalinjajohtaja Mika Kallio. Uuden LVL-tehtaan pinta-ala on noin 4,5 hehtaaria. LVL-tehtaan tuotannon nimelliskapasiteetti on 100 000 kuutiota valmista tuotetta vuodessa. Linjan perustuote on 24 metriä pitkä, 2,4 metriä leveä ja 15 90 millimetriä paksu LVL-laatta, josta voidaan jatkojalostaa isompia ja paksumpia tuotteita. LVL soveltuu niin rakentamiseen kuin moneen muuhun käyttöön. Tuotekehitystä Stora Enso aikoo viedä eteenpäin vähitellen. Jo vuoden 2017 aikana on tarkoitus käynnistää toimet uudentyyppisen LVL-tuotteen tuomiseksi markkinoille. Kallion mukaan Stora Enso on varautunut tehtaan kapasiteetin kasvattamiseen jopa 25 prosentilla. Mahdollisuuksia pk-yrityksille Stora Enso -konsernin toimipaikat kävivät Kallion mukaan kovan sisäisen kilpailun siitä, mille paikkakunnalle LVL-tehdas perustetaan. Varkauden valtteja Kallio kuvaa lopulta murskaaviksi. Tuotantolinja kyetään rakentamaan olemassa oleviin tehdastiloihin ja toimivan tehdasintegraatin yhteyteen, jossa energian saatavuus on turvattu ja raaka-ainehankinta valmiiksi kunnossa. Ratkaisulla yhtiö säästää yli 50 miljoonaa euroa verrattuna siihen, että kaikki rakennettaisi tyhjästä. Kallion mukaan LVL-tehdas tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia pk-sektorin uusille liikeideoille. Moni savolaisyritys on tähän jo varautunutkin, osa jopa tehnyt investointeja tulevaisuuden varalle. Kallio laskee LVL-investoinnin kokonaistyöllistämisvaikutukseksi nyt noin 150 hlöä ja huomauttaa, ettei väite suuryrityksistä huonoina työllistäjinä pidä paikkaansa. Suuryritykset työllistävät investointeihin ja toimintojen ylläpitoon merkittävän määrän pk-sektorin toimijoita ympärillään.
Navitas News 2/2015 9 Teksti: Matti Tuovinen Kiertotaloudesta uutta bisnestä Kiertotalouden ytimessä on varojemme yli elämisen lopettaminen. Se onnistuu tehokkaammalla kierrättämisellä, lopettamalla materiaalien tuhlaaminen, luomalla uusia palvelukonsepteja ja samalla uutta bisnestä. Suomelle kiertotalous on 1,5 2,5 miljardin euron arvonlisäyksen kokoinen mahdollisuus, laskee Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Maailmalla se on jo yksi nopeimmin kasvavista liiketoiminta-alueista. Kiertotalouden puolesta puhuu myös nykyinen hallitusohjelmamme. Kilpailuedellytyksemme ovat hyvät, Sitra toteaa. Meillä on korkea koulutus, vahva teknologiaosaaminen ja hyvä maine cleantech-toimijana. Silti työtä riittää, koska jätteistä 54 prosenttia jää kierrättämättä tai uudelleen käyttämättä, ja palvelukonseptien luominen esimerkiksi laitteiden huoltoon ja uusiokäyttöön on lapsenkengissä. Sitran mukaan nyt tarvitaan kunnianhimoinen visio ja laajaa yhteistyötä. Keskeisessä roolissa ovat yritykset, kunnat ja kaupungit, kotitaloudet ja hallinto. Tarvitaan asenteiden muutosta, hallinnollisten esteiden purkamista, liiketoimintaosaamista ja innovatiivisuutta. Varkaus, Kuopio ja Iisalmi voisivat olla edelläkävijöitä kestävään kehitysmalliin siirryttäessä. Saisimme syntymään uutta bisnestä nykyisiin yrityksiin ja kokonaan uusia yrityksiä uusine työpaikkoineen. Ehkä voisimme myös skaalata toimintamalleja täältä muualle Suomeen. Samanlaista draivia ei synny, jos jäämme seurailemaan muiden tekemisiä. Tuore talousmalli Kiertotalous on huomattavasti laajempi asia kuin kierrätys, alleviivaa Navitas Kehitys Oy:n yritysasiamies Matti Lönnroos. Se on uusi ajattelutapa ja uusi talousmalli. Keskeistä on pyrkiä sovittamaan kaikki toiminta alunpitäen niin, ettei jätettä synny. Jo suunnittelussa huomioidaan tuotteen myöhempi käyttö ja lopulta kierrätettävyys. Uusiutumattomia luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla, tuotteita palveluilla. Nykyinen suoraviivainen ajattelumalli, jossa tuotanto, tuote ja jäte ovat ikään kuin eri asioita, käännetään ympyrämalliksi, jossa ne ovat toimiva jatkumo. Kiertotalous ei tarkoita elintasomme laskua. Vain kulutuksen luonne muuttuu enemmän käytön suuntaan, Lönnroos huomauttaa ja lisää, että kuntien esimerkki on ensiarvoisen tärkeä. Resurssiviisaat kaupungit, eli niin sanottu Fisu-verkosto, on jo toimiva malli Suomessa. Jos kunnat eivät innostu kiertotaloudesta, eivät muutkaan tahot helposti innostu. Sitran mukaan yksi tulevaisuuden kuntien perustehtävistä onkin järjestää asiat kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Pikavoittaja tässä on turha hakea. Tämä on pitkäkestoista työtä sen eteen, että meillä kaikilla olisi hyvä elää, Lönnroos summaa. Tiekartta tulevaan Varkauden alueella lähtökohdat muutokseen ovat erityisen hyvät. Seudun teollisuus tuottaa ja osin jo hyödyntää tuotannon sivuvirtoja. Ensi vuonna valmistuva Riikinvoiman ekovoimala istuu kokonaisuuteen erinomaisesti, energiaa tarvitaan. Navitas Kehitys Oy:ssä on ideoitu mallia, jossa Pohjois-Savon niin sanotun kehityskäytävän kaupungit Varkaus, Kuopio ja Iisalmi ryhtyisivät kiertotalouden esimerkkikunniksi. Idean mukaan perustettaisiin maakunnallinen hanke ja haettaisiin EU-rahaa, jonka turvin järjestettäisiin koulutusta ja laadittaisiin niin sanotut tiekartat tulevaisuuteen. Ajatuksesta on keskusteltu muun muassa Pohjois-Savon liiton kanssa. Navitas Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Jouko Laitinen muistuttaa edelläkävijän eduista: Lineaarisesta ajattelutavasta ympyrämalliin. Kiertotaloudessa pyritään kaikkien panosten hyödyntämiseen.
10 Navitas News 2/2015 Call Waves Solutions Finland kasvukiidossa jo 15 vuotta Teksti & kuva: Matti Tuovinen Ulkoistettua asiakaspalvelua, myynti- ja markkinointiratkaisuja yrityksille tarjoava Call Waves Solutions Finland Oy juhlii 15:ttä toimivuottaan. Tuona aikana on yhtiöstä kasvanut noin 150 henkilöä työllistävä yritys. Varkauden toimipaikassa työskentelee nyt noin sata työntekijää. Henkilöstöstä noin sata työskentelee Varkaudessa, loput Kuopiossa ja Mikkelissä. Nykyisin Call Waves on Varkauden suurimpia palveluliiketoiminnan työllistäjiä. Hallittu kasvu on Call Wavesin tavoite edelleen, sanoo toimitusjohtaja Riitta Toivanen. Työvoiman löytäminen varsinkin Varkaudesta alkaa tosin olla haasteellista. Call Wavesin toimintaa ja osaamista kehitetään koko ajan. Yhtiö on Toivasen mukaan asiakkailleen tutkitusti Profit Center, eli yhteistyökumppani, joka pystyy tehostamaan asiakkaansa sisäisiä prosesseja, asiakaspalvelua, myyntiäkin. Tänä vuonna Call Waves ennakoi yltävänsä reilun 200 000 euron tulokseen, mikä on samaa tasoa kuin viime vuonna. Varkautelaisen menestystarinan onnistumisen toimitusjohtaja Toivanen tiivistää kolmeen seikkaan: tekemisen intohimoon, osaavaan henkilöstöön ja yhteiseen arvopohjaan, jossa keskeinen tavoite on erinomaisten asiakaskokemusten kautta luoda pysyviä työpaikkoja maakuntaan. Idea Suomessa uudenlaisesta telepalveluyrityksestä syntyi vuosituhannen vaihteessa Varkauden kaupungin päättäjien keskuudessa. Maailmalta napattua toimintamallia jalostettiin Navitas Kehitys Oy:ssä, ja Call Waves Solutions Finland Oy perustettiin keväällä 2000. Navitas Kehitys Oy on yhä yhtiön pääosakkeenomistaja yli 80 prosentin osuudella. Teksti: Matti Tuovinen Visitvarkaus-portaali on avoin ikkuna Varkauteen Kesällä 2014 avattu Visitvarkaus.fi -portaali on Varkauden kaupungin virallinen matkailusivusto. Portaali esittelee paikkakunnan matkailukohteita ja -palveluita ja sisältää kieliversioineen jo yli 700 sivua. Palvelua ylläpitää Navitas Kehitys Oy:n matkailuyksikkö. Visitvarkaus.fi -sivusto tarjoaa perustietoa Varkaudesta jaoteltuna eri teemojen alle. Pääteemoja ovat ajanviete, tapahtumat, teemat ja lomapaketit, majoitus, ravintolat, kokoukset. Näiden lisäksi etusivulla on joukko vaihtuvia tärppejä. Iso osa kohteista ja palveluista esitellään tekstein ja kuvin. Suomenkielisen version lisäksi tarjolla on englannin- ja venäjänkieliset versiot. Sisältöä jaetaan lisäksi sosiaalisen median kanavissa Facebook, Twitter, Instagram ja You Tube. Varkautelaisille matkailupalveluyrityksille portaali on erinomainen näyteikkuna. Yritys saa markkinointitekstin ja valokuvia sivustolle täysin ilmaiseksi, korostaa markkinointisihteeri Eeva Lemiläinen. Ainoa edellytys on, että toiminta liittyy matkailupalveluihin. Aivan kaikki kohteet ja palvelut eivät vielä ole mukana. Esimerkiksi ravintoloiden ja kahviloiden tietoja ja kuvia otetaan mielellään vastaan. Lemiläinen toivookin yrityksiltä aktiivisuutta. Visitvarkaus.fi -sivut tarjoavat yrityksille reilusti suuremman huomioarvon, kuin mihin yksittäisen yrityksen omat verkkosivut pystyvät. Myös internetin hakupalveluissa portaali nousee hyvin hakujen kärkeen, Lemiläinen sanoo.
Navitas News 2/2015 11 Savolaista supersankaruutta jo 200 vuotta Syys-lokakuun vaihteessa 2015 ryhdyttiin kuvaamaan ensimmäistä suomalaista ja ilmeisesti myös ensimmäistä eurooppalaista supersankarielokuvaa, Rendeliä, jonka päähahmo on varkautelaislähtöisen Jesse Haajan luomus. Projekti on uskomaton. Haaja ansaitsee hatun noston ja syvän kumarruksen. Hän on ottanut riskin ja päättänyt tehdä nuoruusvuosina ruutupaperille hahmottelemastaan naamiosankarista elokuvan, jolle povataan laajaa kotimaista ja kansainvälistä menestystä. Ihan joka jätkä ei tällaiseen ryhdy. Ihmisiä onkin kahdenlaisia: niitä, jotka haaveilevat unelmiensa toteuttamisesta ja niitä, jotka tarttuvat härkää sarvista ja ottavat riskejä toteuttaakseen unelmansa. Ei liene epäselvää, kumpaan ryhmään Jesse Haaja kuuluu. Itse näen Rendel-tarinan ja Varkauden alueen elinkeinoelämän historian välillä lukuisia yhtäläisyyksiä. Varkauden alueen teollisuudella on takanaan 200-vuotinen historia, joka ei ole ollut pelkkää ruusuilla tanssia. On ollut nousuja ja laskuja ja välillä on käyty nyrkkeilytermejä lainatakseni kanveesissakin, mutta koskaan meitä ei ole tyrmätty. Uskallan väittää, että maailmankuulu suomalainen sisu asuu meissä varkautelaisissa keskimääräistä vahvempana. Monen rakenteellisen muutoksen ja niiden mukanaan tuoman shokin jälkeen Varkaudessa on osattu ottaa uusi kurssi tulevaisuuteen, on uskottu uuteen nousuun ja uuteen unelmaan, aivan kuten Jesse Haaja on uskonut Rendeliinsä. Tuoreita esimerkkejä ovat Varkauden ja Leppävirran rajalle kohoava Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitos ja Stora Enson Varkauden tehtailla maalia kohti etenevät kaksi investointia, kartonkikone-konversio ja LVL-tuotantolinja. Nämäkään eivät olisi tänä päivänä totta, jos taustalla ei olisi ollut kovaa uskoa omaan osaamiseen ja liki härkäpäisyyteen verrattavissa olevaa tekemisen raivoa. Haluan toivottaa koko Varkauden alueelle onnea 200-vuotisen teollisen historian johdosta sekä toivottaa menestystä myös tuleville vuosisadoille. Yhdessä tekemällä, unelmiimme uskoen ja niitä tavoitellen rakennamme pohjan elinvoimaiselle talousalueelle ja asuinympäristölle myös lukuisille tuleville sukupolville. Uskallan väittää, että maailmankuulu suomalainen sisu asuu meissä varkautelaisissa keskimääräistä vahvempana. Jarkko Karvinen Puheenjohtaja, Varkauden kauppakamariosasto Visitvarkaus.fi -portaalin pääsivu esittelee palvelun pääteemat ja ajankohtaisia matkailutärppejä. u Kysy lisää: Markkinointisihteeri Eeva Lemiläinen eeva.lemilainen@navitaskehitys.fi, puh. 040 481 9511.
12 Navitas News 2/2015 Elintarvikkeista laajaa hyvinvointia maakuntaan Syksyllä hanke valmensi uusia lähituotteiden tuote-esittelijöitä. Kauppias Sami Salmisen kanssa vasemmalta Kirsi Laamanen, Mari Petäjä, Oona Tapiomaa ja Tarja Laitinen. Teksti: Matti Tuovinen Kuva: Armi Nissinen Hyvinvointia elintarvikkeista -hanke yhdistää kolmen organisaation, kehitysyhtiö SavoGrown, Navitas Kehitys Oy:n ja Savonia-ammattikorkeakoulun voimavarat uudentyyppisten elintarvikkeiden kehitystyöhön. Yhteistyötä hanke tekee myös Itä-Suomen yliopiston kanssa. Hanke pyrkii luotsaamaan yrityksiä hyödyntämään niin alan tutkimusta kuin savolaista alkutuotantoa. Navitas Kehityksen osahankkeen projektipäällikön Armi Nissisen mukaan hyvinvointia elintarvikkeista -ajatus tarkoittaa enemmän kuin vain terveellistä ruokaa. Mukana on koko ketju: hyvä alkutuotanto, toimiva jatkojalostus, työpaikkoja ja toimeentuloa koko alueelle. Navitas Kehityksen osahanke kohdistuu pääosin Varkaudessa, Leppävirralla, Joroisissa ja Pieksämäellä toimiviin yrityksiin niin kotimaan kuin ulkomaiden markkinoilla toimiviin, sekä olemassa oleviin että vasta aloittaviin. Osahankkeista huolimatta yritykset voivat hyödyntää kaikkien osallistuvien organisaatioiden osaamista. Uutta vauhtia hanke hakee myös tiimiajatteluun. Jo aiemmassa Navitas Kehitys Oy:n lähiruokaprojektissa toimi villivihannestiimi ja liha-alan työryhmä. Lisäksi hankkeessa tehdään tuotekehityskokeiluja, valmennetaan lähituotteiden tuote-esittelijöitä, tuetaan lähituotteiden ruokapiiri- ja popup-toimintaa sekä tehdään opintoretkiä. Kahden ja puolen vuoden mittaisen hankkeen budjetti on noin miljoona euroa. Rahoituksesta pääosa tulee EU:lta, mukana ovat myös Pohjois-Savon liitto ja -kehittämisrahasto, kunnat ja yritykset. u Kysy lisää: Projektipäällikkö Armi Nissinen armi.nissinen@navitaskehitys.fi, puh. 040 552 6727.
Navitas News 2/2015 13 Akkujen maailmanmarkkinat ovat kehittyneet myönteisesti viime vuosina. Edellytykset kannattavalle toiminnalle ovat nyt hyvät, European Battery Technologies Oy uskoo. Teksti & kuva: Matti Tuovinen Akkutuotanto käynnistyy alkuvuodesta European Battery Technologies Oy aloittaa akkujen valmistamisen Varkaudessa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä. Yhtiö tähtää alussa 10 12 miljoonan euron liikevaihtoon ja kymmenien henkilöiden työllistämiseen. Jatkossa tuotantokapasiteettia, liikevaihtoa ja henkilöstön määrää kasvatetaan tuntuvasti. Vuoden 2014 lopulla perustettu European Battery Technologies Oy jatkaa European Batteries Oy:n työtä. Pioneeriyhtiön kaatoi vuonna 2013 konkurssiin heikko markkinatilanne sekä uuden tuotteen kehittämis- ja markkinointikustannukset. Nyt maailmanmarkkinatilanne on selvästi valoisampi, sanoo European Battery Technologies Oy:n kehitysjohtaja Jalal Saidikramov. Hän uskoo akkujen nousevan merkittäväksi bisnesalueeksi jo lähivuosina. Tehdas starttaa entisellä tuotteella ja noin 15 megawattitunnin (MWh) kapasiteetilla. Saidikramovin mukaan tehdasta päivitetään vuoden, puolentoista aikana niin, että tuotantokapasiteetti voidaan nostaa 100 MWh:iin. Kymmenen vuoden päästä tavoitteena on 300 MWh:n kapasiteetti. Liikevaihdossa tehdas pyrkii ensi vuonna 10 12 miljoonan euron tasoon. Kahden, kolmen vuoden päästä tavoitteena on 40 45 miljoonan euron liikevaihto. Työntekijämäärä kasvaa haarukkaan 40 100. European Battery Technologies Oy:n omistaja, venäläis-amerikkalainen energia-alan sijoittaja Arsen Khusnutdinov on ilmoittanut aikeista laajentaa yhtiön omistuspohjaa esimerkiksi listaamalla se pörssiin. Lisäksi litiumioniakkujen tuotannon oheen kaavaillaan perinteisempien, hiilipohjaiseen teknologiaan perustuvien akkujen valmistusta. Positiivista virettä Navitas kiinteistöt / Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Karvinen on tyytyväinen akkutehtaan toiseen tulemiseen. Hän korostaa, että järjestely on paras mahdollinen kaikkien osapuolten kannalta. Varkauden kaupungin päättäjille pitää antaa todella iso kiitos. Lähes jokainen on uskonut tehtaan tulevaisuuteen. Se on ollut erittäin tärkeää niin rahoituskuvioiden kuin muiden järjestelyiden kannalta. Karvinen näkee akkutuotannon arvokkaaksi koko keskisavolaiselle elinkeinoelämälle. Viime ja tänä vuonna on seudulla tehty mittavia investointeja, jotka lisäävät elinkeinoelämän positiivista virettä. Akkutehtaan uusi alku on yksi näistä. Synergiaetuja Akkutehdas myös luo synergiaetuja. Alueen yritysten kesken syntynee uutta yhteistoimintaa. Niin ikään tehdas on merkittävä laitos sekä tuotekehityksen että varkautelaisen energiatekniikan koulutuksen kannalta. Yhteistyötä voisi syntyä esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulun uuden energiatekniikan laboratorion kanssa, Karvinen sanoo. Jatkossa on ehdottoman tärkeää, että akkutehdas itse yhdessä alueen elinkeinotoimijoiden kanssa satsaa toiminnan kehittämiseen, saa tätä kautta ylläpidettyä nykyiset työpaikat ja rakennettua edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle. Akkujen maailmanmarkkinatilanteen kohentuminen on Karvisen mukaan ehditty huomata Varkaudessakin. Akkutehtaan kahden vuoden hiljaiselon aikana konkurssipesä sai useita kyselyitä tuotannon uudelleen alkamisen aikataulusta. Jopa konkurssipesää itseään pyydettiin käynnistämään tuotanto.
14 Navitas News 2/2015 Käsityöliike Lankaset Ky:n yrittäjä Anna-Kaarina Kalliokoski kiittää Wäläkyn apua realistiseksi. Turhia kuvia yrittämisestä ei maalailtu. Teksti & kuva: Matti Tuovinen Tuloksekasta työtä yrittämisen puolesta Wäläkyn avulla perustettiin Keski-Savoon noin 700 uutta yritystä vuosina 2009 2013. Yrityksistä lähes 600 toimii yhä, työllistäen noin 1 200 henkilöä. Ilman näitä yrityksiä olisi Varkauden seutu menettänyt yksistään viime vuonna yli 70 miljoonaa euroa muun muassa verotuloina. Wäläkky onkin saavuttanut tavoitteensa erinomaisesti, paljastaa tutkimus, jossa selvitettiin Suomen uusyrityskeskusten kautta perustettujen yritysten tilannetta ja taloudellista vaikuttavuutta. Tuoreimpia Wäläkyn myötävaikutuksella yrittäjäksi ryhtyneitä on varkautelaissyntyinen Anna-Kaarina Kalliokoski. Hän osti perinteikkään Käsityöliike Lankaset Ky:n liiketoiminnan viime vuonna. Monipuolisena designerina tunnettu Kalliokoski on suunnitellut vaatteita ja jalkineita, opettanut vaatesuunnittelua muun muassa Kuopion Muotoiluakatemiassa sekä lanseerannut oman pellavavaatemallistonsa W.O.L. -tuotemerkillä. Yrittäjätaustaakin Kalliokoskella on, mutta tästä huolimatta hän näki Wäläkyn avun arvokkaana. Kalliokosken mukaan Wäläkky päivitti paikkakunnalle palaavan yrittäjän Varkauden nykytilanteeseen ja opasti verkostoitumaan. Asiantuntija-apua oli tarjolla niin ostettavan firman arvon määrittelyyn kuin rahoituskanavien löytämiseksi omille tuotekehitysideoille. Wäläkky myös toimi hänen mukaansa ripeästi. Asioihin tartuttiin heti ja minuun pidettiin yhteyttä. Ellei uusyritys- keskus olisi ollut ponteva, olisin ehkä alkanut epäröidä ideani kanssa, Kalliokoski sanoo. Linnanjuhlissa nähdään Lankasetin tuotevalikoimaa Kalliokoski on jo laajentanut pellavavaatemalliston lisäksi mittatilausvaatteilla sekä mittatilausneuleilla. Neuleiden tekijöitä löytyi verkostoitumisen kautta. Toimintaa Kalliokoski haluaa silti kasvattaa harkiten ja realistiselta pohjalta. Käsityötarvikekaupan suurin haaste, sesonkiluontoisuus, näkyy Kalliokosken mukaan Varkaudessakin. Lankoja kysytään eniten syksyllä ja talvella, kevättä kohden hiljenee. Kesäaikaan pitäisi saada ovi käymään yhtä tiheään kuin talvella. Vaatepuoli auttaa osaltaan. Jo tämän vuoden itsenäisyyspäivän linnanjuhlassa nähdään välähdys varkautelaisesta osaamisesta. Anna-Kaarina Kalliokoski suunnittelee ja valmistaa kansanedustaja Matti Semin puolison Seija Semin iltapuvun yhteistyössä Laura Rosenbergin kanssa. Korusuunnittelua Savon ammatti- ja aikuisopistossa opiskeleva Rosenberg yhdistää työssä pitsinnypläystaitonsa hopealankaan. Löimme päämme yhteen, ryhdyimme ideoimaan eikähän nyt pienemmästä projektista sovi aloittaa kuin linnanjuhlista, Kalliokoski naurahtaa. >> Tutkimus: Suurin osa pysyviä työpaikkoja 84 prosenttia Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry:n kautta vuosina 2009 2013 perustetuista yrityksistä toimii yhä. Tulos ylittää tavoitteen, jonka mukaan 80 prosenttia yrityksistä toimisi vielä viiden vuoden kuluttua perustamisestaan. Verohallinnon mukaan Suomessa noin puolet kaikista perustetuista yrityksistä lopettaa toimintansa viiden vuoden kuluessa. Yli puolet Wäläkyn toimialueen uusista yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan startin jälkeen. Nyt kasvua ennakoi 59 prosenttia. Henkilöstön määrän kasvattamiseen uskoo nyt 20 prosenttia yrittäjistä, ennallaan pysymistä ennakoi 71 prosenttia yrittäjistä. Kyselytutkimuksen teki Shop In Research, taloudelliset vaikuttavuuslaskelmat professori Vesa Routamaa Vaasan yliopistosta. Wäläkyn toimialueeseen kuuluvat Varkauden ohella Leppävirta, Heinävesi, Joroinen, Rantasalmi, Juva ja Sulkava
Navitas News 2/2015 15 Majakasta entistä monikäyttöisempi u Kyselyt, varaukset ja tilaesittelyt: puhelin 040 736 3001, navitas@navitas.fi Valttina sijainti Kokous- ja koulutustila Majakka on syksyn aikana saanut uuden pirteän ilmeen. Sisustuksen suunnittelussa lähdettiin liikkeelle lattian pintamateriaalista, joka vaihdettiin allergiaystävälliseen ja akustiikkaa parantavaan laatuun. Uusissa vaaleissa pöytätasoissa on siististi kansien alle piilotetut liitäntäpaneelit tietoteknisille laitteille. Pöydän ympärillä miellyttävät nojatuolit rullaavat kevyesti. Majakan esitystekniikka modernisoitiin vastaamaan nykyajan vaatimuksia jättikokoisella televisionäytöllä. Aiempaa vaaleampi kokonaisuus on kauttaaltaan valoisa ja avara jopa kotoisa erillisen sohvaryhmän ansiosta. Isot ikkunat tuovat tilaan runsaasti luonnonvaloa ja avaavat upean järvinäköalan. Tila on suunniteltu 12 hengen kokouskäyttöön, mutta tila soveltuu käytettäväksi myös lounaskabinettina tai vaikka merkkipäivien ja pikkujoulujen viettopaikkana monipuolisten oheispalvelujen äärellä. Navitaksen kokous- ja koulutustilatarjonnasta löytyy Majakan lisäksi 13 muuta erilaisiin tilaisuuksiin muunneltavaa tilaa. Ne soveltuvat neljästä aina 68 asiakkaan käyttöön.
TilaNetti on kaikille yritystiloille tarkoitettu avoin markkinapaikka. Ilmoita vapaasta, myytävästä tai vuokrattavasta toimisto-, liike- ja varastotiloista: www.tilanetti.fi KESKI-SAVON TEOLLISUUSKYLÄ OY VARKAUDEN TAITOTALO OY Wredenkatu 2 (Navitas 1) 78250 Varkaus puh. 040 736 3001 etunimi.sukunimi@navitas.fi www.navitas.fi HALLINTO toimitusjohtaja Jarkko Karvinen 040 184 1717 talouspäällikkö Tuula Sydänmaa 040 596 8550 NAVITAS AULAPALVELU palvelupäällikkö Mirjam Ihalainen 040 029 4649 toimistosihteeri Tuija Korhonen 040 769 0379 RAKENNUTTAMINEN kiinteistöpäällikkö Jukka Koskinen 040 486 5797 rakennuttajainsinööri Jari Tulikanto 040 553 8777 Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry Wredenkatu 2a (Navitas 2) 78250 Varkaus puh. 020 7425 870 etunimi.sukunimi@walakky.fi www.walakky.fi toimitusjohtaja Piia Puotinen 040 825 7095 perhevapaalla 17.12.2015 alkaen, sijaisena Tarja Pöyhönen NAVITAS KEHITYS OY Wredenkatu 2 (Navitas 1) 78250 Varkaus etunimi.sukunimi@navitaskehitys.fi www.navitas.fi HALLINTO toimitusjohtaja Jouko Laitinen 040 720 2401 talousassistentti Anne Koponen 040 745 8555 ERILLISSELVITYKSET projektiassistentti Merja Mähönen 044 725 8614 LÄHIRUOKA projektipäällikkö Armi Nissinen 040 552 6727 MATKAILU JA PALVELULIIKETOIMINTA markkinointisihteeri Eeva Lemiläinen 040 481 9511 tapahtumatuottaja Heli Sutinen 040 575 0536 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN YRITYSTEN KEHITTÄMINEN projektijohtaja Juha Valaja 040 484 1012 hankeassistentti Katja Niiranen 044 720 9395 kenttäpäällikkö Juha Mikkonen 040 769 2311 projektipäällikkö Tiina Kaksonen 050 558 2600 >> www.technogrowth.fi PUUTUOTTEIDEN JA PUUALAN YRITYSTEN KEHITTÄMINEN kenttäpäällikkö Arto Yletyinen 040 057 8323 YRITYSKEHITTÄMINEN yritysasiamies Matti Lönnroos 0400 674 008 yritysasiamies Osmo Kokkonen 040 558 8108 yritysneuvoja Sanna Hietalahti-Husu 040 701 5066 RAJUPUSU-TOIMIPISTE Juvantie 13, 51900 Juva yritysneuvoja Markku Savola 040 717 7605 Keski-Savo Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto