Kurinalaisuutta ja kuvittelua Luovan kirjoittamisen oppiaine Turun yliopistossa
Luovan kirjoittamisen taustoja Luovan kirjoittamisen perusopinnot käynnistyivät Turussa vuonna 2001. Aineopintoja on voinut opiskella vuodesta 2004 alkaen. Oppiaine on Suomessa ainutlaatuinen. Opettajina toimivat kirjallisen kentän ammattilaiset, kirjailijat, toimittajat ja tutkijat. Opinnot alkavat Johdatus kirjoittamiseen-kurssilla, joka on syksystä 2014 lähtien korvannut perusopintojen pääsykokeet. Seuraavat kurssit keskittyvät proosan, draaman, lyriikan ja tietokirjoittamisen kirjoittamiseen, lukemiseen ja analysointiin. Opetus pitää sisällään luentoja, lukuharjoituksia, vierailuja ja ennen kaikkea kirjoittamista. Pääroolissa ovat opiskelijan omat tekstit ja niiden käsittely pienryhmissä asiantuntijan johdolla. Opiskelijat antavat myös paljon palautetta toistensa teksteistä. Aineopinnoissa syvennetään perusopinnoissa saatuja taitoja. Opiskeltavat lajit ovat pääosin samoja kuin perusopinnoissakin. Aineopinnot huipentuvat lukuvuoden mittaiseen seminaariin, jossa tuotetaan pitkä käsikirjoitus, esimerkiksi romaani tai runokokoelma. Minulle luovan kirjoittamisen opinnot ovat olleet elintärkeitä, sillä niiden ansiosta voin tehdä sitä millä ansaitsen elantoni. Mikään muu oppiaine ei anna vastaavanlaisia valmiuksia työelämään. Marissa Mehr, kirjailija, toimittaja 1
Kaisa Kärki teki vuonna 2009 selvityksen luovan kirjoittamisen opiskelun vaikutuksista. Selvityksen mukaan opiskelu kehitti paljon muutakin kuin kirjoittamisen taitoja. Opiskelijat kokivat luovan kirjoittamisen opiskelusta olevan hyötyä myös muissa yliopisto-opinnoissa. Opiskelijoiden työelämävalmiudet kehittyivät laaja-alaisesti. Esimerkiksi ajankäytön hallinta, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot sekä palautteen antamisen ja vastaanottamisen taidot paranivat. Tottumus kirjoittamiseen, kirjoittamisen tekniikan hallinta sekä tekstin rakenteen jäsentäminen vahvistuivat. Lisäksi opinnot auttoivat opiskelijoita löytämään omaa erityisosaamistaan. Erityisesti aineopinnot kehittivät myös motivaation ja motivoitumisen hallintaa ja vaikuttivat opiskelijoiden ammatti-identiteetin vahvistumiseen. Huomattava osa luovaa kirjoittamista on hakeutunut työtehtäviin, joihin kuuluu paljon kirjoittamista. Luovan kirjoittamisen opiskelijoita työskenteleekin laajalti kirjallisella kentällä. He toimivat esimerkiksi toimittajina, kriitikkoina, kustannustoimittajina, luovan kirjoittamisen ohjaajina, opettajina ja tutkijoina sekä erilaisten kulttuuri- ja taidetapahtumien järjestäjinä. 2
Luovan kirjoittamisen saavutuksia Luovan kirjoittamisen oppiaine auttaa kirjoittajia hiomaan tekstejään tutussa ja turvallisessa yhteisössä, jossa kovaakin palautetta voi antaa ja saada kasvojaan menettämättä. Kustantajille luovan kirjoittamisen kurssit ovat hyviä paikkoja saada suora kontakti kirjoittajiin ja heidän teksteihinsä, jotka ovat jo hioutuneet paljon valmiimmiksi kuin jos ne olisi lähetetty ilman vuorovaikutusta. Pelkästään WSOY on Turun yliopiston mestarikurssilta löytänyt viimeisen kolmen vuoden aikana kolme esikoiskirjailijaa (Henni Kitti, Marissa Mehr, Jussi Seppänen), ja neljäs on prosessissa. Kurssit auttavat siis kirjoittajiensa lisäksi myös kustantajia löytämään helmet massan seasta. Samuli Knuuti, WSOY:n kustannustoimittaja Luovan kirjoittamisen opiskelijoiden tekstejä julkaistaan jatkuvasti esimerkiksi antologioissa (mm. Reviiri) ja kirjallisuuslehdissä (Lumooja, Tuli & Savu). Oppiaineesta on myös debytoinut suuri joukko kirjailijoita, joiden teokset ovat saaneet laajaa tunnustusta ja olleet ehdolla merkittävien kirjallisuuspalkintojen saajiksi. Sain toimittajan töitä oikeastaan heti päätettyäni luovan kirjoittamisen opinnot eikä kustannussopimuksen saamiseenkaan mennyt kauhean kauan - sanoisin, että molemmat ovat pitkälti opintojen ansiota. Iida Rauma, kirjailija, toimittaja 3
Vuoden parhaalle esikoisteokselle myönnettävän Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ehdokkaina ovat olleet muun muassa Jenni Linturi ja Iida Rauma vuonna 2011, Henni Kitti vuonna 2014 sekä Jussi Seppänen ja Daniil Kozlov vuonna 2015. Jenni Linturin teos esikoisteos Isänmaan tähden oli ehdokkaana myös Finlandia-palkinnon saajaksi. Vuonna 2015 Iida Raumalle myönnettiin Jäntin palkinto. Samana vuonna Taina Kuuskorven ja Juho Heikkisen teos Psykologiset testit ja testaukset sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon. Luovan kirjoittamisen opettajina toimii ansioituneita kirjailijoita ja tutkijoita, jotka pystyvät antamaan laadukasta opetusta kukin omalla erityisalallaan. Oppiaineen tuntiopettajina ovat toimineet esimerkiksi kirjailija Petri Tamminen, näytelmäkirjailija, dramaturgi Satu Rasila, runoilija, tietokirjailija Tommi Parkko, kirjailija Kari Levola sekä yleisen kirjallisuustieteen dosentti, tietokirjailija ja kirjallisuusterapeutti Päivi Kosonen. Luova kirjoittaminen yliopistoyhteisössä Luova kirjoittaminen haluaa olla aktiivinen toimija yhteisössään. Oppiaine on aktiivisesti etsinyt ja toteuttanut yhteistyötä muiden oppiaineiden ja koko yliopistoyhteisön kanssa. Esimerkiksi luentosarja ja työpajat, kuten Yhteiskunta ja kirjallisuus (2009), Tarina maailmalla (2011) ja Kirjoittajan avaruus (2015), ovat olleet erittäin suosittuja. Kirjoittamisen prosessiin keskittyvälle opetukselle ja palautteen saamiselle vaikuttaa olevan suuri ja jatkuva tarve koko yliopistoyhteisössä. Työpajatyyppistä opetusta onkin pyritty tarjoamaan sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Esimerkkejä yhteistyönä toteutuneista kursseista ovat myös kotimaisen kirjallisuuden ja musiikkitieteen kanssa järjestetty laululyriikan kurssi, jonka opettajina toimivat muusikko Heikki Salo ja Suomen sanoittajayhdistyksen puheenjohtaja, kirjailija Taina Kuuskorpi, sekä koko humanistisen tiedekunnan opiskelijoille tarjottu Luovaa kirjoittamista graduntekijöille -kurssi, joka on jo kahtena lukuvuonna saanut erinomaiset opiskelijapalautteet. Vuodesta 2013 julkaistu verkkolehti Ote on tuonut luovan kirjoittamisen opiskelijoiden tekstejä laajemman yleisön ulottuville. Opiskelijat osallistuvat lehden toimittamiseen ja kartuttavat näin journalistisen työskentelyn taitojaan. Lehden pää- 4
toimittajana toimii luovaa kirjoittamista opiskellut ja oppiaineen toimintaan monin tavoin osallistunut FM Aleksi Yli-Jama. Kammio Luovan kirjoittamisen opiskelijayhdistys Kammio ry on perustettu vuonna 2004. Kammio toimii luovan kirjoittamisen opiskelijoiden verkostoitumisväylänä ja on aktiivisesti mukana kehittämässä oppiaineen toimintaa. Yhdistys pyrkii luomaan ja kehittämään luovan kirjoittamisen opiskelijoille työmahdollisuuksia ja -kokemusta kirjallisella kentällä ja laajemmin kulttuurialalla. Eräs esimerkki tästä on vuosittain julkaistava, luovan kirjoittamisen opiskelijoiden teksteistä koottava antologia. Antologialle valitaan toimittajat ja toimituskunta, jotka vastaavat kokoelman teeman ja sisällön suunnittelusta, tekstien kokoamisesta ja editoimisesta yhdessä kirjoittajien kanssa. Antologiat ovat monelle kirjoittajalle ensimmäinen julkaisukanava. Kammion antologioilla on oma, jo vakiintunut asemansa Turun vilkkaalla kirjallisuuskentällä. Vuonna 2011 julkaistut Pimeyden ja Luova kirjoittaminen on oppiaine, josta Turun yliopisto voi olla ylpeä luova kirjoittaminen ei tuota vain lahjakkaita fiktion kirjoittajia, vaan sen opit tukevat menestyksekästä opiskelua muissakin oppiaineissa. Kammio ry 5
Valon antologiat olivat osa kulttuuripääkaupunkihanketta. Kannatusyhdistys Turun yliopiston luovan kirjoittamisen kannatusyhdistys perustettiin vuonna 2012 tukemaan luovan kirjoittamisen oppiainetta aatteellisesti ja taloudellisesti. Kannatusyhdistyksen puheenjohtajana on alusta asti toiminut kirjailija Kari Levola. Hallituksessa on mukana tutkijoita, kirjailijoita ja opiskelijoita. Yhdistys on toteuttanut tehtäväänsä monin tavoin: tuottanut oppimateriaaleja, maksanut opettajien matkakorvauksia sekä järjestänyt ylimääräistä opetusta, kuten opiskelijoille maksuttomia mestarikursseja, joilla pitkiä käsikirjoituksia hiotaan kohti julkaisua. Toimintansa mahdollistaakseen yhdistys on järjestänyt suosittuja, alansa huippujen opettamia kirjoituskursseja. Yhdistys on tehnyt yhteistyötä lukuisten kirjallisten kentän toimijoiden kanssa ja vakiinnuttanut siten oppiaineen asemaa varteenotettavana kirjallisuustoimijana. Esimerkiksi vuonna 2015 järjestettiin kirjoituskilpailu yhdessä Savukeidas kustannuksen kanssa. Voittajateos, Kirsi Alanivan romaani, julkaistaan keväällä 2016. Vuonna 2014 kannatusyhdistys osallistui Turun yliopiston luovan kirjoittamisen oppiaineen ensimmäisen tietokirjan tekemiseen. Emilia Karjulan toimittama Kirjoittamisen taide ja taito (Atena) on käytössä luovan kirjoittamisen johdantokurssin lukemistona myös Avoimessa yliopistossa. Vuonna 2015 käynnistyi teoksen jatko-osan suunnittelu. Luovaan tietokirjoittamiseen keskittyvän artikkelikokoelman toimittavat Emilia Karjula ja dosentti, tietokirjailija Tiina Mahlamäki. Monet tahot, esimerkiksi Suomen Kirjailijaliitto, ovat ilmaisseet tukevansa kannatusyhdistyksen toimintaa. Tukijoihin kuuluu myös laaja joukko tutkijoita, kirjailijoita, opiskelijoita ja eri alojen ammattilaisia. Esimerkiksi kunnallisneuvos Pekka Ruola, kansanedustaja Annika Saarikko ja professori Jaakko Hämeen-Anttila ovat ilmaisseet tukensa yhdistykselle. 6
Luovan kirjoittamisen tulevaisuus Luova kirjoittaminen on kansainvälisesti erittäin vireä akateeminen ala tohtoriohjelmineen, julkaisuineen ja konferensseineen. Suomessa luovan kirjoittamisen tutkimus on vielä verrattain pienimuotoista, mutta kiinnostus sitä kohtaan kasvaa. Toistaiseksi Jyväskylän yliopisto on ainoa kotimainen korkeakoulu, jossa on mahdollista suorittaa kirjoittamisen maisteri- ja tohtoriopinnot. Luovan kirjoittamisen oppiaineen piirissä onkin tekeillä kaksi väitöskirjaa, jotka tiivistävät yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa: luovan kirjoittamisen yliopisto-opettaja, kirjailija Niina Repo tutkii sanojen voimaa kriisin kokeneiden toipumisprosessissa ja FM Emilia Karjula kehittää tutkimuksensa osana uudenlaista luovan kirjoittamisen työpajaa, jossa hyödynnetään rituaalin ja leikin mahdollisuuksia. Turun yliopiston luovan kirjoittamisen oppiainetta arvostetaan valtakunnallisesti. Kaisa Kärjen selvityksen mukaan luovan kirjoittamisen opinnot olivat monille merkittävä syy hakeutua opiskelijaksi Turun yliopistoon. Valtaosa aineopinnot suorittaneista kertoi harkitsevansa luovan kirjoittamisen syventäviin opintoihin osallistumista, jos sellaiset Turun yliopistossa järjestetään. Turun yliopistolla onkin mahdollisuus profiloitua luovan kirjoittamisen koulutusta arvostavana ja kehittävänä korkeakouluna. Kirjoittamisen taide ja taito ei oikeastaan edes pyri määrittelemään kirjoittamista. Ei, se kiertelee sitä ja tutkiskelee, tarttuu ennen kaikkea käytäntöön mutta myös ajatusten mukana lennähtelevään teoriaan. Hieno ja rikas yhtälö, minä viihdyn. Kirjojen kamari-blogi 7
Linkkejä Ote: http://www.otelehti.fi/ Kannatusyhdistys: http://www.luovuksissa.com/ Kammio: http://luovakirjoittaminen.org/kammio/ Kaisa Kärjen selvitys: http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/luovakirjoittaminen/documents/luovan_ kirjoittamisen_selvitys.pdf 8
Kirjailijuudesta unelmoiva opiskelija on samassa tilanteessa kuin löytöretkeilijä, kun hän tuijottaa aavaa merta. Taiteilijan mysteeri ei piile hänen uransa alussa tai lopussa, vaan hetkessä, jossa hän saa kannustavaa ohjausta tässä ja nyt. Ja tällaiselle olennolle taiteen koe-eläminen, luominen ovat yhtä tärkeitä kuin tieteen opiskelijalle tieteen tuntemus ja sen suuret saavutukset. Kirjallisuus tuottaa meille kaikkina sivilisaation aikakausina suunnatonta mielihyvää siksi, että me selviämme fiktiotarinoiden lukemisesta aina hengissä: itkien tai nauraen voimme jatkaa elämää ymmärtämällä, että ihmisten runnoutuvan maailman voi pelastaa vain me - ihmiset. Harri István Mäki, kirjailija, ohjaaja, opettaja