Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa



Samankaltaiset tiedostot
Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen

Suomalaisten mielenterveys

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Isokyröstä pendelöijät v Isoonkyröön pendelöijät v. 2011

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Isokyröstä pendelöijät v Isokyröön pendelöijät v. 2009

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila Eija Tommila

Isostakyröstä pendelöijät v Isokyröön pendelöijät v Isostakyröstä toisiin kuntiin pendelöijiä yhteensä 1078

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Päihdeavainindikaattorit

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

0 1 "02-20fg I Valtioneuvosto (vip^tiis fja I

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Kommunerna i sote Kunnat sotessa

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa

Näyttöön perustuvat työmenetelmät. Kris%an Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2015

Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2015

Toukokuun työllisyyskatsaus 2015

UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja Pekka Peura

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 2014

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Syyskuun työllisyyskatsaus 2015

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014

Ostrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia.

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

Huhtikuun työllisyyskatsaus 2015

RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA

Kouluterveyskysely 2008

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Pohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Mielenterveyttä kaikille!

Lokakuun työllisyyskatsaus 2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Yhteisvoimin pakkoa vähentämään

Vaasan työttömyysraportti 1/2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

Vaasan työttömyysraportti 12/2018. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys

Joulukuun työllisyyskatsaus 2014

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Pohjanmaa-hanke

Menetelmät ja tutkimusnäyttö

Heinäkuun työllisyyskatsaus 2014

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Pohjanmaa hanke II vaihe jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta Leena Lodenius

REGERINGENS LAGFÖRSLAG HALLITUKSEN LAKIESITYKSET

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle

Vaasan työttömyysraportti 2/2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys

POHJANMAA. Työllisyyskatsaus

Vaasan työttömyysraportti 4/2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ

Transkriptio:

Tiedosta hyvinvointia 1 Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa Kristian Wahlbeck 23.03.2006 Stakes mielenterveysryhmä ja Helsingin yliopisto Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 22.3.2006

Tiedosta hyvinvointia 2 Att tänka fritt är stort att tänka rätt är större Thomas Thorild 1759-1808

Tiedosta hyvinvointia 3 Interventiotutkimus -prosessitutkimus -vaikuttavuustutkimus -kustannus/vaikuttavuustutkimus

Tiedosta hyvinvointia 4 Miksi vaikuttavuustutkimusta? Hankkeen tulosten levittäminen vaatii vaikuttavuustutkimusta Rajallisten resurssien oikea allokaatio -neljäsosa psykiatrian resursseista hävisi 90-luvulla Arvioimattomat interventiot voivat olla epäeettisiä -potilailla, omaisilla ja veronmaksajilla on oikeus vaatia toiminnalta vaikuttavuutta

Tiedosta hyvinvointia 5 Terveydenhuollon vaikuttavuusongelmat Uusia hoitomuotoja otetaan käyttöön ilman riittävä näyttöä Tehottomiksi osoitettujen hoitojen jatkuva käyttö Uusien, tehokkaiksi todettujen hoitojen viivästynyt käyttöönotto

Tiedosta hyvinvointia 6 Laadukkaan vaikuttavuustutkimuksen ominaisuudet Sisäinen pätevyys Ulkoinen pätevyys

Tiedosta hyvinvointia 7 Sisäinen pätevyys Verrokkiryhmän käyttö rinnakkaisverrokit

Tiedosta hyvinvointia 8 Aikatrendit: Koululaisten masennus Pohjanmaalla 12 10 Keskivaikea tai vaikea masennus, Kouluterveyskysely. % 8 6 4 2 0 Ylä-aste Lukio 1997 1999 2001 2003 2005 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health

Tiedosta hyvinvointia 9 Aikatrendit: Vanhemmuus vanhemmuuden puutetta enemmän ja vanhemmat tiesivät huonommin missä nuoret viettävät viikonloppuiltansa Kouluterveyskysely 2005 Ylä-aste Lukio Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health

Tiedosta hyvinvointia 10 Verrokkiryhmän merkitys - regression to the mean ilmiö

Tiedosta hyvinvointia 11 Verrokkiryhmän merkitys Masennuslääketutkimukset 1955-1966: osuus tutkimuksista jotka raportoi ainakin 70% potilaista parantuneen 58% ei-kontolloiduista tutkimuksista 46% kontrolloiduista tutkimuksista 33% kontrolloiduista ja sokkoutetuista tutkimuksista Smith A, et al. Psychopharm Bull 1969;40(Suppl):1-21

Tiedosta hyvinvointia 12 Verrokkiryhmän muodostaminen -historiallinen -kaltaistaminen -satunnaistaminen

Tiedosta hyvinvointia 13 Satunnaistettu koe -lääketieteen kultastandardi Satunnaistettu Ei-satunnaistettu Ei vaikutusmahdollisuutta (%) Vaikutusmahdollisuus (%) (%) Tutkimusten osuus joissa p=<0.05 8.8 24.4 58.1 Chalmers et al, NEJM, (1983) 309, 1358-61 Chalmers et al., NEJM (1983) 309, 1358-61.

Tiedosta hyvinvointia 14 Entä jos verrokkiryhmää ei voi muodostaa Interrupted time series

Tiedosta hyvinvointia 15 Itsemurhakuolleisuus Suomessa vuosina 1921-2004 Väestö: ikä 15 vuotta 70 Itsemurhien ehkäisyprojekti 60 Miehet Itsemurhia / 100,000 asukasta 50 40 30 20 Naiset Kaikki 10 0 1921 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Lähde: Tilastokeskus

Tiedosta hyvinvointia 16 Sisäinen pätevyys Verrokkiryhmän käyttö Seurannan kattavuus intention-to-treat periaate

Tiedosta hyvinvointia 17 Sisäinen pätevyys Verrokkiryhmän käyttö Seurannan kattavuus Havaintojen riippumattomuus

Tiedosta hyvinvointia 18 Vaikuttavuustutkimuksen sisäisen pätevyyden kriteerit ovat universaaleja

Tiedosta hyvinvointia 19 Havaintojen riippumattomuus -toteutuu *rekisteritutkimuksessa *väestökyselyissä *sokkoutetulla haastattelijalla *riippumattomalla haastattelijalla

Tiedosta hyvinvointia 20 Ulkoinen pätevyys potilasjoukon yleistettävyys intervention yleistettävyys sivuinterventiot tulosmittareiden pätevyys

Tiedosta hyvinvointia 21 Tulosmittarit potilaslähtöinen tutkimus Tulosmittareiden merkitys on eri sidosryhmille erilainen Potilaiden mukaanotto tutkimuksen suunnitteluvaiheessa Relevanttien tulosmittareiden tunnistaminen laadullisten menetelmien avulla Faulkner A, Thomas P. User-led research and evidence-based medicine. Br. J. Psychiatry 2002;180:1-3.

Tiedosta hyvinvointia 22 Systemoitu katsaus Lähtökohtana selkeä kysymys Kattava kirjallisuuden etsintä Tutkimusten valinta Tutkimusten laadun arviointi Valintojen ja arvioinnin toistettavuus Tutkimustulosten homogeenisuus

Tiedosta hyvinvointia 23 Tulosmittarit Pohjanmaa-hankkeessa Rekisterit: eläköitymiset, itsemurhat, päihdekuolemat, psykiatriset hoitojaksot, lapset hoidossa alkolimyrkytyksen takia, sairauspäiväjaksot, syntyneet FAS-lapset, lasten huostaanotot, vankilatuomiot, poliisin kotihälytykset

Tiedosta hyvinvointia 24 Tulosmittarit Pohjanmaa-hankkeessa Kyselyt: -Mielenterveyskysely elämänhallinnan tunne, sosiaalinen verkosto, koettu toimintakyky, asenteet, palveluiden käyttö -Kouluterveyskysely -Työ ja terveys-kysely

Tiedosta hyvinvointia 25 Luoto Pietarsaari Uusikaarlepyy Pedersöre Kruunupyy Tarkastelutaso: Kuntataso tarpeen Vaasa Mustasaari Laihia Isokyrö Närpiö Kristiinankaupunki Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista v. 2003 24,8-30,7 (2) 18,9-24,8 (3) 13-18,9 (3) 7,1-13 (2) 1,2-7,1 (1) Kaikkien kuntien keskiarvo 17,3 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 22.3.2006