JULKAISU 5/2010 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa Toimittanut Ulrica Gabrielsson
Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti keskiviikkona 2.6.2010 seminaarin "Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Alustajina toimivat Dr. Leonidas Karapiperis, Advisor, Directorate General for Research ERA: Research Programmes and Capacity, pääjohtaja Markku Mattila, Suomen Akatemia, rehtori Thomas Wilhelmsson, Helsingin yliopisto, professori Eero Vuorio, Executive Manager, BBMRI, johtaja, professori Olli Kallioniemi Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), johtaja Juha Haataja, CSC Tieteen tietotekniikan keskus ja professori Markku Kulmala, fysiikan laitos, Helsingin yliopisto. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustajat Inkeri Kerola (kesk.), Sirpa Asko-Seljavaara (kok.), Tuula Peltonen (sd.) ja Outi Alanko- Kahiluoto (vihr.). Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.
SISÄLLYSLUETTELO Seminaarin ohjelma European Research Infrastructures and the ESFRI Road Map Dr. Leonidas Karapiperis, Advisor, Directorate General for Research ERA: Research Programmes and Capacity Suomen kansallinen infrastruktuuritiekartta ja rahoitusjärjestelmä Pääjohtaja Markku Mattila, Suomen Akatemia Tutkimuksen infrastruktuurit ja tutkimusedellytykset Helsingin yliopiston strategiassa 2010-2012 Rehtori Thomas Wilhelmsson, Helsingin yliopisto Eurooppalainen biopankkiverkosto Professori Eero Vuorio, Executive Manager, BBMRI Biolääketieteen tulokset kohti kliinisiä sovelluksia Johtaja, professori Olli Kallioniemi, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) Biologisen tiedon tallentaminen ja järjestäminen Johtaja Juha Haataja, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Ilmakehä- ja ympäristötutkimuksen infrastruktuurit Professori Markku Kulmala, fysiikan laitos, Helsingin yliopisto
Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa keskiviikkona 2.6.2010 kello 16.00 19.00 Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio 16.00 Tilaisuuden avaus Kansanedustaja Kimmo Kiljunen 16.10 European Research Infrastructures and the ESFRI Road Map Dr. Leonidas Karapiperis, Advisor, Directorate General for Research ERA: Research Programmes and Capacity 16.30 Suomen kansallinen infrastruktuuritiekartta ja rahoitusjärjestelmä Pääjohtaja Markku Mattila, Suomen Akatemia 16.50 Tutkimuksen infrastruktuurit ja tutkimusedellytykset Helsingin yliopiston strategiassa 2010-2012 Rehtori Thomas Wilhelmsson, Helsingin yliopisto 17.10 Kahvitauko 17.30 Eurooppalainen biopankkiverkosto Professori Eero Vuorio, Executive Manager, BBMRI 17.40 Biolääketieteen tulokset kohti kliinisiä sovelluksia Johtaja, professori Olli Kallioniemi, Suomen molekyylilääketie teen instituutti (FIMM) 17.50 Biologisen tiedon tallentaminen ja järjestäminen Johtaja Juha Haataja, CSC Tieteen tietotekniikan keskus 18.00 Ilmakehä- ja ympäristötutkimuksen infrastruktuurit Professori Markku Kulmala, fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 18.10 Kommenttipuheenvuorot Kansanedustaja Inkeri Kerola, keskusta Kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara, kokoomus Kansanedustaja Tuula Peltonen, sdp Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto, vihreät Keskustelua
European Research Infrastructures and the ESFRI Road Map Tutkas Seminar Helsinki 2 June 2010 Leonidas Karapiperis, DG Research European Commission 1
2 Outline Research Infrastructures in ERA EU Framework Programme Actions for RIs ESFRI Next steps
Research Infrastructures Definition Facilities, resources, and related services used by the scientific community for conducting basic and applied research in the whole range of S&T fields. This includes: - major scientific equipment (e.g. synchrotrons, telescopes, research vessels) - scientific collections, archives and structured information - ICT-based e-infrastructures (grids, communication networks) Single-sited, or distributed (network of distributed centres) ~ 400-500 RI of international relevance in the EU Present expenditure: ~ 100 bn capital investment + 10 bn /year 3
4 Research Infrastructures Importance for Europe Essential for Europe s researchers to stay at the forefront of research development in all S&T fields Attract the best researchers from across the world Allow training thousands of researchers and technicians in the most advanced technologies Key component of Europe s competitiveness in both basic and applied research
5 Research Infrastructures Key Challenges Overcome fragmentation in Europe in the field of Research Infrastructures Improve the efficiency of services and access to European Research Infrastructures Cope with their increasing cost and complexity Optimise implementation of global projects Better integrate RIs in innovation process
Returns and Stakeholders Attraction of private funding Attraction of students to Science Industry-University collaboration (by open access) Brain exchange Instead of brain drain Political visibility and success Improved public research expenditure Higher tax income Improvement of Regional resources Improved local infrastructure (transport, energy, housing,...) New scientific Knowledge new science opportunities International RI More funding to research (structural&industl) Jobs and employment, Local expenditure Improved education & training opportunities Technology and innovation opportunities High quality public Procurement Improved environmental aspects Scientific tourism Construction and competitivity of ERA Possible proprietary use Business opportunities Attraction of industries Spin off companies Higher staff mobility with industry 6 6
7 World-class research infrastructures is one of the key building blocks of the ERA Excellent research institutions and universities Single labour market for researchers ERA World-class research infrastructures Well-coordinated research programmes and priorities (joint programming) Opening of the ERA to the world Effective knowledge sharing
Role of the Community Research Infrastructures actions 1) Optimising the use and balanced development of the best existing research infrastructures in Europe 2) Helping to create in all fields of S & T new research infrastructures of pan-european interest 3) Supporting policy development e.g. ESFRI, e-irg, impact studies international cooperation ERIC 8
9 FP Research Infrastructures action - Evolution of budget from FP2 to FP7 Budget ( M /year) 180 160 140 120 100 80 60 40 20 RSFF CNI + PP DS RTD, NA Access budget 0 FP2 (1987-91) FP3 (1990-94) FP4 (1994-98) FP5 (1998-2002) FP6 (2002-06) FP7 (2007-13)
Support given by FP7 Research Infrastructures action Existing infrastructures New infrastructures Integrating activities Design studies e-infrastructures Construction ( Preparatory phase; construction phase) ESFRI Roadmap Policy development / Programme implementation ( call FP7-INFRASTRUCTURES-2010-1) 10
11 350 300 Number of RIs supported for Transnational Access evolution from FP2 to FP7 Number of transnational users (FP7): ~ 7000 per year Computer Sciences Social Sciences 320 Total for FP7: 575 (estim.) 250 Mathematics and Computer Sciences Social Sciences and Humanities 248 Life Sciences 79 Number of RIs 200 150 100 Life Sciences Environment and Earth Sciences Engineering and Energy Physics and Astronomy 69 112 14 19 131 18 23 18 84 34 Environment Engineering 80 43 50 0 16 10 FP2 (1987-91) 8 11 18 29 FP3 (1990-94) 30 40 FP4 (1994-98) 31 48 FP5 (1998-2002) 94 Physics 99 FP6 (2002-06) FP7 FP7 (2007-08) (2007-08)
12 Characteristics of pan-european Research Infrastructures (incl. e-infrastructures) Offer cutting-edge, essential services, on a noneconomic basis, within an ERA outlook for Conducting leading-edge research Knowledge transmission, knowledge exchanges and knowledge preservation Clear pan-european added value, e.g. part of users coming from non-host countries Selection through international peer-review competition at world level; results published/shared in the public domain
Towards a coherent policy for Research Infrastructures: ESFRI 13 A European Strategy Forum on Research Infrastructures launched in April 2002 Brings together representatives of the 27 Member States, the Associated States, and one representative of the European Commission (EC) To discuss the long term vision at European level and to support the development of a European RI policy From about 240 proposals, 44 projects have been identified through several review stages between 2006 and 2008
The ESFRI roadmap Identifies 44 new (or major upgrade of) Research Infrastructures of pan-european interest The EC funds 3 additional projects from the CERN Council strategic roadmap for particle physics* Social Sc. & Hum. ( 5 ) Life Sciences ( 10 ) Environmental Sciences ( 10 ) Material and Analytical Facilities ( 6 ) Physics and Astronomy ( 11 ) Energy ( 4 ) e-infrastructures (1) SHARE BBMRI ELIXIR ICOS EURO- ARGO EUROFEL ELI TIARA * ECCSEL PRACE European Social Survey ECRIN INFRA FRONTIER LIFEWATCH IAGOS EMFL PRINS CTA JHR CESSDA INSTRUCT EATRIS EMSO EPOS European XFEL SPIRAL2 FAIR IFMIF CLARIN EU- OPENSCRE EN EMBRC SIAEOS EISCAT_3D ESRF Upgrade E-ELT SKA HiPER DARIAH Euro BioImaging ERINHA BSL4 Lab COPAL AURORA BOREALIS NEUTRON ESS KM3NeT ILC- HIGRADE * Distributed research infrastructures Single sited research infrastructures ILL20/20 Upgrade SLHC-PP * The term distributed RI, as used by ESFRI, refers to a facility with one unique name and legal status, one management structure, one strategy and development plan, and having one annual report and fiscal address although its research facilities are located in different sites and different countries 14
15 Implementation of the Roadmap End of 2009: Ten (10) new RIs under implementation : agreement reached; the construction phase of these projects is ongoing or imminent; Eight (8) new RIs moving to implementation : stakeholders are clearly engaged; Ten (10) additional projects into the definition of leading country, financial & technical aspects This has been possible thanks to the synergy with the EC, EP and Council: an EU budget of 135M has supported the start-up phase of several RIs, and the Council, supported by the EP, has approved the new ERIC regulation
16 The ESFRI roadmap Observed impacts The ESFRI Roadmap Attracted Member State s attention to the importance of RIs and to the projects of the ESFRI roadmap Stimulated the development of national roadmaps and the setting-up of priorities in relation to the ESFRI roadmap Mobilised many countries to host an ESFRI project or participate in others
17 The ESFRI roadmap Potential further impacts Harmonization/standardization in the operation of distributed RIs Coordination and optimisation of national and European investments European projects stimulate complementary national investment (e.g. development of national Centers for Free-Electron Laser Science to take advantage of opportunities that will be offered by X-FEL)
Community legal framework for new research infrastructures A European Research Infrastructure Consortium (ERIC) An easy-to-use legal instrument providing: the spirit of a truly European venture a legal personality recognized in all MS some privileges / exemptions allowed at a national level for intergovernmental organisations Membership: Member States and Associated Countries Third States Intergovernmental organisations A State may be represented by one or more public entities or private entities with a public-service mission 18
19 Finland s participation in FP7 RI projects (as of end 2009) 45 participations in 35 projects (10 related to e- infrastructures) Participation in 14 preparatory Phase projects (out of 34) Additional support to two ESFRI projects (without formal participation in Preparatory Phase)
Next steps Implementation of ESFRI Roadmap Improved governance Implementing new ERIC legal framework Continue to support integration of existing RIs to ensure their optimum use and development Enhance international dimension of RIs Elaborate role of RIs in the next FP 20
For further information ESFRI on CORDIS http://cordis.europa.eu/esfri/ ERIC http://ec.europa.eu/research/infrastructures FP7 Programme http://cordis.europa.eu/fp7/ ERA http://ec.europa.eu/research/era/ 21
Thank you for your attention 22
Suomen tutkimusinfrastruktuurit ja tiedepoliittiset linjaukset Markku Mattila Pääjohtaja 2.6.2010 1 14.6.2010
Suomen Akatemian tavoitteita parantaa tutkimuksen laatua, uudistumista, kansainvälisyyttä, kilpailukykyä ja tieteidenvälisyyttä edistää yhteistyötä niin kansallisissa kuin kansainvälisissä tutkimusinfrastruktuureissa tukee tutkijankoulutusta sekä osaamisen, asiantuntijuuden ja tietopääoman kasvattamista suomalaiset tutkimusympäristöt kansainvälisesti houkuttelevia 2 12.3.2010
TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIN KÄSITE Tutkimusinfrastruktuurit (jäljempänä infrastruktuurit) ovat tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varanto, joka mahdollistaa tutkimus- ja kehitystyön innovaatiotoiminnan eri vaiheissa, tukee organisoitunutta tutkimustyötä sekä ylläpitää ja kehittä tutkimuskapasitettia (Kansallisen tason infrastruktuurit, nykytila ja tiekartta; Opetusministeriön julkaisuja 2009:1). 3 12.3.2010
TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIN KÄSITE Keskitetty (single-sited) infrastruktuuri on tarkoituksenmukainen aloilla, jotka vaativat suuria investointeja kalliisiin tutkimuslaitteisiin. Keskitettyyn infrastruktuuriin voi kuulua myös etäyksiköitä tai sillä voi olla myös etäkäyttömahdollisuuksia. Hajautettu (distributed) infrastruktuuri on luonteva aloilla, joissa käytettävät resurssit ovat maantieteellisesti erillään. Hajautettu infrastruktuuri voi myös tuottaa yhteisiä, keskitettyjä palveluja. Virtuaalisia (virtual) infrastruktuureja ovat esimerkiksi tietokannat, arkistot, yms., joihin tutkijat pääsevät käyttäjiksi omilta työasemiltaan. 12.3.2010 4
Tutkimuksen infrastruktuurit Asia jo pitkään tiedepoliittisella agendalla: TTN 2006: ehdotus 20 milj. tasokorotus - ei toteutunut TTN 2008: ehdotus 55 milj. tasokorotus 5 14.6.2010
6 14.6.2010
Johtopäätös On painavia syitä todeta, että perusedellytykset korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen harjoittamiselle suomalaisissa yliopistoissa eivät ole pysyneet kunnossa. Suomen tieteen tila ja taso 2009, s. 248 7 14.6.2010
Kehittämissuosituksia Tutkimuksen infrastruktuurit - tiekartan esittämät investoinnit toteutettava vuoteen 2016 - luotava kansallinen infrastruktuurien rahoitusjärjestelmä Tutkimusjärjestelmän kansainvälistäminen - kansainvälinen näkyvyys ja aktiivinen osallistuminen EU-ohjelmiin - julkaisustrategia Tiede yhteiskunnassa - tutkimuksen asemaa yhteiskuntapolitiikassa vahvistettava (esim. Itämeri) 8 14.6.2010
9 14.6.2010
ESFRI Suomen aktiivinen osallistuminen ESFRI-hankkeisiin on tärkeää vahvistaa Suomen tutkimusjärjestelmää tukee Euroopan tutkimusaluetta (ERA) rakentaa tieteen kansainvälisyyttä avaa tien kansainvälisiin verkostoihin Suomalaisten tutkijoiden tulisi päästä johtavaan rooliin jossakin/joissakin hankkeissa Pohjoismainen yhteistyö tutkimusinfroissa toimivaa 10 14.6.2010
Tutkimusinfrastruktuurit hyvinvoinnin edistäjänä 11 14.6.2010
12 14.6.2010
Innovaatiopoliittiset perusteet tutkimusinfrastruktuureille Tutkimusinfrastruktuuripolitiikka on osa kansallista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. Jotta tutkijat voivat tehdä työtään tuloksellisesti, he tarvitsevat käyttöönsä ajantasaisen tutkimusinfrastruktuurin. Sen rakentaminen, kehittäminen ja ylläpito vaativat pitkäjänteistä suunnittelua ja taloudellista sitoutumista. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö on entistä tärkeämpää tutkimusinfrastruktuurien rahoituksessa ja käytössä. Suomalaista tutkimusinfrastruktuuria on tarkasteltava kokonaisuutena, ja sitä on kehitettävä määrätietoisesti. 13 14.6.2010
Ajantasaisen tutkimusinfrastruktuurin haasteita rakentaminen, kehittäminen ja ylläpito pitkäjänteinen suunnittelu määrätietoinen kehittäminen taloudellinen sitoutuminen kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö priorisointi 14
ESFRI projektit Suomen tiekartalla 2009 Proposal for the Roadmap Construction Construction Stage Costs M *) national /ESFRI Social Sciences and Humanities 21,1 Finnish Language Resource Consortium (FIN-CLARIN) 2009-2020 5,0 ESFRI European Social Surv ey (ESS) 2007- not existent ESFRI Council of European Social Sciences Data Archiv es (CESSDA) 2010-2014 1,1 ESFRI Environmental Sciences 24,1 LIFEWATCH and Fin LTSER 2010-2019 15,6 national/ ESFRI Env ironmental and Atmospheric Sciences (ICOS) 2009-2011 7,5 ESFRI Biomedical and Life Sciences 48,6 The European infrastructure for phenoty ping and archiv ing of model mammalian genomes (Infrafrontier)* *) 15estimation 14.6.2010 in 2008 2011-2014 5,1 ESFRI European Adv anced Translational Research Infrastructure (EATRIS)** 2010-2012 10,0 ESFRI European Life Science Infrastructure for Biological Information (ELIXIR) 2010-2013 16,5 ESFRI Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure (BBMRI)** 2010-2013 17,0 ESFRI Energy Research 10,0 Jules Horowitz Materials Testing Reactor (JHR MTR ) 2008-2014 10,0 ESFRI Materials Science and Analytics 44,6 European Sy nchrotron Radiation Facility (ESRF) 2008-2017 0,6 ESFRI Physics and Technology 8,2 Facility for Antiproton and Ion Research (FAIR) 2008-2017 5,5 ESFRI e-infrastructures 73,0 Partnership for Advanced Computing in Europe (PRACE) 2010-2013 16,0 ESFRI
Vuoden 2004 infrastruktuurihaku Ensimmäinen infrastruktuurihaku vrt. laitehaku Hakijoina yliopistot, tutkimuslaitokset tai muut taustaorganisaatiot Priorisoidut listat Vähintään 25 % omavastuuosuus Hakemuksia 29 organisaatiolta 271 hakemusta haettu rahasumma 51,3 M 16 14.6.2010 Rahoitus osoitettiin 108 hankkeelle yhteensä 20 M
Vuoden 2004 infrastruktuurihaku - vaikuttavuusarviointi Arviointia varten pyydettiin vapaamuotoiset selvitykset infrastruktuurin merkityksestä ja vaikutuksesta kesäkuussa 2006 Anna Kalliomäki, Henriikka Katila, 2006 Selvityksistä tuli ilmetä infrastruktuurin - tarpeellisuus tieteellisen tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen kannalta - strateginen merkittävyys - valtakunnallinen merkittävyys - yhteiskäyttö (eri ryhmät, useat yliopistot, tutkimuslaitokset tms., myös kansainvälisesti) - merkittävyys tutkimustulosten hyödyntämisessä Vastausprosentti 93 17 14.6.2010
Vuoden 2004 infrastruktuurihaku - vaikuttavuusarviointi 1. Infrastruktuurin tarpeellisuus tieteellisen tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen kannalta - välttämätön tutkimuksen tekemiselle (33%) - tutkimusta on pystytty laajentamaan uusille aihealueille - tutkimuksen laadun parantuminen ja työskentelyn tehostuminen (20%) - runsas käyttäjäkunta ja korkea käyttöaste (17%) - erittäin tarpeellinen tutkijankoulutuksen kannalta - infrastruktuurin merkitys tuotetuissa opinnäytetöissä ja tohtorien määrässä (50%) - opetuksen ja kurssivalikoiman monipuolistuminen (25%) - modernin laiteosaamisen lisääntyminen (10%) 18 14.6.2010
Vuoden 2004 infrastruktuurihaku - vaikuttavuusarviointi 2. Infrastruktuurin - strateginen merkittävyys - valtakunnallinen merkittävyys - edesauttaa tutkimusryhmän kilpailukykyä kansainvälisellä tasolla (40%) - vahvistaa tutkimusta yliopiston, laboratorion tai tutkimusryhmän strategisilla painoaloilla (10%) - tutkimusedellytysten paraneminen, kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen (30%) - ainoa laatuaan Suomessa (20%) - yhteistyön lisääntyminen Suomessa tai kansainvälisesti (40%) 19 14.6.2010
Vuoden 2004 infrastruktuurihaku - vaikuttavuusarviointi 3. Infrastruktuurin yhteiskäyttö - vähintään kahden organisaation yhteiskäytössä (75%) - yritysyhteistyötä (20%) kemia, biokemia, tietotekniikka, fysiikka, solu- ja kehitysbiologia teollisuusprojektit, Tekes- ja EU-hankkeet - kansainvälinen yhteistyö infrastruktuurin käytössä (50%) Eurooppa, USA, Kanada, Uusi-Seelanti, Kiina, Venäjä, Etelä-Afrikka - globaali käyttäjäyhteisö avoimet tietokannat, virtuaalikirjasto, GRID-infrastruktuuri 20 14.6.2010
Vuoden 2004 infrastruktuurihaku - vaikuttavuusarviointi 4. Infrastruktuurin merkittävyys tutkimustulosten hyödyntämisessä Yleisesti ottaen hyödynnettävyyttä ei vielä vuonna 2006 pystytty ainakaan tieteelliseltä kannalta arvioimaan. "Olisi mielenkiintoista selvittää, miten tutkimustulosten hyödyntäminen on toteutunut viiden vuoden päästä." 21 14.6.2010 - mahdollistanut paikallisille yrityksille maksullisen palvelututkimuksen - myötävaikutus uuden yrityksen perustamiseen - tutkimustuloksista syntyneet patentit - tutkimustulosten hyödyntämisodotuksia mm. mikro- ja nanoelektroniikkateollisuudessa, maa- ja metsätaloudessa, lääketeollisuudessa - lääketieteelliset saavutukset ja kansanterveyden edistäminen patentoitavat lääkeaineet, uudet yhteydet geenien ja tautiprosessien välillä, uusien sytostaattien kehitystyö
Vuoden 2004 infrastruktuurihaku - vaikuttavuusarviointi Yhteenveto Ohjelmassa tuettiin strategisesti merkittäviä infrastruktuurihankkeita - strateginen merkittävyys joko kansainvälisen kilpailukyvyn paranemisen tai oman organisaation strategisten painoalojen tukemisen kautta Rahoitetut infrastruktuurit valtakunnallisesti erittäin merkittäviä tutkijankoulutuksen kannalta - modernien infrastruktuurien tarjoama laiteosaaminen Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ja -käyttö - hyvät laitteet houkuttelevat tutkijoita - mahdollisuus yritysyhteistyölle - yhteiskunnallisesti merkittävää tulosten hyödyntämistä 22 14.6.2010
Infrastruktuurit Suomen Akatemian näkökulmasta Korkeatasoisen infrastruktuurin varmistaminen on välttämätöntä tieteen uusien tulosten saavuttamisessa Infrastruktuurien kehittäminen tukee Akatemian linjauksia: kansainvälistyminen osaamisen ja kilpailukyvyn kasvattaminen tutkimuksen laadun parantaminen huippututkijoita ulkomailta Suomeen Akatemian hallitus esitti elokuussa 2008 rahoituksen kiireellistä järjestämistä Akatemia toteuttanut infrastruktuurihakuja vuosina 1996, 1999, 2004 23 14.6.2010
SUOMEN AKATEMIAN LINJAUKSET Pysyvien rakenteiden ja toimintaprosessien luominen välttämätöntä Kansainvälisissä tehtävissä tiivis yhteistyö ministeriöiden ja muiden rahoittajien kanssa 1. Suomen Akatemia on aktiivinen toimija ja yhteistyökumppani. 2. Työnjaosta sovitaan Suomen Akatemian ja opetusministeriön kesken. 3. Suomen Akatemia tukee ehdotusta kansallisen toimielimen perustamista ja sen sijoittamisesta 12.3.2010 24
SUOMEN AKATEMIAN LINJAUKSET 4. Akatemia rahoittaa tutkijoiden pääsyä hyödyntämään kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusinfrastruktuureja. 5. Akatemia pyrkii vaikuttamaan kansallisen ja kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuuripoliittisiin ratkaisuihin. 6. Akatemian budjettiin tulee varata oma momentti ja riittävä määräraha tutkimusinfrastruktuureille. 12.3.2010 25
Valmistelutyö Suomessa Tutkimuksen tietoaineistot: http://www.csc.fi/sivut/e-infra/tietoaineistot Kansallinen digitaalinen kirjasto hanke (valmisteilla) Kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurit NYKYTILA JA TIEKARTTA (Opetusministeriö 2009; www.research.fi) Valtion tiede- ja teknologianeuvoston ja opetusministeriön työryhmien muistiot vuosilta 2003, 2004, 2007, 2008 ja 2009 Valmistelutyö Euroopassa European Strategy Forum on Research Infrastructures (ESFRI) è http://cordis.europa.eu/esfri/ INFSO/ e-irg è http://www.e-irg.eu/publications/roadmap.html 26
Tutkimuksen infrastruktuurit Helsingin yliopistossa Rehtori Thomas Wilhelmsson www.helsinki.fi/yliopisto 1
Tutkimusinfrastruktuurit [ ] ovat tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varanto, joka mahdollistaa tutkimus- ja kehitystyön innovaatiotoiminnan eri vaiheissa, tukee organisoitunutta tutkimustyötä sekä ylläpitää ja kehittää tutkimuskapasiteettia. Kansallisen tason infrastruktuurit: Nykytila ja tiekartta. Opetusministeriön julkaisuja 2009:1. 14.6.2010 2
Helsingin yliopisto on mukana sekä kansainvälisissä että kansallisissa tutkimusinfrastruktuureissa 1. Kansainväliset infrastruktuurit ESFRI-hankkeet CERN 2. Kansalliset Biokeskus Suomi, FIMM N. 70 kansallisen tiekartan infrastruktuuria 3. Yliopiston sisäiset Erillislaitospolitiikka Tiedekuntien tutkimus- ja opetusinfrastruktuurit www.helsinki.fi/yliopisto 14.6.2010 3
Yliopiston strategia ja tutkimusinfrastruktuurit HY:n infrastruktuuriohjelma Lisäpanostuksia infrastruktuureihin Infrahaku Painoalat Tutkimusinfrastruktuuritoimikunta Perustettiin rehtorin päätöksellä korvaamaan aiempi laitetoimikunta Valmistelee yliopistolle infrastruktuuriohjelman Esittää rehtorille omien investointien kohdentamispäätökset sekä priorisoi Suomen Akatemian infrastruktuurihaun hakemukset Strategiassa korostamme infrastruktuuri-investointien pitkäjänteisyyden merkitystä www.helsinki.fi/yliopisto 14.6.2010 4
Järkevä infrastruktuuripolitiikka Tiedekunnat Yhteistyökumppanit Erilliset laitokset www.helsinki.fi/yliopisto 14.6.2010 5
Huipulle ja yhteiskuntaan! Korkeatasoiset tutkimustulokset Tutkimushenkilöstö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Pitkäjänteinen investointi tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen ja ylläpitoon Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 14.6.2010 6
Toiveita tulevalle hallitukselle Luodaan keskitetty ja koordinoitu tutkimuksen infrastruktuuripolitiikka (UNIFI:n hallitusohjelmatavoitteet) sasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 14.6.2010 7
Eurooppalainen biopankkiverkosto (BBMRI) ja Biokeskus Suomi (BF) Eero Vuorio Tutkas 02.06.2010
Esityksen sisältö 1. BBMRI (Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure) ESFRItiekartalla. Valmisteluvaihe. 2. BBMRI-ERIC: monikansallisen biopankin rakennusvaihe 3. Biokeskus Suomi: kansallisten bioalan infrastruktuuriverkostojen perustaminen ja teknologiapalveluiden rahoittaminen 4. BBMRI.FI: kansallisten biopankkien organisoituminen. Miten Suomen tulisi osallistua BBMRI-ERIC:in toimintaan?
BBMRI:n valmisteluvaihe 2008-2010 Biopankkien verkostorakenteen luominen (52 osallistujaa ja noin 200 liitännäisjäsentä); tietokannan luominen nykyisistä potilasperäisistä näytekokoelmista. Suuruuden ekonomia, kansainvälisen yhteistyön esteiden vähentäminen ja yhteisten toimintaohjeiden laatiminen. Myös tutkimuksessa ja diagnostiikassa tarvittavien biotunnistemolekyylien kokoelma. Käytettävien tiedonkeruu-, analyysi- ja tallennusmenetelmien & toimintaperiaatteiden yhdenmukaistaminen. Tietoturvan vahvistaminen ja eettisten ja yhteiskunnallisten seikkojen huomioiminen.
BBMRI:n hajautettu rakenne Keskustoimisto (Itävalta) Kansalliset koordinaatiokeskukset (BBMRI.FI) Kansall. biopankit teknol.keskukset rekisterit jne Sairaaloiden ja yliopistojen biopankit; tutkimusyksiköt
Euroopan maiden osallistuminen BBMRI:hin
Alkamassa BBMRI:n rakennusvaihe (construction phase) Oikeusaseman saavuttaminen: ERIC (European Research Infrastructure Consortium); uusi,monimutkainen hakuprosessi Edellyttää jäsenmaiden sitoutumista ja taloudellista tukea Perustamiasiakirja ja sopimuskäytännöt työn alla
BBMRI:n rakennusvaihe Suomalaistutkijat aktiivisesti mukana STM:n edustaja mukana OKM:ltä tukea kansalliseen valmisteluun (BBMRI, EATRIS ja ELIXIR), mutta... - ei biopankkilakia - kansallinen työnjako epäselvä (vastuutaho?) - neuvotteluvaltuudet jäsenmaksuasioissa ja perustamisasiakirjoissa?
BBMRI:n suunniteltu hallintorakenne Assembly of Members Finance Committee Funders Scientific and Stakeholder Patients Clinicians Ethical Advisory Committee Director General Executive management Committee of (nodes &facilities directors) Board Industry Partners Users Facilities Facilities node BBMRI.XX Participants Participants 1
Biokeskus Suomi Biocentrum Helsinki Biocenter Kuopio Biocenter Oulu BioCity Turku Biotekniikan Instituutti (HY) Institute of Medical Technology, Tampere Yhteistyösopimus FIMM (Suomen molekyylilääketieteen keskus)
Suomalaisen tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen Biokeskus Suomen keskeisin tehtävä on biokeskusten infrastruktuurien ja teknologiapalveluiden kehittämien yhteistyössä ministeriöiden ja jäsenyliopistojen kanssa, synergiaetuja tavoitellen ja päällekkäisyyksiä välttäen
Infrastruktuuriverkostot Bioinformatiikka Biologinen kuvantaminen Genomitutkimuksen metodit Malliorganismit Proteomiikka and metabolomiikka Kantasolut ja biomateriaalit Rakennebiologia ja biofysiikka Translationaalinen tutkimus Virukset, geeninsiirrot ja soluhoidot
Biokeskus Suomen infrastruktuuriverkostot ESFRI-hankkeitten tukena Biokeskus Suomen infrastruktuuriverkostot kokoavat lähes kaikki ESFRI-hankkeissa toimivat kansalliset tahot ja tarjoavat täten valmiin kansallisen rakenteen eurooppalaiseen yhteistyöhön.
BBMRI.FI pohjoismaisen esimerkin mukaisesti Koordinaatiotaho Biocenter Finland WP1 Hankkeen koordinointi ja johtaminen (THL/BF) WP2 Epidemiologiset näytekokoelmat (THL) WP3 Tautiorientoituneet näytekokoelmat (yliopistot, SHPt) WP4 Näytteiden molekulaarinen karakterisointi (BF, FIMM) WP5 IT-ratkaisut (CSC, SHPt, FIMM); WP6 Rekisterien hyödyntäminen (ReTki) WP7 Näytteiden käsittely-, säilytys- ja jakeluyksikkö (THL, FIMM, SHP) WP8 Eettiset, juridiset ja taloudelliset ratkaisut (STM, OPM, SA, etc)
Miten suomalainen biopankkitoiminta tulisi kytkeä eurooppalaiseen prosessiin? Epidemiologiset kohortit (THL) ovat mukana Yliopistojen ja sairaanhoitopiirien näytekokoelmat eivät Metodien ja prosessien standardisointi, IT-harmonisointi etenee Euroopassa huolimatta siitä onko Suomi mukana! Mikä on Suomen ambitiotaso? Vastuuministeriöt STM & OKM. Millaisiin toimintamalleihin halutaan/voidaan sitoutua? Biopankkilainsäädännön puute
Biolääketieteen tulokset kohti kliinisiä sovelluksia Olli Kallioniemi Johtaja, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM olli.kallioniemi@helsinki.fi FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi
Translaatio: Tämän päivän keskeinen haaste biolääketieteen tutkimuksessa Tutkija Löydös Lääkäri/ Potilas Diagnoosi Lääke 02.06.2010 Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa www.fimm.fi 2
Uuden polven DNA sekvenoinnin kehitys Isolta genomikeskukselta kuluva aika ihmisen koko genomin (3200 Met x 10X) sekvenointiin 2001: 10 vuotta (>200 M ) 2008: 4 päivää (200,000 ) 2009: 4 tuntia (50,000 ) 2010: 14 min (<10,000 )* *Beijing Genome Institute: 130 HiSeq Illumina sekvenaattoria www.fimm.fi
Tarve translationaaliselle tutkimukselle Biolääketieteen läpimurtojen hyödyntäminen pysähtyy kuiluun koska akateeminen tutkimus ei johda kaupallisesti tai kliinisesti hyödynnettäviin löydöksiin Keskeinen kilpailukykyyn liittyvä haaste maailmassa, myös Euroopan (ja erityisesti Suomen) kannalta Kuilu suurentunut tieteen nopeiden edistysaskelten ja yritysmaailman muutosten myötä EATRIS hanke pyrkii rakentamaan Eurooppalaista infrastruktuuria translationaalisen tutkimuksen edistämiseksi 02.06.2010 Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa www.fimm.fi 4
EATRIS - European Advanced Translational Research InfraStructure in Medicine Biolää ääketieteellinen tutkimus Yliopistot & tutkimuslaitokset Kliininen lääketiede, terveydenhuolto Teollisuus 02.06.2010 Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa www.fimm.fi 5
EATRIS: Eurooppalainen translationaalisen infrastruktuurin valmisteluhanke 2008-2010 Infrastruktuuri tutkimuslöydösten viemiseksi kohti kliinisiä sovellutuksia Lääkekehitys Kuvantaminen Rokotteet Diagnostiikka Suomi vetää diagnostiikan kehittämisen infrastruktuurin määrittelyä 02.06.2010 Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa www.fimm.fi 6
Translationaalisen tutkimuksen merkitys poliittisesti Tutkijat, laitokset ja tutkimusrahoittajat: Lääkärit: Tutkimuksen hyöty ja sovellukset paranevat Uusia ja parempia hoitoja oikeille potilaille Potilaat ja kansalaiset: Tutkimuksen hyöty ty, arvostus ja ymmärrys Terveydenhuoltojärjestelm rjestelmä: Tehokkuus, oikea hoito oikeille potilaille Elikeinoelämä: Parempia tuotekehitysmahdollisuuksia 02.06.2010 Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa www.fimm.fi 7
Biolääketieteen infrastruktuurit liittyvät läheisesti toisiinsa ja niitä on syytä kehittää yhdessä THL Biopankki Terveystiedot Tutkimustulokset Kansalliset tutkimusinfrastruktuuriverkostot FIMM Biomedinfra.fi CSC IT-ratkaisut Bioinformatiikka Tiedon louhinta ja mallitus Riskiarviot ja -mallit Diagnostiikan kehitys Henkilökohtainen lääketiede Tutkimusta, tietoa ja terveyttä suomalaisille Kilpailukykyä Suomelle EU:lle 02.06.2010 Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa www.fimm.fi 8
Esimerkki diagnostiikan kehittämisen tarpeesta 100 Lääkeresponssi (%) 80 Kipulääkkeet 60 40 20 Syöpälääkkeet 0 Spears et al., Trends Mol Med, 2001; 2 Lazarou et al., JAMA, 1998 Jonathan Knowles Translationaalisen tutkimuksen ja henkilökohtaisen lääketieteen FiDiPro professori (HY/FIMM) Aiemmin tutkimusjohtajana Hoffman La Roche, Basel 02.06.2010 Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa www.fimm.fi 9
Paremman diagnostiikan merkitys Molekyylidiagnostiikka 1 Spears et al., Trends Mol Med, 2001 2 Lazarou et al., JAMA, 1998 Lääkehoito ja lääketutkimus tulisi kohdentaa spesifisiin potilasryhmiin, jotka siitä hyötyvät. Tunnistus molekyylibiologisten ominaisuuksien ja diagnostisten biomarkkerien avulla 02.06.2010 Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa www.fimm.fi 10
Mitä diagnostiikan infran kehittämiseen tarvitaan? Biopankkinäytteet Kliiniset seurantatiedot, kliininen osaaminen ja yhteistyö Molekyyliprofilointi ja bioinformatiikka Diagnostisten analyysien laboratoriokehitys, testaus ja validointi Diagnostiikan kehitysprosessin osaaminen (IPR, regulatoriset seikat, kaupallinen yhteistyö) 02.06.2010 Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa www.fimm.fi 11
Suomen edellytykset translationaalisen tutkimuksen (esim. diagnostiiikka) kehittämisessä Korkeatasoinen kliininen tutkimus Perinteisesti hyvä tutkija-klinikko yhteistyö Mittavat biopankkiaineistot Rekisterit, tutkimustiedot, terveydenhuolto-organisaatio Informaatioteknologia Diagnostiikan alan osaaminen, perinteet, yritykset 02.06.2010 Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa www.fimm.fi 12
Mitä toimenpiteitä tarvitaan? Sitoutuminen keskeisiin bio- ja lääketieteen infrastruktuureihin EU-tasolla ja Suomessa Pitkäjänteisen rahoituksen varmistaminen biolääketieteen infrastruktuureihin, jotka tukevat translaatiota: Translationaalinen tutkimus (EATRIS) Bioinformatiikka (ELIXIR) Biopankki (BBMRI) Tutkimus- kehitystarkoitukseen soveltuvan biopankkilain voimaantulo, mahdollistaen tietojen tallentamisen, yhdistämisen ja analyysin 02.06.2010 Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa www.fimm.fi 13
EATRIS - European Advanced Translational Research InfraStructure in Medicine Biolää ääketieteellinen tutkimus Yliopistot & tutkimuslaitokset Kliininen lääketiede, terveydenhuolto Teollisuus Akateeminen infrastuktuurihanke tutkimuksen hyödyn ja merkityksen optimoimiseksi 02.06.2010 Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa www.fimm.fi 14
Translaatio: Tämän päivän keskeinen haaste biolääketieteen tutkimuksessa Tutkija Löydös Lääkäri/ Potilas Diagnoosi Lääke 02.06.2010 Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa www.fimm.fi 15
Translaatio: Tämän päivän keskeinen haaste biolääketieteen tutkimuksessa Akateem. tutkimus SA OKM Yritysmaailma TEKES STM TEM 02.06.2010 Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa www.fimm.fi 16
Biologisen tiedon tallentaminen ja järjestäminen Juha Haataja palvelujohtaja, CSC Juha.Haataja@csc.fi CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd.
Suomi tiiviissä yhteistyössä Biolääketieteessä vahva painotus integraatioon (biopankit, bioinformatiikka, lääketieteelliset sovellukset)
Suomalainen e-infrastruktuuri biolääketieteessä EBI
Ympäristöystävällisiä ja edullisia ICT-palveluja: Hyödynnä viileää ilmastoa ja vapaajäähdytystä Air vs Water cooling 5
Vanhoista paperitehtaista ja ruukeista datakeskuksia? 6
Ilmakehä- ja ympäristötutkimuksen infrastruktuurit Markku Kulmala Helsingin yliopisto
Atmospheric CO 22 Concentration Year 2008 Atmospheric CO 2 concentration: 385 ppm 38% above preindustrial
Trajectory of Global Fossil Fuel Emissions CO 2 Emissions (GtC y -1 ) 10 9 8 7 6 Actual emissions: CDIAC Actual emissions: EIA 450ppm stabilisation 650ppm stabilisation A1FI (Avgs.) A1B A1T A2 B1 B2 2006 2005 2007 2008 Growth rate year ppm y -1 2000 1.24 2001 1.85 2002 2.39 2003 2.21 2004 1.61 2005 2.41 2006 1.79 2007 2.17 2008 2.28 5 1990 1995 2000 2005 2010 Raupach et al 2007, PNAS; Global Carbon Project 2009
Atmospheric Brown Cloud (Pollution)
The Climate System: Interactions The climate system: interactions A. Grelle, 2005
How to meet the research needs? empirical and experimental (laboratory, field, instrument developing...) theoretical (basic theories, simulations, model development..) Kulmala et al., 2009, EUCAARI, ACP
ICOS Integrated Carbon Observation System A research Infrastructure to measure, understand and predict the global cycles of greenhouse gases
Finnish ICOS stations ICOS station Supporting station Construction phase 2010-2011 (2 + 2 M funding) Operation phase 2012-2031 ICOS/ERIC/HQ in Finland
PALLAS GAW
SMEAR II-station (boreal forest, country side)
Continuous Measurements
Suomen tutkimustoiminta Tieteelliset tavoitteet: Ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten ymmärtäminen Ilmastojärjestelmän ja ekosysteemien toimintamekanismien ja vuorovaikutusten ymmärtäminen Ilman laatu ja sen vaikutusten ymmärtäminen Tiedepoliittiset tavoitteet: Suomi maailman kärkeen ilmakehä- ja ilmastotutkimuksessa Tutkimusresurssien vahvistaminen Eurooppalaisen tutkimusinstituutin perustaminen Nobel-palkinto Suomeen Yhteiskunnalliset tavoitteet: Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sen vaikutuksiin sopeutuminen Tutkimustiedon tuominen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon Monipuolisten ilmastoalan asiantuntijoiden kouluttaminen