Sininauhaliitto - kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto

Sininauhaliitto - kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto KUVA TIMO SJÖBLOM Yhdessä pärjäämme 2/2003

Ihmisen hätä säilynyt tsaarinvallasta tasavaltaan Luentomatkalla Pietarissa pyydettiin esittelemään Sininauhaliittoa. Siellä, paikan päällä, oli häkellyttävää oivaltaa, että toiseksi vanhin jäsenyhteisömme on perustettu 1883 ja se joutui hankkimaan monien mutkien kautta toimilupansa tsaarin hallinnolta Pietarista! Järjestöihmisten tuli silloin huolellisesti perustella se, että kyseessä ei ollut uhkaava poliittinen liike vaan järjestö, joka halusi auttaa asunnottomia, köyhiä ja alkoholin kanssa kurimukseen joutuneita. Kului sata ja yksi vuotta, että tämä ja muut kristilliset päihdejärjestöt löysivät yhteistoimintaliitokseen Sininauhaliiton. Kaikkein vanhimmalla jäsenyhteisöllä ei ollut perustamisvaikeuksia, mutta Pietarista sekin lupansa haki. Keisari Aleksanteri II vastasi 1867 keisarillisin leimoin, hienolle paperille painettuna anomukseen, joka oli otsikoitu Suurivaltaisin, Kaikkein Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas. Viime talven vaalikamppailussa ja uuden hallituksen ohjelmatyön aikana on jouduttu pohtimaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pahoinvoinnin pesäkkeitä. Teemat ovat samat kuin 1800-luvun jälkipuoliskolla. Asunnottomuus ei ole poistunut. Köyhyys uhkaa syventyä. Alkoholista ja huumeista kannetaan huolta ja varsinkin nyt, kun vuoden 2004 alkoholipoliittiset muutokset alkoholin hintaan ja saatavuuteen ovat ovella. Nyt kiinnitetään huomiota erityisesti lasten ja nuorten turvalliseen kasvuun ja perheiden hyvinvointiin. Työttömyydestä on tullut politiikan yksi haastavimmista ongelmista. Vaikka Suomi on jo viime vuosisadan alussa vapautunut tsaarinvallasta ja muodostanut demokratian, silti poliittinen päätöksenteko joutuu kantamaan huolta demokratian tilasta. Nyt käynnistetään erityinen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma. Tässä maisemassa Sininauhaliitossa on pohdittu liiton toiminnan painopisteitä. Painopistealueita on neljä. Ensimmäisenä, tärkeänä ulottuvuutena on nähty kansalaisjärjestötoiminnan vahvistaminen. Monet jäsenyhteisöt ovat havahtuneet tarpeeseen löytää uusia jäseniä sekä uutta vireyttä koko kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan. Myös sosiaali- ja terveysministeriön tuoreet linjaukset näkevät sosiaali- ja terveysjärjestöjen merkityksen aivan uudella tavalla koko kansalaisyhteiskunnan eläväksi tekevinä elementteinä. Toisena painopisteenä on turvallisen kasvun edistäminen. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että liiton lapsi-, nuoriso- ja perhetyön kehittämisyksikkö tekee yhteistyötä lähikasvattajien, vanhempien, koulujen, kuntien ja seurakuntien kanssa siten, että lapsen ja nuoren huomioiminen, kohtaaminen ja arvostaminen olisivat käytännön arkipäivää koko Suomessa. Arvokasvatuksen ja päihdekasvatuksen tulee elää paikallistasolla. Myös päihdeperheiden tukeen on kehitetty uusia työtapoja useilla paikkakunnilla. Kolmantena painopistealueena on hoitoon ja toipumiseen liittyvien palvelumuotojen kehittäminen. Tällä alueella on viime vuosina edistetty toipumisryhmille suunnattua materiaalia ja koulutusta. Laatutyöhön sekä hoito-ohjelmien ja hoidon sisällön kehittämiseen on kiinnitetty huomiota. Kristillisen päihdetyön teoreettista perustaa on vahvistettu. Palveluiden seudullistamiseen on panostettu. Päihdepalveluiden soveltumiseen vammaisille on kiinnitetty huomiota laajassa yhteistyöhankkeessa. Peliongelmaisten kohdalla on siirrytty yleisestä erityiseen: kohtaamaan tarkasti erilaisia erityisryhmiä. Vankilalaitoksessa on kehitetty kristillisen päihdehoidon mahdollisuuksia. Neljäntenä toimintalinjana on osallisuuden kehittäminen. Eurooppalaisella termistöllä puhutaan inkluusiosta (social inclusion), osallistamisesta ja valtaistamisesta. Kääntäen voidaan sama asia ilmaista siten, että kyseessä on köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen taistelu. Kysymys on arkielämän kontaktipinnoista: sosiaalisista suhteista esimerkiksi päiväkeskustoiminnan kautta, asumisen mahdollistamisesta tukiasuntotoiminnan kautta ja työllistymismahdollisuuksien parantamisesta erilaisten työllistämishankkeiden kautta. Kolmen perinteisen alueen rinnalle on tulossa parhaillaan neljäs, opinnollinen kuntoutus. Se ei tarkoita viidettätoista ammattikurssia, vaan sivistyksellisen, elämänkatsomuksellisen ja oman elämän merkitysmaailmoja tukevan opintotoiminnan liittämistä näihin arkielämän kontaktipintoihin. Tälläkin alueella ollaan kristillisen diakonian ytimessä. Sininauhaliitto on kutsuttu palvelemaan niitä, jotka palvelevat. Aina jossakin kohdataan tilastojen, politiikkaohjelmien, toimintalinjojen ja painopistealueiden takaa ihmisen hätä. Se hätä saa kasvot huumeille lapsensa menettäneen isässä, pelurin vaimossa, tulevaisuutensa hukanneessa alkoholin väärinkäyttäjässä, asuntonsa menettäneessä yksinhuoltajaäidissä, pitkäaikaistyöttömyyden halvaannuttamassa työttömässä, huomiota ja rakkautta vaille jääneessä lapsessa Tämän hädän kohtaamisessa tarvitaan hyvinvointivaltion palveluita, mutta siinä tarvitaan myös arjen pieniä kohtaamisia, kansalaistoimintaa ja lähimmäisenrakkautta. JORMA NIEMELÄ jorma.niemela@sininauhaliitto.fi KUVA MONA MANNERHEIMO 2

Hyvinvointivaltio tarvitsee kansalaisyhteiskuntaa Sininauhaliiton toimisto on muuttanut Helsingin Hermannista Oulunkylän laitamille, Metsälään. Krämertintiellä toimitaan nyt kolmikerroksisessa toimitalossa. KUVA VEKA HELIN - Sodan jälkeen nähtiin tarpeelliseksi rakentaa hyvinvointivaltiota. Yhdeksänkymmentäluvulla nähtiin laman myötä se, että hyvinvointivaltio ei voi toimia ilman dynaamista taloutta. Tällä vuosikymmenellä havahdutaan siihen, että hyvinvointivaltio ei voi toimia ilman elävää ja toimivaa kansalaisyhteiskuntaa. Ja kaikkina aikoina joudutaan toteamaan, että ihminen ei elä ainoastaan leivästä, ei edes sosiaalipalveluista, sanoo Sininauhaliiton toiminnanjohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Jorma Niemelä. - Siksi kaikkien palasten on oltava kohdallaan tai ainakin työn alla: talouden, hyvinvointivaltion, kansalaisyhteiskunnan ja aidon henkisen ja hengellisen sisällön elämässä, Niemelä sanoo. Kristillisten päihdejärjestöjen keskusliittona toimivassa Sininauhaliitossa on eletty yksi historian vilkkaimmista keväistä. Toimisto on muuttanut Helsingin Hermannista Hämeentieltä Oulunkylän laitamille, Metsälään. Krämertintiellä toimitaan nyt kolmikerroksisessa toimitalossa. - Vaikka olemme paljon kentälläkin, toivomme että Sininauhatalosta tulisi luova ja hengittävä yhteistyön risteyspaikka jäsenyhteisöjemme kanssa. Toivotamme sinne tervetulleiksi myös erilaiset sidosryhmämme ja yhteistyökumppanimme, toiminnanjohtaja Jorma Niemelä sanoo. Toiminnallisella puolella on tapahtunut Niemelän mukaan sitäkin enemmän. Uusi, ehkä merkittävin avaus on yhteistyö Kansaneläkelaitoksen kanssa. Kansaneläkelaitos järjestää kokeilun, jossa työelämään tähtäävä kuntoutus aloitetaan siinä vaiheessa, kun yli neljävitosen työttömän työkyvyn arvioidaan olevan uhattuna ja kun häntä uhkaa vakava sosiaalinen syrjäytyminen. Yhdeksi yhteistyökumppanikseen Kela valitsi Sininauhaliiton, joka on aloittanut toiminnan yhteistyössä joensuulaisen jäsenyhteisönsä, Joensuun Siniristin, kanssa. Tulevat vuodet haastavia - Meillä on edessämme suuria haasteita. Ajankohtaisimpiin kuuluu valmistautuminen vuoden 2004 alkoholiolojen muutoksiin. Järjestöiltä on toivottu innovatiivisia hankkeita. Valmistelutyö on käynnissä, ja keskeiset ideat löydetty. Mutta kyllä monet lapsi-, nuoriso- ja perhetyön kehittämisyksikkömme hankkeet ovat jo ennakolta vastanneet tähän haasteeseen. Kyse on nyt vain todella valtakunnallisen hankkeen kokoamisesta, Jorma Niemelä sanoo. - Toinen haaste on tämän kentän kansalaisjärjestöluonteen vahvistaminen. Etsimme keinoja, joilla voisimme yhdessä perusjärjestöjen kanssa vahvistaa monin tavoin kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa. Vaikka olisi kuinka mittavaa palvelutuotantoa, se ei yksin riitä. Voimamme on niissä ihmisissä, jotka yhteisesti sitoutuvat toimintaan mukaan. - Myös sosiaali- ja terveysministeriö on nyt laajentanut tarkastelutapaansa. Järjestöjä ei nähdä enää vain jonakin täydentävänä elementtinä. Ministeriön mukaan kansalaisaktiivisuus synnyttää yhteiskuntaan sosiaalista pääomaa, jolla on terveyttä, toimintakykyisyyttä ja sosiaalisuutta edistäviä vaikutuksia. Kansalaisyhteiskunnan toimivuus tuottaa konkreettisia taloudellisia hyötyjä ehkäistessään ja vähentäessään sairauksia ja sosiaalisia ongelmia sekä niihin kohdistuvaa palvelutarvetta. Sininauhaliitto on nimenomaan kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto. Sen jäsenyhteisöillä on yli 5 000 päivittäistä asiakaskontaktia. Työtä tehdään alkoholi- ja huumeongelmaisten parissa, vankien ja vankilasta vapautuneiden parissa, ongelmapelaajien ja päihdeongelmaisten vammaisten parissa, heikossa työmarkkina-asemassa olevien ja asunnottomien parissa sekä riskivyöhykkeellä olevien lapsien ja perheiden parissa. Liiton hallinnoima Sininauhasäätiö on puolestaan erikoistunut asumisvaihtoehtojen kehittämiseen. Se sekä tuottaa itse palveluita että konsultoi liiton jäsenyhteisöjä ja kuntia. Toiveet ja tavoitteet Sininauhaliitossa toimintasuunnitelmat ja -kertomukset on heitetty romukoppaan niiden perinteisessä muodossa. Tilalle ovat tulleet tavoitesuunnitelmat ja niiden arviointikertomukset. Ne osoittavat lahjomattomasti, missä on edistytty ja onnistuttu, missä taas ei. Jatkuva murhe on jäsenyhteisöpalveluiden tehokkuus ja laajuus, mutta muitakin painopisteitä on: - Sininauhaliitto on ollut yksi työministeriön valitsema välittäjäorganisaatio, joka on voinut Euroopan sosiaalirahaston tuella edistää ja tukea paikallisia työllistämishankkeita. Ulkopuolisen arvioijankin mukaan tämä välittäjäorganisaatiotoiminta arvioitiin niin innovatiiviseksi ja jäsenyhteisöjemme kokemukset olivat siitä niin myönteiset, että toivon tietysti voivamme jatkaa sillä rintamalla. Ylipäätänsä uuden, Jäätteenmäen hallituksenkin aikana pyritään tekemään paljon tällä alueella. On odotettavissa, että sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntökin tulee. - Haluamme koota taas jäsenyhteisökenttämme monimuotoista ja puolista työllistämistyötä yhteiseen verkostoon. Olemme mukana myös paikallisissa ja alueellisissa työvalmennussäätiöhankkeissa. Uskon, että tällä alueella tapahtuu paljon lähivuosina. - Työllistämisen, tukiasumisen ja päiväkeskustoiminnan kolmio on muuttumassa neliöksi: lisäämme siihen opinnollisen kuntoutuksen. Nämä ovat niitä arkielämän kontaktipintoja, psykososiaalisen tuen muotoja, joissa jäsenyhteisömme tekevät laajaa ja mittavaa työtä, Niemelä sanoo. 3

Lapsi-, nuoriso- ja perh Lapsille, nuorille ja perheille hyvää arkea - Suunnittelemme, kehitämme ja kokeilemme yhdessä työryhmän kanssa uusia työtapoja, työnäkyjä ja menetelmiä, joilla voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja syrjäytymiseen, sanoo kehittämispäällikkö Ari Inkinen Sininauhaliiton lapsi-, nuoriso- ja perhetyönyksiköstä. Nähdyksi tulemisen toivo Nähdyksi tulemisen toivo hankkeessa tavoitteena on luoda lasten ja nuorten kasvua tukeva lähiympäristö, sanoo kehittämispäällikkö Ari Inkinen. Pilottialueilla parannetaan riskivyöhykkeessä olevien lasten ja nuorten oikeutta kasvaa ympäristössä, jossa he ovat turvassa alkoholin käytön kielteisiltä vaikutuksilta. Hankkeessa koulutetaan kolmannen sektorin toimijoita ja heidän yhteistyökumppaneitaan, jotta he osaisivat puuttua alkoholiongelmiin ja ehkäistä niitä. - Koulutamme alueen elinkeinonharjoittajia ja palvelualan työntekijöitä. Koulutuksessa tarkastellaan päihdeongelmia ja niiden seurauksia sosiaalisen vastuun herättämisen näkökulmasta. Tarkoituksena on tavoittaa erityisesti hankkeen alueella toimivat kauppiaat, kaupan henkilöstö, huoltoyhtiöiden työntekijät, isännöitsijät, ravintolahenkilöstö ja taksinkuljettajat. Hanke käynnistyy kolmella paikkakunnalla, Haukiputaalla, Iisalmessa ja Joutsenossa. Hanke tuottaa perhekeskeisen alueellisen toimintamallin ja koulutusohjelman, jotka testataan pilottialueilla vuosina 2003 2005. Riskiperheiden elämään pystytään vaikuttamaan entistä varhaisemmin. Kustannuspaineet nuorten ja perheiden vaikeissa ja pitkissä hoidoissa vähenevät. Lasten suoran auttamisen kautta tulevat myös sellaiset lasten vanhemmat varhaisen auttamisen piiriin, joita muut palvelut ja toimintamuodot eivät vielä tavoita. Projektivastaava palkataan toukokuun 2003 aikana. Ari Inkinen Kehittämispäällikkö (09) 7206 1529, 0400 411 690 ari.inkinen@sininauhaliitto.fi Eevan perhe -projekti äitien ja lasten asialla Hannu Huttu / Kuvaliiteri (kuvan henkilöt eivät liity tekstin sisältöön) Päihdeongelmat ovat lisääntyneet perheissä ja äitien päihteiden käyttö vaurioittaa lapsia jo sikiövaiheessa. Sosiaaliset ongelmat ja lähiverkostojen ohentuminen lisäävät perheiden turvattomuutta erityisesti lasten kannalta. Julkisen sektorin tukimuodot tarvitsevat rinnalleen joustavia, matalan kynnyksen tukimuotoja ja verkostoja mm. äitiyden/naiseuden tueksi ja lasten hyvien elinolojen turvaamiseen. Eevan perhe -projektilla kehitetään työtapoja, joilla päihteitä käyttävät äidit voivat eheytyä, heidän lastensa hyvinvointi lisääntyy ja päihdeperheiden lasten fyysisen ja psykososiaalisen kehityksen esteet vähentyvät. Projekti toteutetaan Jyväskylässä, Raumalla ja Tampereella 1.3.2002-28.2.2005 välisenä aikana RAYn rahoittamana. Yhteyshenkilö: projektikoordinaattori Virpi Kujala, puh. 040 760 0663 virpi.kujala@sininauhaliitto.fi 4

etyön kehittäminen Toimintakeskus Vektori Elämyskeskus osana kasvua projektin päätavoitteena on ehkäistä lasten, nuorten ja erityisryhmien päihteidenkäyttöä elämyspedagogisin arvokasvatus- ja toipumistyön menetelmin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tuotetaan toimintakeskus Vektori. Pääasiakasryhmän muodostaa pilottialueella (pääkaupunkiseutu) asuvat 5-18 -vuotiaat lapset ja nuoret, sekä heidän vanhempansa. Muita asiakasryhmiä ovat koulut, päiväkodit, opettajat, nuorisotyöntekijät, järjestöjen toimijat ja muut nuorten kanssa olevat aikuiset. Koulut, kunnat ja nuorten parissa toimivat tahot muodostavat asiakaskun- nan, lähinnä pilottihankeen jatkototeutuksen osalta. Projektin tuotos, Toimintakeskus Vektori, käynnistyy Vihdissä syksyllä 2003. Se rakennetaan Vihdin Selkiin. Kiinteistössä on aikaisemmin toiminut talotehdas. Toimintakeskus Vektorissa on tilaa yhteensä 1.000 m 2 ja siellä tulevat toimimaan elämykselliset ohjelmat ja ohjelmia palvelevat muut toiminnat kuten kahvila ja näyttelyt. Vektoriin tuotetaan projektin aikana yhteensä kolme toimintakokemusohjelmaa ja niihin liittyvät oheistoiminnot. Syksyllä 2003 valmistuu peruskoulun 5.- 6. -luokan oppilaille tarkoitettu Heijastus-ohjelma. Yhteyshenkilö: vastaava ohjaaja Timo Sjöblom, puh. 050 309 7235 KUVA VEKA HELIN 5

Päihdetyön Voimaantuminen on yksilön sisäinen prosessi KUVA TAPANI ROMPPAINEN Puhe työssä uupumisesta on synnyttänyt tutkimuksellistakin pohdintaa siitä, mistä ihminen saa voimia itselleen. Voimaantumista tutkinut Juha Siitonen toteaa väitöskirjassaan voimaantumisen olevan yksilön sisäinen prosessi, joka on aina kiinteästi yhteydessä toimintaympäristöön, ihmissuhteisiin ja tapahtumiin. Voimavaroja ei voi siis ulkopuolelta patenttiratkaisuin ammentaa kenellekään. On kuitenkin mahdollista luoda puitteita, joissa oman uupumisen ja voimaantumisen taustatekijöitä on mahdollista pysähtyä tutkimaan. Autot viedään tunnollisesti määräaikaishuoltoihin, mutta ihmisiä monesti ulosmitataan arjen paineissa, kunnes edessä on pakkopysähdys koneen yskiessä viimeisiään. Kaveria ei jätetä Työssä jaksamisen ja voimaantumisen kysymyksiin paneuduttiin talven aikana työministeriön rahoituksin turvin Kaveria ei jätetä -hankkeen kurssiosioilla. Ensimmäisellä parin päivän kurssiosiolla työstettiin omaa muutostavoitetta. Prosessi jatkui työnohjaajan kahdella käynnillä ja lopulta keräännyttiin jälleen yhteen kahden päivän ajaksi tarkistamaan missä kukin on menossa. Useat kurssilaiset olivat tehneet konkreettisia muutoksia työhönsä liittyen. Jotkut olivat aloittaneet uusia käytäntöjä työpaikoillaan ja hakeutuneet työnohjaukseen. Ainakin kolme kurssilaista oli aloittanut päihdetyön erikoisammattitutkinnon opinnot ja monet olivat löytäneet työlle vastapainoa vapaaajan puolelta. Sininauhaliitto aikoo jatkaa päihdetyön järjestöjen henkilöstön hyvinvoinnin tukemista tarjoten päivän mittaisia työnohjauksellisia virkistyspäiviä, joissa luodaan puitteita etsiä omia voimanlähteitään. Päivät koostuvat itselle tärkeiden arvojen ja unelmien pohtimisesta, omien voimavarojen kartoittamisesta, luovuuden virittämisestä voimavaraksi, hiljaisuuden ja hengellisyyden harjoittamisesta ja työyhteisökysymysten käsittelemisestä. Myös työyhteisöjen kehittämiseen on luotu malli, jota järjestöt voivat hyödyntää omassa työssään. 12 askeleen ohjelma ja usko toipumisen välineinä AA:n käyttämä 12 askeleen ohjelma syntyi aikanaan herätyskristillisen Oxford-liikkeen vaikutuksen piirissä sisältäen paljon kristillisiä elementtejä. AA - liikkeen kehityksen myötä apua hakemaan ohjautui paljon eri uskontokunnista tulleita alkoholisteja ja näin ohjelma mukautettiin palvelemaan kaikkia ihmisryhmiä uskonnollisesta taustasta huolimatta. Monille AA:n avara hengellisyys on myös tarjonnut mahdollisuuden muodostaa rauhassa omaa maailmankuvaansa toipumisen ohessa. Jo vuosia on maailmalla kuitenkin toiminut paljon 12 askeleen ryhmiä, jotka ovat halunneet yhdistää 12 askeleen ohjelman koetellun viisauden ja kristillisen ajattelun, jotka ovat molemmat tehokasta vastamyrkkyä riippuvuusongelman hoitoon. 12 askeleen ryhmiä varten on Suomessakin tehty Compassi-ryhmäohjelma. Jokin aika sitten Sininauhaliitto julkaisi Raamatuntekstejä 12 askeleen ohjelmaan kirjasen, joka palvelee niitä 12 askeleen ohjelmien käyttäjiä, jotka haluavat yhdistää nämä kaksi edellä mainittua elementtiä. Sininauhaliitto on julkaissut runsaasti myös muuta materiaalia itseapuryhmien Järjestösihteeri Tuomo Salovuori vastaa Sininauhaliitossa työnohjauksista, työyhteisöjen kehittämisestä ja työssä jaksamisen kursseista. Hänen työalaansa kuuluvat myös ryhmätoiminnan kehittäminen ja koulutus. Tuomo Salovuori, 040-5818244, tuomo.salovuori@sininauhaliitto.fi käyttöön. Lähinnä seurakuntien käyttöön on tehty Elämälle kyllä -sarja, jossa itseapuryhmien teemat liittyvät läheisriippuvuuteen, masennukseen, huonoon itsetuntoon, häpeään, syyllisyyteen, pelkoon, riippuvuuteen ja katkeruuteen. Itseapuryhmät ovatkin tulossa erääksi merkittäväksi sielunhoidon välineeksi seurakunnissa. Sininauhaliitto kouluttaa ryhmänohjaajia ja antaa työnohjausta ryhmien vetäjille. 6

kehittäminen Seudullinen vai paikallinen järjestötoiminta Kuntien yhteistyön merkitys on noussut esille myös päihdepalvelujen tuottamisen kohdalla, erityisesti uusien laatusuositusten vuoksi. Alueellinen ja seudullinen toimintojen kehittäminen on tämän päivän todellisuutta. Kysymys yhteistyön tarpeellisuudesta kohdistuu myös järjestöjen palveluihin ja toimintaan. On väistämättä vastattava siihen, ovatko järjestöt mukana alueellisessa ja seudullisessa kehittämisessä. Seudullista yhteistyötä on vaikeaa kehittää ulkoapäin. Siksi järjestöjen on toimittava seudullisissa verkostoissa mukana. Erilaiset toimintaa tukevat rahoituskanavat edellyttävät seudullisia kehittämishankkeita ja toimintoja. Kunnilla on vastuullinen, laissa velvoitettu rooli järjestää päihdepalveluja. Sen vuoksi kunnat pyrkivät kohti seudullisia ja alueellisia ratkaisuja palvelujen tuottamisessa. Tässä yhteydessä selvitetään seudullisia toimijoita, yhteistyötahoja ja kumppanuuksia. Järjestöjen rooli on merkittävä palvelujen tuottamisessa ja jatkossa mukana pysyminen edellyttää uudenlaista yhteistyötä ja verkostoitumista. Oman kysymyksensä tulee tuomaan kilpailuttamisen ulottuminen päihdepalvelujen toimintoihin. Oma vaativa kysymys järjestöille on, toteutuuko kansalaistoiminta aidosti järjestöissä. Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä on tehty vaativaa työtä palvelujen järjestämisessä ja laadukkaassa toteuttamisessa. Kansalaistoiminta ja erilainen jäsentoiminta on jäänyt lapsipuolen asemaan. Jäsenjärjestöillä on kansalaistoimintaan varmasti paljon annettavaa kristillisen vakaumuksen pohjalta. Kristillisyydellä on annettavana jotakin perustavanlaatuista, luovuttamatonta ja arvokasta, jota kaivataan nykyisessä elämänmenossa, myös KUVA TAPANI ROMPPAINEN päihdehoidossa. Siinä on haasteita, joihin voidaan vastata kehittämistyöllä ja toimintaalueitakin laajentaen. Hyvänä esimerkkinä on mm. vammaisjärjestöjen kenttä, jossa toimii monia alueellisia ja seudullisia yhdistyksiä jäsenistön tukena. Sen lisäksi yhdistykset tuottavat palveluja omaan toimintaympäristöönsä. Tästä lähtökohdasta katsottuna päihdekysymystenkin ympärille voidaan rakentaa kansalaistoimintaa todelliseksi keskinäiseksi tueksi. Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen keskuudessa on menossa toiminnallisesti ja rahoituksellisesti erilaisia seudullisia hankkeita, joista allekirjoittaneelta saa lisätietoja. Risto Kajaste kehittämispäällikkö puh. 040 7788 776 risto.kajaste@sininauhaliitto.fi Sininauhaliitto kehittää arviointia Vasara ja Nauloja -hanke Toiminnan arviointi, toimintatapojen korjaaminen, arvojen punninta tai täsmällisemmin sanottuna evaluaatio on muodostunut projektien ohella yhdeksi uudenlaisen ajattelu- ja toimintatavan ydinkäsitteeksi. Arviointi on tullut välttämättömäksi kehittämistyötä tekeville, mutta myös sitä rahoittaville. Kehittämiseen kohdistuvat Lisätietoja: Tutkija Olavi Aarnio 0400 814071 olavi.aarnio@sininauhaliitto.fi vaatimukset ovat kasvaneet. Sosiaali- ja terveyshuollon tai laajemmin kansalaisten hyvinvointiin liittyvien ilmiöiden ja pyrkimysten täsmällisempi kuvaaminen ja mittaaminen on tunnetusti vaikeaa. Evaluaatio on yksi, kenties paras tapa kuvata aikaansaannoksia ja johtopäätöksiä. Sininauhaliitto on vahvasti mukana arvioinnin kehittämisessä. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Vasara ja Nauloja hanke kehittää a) itsearviointimenetelmiä erityisesti erilaisiin projekteihin mm. kehittämishankkeisiin ja b) pyrkii tunnistamaan projektien menestysmekanismeja. Hanke on kolmivuotinen ja se toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Svenska Handelshögskolan i Helsingfors kanssa. 7

Päihdepalveluiden saatavuus: Toteutuuko tasavertaisuus? Myytti vai todellisuus? Päihdepalveluiden kehittäminen vammaisille asiakkaille soveltuvaksi on käynnissä. Kehittämistyön aikana vammaispalveluiden piirissä on alettu aikaisempaa selvemmin huomata ja tunnistaa vammaisten päihdeongelmaa. Toisaalta päihdepalveluissa vammaiset asiakkaat edustavat uutta asiakasryhmää, mikä luo uusia paineita palveluiden kehittämiselle. Vammaiset ihmiset on pyritty integroimaan olemassa olevien palveluiden käyttäjiksi ja se lähtökohta on kirkkaana myös päihdepalveluiden kehittämisessä. Tämä on huomioitu päihdepalveluiden laatusuosituksissakin (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2002:3), jossa vammaiset päihteidenkäyttäjät on otettu myös huomioon. Siinä nähdään vammaiset yhtenä päihdepalveluja tarvitsevana tärkeänä erityisryhmänä. Sininauhaliiton koordinoimassa ja RAY:n rahoittamassa, monitoimijamalliin perustuvassa hankkeessa neljän eri päihdejärjestön osaprojektit ovat keskittyneet seuraaviin vammaryhmiin: A-klinikkasäätiö - Kuurojen päihdepalvelut Helsingin Diakonissalaitos - Aivo- ja selkäydinvammaisten päihdepalvelut Kalliolan kannatusyhdistys - Näkövammaisten päihdepalvelut Sininauhaliitto - Kehitysvammaisten ja liikuntavammaisten päihdepalvelut. Hankkeessa on koulutettu niin päihdekuin vammaispalveluiden henkilökuntaa kohtaamaan päihdeongelmaisia vammaisia asiakaita. Lisäksi on kehitetty hoitotyössä tapoja ottaa huomioon päihdeasiat ja kytkeä yhteys muuhun kuntoutukseen, luotu uusia menetelmiä ja välineitä työskennellä vammaisten asiakkaiden kanssa. Vaikuttamistyötä vammaisten asiakkaitten huomioimiseksi päihdepalveluiden piirissä on tehty myös siten, että on pyritty kiinnittämään huomiota ympäristön esteettömyyteen ja saavutettavuuteen kehittämällä muun muassa laatusuosituksia. Hankkeen aikana on tuotettu ennaltaehkäisevään päihdetyöhön viittomakielinen video ja kuunnelma CD:nä. Tallenteisiin julkaistaan Terve-Sosmessuilla 2003 opettajan / ohjaajan opas. Materiaalia on tuotettu lisäksi äänikasetteina, pistekirjoitettuna, selkokielisenä ja telemaattisesti. Kansainvälisestikin katsottuna hanke on ainutlaatuinen. Vammaisten vuoden merkeissä Vapa-projekti järjestää kymmenen paikkakunnan seminaarikiertueen, joista kuusi on jo takana ja neljä edessä. Kuhunkin tilaisuuteen on osallistunut 50-100 osanottajaa. Tilaisuudet alkoivat maaliskuussa Turusta jatkuen sieltä Joensuuhun, Lappeenrantaan, Jyväskylään, Pieksämäelle ja Tampereelle. Syksyllä vuorossa ovat Rovaniemi, Oulu, Vaasa ja Helsinki sekä projektin yhteistyöseminaari Helsingissä 28.11.2003. Seminaarit on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä päihde- ja vammaisjärjestöille, jotka haastetaan mukaan pohtimaan ja keskustelemaan sekä luomaan verkostoyhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuoltoon vammaisten päihdeasiakkaiden palveluiden kehittämiseksi. Seminaareissa pohditaan, ovatko päihdepalvelut kaikkien asiakasryhmien saavutettavissa. Mitä yhteistyö vammais- ja päihdepalveluiden välillä on tällä hetkellä ja miten palveluita kehitetään tai miten niitä tulisi kehittää? Paikkakuntakohtaiset tarkemmat seminaariohjelmat löytyvät Vapa-projektin omilta www-sivuilta osoitteesta www.vapa.info viimeistään kuukautta ennen tilaisuutta. Seminaareihin tulee ilmoittautua viimeistään viikkoa ennen kutakin tilaisuutta. Projektikoordinaattorina toimii Eija Kilgast Puh. 040 727 8070 eija.kilgast@sininauhaliitto.fi Projektin arvioijana toimii Olavi Aarnio Puh. 0400 814071 kaarnio@hotmail.com Vammaisille päihdeongelmaisille palveluita Nyt on kehitetty ja testattu ryhmätoimintamalli vammaisille päihdeongelmaisille. Myös kehitysvammaisille tarkoitettu ehkäisevän päihdetyön ryhmätoimintamalli on valmistunut, sanoo projektityöntekijä Tarja Södergård. Hän vastaa yhdestä Sininauhaliiton koordinoiman Vammaisten päihdepalvelujen kehittämisprojektin, VAPAn, osaprojektista. - Tavoitteenamme on saada aikaan pysyviä toimintamuotoja, jotka integroituvat muuhun päihde- ja vammaiskuntoutukseen. Sininauhaliiton osaprojektin kohderyhminä ovat kehitys- ja liikuntavammaiset, päihdeongelmaiset sekä vammais- ja päihdehuollon ammattilaiset. Ryhmätoiminta on suunnattu kehitysvammaisille ja on ehkäisevää päihdetyötä, mutta soveltuu kuitenkin myös henkilöille, joilla on jonkinlainen päihdeongelma. Menossa on myös kehitysvammaisille suunnattu päihdeleiritoimintamallin kehittäminen. - Leiri on pitempi prosessi, joka käsittää seitsemän viikonloppua ja Sininauhaliiton osaprojektin projektityöntekijä Tarja Södergård Puh. 040 865 1555 tarja.sodergard@sininauhaliitto.fi yhden viikon mittaisen leirin. Ajanjakso on pitkä ja tarkoituksena on tutustuttaa päihdeongelmaisia vammaisia vertaistensa kanssa samaan ryhmään. Leireillä pohditaan elämän iloja ja suruja, tehdään tavoitesuunnitelma, jota sitten leiriläinen noudattaa seuraavat puoli vuotta. 8

Siuntion Karismakodilla on viime kesästä alkaen ollut suurin piirtein kerran kuussa taidepäivä. Jatkossa miehet pääsevät toteuttamaan luovuuttaan muulloinkin, kun possujen pito päättyy ja toiminnalle saadaan verstaan yhteyteen omat tilat. Talven mittaan on välillä tehty kortteja, pastellitöitä, taidepaperia ja paperiveistoksia, kokeiltu puugrafiikkaa ja öljytöitä, ja aina osallistuminen on ollut innostunutta ja töitä on ihailtu kilpaa. Projektivastaava Hanna-Maria Vahala kertoo aina menevänsä mielellään viemään uusia taidetarvikkeita ja ideoita Siuntioon, jossa on osattu ottaa vastaan ja hyödyntää projektin tarjonta. Terveysministeriön rahoittama ja Terveyden Edistämisen Keskuksen koordinoima kaksivuotinen hanke Elämän kevät hyödyntää luovien toimintamuotojen käyttämistä päihdeongelmaisten kuntoutuksessa ja päihteiden käytön ehkäisyssä. Taidealueina projektissa ovat pääasiassa musiikki, luova kirjoittaminen, kuvataide ja draama, joita toteutetaan toimintapäivien, työpajojen ja leirien muodossa. Luovuuden löytäminen antaa ihmiselle positiivisten tunnekokemusten lisäksi elämänsisältöä ja voimavaroja, joita voi hyödyntää muillakin elämän osaalueilla. Onnistumisen kokemukset taiteen tekemisessä kohentavat itsetuntoa ja tukevat onnistumiskokemuksia myös arkielämän haasteista selviämisessä. Ilmaisun kautta voi oppia tuntemaan itseään paremmin ja parantaa vuorovaikutustaitojaan. Luovuus on ravinteikas maaperä, josta kätkettyjen siemenien versot voivat nousta kohti elämän kevättä. Tavoitteena projektissa on asiakkaiden saaman hyödyn lisäksi löytää luovia toimintamuotoja jokamiehen sovelluksina työntekijöiden käyttöön ja koota materiaali syksyllä 2003 julkaistavaan käsikirjaan. Projektin puitteissa kehitetään myös toiminnallista koulutusta luovan toiminnan ohjaamisen valmiuksien lisäämiseksi. Koulutukseen voivat Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen työntekijöiden lisäksi osallistua muutkin kiinnostuneet. Päihteidenkäytön seurauksena kadonneet tunteet täytyy löytää uudestaan. Taide ja muu luova toiminta auttavat tässä, sanovat Elämän kevät -projektissa työskentelevät Hanna-Maria Vahala ja Nina Nieminen. Projektivastaavana toimii Hanna-Maria Vahala puh. 040-836 6775 tai (09) 72061523, hanna-maria.vahala@sininauhaliitto.fi KUVA TUULA HUURRESALO Peliprojektin tuorein tuote: Viimeiseen centtiin Sininauhaliiton julkaiseman, kehitysvammaisten pelaajien läheisille ja alan työntekijöille suunnatun oppaan Viimeiseen centtiin kokoamisprosessi oli sinänsä innostava ja palkitseva kokonaisuus. Itse hämmästelin sitä, miten näin moniammatillinen työryhmä löysi heti yhteisen kielen ja kuinka jouhevasti keskustellen asia eteni! Meitä kuitenkin oli kovin eriskummallinen työryhmä: meillä päihde- ja riippuvuustyön erityisosaaminen ja heillä kehitysvammaishuollon kokemus, näkemys ja osaaminen, kiittelee Tyynelän kuntoutuskeskuksen johtaja Jyrki Koskela, joka veti Vaalijalan kehitysvammalaitoksen ja Tyynelän väen yhteistä työryhmää. Aikaisemmin Sininauhaliitto on kiinteässä yhteistyössä A-klinikkasäätiön kanssa tuottanut ongelmapelaamista koskevaa tutkimusta, tutkimusta koululaisten pelaamisesta, hoitoa koskevaa tutkimusta, oma-apuoppaita pelaajille ja heidän läheisilleen myös ruotsiksi ja somaliksi ja oppaita nuorten pelaajien lähellä oleville kuten vanhemmille ja oppilashuoltohenkilöstölle. Tästä osaprojektista vastaavalle jäsenyhteisön työntekijälle ja liiton hallituksen varapuheenjohtajalle Jyrki Koskelalle oli yllätys, kuinka paljon käytännön työssä oli peliongelmatiikkaa kohdattu ja hoidettu kehitysvammahuollon eri toimipisteissä - niin poliklinikalla kuin myös suojatyöpaikoissa. - Oli sellainen tuntu, että työskenneltiin todellisten kysymysten ja ongelmien kanssa. Hyvä lopputulos ei olisi ollut mahdollista ilman tällaista perinteiset rajat ylittävää työryhmää ja työskentelyä, jossa arvostimme ja hyödynsimme toistemme kokemusta. Hyvin merkittävä ulottuvuus on jatkotoimenpiteet, opaskirjasta seuraa koulutushanke. Tästä voi oppia myös sen, että kannattaa panostaa myös pieniin erityisryhmiin. Niissä on aivan erityiset kysymyksenasettelut, joissa tarvitaan myös aivan omia toimintamalleja. Sininauhaliitossa peliongelmia koskevasta hankkeesta vastaa oman toimensa ohella toiminnanjohtaja Jorma Niemelä. Hän aloitti vuonna 1989 yhdessä dosentti Lasse Murron kanssa selvitellä ongelmapelaamisilmiötä. Sosiaali- ja terveysministeriöltä on pian tulossa julkisuuteen laaja väestökysely, joka tarkemmin paikantaa ja jäsentää pelaamisesta koskevia haittoja suomalaisessa yhteiskunnassa. RAYN ARKISTO 9

Puolimatkankoti Myrrin rakennustyömaa pääsiäisen aikoihin kuvattuna. Asunnot sijaitsevat luhtitalossa (oik.) ja päiväkeskustilat tulevat erilliseen rakennukseen pihan perälle. TEKSTI JA KUVAT PÄIVI STRANDÉN Sisältöä sosiaalisen isännöinnin käsitteelle Asumiseen liittyvät ongelmat ovat tuttu asia Sininauhasäätiölle, jolla on yli 40 asunnon tukiasumisyksikkö Helsingin Sörnäisissä ja kymmenen tuettua jatkoasuntoa eri puolilla pääkaupunkia. Vantaan Myyrmäkeen on lisäksi valmistumassa yksikkö, johon tulee tukiasuntoja noin 15 vantaalaiselle asunnottomalle. Asumiseen liittyvistä tukitoimista on Sininauhasäätiössä totuttu käyttämään nimitystä sosiaalinen isännöinti. - Termi on hyvä, pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, säätiön toimitusjohtaja Jorma Soini toteaa. Soinin mielestä sosiaalisen isännöinnin tarve kuvastaa hyvin sitä muutosta, jossa isännöinnistä on tullut lähinnä teknistä isännöintiä. Siitä puuttuu tavallaan yksi ulottuvuus, josta yhtenä merkkinä on talokohtaisten talonmiesten katoaminen. Talonmiesten myötä ovat myös kadonneet ihmiset, jotka ennen tunsivat kaikki talon asukkaat, tiesivät heidän elämäntapansa, ja toivat turvaa mutta myös järjestystä asumiseen. Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Jorma Soini pitää tärkeänä, että sosiaaliseen isännöintiin liittyy myös asukkaan arjen tunteminen. Muutakin kuin asumisen opastamista Termi sosiaalinen isännöinti on hieman epätarkka. Sininauhasäätiössä halutaankin antaa sisältö sosiaalisen isännöinnin käsitteelle. Sosiaaliseen isännöintiin ei Sininauhasäätiössä ajatella kuuluvan yksinomaan asumisen opastamiseen liittyvät asiat. Ei riitä, että kannetaan huolta vain siitä, ettei vuokrarästejä kerry tai ettei asuminen aiheuta häiriötä muille talon asukkaille. Asumiseen heijastuvat ongelmat voivat johtua esimerkiksi tekemisen puutteesta, joka sitten ilmenee eri tavoin viihtymättömyytenä. Myös tähän pitää olla keinot puuttua. Tavanomainen isännöinti ei Soinin mielestä tunne riittävästi tukea tarvitsevien asukkaiden problematiikkaa. Ainakin tukiasumisyksikön kaltaisessa kiinteistössä tuettuun asumiseen voidaan yhdistää kuntouttavaa työtoimintaa, johon tavanomainen isännöintitoimi taas saattaa suhtautua jopa kielteisesti. As. Oy Kinaporinpihassa, jonka kiinteistössä säätiön tukiasumisyksikkö sijaitsee, halutaankin käytännössä toteuttaa teknisen isännöinnin ja sosiaalisen isännöinnin yhdistäminen: asunto-osakeyhtiön isännöinnin on määrä siirtyä säätiön tehtäväksi ensi vuoden alusta alkaen. Kuinka päästä sisään asukkaan arkeen? Mutta mitkä ovat ne keinot, joilla sosiaalista isännöintiä toteuttava pääsisi sisään asukkaan arkeen? Sosiaalinen isännöinti vaatii myös asukkaan arjen asiantuntijuutta, jota ei välttämättä ole helppo saavuttaa, Soini heittää aiheeseen uutta pohdittavaa. Joissain tapauksissa normaalein ihmissuhde saattaa olla kaupan kassa. Sosiaalityöntekijällekin voi joutua jonottamaan aikaa parikin kuukautta, ja 15 minuutissa pitäisi saada sanottua kaikki tarpeellinen, jotta käynnistä saisi irti mahdollisimman suuren hyödyn. - Sosiaalityöntekijällä tuskin on mahdollisuutta tulla tämän ihmisen arjen asiantuntijaksi, mutta onko se tarpeenkaan, Jorma Soini miettii. Toisinaan asukkaalla on kuitenkin verkosto ympärillään. Se voi olla viranomaisverkosto, mutta yhtä hyvin aivan vääränlainen verkosto. - Olen ollut mukana verkostopalavereissa, joissa lähimmäinen on ollut huume- tai viinavelkojaan valvova trokari tai koronkiskuri, Soini kertoo. Yksi sosiaalisen isännöin haasteista onkin, miten kääntää asukkaan ihmissuhteet pois vääristä verkostoista ja vahingollisista ympyröistä. Kun on asunto muttei kotia Sininauhasäätiö hallinnoi Sininauhaliiton pääkaupunkiseudun jäsenjärjestöjen yhteistä, RAY:n rahoittamaa nelivuotista tuetun asumisen projektia, jossa nimenomaan etsitään toimivia tapoja toteuttaa sosiaalista isännöintiä laajasti ajateltuna. Huhtikuussa käynnistyneen Oikeus Omaan Oveen projektin toimijoina ovat säätiön lisäksi Helsingin Vieraskoti, Kodittomien Tuki ja Väinölä-koti. - Kodittomuus ei ole sama asia kuin asunnottomuus, sanoo Soini, jonka mielestä tavoitteeksi pitää asettaa, että ihminen kokee asuntonsa myös kodiksi. Soini viittaa selvitykseen, jonka mukaan vuokra-asumisen päättymisen syistä kolmannes johtuu maksamattomista vuokrista, kolmasosassa syynä on asukkaan tai hänen vieraidensa käyttäytyminen, joka on ristiriidassa asumisen sääntöjen kanssa. Viimeiseen kolmannekseen sisältyvät tavanomaiset syyt vaihtaa asuntoa, esimerkiksi perheen koon muuttuessa muutetaan isompaan tai pienempään, toisinaan kokonaan toiselle paikkakunnalle. Mutta halu muuttaa muualle voi myös johtua siitä, ettei asunto tunnu kodilta. Sosiaalista isännöintiä tarvitaan myös siihen, kun etsitään vastauksia kysymykseen, mikä tekee asunnosta kodin. 10

Päihteetön asumisyksikkö valmistuu kesällä Vantaalle Sininauhasäätiön ensimmäinen uudisrakennuskohde on rakenteilla Vantaan Myyrmäkeen. Puolimatkankoti Myrriin valmistuu kesällä 2003 kaksitoista yksiötä ja kaksi perheasuntoa. Asunnot on tarkoitettu vailla vakinaista asuntoa oleville vantaalaisille, jotka haluavat valita päihteettömän asumismuodon. Toinen perheasunnoista on varattu tukiperheen käyttöön. Tukiasumisyksikön yhteyteen tulee keittiöllä varustettu päiväkeskus toimisto- ja saunatiloineen. on tarkoitettu yhteiseksi olohuoneeksi talon asukkaille ja muillekin ympäristössä asuville. Päiväkeskuksessa on muun muassa mahdollisuus käyttää internetyhteydessä olevaa tietokonetta, katsella televisiota ja lueskella lehtiä. Myyrmäen Solkikujalle valmistuva yksikkö on ainut tänä vuonna Vantaalla rakenteilla oleva aravakohde. Myrri rakennetaan kaupungin vuokratontille ja se sijaitsee aivan päiväkodin ja kehitysvammayksikön vieressä. Sininauhasäätiön toimitusjohtajan, Jorma Soinin mielestä tämä onkin velvoite, jonka vuoksi talon päihteettömyydestä on erityisesti pidettävä kiinni. yhteyttä yli meren Sillakaar-projektilla tavoitellaan suomalaisvirolaisen järjestötoiminnan vahvistumista. Sillakaar -projektin tavoitteet tiivistyvät kolmelle alueelle: kehittää omaa kolmannen sektorin päihde- ja syrjäytymistyön asiantuntemustamme ja osaamistamme ammattimaisempaan suuntaan vahvistaa kolmannen sektorin roolia virolaisen päihde- ja sosiaalihuoltojärjestelmän kehityksessä tukea virolaisen yhteiskunnan demokratiakehitystä ja kansalaisyhteiskunnan rakentumista kouluttamalla kolmannen sektorin toimijoita järjestötyön perusteissa. Toiminta Yhteistyössä valmistaudutaan EU:n laajentumiseen. Toiminta kohdistuu Virossa koko maahan ja Suomessa ensisijaisesti Etelä-Suomeen, eli Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntiin. Pääyhteistyökumppaneita Virossa ovat Eestin Siniristi, Sosiaalinen kuntoutumiskeskus, Tarton kristillinen koti ja Verkostotyö ja Viro-yhteydet Juhani Haveri puh. +358 400 813 403 juhani.haveri@sininauhaliitto.fi Tarton terveyskasvatuksen keskus. Suomen puolella projekti etsii sellaisia Sininauhaliiton jäsenjärjestöjä, jotka haluavat kehittää omaa osaamistaan ja toimintaansa yhdessä virolaisten toimijoiden kanssa. Keskeisiä työvälineitä ovat: päihdetyön virolais-suomalaisen asiantuntijaverkoston rakentaminen sekä henkilö- että järjestötasolle kehittää syntymässä olevista päihdehaittoja ja syrjäytymiskehitystä hoitavista yksiköistä ammatillisesti toimivia toimintapisteitä suomalaisten kouluttajien ja kummijärjestöjen tukemana kehittää nuorten elämyksellisen päihdekasvatuslabyrintti Camera obscuran viron- ja venäjänkielisen sovelluksen avulla ehkäisevän työn välineistöä ja ajattelua Virossa rakentaa suomalais-virolainen kouluttajaverkosto, joka toteuttaa päihdetyön ammattitutkinnon virolaisen sovelluksen. Ohjelma-alueen suomalaiset järjestöt ja taloushallinta Paula Heinämäki puh. +358 405 001 764 paula.heinamaki@pp.ippnet.fi Koulutusyhteydet ja konsultointi Reijo Kurkela puh. (019) 730 372 reijo.kurkela@suomi24.fi Ehkäisevä päihdetyö ja Camera obscura Ari Inkinen puh. +358 400 411 690 ari.inkinen@sininauhaliitto.fi 11

TEKSTI JA KUVAT PÄIVI STRANDÉN Tornionlaakson Suojapirtin uudet tilat sijaitsevat Tornion kaupungin entisessä vanhainkotikiinteistössä. Hyvä yhteistyö kuntien kanssa on turvannut ja vakiinnuttanut hoitolaitoksen aseman Hoitolaitoksen siunaamisen suoritti Oulun hiippakunnan piispa, Samuel Salmi (toinen oikealta). Häntä avustivat kirkkoherra Raimo Kittilä (vas.), lääninrovasti Paavo Korteniemi ja kirkkoherra Ari Juntunen. Sininauhaliiton pohjoisimpiin kuuluva jäsenjärjestö, Tornionlaakson Suojapirtti, vietti huhtikuussa uuden hoitolaitoksensa vihkiäisiä Torniossa. Teollisuuden laajenemisen tieltä kaupungin ulkopuolelle Kourilehdon kartanoon siirtynyt yhdistys on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä päihdehuollon kuntoutuspalvelujen tarjoajana Tornion ja Kemin seudulla. Hoitokodin avajaistilaisuuteen osallistunut Suojapirtin henkilökunta on työskennellyt uusissa tiloissa jo alkuvuodesta lähtien. Tornionlaakson Suojapirtti remontoi Tornion kaupungin entiseen vanhainkotikiinteistöön ajanmukaiset ja kodinomaiset tilat kymmenpaikkaista päihdehuollon laitosta varten. Laitoksen yhteydessä on myös kaksi asuntolapaikkaa, perhehuone sekä neljä tuettua asuntoa. Vajaan neljän hehtaarin suuruisella joenrantatontilla on lisäksi rivitalossa kolme tukiasuntoa, jotka ovat tärkeä osa porrastetun hoidon jälkeistä toimintaa. Vuonna 1984 perustetun yhdistyksen ensimmäinen hoitolaitos sijaitsi Torniossa Röyttän satama-alueella. Yhdistys joutui kuitenkin luopumaan näistä tiloista Outokumpu Polarit Oy:n laajenemisen alta. Tornionlaakson Suojapirtin hallituksen nykyinen puheenjohtaja, Muonion kirkkoherra Raimo Kittilä pitää vuoden 1986 Yhteisvastuukeräystä tärkeänä lähtökohtana hoitolaitoksen perustamiselle. Suojapirtti sai hyvän alkupääoman keräyksen tuotosta samoin kuin lahjoitusvaroista. Erityisen kantavana voimana Kittilä pitää kuitenkin ostopalvelusopimusta, jonka Suojapirtti ja Tornion kaupunki allekirjoittivat noin 15 vuotta sitten. - Sopimus on Torniolle edullinen ja samalla se on taannut toiminnan jatkumisen. Ilman kaupunkia ja Tornion seurakuntayhtymää tämä laitos ei olisi olemassa, Kittilä kiittelee. Palvelun kysyntää rajan toisellakin puolella Tornion lisäksi Suojapirtin päihdekuntoutuspalveluja käyttävät muun muassa Kemin kaupunki sekä Keminmaan ja Simon kunnat. Juuri ennen uuden hoitolaitoksen vihkiäistilaisuutta yhdistys kävi neuvotteluja Haaparannan kaupungin kanssa, jonka suomenkielisille asukkaille on tarve löytää kuntoutuspalveluja heidän omalla tunnekielellään. Myös Tornion seurakuntayhtymän panostus sikäläiseen päihdehoitoon on ollut merkittävä. Seurakuntayhtymä on osallistunut Suojapirtin palkkakustannuksiin ja se on antanut myös yleisavustusta. - Koko toiminta kuvastaa seutukunnan voimakasta yhteistyötä, Tornionlaakson Suojapirtin toiminnanjohtaja Markku Alatalo korostaa. Viranomaisten ja järjestöjen lisäksi Suojapirtti tekee yhteistyötä myös toisten hoitolaitosten kanssa. Näin voidaan Alatalon mukaan parhaiten parantaa ja turvata hyvän päihdetyön toteutuminen alueella. RAY arvostaa portaittaista hoitoa Tornion seudulla tehtävää työtä on arvostettu valtakunnallisestikin. Markku Alatalo viittaa Raha-automaattiyhdistykseen, jolta yhdistys on saanut avustuksia. Hoitolaitoksen vihkiäisjuhlassa puhunut Raha-automaattiyhdistyksen johtaja, Hannu Salokorpi, totesi muun muassa, että Tornionlaakson Suojapirtti on RAY:n avustustoiminnan kannalta siinä mielessä erikoinen, että se on harvalukuisten päihdehuollon investointien toiseksi suurin kohde heti Järvenpään sosiaalisairaalan jälkeen. - Täällä mahdollistuu portaittainen hoidon eteneminen, joka on nykyaikaisen päihdehuollon hallinnassa olevan hoitoketjun tunnusmerkki, Hannu Salokorpi totesi. Hän viittasi myös käsityksensä mukaan hyvässä maineessa olevaan päiväkeskustoimintaan, jota Rahaautomaattiyhdistys niin ikään tukee. Tornion lisäksi päiväkeskuspalveluja on tarjolla Kemissä, jossa yhdistyksellä on myös 14 tukiasuntoa. 12

Kipinä Kuntoutusprojekti Kipinässä kuntoutetaan pitkäaikaistyöttömiä Pitkään työelämästä syrjässä olleita yli 45-vuotiaita on ryhdytty kuntouttamaan uudenlaisen KELAhankkeen avulla Joensuun, Pyhäselän ja Kiihtelysvaaran kunnan alueella. Kuntoutusohjelmassa pureudutaan monipuolisesti fyysisen kunnon kohentamiseen, henkiseen jaksamiseen unohtamatta sosiaalisia suhteitakaan. Ohjelman loppuvaiheessa paneudutaan myös ammatilliseen kuntoutumiseen. Sininauhaliiton hallinnoima Kipinä Kuntoutusprojekti on yksi 13:sta eri puolella Suomea toteutettavista KELAn kuntoutuskokeiluista. Kipinän tavoitteena on viedä läpi kolme puolen vuoden mittaista, ryhmämuotoista kuntoutusohjelmaa. Mukaan pääsee kaikkiaan 30 pitkäaikaistyötöntä. Projektin kotipaikka on Siniristin talossa Jääkärinkatu 1:ssä Joensuussa, mutta kuntoutusohjelman aikana käytetään myös Itäsuomen Liikuntaopiston, Joensuun Kuntohovin ja Ilomantsin Pääskynpesän sekä työterveysasema Medivireen palveluja. Lisäksi ohjelmassa on retkiä ja matkoja ympäröivään luontoon ja lähiseudulle. Projektipäällikkönä toimii Saara Hiltunen ja projektioh- jaajana Keijo Niemi. Kipinä-projekti toimii läheisessä yhteistyössä työvoimatoimiston, sosiaalitoimen ja KELAn kanssa. Yhteistyökumppaneihin kuuluvat myös paikalliset seurakunnat. - Pitkäaikaistyötön on kaikkien normaalin työelämän tuomien etuuksien ulkopuolella eikä hänellä ole tavallisesti mahdollisuuksia osallistua kuntouttaviin toimenpiteisiin. Alhainen toimeentulotaso asettaa omat rajoituksensa harrastetoiminnalle, liikkumiselle ja samalla sosiaalisille suhteille. Kaikki tämä lisää syrjäytymistä ja syventää juopaa ympäröivään yhteiskuntaan, Saara Hiltunen sanoo. - Syrjäytymisen kierteessä monet ongelmat korostuvat ja usko omiin mahdollisuuksiin horjuu. Henkiset voimavarat eivät riitä siinä tilanteessa itsensä markkinoimiseen ja työpaikan etsimiseen. Kun tilanne kroonistuu myös ihmissuhteet joutuvat koetukselle, Keijo Niemi toteaa. - Työttömyydestä tulee koko perheen ongelma. Helposti ruvetaan karttamaan myös entistä tuttavapiiriä, puheenaiheet ja arvomaailma eivät enää kohtaa kuten ennen töissä ollessa. Moni suomalainen hakee lohtua päihteistä ja päihdeongelma vaikeuttaa työhön pääsyä entisestään. Myös oma terveydenhoito tulee monesti laiminlyödyksi ja kynnys lääkäriin lähdöllekin saattaa muodostua korkeaksi. Päihdeongelma on yleinen myös pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Kuntoutusohjelman aikana järjestetään Sininauhaliiton Kuntokantti -ohjelmaan pohjautuva päihdekuntoutusohjelma sitä tarvitseville. Varsinaisen kuntouttavan toiminnan lisäksi ohjelmaan kuuluu työmarkkinoihin tutustuminen työkokeilujen kautta. Ohjelman loppupuolella pyritään löytämään jokaisen ammattitaitoa ja toivomuksia vastaavat työkokeilupaikat. Kuntoutusohjelman aikana on mahdollisuus osallistua myös esimerkiksi ATKkoulutukseen tai etsiä kokonaan uusi koulutusmuoto, jos se tuntuu mielekkäältä vaihtoehdolta työllistymistä ajatellen. Saara Hiltunen Puh. 050 5453 056 saara.hiltunen@sininauhaliitto.fi Keijo Niemi Puhelin 050 5463 306 keijo.niemi@sininauhaliitto.fi Kipinässä etsitään yksilöllistä ja kokonaisvaltaista tapaa kuntouttaa, sanovat projektipäällikkö Saara Hiltunen ja projektiohjaaja Keijo Niemi. 13

Viestintä ja talous Viestintä palvelemaan ruohonjuuritason työntekijöitä Sininauhaliiton viestintää reivataan määrätietoisesti jäsenjärjestöjen palvelun suuntaan. Haluamme osaltamme olla tukemassa sininauhaliikkeen ruohonjuuritason työntekijöitä. Järjestämme koulutusta ja tuotamme materiaalia, jonka tavoitteena on auttaa arkipäivän työssä ja tehdä toimintaa tunnetuksi. Uudistamme myös tämän vuoden aikana internet-sivustomme ja otamme käyttöön intranetin, sanoo tiedottaja Tuula Huurresalo tyytyväisenä siitä, että viestintään on vuosien odottelun jälkeen saatu lisäresursseja. - Aivan uutena alueena meillä käynnistyy kehitysmaatiedotushanke, johon olemme saaneet rahoituksen Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosastolta. Vuoden mittaisen hankkeen tavoitteena on tehdä tunnetuksi Ete- läisen Afrikan pahentuvaa päihdeongelmaa ja sen seurannaisvaikutuksia, jotka tuntuvat myös täällä kaukaisessa Suomessa. Kansainvälisessä sininauhaliikkeessä on jo vuosia tehty työtä Afrikassa. On luontevaa antaa muun muassa lähetysjärjestöjen työntekijöille tietoa ja valmiuksia päihdeongelman kohtaamiseen, Huurresalo sanoo. Hankkeen vetäjäksi on palkattu valtiotieteiden maisteri Tiipi Peltola. Lehdillä pitkä historia Sininauhaliitolla on kaksi säännöllisesti ilmestyvää julkaisua: Uusi toivo lehti ja Sininen aalto. Sininen aalto on kristillis-sosiaalinen päihdetyön ja ehkäisevän päihdetyön tiedottaja. Uusi toivo lehden erikoisalaa on toimia linkkinä vankien, vankilahenkilökunnan ja vapaaehtoista vankilatyötä tekevien välillä. Uutena suuntauksena on muutoksen ja eheytymisen esille tuominen ja sitä kautta syrjäytymisen ehkäiseminen. Lehdessä olevat haastattelut ja omakohtaiset kertomukset elämänmuutoksesta tuovat esille myös asiakkaan äänen. Uusi toivo lehdellä on pitkä historia. Lehden perusti entinen vanki, Otto Pellikainen, vuonna 1946 nimellä Vangin toivo. Tuula Huurresalo Tiedottaja (09) 7206 1520, 040 5019 605 tuula.huurresalo@sininauhaliitto.fi Olli Kariniemi verkkotoimittajaksi Sininauhaliiton verkkotoimittajaksi on kutsuttu toukokuun alusta lähtien tradenomi Olli Kariniemi Hämeenlinnasta. Hänen tehtävänään on uudistaa ja kehittää Sininauhaliiton internet-sivustot ja luoda liiton ja sen jäsenjärjestöjen käyttöön intranet. - Olen koulutukseltani tradenomi. Jatko-opintoni Tampereen yliopiston uusmedian journalismin maisteriohjelmassa ovat graduvaiheessa. Perheeseeni kuuluu vaimoni Marjatan lisäksi poikamme Seppo, Olli Kariniemi kertoo. Timo Sjöblom, vastaava ohjaaja Timo Sjöblom aloitti työt huhtikuun alussa Vihtiin rakennettavan toimintakeskus Vektorin vastaavana ohjaajana. Vuonna 1993 kirkon nuorisotyönohjaajaksi valmistunut, teatteritekniikkaa, kiipeilyä ja jääkiekkoa harrastava Timo vastaa hankkeen teknisestä toteutuksesta. Tiipi Peltola kehitysmaatiedotusta kehittämään Valtiotieteiden maisteri Tiipi Peltola on aloittanut toukokuun alusta Sininauhaliiton viestintäyksikössä Eteläisen Afrikan päihdeolojen tiedotushankkeen projektityöntekijänä. Aiemmin Peltola on toiminut musiikkiteollisuuden palveluksessa erilaisissa tiedotustehtävissä. Kristillinen kustannustoiminta on tullut Peltolalle tutuksi hänen ollessaan useita vuosia lastenlehden päätoimittajana ja toimitussihteerinä. uusia työntekijöitä 14

Talousosaamista järjestöjen avuksi Vihreä Keidas on lähinnä pääkaupunkiseudulla vuodesta 1966 huumetyötä tehnyt kristillinen järjestö, jonka päätoimipaikka on Helsingin Sörnäisissä. Sinulle, joka haluat toimia yhteiskristillisessä nuorten huume- ja päihdetyössä on TOIMINNANJOHTAJAN PAIKKA VAPAANA VIHREÄSSÄ KEITAASSA Sosiaali- ja terveysalan- tai diakoniakoulutus on suotavaa. Arvostamme kokemusta järjestötyöstä. Työ on osapäiväinen. Paikka täytetään 6 kk:n koeajalla 1.9.2003 alkaen tai sopimuksen mukaan. KUVA TUULA HUURRESALO Sininauhaliiton talousyksikössä työskentelevät (vas.) Pirjo Heikkilä, Marjut Varhamaa, Hannele Ruotsalo ja Hilppa Salminen. Syksyllä talousyksikön vetovastuu siirtyy Ismo Valkoniemelle (äärimmäisenä oik.) Järjestöjen taloushallinto edellyttää yhä monitahoisempaa osaamista ja tietoa. Toimintasektorillamme rahoituslähteiden kirjo tulee lisääntymään entisestään. Julkisen rahan lähteitä on entistä enemmän ja jokaisella rahoituslähteellä on erilainen käytäntö myönnetyn rahan raportoinnissa. Tästä huolimatta myös omarahoitusosuuden kasvattaminen ja erilaisten omarahoitusmenetelmien hallitseminen on keskeinen haaste järjestötaloudelle. Me emme voi rakentaa kantokykyämme vain ulkopuolisten rahoituslähteiden varaan, sanoo suunnittelija Ismo Valkoniemi. Talousyksikkö työskentelee Hilppa Salmisen johdolla. Talousyksikölle rutiinia ovat avustusanomukset, raportit ja tilitykset eri rahoitustahoille sekä täyden palvelun tilitoimistopalvelut sekä Sininauhaliitolle että muutamille jäsenjärjestöille. Tavoitteena on Sinitili-tilitoimiston synnyttäminen ja palvelujen tarjoaminen koko järjestökenttään. Talous- ja toimistopalveluissa työskentelee Salmisen lisäksi pääkirjanpitäjä Pirjo Heikkilä, kirjanpitäjä Marjut Varhamaa sekä toimistosihteeri Hannele Ruotsalo. Yksikön henkilölukumäärä kasvaa yhdellä kirjanpitäjällä kesällä 2003. Lisäksi yksikön apuna työskentelee useita tukityöllistettyjä. Hilppa Salminen eläkkeelle Talon toiseksi pitkäaikaisin työntekijä Hilppa Salminen jää eläkkeelle syksyllä 2003, jolloin Ismo Valkoniemi ottaa vastuun yksiköstä. Salminen on nähnyt liiton kasvun talousyksikön näkökulmasta. -Omaa jaksamistani on auttanut se, että kuittien ja rahojen takana on päämääränä ollut apua tarvitseva päihdeongelmasta kärsivä lähimmäinen. Terve talousrakenne on tae työn jatkumisesta myös taloudellisesti vaikeampina aikoina, sanoo Hilppa Salminen ja myöntää että omakohtainen usko on ollut myös vahva turva kasvun paineissa. Kirjallinen hakemus pyydetään osoittamaan johtokunnalle yhdistyksen toimistoon, os. Vilhovuorenkatu 7-9, 00500 Helsinki. Toimita hakemuksesi 31.5. mennessä. Lisätietoja antaa yhdistyksen puheenjohtaja Päivi Heikkilä, puh 050-5828607. Hei! Meiltä on juuri ilmestynyt CD -levy nimeltään Minne tie vie... Bändimme nimi on Neljäs Sektori ja levy sisältää perinteistä ja vähän uudempaa hengellistä musiikkia. Levyn hinta on 12 e ja sen tuotto käytetään uudisrakennushankkeemme kustannuksiin. Levyä voi tilata puh.numerosta 02-8223876 tai Ulla-Maija Nikulalta, Rauman Seudun Katulähetyksestä puh. 050-3624248 Sininauhaliiton tiedotuslehti TOIMITUKSEN OSOITE: Sininauhaliitto, Krämertintie 2, 00620 HELSINKI Puhelin (09) 720 6150, faksi (09) 720 61531, sähköposti: uusi.toivo@sininauhaliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA: Tuula Huurresalo TAITTO: Terttu Hauhia PAINOPAIKKA: Kainuun Sanomat Oy, 2003 15

Compassi-ryhmät 12 askeleen Compassi-ryhmä Compassi-ryhmä on kristillinen, 12 askeleen ohjelmaan perustuva ryhmätoimintamalli. Ohjaajan opas sisältää ryhmäohjelman sekä tarvittavat tiedot ryhmän aloittamiseen ja sen ohjaamiseen. Hinta 10 euroa Raamatun tekstejä 12 askeleen ohjelmaan Kaikkien tuotteiden tilaukset sisältää 12 askeleen ohjelmaan liittyviä Raamatun selityksiä. Kuhunkin askeleeseen kuuluu kuusi tekstiä, joita voi käyttää oman hiljentymisen apuna tai osana Compassi ryhmätoimintaa. Nid. 75 sivua, A5-koko Hinta 4 euroa. Sininauhaliitto Puh. (09) 720 6150, faksi (09) 720 61531, keskustoimisto@sininauhaliitto.fi Krämertintie 2, 00620 HELSINKI Virpi Kujala (toim.) Eevan perhe Näkökulmia päihteiden käytöstä kärsivien naisten / äitien ja heidän lastensa tukemiseen Virpi Kujala (toim.) Eevan perhe Näkökulmia päihteiden käytöstä kärsivien naisten/äitien ja heidän lastensa tukemiseen Nid. 48 sivua, B5-koko Ari Inkinen (toim.) Arjen lapsidiakoniaa Nähdyksi tulemisen toivo Arjen lapsidiakoniaa -kirjanen on tarkoitettu kaikille, joita yhdistää lapsen hyvinvoinnista huolehtiminen. Kirjanen haluaa rohkaista kasvatuksen, diakonian, sosiaalityön, opetuksen, terveydenhoidon tai kansalaisyhteiskunnan tekijöitä pohtimaan oman työnsä sisältöä ja suuntaa. Samalla se haastaa lukijan näkemään asioiden taakse. Kirjasessa käsitellään lapsidiakonian olemusta. Julkaisun artikkelit vievät arjen tilanteisiin, matkalle työn kehittämiseen, arviointiin ja oivaltamiseen. Helena Simula Hynttyyt yhdessä Pohdintaa päihdeperheiden eheytymisestä Nid. 64 sivua, B5-koko. Hinta 5,50 euroa Tämä kirjanen tuo esille joitakin näkökulmia ja toimintatapoja päihteiden käytöstä kärsivien naisten/äitien ja heidän lastensa, mutta myös koko perheiden tukemiseen. Teemoina ovat: - Sukupolvien ketju ja sen katkaiseminen - Päihdeperheen lapsen huomioiminen - Naisten talo päihdehaitoista kärsivien naisten / äitien ja heidän lastensa tukemisessa - Sijoitettujen lasten vanhempien tukeminen vertaisryhmätoiminnan avulla - Terapeuttinen yhteisöhoito naisten/ äitien näkökulmasta Nid. 40 sivua, B5-koko. Hinta 5 euroa Onko päihdeperheen lapsilla oikeus vanhempiinsa? Entä jos vanhemmuus ei ole riittävän turvallista, uhrataanko lapset vanhempien päihdeongelmalle? Kuinka puutteellinen isä tai äiti saa olla? Vakavaa pohdintaa päihdeperheiden eheytymisestä ja sen tukemisesta. Unohtamatta silti toivon näköalaa ja perheiden omia voimavaroja. 16

Eheämpään naiseuteen ja äitiyteen ulos päihteiden käytön varjosta Eevan perhe -projektin seminaari Teemat 1. Naisena oleminen ja toipumisen tukeminen - naiseus päihteiden käytön varjossa - näkökohtia naiseuden eheytymiseen 2. Nainen äitinä kuntoutuvan naisen äitiyden tukeminen - äitiys ja naisen päihdeongelma - äiti-lapsisuhde - sukupolvien ketjun katkaiseminen Hannu Huttu / Kuvaliiteri (kuvan henkilöt eivät liity tekstin sisältöön) Työskentelytapa Työskentely jakaantuu teemojen mukaisesti kahteen osaan. Molemmista teemoista pidetään asiantuntija-alustukset, joiden pohjalta teemojen edelleen työstäminen jatkuu ryhmätyöskentelynä. Koulutuspäivän tavoitteet Tavoitteena on lisätä päihteiden käytöstä kärsivien äitien/naisten ja perheiden parissa toimivien työntekijöiden työskentelyvalmiuksia sekä tarjota mahdollisuus keskinäiseen kehittävään näkemysten, kokemusten, ajatusten vaihtoon ja uusien oivallusten yhteiseen löytämiseen. Kohderyhmä Koulutuspäivä on tarkoitettu erityisesti päihdeperheiden parissa ja päihdeongelmista kärsivien naisten/äitien, sekä perheiden parissa työskenteleville. Paikka: Tampere talo, Yliopistonkatu 55, 33101 Tampere Aika: ke 12.11.2003 klo 9 16 Hinta: 40 e. Hintaan sisältyy aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi Ilmoittautuminen: Sininauhaliitto, puh. (09) 7206 150 tai keskustoimisto@sininauhaliitto.fi Lisätietoja: Virpi Kujala 040 7600 663 tai (014) 262 184 Tehokkaat työtavat ehkäisevään päihdetyöhön Katetta haaveille -koulutusohjelman tavoitteena on, että opettajien sekä muiden lähikasvattajien taidot soveltaa päihdeasioiden käsittelyä oman oppiaineensa yhteydessä lisääntyvät, samoin verkostoyhteistyö. Koulutusohjelma toteutetaan aina paikkakuntakohtaisesti, seuraava koulutus alkaa Laukaassa syksyllä 2003. Yhteyshenkilönä toimii kehittämispäällikkö Ari Inkinen, puh. 0400 411 690. rohkeus luoda Syysrastit 2003 Lohjan Vivamossa 22-24.8.03 Syysrastit on valtakunnallinen tapahtuma, joka kokoaa elokuussa Lohjan Vivamoon uskon avulla toipuvia ihmisiä yhteiseen viikonlopun viettoon. Ohjelmassa on luentoja, ryhmiä, valinnaisia kanavia, konsertteja, virkistysohjelmaa ja tarinoita elävästä elämästä. Tämän vuoden teemana on Luoja parantajana ja parantava luovuus. Ilmoittautumiset Vivamoon puh. 019-3602300. Ohjelmaa koskevat tiedustelut Tuomo Salovuori, 040-5818244, tuomo.salovuori@sininauhaliitto.fi 17

Sininauhaliiton jäsenjärjestöt valtakunnallinen palveluntuottaja 1. Alajärven päiväkeskusyhdistys ry Rengastie 29, 62900 ALAJÄRVI, puh. (06) 5577 7315 2. Alavuden päiväkeskusyhdistys ry Järviluomantie 16, 63300 ALAVUS, puh. (06) 511 2181 3. Alkoholisti- ja evankelioimistyö ry Kirkkokatu 10, 38700 KANKAANPÄÄ, puh. (02) 572 1548 4. Auttavaiset ry Marttilantie 9, 54500 TAAVETTI, puh. (05) 457 23 72, 040 7371 701 5. Efrata ry ja kirpputori Kaupparaitti 5, 04300 TUUSULA, puh. (09) 274 3553, email: kristityt.yhdessa@efrata.inet.fi 6. ETRA-liitto ry Toimisto & varasto: Annankatu 7 C 24, 00120 HELSINKI, puh. (09) 648 050, fax (09) 643 778 Sähköposti: etra@sdafin.org Jäsenjärjestöjen yhteystiedot vuonna 2003 Helsingin ETRA ry Eeva Partonen, puh. (09) 3743 039 Hopeaniemen ETRA ry Hilkka Korhonen, puh. (09) 2242 4445, 050-3555 467 Hyvinkään ETRA ry Tapani Saarinen, puh. (019) 419 365, Mirva Kärkkäinen, puh. (09) 2508 528 Hämeenlinnan ETRA ry Heikki Kannisto, puh. (03) 6170 302, 040-5697 668 Iisalmen ETRA ry Kari Kauhanen, puh. (017) 816 045 Isonkyrön ETRA ry Kalevi Rullo, Tervarinnantie 9, 66440 TERVAJOKI, puh. (06) 4785 900 Joensuu: Elämäntavat raittiiksi - Pohjois-Karjalan osasto r.y. Elsa Poikonen, puh. (013) 843 186 Jyväskylän ETRA ry Maija Jokinen, puh. (014) 674 919 Kuopion ETRA ry Taneli Pirskanen, puh. 040-5677 995 Lahti: Elämäntavat raittiiksi - Lahden osasto r.y. Joel Häkkinen, puh. (03) 735 2056 Lieksan ETRA Inkeri Immonen, puh. (013) 521 837, 0040-8396 499 Piikkiö: Elämäntavat raittiiksi - Toivonlinnan osasto r.y. Reijo Karhiniemi, puh. (02) 472 7869, 0400-326 126 Pohjois-Suomen ETRA ry Rauno Heikkinen, puh. (08) 339 267 Porin ETRA ry. Karhunkatu 13, 28100 PORI, puh. (02) 6326 199 Tampereen ETRA ry Vuokko Viljanen, puh. (03) 223 3741 Sirkka Hillberg, puh. (03) 3681 332 Turun ETRA ry Erkki Rouhe, puh. (02) 2692 680 Risto Räty, puh. (02) 2443 249 Varkaus: Elämäntavat raittiiksi - Varkauden osasto r.y. Ritva Eronen Kotka: Elämäntavat raittiiksi - Kymenlaakson osasto r.y. Harri Lehtonen, puh. (05) 3557 022 Friskt Folk r.f. Annegatan 7 C 19, 00120 HELSINGFORS, tel (09) 602 799 Harriet Fagerholm, tel. (06) 7292 069 7. Evankeliointi ja vankilalähetys ry Vankilatyötä, ryhmätoimintaa Vaulokuja 2 A 36, 20210 TURKU, Puh. (02) 2402 739, 040 5115 174 8. For life Polttolinja 19 b, 40520 JYVÄSKYLÄ Jarmo Visuri, puh. 0400 773 151 Heikki Yli-Hietanen, puh. 050 345 7586 9. Forssan katukirkko Katulähetystoimintaa Hämeentie 15, 30100 Forssa 18 10. Haapamäen katulähetys ry Lääkärintie 2, 42800 HAAPAMÄKI, puh. (014) 732 593 Haapamäen katulähetyksen kirpputori Lääkärintie 2, 42800 HAAPAMÄKI, puh. (014) 732 593 11. Hangon katulähetys ry ja työllistämistoiminta Korsmanninkatu 40, 10900 HANKO, puh. (019) 248 3185 12. Hartolan päiväkeskusyhdistys ry ja puutyöverstas Vuorenkyläntie 35 A, 19600 HARTOLA, puh. (03) 8432 350 13. Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiö Alppikatu 2, 00530 HELSINKI, puh. (09) 775 01 Alppimyyrä Myyrmäentie 4 A, 01600 VANTAA, puh. (09) 5303 0360 Alppitupa Alppikatu 2, 00530 HELSINKI, puh. (09) 7750 7657 Cafe Nova Karistimentie 4, 00920 HELSINKI, puh. (09) 3404 296 Helsingin Diakonissalaitos Alppikatu 2, 00530 HELSINKI, puh. (09) 775 01 Helsingin Kulttuuriyksikkö Stoori Puotinharjun ostoskeskus, 00900 HELSINKI, puh. (09) 343 3600 Kurvin huumepoliklinikka Munkkisaarenkatu 16, 00150 HELSINKI, puh. (09) 7750 7798 Lasten Kaari Kontulankaari 24, 00940 HELSINKI, puh. (09) 850 32 467 Pellaksen huumehoitoyksikkö Pellaksenmäki 12, 02940 ESPOO, puh. (09) 7750 7929 Perheen yhdistetyn hoidon yksikkö Pellaksenmäki 6 C, 02940 ESPOO, puh. (09) 7750 7938 Pikku Pellas Ingaksentie 7, 02740 ESPOO, puh. (09) 7750 7926 Villa Nova Karistimentie 4, 00920 HELSINKI, puh. (09) 3432 2858 14. Helsingin Vieraskoti ry Miesten ja naisten asuntola, perheasunnot Pursimiehenkatu 10, 00150 HELSINKI, puh. (09) 6803 7410 15. Hyvinkään päivätoimintakeskus ry ja tukiasunnot Koulukatu 13, 05800 HYVINKÄÄ, puh. (019) 417 338 16. Hämeenlinnan Sininauha ry, tukiasunnot ja työpajat Kauratie 2, 13100 HÄMEENLINNA, puh. (03) 653 7311 17. Joensuun Siniristi ry Jääkärinkatu 1, 80220 JOENSUU, puh. (013) 314 980 18. Joutsan päiväkeskus ry ja työpaja Jousitie 68, 19650 JOUTSA, puh. (014) 883 266, Kirpputori, Savontie 9 19. JSK-kellari Kirkkokatu 4, 49400 HAMINA, puh. (05) 3446 775 20. Juvan p.o. päiväkeskus ry, kierrätyskeskus-kirpputori, ekologista diakoniaa Yhteyshenkilö Pia Atri-Väisänen, p. 040 517 7091 Huttulan pappila, Huttulantie 81, 51900 JUVA puh. (015) 453 039, 040 727 9047 email: reijo.paunonen@juwanet.org http://www.juva.fi/yhdist/huttula/huttulan_pappila.htm 21. Jyväskylän Katulähetys ry Kankitie 10, 40320 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 3101 645, 0400 642 442, email:erkki.arvaja@jyvaskylankatulahetys.fi EcoCenter Kierrätyskeskus, Kankitie 10, 40320 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 3101 609 Ensiaskel Selviämisasema ja tukiasunnot Kankitie 9, 40320 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 3101 604 / 3101 624 Etappi Puolimatkankoti, Vähämäentie 78, 40500 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 3101 611 Itsenäistymiskeskus Tessio Backa Kr. hoitokoti, Rimpiläntie 12, 41370 KUUSA, puh. (014) 8195 690 Kalliomäki Puolimatkankoti Koluntie 105, 41120 PUUPPOLA, puh. 040 593 4954 Melting Pot, Kotouttamiskahvila Väinönkatu 13, 40100 JYVÄSKYLÄ, puh. 050 3043 499 Myllyjärvi Puolimatkankoti Roninmäentie 2, 40500 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 310 1602 Nurmela Puolimatkankoti Nurmelankuja 92, 41940 VESANKA, puh. (014) 310 1603 Päättymätön Tarina Nuorisotalo Asemakatu 2, 40100 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 310 1615 Takalaiton ja tukiasunnot Kolmospesänkatu 6, 40520 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 3101 607 22. Karismakoti ry Hoitokoti Karskogintie 418 A, 02580 SIUNTIO, puh. (09) 2563 644 tai (09) 2563 852 23. Kauhavan Sininauha ry Roihankuja 5, 62200 KAUHAVA, puh. (06) 434 2522 Selvis- ja päiväkeskus Roihankuja 5, 62200 KAUHAVA 24. Keravan Suojakotiyhdistys ry Kisapolku 5, 04200 KERAVA, puh. (09) 242 8095 Työttömien Päivätupa Tuusulantie 40, 04200 KERAVA, puh. (09) 2742 189 Vuorelan tukikoti Kisapolku 5, 04200 KERAVA 25. Kirkkopalvelut ry/ Tyynelän kuntoutus- ja kehittämiskeskus Koulutusta ja kuntoutusta Vilhulantie 251 D, 76580 NAARAJÄRVI, puh. (015) 415 2800 26. Kodittomien tuki - Hemlösas Stöd ry Eeva-Maria koti Tinatie 5 C, 00440 HELSINKI, puh. (09) 565 7810 Tukiasunto kiint. Oy Lokitie 30 Tinatie 5 C, 00440 HELSINKI, puh. (09) 565 7810 27. Kohtaamispaikka Majakka ry Laivurinkatu 11, 92100 RAAHE, puh. (08) 2238 362 28. Korpikoti ry Keskustoimisto Pikonmäentie 2, 72600 KEITELE, puh. (017) 857 236, faksi (017) 857 237, matka 0400 615 660, e-mail: korpikoti@co.inet.fi, www.http://www.korpikoti.fi/ Hoitokoti alle 18-vuotiaille nuorille Korpikoti (I-vaihe) Vesannontie 790 A, 72600 KEITELE, puh. (017) 857 221 Kotipesä (II-vaihe) Kulvemäentie 101, 72630 TOSSAVANLAHTI, puh. (017) 857 231 29. Kouvolan kristillinen jengityö ry Nuorisotoiminta ja vankilatyö Sakaristontie 1, 45100 KOUVOLA, puh. (05) 3711 121 30. Kovaosaisten ystävät ry Asuntola Kalevankatu 19 A, 00100 HELSINKI, puh. (09) 601 680, faksi (09) 646 188 Tukiasunnot Kalevankatu 19 A, 00100 HELSINKI, puh. (09) 601 680, 041 524 5597 31. Kran rf Ruotsinkielistä päihdetyötä Tavastvägen 105 A 18, PB 12, 00551 HELSINGFORS, tel. (09) 7260 594 Kran rf Södermalmsgatan 12, 68600 PIETARSAARI 32. Kriisipalvelu ry Ryhmätoimintaa PL 23, 01651 VANTAA, puh. (09) 7260 100 Ryhmätoimitila PL 37, 00551 HELSINKI, puh. (09) 7260 100, 040 5251 570

33. Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö ry (KAN) Keskustoimisto PL 10, 62421 KORTESJÄRVI, puh. (06) 488 6118 Kuopion KAN-kontaktipiste Niiralankatu 7-9, 70600 KUOPIO, puh. (017) 262 7357 Lahden kontaktikoti Miekantie 33, 15540 VILLÄHDE, puh. (03) 781 3636 Myllymäen hoitokoti Palkkikankaantie 1, 63900 MYLLYMÄKI, puh. (06) 533 6194 Helsingin kontaktikoti Hämeentie 122, 00560 HELSINKI, puh. (09) 728 1800 Kainuun kontaktikoti Syväyksenkatu 6, 89600 SUOMUSSALMI, puh. (08) 712 225 Kirjaskylän hoitokoti Kivijärventie 14, 39620 KOVESJOKI, puh. (03) 4423 718 Kortesjärven perhekoti 62430 PELTOTUPA, puh. (06) 488 6127 Pellon kontaktikoti Ahjotie 4-6, 95700 PELLO, puh. (016) 352 033 Pyhänsivun hoitokoti ja KAN-koti 12 Voima, 91500 MUHOS, puh. (08) 533 3470 / 533 3415 Raision kontaktikoti Kuninkojantie 149, 20320 TURKU, puh. (02) 438 3768 Raision tukiasunto nuorille Kuninkojantie 147, 20320 TURKU, puh. (02) 438 3091 Salon kontaktikoti Tupurinpuisto, 24100 SALO, puh. (02) 733 4941 Satakunnan kontaktikoti Asematie 3-5, 29600 NOORMARKKU, (02) 649 4035 Savonrannan hoitokoti Kurrinmäki, 58300 SAVONRANTA, puh. (015) 445 515 Solhem hoitokoti (naisille) Vexglavägen 166, 66950 MUNSALA, puh. (06) 764 1200 Tornion kontaktikoti Toivontupa Pirkkiönkatu 3 H 15, 95420 TORNIO, puh. (016) 445 232 / 432 599 Tuohikotin hoitokoti Naarantie 123, 46110 TUOHIKOTTI, puh. (05) 369 1196 Uuden Elämän Keskus (Pahkasalon yksikkö) Kaasilansalmentie 299, 71200 TUUSNIEMI, puh. (017) 661 660 34. Kristillinen Raittiusliitto ry Toimintakeskus Katutaso Hämeenkatu 7, 15110 LAHTI, puh. (03) 783 2939 35. Kristillinen Terveys- ja Raittiusjärjestö r.y. - KTR Ehkäisevää päihdetyötä PL 6, 00781 HELSINKI tai Aapiskuja 2, 62800 VIMPELI, puh. (06) 565 1206 tai 0500 860 088 36. Lahden Sininauha ry Svinhufvudinkatu 10, 15110 LAHTI, puh. (03) 782 7911 Nousurinteen Palvelukeskus Apilakatu 8, 15610 LAHTI, puh. (03) 751 3335 37. Lappeenrannan katulähetys ry Ratakatu 13, 53100 LAPPEENRANTA, puh. (05) 415 3056 38. Lapuan Sininauha ry Hissanpolku 2, 62100 LAPUA, puh. (06) 437 4755 39. Ev. lut. Lähimmäislähetys ry Lehtomäen hoitokoti Lehtomäentie 211, 73300 NILSIÄ, puh. (017) 464 7160 lahimmaisl@lehtomaenkoti.net, www.lehtomaenkoti.net 40. Meijerin Toimintakeskus ry Juhani Ahon tie 5, 73100 LAPINLAHTI, puh. (017) 731 272 41. Mikkelin Katutyö ry Lappeteläinen, Vuorelantie 4, 50100 MIKKELI, puh. (015) 174 210 42. Naisten Suojakoti ry Terhokuja 5, 33840 TAMPERE, puh. (03) 3140 0400 Naisten suojakodin tukiasunnot Terhokuja 5, 33840 TAMPERE, puh. (03) 3140 0400 Ydintupa Naisten Suojakoti ry, Terhokuja 5, 33840 TAMPERE puh. (03) 213 3529 43. Nousevan Auringon Talon huumekuntoutus ry Näsilinnankatu 22 A 36, 33210 TAMPERE, puh. (03) 2129 486 Kuntoutuskoti Nousevan Auringon Talo Huumehoitoa 17-25 -vuotiaille Pajakantie 61, 89400 HYRYNSALMI, puh. (08) 744 619 44. Nuorten Keskus Valtakunnallinen kristillinen nuorisojärjestö Ehkäisevää päihdetyötä Liisankatu 27 A 5, 00170 HELSINKI, puh. (09) 1351 123 Pöyhölän leiri- ja kurssikeskus Nuorten Keskus, PL 124, 42701 KEURUU, puh. (014) 720 120 45. Nurmon Sininauha Sissalan toiminta, Pappilantie 1, 60550 NURMO, puh. (06) 414 6705 46. One Way Mission Perjantai-koti, PL 21, 02361 ESPOO, puh. (09) 802 52 91 Elviira-koti, Sakkolantie 1, 02140 ESPOO, 0400 111 555, 044 5511111 Hellevi-koti, Pappilantie 4, 42800 HAAPAMÄKI, puh. 041 526 1645 47. Pajatien toimintakeskus ja työpajat Pajatie 2, 72400 PIELAVESI, puh. (017) 861 312 48. Palvelukotiyhdistys Viisi Leipää Hoitokoti Piippumäentie 26, 81350 TOKRAJÄRVI, puh. (013) 835 198, sirpa.johansen@viisileipää.inet.fi 49. Pirkanmaan Sininauha, Sininauhakoti ja tukiasunnot Riipuksenkatu 9-13, 33710 TAMPERE puh. (03) 3143 8000, faksi (03) 3143 8040 Lempäälän päiväkeskus Himminpolku 5, 37500 LEMPÄÄLÄ, puh. 040 720 1044 Längelmäen Sininen päivä Veikkolanpolku 8, 35400 LÄNGELMÄKI, puh. 040 753 0409 Mäntän päiväkeskus Miinis Miinanpellonkatu 5, 35800 MÄNTTÄ, puh. (03) 4888 474 Parkanon Sininen päivä Kirkkopolku 3, 39700 PARKANO, puh. 040 753 0409 Ruoveden Sininen päivä Honkalantie 8, 34600 RUOVESI, puh. 040 753 0409 Sinivainio Sinivainiontie 2, 33470 YLÖJÄRVI, (03) 348 6644 Ylöjärven Sininen päivä Kirkkotanhuantie 1, 33470 YLÖJÄRVI, puh. 040 753 0409 50. Porin Sininauha ry Asuntola ja ensisuoja Vapaudenkatu 9, 28100 PORI, puh. (02) 6412 789 51. Pulsan hoitokoti ry Pulsan hoitokoti Pulsan asematie 13, 54390 PULSA, puh. (05) 418 31 23 52. Pysäkki ry Keskustan Pysäkki Päiviönkatu 42, 74100 IISALMI, puh. (017) 812 043 Kangaslammin pysäkki Pajukatu 5 C 33, 74130 IISALMI, puh. (017) 812 350 Kiuruveden päiväkeskus Pysäkki Nivankatu 32, 74700 KIURUVESI Sonkajärven päiväkeskus Rutakontie 24, 74300 SONKAJÄRVI Sukevan toimipiste Annakatu 9, 74340 SUKEVA, 050 5728 986 53. Päiväniemisäätiö Päiväniemikoti Päiväniementie 113, 38100 KARKKU, puh. (03) 513 4147, 514 9119 54. Rauhalan narkomaani- ja jengityökeskus Rauhala-koti Rauhalantie 108, 35280 RISTAKALLIO, puh. (03) 533 33 03 55. Rauman seudun katulähetys Toivontalon päiväkeskus ja tukiasunnot Lyseokatu 7, 26100 RAUMA, puh. (02) 822 3876/ 8377 5272, toivontalo@co.inet.fi 56. Rovaniemen päiväkeskus ry Kairatie 23, 96100 ROVANIEMI, puh. (016) 3423 677 Väärtilän päiväkeskus Riekontie 2 B 7, 99400 ENONTEKIÖ Puh. (016) 556 229, email: tuijal@artic.net 57. Samaria ry (toimintaa myös Baltiassa) Kirkkotori 9 A 1, 06100 PORVOO, puh. (019) 523 0318, faksi (019) 5230 308 krister.lindberg@samaria.fi, www.samaria.fi Betlehem-koti Vanha Veckjärventie 176, 06100 PORVOO, puh. (019) 667 267 Ilolan puusepänliike Sanismäentie 2, 07280 ILOLA, puh. (019) 656 830 Leipäkirkko Albertinkatu 28, 00180 HELSINKI, puh. (09) 680 2972 Loviisan päiväkeskus ja kirpputori Degerbynkatu 10, 07900 LOVIISA, puh. (019) 533 269 Samaria-center, tukiasunnot Kirkkotori 9, 06100 PORVOO, puh. (019) 523 0318 Samaria-Helsinki, tukiasunnot, Hämeentie 62 C, 00500 HELSINKI, puh. 040 580 3912 Samaria-hemmet Porintie 2625, 66260 SVARVAR, puh. (06) 366 4204 Samaria-koti Skarpensintie 92, 06100 PORVOO, puh. (019) 523 0178 SAMARIA-SHOP (2 myymälää Helsingissä) Sturenkatu 37-41, 00550 HELSINKI, puh. (09) 753 3916, Castréninkatu 7, 00530 HELSINKI, puh. (09) 694 6478 58. Savo-Karjalan virkistyskeskus ry Tukiasunnot ja päiväkeskus Uukuniementie 1197, 59730 UUKUNIEMI, puh. (05) 484 557 59. Seetri ry Päihdekuntoutusyksikkö. Tukiasuntoja ja päiväkeskus Urheilukatu 30, 67100 KOKKOLA, puh. (06) 8311 116 Lisäksi Avopalvelu Terra, puh. 040 825 8116, terra@seetri.inet.fi 60. Seinäjoen Katulähetys ry Taipaleentie 221, 61410 YLISTARO, puh. (06) 423 8282 61. Sininauhasäätiö www.sininauhaliitto.fi Keskushallinto Hämeentie 62 C 39, puh. 040 5818 105, faksi 040 6818 105, jormasoini@kolumbus.fi Tukiasumisyksikkö Topi-Katti Toimintakeskus Karvinen Jatko-Katit Hämeentie 62 B 30, 00500 HELSINKI, faksi (09) 773 6914 Yksikköjohtaja puh. 040 773 2863 Asumispalveluvastaava puh. 040 537 6 094 62. Sininen Pysäkki ry Amandantie 10, 37830 VIIALA, puh. (03) 5435 150 63. SLEY:n Katulähetys Asumisyksiköt Väinölä Koti ja Maria Koti Kuusiniemi 5, 02710 ESPOO, puh. (09) 599 224 / 509 2094 SLEY:n Katulähetys ry Katulähetysiltoja, Annankatu 14 D, 00120 HELSINKI 64. Sosiaalilähetys ry Toivola koti Korventaustantie 32,14700 HAUHO, puh. (03) 654 8991 65. Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus - PTK ry Valtakunnallinen kristillinen varhaisnuorisojärjestö Partaharjun toimintakeskus Partaharjuntie 361, 76280 PARTAHARJU (015) 7820 200, ptk@ptk.fi, www.ptk.fi Partaharjun Opisto Partaharjuntie 361, 76280 PARTAHARJU, (015) 7820 210 www.ptk.fi 66. Syty ry Kivikonkaari 14 B 12 c/o Säynäjoki, 00940 HELSINKI, puh. 050 320 9047 67. Tampereen Katulähetyksen Tuki Tampereen evl.srk.diakoniakeskus / Katulähetys/ Outi Niemi, Diakonian päihdekeskus Kyttälänkatu 1 G, 33100 TAMPERE, puh. (03) 2190 322 outi.niemi@tampere-evlsrk.fi 68. Teriskotisäätiö Teriskoti Tyriseväntie 139, 37800 TOIJALA, puh. (03) 543 6282 69. Toimintayhdistys Leppälintu ry Linnuntie 1 B, 79100 LEPPÄVIRTA, puh. (017) 5533 655 70. Tornionlaakson suojapirtti ry Kuntoutumisyhteisö, päiväkeskus PL 15, 95401 TORNIO, puh. (016) 447 446 Suojapirtin tukiasunnot PL 15, 95401 TORNIO, puh. (016) 447 446 Seuraavalle sivulle 19

Sininen aalto -lehti Krämertintie 2 00620 HELSINKI Sininauhaliiton jäsenjärjestöt JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA 71. Turun Katulähetys ry Ruissalontie 19, 20200 TURKU, puh. (02) 2518 866 vaihde, (02) 2535 891 keittiö, (02) 2512 265 toimisto Nuutinkoti Ruissalontie 19, 20200 TURKU, puh. (02) 251 2265 72. Työttömien paluumuuttajalääkäreiden ja -sairaanhoitajien yhdistys ry Käenkuja 4 a 4, 00500 HELSINKI, (09) 773 1590 73. Uusi Mahdollisuus ry Leppäkorventie 33 A 6, 19700 SYSMÄ, puh. 040 5434 761, 040 8470 852 Ritva Heinonen 74. Vaajakosken Suvanto ry Vaajakoskentie 123 E 2, 40800 VAAJAKOSKI, puh. (014) 611 180 75. Vapautuvien Tuki ry Vankilatyötä, perheleirejä Pisteenkaari 3, 03100 NUMMELA, puh. (09) 753 4128 toimisto, 050 564 1753 toiminnanjoht., email: vaptuki2@saunalahti.fi 76. Vastuunkantajat ry Annankatu 14 C 14, 00120 HELSINKI, puh. (09) 7092 260 Tarpoilan hoitokoti Tarpoilantie, Gesterby, 04130 SIPOO, (09) 2344 350 77. Vihreä Keidas ry Vilhonvuorenkatu 7-9, 00500 HELSINKI, puh. (09) 739 678 tai 739 454 78. Virtain Kristillinen Raittiustuki ry PL 74, 34801 VIRRAT, puh. (03) 475 3731 79. Väentupa Seukkalan hoitokoti Vitkalantie 125, 41360 LAUKAA, puh. (014) 837 682 faksi (014) 837 684, e-mail: vaentupa@co.inet.fi Kotisivut: http://personal.inet.fi/yhdistys/vaentupa/ Kievarin tukiasunnot ja päiväkeskus Rinteeläntie 8, 41340 LAUKAA, puh. 040 5414 600 Rokkakankaan työpiste Rokkakankaantie 8, 41350 LAUKAA AS, puh. (014) 833 222 80. Vänstugan i Ekenäs Kustaa Vaasan katu 8, 10600 EKENÄS, tel. (019) 241 4751 81. Ystäväkoti-keskus yhdistys ry Palokyläntie 37, 33680 TAMPERE Puh. 041 434 7841, 041 560 8561 82. Ystäväntupa ry Kangasmannilantie 13, 42700 KEURUU, puh. (014) 720 610 Asumisen tukemisprojekti Kangasmannilantie 13, 42700 KEURUU, puh. (014) 720 610 83. Ähtärin Toimela ry Koulutie 12, 63700 ÄHTÄRI, puh. (06) 533 02 58 84. Äänekosken katulähetys ry Rautatienkatu 11, 44100 ÄÄNEKOSKI, puh. 0400 441 059 Sininauhaliitto Krämertintie 2, 00620 HELSINKI puh. (09) 7206 150, faksi (09) 7206 1531 etu.suku@sininauhaliitto.fi, www.sininauhaliitto.fi Johto Jorma Niemelä, (09) 7206 1519, 0400 485 676 Toiminnanjohtaja Ismo Valkoniemi, (09) 7206 1511, 044 291 5050 Suunnittelija Kati-Pupita Mattila, 040 753 1909 Asiantuntija, kati-pupita.mattila@uta.fi Kehittämishanke Arvioinnin kehittäminen Olavi Aarnio, 0400 814 071 Tutkija Seudullistamishanke Risto Kajaste, (09 ) 7206 1530, 040 7788 776 Kehittämispäällikkö Sillakaar-lähialuehanke Juhani Haveri, 0400 813 403 Projektipäällikkö Paula Heinämäki, 0405 001 764 Reijo Kurkela, (019) 730 372 Viestinnän palveluyksikkö Tuula Huurresalo, (09) 7206 1520, 040 5019 605 Tiedottaja Talouden palveluyksikkö Hilppa Salminen, (09) 7206 1510, 0400 664 596 Toimistopäällikkö Lapsi-, nuoriso- ja perhetyön kehittämisyksikkö Ari Inkinen, (09) 7206 1529, 0400 411 690 Kehittämispäällikkö Eevan perhe -perhetyön kehittämishanke Virpi Kujala, 040 760 0663 Jyväskylän osaprojekti Tarja Hiltunen, 0400 422 090 Rauman osaprojekti Helena Haavisto, 050 361 8251 Tampereen osaprojekti Riitta Puisto, 040 535 6182 Elämyskeskus osana kasvua -projekti Toimintakeskus Vektori Veikko Helin, 044 555 8352 Timo Sjöblom, 050 309 7235 Nähdyksi tulemisen toivo -kehittämishanke Päihdetyön kehittämisyksikkö Risto Kajaste, (09) 7206 1530, 040 7788 776 Kehittämispäällikkö Tuomo Salovuori, (09) 7206 1522, 040 581 8244 Järjestösihteeri Elämän kevät -luovuusprojekti Hanna-Maria Vahala, (09) 7206 1523, 040 836 6775 Kaveria ei jätetä - työssä jaksamishanke Tuomo Salovuori, (09) 7206 1522, 040 581 8244 Kipinä Kuntoutusprojekti Saara Hiltunen, 050 5453 056 Ongelmapelaaja-projekti Jorma Niemelä, (09) 7206 1519, 0400 485 676 Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojekti koordinaatio Eija Kilgast, (09) 7206 1524, 040 727 8070 arviointi Olavi Aarnio, 0400 814 071 Sininauhaliiton osaprojekti Tarja Södergård, (09) 7206 1525, 040 865 1555 Tukiasumisen kehittäminen Sininauhasäätiö, Jorma Soini, 040 581 8105