KOUVOLAN TURVALLINEN KUNTA OHJELMA

KOUVOLAN TURVALLINEN KUNTA OHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kouvolan kaupunki... 4 3. Kouvolan turvallisuustyön kuvaus Turvallinen kunta kriteerien mukaisesti... 4 Kriteeri 1: Turvallisuustyön poikkihallinnollinen organisointi Kouvolassa... 4 Kriteeri 2: Pitkän aikavälin turvallisuustyön kehittämisen ohjelmat... 6 Tapaturmien esiintymistiheyden ja syiden seuranta... 9 Kriteeri 3: Ohjelmat riskiryhmien ja riskiympäristöjen turvallisuuden kohentamiseen. 10 Kriteeri 4: Ohjelmat, joiden avulla seurataan tapaturmien esiintymistä ja niiden syitä.. 16 Tapaturmatilanne riskiryhmien ja riskitekijöiden tunnistaminen... 16 Tapaturmatilanteen yhteenveto ikäryhmittäin... 17 Kriteeri 5: Tapaturmien ennaltaehkäisyn toimenpiteiden ja prosessien vaikutusten arviointi... 18 Kriteeri 6: Osallistuminen kansallisesti ja kansainvälisesti Safe Community -työhön... 18 Kouvolan tapaturmatyön referenssejä... 20 LIITE 1: Tilastotietoja... 22 Liite 1.1 Pyöräilyonnettomuudet vuosittain 2001-2006... 22 Liite 1.2 Liikenneonnettomuudet Kouvolan katuverkollaliite 1.3 Itsemurhien esiintyminen sukupuolittain... 22 Liite 1.3 Itsemurhien esiintyminen sukupuolittain... 23 Liite 1.4 Tapaturmatilanteen kehitys Kouvolassa 2004-2006... 24 Liite 1.5 Rikostilanteen kehittyminen Kouvolassa 1990-2005... 25 LIITE 2: Turvallinen koulu matriisi... 26 LIITE 3: Turvallinen kunta työn sidosryhmät... 33 LIITE 4: Kouvolan Turvallinen kunta työohjelma vuosille 2008-2012... 34 LIITE 5: Kouvolan Seudun tapaturmahanke (Start) konsepti ja TAPE -työkalu... 36 Liite 5.1 TAPE -työkalun keskeinen sisältö... 37 2

1. Johdanto Kouvolan turvallisuustyö on laajapohjaista. Sen tavoitteena on kehittää toiminta- ja elinolosuhteita kunnassa niin, että asukkaiden ja kunnan työntekijöiden tapaturmat vähenevät, hyvinvointi lisääntyy ja terveydenhuollon kustannukset alenevat. Samalla halutaan kehittää tapaturmaosaamiseen liittyvää tutkimustoimintaa sekä etsiä mahdollisuuksia hyödyntää liiketoiminnallisesti tapaturmien ennaltaehkäisyn toimintamalleja ja tuotteita. Turvallisuustyön tavoitteet asetetaan tapaturmatilastoinnin tuoman tiedon perusteella, mutta samalla siten, että ne tukevat kaupungin strategisia kehittämistavoitteita. Tällaista kokonaisvaltaista turvallisuustyön konseptia on kehitetty Kouvolan Yritysmagneetti Oy:n toimesta vuodesta 2005 lukien. Turvallinen kunta ohjelma ja kuntalaisten osallistaminen tapaturmien ennaltaehkäisyyn muodostavat olennaisen osan tätä turvallisuustyön kehittämisen kokonaisuutta. Kouvolan tapaturma- ja turvallisuustyön sekä onnettomuuksien ennalta ehkäisyn kulmakivenä on tapaturmia koskevan tilastotiedon keruu terveyskeskuksissa, aluesairaalassa sekä päiväkodeissa, kouluissa ja vanhustenhoitolaitoksissa. Tätä tilastointityötä on tehty Kouvolan seudun tapaturmahankkeen (Start) alaisuudessa vuodesta 2002 lukien. Hankkeen päämääränä on tapaturmien jatkuva tilastointi sekä näin kootun tiedon käyttäminen tapaturmien ehkäisyyn. Hankkeen idea on esitetty liitteessä 5. Kouvolan kaupungin keskeisenä strategisena tavoitteena on kehittyä perhe- ja lapsiystävällisenä kaupunkina. Tilastoista havaitaan, että lapset ja nuoret joutuvat Kouvolassa tapaturmien uhreiksi samalla tavoin kuin muillakin alueilla Suomessa. Lasten osalta liikenneonnettomuudet ja vapaa-ajan tapaturmat korostuvat, nuorilla näiden lisäksi myös alkoholin käyttöön liittyvät tapaturmat sekä itsensä vahingoittaminen. Lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisessä tärkeää on koulujen ja päiväkotien ympäristöjen turvallisuudesta huolehtiminen, mukaan lukien kulkureitit näihin. Liikenneturvallisuustyö on otettu tärkeäksi osaksi koulujen systemaattisen turvallisuustyön kehittämistä. Kouvolan turvallisuustyössä kiinnitetään myös erityistä huomiota leikkikenttien ja leikkikenttävälineiden turvallisuuden edistämiseen. Leikkivälineiden käytettävyyden ja turvallisuuden edistäminen muodostaa tärkeä osan turvallisuusalan tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan liittyvää kehitystyötä Kouvolassa, jota tehdään yhteistyössä tutkimustahojen sekä leikkivälinevalmistajien kanssa. Kouvola on nimetty vuoden pyöräilykaupungiksi vuonna 2005 ja kaupunki on saanut Elävä kaupunkikeskusta palkinnon vuonna 2003. Nämä nimeämiset tuovat hyvin esiin Kouvolan strategiaa liikenneturvallisuuden edistämisessä. Kaupungin liikenneturvallisuustyön peruslähtökohtana on erottaa kevyt liikenne ja autoliikenne toisistaan ja tähän liittyy keskustan kävelyalueen kehittäminen sekä hyvän pyöräilyreittien verkoston rakentaminen kattavasti koko kaupunkiin. Liikenneturvallisuustyön tuloksellisuutta on Kouvolassa seurattu 1990-luvulta lähtien keräämällä ja analysoimalla liikenneonnettomuustietoa kaupungissa vuosittain. Liikenneonnettomuustilanteen kehitystä kuvaava raportti annetaan kaupunginvaltuustolle vuosittain. 3

Esteettömyyttä on kaupungissa pyritty johdonmukaisesti edistämään ja ensimmäinen esteettömyysohjelma hyväksyttiin vuonna 2006. Koulujen systemaattinen turvallisuustyön kehittäminen, johon liittyy erityisen Turvallinen koulu -työvälineen kehittäminen, on ollut käynnissä 1990-luvulta lähtien. Vuosituhannen vaihteesta lähtien Kouvolassa ja Kouvolan seudulla on tunnistettu laajaalaisen turvallisuustyön kehittämisen strateginen merkitys sekä kansalaisten jokapäiväisen elämän ja hyvinvoinnin kannalta että liike-elämän pitkän tähtäimen etujen turvaamisen näkökulmasta. Vuodesta 2005 Kouvolan kaupunki on systemaattisesti kehittänyt strategiaa, joka edistää turvallisuuslähtöisen yritystoiminnan syntymistä seudulle. Tässä työssä tehdään kiinteää yhteistyötä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun muotoilun ja liiketalouden sekä terveyden ja sosiaalityön yksiköiden kanssa. Kouvola hakee aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä turvallisuustyön kehittämisessä. Tärkeä yhteistyöverkosto tässä suhteessa ovat kaupungin ystävyyskaupungit Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Unkarissa ja Venäjällä sekä tulevaisuudessa myös Kiinassa. Erityinen yhteistyösuhde on solmittu Kouvolan ja Ruotsin Lidköpingin kesken. Tämä on Kouvolan Turvallinen kunta työn tulevaisuuden kannalta erittäin arvokasta, onhan Lidköping vuonna 1989 saanut Turvallinen kunta arvon ensimmäisenä maailmassa. 2. Kouvolan kaupunki Kouvola on noin 100 000 asukkaan talousalueen keskus. Kouvolan historia liittyy tiiviisti rautateihin ja kaupunki on tärkeä risteysasema rautateille Pietariin ja Itä-Suomeen. Kouvola on koko historiansa ajan ollut eläväinen kaupan ja hallinnon keskus Kaakkois- Suomessa. Monilla valtion virastoilla ja laitoksilla on perinteisesti ollut toimipaikkansa Kouvolassa ja VR-Yhtymä Oy on nykyisinkin eräs tärkeimmistä työnantajista kaupungissa. Viime vuosina rautatieliiketoiminnan kehittäminen on vilkastunut tavoitteenaan Trans Siperian ratayhteyden kehittäminen vilkkaaseen kauppakäyttöön Kouvolan sekä Venäjän ja Kiinan välillä. Kouvolan seudulla toimii vapaaehtoinen kuntayhtymä, jonka alaisuudessa toimii turvallisuusneuvottelukunta. Tämä neuvottelukunta pyrkii kehittämään ja koordinoimaan turvallisuustyötä koko seudulla. Pitkän tähtäimen tavoitteena on seudullisen ohjelmallisen tapaturmien ehkäisyn työn käynnistäminen ja mahdollinen Safe Region aseman tavoittelu. 3. Kouvolan turvallisuustyön kuvaus Turvallinen kunta kriteerien mukaisesti Kriteeri 1: Turvallisuustyön poikkihallinnollinen organisointi Kouvolassa Kouvolassa monet ryhmät tekevät aktiivisesti töitä turvallisuuteen ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn liittyen. Näitä toimijoita ovat: esteettömyysohjelman seurantaryhmä, liikenneturvallisuustyöryhmä, Vanhusneuvosto, Vammaisneuvosto sekä Nuorisoparlamentti. Näiden lisäksi perustetaan Turvallinen kunta työtä osaltaan koordinoimaan uusi lapsiturvallisuustyöryhmä. 4

Kouvolan Turvallinen kunta työtä koordinoimaan perustetaan Turvallinen kunta koordinaatioryhmä. Tämän ryhmän puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja ja sen jäseninä ovat kaupungin eri toimialojen johtajat (tekninen toimi, perusturva sekä sivistystoimi), kaikkien edellä lueteltujen alaryhmien edustajat, edustaja Kouvolan seudun terveyskeskuksesta (Kouvolan Seudun tapaturmahanke) sekä keskeisten kansalaisjärjestöjen edustajat (Liikenneturva, Ydinkeskusta ry, Suomen punainen risti). Organisaatiota havainnollistaa kuva 1. Liikenneturvallisuus Esteettömyys- työryhmä ohjelman seurantaryhmä KOORIDNAATIO- RYHMÄ Pj. kaupunginjohtaja Jäseninä: toimialajohtajat, kaikkien työryhmien edustajat Vanhus- Tapaturmahankkeen edustaja neuvosto Kansalaisjärjestöt Nuorisoparlamentti Lapsiturvallisuustyöryhmä Vammaisneuvosto Kuva 1. Kouvolan Turvallinen kunta työn organisaatio Koordinaatioryhmä vastaa vuosittain Turvallinen kunta toimintasuunnitelman laatimisesta, resurssien allokoinnista turvallisuustyöhön sekä eri työryhmien ja muiden sidosryhmien työn seurannasta ja tarvittaessa koordinoinnista. Erilliset työryhmät vastaavat käytännön työstä omalla osa-alueellaan, ne järjestävät omaan toimialaansa liittyviä kampanjoita sekä osallistuvat paikalliseen, kansalliseen ja kansainväliseen turvallisuustyöhön omien tavoitteidensa ja voimavarojensa mukaisesti. Työprosessia ja vastuunjakoa eri toimijoiden kesken on havainnollistettu kuvassa 2. Kuntalaiset osallistuvat turvallisuustyöhön pääasiassa erillisten työryhmien ja näiden organisoimien kampanjoiden ja muiden tapahtumien kautta. Laajempi turvallisuustyön foorumi, jossa Turvallinen kunta työn ajankohtaisia asioita esitellään, järjestetään Kouvolassa kerran vuodessa. Ensimmäinen tällainen tapahtuma on 13.6.2008, jolloin Kouvola järjestää myös valtakunnallisen tapaturmapäivän päätapahtuman. Poliittiset päätöksentekijät osallistuvat Turvallinen kunta työhön normaalien kunnallisten ohjaus- ja päätöksentekokanavien kautta. Koordinaatioryhmä raportoi turvallisuustyön edistymisestä kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle ja eri toimialojen lautakunnat ohjaavat turvallisuustyötä omilla toimialoillaan. 5

Koordinaatioryhmä SUUNNITTELU KOORDINOINTI Työryhmät Toimialat TOTEUTUS Sidosryhmät Kansalaiset Kansalaisjärjestöt PALAUTE ALOITTEET Kuva 2. Työprosessi ja eri toimijoiden välinen vastuunjako Kriteeri 2: Pitkän aikavälin turvallisuustyön kehittämisen ohjelmat Kouvolassa pitkällä aikavälillä tärkein tapaturmien ehkäisyn työ on liittynyt liikenneturvallisuuden edistämiseen sekä infrastruktuurien suunnitteluun esteettömyysnäkökulma huomioon ottaen. Seudullinen liikenneturvallisuussuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2007. Tämän suunnitelman mukaisesti keskeisiä tavoitteita liikenneturvallisuustyölle ovat: Mopoilijoiden ja nuorten aikuisten onnettomuuksien vähentäminen Liikenneympäristön suunnittelussa huomio erityisesti ajoneuvoliikenteen nopeuksien hillitsemiseen Liikenneympäristö suunnitellaan heikoimpien tienkäyttäjien lasten ja vanhusten ehdoilla Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen pienillä toimenpiteillä Raskaan liikenteen turvallisuuden parantaminen ajokulttuuriin panostamalla Liikenneturvallisuustyön aktiivisuuden ja seudullisen yhteistyön lisääminen hallintokuntatyöskentelyssä sekä jatkuvuuden parantaminen Liikenneturvallisuustyön arvostuksen lisääminen Kouvolassa on seurattu systemaattisesti liikenneonnettomuuksien esiintymistä 1990- luvulta alkaen. Osana tätä seurantaa liikenneonnettomuuksien esiintymisestä ja esiintymispaikoista raportoidaan päätöksentekijöille vuosittain (liite 1.1). Seuranta perustuu poliisin tilastotietoihin. Tämän pitkän tähtäimen turvallisuustyön tulokset näkyvät hyvin esimerkiksi polkupyöräilyonnettomuuksien vähenemisenä (liite 1). Myös esteettömyyden edistämisellä on Kouvolan kaupungissa pitkä historia. Esteettömyystilanteen seurantaa on tehty vuodesta 1979 lähtien. Kouvolan 6

esteettömyysohjelma on valmistunut vuonna 2006. Tärkeimpiä esteettömyyden edistämisen toimenpiteitä tähän mennessä voidaan listata seuraavasti: 1979 Liikuntaesteiden kartoitus (Kouvolan kaupunki/arkkitehtiosasto) 1982 Tavoiteohjelma (Kouvolan kaupunki) 1996 Liikuntaesteiden kartoituksen tarkistus (Kouvolan kaupunki) 1997 Kartoitus hissittömistä kerrostaloista ja palvelulinjan tarpeen selvittely (Kouvolan kaupunki) 2001 Kouvolan vammaispoliittinen ohjelma (Kaupungin valtuusto ja vammaisneuvosto) 2004 Selvitys kuulovammaisten apuvälineistä kaupungin omistamissa rakennuksissa (Kouvolan kaupunki/toimitilalaitos/timo Mattila) 2004 Kuunteluolosuhteiden selvitys julkisissa ja yksityisissä palvelurakennuksissa/esku -projekti (Kouvolan Kuulo ry/lea Veijalainen) 2004 Salpapuisto liikunta- ja toimimisesteisille (Kouvolan kaupunki) 2004 Esteettömän asuinympäristön puolesta -seminaari 2004 Valaistussuunnitelma, tavoiteselvitys (Valoa valaistusarkkitehtuuria Oy) 2005 Kouvola vuoden pyöräilykunta 2005 Liikenne- ja viestintäministeriön alainen hanke Esteettömyyden arviointi laatukäytävähankkeessa (LaatuELSA) 2005 Kotipalvelun esteettömyyskysely (Esteettömyystyöryhmä) 2005 Hissittömyysselvitys (Sosiaalialan päättötyö/pekka Heiskanen/Kouvolan palvelukotiyhdistyksen toiminnanjohtaja) 2005 Vanhusten liikenneturvallisuuskysely (Vanhusneuvosto) Keskeisenä välineenä sekä liikenneturvallisuuden että esteettömyyden ja yleisen turvallisuustyön kehittämisessä on ollut Kouvolan keskustan kehittäminen. Kouvolan kävelykeskusta syntyi vuonna 1997. Tämä on parantanut olennaisesti jalankulkijoiden ja kevyen liikenteen käyttäjien turvallisuutta sekä lisännyt keskustan viihtyisyyttä. Kouvolan keskustan kehittämiseen liittyvää turvallisuustyötä on tehty pitkäjänteisesti 2000-luvun taitteesta lähtien. Kouvolan ydinkeskusta ry on keskustan yritysten yhteistyöelin, jonka tavoitteena on yritystoiminnan edellytysten parantaminen. Pääasiallisia toimintamuotoja on yhteinen markkinointityö, kampanjat ja yleisötapahtumien järjestäminen. Yhdistys on tehnyt systemaattista työtä turvallisuuden parantamiseksi. Tähän työhön on kuulunut muun muassa kiinteistöjen turvallisuuden kohentamisen kampanjat sekä keskustan valosuunnittelun kehittäminen. Kouvolalle on laadittu hyvinvointipoliittinen ohjelma vuonna 2003. Yksi tämän ohjelman perusarvoja on turvallisuus, joka ohjelmassa on määritetty näin: Turvallisuus on kuntalaisen kokemuksellista terveyttä. Se on varmuuden tunnetta ja levollisuutta elinja toimintaympäristössä. Turvallisuutta on myös luottamus ja usko tulevaisuuteen. Ohjelma asettaa tavoitteita ja suuntaviivoja eri ikä- ja sosiaaliryhmien hyvinvoinnin kohentamiseen. Kohderyhminä ovat lapset, nuoret, perheet, ikääntyneet sekä vammaiset. Perusnäkökulmana ohjelmassa ovat osallistumisen ja ennaltaehkäisevän otteen korostaminen. Ohjelma kiinnittää erityistä huomiota syrjäytymisen ja alkoholihaittojen ehkäisyyn. Näin se vaikuttaa muun muassa pahoinpitelyiden ja itsensä vahingoittamisen syytekijöihin. Tämän politiikkaohjelman pohjalta on laadittu Kouvolan vanhuspoliittinen ja vammaispoliittinen ohjelma, molemmat vuodelta 2004. Tavoitteeksi asetettu lapsi- ja 7

perhepoliittinen ohjelma puuttuu yhä. Hyvinvointipoliittisen ohjelman jalkauttaminen tapahtuu tällä hetkellä osittain myös Kouvolan seudun terveyskeskuksen koordinoiman terveyden edistämisen työn kautta. Vanhus- ja vammaispoliittisten ohjelmien linjausten mukaisesti on perustettu Kouvolan vanhusneuvosto ja Kouvolan vammaisneuvosto. Molemmissa neuvostoissa on edustus eri sidostahoilta sekä kaupunginvaltuustossa edustettuna olevien poliittisten puolueiden nimeämät edustajat (neuvostojen kokoonpano on esitetty liitteessä 3). Neuvostot päättävät omasta toimintasuunnitelmastaan, tekevät aloitteita kaupungin elimille ja muille tahoille sekä vastaavat lausuntopyyntöihin. Kouluissa tehdään pitkäjänteistä turvallisuuden kehitystyötä, joka pohjautuu Kaunisnurmen koulussa kehitettyyn Turvallinen koulu konseptiin. Tämä koulujen turvallisuustyö kiinnittää huomiota sekä fyysisen ympäristön turvallisuuteen että oppilaiden ja henkilökunnan psyykkiseen hyvinvointiin. Turvallinen koulu kansio sisältää myös matriisimuotoiset seurantatyökalut eri turvallisuuden osa-alueiden kehityksen seurantaan. Kaupungissa on osallistuttu aktiivisesti Turvaa lapsen koulutie hankkeeseen, joka pyrkii edistämään koululaisten liikenneturvallisuutta. Psyykkistä hyvinvointia seurataan oppilashuollon kyselyillä sekä järjestelmällisellä kiusaamisen torjunnan työllä. Kaikissa Kouvolan kouluissa laaditaan turvallisuuskasvatussuunnitelmat vuoden 2008 aikana. Nuorten osallistumista Kouvolassa edistetään nuorisoparlamentin toiminnalla. Parlamentin jäsenet valitaan vuosittain kaikissa kouluissa luokka-asteilla 10-11 järjestettävillä vaaleilla. Nuorisoparlamentti päättää itse käsiteltäväksi ottamistaan asioista ja antaa oma-aloitteisesti sekä pyynnöstä lausuntoja ja kannanottoja kaupungin eri hallintokunnille ja muille tahoille. Tärkeä väline alkoholin ja huumeidenkäytön ja niiden aiheuttamien haittojen torjunnassa on vuonna 2006 hyväksytty Päihdepoliittinen strategia. Konkreettisena toimena tämän strategian toteuttamisessa on Kouvolan Seudun terveyskeskuksessa vuoden 2007 alusta käyttöön otettu mini-interventio alkoholin käytön seurantaan. Alkoholin käytön ja alkoholihaittojen puheeksiottokynnyksen madaltamisella odotetaan olevan merkittävä vaikutus myös alkoholiperäisten tapaturmien ennaltaehkäisyssä Kouvolan seudulla. Tapaturmien esiintyvyyttä ja niiden syytekijöitä on seurattu vuodesta 2005 systemaattisesti TAPE -ohjelmiston avulla päiväkodeissa, kouluissa ja vanhusten hoitolaitoksissa sekä avohoidossa. TAPE -työkalu tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet tapaturmien ehkäisyn sekä turvallisuusjohtamisen kehittämiseen asianomaisissa laitoksissa. Turvallisuussuunnittelutyötä on tehty Kouvolassa seudullisena yhteistyönä Kouvolan kuntayhtymän turvallisuusneuvottelukunnan alaisuudessa. Tämä työ, joka on aloitettu vuonna 2003, on tähdännyt erityisesti rikollisuuden ja väkivallan torjuntaan. Turvallisuusneuvottelukuntaan on koottu turvallisuustyötä tekevät viranomaistahot sekä järjestöjen ja kuntien edustajat (neuvottelukunnan kokoonpano liitteessä 3). Yhteisen turvallisuustyön kehittämisen pohjalta on Kouvolan poliisilaitokselle palkattu kunnan ja poliisin yhteinen sosiaalityöntekijä vuonna 2002. Tämä toimenpide on antanut hyvät edellytykset toimia tehokkaasti kotiväkivallan torjumiseksi sekä auttanut puuttumaan 8

ongelmatilanteisiin varhain, jolloin myös esimerkiksi väkivaltarikosten torjunta on tehostunut. Itsemurhien ennaltaehkäisy on Kouvolassa vapaaehtoisten toimijoiden toimintakenttää. Aktiivisina toimijoina ovat itsemurhan tehneiden läheisten yhdistys Surunauha ry sekä Kymenlaakson mielenterveysseuran paikallisyhdistys. Ennaltaehkäisevä työ tapahtuu kaupungin organisaatiossa osana yleistä terveydenhuollon organisoimaa mielenterveystyötä. Koulujen turvallisuustyö, oppilashuolto ja koulukiusaamisen torjuntatyö ovat tärkeitä välineitä myös itsemurhien ja itsensä vahingoittamisen ehkäisyssä. Tämän työn tulokset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä. Kouvolan kaupungissa kaivataan ohjelmallista työtä itsemurhien ennaltaehkäisemiseksi. Tapaturmatiedon keruussa yhtenä osana seurataan itsensä vahingoittamisia. Näiden seuranta ja tämän tiedon tarkempi analysointi ja toimenpiteiden suunnittelu tältä pohjalta on tärkeä väline itsemurhien ennaltaehkäisyssä. Liitteessä 1 on esitetty itsemurhien esiintyvyys Kouvolassa verrattuna koko maan tilanteeseen. Kriisiaputyötä, joka osaltaan auttaa myös itsemurhien torjuntaa, toteutetaan Suomen Punaisen ristin koordinoiman vapaaehtoisten toimijoiden yhteenliittymän VAPEPAN kautta. Tämän työn kautta vapaaehtoiset osallistuvat sekä suurten kriisitilanteiden aikaisen kriisiavun antamiseen että arkipäivän tilanteissa henkisen tuen antamiseen kriisissä oleville läheisille. Tapaturmien esiintymistiheyden ja syiden seuranta Kouvolan seudun tapaturmahankkeessa (Start) päätavoitteena on tapaturmien ehkäisy, joka tapahtuu tapaturmien seurantatiedon hyödyntämisen avulla. Kouvolassa tapaturmia seurataan sekä väestötasolla että yksikkötasolla. Hankkeessa on luotu molempien tasojen tapaturmaseurantaa varten informaatioteknologiset seurantavälineet. Start-väestötason tapaturmaseuranta Väestötason tapaturmia seurataan potilastietojärjestelmien avulla. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmiin luotiin systemaattista, prospektiivista seurantaa varten tapaturmatietopohjat. Tapaturmiksi luetaan myös itsensä vahingoittamiset ja väkivaltatapaukset. Tapaturmatiedot kerätään potilaan tullessa tapaturman ensikäynnin vuoksi erikoissairaanhoitoon tai perusterveydenhuoltoon. Näin voidaan seurata tapaturmien ilmaantuvuutta. Tapaturman ulkoinen syy, tyyppi ja vammadiagnoosit tilastoidaan ICD-10-järjestelmän avulla. Normaalien tapaturma- ja hoitotietojen lisäksi luotiin tietokentät tiedon keräämiseksi muista tapaturmiin liittyvistä tekijöistä, esimerkiksi vammojen ehkäisyn kuten pyöräilykypärän, lonkkasuojainten ja urheiluvammojen ehkäisysuojainten käytöstä tapaturmahetkellä. Perusterveydenhuollossa mukana on myös hammashuolto, jossa seurataan hammastapaturmien ensikäyntejä. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmät ovat vaihtuneet vuonna 2006 uuteen yhteiseen potilastietojärjestelmään, johon tapaturmatietopohjien kehittäminen on meneillään. Start-yksikkötason tapaturmaseuranta Kouvolan seudun tapaturmahankkeessa on kehitetty myös www-pohjainen tapaturmien seurantaohjelma TAPE yhdessä paikallisen ohjelmistoyrityksen Oy Amli Ab kanssa. TAPE - tapaturmien seurantaohjelman tietopohjat on luotu päivähoidon, koulujen, 9

sairaalojen osastohoidon sekä vanhusten koti-, avo- ja laitoshoidon tapaturmien seurantaa varten. Tapaturmien seuranta on yksikkötasoista (esimerkiksi sairaaloissa tapaturmia seurantaan osastoittain). Tallennettava tapaturmatieto on yksityiskohtaista ja sillä seurataan tapaturmaan liittyviä olosuhteita, tapaturman syytekijöitä, mahdollisia vammoja ja vammojen hoitoa usean muuttujan avulla. Start-koulutukset Olennainen osa Kouvolan seudun tapaturmahanketta ovat hankkeessa järjestetyt koulutukset. Koulutukset ovat sekä substanssi- (tapaturmiin ja niiden ehkäisyyn liittyvät) sekä it-koulutuksia (informaatioteknologiaan ja sen käyttöön liittyvät koulutukset). Koulutusten sisällöt vaihtelevat yliopistotason substanssikoulutuksista käytännön itkoulutukseen. Substanssikoulutuksiin osallistujia on ollut useita satoja eri ammattiryhmistä, it-koulutukset ovat tapahtuneet pienryhmissä. Start-tapaturmatiedon hyödyntäminen Väestö- ja yksikkötasolla tilastoidun tapaturmatiedon avulla tunnistetaan tapaturmariskissä olevat väestöryhmät ja henkilöt, joihin kohdistetaan tapaturmien ehkäisyinterventioita yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja asiantuntijatahojen kuten A-klinikan sekä asianomaisten erikoisalojen kuten psykiatrian ja geriatrian kanssa. TAPE -seurantaohjelmaa käyttävät yksiköt seuraavat tapaturmatilannettaan reaaliajassa ohjelmassa olevan grafiikkaa sisältävän raportointiosion avulla ja hyödyntävät kertyneen tiedon vastaisten tapaturmien ehkäisyyn. TAPE - tapaturmien seurantaohjelma on päivähoidon, koulujen, sairaaloiden osastohoidon sekä vanhusten koti-, avo- ja laitoshoidon yksiköiden konkreettinen tapaturmien ehkäisyn ja turvallisuusjohtamisen väline päivittäisessä työssä. Tapaturmatietoa hyödynnetään, käytetään ja julkaistaan usealla tasolla, käytännön arkikäytöstä tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimusta tehdään sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Kriteeri 3: Ohjelmat riskiryhmien ja riskiympäristöjen turvallisuuden kohentamiseen Lapset ja nuoret ovat tärkeä kohderyhmä Kouvolan liikenneturvallisuustyössä. Koulujen liikenneturvallisuustyötä tukemaan on kehitetty internet-pohjainen liikennepeli, jonka avulla pystytään tutustumaan tuttuun liikenneympäristöön viihteellisen toiminnan kautta. Liikenneturvallisuustapahtumia kouluissa järjestetään vuosittain. Kouvolassa on lasten liikennepuisto, jossa voidaan opetella liikennesääntöjä todenmukaisessa ympäristössä. Liikennepuiston ja sitä ympäröivän puistoalueen kehittäminen on suunnitelmissa 2009-2010. Tavoitteena on kehittää liikennekasvatustyötä uutta teknologiaa hyväksikäyttävän peliympäristön avulla. Lisäksi alueelle on tarkoitus tehdä aktivoiva puistoympäristö, jossa eri ikäryhmien käyttäjät löytävät yhteistä toiminta-aluetta. Tärkeä tavoite on lasten näkökulman saaminen mukaan kaikkeen suunnittelutoimintaan. Kouvolassa on aloitettu tutkimustyö, jossa lasten ääntä pyritään tuomaan kuuluviin ympäristön suunnittelussa ja siten myös ympäristön turvallisuuden kohentamisessa. Ensimmäisessä pilottihankkeessa on päiväkoti- ja kouluikäisiä lapsia pyydetty valokuvaamaan ympäristöään ja kertomaan omin sanoin kuvistaan. Tämän 10

materiaalin pohjalta on päästy paremmin ymmärtämään, miten lapset ympäristöään tarkastelevat ja miten he sitä käyttävät. Leikkialueiden suunnittelussa päästään paljon konkreettisemmin turvallisuutta parantaviin tuloksiin, kun parannusideoissa otetaan lasten käytännön tarpeet ja tottumukset huomioon. Tästä työtavasta on tarkoitus tehdä pysyvä osa Kouvolan Turvallinen kunta työprosessia. Lasten ja nuorten osalta koulu- ja päiväkotiympäristöjen sekä kulkureittien turvallisuuden lisääminen ovat tärkeitä keinoja tapaturmien torjunnassa. Tämä on tärkeä osa koulujen systemaattisen turvallisuustyön kehittämistä. Leikeissä sattuvat tapaturmat ohjaavat kiinnittämään huomiota leikkialueiden ja leikkivälineiden turvallisuuteen. Tämä on eräs keskeinen kehittämisen osa-alue Kouvolan turvallisuustyössä, jota tehdään yhteistyössä sekä julkisten toimijoiden että yritysten kanssa. Koulujen turvallisuustyön välineet on kehitetty ja tavoitteena on, että Turvallinen koulu kansio ja tätä täydentävä toimenpiteiden seurantaa helpottava matriisimuotoinen työväline on kaikkien yksiköiden käytössä vuonna 2010 (Liite 2). Tätä työtä tukee koulujen tapaturmatilanteen seuranta TAPE -työvälineen avulla, jota ollaan ottamassa käyttöön kaikissa Kouvolan kouluissa. Erityisesti kouluissa tullaan kiinnittämään huomiota oppilaiden ja heidän perheidensä osallistamiseen turvallisuustyöhön. Sivistystoimen tavoitteena on kehittää turvallinen koulu tyylistä turvallisuusasioiden seurantaa kaikkien sivistystoimen osa-alueiden turvallisuustilanteen seurannan avuksi (päivähoito, kulttuuri, kirjasto, liikuntatoimi). TURVALLINEN KOULU TYÖVÄLINEET Kouvolan peruskoulujen opetussuunnitelman arvot ovat oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, yhteistyökyky sekä luonnon ja ympäristön kunnioittaminen. Näiden yläpuolella oleva arvojen arvo on turvallisuus. Turvallisuus kokonaisvaltaisesti ymmärrettynä on peruskivi, jonka vahvistamiseen kaikki muut arvot tähtäävät, ja jolle ne myös rakentuvat. Lukuvuoden 2007 2008 opetussuunnitelman arviointikohteena on turvallisuus koulun arjessa. Kouluja ohjataan tarkastelemaan turvallisuutta kolmen kysymyksen kautta: Miksi koulunne on turvallinen? Mitä koulunne turvallisuudesta puuttuu? Mitä suunnitelmia teillä on koulun turvallisuuden parantamiseksi? Koulujen arvioinnin tulokset kootaan yhteen ja sovitaan tarvittavista yhteisistä toimenpiteistä. Lisäksi koulut toteuttavat omia tavoitteitaan. Turvallinen koulu -kansio Kouvolan peruskoulujen ja lukion opetussuunnitelman toteuttamisen tukena käytetään Turvallinen koulu kansiota, jossa on kuvattu turvallisen koulun tunnuspiirteitä ja johon on koottu turvallisuuteen liittyviä osa-alueita, joita kouluissa on toteutettu ja joita turvallisen kouluympäristön toteutumien edellyttää. Tavoitteena on ollut koota erilaiset ohjeet ja toimintamallit yhdeksi kokonaisuudeksi, jota koulussa päivitetään säännöllisesti ja johon uudet työntekijät perehdytetään. Ohjeissa on otettu huomioon koululakien ja opetussuunnitelman perusteiden vaatimukset sekä Kouvolan kaupungin määräykset kunkin koulun tarpeisiin ja tilanteeseen soveltaen. Näin Turvallinen koulu kansio palvelee koulun jokapäiväistä työtä luontevana työkaluna. Luonnollisesti kansiossa on 11

ohjeistusta myös kriisitilanteisiin, joita kouluissa sattuu harvoin mutta joihin tulee valmistautua. Kansion tarkoituksena on olla kunnallisen opetussuunnitelman tapaan peruspaketti, jonka eri osioita koulut voivat päivittää omien olosuhteittensa, suunnitelmiensa sekä toteutuksiensa mukaisesti. Turvallisuuskansion tärkeä konkreettinen työkalu ovat tarkastusmatriisit, joiden avulla koulussa voidaan seurata turvallisuuden eri osa-alueiden tilaa ja kunnossaoloa. Matriisista voidaan nopeasti selvittää, mitä toimenpiteitä koulussa tarvitaan ja kuka niistä on vastuussa. Matriisin avulla voidaan myös johdetusti asettaa mm. kehityskeskustelujen yhteydessä tavoitteita mahdollisien puutteiden korjaamiseksi. Turvallisuus varhaiskasvatuksesta lukioon -ohjelma Kouvolan sivistystoimessa suunnitellaan paraikaa turvallisuuskasvatuksen ohjelmaa päivähoidon ja koulutoimen yhteistyönä. Tavoitteena on rakentaa monipuoliset ja johdonmukaiset turvallisuuskasvatuksen sisällöt päivähoidosta lukioon. Tarkoituksena on lisäksi yhdenmukaistaa ja niveltää turvallisuuskasvatusta eri toimipisteiden välillä sekä antaa opettajille työkalu, jonka avulla turvallisuuskasvatuksen antaminen selkiintyy ja jäntevöityy systemaattiseksi kokonaisuudeksi. Myös turvallisuuskasvatuksen ohjelma selkiinnytetään matriisiksi, josta helposti on nähtävissä vuosiluokkien tavoitteet ja turvallisuuskasvatuksen eri osa-alueiden eteneminen ja syveneminen. Osallistaminen Koulujen turvallisuustyö kohdistuu erityisesti lapsiin ja nuoriin, mutta myös lasten vanhemmat ja kuntalaiset ovat työn kohteena. Huoltajat osallistuvat koulujen turvallisuustyöhön muun muassa avustamalla tapahtumia ja järjestämällä tilaisuuksia. Vanhempainilloissa vanhemmat ovat olleet mukana suunnittelemassa mm. yhteisiä kasvatusperiaatteiden pelisääntöjä. Kouvolan kotisivuilla on liikennepeli, jonka tilanteet on koottu oppilaiden ideoimina koulujen lähiympäristöstä. Myös tilanteiden kuvauksessa oppilaat ovat olleet mukana. Peliä päivitetään säännöllisin väliajoin. Kouvolan kotisivuilla on vastaanvanlainen liikennepeli myös aikuisia varten. Molempia voivat luonnollisesti pelata kaikki halukkaat. Ideana on, että oppilaat sekä kaikki muutkin kouvolalaiset ovat mukana prosessissa, jossa tuttua liikenneympäristöä ja oikeaa käyttäytymistä siinä tarkastellaan ja kehitetään. Varsinkin koulujen liikennekasvatuksen tukena tällainen prosessi antaa oivallisen työkalun lähestyä asioita oppilaille tutusta liikenneympäristöstä käsin. Nuorten turvallisuustilanteen parantamiseen on Kouvolassa kehitetty pitkään yhteistyötä kaupungin ja vapaaehtoistoimijoiden kesken. Tärkeä toimintamalli on katupäivystys, jota toteutetaan kaupungin keskustassa viikonloppuiltaisin ja suurten tapahtumien aikaan. Työtä koordinoi kaupungin nuorisotoimen yksikkö Motiimi ja siinä on mukana vapaaehtoisia vanhempia sekä SPR:n ja seurakunnan aktiiveja. Työn periaatteena on tarjota läsnäoloa ja keskusteluapua nuorille heidän ehdoillaan ja auttaa tilanteissa myös ratkaisemaan ongelmia paikan päällä ja avuntarvitsijoita eteenpäin ohjaamalla. Työllä on tärkeä merkitys väkivallan ja rikollisuuden ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa. 12

Nuorten tieto- ja neuvontapiste Majakka palvelee kauppakeskus Hansassa. Tiloissa voi itsenäisesti hakea tietoa tai pyytää paikalla olevaa nuoriso-ohjaajaa auttamaan tiedon haussa sekä kysyä neuvoja. Koulupudokas -hanke on nuorisotoimen ja koulutoimen yhteinen hanke, jonka tavoitteena on auttaa nuoria saamaan peruskoulun päästötodistus. Tämä on tärkeä työmuoto, joka auttaa estämään syrjäytymistä. Kouvolan esteettömyysohjelma on vuodelta 2006. Sen taustatyönä on tehty laaja kaupunkiympäristön ja rakennusten arviointi liikuntaesteisten näkökulmasta, jossa kartoitettu puutteita ja toisaalta hyviä käytäntöjä Kouvolassa. Ohjelma sisältää aikataulutetun suunnitelman kaupunkiympäristön kehittämiseksi esteettömyyden näkökulmasta. Ohjelmassa on listattu seuraavat askeleet esteettömyyden edistämiseksi tulevina vuosina: 1. Sisällytetään esteettömyyden vaatimus kaupungin strategisiin päämääriin. Perustasoa vastaava esteettömyys tulisi olla voimassa koko kaupungin alueella. Erikoistason esteettömyys pyritään saavuttamaan vanhusten asuinalueiden ja palvelukotien lähiympäristöissä ja kävelyreiteillä, kävelykeskustassa ja palvelualueilla sekä koulujen ja päiväkotien välittömässä läheisyydessä. 2. Maankäytön, rakentamisen ja kunnossapidon suunnittelussa, toteutuksessa ja valvonnassa huomioidaan entistä tarkemmin esteettömyyttä koskevat säännökset ja määräykset. Suunnittelu tapahtuu vuorovaikutteisesti. 3. Ohjelman laadinnan yhteydessä todetut puutteet pyritään korjaamaan vuoteen 2015 mennessä. Talousarvioon varataan vuosittainen määrärahaosuus todettujen puutteiden korjaamiseksi. Ohjauksella, neuvonnalla ja lobbauksella pyritään vaikuttamaan siihen, että myös kaupungin oman vastuualueen ulkopuolella olevat puutteet esteellisyydessä saataisiin korjatuiksi. 4. Esteellisyystilanteen seurantaa tehostetaan muodostamalla seurantaryhmä, jossa on edustus kaupungin eri hallintokunnista ja intressiryhmistä. Ryhmän tehtävänä olisi esteettömyystilanteen kehittymisen seuranta sekä neuvonta ja valistustyö. Suunnittelijoille, rakentajille ja kunnossapitäjille pyritään jakamaan uusinta tietoa esteettömyysmielessä hyvistä ratkaisuista. Tarvittaessa järjestetään asiakaskyselyjä esteellisyysmielessä hankalien epäkohtien selville saamiseksi. 5. Ohjeistetaan esteettömien julkisten alueiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito katu-, viher- ja piha-alueilla Kouvolan vammaisneuvosto on aktiivinen ja se on edistänyt toiminnallaan julkisten tilojen ja kaupunkiympäristön tapaturmaturvallisuutta erityisesti puistoissa ja katuympäristössä. Vuonna 2004 on toteutettu julkisten tilojen ja julkisten rakennusten kartoitus kuulo- ja näkövammaisten näkökulmasta. Tämän työn pohjalta on kehitetty julkisten tilojen valaistusta sekä varustettu julkisia tiloja kuulovammaisten apuvälineillä. Salpapuisto on esimerkki puistosta, joka on suunniteltu erityisesti esteettömyysnäkökulmasta. Puistossa hyödynnetään tuoksuja ja muita rakenteita näkövammaisten kannalta antoisiksi ja liikkumista helpottaviksi. Myös muita keskustan puistoja suunnitellaan tulevina vuosina kehitettävän esteettömyyden ja kaikkien käyttäjäryhmien huomioimisen näkökulmasta. Julkisten tilojen turvallisuutta ja viihtyisyyttä pyritään määrätietoisesti kohentamaan osana turvallisuustyötä. Elävä kaupunkikeskusta työ on tässä aivan keskeisessä asemassa. Keskeisiä konkreettisia toimia ovat liukkaudentorjunnan sekä valaistuksen kehittäminen. Tähän kokonaisuuteen liittyvät myös puistojen ja kävelykeskustan perusparannukset sekä liikunta- ja leikkivälineiden käytettävyyden kehittäminen tapaturmien torjunnan 13

näkökulmasta. Osana liikenneturvallisuustyötä liikenneympäristöä kehitetään erityisesti kevyen liikenteen turvallisuuden edistämisen näkökulmasta. Huomionosoituksena tästä pitkäjänteisestä työstä Kouvola on vuonna 2005 saanut vuoden pyöräilykaupungin arvonimen. Tärkeä toimija keskustan turvallisuustyön kehittämisessä on Kouvolan Ydinkeskusta Manski ry, jonka jäseniä ovat keskustan yritykset ja kiinteistön omistajat. Yhdistys vastaa keskusta-alueen tapahtumien järjestämisestä ja siten myös tapahtumien turvallisuudesta. Yhdistys organisoi keskustan asukasfoorumin toimintaa, joka muun muassa on vastannut kesäkauden piirivartiointijärjestelmän kehittämisestä alueelle. Vartija seuraa, ettei alueella ole ulko-ovia auki, porttikongeissa ei ole asiattomia ja että keskusta-alueella ei ole irtotavaraa, jota voisi käyttää ikkunoiden särkemiseen. Ydinkeskusta ry järjestää myös vuosittain Turvallisuuspäivän, jossa eri turvallisuusalan toimijat tuovat esiin osaamistaan. Työikäisillä ongelmallisia ovat erityisesti miesten vapaa-ajan tapaturmat, sekä tahalliset ja tahattomat itsensä vahingoittamiset. Yleensäkin aikuisilla ikäryhmillä alkoholi näyttelee selvästi osuutta tapaturmien aiheuttajana. Koti-, vapaa-ajan ja urheilutapaturmiin tulisi vaikuttaa määrätietoisilla kampanjoilla, joissa myös alkoholin käyttöön kiinnitetään huomiota. Samalla tulisi kehittää turvavälineitä ja niiden saatavuutta esimerkiksi kotioloissa tehtäviin remonttitöihin. Ikäihmisten tapaturmien torjunta on keskeinen turvallisuustyön haaste. Ikääntyvillä tilastollisesti tyypillisiä tapaturmia ovat kaatumiset. Ikäihmisille kohdennettua tiedotusta ja neuvontaa kotitapaturmista sekä liikenneturvallisuudesta kehitetään edelleen osana keskustan Ikäaseman työtä sekä Kouvolan vanhusneuvoston toimesta. Ikäihmiset osallistuvat myös kaupungin esteettömyysohjelman toimeenpanon seurantaan. Ennalta ehkäiseviä kotikäyntejä kehitetään välineeksi auttaa kotona asuvien vanhuksia tapaturmien torjunnassa. Tärkeä apu ikäihmisten tapaturmien torjunnassa on hoitolaitoksissa sekä avo- ja kotihoidon yksiköissä käyttöön otettu tapaturmien seurannan työväline TAPE. Ikäihmisten tapaturmien ehkäisyssä keskeisessä asemassa on liikunnan ja liikunnallisuuden lisääminen. Tähän liittyvää toimintaa Kouvolan vanhusjärjestöt aktiivisesti tekevätkin. Tärkeää on rohkaista ikäihmisiä lähtemään kotoa liikkeelle muiden joukkoon. Näin ehkäistään myös sosiaalista syrjäytymistä ja eristymistä. Eräs turvallisuustyön osatavoite on kehittää puistoja oleskelupaikoiksi, joissa kaikki ikäryhmät voivat yhdessä liikkua itselleen luontevalla tavalla. Tällaista liikuntapaikkojen kehittämistyötä on jo tehty osana Seniorit liikkeelle -hanketta vuonna 2006. Tapaturmien esiintymistä ja tapaturmiin liittyviä tekijöitä seurataan omatoimisesti www-pohjaisen TAPE -järjestelmän avulla päivähoidon yksiköissä, kouluissa, sairaaloiden osastohoidossa sekä vanhusten koti-, avo- ja laitoshoidon yksiköissä. Tämä tiedonkeruu tukee erityisesti yksikköjen omaa turvallisuusjohtamistyötä ja tapaturmien ehkäisyn kehittämistoimintaa. TAPE -työkalun yleinen rakenne on esitelty liitteessä 5. Alkoholihaittojen torjunta on todettu keskeiseksi kysymykseksi tapaturmien ehkäisytyössä kaikissa ikäryhmissä. Terveyskeskuksessa on aloitettu järjestelmällinen alkoholin käytön seuranta ja puheeksiotto, joka tehdään kaikilla terveyskeskuskäynneillä. Tapaturmatyöhön liittyvää alkoholihaittojen seurantaa ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia kehitetään. 14

Kouvolan seudulla tehdään seudun seitsemän kunnan keskinäisenä yhteistyönä seudullista turvallisuussuunnitelmaa. Tämä työ painottuu viranomaisten yhteistyön kehittämiseen laaja-alaisesti turvallisuusasioissa. Seudullinen turvallisuussuunnittelutyö tukee Kouvolan Turvallinen kunta ohjelmaa erityisesti antamalla laajempaa painoarvoa kunnalliselle turvallisuustyölle. Käytännössä yhteinen turvallisuussuunnittelu auttaa kuntia löytämään yhdessä ratkaisuja esimerkiksi päihdeongelmaisten auttamiseen ja syrjäytymisen ennalta ehkäisyyn. Tapaturmien torjunnan osalta seudullinen turvallisuussuunnittelu antaa kunnille pohjaa luoda ja kehittää yhdessä tapaturmien torjunnan rakenteellisia ratkaisuja sekä toimintamalleja koko alueen toimijoiden käyttöön. Syrjäytymisen ehkäisy sekä itsensä vahingoittamisen ja itsemurhien ennaltaehkäisy vaativat ohjelmallista kehittämistä Kouvolan alueella. Tällä hetkellä työ on vahvasti vapaaehtoistoimijoiden vastuulla. Yhteinen sosiaalityöntekijä poliisin ja kunnan kesken on askel oikeaan suuntaan, mutta laajempaa osallistumista ja yhteistoimintaverkoston kehittämistä tähän työhön tarvitaan. Yhteenveto Kouvolan Turvallinen kunta ohjelman toimenpiteistä ensimmäisille viidelle vuodelle (ks. tarkemmin liite 4): Toimenpiteet lasten ja nuorten osalta: Turvallinen päivähoito ohjelman kehittäminen, käyttöönotto ja seuranta Lasten mukaan ottaminen ympäristön suunnitteluun turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta. Suunnittelukäytännön kehittäminen edelleen ja vakiinnuttaminen. Lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman laatiminen, käyttöönotto ja seuranta. Turvallinen koulu ohjelman laatiminen ja seuranta kaikissa kouluissa. Nuorisovaltuuston ottaminen mukaan turvallisuustyöhön, toimintamallin kehittäminen, käyttöönotto ja seuranta. Kampanjointi nuorten turvallisten iltojen ja viikonloppujen puolesta ja päihteiden käytön torjunta. Toimenpiteet perheiden osalta: Lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman laatiminen, käyttöönotto ja seuranta. Toimintaohjelman laatiminen kotiväkivallan torjumiseksi sekä ohjelman toimeenpano ja seuranta. Toimenpiteet työikäisten osalta: Kampanjat, joilla ehkäistään alkoholihaittoja, mikä sisältää myös päihteettömyysstrategian täytäntöönpanon ja seurannan toteuttamisen. Kampanjoiden toteuttaminen vapaa-ajan remontoinnin tapaturmien vähentämiseksi. Itsemurhien ehkäisy sekä tähän tähtäävien työtapojen luominen ja käyttöönotto. Toimenpiteet ikäihmisten osalta: Esteettömyysohjelman seuranta ja esteettömyystyön jatkaminen Toimintamalli ikäihmisten kodin turvallisuuden edistämiseksi sisältäen suunnittelun, toteutuksen ja seurannan. 15

Liikuntakampanjat Kaikki ikäpolvet yhdistävien liikuntapuistojen kehittäminen, sidosryhmien osallistaminen näihin projekteihihn, puistojen rakentaminen ja niiden vaikutusten seuranta. Toimenpiteet liikuntaesteisten osalta: Esteettömyysohjelman seuranta ja esteettömyystyön jatkaminen Puistojen kehittäminen edelleen liikuntaesteisten tarpeet huomioon ottaviksi. Toimenpiteet kaikkien riskiryhmien osalta: Sopivien indikaattorien kehittäminen turvallisuustyön vaikuttavuuden seurannan tueksi: pohjatiedon keruu, indikaattorien kehittäminen, käyttöönotto ja niiden toimivuuden arviointi Kaupunkilaisten turvallisuustyöhön osallistumisen edistäminen palautejärjestelmiä kehittämällä. Sopivien toimintamallien kehittäminen, käyttöönotto ja arviointi sekä jatkokehitystarpeiden tunnistaminen. Kriteeri 4: Ohjelmat, joiden avulla seurataan tapaturmien esiintymistä ja niiden syitä Tapaturmatilanne riskiryhmien ja riskitekijöiden tunnistaminen PYLL-indeksin tunnistamat riskiryhmät ja -tekijät Kansainvälisen PYLL (Potential Years of Life Lost)- indeksissä suhteutetaan tarkasteltavana olevan alueen ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien syyperäisiä määriä koko maan keskimääräiseen tilanteeseen. PYLL-indeksin mukaan Kouvolan poikien ja miesten hyvinvoinnin uhkana ovat liikennetapaturmat, tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset, alkoholiperäiset tapaturmat ja itsetuhoiset tapahtumat, joiden ehkäisyyn tulisi panostaa. Tytöillä ja naisilla puolestaan haasteena on liikennetapaturmien ja alkoholin käyttöön liittyvien tapaturmien ehkäisy. Tapaturmatiedon ja tutkimusten esiintuomat riskiryhmät ja -tekijät Tapaturmille alttiita riskiryhmiä ja tapaturmien riskitekijöitä on seuraavassa analysoitu Kouvolan seudun tapaturmahankkeen tuottaman väestötason tapaturmatiedon sekä käytettävissä olevan tutkimustiedon pohjalta. Tapaturma-aineistojen tarkastelun kohteena ovat pelkästään kouvolalaisille sattuneet tapaturmat, joita oli Kuusankosken aluesairaalassa 1776 (32 % kaikista tilastoiduista tapaturmista) ja Kouvolan terveysasemalla 2265 (58 % kaikista tilastoiduista tapaturmista). Valitettavasti samantyyppistä ja -tasoista vertailutietoa Kouvolan tapaturmatilanteelle ei ole saatavilla muista Suomen sairaanhoitopiireistä, mutta paikallista tilastotietoa voidaan suhteuttaa muista lähteistä saataviin Kouvolan alueen demografisiin taustatekijöihin sekä verrata myös muiden alueiden erilaisiin terveys- ja sosiaaliindikaattoreihin. Tutkimustieto käsittelee erityisesti iäkkään väestön tapaturmariskejä. Tutkimusta iäkkään väestön tapaturmista ja vammoista ja niihin liittyvistä tekijöistä on Kouvolan seudulla tehty runsaasti, ja näitä tuloksia hyödynnetään myös seuraavassa ikäryhmätarkastelussa. 16

Riskiryhmät on jaoteltu klassisen elämänkulkuteorian mukaan: lapsuuden, nuoruuden, aikuisuuden ja vanhuuden elämänvaiheiden näkökulmasta. Eri elämänvaiheita ei pidä katsoa jyrkästi toisiaan poissulkevina, vaan prosessin osatekijöinä biologisessa ja psykologisessa ikääntymisessä sekä sosiaalisessa ikääntymisen määrittelyssä. Kaikissa elämänvaiheissa tarkastellaan tapaturma-alttiutta eri tapaturmatyyppien ja tapaturman ulkoisten syiden mukaan. Selittävä tekijöitä puolestaan ovat ikä (tarkempi jaottelu), sukupuoli, alkoholimittaukset jne. Tapaturmatilanteen yhteenveto ikäryhmittäin 0-13 vuotiaista riskiryhmässä ovat pojat, vapaa- ajan tapaturmissa ja koulussa sekä urheilu- ja liikuntatapaturmissa ja liikenteessä pyöräillessä 13-17 vuotiaista riskiryhmiä pojat, urheilutapaturmia, muita vapaa-ajan tapaturmia ja koulutapaturmia itsensä vahingoittamiset alkavat näkyä. Liikennetapaturmia aiheuttaa erityisesti mopoilu ja alkoholi osallisena 15-17 -vuotiaiden tapaturmissa lähes viidenneksellä. 18-24 vuotiaissa riskiryhminä pojat koulu- ja urheilutapaturmien osalta, tytöt koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa. Pojilla korostuvat pahoinpitelyt, tytöillä itsensä vahingoittamiset ja liikennetapaturmat. Alkoholi 35-40%:sesti mukana, erityisesti itsensä vahingoittamisissa ja pahoinpitelyissä. 25-44 vuotiaiden ikäryhmässä miehille sattuu enemmän tapaturmia kuin naisille. Miehillä korostuvat työtapaturmat ja urheilutapaturmat sekä itsensä vahingoittamistapaukset ja pahoinpitelyt. Noin joka kymmenes on itsensä vahingoittamistapaus. Pahoinpitelyt kasaantuvat yleensä miehille, mutta tässä ikäluokassa myös itsensä vahingoittamiset. Alkoholi kaikista tapaturmista 35%:ssa mukana, ei sukupuolieroa. Alkoholi voimakkaasti mukana itsensä vahingoittamisissa ja pahoinpitelyissä. Liikennetapaturmissa 14 % alkoholin vaikutuksen alaisena. Työtapaturmissa nollalinja, positiivista. 45-64 vuotiailla tapaturmasyinä korostuvat kaatumiset ja putoamiset, kolmasosa tapaturmista sattuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Miehillä alkoholi useammin mukana ja useimmiten vapaa-ajan tapaturmassa. Laitteet ja eloton ympäristö (työtapaturmat) nousivat esiin syytekijöinä miesten tapaturmissa. Lähitulevaisuudessa ikääntyneiden alkoholiehtoisten tapaturmien kehitys on riippuvaista tämän ikäluokan vanhimpien eli 55-64 vuotiaiden alkoholin käytön kehityksestä. Yli 65-vuotiailla kaatumiset olivat suurin ulkoinen syy. Vanhemmiten kaadutaan kotona tai laitoksissa, joissa tapahtui 15 % yli 80-vuotiaiden erikoissairaanhoidon tapaturmista). Koko erikoissairaanhoidon aineistossa 50 ikävuodesta lähtien naisten osteoporoottisten murtumien ilmaantuvuus/100 000 kasvoi huomattavasti jyrkemmin kuin miesten. Alkoholin osuutta tämänikäisten tapaturmissa ei luultavasti saatu luotettavasti esille. Aiemmin esitetyn lonkkamurtumapotilaita koskevan tutkimuksen perusteella myös ikääntyneet tapaturmapotilaat tulisi puhalluttaa, jotta mahdolliset ongelmakäyttäjät tunnistettaisiin mini-interventioon ohjaamista varten. 17

Tarkasteltaessa kaikkia murtumia, niiden ilmaantuvuus/100 000 oli miehillä 60 ikävuoteen asti suurempi kuin naisilla, jonka jälkeen tilanne kääntyi päinvastaiseksi. Kriteeri 5: Tapaturmien ennaltaehkäisyn toimenpiteiden ja prosessien vaikutusten arviointi Turvallinen kunta työ on Kouvolan kaupungille strateginen valinta, joka merkitsee, että tärkeänä pidetään seurata sitä, että turvallisuustyöhön laitetut resurssit myös synnyttävät mitattavissa olevaa tulosta. Tärkeä haaste Turvallinen kunta työssä on kehittää ja valita sopiva määrä mittareita työn vaikuttavuuden seurantaa helpottamaan. Päiväkotien, koulujen ja vanhusten hoitolaitosten sekä avohuollon yksiköiden osalta on käytettävissä olevan TAPE www-pohjaisen työvälineen avulla helppo seurata tapaturmatilanteen kehitystä. Haasteena on toimintamallien ja mahdollisten muiden välineiden kehittäminen tapaturmien ennaltaehkäisyä tukemaan sekä näiden toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimisen kehittäminen. Osana Kouvolan turvallisuustyötä tullaan koulujen ja päiväkotien sekä yleisten leikkipaikkojen piha-alueille kehittämään leikkivälineiden käytettävyyden sekä tapaturmaalttiuden seurantaa. Tämä työ tulee olemaan osa turvallisuustoimialaan liittyvää tutkimusja tuotekehitystoimintaa Kouvolassa. Tutkimustoimintaa kehitetään yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja muiden tutkimuspartnereiden kanssa. Turvallinen kunta työn organisaatiossa vastuu toimenpiteiden tehokkuudesta ja niiden vaikutusten seurannasta on kullakin sektorilla, toimialalla ja toimijalla itsellään. Turvallinen kunta työn kokonaisuutta seuraa sekä laadullisesti että määrällisesti Turvallinen kunta koordinaatioryhmä. Turvallinen kunta työn seurantaraportti laaditaan vuosittain ja annetaan kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle. Näiden seurantaraporttien yhteenveto tulee muodostamaan Safe Community sertifikaatin jatkohakemuksen vuonna 2012. Kouvola on käynnistänyt säännöllisen yhteydenpidon ystävyyskaupunkinsa Lidköpingin kanssa, joka tarjoaa mahdollisuuden kokemusten vaihtoon ja turvallisuustyön seurantaan ulkomaista esimerkkiä hyväksi käyttäen. Kriteeri 6: Osallistuminen kansallisesti ja kansainvälisesti Safe Community - työhön Kouvolan seudun tapaturmahanke eri vaiheissaan on ollut kansainvälisesti esillä Safe Community- konferenssissa Helsingissä vuonna 2003, seitsemännessä tapaturmien maailmankonferenssissa yhteydessä järjestetyssä tapaturmatutkimusmenetelmiä käsittelevässä seminaarissa Itävallassa, Wienissä vuonna 2004 sekä hoito- ja asumisyksikköjen turvallisuutta käsittelevässä japanilais-suomalaisessa arkkitehdeille suunnatussa seminaarissa Helsingissä vuonna 2004. Hankkeen ensimmäisiä tuloksia on esitetty osteoporoosin maailmankonferenssissa Torontossa, Kanadassa vuonna 2006. Suomessa hanketta on esitelty lukuisissa seminaareissa, symposiumeissa, tapahtumissa ja muissa tilaisuuksissa. 18

TAPE työvälinettä esiteltiin World Conference on Injury Prevention and Safety Promoition -konferenssissa Meridassa, Mexicossa, 15.-18.3.2008. Esimerkkinä käytettiin lasten päivähoidon tapaturmatiedon keruun tietokantaa ja havainnollistettiin tähän mennessä tilastoinnin avulla saatuja tuloksia. Kouvolan seudun tapaturmahanke on mukana kotimaisessa avohoidon tilastoinnin kehittämiseen sekä tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa. Tiivistä yhteistyötä tehdään mm. Kansanterveyslaitoksen Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien tutkimusyksikön, eri ministeriöiden (STM, LVM, SM) sekä muun muassa liikenneturvallisuusalan toimijoiden kanssa. Tutkimuksen liittyvää yhteistyötä tehdään tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Tähän asti Kouvola on ollut aktiivisessa yhteistyössä erityisesti ruotsalaisten Safe Community kuntien kanssa. Jatkossa Kouvola tulee osallistumaan myös kansainvälisiin Safe Community konferensseihin sekä esittelemään tuloksiaan näillä foorumeilla. Kouvola profiloituu kansallisesti tapaturma-alan aktiivisena paikkakuntana isännöimällä vuoden 2008 valtakunnallisen tapaturmapäivän päätapahtumaa. 19

Kouvolan tapaturmatyön referenssejä Airaksinen Noora (2007). Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat Pohjois-Kymenlaaksossa. Väliraportti ensimmäisen vuoden tutkimustuloksista. Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma. LINTU-julkaisuja n/2007 (www.lintu.info.fi) Kaukonen JP, Nurmi-Lüthje I, Lüthje P, Naboulsi H, Tanninen S, Kataja M, Kallio ML, M.Leppilampi. Acute alcohol use among patients with acute hip fractures: a descriptive incidence study in southeastern Finland. Alcohol & Alcoholism 2006 May-Jun; 41(3):345-348. Kouvolan seudun tapaturmahanke (Start). Väestötason tapaturma-aineisto erikoissairaanhoidon potilastietojärjestelmästä ajalta 1.6.2004-31.5.2006 Kouvolan seudun tapaturmahanke (Start). Väestötason tapaturma-aineisto perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmästä ajalta 15.6.2005-31.10.2006. Nurmi I, Narinen A, Lüthje P, Tanninen S. Cost analysis of hip fracture treatment among the elderly for the public health services. A prospective study in 106 consecutive patients. Arch Orthop Trauma Surg 2003; 123: 551-554. Nurmi Ilona. Injury registration and prevention project (START) in Finland, 27.9.2003. 5 th Safe Community Conference, Helsinki, 26.-29.8.2003. (oral presentation) Nurmi Ilona. Use of continuous, prospective injury data for injury prevention. Regional injury registration and prevention project in south-eastern Finland. International Seminar on Injury Research Methods, organised by ECOSA, Vienna, Austria, 10.6.2004.(oral presentation) Nurmi Ilona. Falls among elderly - what can be done to prevent them? The 8th Japanese-Finnish Seminar on Hospital and Welfare Architecture 11.-14.10.2004. General Theme: Take Care- Architectural Means for Risk Management in Care Facilities. Käpylä Rehabilitation Centre, Helsinki 13.10.2004.(oral presentation) Nurmi-Lüthje, I. & P.Lüthje, J.Hinkkurinen, L. Lundell, K.Salmio, K.Karjalainen, M.Salminen and A.Kajander. One year accident and injury profile among aged in southeastern Finland in an area of 100 000 inhabitants. IOF World Congress on Osteoporosis 2-6 June, 2006, Toronto, Canada. (poster presentation) Osteoporosis International (2006) Volume 17 Supplement 2; S62.(abstract) Nurmi-Lüthje I, Karjalainen K, Hinkkurinen J, Salmio K, Lundell L, Salminen M, Pelkonen J, Kajander A, Lüthje P. Erikoissairaanhoidon tapaturmaensikäynnit Kuusankosken aluesairaalassa kahden vuoden aikana. (Suomen lääkärilehti, hyväksytty julkaistavaksi) (First attendances due to an acute injury in Regional Hospital Kuusankoski a two-year prospective study in Kouvola region, Finland (Suomen Lääkärilehti, accepted for publication) 20