ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA 4.2.2014 Oulu Heikki Aronpää, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Vesienhoidon tavoitteena vesien hyvä tila Laki vesienhoidosta määrittelee EU:n vesipuitedirektiivin toimeenpanon Suomessa. Vesienhoidon tavoitteena koko EU:n alueella on saavuttaa pinta- ja pohjavesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä, joissakin tapauksissa vuoteen 2021 tai 2027 mennessä. Hyvälaatuisten vesien tila ei saa heiketä. ELY-keskukset toimivat vesienhoidossa vastuullisina viranomaisina tehtävinään selvittää alueellaan pinta- ja pohjavesien tila arvioida ihmistoiminnan vaikutukset vesistöihin laatia vesien ekologisen tilan luokittelu seurata vesien tilaa seurantaohjelman mukaan laatia toimenpideohjelmat vesienhoidon toteuttamiseksi 2
Ekologinen luokittelu on julkaistu 2.10.2013 www.ymparisto.fi Pintavesien ekologinen tila 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Joet (km) Järvet (km2) Rannikk o (km2) Erinomainen 593,8 144,5 0,0 Hyvä 1842,0 1046,5 1042,4 Tyydyttävä 1728,0 288,1 2150,5 Välttävä 707,2 29,0 123,1 Huono 22,3 0,0 0,0 Luokittelematta 8,4 19,0 2,1 3
Yhteistyöllä tavoitteisiin Vesienhoitosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia päivitetään parhaillaan vuosiksi 2016-2021. Kansalaisten ja vesien käyttäjäryhmien toivotaan osallistuvan vesienhoidon suunnitteluun ja käytännön toimiin. Käytännön toimia ovat vesistökuormituksen vähentäminen vesistöihin kohdistuvat kunnostukset hoitotoimet. Käytännön toimet ja vastuutahot esitetään toimenpideohjelmassa. Osallistu vesienhoidon suunnitteluun: Vesienhoitosuunnitelmista pidetään kuuleminen 2014 lokakuussa kuuden kuukauden ajan, jolloin niistä voidaan antaa palautetta. Vuonna 2015 on palautteen huomioon ottaminen, asiakirjojen viimeistely ja valtioneuvoston käsittely. 4
Vesistökunnostusten nykytila ja vähän historiaa Ympäristökeskukset ovat olleet vahvoja toimijoita vesistöjen kunnostuksissa etenkin Pohjois-Suomessa. Uittokunnostukset aloitettiin 25 vuotta sitten ja ne on nyt saatu valmiiksi. Työt rahoitettiin valtion budjettirahoituksella. Esim. Iijoen vesistöalueella kustannukset olivat 6 M. Myös EAKR rahoitusta on käytetty kunnostushankkeisiin ja ympäristökeskukset ovat olleet itse hakijoina/toteuttajina yhteistyössä kuntien kanssa. Myös yhdistykset ym. ovat saaneet EU rahoitusta. Valtion kansallista rahoitusta on ollut käytössä koko Suomessa (MMM/YM) Aiemmin on ollut mahdollista käyttää myös työllisyysrahaa. Kalataloudellisia kunnostuksia on tehty kalaviranomaisen rahoituksella (MMM). 5
Nykytila ELY-keskusten EU -rahan käyttöä on rajoitettu henkilötyökiintiöiden muodossa; POPELY 1,5 htv 2013, menneinä vuosina jopa 20 htv. ELY keskusten työllisyysrahan käyttö on loppunut kokonaan. YM on myöntänyt kansallista ympäristötyömäärärahaa vesistöjen kunnostuksiin ja muihin ympäristötöihin yhteensä 1,4 milj., siitä POPELYn osuus on ollut vesistökunnostuksiin 95 000. POPELY on jakanut ympäristötyömäärärahan lähes kokonaan avustuksina kunnostushankkeille. 2012 ja 2013 on ollut noin 15 avustuskohdetta/v. POPELYssä on käynnissä nyt vain yksi suunnitteluhanke EAKRrahalla (Iijoen kalatiet). 6
Yhdistykset ja säätiöt ovat monin paikoin ottaneet vesistökunnostuksia hoitaakseen; esim. Vesijärvisäätiö, Vanajavesikeskus, Pyhäjärvi-instituutti ja pienemmät yhdistykset. Yksityinen ja kunnan rahoitus on nykyisin elinehto kunnostustoiminnalle. Myös maatalouden eritysinvestointitukea ja Leader- toimintaryhmien rahoitusta on käytetty vesistöjen kunnostuksiin. Leader ja EAKR-rahoitus vaihtelevat eri puolilla Suomea. Metsästysyhdistys kunnostaa Nuijunjärveä poistamalla turvetta Nuottausta Naamankajärvellä kalastuskunnan toteuttamana 7
Rahoitusmahdollisuudet Valtion budjettirahoitus, ELY on jatkossakin merkittävä rahoittaja Mutta: EAKR rahaa ei voida käyttää vesistökunnostuksen toteuttamiseen ensi ohjelmakaudella kuin korkeintaan pilottikohteissa, menetelmien kehittelyyn liittyen tms. Erilaiset yksityiset rahastot Suora Brysselin rahoitus Voimayhtiöiden velvoitteiden muuttaminen istutuksista kalaportaiksi. Edellyttää lupapolitiikan uudelleen arviointia. Kuntien rahoitus Yksityinen rahoitus Lohia Isohaaran uudessa kalaportaassa 8
Ministeri Ville Niinistö Vaelluskalasymposio Rovaniemi 8.10.2013 Kalakannoilla, erityisesti arvokalakannoilla on iso taloudellinen merkitys. Jos kalakannat eivät ole kunnossa sitä on vaikea markkinoida ja Suomestakin mennään ulkomaille kalastamaan. Painopisteen siirtäminen istutuksista luonnonkalojen lisääntymiseen tarvitsee kalateitä ja tuekseen istutuksia. Tarvitaan positiivista sitoutumista kaikilta tahoilta. Kenen pitää korvata vanhat synnit? EAKR -rahojen käyttö, elinkeinopolitiikka ei ole vain sitä että tuetaan teollisuutta. Kalatiehankkeisiin voidaan käyttää EAKR -rahaa kun hankkeet ovat innovatiivisia ja elinkeinoja ja työllisyyttä tukevia. 9
Toimintaympäristöt muuttuvat Valtion rahoitusta on rajoittettu palkkojen maksuun ELYkeskuksille kansallisesti rahoitettavissa ympäristötöissä. Rahoitus suunnataan lähinnä avustuksena säätiöille, kunnille, yhdistyksille jne. EU -rahan käyttömahdollisuudet ovat hiipuneet ympäristöinfraan. Kunnostettua puroa Pudasjärvellä 10
Uudet toimintamallit Tarvitaan uusia toimijoita > säätiöitä, yhdistyksiä, kuntia ym. katto-organisaatioita. Uusien toimijoiden ammattitaidon varmistaminen on tärkeää - koulutus Maantieteelliset eroavaisuudet tuleehuomioida harva asutus vähän toimijoita toiminatamallit pohjoisessa erilaisia? VYYHTI-hankkeen rooli on merkittävä Pohjois-Pohjanmaalla toiminnan organisoinnissa. Talkookahvit Isosyötteellä 11
Ilmassa on uhkia ja odotuksia Yhdistysten rahoitus, kun rahat saadaan jälkikäteen, pankkilaina, (korkokulut eivät ole rahoittajan hyväksymiä kuluja), kunnan laina? Ympäristökorvaus viljelijöille, erityisen suuret odotukset kohdistuvat viljelijöiden tukijärjestelmään. Kalastuskunnat, jakokunnat, osakaskunnat haluavat pitää kiinni rahoistaan/ toimivallasta käyttää rahaa. Uuden toimintamallin käyttöön saattaminen vaatisi, että saataisiin lisärahaa vesien hoitoon tätä kautta. Valtion rahoitus on monimutkaista ja rajoitteista ja pääasiassa avustusmuotoista. 12
Lopuksi Mistä rahoitus etenkin pohjoiseen, missä yksityisen rahoituksen mahdollisuudet ovat rajallisemmat kuin etelässä? Jatkuvuus ja kattavuus on suuri haaste. Tarvitaan laajapohjaista yhteistyötä. Kuka toimii kokoon juoksijana hankkeissa ja miten turvataan jatkuvuus? Avoimia kysymyksiä riittää. Yhteistyöllä tehdään parempaa tulevaisuutta vesien hoidossa! 13
KIITOS! 14