2/2007. Kulosaaren Jumbo, Kahdeksikko Arabiaan, Siniset bussit osa 18 2/2007

2/2007 Kulosaaren Jumbo, Kahdeksikko Arabiaan, Siniset bussit osa 18 2/2007

SUOMEN RAITIOTIESEURA RY ISSN 0356-5440 30. vuosikerta Lehti ilmestyy neljästi vuodessa ja jaetaan SRS:n jäsenlehtenä PÄÄTOIMITTAJA Juhana Nordlund TAITTAJA Eero Laaksonen TOIMITUKSEN OSOITE Juhana Nordlund Orapihlajatie 12 A 14, 00320 Helsinki j.nordlund@kolumbus.fi KUSTANTAJA: Suomen Raitiotieseura ry PAINOPAIKKA: Edita Prima Oy 2007 Suomen Raitiotieseura ry Tekijänoikeusmääräysten perusteella mitään osaa lehdestä ei saa käyttää ilman toimituksen lupaa. PL 234 00531 Helsinki Nooa säästöpankki 440540-225891 IBAN: FI54 4405 4020 025891 SWIFT (BIC koodi): HELSFIHH Jäsenmaksu 20 euroa Perustettu 16.1.1972 Jäsenillä ilmainen sisäänpääsy Helsingin Raitioliikennemuseoon sekä pohjoismaisten raitiotieseurojen ylläpitämille museoraitioteille ja museoihin. Tiedustele lipunmyynnistä. PUHEENJOHTAJA Jorma Rauhala puh. 040 862 0957 jorma.rauhala@vr.fi JOHTOKUNTA VUONNA 2007 SIHTEERI Juhana Nordlund puh. 040 836 1394 (09) 458 7794 j.nordlund@kolumbus.fi VARAPUHEENJOHTAJA Daniel Federley puh. 040 702 8488 daniel@federley.com RAHASTONHOITAJA Kimmo Säteri puh. 050 522 9588 kimmo.sateri@kolumbus.fi ARKISTONHOITAJA Pertti Leinomäki puh. 050 538 4495 JÄSEN Teemu Collin puh. 040 820 2337 teemu.collin@pp.inet.fi VARAJÄSEN Timo Kantola puh. 050 320 6426 timo.kantola@helb.fi SRS-INFORMAATIOTA SÄHKÖPOSTITSE www.raitio.org Ajankohtaisia tietoja SRS:n tapahtumista tai muuten alaa lähellä olevista uutisista tai ajankohtaisuuksista saat sähköpostitse. Sinun on ilmoitettava rinkiin liittymisestäsi sähköpostitse osoitteeseen j.nordlund@ kolumbus.fi. Tähän rinkiin voivat tulla vain SRS:n jäsenet, eivät seuran ulkopuoliset. Yksi ilmoittautuminen riittää. Jos haluat erota ringistä, siitäkin ilmoitus samaan osoitteeseen. Tämä palvelu toimii täydentävänä välineenä RAITIOn ja SRS:n verkkosivujen rinnalla. Sähköpostirinki ei korvaa sen enempää jäsenlehteä kuin internetsivujakaan. Tietoja Suomen raitioteistä, johdinautoista, metrosta ja sähköjunaliikenteestä. Raitiolinjojen ja -vaunujen tietoja sekä uusimmat uutiset. Maailmanlaajuinen linkkikokoelma. Sivuilla olevan jäsenhakemuskaavakkeen täytettyäsi Raitio-lehti tulee aina tuoreena kotiisi. RAITIOITA á 6 euroa Kannen kuva 1/2002: SRS:n ajelut ja tutustumisvierailut, SRS 30 vuotta, Kolmikymppiset ratikat, Helsingin raitiotiet, osa 2 2/2002: Helsingin metro 20 vuotta 2/2003: Vaunut 1-30, Kabus-kaupunkiautoja, Rostock, Siniset bussit, osa 2 1/2004: Tunis, Lyypekki, Oy Liikenne Ab:n busseja, Siniset bussit, osa 5 1/2005: Helsingin raitiotiet tällä vuosikymmenellä, osa 3. Deltat, Siniset bussit, osa 9 2/2005: Raitiotiet Suomessa osa 2, Pikkukakkonen historiaan, Kilpailutusta osa 3, Siniset bussit, osa 10 3/2005: Raitiotiet Suomessa osa 3, Saksan S-Bahn osa 1, Kilpailutusta osa 4, Siniset bussit, osa 11 4/2005: Käpylän raitiotiet 80 v, Norrköpingin raitiovaunuja, Hampurin Hochbahn, Siniset bussit, osa 12 1/2006: Helsingin pikaraitiotiehankkeet, Latvialaista raitiotieliikennettä, Siniset bussit, osa 13 2/2006: Raitiovaunulla Kamppiin, Göteborgin raitiotiet, Siniset bussit, osa 14 3/2006: Arabian raitiotie 30 v, S-Bahn osa 2, Tallinnan johdinautoja, Siniset bussit, osa 15 4/2006: Yhdeksikön yllätykselliset vaiheet, Siniset bussit, osa 16 1/2007: 2010-luku: Raitioteiden renessanssi, Siniset bussit, osa 17 2/2007: Kulosaaren Jumbo, Kahdeksikko Arabiaan, Siniset bussit, osa 18 suomen.raitiotieseura@elisanet.fi Tilaukset SRS:n maksuliiketilin Nooa-säästöpankin 440540-225891 kautta, merkitse tiedonantokohtaan tilaamasi tuotteet. 2/2007 Kulosaaren Jumbo, Kahdeksikko Arabiaan, Siniset bussit osa 18 Kulosaaren entisöidyn ASEA-moottorivaunun ensiesittäytyminen suurelle yleisölle tapahtui Kauppatorilla huvilakaupungin satavuotisjuhlien yhteydessä. Kuva Jorma Rauhala 8.5.2007. 2 2/2007

Matti Räsänen KULOSAAREN JUMBO AINUTLAATUISEN VAUNUN ENTISÖINTI Sataa vuotta juhliva Kulosaari on saanut arvoisansa lahjan. Kulosaaren Kotiseuturahaston Säätiö yhdessä Koneen säätiön kanssa on mahdollistanut alkuperäiseen kulosaarelaisuuteen olennaisesti kuuluneen liikennevälineen eli Brändö Spårvägsaktiebolagin tiikkikorisen moottorivaunun ajokuntoon kunnostamisen. Vaunuja oli alun perin kaksi. Noin 35 vuotta kesämökkikäytössä olleet vaunut palautuivat Yrjö Lepän perikunnan myötämielisen toiminnan johdosta HKL:lle vuonna 1993. HKL:n tarkoituksena oli säilyttää vaunujen korit vastaisen varalla, jos joskus tulevaisuudessa syntyisi mahdollisuus kunnostaa niistä vaikkapa toinen ajokuntoiseksi. Arvostettu raitiotiehistorian tutkija ja jäsenemme Toivo Niskanen kirjoitti vaunujen Helsinkiin palautumisesta innostuneena vuonna 1995 Raitioon laajan artikkelin Kulosaaren raitiotiestä ja sen kalustosta kokoamiensa tarkkojen arkistotietojen pohjalta. Tuo lehden numero, sekä tieto siitä, että nuo kaksi arvokasta kulosaarelaisvaunua olivat yhä olemassa, kulkeutui kulosaarelaiselle Tuomas Vilkunalle. Hänen kauttaan tieto kulki edelleen Pekka Herlinille, joka puolestaan esitteli kiintoisan asian Kulosaaren Kotiseuturahaston Säätiön Olli Blåbergille. Vuonna 2000 Säätiö yhdessä Kaupunginmuseon sekä Liikennelaitoksen kanssa päätti rakentaa Kulosaaren-vaunun uuteen elämään. Nyt vuonna 2007, parahiksi huvilakaupungin satavuotisjuhlia ajatellen, määrätty työ on päätöksessään ja BRÄNDÖ-tekstein varustettu ainutlaatuinen vaunu on jälleen olemassa. Kulosaareen ei enää raitiovaunulla pääse, mutta liikkuessaan toisaalla kaupungilla vaunu kertoo sadan vuoden takaisesta toteutuneesta unelmasta ja sen liikenteestä. Vaunun kori oli saanut syksyksi luurankonsa ja vaunun muoto rupesi hahmottumaan. Kuva Jorma Rauhala 8.9.2006 2/2007

Kulosaaren vaunun rakennusprojektia johti HKL:n raitioliikenneyksikön liikennepäällikkö Erkki Mutka. Esikuva vaunun kunnostamiselle tuli Göteborgista, jossa oli purettu vanha ja jo aikoja sitten liikenteestä poistettu vaunu osiin ja rakennettu uudestaan museoliikennettä varten. Telien osalta lisätietoa saatiin Lissabonin vastaavasta projektista. ASEA:n eli nykyisen Bombardierin arkistosta Västeråsista saatiin alkuperäinen piirustusluettelo, jonka perusteella löytyi vajaa puolet vaunun alkuperäisistä piirustuksista vuodelta 1917 tai aikaisemmalta ajalta. Lisäksi tilaus- ja materiaaliluetteloita löytyi kaksisataa sivua. Puuttuvat piirustukset olivat pääasiassa erilliskomponenttien piirustuksia. Sähkösuunnitelma ei ollut säilynyt täydellisenä. Sen sijaan paineilmakaavion piirustukset kyllä löytyivät. Korien rungosta ja sisustuksesta sekä tuolien rakenteesta löytyneet piirustukset olivat hyvin tarkat, mikä mahdollisti sisustuksen tarkan kopioinnin. Kaikki olennaiset pääpiirustukset olivat tallella, mikä teki vaunun uudelleen rakentamisen mahdolliseksi. Tiikkilautaa odottamassa seinään kiinnitystään. Kuva Jorma Rauhala 3.3.2007. vat löytyä Latviasta. Huhu osoittautui melko pian vääräksi, sillä vastaavanlaisia telejä ei ollut tehty muihin vaunuihin. Toinen vaihtoehto olisi ollut telien teettäminen Tallinnassa, mikä ei myöskään onnistunut, koska sieltä puuttui työhön tarvittava kapasiteetti. Kaikkien vanhojen osien uudelleen rakentaminen olisi muodostunut huomattavan vaikeaksi ja kalliiksi. Keskustelujen jälkeen projektin päärahoittaja Kulosaaren kotiseuturahaston säätiö ja vaunun nykyinen omistaja Helsingin kaupunginmuseo sekä Helsingin kaupungin liikennelaitos päättivät rakentaa liikennekelpoisen replikavaunun. Säilyneinähän oli ollut kaksi Kulosaaren vaunun koria. Telit päätettiin korvata Valmetin 1959-vaunun Tampella-teleillä, sillä alkuperäisten kaltaisten telien rakentaminen sekä sellaisten erikoistelien ylläpito olisi muodostunut hankalaksi toteuttaa. Myös toimintavarmuus muodostuisi paremmaksi vahvempien ratamoottoreiden ja parempien jarrujen ansiosta. Kulosaaren uusi vaunu on siis replika eli samannäköinen kuin alkuperäinenkin, mutta uudelleen rakennettu. Täysin autenttisen vaunun tekeminen olisi tullut kustannuksiltaan erittäin kalliiksi. Uusien telien ja moottoreiden myötä turvallisuus on parantunut. Ulkonäöllisesti kori on aivan samannäköinen kuin alkuperäisenäkin. Telit ovat erilaiset, mutta tehty ulospäin mahdollisimman alkuperäisenkaltaisiksi suojalaudoituksella ja matkimalla siten vanhaa ulkoasua. Tosin nämä telit ovat myös jo lähes museotavaraa, sillä onhan niilläkin ikää lähes 50 vuotta. Ajokytkimet ovat samankaltaiset kuin alkuperäisessä vaunussa, vaikkakin ne Puuttuvia osia Kulosaaren vaunun uudelleenrakennus poikkesi esikuvahankkeesta sikäli, ettei kaikkia osia ollut enää olemassa. Kulosaaren vaunusta puuttuivat telit ja sähkölaitteet. Vaunuprojektin alussa luultiin, että vaunu voitaisiin rakentaa täysin alkuperäiseksi, kun kantautui tieto, että vaunuun sopivat telit saattaisiovat uudempaa Strömbergin tuotantoa vuodelta 1948. Purkaminen Kunnostusprojektin työvaihe alkoi Nurmijärven Röykässä varastokäytössä olleen Kulosaaren vaunun nro 1 ja huvilarakennuksena olleen vaunun nro 2 purkamisella. Purkutyön edetessä merkittiin osien ja ikkunoiden paikat pohjapiirustukseen ja puretut osat luetteloitiin sekä purkaminen dokumentoitiin valokuvaamalla. Vaunun 2 alustarunko oli säilynyt paremmin ja se pohjamaalattiin HKL: n toimesta. HKL teetti vaunusta Comatecyhtiöllä kolmiulotteiset rungon ja palkiston rakennepiirustukset työpiirustusten laatimisen tueksi. Ne tehtiin myöhemmin vaunun rakennustyön suorittajan toimesta. Vaunun korin rakentamisessa ajatuksena oli, että työ tehtäisiin nykyaikaisin menetelmin. HKL:n aloitettua alustavat rakentamistoimet käynnistyi vaunun rakentamisen tarjouskilpailu, joka kesti puolitoista vuotta. Kilpailu käytiin Tallinnan liikennelaitoksen eli Tallinna Trammi- ja Trollibussikoondise AS:n ja Lempäälän Sääksjärvellä toimivan EM-Team Oy:n välillä. EM-Team voitti tarjouksellaan nopeamman ja varmemman toimitusajan vuoksi. Vaunun rakennuksesta vastanneella EM-Teamin Eerik Törmällä oli aiempaa kokemusta mm. kiskokalustosuunnittelusta Valmet Oy:n Tampereen tehtaalta sekä myöhemmin potilassiirtolaitteiden suunnittelusta. Kirjaimet E ja M yhtiön toi- Vaunun toinen Strömberg-ajokytkin ennen lopullista asennustyötä työpajan lattialla. Kuva Jorma Rauhala 3.3.2007. 2/2007

EM-Team Oy:n siistit ja valoisat tuotantotilat tarjosivat maamme uusimmalle raitiovaunulle hyvän lähtökodin. Kuva Jorma Rauhala 8.9.2006. Vaunun siirto Helsinkiin alkoi pyöräkuormaajan avustuksella ja vetämällä se nestetunkkien päällä ulos hallista. Kuva Jorma Rauhala 2.5.2007. Autonosturi jatkoi siirto-operaatiota ja nosti vaunun hallin ulko-ovelta rekan puoliperävaunun päälle. Kuva Jorma Rauhala 2.5.2007. 2/2007 5

Ylinnä: Vaunu odottaa puoliperävaunun päällä lähtöä Helsinkiin. Taustalla EM-Team Oy:n Lempäälän Sääksjärvellä sijaitseva erikoisraitiovaunutehdas, lähinnä yhtiön kaksikerroksinen toimisto-osa. Kuvassa Suomen uusin raitiovaunu ja perinteikkään hämäläisen raitiovaunuteollisuuden uusin toimija: ensin Kaipio ja Valmet ja nyt siis EM-Team! Kuva Jorma Rauhala 2.5.2007. Kulosaaren vaunu saapumassa Kuljetus K. Rissasen kyydissä Vallilaan. Kuva Daniel Federley 2.5.2007. Sisällä korjaamohallissa oltiin klo 17.52 ja vaunun purku puoliperävaunun päältä käynnistyi. Kuva Daniel Federley 2.5.2007. 2/2007

minimessä tarkoittavat laaja-alaisesti elektroniikkaa ja mekaniikkaa. Valmistussopimus syntyi kaksivaiheisena. Ensin tehtiin vaunun rakentamisen esisuunnitelma HKL:n teettämien 3D-rakennepiirustusten, vanhojen osien ja piirustusten sekä valokuvien perusteella. Vaunun rakentamisesta täytyi tehdä esisuunnitelma jo vaunun korkean iänkin vuoksi, sillä vastaavien kohteiden puuttuessa työmenetelmät ja materiaalien työstö täytyi suunnitella ennen rakentamisen aloittamista. Rakennustyöt aloi- H-1 hinaa BS1:tä Snellmaninkadulla kohti Kauppatorin näyttelypaikkaa. Perässä tilanteen varmistaa HKL:n raivausauto H005. Kuva Jorma Rauhala 8.5.2007 Brändö Spårvägsaktiebolagin nro 1 Suomen Pankin edessä kuin silloin ennen. Kuva Jorma Rauhala 8.5.2007. 2/2007 7

Kulosaaren vaunun (nykyisen) etupään ohjaamo. Vaunuun tulevat ajokytkimet eli kontrollerit ovat Strömbergin valmistetta vuodelta 1948. Siten ne lienevät ilmeisimmin peräisin Karian vaunusarjasta 203-218. Kuva Simo Toikkanen 8.5.2007. Kulosaaren vaunun (nykyisen) peräpään, isomman ja alunperin tupakoitsemattomien osaston sisänäkymä. Lattiaritilä on vielä asentamatta sekä sisäkatossa olevien tuulettimien kuvut puuttuvat. Istuimet ovat hauskasti raidalliset, sillä puurimat ovat vuorotellen tiikkiä ja mahonkia. Kuva Simo Toikkanen 8.5.2007. tettiin marraskuussa 2005 ja työ arvioitiin loppuvaksi heinäkuussa 2007. Toukokuussa vietetyn Kulosaaren 100-vuotisjuhlan vuoksi aikataulua nopeutettiin siten että vaunu toimitettiin Helsinkiin ulkoisesti lopullisessa kunnossaan pari kuukautta etuajassa. Viimeistelytyöt jäivät kuitenkin tästä syystä tapahtuvaksi Helsingissä. Suunnitelmat Esisuunnitelma sisälsi yleissuunnitelman koko projektista käsittäen aikataulutuksen, materiaalien hankintakanavien hahmottamisen sekä ennen kaikkea piirustuksiin tutustumista. Eerik Törmän mukaan vanhat piirustukset olivat erittäin hyviä ja yleisen piirustustekniikan mukaan tehtyjä huolimatta siitä että ne olivat käsin piirrettyjä. Piirustuksissa oli rakennekuva ja asennuspiirustus samassa kuvassa. Jos piirustukset olisivat olleet aukottomat, olisi vaunu voitu rakentaa niiden mukaan ilman erillistä suunnittelua. Comatecin 3D-piirustukset täytyi vielä muuttaa yleisempään muotoon, sillä 3D-piirustuksista puuttuivat rungon ristikkorakenteiden kiinnitysvarat. Valokuvat ja vanhat osat Myös valokuvilla ja vanhoilla osilla oli tärkeä osa esisuunnitelman tekemisessä, sillä ne korvasivat puuttuvia piirustuksia. Vanhat kuvat olivat tärkeitä etenkin viimeistelyvaiheen kannalta. Myös purkukuvista Törmä sai paljon vinkkejä esisuunnittelua varten. Vaunun rakentaminen eteni esisuunnitelman perusteella, mutta vaunun rakentamiselle oli ominaista, että työmenetelmiä ja rakenneratkaisuja jouduttiin kehittämään jatkuvasti rakentamisen edetessä. Lisätyövoiman käyttö ei tämän vuoksi ollut mahdollista, sillä lähes kaikissa työn osissa jouduttiin tekemään suunnitelmia ja rakenteellisia ratkaisuja, minkä vuoksi töiden eteenpäin delegointi olisi ollut hankalaa. Työn suunnittelu tietokoneella jatkui läpi koko rakentamisvaiheen. Rakentaminen Vaunun rakentamistyö aloitettiin asettamalla vaunun alusta ehdottomaan tasa-asentoon lasermitalla. Niittaamalla tehdyn rungon syöpymät ja heikentymät vahvistettiin. Kesämökkivaiheessa poistetut osat, kuten vetokehä, palautettiin alkuperäiseen muotoon. Tässä yhteydessä paljastui, että alusta oli sekä valmistustarkkuudesta että käytöstä johtuen enimmillään 25 30 mm epäsuora. Kierous tasattiin höyläämällä teräsrungon päälle tuleva puinen välirunko (puurakenteisen rungon alakehä) suoraksi lasermitan avulla. Tätä varten asetettiin välirungon päälle noin 450 kg:n kuorma mallintamaan sen päälle tulevia rakenteita. Teräsrungon alapuolelle tehtiin mm. vetokehä sekä asetettiin lahosuojaja äänieristeeksi bitumikerros teräsrungon ja puisen välirungon väliin. Bitumikerrosta vaunussa ei alun perin ollut, ja sillä estetään nyt puuosien keskinäisestä hankauksesta aiheutuva kitinä sekä vähennetään mekaanisen värähtelyn aiheuttamaa melua. Alustan valmistuttua Lempäälässä sen päälle alettiin rakentaa runkoa. Puiset runkorakenteet olivat alun perin lujuudestaan tunnettua saarnea. Kattokaaret olivat muotoon sahattua massiivipuuta. Saarnen saatavuusongelman takia vaunussa päädyttiin käyttämään sitäkin kestävämpää rakennustapaa eli muotoon taivutettua liimapuumäntyä. Tällä Alvar Aallonkin käyttämällä mutta vasta myöhemmin kantavissa puurakenteissa yleistyneellä materiaalilla saatiin eliminoitua puun eläminen. Tästä oli hyötyä erityisesti kattokaarissa, joista saatiin huomattavasti alkuperäistä kestävämmät. Liimapuupalkeissa käytettiin erikoisresessoliliimaa, joten rakenne sijoittuu kertopuun ja liimapuupalkin välimaastoon. Saarnen korvaamisen ohella toinen muutos runkorakenteissa oli katon päätykaarien 8 2/2007

muodon muuttaminen. Ne oli alkuperäisessä vaunussa tehty kahdella poikittaisella kaarella. Alkuperäinen katto oli ponttilaudasta tehty paneelikatto. Replikan rakentajat päättelivät, että työtä helpottaakseen ASEA oli rakentanut päädyistä muusta kattorakenteesta poikkeavan, jolloin katon reuna oli korkeampi päätyosassa. Oletettiin, että näin tehtiin siksi, että ponttilautaa ei saa taivutettua. Replikassa pääty rakennettiin vanerista, joka taivutettiin muotoonsa niin, että katon yläreuna on koko vaunun ympäri samanlainen. Replikaan päädyt tehtiin sektoreissa kohti päädyn kulmia, jolloin sektoreittainen muoto tulee selvemmin esille. Alkuperäisessä vaunussa käytettyjen puuliitosten ja ruuvien sijasta pystytolpat sekä muut runkorakenteet kiinnitettiin teräsliitoksilla. Keskenään kosketuksissa olevien puupintojen välit liimattiin polyuretaaniliimalla, mikä vähentää puuosien hankauksesta syntyvää kitinää. Runkorakenteet myös lahosuojattiin. Nykyaikaiset sähkölaitteet Vaunun sähkösuunnitelmassa oli ajatuksena, että vaunun sähkölaitteet olisivat nykyaikaiset. Alkuperäinen sähköjärjestelmä on 600 volttia tasavirtaa. Kaikki vanhat sähkölaitteet eli lämmitys ja valot toimivat 600 voltilla etuvastuksin. Tämä teki sähkölaitteistosta massiivisen. Replikassa on lämmityksenä samanlainen vastuspatteristo kuin vanhassa vaunussa, mutta se toimii 24 voltin jännitteellä. Myös ajovalot sekä vaunun radiojärjestelmä toimivat 24 voltin jännitteellä. Vilkkuvalot laitettiin vaunuun liikenteellisistä syistä. Sähköjohdot ja niiden asennus suunniteltiin jo korin suunnittelun yhteydessä, jolloin johdotukset voitiin asentaa piiloon korin runkoon. Projektissa mukana ollut Mika Törmä on vastannut Esa Aron suunnittelemien sähköjärjestelmien paikalleen rakentamisessa. Lisäksi on mukana ollut muutamia muita yhteistyökumppaneita. Vaunussa on noin 450 metriä sähkökaapelia ohjausyksiköiden ja moottoreiden välillä. Moottorien kaapelointi tehtiin vanhanmallisella tekniikalla eli ohjausyksikön kustakin vaiheesta menee oma kaapeli moottoriin. Tämän lisäksi tulee vielä valaistuksen ja lämmityksen kaapelointi. Sähköjärjestelmän pääelementit ovat alkuperäisen mukaisia. Vaunun ajovastukset ovat vanhat, mutta eivät alkuperäiset. Virroittimet ovat myös vanhat ja nykyiseen järjestelmään sopivat, mutta eivät alkuperäistä mallia. Paineilmajärjestelmä saatiin vanhoista vaunuista. Järjestelmään liitettiin 50-luvun kompressori. Samalta aikakaudelta löytyi myös jarruventtiileitä sekä paineilmajärjestelmän vihellin. Katon ilmastointiventtiilit ovat alkuperäiset. Käsityötä Vaunun rakentamisesta poikkeuksellisen suuri osa tehtiin käsityönä. Vaunussa on käytetty kymmeniä erilaisia listoja ja paneeleja. Koska työ oli halpaa viime vuosisadan alussa, saatettiin käyttää standardoimattomia ratkaisuja ja koristeellisempaa muotokieltä. Vaunutyyppiä varten oli erikseen tehty oma mallistonsa. Uusien listojen ja paneelien rakentamiseen tarvittiin omat työkalut, jotka täytyi suunnitella ja rakentaa EM-Teamilla. Vanhojen listojen puhdistamiseen tarvittavat siiklit suunniteltiin tietokoneella ja jousiteräslevyt leikattiin laserilla. Samoin meneteltiin uusien panelointien ja listojen tekemiseen käytetyissä jyrsimissä. Uudet listat mitattiin vanhoista osista. Vanhat paneelit siiklattiin Lempäälässä. Puhdistetut osat pohjalakattiin, jonka päälle siveltiin UV-suojattu lakka. Uudet tiikkipaneelit höylättiin Taivassalossa, missä tiikkiä käytetään veneteollisuudessa. Yksi kuutiometri tiikkiä maksaa noin 6200 euroa, ja siitä 40 % menee hukkaan höylättäessä. Sisätilan listoista voitiin suurelta osin käyttää alkuperäisiä ja kunnostettuja, mutta ulkoverhouksen listat täytyi tehdä kokonaan uudestaan, sillä ne olivat altistuneet voimakkaasti sään vaikutukselle. Tiikkiä on käytetty sekä ulko- että sisäverhoukseen. Ulkoverhous oli aikoinaan liikenneaikana korvattu mäntypaneelilla. Katon ulkoverhous on tehty vahapellavakankaasta, joka naulattiin usealla tuhannella nupilla vanerilevyyn kiinni. Kangas käsiteltiin mm. pellavaöljyllä ja väriaineilla 5 6 kertaa. Sisäpuolen kattoon tuli linoleumverhoilu, jonka alkuperäinen toimittaja tekee edelleen samaa tuotetta. Nykyisin valmistettavan levyn paksuus on 2,5 mm alkuperäisen 1,8 mm:n sijaan. Lattiaritilä tehtiin merbausta. Tämän alla on filmivaneri. Alkuperäi- Kulosaaren entisöity moottorivaunu Kauppatorilla juhlistamassa Kulosaaren satavuotisnäyttelyä, joka avattiin samaan aikaan kaupungintalolla. Kuva Jorma Rauhala 8.5.2007. 2/2007 9

sessä vaunussa lattiaritilän alla oli lautalattia. Uuteen ratkaisuun päädyttiin paremman rakennejäykkyyden vuoksi. Istuimet, joita on 28 matkustajalle, ovat raidallisia eli niissä vuorottelevat tiikki- ja mahonkirimat. Istuimet tehtiin Helsingin nuorisoasiainkeskuksen Voodoo-pajassa. Alkuperäisten istuinten metallijalkoja oli olemassa, mutta osa niistä puuttui. Tarvittavat jalat valmisti Helsingissä seppä sekä HKL:n Vallilan korjaamon peltisepät. Uusia ovia täytyi tehdä Lempäälässä kaksi kappaletta. Vanhoista ovista oli säilynyt yhdeksän. Ovet kunnostettiin ja uudet valmistettiin oppilastyönä Lempäälän Taitokeskuksessa. Yhtään lukkoa ei ollut säilynyt, joten lukot täytyi suunnitella yhdessä lukkosepän kanssa. Lukon hankalimmat osat tehtiin Lempäälässä. Ulko-ovien koneistoista ei ollut säilynyt mallikappaleita eikä piirustuksia, joten ne täytyi suunnitella päättelemällä. Ovien saranoissa käytettiin nykyisiä malleja, sillä vanhoja ei ollut saatavilla. Vetimet ja helat ovat messinkiä, joita on vanhojen käyttämisen lisäksi rakennettu uusiakin. Yksi vaunun kristallilampunkupu oli säilynyt ja sen perusteella tehtiin uudet lampunkuvut lasitehtaassa Riihimäellä. Vaunun kyltit ovat myös säilyneet. Vaunun rakentaja Eerik Törmä arvioi aluksi suuritöisimmäksi työvaiheeksi vanhojen osien puhdistamisen ja rakentamisen. Tämän sijasta suuritöisemmäksi työvaiheeksi osoittautuikin runkopalkiston sekä alaslaskettavien kevennysjousilla varustettujen ikkunoiden (18 kpl) sekä niiden mekanismin rakentaminen säilyneiden mallien mukaisesti. Kohti uutta kotia Toukokuun toisena päivänä 2007 oli Lempäälässä kaikki valmista ja uudelleensyntyneen Brändö Spårvägsaktiebolagin moottorivaunun nro 1 matka kohti uutta kotia alkoi. Puolenpäivän jälkeen siilinjärveläisen Kuljetus K. Rissasen rekka suuntasi kohti Helsinkiä, jonne saavuttiin iltapäivän lopulla. Oli vielä muutama päivä aikaa sovitella vaunun alle uudet vanhaa tyyliä tavoittelevat moottoritelit, asentaa katolle saksisankavirroittimet ja täydentää sisustustakin sen verran, että satavuotisjuhlien vieraat ja kaupunkilaiset saisivat vaunusta miellyttävän vaikutelman. Kun tiistai 8. toukokuuta koitti, oli tullut aika esittäytyä suuremmallekin yleisölle näyttelyn avajaisten aikaan Kauppatorilla klo 16 18. Vielä jäi jäljelle erinäisiä sisustustöitä ja vaunun lopullinen sähkökoneiston kytkentä. Nyt saavuttiin esittelyraiteelle hinausvaunun vetämänä, mutta kesän aikana saadaan viimeistelytyötkin suoritettua ja vaunulla voidaan ajaa omin konein. Kauppatorin kupeessa kaupungintalolla avatun Kulosaaren satavuotisnäyttelyn otsikkona oli Toteutunut unelma Kulosaari sata vuotta 1907 2007. Kulosaaren jumbo-vaunun säilytysprojektin yhteydessä voidaan asia otsikoida raitiotieharrastajien sekä myös HKL:n vastuullisen historiansäilytyksen parissa toimivien henkilöiden kannalta: Toteutunut unelma Kulosaarenvaunu 1917 2007. Kaupunkilaiset saivat tutustua Kulosaaren vaunuun Kauppatorilla parin tunnin ajan. Kuva Jorma Rauhala 8.5.2007. 10 2/2007

Daniel Federley KaHDEKSIKKO ARABIAAN Raitiolinjan 8 reitti piteni Arabiaan 14.5.2007. Pidennys tarjoaa Arabian ja Kumpulan korkeakouluista vaihdottoman yhteyden Töölöön sekä hyvät vaihtoyhteydet Mannerheimintien ja Etelä-Espoon bussilinjoille. Myös liityntäyhteydet metroon paranevat, kun talviaikatauluissa Arabian ja Sörnäisten välillä liikennöidään jopa 3 minuutin vuorovälillä. Joukkoliikennelautakunta päätti linjan 8 reitin pidentämisestä kokouksessaan 15.2.2007. Lautakunnassa todettiin, että Arabianrannan suunnittelussa on alun perin varauduttu kahden raitiolinjan päättämiseen Arabianrannan alueelle. Linjan 8 jatkaminen ei kuitenkaan ollut mahdollista huonon taloustilanteen vuoksi. Uuden Arabianrannan alueen kehityksen alkuvuosina matkustajamäärän lisäys olisi myös jäänyt liian pieneksi suhteessa jatkamisen kustannuksiin. Taloudellisen tilanteen nyt parannuttua linjan 8 liikennöinti Arabianrantaan oli tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti mahdollista aloittaa. Linjan jatkaminen on lautakunnan mukaan perusteltua Arabian alueen toimintojen monipuolisten yhteystarpeiden vuoksi. Linja 8 on muutoksen ansiosta pidentynyt 1,8 kilometrillä / suunta. Linjan 8 pidentämiseen on taustalla vaikuttanut voimakkaasti Arabian alueen kehi- tysyhtiö Art and Design City Helsinki Oy, joka on aktiivisesti pyrkinyt kehittämään alueen joukkoliikennepalveluita. Yhtiö pyrkii edistämään myös Arabian ja Pasilan välisiä raitiovaunuyhteyksiä, ja Vallilanlaaksossa kulkeva noin kilometrin mittainen raitiovaunurata, joka yhdistäisi Arabian Itä-Pasilaan, on suunnitteilla. Sen toteuttamisesta ei kuitenkaan ole vielä päätöksiä. Liikennöintikustannukset on saatu pysymään kohtuullisina, kun linjojen 6 ja 8 liikennöinti on kytketty toisiinsa. Linjan jatkaminen lisää liikennöintikustannuksia noin 230 000 260 000 euroa / vuosi. Linjoille 6 ja 8 on kesäaikatauluissa sijoitettu yhteensä 14 vakiovuoroa (vuorot 51-64; samalla linjan 7A vuoronumerot siirrettiin 80-sarjaan), jotka siis kulkevat molemmilla linjoilla. Pääsääntö on, että ajetaan vuorotellen kierros linjalla 6 ja kierros linjalla 8. Poikkeuksiakin toki löytyy. Kuljettajanvaihdot tehdään pääosin Hakaniemessä, joskin muutama vaihto tehdään vielä Vilhonvuoressa. Aikataulut on suunniteltu niin, että linjat 6 ja 8 on Arabian ja Sörnäisten välillä mahdollisimman hyvin tahdistettu keskenään. Hyvin suunnitellut aikataulut säästävät liikennöintikustannuksia ja pienentävät kalustotarvetta, kun vaunupula on matalalattiavaunujen tilanteen vuoksi vaivannut raitioliikennettä pitkin kevättä. Variotram-kaupan purku-uhka vaikutti myös muutoin linjan 8 pidentämiseen: kun HKL:n ja Bombardierin neuvottelut eivät edenneet, niin HKL:ssä jouduttiin tekemään päätös aikaistettuun kesäliikenteeseen siirtymisestä. Alun perin oli päätetty, että linjan 8 reittimuutos astuu voimaan kesäliikenteen alkaessa 3.6., mutta aikaistetun kesäliikenteen myötä myös reittimuutos aikaistui. Lopullinen tieto reittimuutoksen aikaistumisesta varmistui vasta perjantaina 11.5. ja liikenne alkoi viikonlopun jälkeen 14.5.2007 2/2007 11

Pub Kasin kulman nimi jää muistuttamaan vanhoista ajoista. Enää ei kasi käänny tästä kulmasta... Kuva Daniel Federley. Siniristiliput liehuvat äitienpäivänä 13.5., kun linjan 8 vaunu on viimeistä päivää vanhalla reitillä kääntymässä Sammatintielle. Vasemmalla Gunnar Bärlundin patsas. Kuva Daniel Federley. Alinna: Kahdeksikon vaunu 106 kääntymässä Sammatintieltä Somerontielle: kaksi katua, joilla linjaliikenne on juuri päättymässä. Taaempana näkyy Sturenkatua kulkeva Koskelan halliin matkalla oleva vaunu. Kuva Jorma Rauhala 13.5.2007. Yllättävän aikaistumisen vuoksi pysäkkikilpiä ei ollut ehditty tehdä valmiiksi, joten tilapäisesti linjan 8 pysäkkikilvet suunnassa Arabiaan olivat ilman määränpäätä, vain numero 8 oli teipattu valkoiseen liuskaan. Vanhan reitin osalta linjakilvet osoittivat Vallilaa, vaikka linjaa ajettiinkin Arabiaan asti. Salmisaaren suuntaan vanhat kilvet tietysti sopivat edelleen, ja varastosta saatuja vanhoja kilpiä riitti myös reitin uusille pysäkeille. Viikolla 22 asennettiin Arabiaa osoittavat linjakilvet paikoilleen. Kilvet ovat HKL: n uuden ilmeen mukaisia, eli linjatunnus on uutta fonttia ja näkyy aiempaa heikommin. Välietappi Töölö on merkitty pysäkkikilpiin. Töölön jälkeisissä kilvissä, joissa lukee vain Arabia, on nimi kirjoitettu vain yhden kerran, kun suomen- ja ruotsinkielinen paikan- 12 2/2007

Linjan 8 pitkäaikainen Vallilan päätepysäkki vehmaassa Paavalin kirkon portailta avautuvassa maisemassa Somerontiellä, vaununa 106. Kuva Jorma Rauhala 13.5.2007. Somerontien osuus Punkaharjuntien ja Hämeentien välillä oli vuosikausia varattu vain raitiovaunuille. Vaunu 40 odottaa pääsyä Hämeentien liikennevirtaan. Kuva Jorma Rauhala 13.3.2007. Kun oli lupa tulla Hämeentielle, tilanne näytti tältä. Vaunu 59 ylittää kohtisuorasti neljää autokaistaa ja tekee sitten tiukan käännöksen taaempana tulevan linjan 6 vaunun 55 eteen. Yhteisellä reittiosuudella tästä Sörnäisiin oli tämä peräjälkeen kulkeva tahti vakiona. Kuva Jorma Rauhala 13.3.2007. 2/2007 13

Vastikään täyskorjattu NrII 89 linjan 8 uudella päätepysäkillä Arabianrannassa. Kuva Juhana Nordlund 17.5.2007. Juuri pajalta tullut miltei uudenveroinen NrII 90 Salmisaaressa. Määränpäätekstinä näkyy kasille alkuun vieraanoloinen Arabia. Kuva Juhana Nordlund 20.5.2007. Paavalin kirkko ja raitiovaunu 8 kuvattuna totutusta poikkeavasta kuvakulmasta. Määränpääteksti on jo uuden päätepysäkin mukainen. Kuva Daniel Federley 14.5.2007. nimi eivät eroa toisistaan. Kirjasin on kuitenkin samankokoinen kuin kaksikielisissäkin kylteissä. Vaunujen määränpäänäyttöihin uusi määränpää ja uuden reitin pysäkit saatiin ohjelmoitua ajoissa, itse asiassa kilvet näyttivät Arabiaa jo perjantaina. Paavalin kirkon silmukka oli näillä näkymin viimeistä kertaa reittiliikenteen käytössä sunnuntaina 13.5. Viimeinen linjan 8 lähtö kohti Salmisaarta oli klo 22.51. Silmukka ei kuitenkaan jää kokonaan vaille käyttöä, sillä liikennehäiriöiden ja muiden viivästysten vuoksi joudutaan linjan 6, ja nyt myös 8, vaunuja satunnaisesti kääntämään jo Vallilassa. Myös linjan 1(A) vaunut joutuvat satunnaisesti käyttämään Paavalin kirkon silmukkaa poikkeustilanteissa. Ensimmäiset maanantaiaamuna Arabiaan ajaneet linjan 8 vaunut olivat 54 ja 80. Näistä jälkimmäinen lähti Arabiasta linjalle 6. Näin ollen ensimmäisen linjan 8 lähdön 14 2/2007

Arabianrannasta klo 6.23 ajoi siis vaunu 54. Reittimuutos toi Arabiaan myös hiukan pidemmät liikennöintiajat sunnuntaisin, sillä linjan 8 ensimmäinen lähtö Arabiasta on vajaa kaksi tuntia ennen linjaa 6. Arabian aamu valkenee. Ensimmäinen linjan 8 vaunu saapumassa päätepysäkille. Kuva Daniel Federley 14.5.2007. Arabian päätepysäkillä vaunu 54 lähdössä linjan 8 ensimmäiseen vuoroon klo 6.23 ja perässä välipalavaunu 80, joka on hetkeä aiemmin saapunut linjan 8 kilvin, mutta lähtee seuraavaksi linjalle 6. Kuva Daniel Federley 14.5.2007. 2/2007 15

Daniel Federley YHDEKSIKÖN VARRELTA Rakennusaikataulu lehden mennessä painoon näyttää seuraavalta: Toukokuussa aloitettiin kiskotyöt Ratamestarinkadulla suunnassa Pasilaan. Asemapäällikönkadun ja Ratamestarinkadun uudet vaihteet asennetaan kuitenkin vasta heinäkuussa. Ratapihantiellä ryhdyttiin vaihde- ja kiskotöihin kesäkuun alussa. Kumpulantiellä ja Jämsänkadulla vesi- ja viemärijohtojen siirtotyöt ovat käynnissä. Kiskotyöt alkavat kesäkuun aikana. Teollisuuskadulla kadun levennystyöt ovat alkaneet. Työt saadaan päätökseen lokakuussa 2008, raitioliikenteen osalta kuitenkin jo kesän 2008 aikana. Traverssikujalla varsinaiset katutyöt alkavat vasta ensi vuonna, mutta jonkin verran kiskoa on tarkoitus laskea loppukesästä Aleksis Kiven kadun ja Traverssikujan risteykseen. Aleksis Kiven kadun länsipäässä kiskotyöt alkavat syyskuun lopulla. Parhaillaan harkitaan, tehdäänkö jo rakentamisvaiheessa kääntymismahdollisuus Aleksis Kiven kadulta lännestä Sturenkadulle etelään. Risteyksen kiskotyöt on joka tapauksessa ajoitettu mar- raskuulle. Kadun itäpäässä vesi- ja viemärijohtojen siirtotyöt ovat parhaillaan käynnissä. Kiskotyöt alkavat elokuussa ja uudet puut istutetaan keväällä 2008. Fleminginkadulla työt alkavat syksyllä 2007, kiskotyöt kuitenkin vasta ensi vuonna. Myös Helsinginkadun ja Kaarlenkadun risteys jää vuoteen 2008. Uudenmaankadulla pysäkki katoksineen on valmis. Kiskotustyöt tehdään vuoden 2008 aikana. Ilmalaan vuonna 2012 Joukkoliikennelautakunta päätti kokouksessaan 31.5.2007 merkitä tiedoksi HKL:n vuosien 2008 2010 taloussuunnitelmaesityksen ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle. Esitykseen sisältyy linjan 9 jatkaminen Ilmalaan. Ilmalan rata on tarkoitus rakentaa vuoteen 2012 mennessä. Lopullinen talousarvioesitys käsitellään joukkoliikennelautakunnassa elokuussa. Kuvassa Aleksis Kiven kadun myllerrystä. Katu on ilahduttavan valoisa ja avara, mutta hämäryys palaa uusien lehmusten myötä jälleen ensi vuonna. Kuva Daniel Federley 13.5.2007 16 2/2007

Korjauksia edelliseen Raitioon Raitiossa 2/07 kerrottiin Itä-Pasilaan rakennettavista uusista vaihdeyhteyksistä. Päätöstä ei kuitenkaan tehty joukkoliikennelautakunnassa, kuten lehdessä väitettiin, vaan HKL:n sisäisenä päätöksenä. Samassa numerossa kerrottiin myös, miten Ilmalankujasta olisi tulossa ainoa kuja, jolla on raitioliikennettä. Pasilan konepaja-alueen halki kulkeva raitiotieväylä on nimetty Traverssikujaksi, ja liikenteen siellä on määrä alkaa jo 2008. Näin ollen Ilmalankujasta tullee sitten toinen raitioliikennekuja. Ratamestarinkadun uutta kiskotusta. Kuva Juhana Nordlund. Kuvan bussipysäkin kohdalle tulee ensi vuonna raitiovaunun päätepysäkki. Ratapihantielle tuodut uudet vaihteet odottavat asennusta 17.5.2007. Kuva Daniel Federley. 2/2007 17

Daniel Federley KUULUMISIA KAMPISTA Rakennusaikataulu lehden mennessä painoon näyttää seuraavalta: Urho Kekkosen kadulla kiskotyöt on pääosin saatu jo päätökseen. Fredrikinkadun eteläosalla kiskotyöt ovat parhaillaan käynnissä. Rautatiekatujen pohjoispuolelle edetään heinäkuussa, jolloin on määrä aloittaa myös Arkadiankadun kiskojensiirtotyö. Satamaradan kuilun ylittävä silta uusitaan kokonaan vuoden 2008 aikana. Myös Simonkadun ja Mikonkadun ratatyöt tehdään ensi vuonna. Kuvassa Urho Kekkosen kadun huhtikuussa laskettua kiskoa. Kuva Daniel Federley 17.5.2007. 18 2/2007

Kiskotus Fredrikinkadulla Kampin metroaseman kohdalla on alkamassa. Kuva Juhana Nordlund 2.6.2007. Urho Kekkosen kadun kiskotus 27.5.2007. Kuva Juhana Nordlund. 2/2007 19

Sarjan 500-539 uusia Volvoja Ruhassa 31.8.1961. Pertti Leinomäen kokoelma. Helsingin kaupungin liikennelaitos 512, Sisu BT-69CR / 5850 / Delta (Stülb) linjalla 96S. Kuva Pertti Leinomäki 11.6.1986, Helsinki, Kasarmitori. 20 2/2007

Taulukon on koonnut Kimmo Nylander, avustajinaan Pertti Leinomäki ja Juhana Nordlund Siniset bussit vuodesta 1936, osa 18 Raition edellisissä numeroissa on alettu julkaista kalustoluetteloa kaikista HKL:n busseista. Lista etenee seuraavissa numeroissa. Luettelo on laadittu sillä periaatteella, että aluksi on lueteltu peräkkäin kaikki numerolla yksi olleet autot. Sitten siirrytään kakkoseen jne. Lopulta saavutetaan 9933 HKL:n kaikkien aikojen korkein bussin numero. Helsingin Raitiotie ja Omnibusosakeyhtiö 1936 44 Helsingin kaupungin liikennelaitos 1945 94 HKL-Bussiliikenne 1995 2004 Kalustoluettelon merkkien selityksiä NRO = auton HKL-numero. Sama bussi voi esiintyä listalla useamman kerran eri kohdissa, jos sen numeroa on vaihdettu. Tp. = alustatyyppi N = nokkamallinen, B = bulldog (etumoottori), E = hetku (etumoottori), K = mahuri (keskimoottori), T = takamoottorinen Vm = alustan vuosimalli Va / Ov = varustelutyyppi ja ovikoodi K = kaupunkibussi, L = lähiliikenne-/esikaupunkibussi katuri-istuimet, S = seutu-/lähiliikennebussi/puolituristi, kuten L mutta korkeat selkänojat, P = paremmin varusteltu puolituristi, E = täysturisti Ovikoodi on esitetty pelkistetysti kolmella (nivelbusseissa neljällä) numerolla etuovikeskiovi-takaovi. 1 = kapea ovi, 2 = kaksoisovi, 0 = ei ovea. Etuovi on yleensä etuakselin etupuolella, keskiovi akseleiden välissä ja takaovi takaakselin takapuolella. Nokka- ja bulldog-mallisissa autoissa kuitenkin etuovi ja keskiovi ovat molemmat akseleiden välisellä alueella. KOK = auton koko B = normaali 2-akselinen T = teliauto N = nivelauto M = miniauto D = midiauto LK = Lattiakorkeus 4 = korkea 3 = puolimatala 2 = etuovilta keskioville matala, takaovella 2 askelmaa 1 = kuten edellä, takaovella 1 askelma 0 = täysmatala, ei askelmia VAIHT = vaihteisto M = mekaaninen, P = puoliautomaatti ( Wilson ), AA = automaatti-allison, AM= automaatti-mercedes, AS = automaatti-scania, AV = automaatti-voith, AZ = automaatti-zf, A = automaatti, muu merkki kuin edellä tai merkki ei tiedossa. Numero viittaa vaihteiden määrään, jos tiedossa. K.OTTO ja POISTO = käyttöönotto ja poistoajankohta Numerot ovat järjestyksessä: vuosi, kuukausi, päivä vvkkpp. 00=kuukaudesta tai päivästä ei tietoa. 00 vuosiluvun kohdalla sen sijaan tarkoittaa vuotta 2000. Päivämäärillä on pyritty kertomaan se koska auto on todellisuudessa otettu liikenteeseen tai poistettu käytöstä. Vanhoista busseista ei kuitenkaan yleensä ole tiedossa kuin HKL:n virallinen pvm. Käyttöönotto on silloin tapahtunut jokin aika päivämäärän jälkeen ja käytöstä poisto on käytännössä saattanut tapahtua jo useita kuukausia aikaisemmin. HUOM. = muita tietoja ja huomautuksia < = aikaisemmin / edellinen, > = myöhemmin / seuraava jhdpa = ajojohtimien puhdistusauto Pk = peruskorjattu Helsingin kaupungin liikennelaitos 513, Sisu BT-69CR / 5850 / Delta (Stülb). Kuva Pertti Leinomäki 25.5.1984, Helsinki, Mellunmäki. 2/2007 21

NRO ALUSTA Malli Tp. Vm KORI Va/Ov KOK LK VAIHT. IST. REK. K.OTTO POISTO HUOM. 503 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CB-192 611000 730000 503 Sisu BT-69CR T 75 Delta K3C-67 K220 B 4 AV2 37 AEK-503 750200 860000 503 Scania L94UB T 05 Lahti ScalaK2-01 K221 B 2 AZ 43 JGB-673 (050101) Toim.0412 HKL-BL-tunnuksin 504 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CB-206 610900 730000 504 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-504 750521 860000 505 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CB-283 610900 730000 505 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-505 751000 860000 506 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CB-284 610900 730000 506 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-506 751000 860000 507 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CA-653 610800 730000 507 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-507 751000 860000 508 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CB-409 610900 730000 508 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-508 751000 880000 509 Volvo B635 B 61 Wiima City K1A-61 K112 B 4 M 20 CA-656 610800 730000 509 Sisu BT-69CR T 75 Delta K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-509 751000 880000 510 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CA-655 610800 730000 510 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-510 751000 880000 511 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CA-659 610800 730000 511 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-511 751000 850000 512 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CA-658 610800 730000 512 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-512 751000 881200 513 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CA-670 610000 730000 >Matk.auto-edell.käyt. 513 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-513 751000 860000 514 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CA-676 610800 730000 514 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-514 751000 881200 515 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CA-668 610800 730000 515 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-515 751100 860000 516 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CB-461 610900 730000 516 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-516 751100 860000 517 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CB-462 610900 720000 517 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-517 751100 860000 518 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CB-914 610900 730000 518 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-518 751100 860000 22 2/2007

HKL 500-503:n sisätilat. Kuva Pertti Leinomäki 24.5.1976. HKL 504:n sisätilat auton etuosassa. Kuva Pertti Leinomäki. Helsingin kaupungin liikennelaitos 507, Sisu BT-69CR / 5850 / Delta (Stülb). Kuva Pertti Leinomäki 26.4.1983, Helsinki. Helsingin kaupungin liikennelaitos 510, Sisu BT-69CR / 5850 / Delta (Stülb) linjalla 92B. Kuva Pertti Leinomäki 1.4.1982, Helsinki, Puotila. Helsingin kaupungin liikennelaitos 528, Sisu BT-69CR / 5850 / Delta (Stülb). Kuva Hannu T. Pulkkinen 1975-76, Helsinki. 4/2006 23

NRO ALUSTA Malli Tp. Vm KORI Va/Ov KOK LK VAIHT. IST. REK. K.OTTO POISTO HUOM. 519 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CB-536 610900 730000 519 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-519 751100 880000 520 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CB-535 610900 730000 520 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-520 751200 870000 521 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CB-915 610900 730000 521 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-521 751000 870000 522 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CB-916 610900 730000 522 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-522 751200 850000 523 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CB-917 610900 730000 523 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-523 751200 860000 524 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CB-918 610900 730000 524 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-524 751200 860000 525 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CB-989 610900 730000 525 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-525 751200 850000 526 Volvo B635 B 61 Wiima City K1A-61 K112 B 4 M 20 CB-919 610900 730000 526 Sisu BT-69CR T 75 Delta K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-526 751200 880000 527 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CB-990 611000 730000 527 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-527 751200 881200 528 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CE-193 611000 730000 528 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-528 751200 860000 529 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 CE-271 611000 730000 529 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-529 751200 860000 530 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 AA-288 611100 730000 530 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-530 751200 881200 531 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 AA-292 611100 730000 531 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-531 760100 860000 532 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 AA-303 611100 730000 532 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-532 760100 880000 533 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 AA-335 611100 730000 533 Sisu BT-69CR T 75 Delta City K1-73 K220 B 4 AV2 37 AEK-533 760100 860000 534 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 AA-373 611100 730000 535 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 AA-389 611100 730000 536 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 AA-430 611100 730000 537 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 AD-82 611200 730000 538 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 AH-377 611200 730000 539 Volvo B635 B 61 Wiima K1A-61 K112 B 4 M 20 AE-853 611200 730000 24 2/2007

HKL 531 Volvo B 635 alkuperäisvärityksessä, mutta jo uudenmallisella numerolla Käpylässä linjalla 62 kesällä 1970. Kuva Eero Laaksonen. HKL 536 Volvo B 635 uudessa maalauksessa Rautatientorilla odottamassa vuorolle lahtöä linjalla 64A. Kuva Juhani Katajisto 7.5.1971. Helsingin kaupungin liikennelaitos 529, kojelauta (koemallia), Sisu BT-69CR / 5850 / Delta (Stülb). Kuva Pertti Leinomäki 24.5.1976, Helsinki. Helsingin kaupungin liikennelaitos 531, Sisu BT-69CR / 5850 / Delta (Stülb) linjalla 91S. Kuva Pertti Leinomäki 15.7.1982, Helsinki, Kasarmitori. 2/2007 25

Päätepysäkki Tutustumiskäynti Ilmalan varikolle Suomen Raitiotieseura ry järjestää jäsenilleen tutustumiskäynnin VR Osakeyhtiön Ilmalan varikolle maanantaina 13.8.2007 kello 16.30. Kokoontuminen on Veturitie 20:n pysäköintialueella klo 16.30. Tuolloin alkaa varikon esittely ajovarikon päällikön pitämällä tilaisuudella, jossa tutustutaan varikon toimintaan sekä sen mittavaan ja jo käynnistyneeseen kunnostusprojektiin. Tämän jälkeen tehdään kävelykierros varikon eri toimitiloihin sekä tutustutaan henkilövaunujen, vetokaluston ja lähiliikennejunien kunnossapitotoimintaan. Julkisella liikenteellä saapuvat pääsevät varikon lähelle joko A-junalla Ilmalaan tai I-junalla Käpylään. Hakamäentietä kulkevat bussit 22, 57 ja 518 pysähtyvät pysäkillä Veturitie. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita tilaisuuteen! Tietoa Ilmalan rautatievarikosta: Varikkoalueen pinta-ala on lähes 60 hehtaaria ja hallirakennusten pohjapinta-ala 3,5 hehtaaria. Raiteita on kaikkiaan 56 km, joista 48 km on sähköistettyjä, sähkökääntövaihteita on 74 kpl ja käsikääntövaihteita 190 kpl. Varikolla huolletaan kalustoa ympärivuorokautisesti reilun 450 henkilön voimin. Lisäksi alihankkijoiden palkkalistoilla on noin 170 työntekijää. Ilmalassa huolletaan 85 % koko maan kaukojunavaunuista, 65 % sähkövetureista ja kaikki pääkaupunkiseudun lähijunat. Ilmalan ensimmäinen vaunuhalli oli kaksiraiteinen huoltorakennus. Sisällä on pari Sm1-junaa ajalta, jolloin VR:n kalusto käsitti vain 15 junaa. Kuva Jorma Rauhala 18.10.1970. LINJAT Raitiolinjat 7A ja 7B ajoivat lauantaina 31.3. ja sunnuntaina 1.4. Kaisaniemenkadun ja Kaivokadun kautta. Kruununhaassa ei ollut raitioliikennettä kaukojäähdytystyön vuoksi. Via Crucis Ristin tie pääsiäistapahtuma. Tapahtuma aiheutti poikkeusreittejä perjantai-iltana 6.4. ja lauantai-iltana 7.4. Raitioliikenteen poikkeusreitit 6.4. ja 7.4. noin klo 21-22.30. Raitiolinjat 7A ja 7B ajoivat kulkueiden aikana Kaisaniemenkadun ja Kaivokadun kautta. Useat keskustan bussi- ja raitiolinjat ajoivat poikkeusreittejä viikonloppuna 20. -22.4. Raitiolinjoilta ajamatta jääviä reittiosuuksia korvattiin busseilla 3X, 6X ja 10X. Poikkeusreittien syynä oli Mannerheimintien ja Bulevardin risteyksessä tehtävä raitiovaunukiskojen uusimistyö. Raitiovaunut Raitiovaunut 3B, 3T, 6 ja 10 ajoivat kiskotyön vuoksi poikkeusreittejä perjantai-illasta 20.4. klo 18.30 lauantaiaamuun 21.4. klo 10 saakka. - Linjat 3B ja 3T ajoivat molemmat reittiä Aleksanterinkatu - Kauppatori - Eira - Perämiehenkatu (linjan 1A päätepysäkki). Korvaava bussi 3X ajoi reittiä Mannerheimintie/ Ylioppilastalo - Lönnrotinkatu - Yrjönkatu - Bulevardi - Fredrikinkatu - Laivurinkatu - Tehtaankatu - Huvilakatu - Pietarinkatu - Laivurinkatu - Fredrikinkatu - Bulevardi - Mannerheimintie - Lasipalatsi (Sokos) - Postikatu - Kaivokatu - Mannerheimintie/ Ylioppilastalo. - Linja 6 ajoi Mannerheimintieltä Aleksanterinkatua Katajanokan terminaaliin (linjan 4T päätepysäkki). Korvaava bussi 6X ajoi reittiä Mannerheimintie/Ylioppilastalo - Lönnrotinkatu - Yrjönkatu - Bulevardi - Hietalahti - Bulevardi - Mannerheimintie - 26 2/2007

Lasipalatsi (Sokos) - Postikatu - Kaivokatu - Mannerheimintie/Ylioppilastalo. - Linja 10 ajoi Mannerheimintieltä Aleksanterinkatua Kauppatorille (linjan 1 päätepysäkki). Korvaava bussi 10X ajoi reittiä Tarkk ampujankatu - Erottajankatu - Mannerheimintie/Ylioppilastalo - Lasipalatsi (Sokos) - Postikatu - Kaivokatu - Mannerheimintie/Ylioppilastalo - Lönnrotinkatu - Yrjönkatu - Punanotkonkatu - Tarkk ampujankatu. Kirurgille, Eiraan ja Hietalahteen meneviin busseihin pääsi esimerkiksi Mannerheimintien Ylioppilastalo-raitiovaunupysäkiltä ja Sokoksen edestä linjan 24 pysäkiltä. Siltä lähdettyään bussit kiersivät Sokoksen korttelin ja palasivat Kaivokatua Mannerheimintielle. SRS ja HKL järjestävät koko perheelle tarkoitetun museoratikkatapahtuman Helsingin Kauppatorilla sunnuntaina 29.7.2007 kello 12-17. Ratikkatapahtuma Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki raitiovaunuista sekä niiden harrastamisesta ja historiasta kiinnostuneet. Esillä on kaksiakselinen ASEA-moottorivaunu HKL 157 vuodelta 1930. Helsingin liikenne vappuna 2007 Vappuaattona, maanantaina 30.4. Helsingin sisäisessä liikenteessä ajettiin arkiaikataulujen mukaan. Vapunpäivänä, tiistaina 1.5. raitiolinjoilla oli sunnuntaiaikataulut ja metrolla ja busseilla lauantaiaikataulut. Ydinkeskustan kadut rauhoitettiin jalankulkijoille vappuaatosta klo 17 alkaen vapunpäivän iltaan klo 18 asti. Aleksin ratikat 3B, 3T, 4, 7A ja 7B olivat poikkeusreiteillä vappuaattona noin klo 17 alkaen yöliikenteen loppuun ja bussi 16 vapunaatosta klo 17 alkaen vapunpäivään noin klo 18 asti. - 3B ja 3T ajoivat Lasipalatsilta Bulevardin, Fredrikinkadun ja Tehtaankadun kautta Perämiehenkadun kääntöpaikalle ja palaavat samaa reittiä Lasipalatsille. Linjat korvasi Eiran ja Etelärannan välillä n. klo 17-1.30 bussi 3X. - 4 ajoi molemmissa suunnissa Kruunuhaan kautta Liisankatua ja Snellmaninkatua pitkin. - 7A ja 7B ajoivat molemmissa suunnissa Aleksin sijasta Kaisaniemenkadun kautta. Lisäratikka 10X ajoi linjan 10 reittiä Oopperalta Tarkk ampujankadulle vapunpäivänä noin klo 9-12. Raitiolinjan 8 reittiä jatkettiin Arabiaan Arabianrannan liikenneyhteydet paranivat 14.5. alkaen. Alueelle alkoi liikennöidä toinen raitiovaunulinja, kun linjan 8 reittiä jatkettiin Paavalin kirkolta Arabianrantaan. Arabianrannan alue on rakennettu jo pitkälle, ja alueella on paljon asuntoja sekä työ- ja opiskelupaikkoja. Alueen joukkoliikenteen runkona on raitioliikenne, ja linja 6 on liikennöinyt keskustasta Arabianrantaan syksystä 2004 lähtien. Suunnitelmissa on ollut myös toisen raitiolinjan jatkaminen Arabianrantaan. Alueen liikennetarjonnan parantamiseksi raitiolinjan 8 reitin jatkaminen oli nyt perusteltua. Se tarjoaa mm. vaihdottoman yhteyden Arabiasta Kauppakorkeakoululle ja Ruoholahteen. Lisäkustannukset liikenteen lisäämisestä pysyvät kohtuullisina, kun linjan 6 ja 8 lii- HKL 157 Ebeneserin edustalla Helsinginkadulla SRS:n kevätajelutapahtuman yhteydessä. Kuva Jorma Rauhala 22.4.2007. SRS:n perinteinen kevätajelu järjestettiin 22.4. pienellä kaksiakselisella veteraanivaunulla HKL 157 sekä isolla kahdeksanakselisella tilausliikennevaunulla HKL 150. Ajelureitti näillä kahdella vaunulla kulki osittain eri reittejä: Koskela - Sturenkatu - Harjutori / Karhupuisto - Mikonkatu - Kirurgi - Linjat - Kolmikulma - Etu-Töölö - Sturenkatu - Vallilan halli - Harjutori - Töölön halli - Etu-Töölö - Hakaniemi - Koskela. Ajelulle osallistuneet pystyivät matkan aikana vaihtamaan vaunua, jolla vältettiin tungos vanhassa ASEA:n vaunussa. NAC-vaunu HKL 11 otettiin kevättalvella Vallilaan tutkittavaksi ja varauduttiin sen kunnostamiseen varavaunuksi. Kuva Juhana Nordlund 14.3.2007. Vallilassa Hämeentien ja Sturenkadun risteyksessä on ollut kokeiltavana vaihteen turvalaite. Kaksi muuta turvalaitetta on Helsinginkadulla Brahenkentän tuntumassa. Kuvassa vaihteen lyhdyssä näkyy kulkutieasento vasemmalle. Kulkutieasento näkyy parhaiten kuljettajan korkeudelta radan kohdalla. Kuva Jorma Rauhala 13.3.2007. 2/2007 27

Yöllä 18.5.-19.5. tarkastettiin vaunun 201 avulla Pasiloiden radan Vario-kelpoisuus. Viime syksynä kiskoja uusittiin siltä osin kuin se oli välttämätöntä, jotta Varioilla voitaisiin liikennöidä myös Pasilassa. Öisellä koeajolla varmistettiin vielä Varioiden toimivuus ja tasattiin radanvarren pensaita ym. UITP-kongressin aikaan linjoille 7A ja 7B tuli sitten liikenteeseen Variotrameja, ja tarkoitus on käyttää niitä Pasilassa jatkossakin. Kuva Daniel Federley. kennöinti kytkettiin toisiinsa. Linjojen vuorovälit tahdistettiin niin, että ruuhkassa päästään Sörnäinen - Arabianranta -osuudella 3-5 minuutin vuoroväliin. Linja 8 piteni 1,8 kilometrillä kummassakin suunnassa. Kustannukset kasvoivat noin 230 000-260 000 euroa vuodessa. Linja 8 aloitti liikennöinnin uudella reitillään Salmisaari - Töölö - Arabia jo 14.5.2007, kun osa raitioliikenteestä siirtyi kesäliikenteeseen kolme viikkoa etuajassa (kalustollisista syistä johtuen). METRO Helsingin metro täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Siihen liittyen järjestetään seuraavia tapahtumia: Metro 25v Päivälehden museo Ludviginkatu 2-4 ti - su klo 11-17 Metro 25v -näyttely 4.5. - 30.9. Lasipalatsin pysäkkinäyttely Valokuvanäyttely 16.7. - 12.8. Lisätietoja: www.yle.fi/free 041-512 1749 Antti@hattu.net KALUSTOASIAA Variotram-matalalattiavaunujen (Variotram, HKL 201 240) peruskorjaukset Saksassa ovat jatkuneet. Periaatteessa joka viikko Saksasta on palannut takaisin yksi lattiasta kattoon remontoitu vaunu ja uusi on lähetetty tilalle. Toukokuun jälkipuoliskolle tultaessa miltei koko sarja oli lähetetty korjauksiin. Ensimmäisenä täyskorjattuna vaununa HKL 207 palasi Helsinkiin jo viime vuoden heinäkuussa. Se pääsi tositoimiin linjaliikenteeseen saman vuoden syksyllä. Myöhemmin talvella alkoi liikenteeseen ilmestyä myös muita täyskorjattuja vaunuja. Huomattavan monet vaunuyksilöt olivat olleet pois liikenteestä jopa vuoden pari välillä. 207:n jälkeen liikenteessä havaittiin muun muassa (havaintojärjestyksessä) 205, 221, 203, 210, 223, 237, 202, 239, 226, 204, 224, 220 ja 240. Saksasta on tullut takaisin paljon muitakin. Lavetin kyydissä on nähty mm. 215, 218 ja 228. Myös pitkään syksylle 2006 liikenteessä olleita yksilöitä on havaittu paluukuljetuksissa kuten 209, 217 ja 235. Vaunu 207 on ollut VTT:n mittauksissa. Lehtitietojen mukaan mittauksissa olisi havaittu vaunun korissa edelleen heikkouksia, joilla HKL arvioi olevan vakavia vaikutuksia vaunujen elinikää ajatellen. HKL ja vaunujen toimittaja Bombardier ajautuivat erimielisyyksiin vaunujen keston suhteen. Erimielisyydet kärjistyivät keväällä 2007 niin pitkälle, että HKL oli valmis purkamaan koko kaupan. Kaupan purkamista ennakoiden HKL päätti siirtää muut kuin Töölön hallista hoidettavat raitiolinjat kesäliikenteeseen kolme viikkoa etuajassa, jotta kalustotilanne olisi pysynyt hallinnassa ilman matalalattiavaunujakin. HKL päätti myös varata Mannheimista kuusi väliosallista 1960-luvun vaunua varakalustoksi seuraavaa talvea ajatellen. Neuvottelut kuitenkin jatkuivat liikennelaitoksen ja Bombardierin välillä tiiviinä, ja uusia takarajoja asetettiin toistuvasti. Lopulta 16.5. HKL ja Bombardier julkistivat yhteisen sopimuksensa, jonka mukaan Bombardier ottaa Variotram-vaunujen huolto- ja korjausvastuun ja HKL maksaa tästä sovittua Välipalanivelvaunu 80 oli esillä Messukeskuksen edustalla UITP:n kongressin aikaan. Vaunu tuotiin paikalle jo 18.5.-19.5.2007 välisenä yönä, heti 7B:n vuoroliikenteen loputtua. Jo alkuillasta Rautatieläisenkatu suljettiin liikenteeltä, ja kiskojen asennus aloitettiin. Kiskot asennettiin kuvien mukaisesti Rautatieläisenkadulta Messukeskuksen etupihalle. Kaarteissa käytettiin Viidennelle linjalle tehtyjä kaarrekiskoja, jotka myöhemmin kesällä asennetaan paikoilleen. Vuorovaunun ja Variotramin 201 mentyä ohi siirrettiin Rautatieläisenkadun kiskot ja tilapäiskiskot yhdistävä ramppi paikoilleen, ja vaunu 80 hinattiin traktorin avulla paikalleen Messukeskuksen eteen. Vaunu seisoi erityisillä UITP:tä varten kootuilla matalilla pintakiskoilla. Paikalle on rakennettu myös pysäkkikoroke kaiteineen. Vaunun hinaus oheistöineen kesti noin kaksi tuntia ja sujui ongelmitta. Kuva Daniel Federley. 28 2/2007

korvausta. Näihin vaunuihin HKL tekee vain polttimoiden ja suodattimien vaihdot, sekä siivoukset yms. HKL velvoitettiin järjestämään Bombardierille tarvittava korjaamotila. Bombardierille asetettiin erittäin tiukat käyttöastevaatimukset, joita aletaan soveltaa yhden vuoden siirtymäajan jälkeen. Bombardier joutuu maksamaan sakkoja liikennelaitokselle, mikäli vaunujen käyttöaste alittaa 92 % (vastaa 36 vaunua liikenteessä 40:stä). Mikäli vaunuja on yhtäjaksoisesti pidemmän ajan noin 80 85% käyttöasteella liikenteessä tai sen alle, on HKL:llä mahdollisuus purkaa kauppa. Kaupan purkamisen mahdollistaa myös se, jos vaunuista löytyy puutteita, joiden perusteella vaunujen eliniän voidaan laskea muodostuvan olennaisesti suunniteltua lyhyemmäksi. Variotram-vaunujen käyttöaste on ollut viime aikoina 50% tai ajoittain sen allekin. Viime kuukausina päivittäisessä liikenteessä vaunuja on liikkunut noin 15. Joukkoliikennelautakunta 19.4., mm. hankesuunnitelma seitsemäntoista 1970- luvun nivelvaunun peruskorjauksesta, otteita: 1970-luvun vaunuihin on tehty niiden elinaikana muutos- ja kunnostustöitä. Perusteellista korroosion poistoa ja rakenteiden uusimista ei niihin ole tehty. Pienillä korjaustoimenpiteillä vaunujen elinikää on jäljellä 5 7 vuotta. Mikäli näille vaunuille tehdään Variotram 220 linjalla 7B Pasilan pääkirjaston edessä 20.5.2007. Kuva Daniel Federley. Radanvarren pensaat ovat saaneet väistyä Variotramien tieltä Länsi-Pasilassa. 20.5.2007. Kuva Daniel Federley. Variotramien Saksankäynteihin liittyvästi pari kuvaa päiviltä 21.3. ja 28.3.2007. Vaunu HKL 209 siirtolavetilla Jätkäsaaressa ja HKL 214 nousemassa siirtolavetille Koskelassa. Aina ajankohtainen aihe ja jatkuu taukoamatta pienen hässäköinnin jälkeenkin, mutta mikä onkaan lopputulos näistä reissuista? Kuvat Jorma Rauhala. 2/2007 29

samanlainen peruskorjaus kuin 1980-luvun vaunuille on nyt tehty, vaunujen korin rakenteellinen ikä on noin 15 20 vuotta. Osa vaunujen komponenteista rajoittaa käyttöiän 10 15 vuoteen. Lisäksi vaunut ovat peruskorjauksen jälkeenkin korkealattiaisia. 1970-luvun nivelvaunusarja käsittää kaikkiaan 40 vaunua. Näistä on peruskorjattu lähinnä suurten kolareiden takia aikaisemmin kolme vaunua (33, 46 ja 67; toim. huom.). Seuraava sopimus tulisi tehdä 17 vaunun peruskorjauksesta. Näin kaikkiaan 20 1970-luvun vaunuun olisi tehty peruskorjaus samalla tavalla. Mikäli myöhemmin syntyy tarve korjata enemmän 1970- luvun vaunuja, voidaan tarjouspyynnöissä ja hankintasopimuksessa varautua optiolausekkeella korjaamaan loputkin 20 vaunua. Suunnitelma hyväksyttiin ja näin ollen 17 vaunua peruskorjataan, mutta väliosaa ei asenneta. NrII:ien täyskorjaukset ovat jatkuneet suunnitelmien mukaisesti. Viimeisimpinä liikenteeseen ovat tulleet 85, 89 ja 90. Viimeisenä kakkossarjalaisena täyskorjaukseen otettiin vaunu HKL 92. Näin ollen nauhakilpisten NrII:ien aika on ohi. Helsingin Bussiliikenne Oy Volvo 8700LE teliautot nrot 704 706 ilmestyivät liikenteeseen maaliskuun lopulla. Ne ovat liki identtisiä verrattuna puolalaissisariinsa 701 703. Autojen 701 706 nimikkolinjat ovat seuraavat: 701 / 65A, 702 / 65A, 703 / 66(A), 704 / 65A, 705 / 66(A) ja 706 / 66(A). HAVAINTOJA LIIKENTEESTÄ Maanantaina 16.4.2007 linjalla 1A ajoivat ainakin Mannheimissa aikaisemmin liikennöineet vaunut 151 ja 154. Lisäksi uudemmat saksalaisvalmisteiset vaunut eli Variotramit 207 ja 212 pitivät huolen siitä, että linjalla 1A oli liikenteessä melko lailla saksalaisvalmisteista kalustoa. UITP-kongressin aikana raitiolinjojen 7A ja 7B pyrittiin hoitamaan yksinomaan vaunuilla 201 240. Tänä aikana vaunuja ei liikkunut juurikaan muilla linjoilla. Esim. linjan 10 kalusto perustui vahvasti sarjan 1 Valmet-niveliin. Perjantaina 23.2. HelB:n Helsingin linjalla 42 outoa kalustoa ainakin iltaruuhkassa: kaksi 98- mallista täysmatalaa Volvo / Carrus -kaasubussia. TURKU Liedon Vanhassalinnassa entisen halkosahan tiloissa varastoituna olleet raitiovaunut TKL 17, 32 ja 40 on siirretty takaisin Turun vanhaan raitiovaunuhalliin 19. - 20.4.2007. Vaunut siirrettiin Lietoon 1980-luvun lopussa, koska ne joutuivat Turun silloisessa ulkovarastointipaikassa ilkivallan kohteeksi. Liedossa vaunuvanhukset ovat saaneet olla rauhassa. Vaunujen entisöinnistä ei ole päätöksiä. Turun Maakuntamuseolla on nyt saman katon alla kaikkiaan seitsemän raitiovaunua eriasteisessa kunnossa. LÄHIJUNA Sm2-saneeraukset jatkuvat. Nyt saneerattuja ovat ainakin 6051, 6053, 6054, 6061 6063, 6065 6079 sekä 6100. Lisäksi 6057:n sisätilat vastaavat saneerattua täysin (moottorivaunun osalta). ULKOMAAT Norrköpingin M06-matalalattiaraitiovaunujen käyttöönotto viivästyy useilla kuukausilla. Koeajot ovat alkaneet kuitenkin nyt keväällä. Toukokuun 9. päivänä ilmestyi joukkoliikenneaiheinen postimerkkivihko, jonka kuva-aiheena oli Variotram-raitiovaunu, M200-metrojuna, Sm4-kaupunkijuna sekä Kampin bussiterminaali. Samanaiheisesta postimerkistä, postileimasta ja postikortin kuvasta syntyy helposti ns. maksimikortti. Ensipäivän leimassa on kuva-aiheena raideristeys ja UITP:n maailmankongressin postileiman aiheena puolestaan välipalavaunu HKL 80. Metrokortin on kuvannut Mikko Alameri ja raitiovaunukortin Daniel Federley. Kokoelma Jorma Rauhala. MUUTA Ykkösen päättärillä tapahtui 14.4. HKL järjesti koko perheen tapahtuman raitiolinja 1: n päätepysäkillä Käpylässä lauantaina 14.4. klo 10 14. Tarjolla oli hyödyllistä tietoa sekä vakioasiakkaille että satunnaismatkustajille. Ratikkalinja 1:llä liikennöi teemavaunu, joka vei kampanjan viestiä ja liikenneneuvoja kotialueelle ja pysähtyi sitten Käpylässä tapahtuman paikaksi. Teemavaunussa oli esillä myös vanhoja valokuvia Käpylästä. 30 2/2007

Nordic Tram & Train Saga 1962 - Volume Two Keväällä ilmestyi englantilaisen Phil Tattin kuvaamista kaitafilmeistä ja dioista koottu CD. Filmi on kuvattu kesällä 1962 mm. Turussa ja Helsingissä. Turussa käydään kaikissa neljässä raitiotien päätekohdassa eli Satamassa, Pohjolassa, Nummenmäellä ja Korppolaismäellä unohtamatta tietenkään keskikaupunkia. Kaikkia käytössäolleita vaunutyyppejä nähdään kuvina eli liikenteen alun ensimmäisestä vaunutyypistä ASEA: n kiinalaisesta lähtien (paikallinen nimiversio Helsingin pikkuruotsalaisesta ) Valmetin uusiin aavevaunuihin. Helsingissä nähdään Koskelassa majailleesta ASEA:n avosiltaperävaunusta lähtien vaunuja vuoden 1959 uusiin tyyppeihin saakka. Lukuisat Arkut ja aurinkonumeroilla varustetut Mustangit olivat koekatsojalle mieluista katsottavaa. Kaupunkimiljöömielessä CD:llä on myös paljon herkullisia ajankuvia: tungosajan liikennepoliisi pömpelissään Rautatientorilla, Kustaa Vaasan tien alkuperäinen maaseutumaisuus ajalta jolloin tuo tie ei johtanut oikeastaan muualle kuin Koskelan halliin ja paljon muuta yli neljänkymmenen vuoden takaista ihmeteltävää kaupunkikuvassa. Raitiovaunujen lisäksi Phil Tatt on kuvannut myös paljon VR:n junia ja vetureita Hel- singissä, Pasilan talleilla, Turussa ja Hyvinkäällä. CD:llä on VR:n höyryvetureita ja moottorikalustoa Dm4:stä lähtien. Lisäksi hän matkusti Hyvinkään-Karkkilan kapearaiteisen rautatien tavarajunan kyydissä, jolta matkalta on myös mielenkiintoisia linjakuvia. Karkkilan Matkahuollon pihassa nähdään eräitä sen ajan linja-autoja. Nordic Tram & Train Saga - Volume Two on toinen osa 30939archives Silent Cine Seriesissä. Tässä kakkososassa on Suomen lisäksi myös Phil Tattin Pohjolan kierrokselta filmiä vuoden 1962 Tukholmasta, Norrköpingistä ja Kööpenhaminasta. CD:n kokonaispituus on 1h18min. Hinta 30 e. Saatavana Hyvinkäältä Suomen Rautatiemuseosta http://www.rautatie.org/ ja Jokioisten Museorautatieltä http://www. jokioistenmuseorautatie.fi/. Kumpikin myy tuotetta myös verkkokauppansa kautta. MRY:n jäsenet saavat tuotteen edulliseen jäsenhintaan. CD:tä voi suositella lämpimästi kaikille suomalaisen liikenneympäristön muutoksesta ja liikkuvasta kalustosta kiinnostuneelle. Myös Volume One tässä sarjassa on hankinnan arvoinen. Se sisältää filmejä Tattin Pohjolan kierroksen Norjan osuudelta sekä Tukholman raitioteiltä. Ykkösosaa saa myös edellämainituista myyntipisteistä. SEURAAVA NUMERO Lehti 3 / 2007 ilmestynee lokakuussa 2007. Materiaali toimitukseen tulee jättää 10.8.2007 mennessä, uutisia Päätepysäkille voi toimittaa 24.8. saakka. KIITOKSET Tällä kertaa avustukset tulivat seuraavilta, joille kiitokset: Daniel Federley Arto Hellman Tauno-Juhani Lappi Juhana Nordlund Jorma Rauhala Kimmo Säteri Uutisavustuksia voi lähettää osoitteeseen srs.uutiset@elisanet.fi Göteborgs Spårvägarin M32-sarjan (Sirio) vaunuja näkyy enenevässä määrin liikenteessä. Kuvassa oikealla näkyvä vaunu on juuri lähtenyt vaunuhallista linjan 11 ruuhkavuoroon. Kuva Juhana Nordlund 24.4.2007, Göteborg. 2/2007 31

32 2/2007 SRS PL 234 00531 Helsinki