R I K O S S E U R A A M U S L A I T O S Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 2/2012 Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2011 15.3.2012
Sisällysluettelo 1 Toimintakertomus...1 1.1 Johdon katsaus...1 1.2 Vaikuttavuus...4 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus...4 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus...5 1.3 Toiminnallinen tehokkuus...5 1.3.1 Toiminnan tuottavuus...5 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus...6 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus...10 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus...18 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta...18 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet...18 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu...20 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...23 1.5.1 Henkilöstömäärä ja -rakenne...23 1.5.2 Työhyvinvointi...25 1.5.3 Osaaminen ja aineeton pääoma...28 1.6 Tilinpäätösanalyysi...30 1.6.1 Rahoituksen rakenne...30 1.6.2 Talousarvion toteutuminen...30 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma...31 1.6.4 Tase...34 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma...35 1.8 Arviointien tulokset...36 1.8.1 Ulkopuolisten organisaatioiden tekemät tarkastukset...36 1.8.2 Rikosseuraamuslaitoksen sisäisen tarkastuksen tekemät tarkastukset...37 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä...38 2 Talousarvion toteutumalaskelma...39 3 Tuotto- ja kululaskelma...42 4 Tase...43 5 Liitetiedot...45 5.1 Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta...45 5.2 Nettoutetut tulot ja menot...46 5.3 Arviomäärärahojen ylitykset...48 5.4 Peruutetut siirretyt määrärahat...48 5.5 Henkilöstökulujen erittely...48 5.6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset...49 5.7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistot...50 5.8 Rahoitustuotot ja kulut...52 5.9 Talousarviotaloudesta annetut lainat...53 5.10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset...53 5.11 Taseen rahoituserät ja velat...54 5.12 Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut...55 5.13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat...55 5.14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat...55 5.15 Velan muutokset...55 5.16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio...55 5.17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot...55 6 Allekirjoitus...56
Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös vuodelta 2011 Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö laatii kirjanpitoyksikkönä tilinpäätösasiakirjan, johon sisältyy toimintakertomusosio. Rikosseuraamuslaitoksen kirjanpitoyksikköön kuuluivat vuonna 2011 keskushallintoyksikkö, kolme rikosseuraamusaluetta, valtakunnallinen terveydenhuoltoyksikkö (RTHY) ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskus (RSKK). Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö vastasi rikosseuraamusalueiden ja valtakunnallisten yksiköiden (RSKK ja RTHY) tulosohjauksesta. Rikosseuraamusalueet ja valtakunnalliset yksiköt ovat laatineet erilliset tulosraportit. 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2011 oli edellisvuoden alussa toteutetun organisaatiomuutoksen jälkeen toiminnan vakiinnuttamisen ja kehittämisen aikaa. Rikosseuraamuslaitoksen strategia vahvistettiin vuoden 2011 alussa. Uutta strategiaa käsiteltiin monissa koulutustilaisuuksissa vuoden aikana ja sen jalkauttamista edistettiin sekä valtakunnallisesti että rikosseuraamusalueilla. Strategia on kiteytetty kolmeen keskeiseen avaintavoitteeseen, jotka ovat: "Polku rikoksettomaan elämään aktiivisella verkostoyhteistyöllä", "Turvallisesti kohti avoimempaa ja vaikuttavampaa täytäntöönpanoa" ja "Mielekäs työ, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö". Vuonna 2011 Rikosseuraamuslaitoksen painopistealueina olivat seuraamusten sisällöllinen kehittäminen vaikuttavuuden näkökulmasta sekä asiakkaita koskevien käytäntöjen yhdenmukaisuuden lisääminen. Rikosseuraamusalueilla panostettiin toimintojen kehittämishankkeisiin, jotka aloitettiin muun muassa eri yksiköiden toimintojen nykytilan kartoituksella. Myös uudessa hallitusohjelmassa nousi esiin toimintojen kehittämiseen liittyvät sisällölliset asiat, esimerkiksi rangaistusajan suunnitelmien kehittäminen vankilatyötä ohjaavina välineinä ja vapauttamisen toteuttaminen suunnitellusti siten, että kuntoutus ja muut tukitoimet jatkuvat katkeamattomasti vapautumisen jälkeen. Tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstösäästötavoitteet saavutettiin. Tuottavuusohjelmakaudella 2005-2011 saavutettiin 9,6 %:n henkilötyövuosivähennys, mitä on pidettävä merkittävänä tuloksena. Tulevien vuosien vaikeaan taloustilanteeseen varauduttiin vähentämällä suunnitelmallisesti Rikosseuraamuslaitoksen henkilötyövuosia. Pelson vankilan supistamisprosessi saatiin päätökseen ja Konnunsuon vankilan toiminta päättyi vuoden 2011 lopussa. Asetettu henkilötyövuositavoite vuonna 2011 oli 2914 ja toteuma 2895. Julkisen talouden alijäämän vuoksi valtiontaloudessa toteutettavat menoleikkaukset merkitsevät Rikosseuraamuslaitoksen taloustilanteen nopeaa heikkenemistä vuodesta 2012 lähtien. TTS-kauden 2013-2016 aikana Rikosseuraamuslaitoksen talous ajautuu kriisiin, mikäli toimintamenoja ei kyetä sopeuttamaan kehysrahoituksen tasolle. Tehty kehyspäätös (VN 5.10.2011) edellyttää Rikosseuraamuslaitokselta kehyskauden aikana yhteensä noin 16 miljoonan euron sopeuttamistoimia. Syksyllä 2011 käynnistettiin laajan sopeuttamissuunnitelman valmistelu. Talouden sopeuttamistoimia kartoitettiin kaikilla organisaation tasoilla. Muun muassa suunnitteilla olleet investointihankkeet päätettiin ottaa uuteen tarkasteluun ja tutkia 1
mahdollisuuksia vaihtoehtoisten, kustannuksiltaan taloudellisempien ja tehokkaampien ratkaisujen toteuttamiseen. Määrätietoisten ponnistelujen johdosta saavutettiin Rikosseuraamuslaitoksen siirtyvän toimintamäärärahan lisääntyminen edellisiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2011 siirtyvä toimintamenomääräraha oli noin 10 miljoonaa euroa eli 4,3 %. Rikosseuraamuslaitos pääsi valtion matkustusstrategian mukaiseen matkustamisesta aiheutuvien kustannusten vähentämistavoitteeseen. Vuoden 2008 tasosta vuoden 2011 loppuun mennessä Rikosseuraamuslaitoksen matkustuskulut vähenivät 4,2 % tavoitteen ollessa 4 %. Rikosseuraamuslaitoksen VMBaro työilmapiirimittauksen tulokset paranivat ja rikosseuraamusalan negatiivinen poikkeama valtion keskiarvosta väheni lähes puolella. Henkilöstövoimavarojen osalta suurin haaste on ollut alan runsaat sairauspoissaolot. Sairauspoissaolojen analyysi paljasti, että yksiköiden välillä on suuria eroja. Analyysin seurauksena päätettiin keväällä 2012 toteutettavista yksikkökohtaisista toimista. Valvontarangaistusta koskeva laki tuli voimaan 1.11.2011 lukien. Valvontarangaistuksen käyttöönottoa valmisteltiin koko vuoden ajan sekä laitehankintojen, prosessien suunnittelun että normien ja koulutuksen osalta. Loppuvuodesta ei tullut vielä yhtään valvontarangaistusta täytäntöönpanoon, mutta syyttäjältä saatiin yli 300 valvontarangaistusselvityspyyntöä. Rikosseuraamuslaitos käynnisti sähköisen valvonnan kokeilun kolmessa avolaitoksessa. Rikosseuraamusalan asiakastietojärjestelmän kehittämishanke käynnistyi ja hankeorganisaatio aloitti työskentelynsä. Myös Tilaustenhallintajärjestelmä Tilhan käyttöönottoa valmisteltiin. Senaatti-kiinteistöjen kanssa yhdessä laadittu kumppanuussopimusta täydentävä Toimitilat ja yhteistyö -sopimus valmistui. Vankiluvun lasku hidastui vuonna 2011 päivittäisen vankiluvun ollessa loppuvuodesta samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Yhdyskuntaseuraamusten määrän lasku jatkui vuonna 2011 aiempaa maltillisemmin. Ehdonalaisen vapauden valvonnassa olevien samoin kuin ehdollisesti rangaistujen nuorten päivittäinen keskimäärä laski yhdyskuntapalvelua suorittavien luvun noustessa hiukan. Nuorisorangaistusta suorittavien määrä on pysynyt pienenä. Uusi strategia tukee toiminnallisen tehokkuuden ja taloudellisuuden ajattelua. Toiminnallisen tehokkuuden näkökulmasta rangaistusten täytäntöönpano on selvästi (20 %) edullisempaa avolaitoksissa kuin suljetuissa laitoksissa. Valvottu koevapaus, samoin kuin yhdyskuntaseuraamusten käyttö, on vielä huomattavasti avolaitoksissa toteutettavaa täytäntöönpanoakin kustannustehokkaampi vaihtoehto, mikä on vaikuttavuuden rinnalla merkittävä peruste koevapauden ja avoseuraamusten käytölle. Yhdyskuntaseuraamuksen suorittaneet uusivat harvemmin kuin ehdottoman vankeuden suorittaneet. Palvelukykyyn ja laatuun liittyvät tulostavoitteet toteutuivat melko hyvin vuoden aikana lukuun ottamatta valvotussa koevapaudessa olevien määrällistä tavoitetta, joka jäi saavuttamatta. Rikosseuraamuslaitoksen strategisten linjausten mukaisesti avolaitoksissa olevien vankien määrää on kyetty lisäämään. 37 % rangaistusvangeista oli avolaitoksissa keskimäärin päivittäin. Vankeusrangaistusten vapauttamisvaihetta kehitettiin Rikosseuraamuslaitoksen yksiköiden ja sidosryhmien välisenä yhteistyönä. Avolaitoksista vapautui 40 % rangaistusvangeista. Rangaistusvankien toimintaan osallistumista kuvaava tavoite (61 %) ylittyi toteutuman ollessa 63 %. Myös rangaistusvankien rangaistusajan suunnitelmia koskeva tavoite (71 %) ylitettiin 2
toteutuman ollessa 75 %. Rangaistusajan suunnitelma laadittiin 87 %:lle yhdyskuntaseuraamusasiakkaista. Rikosseuraamuslaitos on 1.1.2011 lähtien laatinut nuorten rikoksentekijöiden henkilötutkinnat korvanneet seuraamusselvitykset, mikä on aiheuttanut sekä arviointikeskuksissa että osassa yhdyskuntaseuraamustoimistoja huomattavan työmäärän lisäyksen. Syyttäjän ja tuomioistuimen tekemien seuraamusselvitysten ja muiden asiantuntijalausuntopyyntöjen määrä kasvoi ennustettua huomattavasti enemmän. Seuraamuksiin liittyviä asiantuntijalausuntopyyntöjä oli yhteensä noin 11 650, lausuntopyyntöjen määrä lisääntyi edellisestä vuodesta noin 4 000 kappaleella. Turvallisuuden osalta tilanne säilyi hyvänä. Laitosten säilytysvarmuus pysyi edelleen varsin hyvällä tasolla, vaikka tavoitteesta hieman jäätiin. Tämä johtui avolaitoksista luvattomien poistumisten lisääntymisestä kesällä 2011. Siitä huolimatta avolaitossijoitusten onnistuminen parani. Avolaitossijoituksista onnistui 84 %. Valvotun koevapauden suoritti loppuun 84 % aloittaneista ja yhdyskuntapalvelun aloittaneista palvelun suoritti loppuun 85 %, molemmat paranivat hieman edellisestä vuodesta. Vankien välinen väkivalta lisääntyi hieman edellisestä vuodesta. Rikosseuraamuslaitos käytti vuoden 2011 aikana rangaistusten täytäntöönpanon määrärahoja 241,9 miljoonaa euroa, mikä oli 1,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintamenomäärärahaa käytettiin 220,3 miljoonaa euroa, joka on 2 % enemmän kuin edellisenä vuonna (216,6 milj. euroa). Avolaitosmäärärahaa käytettiin vuoden aikana 5 miljoonaa euroa ja muiden hallinnonalojen määrärahoja 0,3 miljoonaa euroa. Toiminnan tuottoja saatiin 14,7 miljoonaa euroa eli 1 % vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Siirtyvä toimintamenomääräraha vuonna 2011 kasvoi 4,3 %:iin ollen 10,0 miljoonaa euroa. Avolaitosmäärärahaa siirtyi 2,6 miljoonaa euroa muun muassa Suomenlinnan rakennuskohteiden viivästyessä toteutettavaksi seuraavana vuonna. Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kulut pysyivät liki ennallaan ollen 238,9 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut muodostivat kulurakenteessa suurimman erän (58 %). Henkilötyövuosien väheneminen laski henkilöstökuluja 2,1 %. Vuokrat, jotka muodostivat 18 % koko kirjanpitoyksikön kuluista, nousivat 10,1 %:lla. Toimitilavuokrien nousu johtui yleisen vuokrien nousun lisäksi Kuopion vankilan uudisrakennuksen käyttöönotosta, tehdyistä pienehköistä investointihankkeista ja vuokranantajalle maksettavien hoito- ja kunnossapitopalveluiden kirjauskäytännön muutoksesta. Ilman kirjauskäytännön muutosta vuokrat nousivat 4,8 %. Kirjauskäytännön muutos oli syynä palvelujen ostojen 4,7 % laskuun. Palvelujen ostot olivat 9,3 % kuluista. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus järjesti kaksi lähiesimiehille tarkoitettua johtamiskoulutusohjelmaa, ja kolmas alkoi loppuvuodesta. Koulutettavapäivillä kuvattaessa koulutuskeskuksen toiminnan painopiste siirtyi perustutkintokoulutuksesta täydennyskoulutukseen. Koulutustyöryhmän raportti valmistui. Sen mukaan alalletulokoulutusta ja täydennyskoulutusjärjestelmää kehitetään eri henkilöstöryhmät huomioivana kokonaisuutena vastaamaan rikosseuraamusalan muuttuneita haasteita. Työryhmän esityksen pohjalta koulutuskeskuksessa käynnistettiin opetussuunnitelmatyö. Työryhmä teki ehdotuksensa myös Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen hallinnollisen aseman järjestämisestä. Sen mukaan koulutuskeskus toimisi Rikosseuraamuslaitoksen valtakunnallisena yksikkönä. Uudistettava tutkintokoulutus ja koulutuskeskuksen aseman vahvistaminen edellyttävät lakimuutoksia. 3
Terveydenhuoltoyksikössä vaihtui kilpailutuksen jälkeen vuokrapalvelujen sopimuskumppani. Uusien vuokralääkäreiden perehdyttäminen kuormitti henkilöstöä. Vuonna 2010 käynnistynyt mittava laatuprojekti eteni suunniteltua hitaammin henkilöstöresurssivajeen takia. Tulostavoitetta, joka koski terveystarkastusten tekemistä 14 päivän sisällä vangin saapumisesta, ei saavutettu. Potilaskäynnit poliklinikalla vähenivät noin 40 000:lla edellisestä vuodesta. Samoin vähenivät hoitovuorokaudet sekä Vankisairaalassa että Psykiatrisessa vankisairaalassa. 1.2 Vaikuttavuus 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Kriminaalipolitiikan vaikuttavuustavoitteina on vähentää rikollisuutta ja rikollisuuden haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Tämä edellyttää useiden hallinnonalojen yhteistä tavoitteenasettelua ja yhteisiä toimintalinjoja. Oikeusministeriön hallinnonalalla erityisinä tavoitteina ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen. Vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanossa huolehditaan täytäntöönpanon varmuudesta, luotettavuudesta ja turvallisuudesta. Rangaistusten täytäntöönpanon vaikuttavuustavoitteena on lisätä rangaistusta suorittavan edellytyksiä rikoksettomaan elämäntapaan. Tulostavoitteena vuonna 2011 oli selvittää uusintarikollisuuden asteet kaikkien seuraamusten osalta. Tarvittavat laskentamallit on kehitetty ja uusimisasteet kyetään laskemaan käyttötarpeiden mukaisilla määrittelyillä. Oheisessa taulukossa on esitetty ns. aito uusiminen vankeuden ja yhdyskuntapalvelun sekä vankeudesta koevapauden kautta vapautuneiden osalta kolmen vuoden seuranta-ajalla. Aidolla uusimisella tarkoitetaan sitä, että vankilasta vapautumisen tai yhdyskuntapalvelun päättymisen jälkeen on tehty rikos, josta on seurannut uusi tuomio ja uusi seuraamus seurantajakson aikana. Jatkossa seuranta-aikaa tullaan kasvattamaan viiteen vuoteen mm. tutkinnan ja oikeuskäsittelyn keston vaikutuksien eliminoimiseksi laskennassa. Uusimisprosentit ovat lyhyillä seuranta-ajoilla erittäin herkkiä laskennassa käytetyille määrittelyille. Vankilasta vapautuneiden tai yhdyskuntapalvelun loppuun suorittaneiden aito uusiminen kolmen vuoden seuranta-ajalla: Uusiminen 2010 % (2007 vapautuneet) 2011 % (2008 vapautuneet) Vankilasta vapautumisen jälkeen vankilaan 44,5 43,8 Vankilasta vapautumisen jälkeen vankilaan tai yhdyskuntapalveluun Yhdyskuntapalvelun suorittamisen jälkeen vankilaan 19,2 18,8 Yhdyskuntapalvelun suorittamisen jälkeen vankilaan tai yhdyskuntapalveluun Vankilasta valvotun koevapauden kautta vapautuneiden uusiminen vankilaan tai yhdyskuntapalveluun 50,2 32,0 49,8 30,2 24,0 22,4 4
Uusimisasteet eivät ole nyt tarkasteltujen vuosien välillä merkittävästi muuttuneet. Vuoden 2011 toteumaluvut on aikataulusyistä laskettu noin kuukautta aiemmin kuin vuonna 2010, millä on vähäinen vaikutus uusimisasteisiin. Valvotun koevapauden kautta vapautuneiden osalta tullaan myöhemmin arvioimaan erikseen mm. sitä, kuinka joukon valikoituneisuus on vaikuttanut uusimisasteeseen. Asiakasarviointikokonaisuuden kehittämistä on jatkettu. Esitys siihen sisältyvästä alku- ja loppuarviointimenetelmästä, ns. asiakasarvioinnin perusosasta, valmistui. Sen käyttöönottoon liittyvät päätökset tehdään osana asiakasarvioinnin kokonaisuutta ja asiakastietojärjestelmän kehittämistä ja käyttöönottoa koskevia linjauksia. Kertomusvuoden aikana on tehty tai käynnistetty väkivallan ja päihteiden käytön vähentämiseen liittyviä interventiotutkimuksia. Tulokset näistä on julkaistu tai tullaan julkaisemaan eri julkaisusarjoissa. 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Virastolla ei ole siirto- ja sijoitusmenoja. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan tuottavuus Vuonna 2011 oli vankeja henkilötyövuotta kohti hieman edellisvuotta enemmän. Tuottavuuden hienoinen nousu johtui vankiloiden, arviointikeskusten, aluekeskusten ja terveydenhuoltoyksikön henkilötyövuosimäärän laskusta, vaikka samalla myös vankimäärä väheni hieman. Myös yhdyskuntaseuraamustoimistojen htv-määrä laski toimeenpanossa olevia yhdyskuntaseuraamuksia enemmän, joten tuottavuusluku koheni hieman edellisvuodesta. Tunnusluvut Vangit keskimäärin päivässä/ htv Yhdyskuntaseuraamuksia toimeenpanossa, keskimäärin päivässä/htv Seuraamuksiin liittyvät asiantuntijalausunnot vuodessa/htv Toteuma 2009 Toteuma 2010 TA 2011 Tuso 2011 Toteuma 2011 Muutos 2011/2010 1,32 1,26 1,34 1,34 1,29 +0,03 16,2 16,6 ei määritelty 15,2 17,1 +0,5 233 250 200 228 303 +53 Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen tuottavuus nousi hieman edellisen vuoden tasosta. Potilaskäyntien määrä henkilötyövuosiin suhteutettuna laski merkittävästi terveydenhuoltoyksikön poliklinikoilla edelliseen vuoteen verrattuna, mihin vaikutti jossain määrin lääkärien vaihtuvuus ja sijaisten käytön vähentyminen. Lääkärikunnan vaihtuvuus nosti ulkopuolelta hankittujen terveyspalvelujen kustannuksia. Myös Psykiatrisen vankisairaalan tuottavuus aleni hiukan edelliseen vuoteen nähden. Vankisairaalan tuottavuus puolestaan parani hieman. 5
Tunnusluvut Toteuma 2009 Toteuma 2010 TA 2011 Tuso 2011 Toteuma 2011 Muutos 2011/2010 Koulutettavapäivät/htv* 1915 1919 ei määritelty ei määritelty 1957 +38 Potilaskäynnit poliklinikalla/htv** 2042 2275 ei määritelty ei määritelty 1776-499 Hoitovuorokaudet Vankisairaalassa/htv*** 292 292 ei määritelty ei määritelty 295 +3 Hoitovuorokaudet Psykiatrisessa sairaalassa/htv*** 208 234 ei määritelty ei määritelty 221-13 * Kaikki perus-, täydennys- ja amk-koulutuksen koulutettavapäivät (lähi- ja etä)/ RSKK:ssa opetukseen käytetyt htv:t. ** Potilaskäynnit (Effica) vuoden aikana/poliklinikoiden htv:t. *** Hoitovuorokaudet (Effica) vuoden aikana/vankisairaalan tai Psykiatrisen vankisairaalan (Turku ja Vantaa) htv:t. 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Rikosseuraamuslaitoksen taloudellisuutta kuvataan tässä luvussa toimintamenoina ja kustannuksina. Kustannukset sisältävät rangaistusten täytäntöönpanomomentin määrärahojen lisäksi myös ulkopuolisen rahoituksen kustannukset. Kustannukset (netto) sisältävät myös tulot. Vankia kohti laskettuun toimintamenojen 2 %:n nousuun vaikutti kiinteistövuokrien nousu. Yhdyskuntaseuraamusta kohti laskettuun toimintamenojen 15 %:n nousuun vaikutti pääasiassa yhdyskuntaseuraamuksia päivittäin suorittavien määrän lasku. Toimintamenot Toteuma 2009 Toteuma 2010 TA 2011 Tuso 2011 Toteuma 2011 Muutos 2011/2010 Toimintamenot vuodessa/vanki (netto) 53 280 57 874 56 600 58 409 59 062 2,1 % Toimintamenot vuodessa/ yhdyskuntaseuraamusta 3 682 3 915 3 500 4 260 4 506 15,1 % suorittava (netto) Vuoden 2009 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoteen 2010 organisaatiomuutoksesta johtuen. Aluevankiloiden yhteiset menot sisältyvät kokonaisuutena vankeusrangaistusten täytäntöönpanoon v. 2009. Vuonna 2010 aluekeskuksen toimintamenot on jaettu vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon kesken niiden htv:n suhteessa. 6
Rikosseuraamusalan nettokustannukset olivat 221,6 miljoonaa euroa vuonna 2011. Kustannukset laskivat edelliseen vuoteen nähden -0,1 %. Kustannukset (netto) 1 000 Rikosseuraamusalan kokonaiskustannukset, josta - Keskushallintoyksikön kustannukset - Terveydenhuoltoyksikön kustannukset - Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen kustannukset - Rikosseuraamusalueiden alueiden kustannukset yhteensä - Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen kustannukset - Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen kustannukset - Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen kustannukset - Rikosseuraamuslaitoksen yhteiset kustannukset 2009 2010 2011 Muutos 2011/2010 220 552 221 682 221 562-0,1 % 7 381 7 567 7 063-6,7 % 14 963 15 063 15 204 0,9 % 3 274 3 187 3 109-2,5 % 194 934 195 864 196 187 0,2 % - 59 531 60 090 0,9 % - 61 654 62 201 0,9 % - 63 765 62 860-1,4 % - 10 915 11 036 1,1 % Rikosseuraamusalueet aloittivat vuonna 2010. Vuoden 2009 lukuja ei ole saatavissa. Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen (RSKK) perustutkinnon opiskelijakohtaiset kustannukset laskivat huomattavasti, mikä johtui RSKK:n nettokustannusten vähentymisestä sekä hallinnon vyörytysten kohdentamisesta. Hallinto vyörytetään toteutuneiden koulutettavapäivien suhteessa, joten kustannukset kohdentuivat aikaisempaa enemmän täydennyskoulutukseen. Muutos Yksikkökustannukset 2009 2010 2011 2011/2010 (netto) Täytäntöönpanon kustannukset vuodessa /vanki 58 291 62 569 63 009 +0,7 % Täytäntöönpanon kustannukset vuodessa /yhdyskuntaseuraamusasiakas 3 946 4 146 +4,4 % 3 972 Rikosseuraamusalan perustutkintokoulutuksen kustannukset 35 408 49 439 36 872-25,4 % /aloittaneet opiskelijat* RSKK:n täydennyskoulutuksen kustannukset /koulutettavapäivä* 79 86 112 +30 % Psykiatrisen vankisairaalan hoitopäivän hinta /hoitopäivä 262 240 255 +6,3 % Vankisairaalan hoitopäivän hinta / hoitopäivä 217 219 221 +0,9 % * Hallinto jyvitetty toteutuneiden koulutettavapäivien suhteessa. 7
Eri seuraamusten täytäntöönpanon hinta vaihtelee. Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano on huomattavasti edullisempaa kuin vankeusrangaistusten täytäntöönpano. Täytäntöönpano suljetussa laitoksessa tulee kalliimmaksi kuin avolaitoksessa tai koevapaudessa. Seuraamusten kustannukset (brutto) Työajankäytön jakauma 2011 Kustannusten jakautuminen 2011 Täytäntöönpanon hinta 2010 Täytäntöönpanon hinta 2011 N % Vankeja keskimäärin päivässä Suljetuissa laitoksissa 2 269 79 % 169 993 493 73 256 74 920 Avolaitoksissa 880 20 % 50 172 409 58 728 57 014 Valvotussa koevapaudessa 113 2 % 2 430 666 17 687 21 510 Yhteensä 3 262 100 % 222 596 568 67 750 68 239 Yhdyskuntaseuraamusten päivittäinen keskimäärä Ehdollisesti rangaistuja nuoria valvottavia 1 178 20 % 3 187 450 2 271 2 706 Nuorisorangaistusta suorittavia 14 1 % 129 738 11 825 9 540 Yhdyskuntapalvelua suorittavia 1 491 43 % 7 066 815 4 894 4 741 Ehdonalaisesti vapautuneita valvottavia Seuraamuksiin liittyvät asiantuntijalausunnot* 1 177 24 % 3 861 818 3 025 3 281 11 646 11 % 1 804 765 253 155 Yhteensä 3 859 100 % 16 050 585 3 982 4 159 Kaikki Rikosseuraamuslaitoksen kustannukset (ml. keskushallintoyksikkö, RSKK, RTHY, aluekeskukset, 1181 alueiden yhteiset on vyörytetty seuraamuksille) * Seuraamuksiin liittyviä asiantuntijalausuntoja oli vuonna 2011 yhteensä 11 646 kpl eli ko. luku ei ole päivittäinen keskimäärä. Huom! Toimintakertomuksen taulukoiden yhteensä rivien luvut on pyöristetty alkuperäisistä luvuista. Rikosseuraamusalan kokonaiskustannuksista (238,6 milj. euroa brutto, 221,6 milj. euroa netto) 25 % aiheutui kiinteistökustannuksista (24 % vuonna 2010) ja 23 % valvonnasta ja vanginkuljetuksesta (23 % vuonna 2010). Kiinteistökustannukset kasvoivat edelliseen vuoteen nähden yli 3 miljoonalla eurolla. Valvonnan ja vanginkuljetuksen kustannukset laskivat edellisestä vuodesta noin 1,7 miljoonalla eurolla, mikä johtui henkilötyövuosisäästöistä. Vangeille järjestettävä toiminta (koulutus, ohjelmatoiminta, työtoiminta, yksilötyö ja vapaaajan toiminta) maksoi vuonna 2011 yhteensä 17,5 miljoonaa euroa, mikä oli ainoastaan 8 % rikosseuraamusalan kokonaiskustannuksista. Vangeille järjestettävän toiminnan kustannukset laskivat edellisestä vuodesta 7 %:lla (n. 1,3 milj. euroa). Tämä aiheutui erityisesti avolaitostyön ja muun ulkopuolisen työn kustannusten vähentymisestä, myös vankien koulutuksen ja työtoiminnan kustannukset alenivat edellisestä vuodesta. 8
RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TOIMINTOJEN KUSTANNUKSET 2009-2011 2009 2010 2011 1 000 Henk.kust Kok.kust Tulot Koku netto Henk.kust Kok.kust Tulot Koku netto Henk.kust Kok.kust Tukitoiminnot (sis. Kehan järjestämä henkilöstön koulutus) 18 056 35 882-84 35 798 19 942 37 474-78 37 396 20 252 37 173-106 37 067 Kiinteistöt 2 207 53 156-2 305 50 850 2 161 55 031-2 209 52 822 1 957 58 224-2 198 56 026 RSKK:n järjestämä koulutus 1 234 1 584-174 1 410 1 175 1 520-171 1 350 1 144 1 435-165 1 270 Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpano 5 951 6 587 0 6 586 5 459 6 009 0 6 009 5 233 5 754 0 5 754 Asiantuntijalausunnot 1 355 1 397 0 1 397 1 296 1 335 0 1 335 1 591 1 650 0 1 650 Vankeusrangaistusten täytäntöönpano 81 408 119 082-15 611 103 471 81 029 116 456-14 617 101 839 79 173 114 626-14 598 100 028 Rangaistusajan suunnittelu 5 026 5 135 0 5 135 4 925 4 969 0 4 969 4 947 5 044 0 5 044 Vankiloiden perushuolto 5 977 18 617-5 126 13 491 5 693 17 812-5 040 12 772 5 599 18 512-5 167 13 344 Valvonta ja vangin kuljetus 49 326 52 843-6 52 837 48 325 51 803-10 51 793 46 751 50 146-18 50 128 Vankien koulutus 1 493 2 690-144 2 547 1 338 2 380-174 2 206 1 234 2 210-158 2 052 Ohjelmatoiminta 2 365 3 215-9 3 206 2 663 3 365-3 3 362 2 663 3 387-6 3 382 Avolaitostyöt ja muu ulkopuolinen työ 538 5 336-20 5 317 493 5 238 0 5 238 592 4 134-1 4 133 Työtoiminta 5 802 14 350-10 185 4 165 5 463 13 482-9 239 4 243 5 126 13 185-9 066 4 118 Yksilötyö ja vapaa-aika 3 941 4 358-2 4 357 3 516 3 785-1 3 783 3 585 3 862-3 3 858 Valvottu koevapaus 0 1 0 1 1 036 1 137 0 1 137 1 429 1 545 0 1 545 Terveydenhuolto 6 941 12 538-121 12 417 7 578 12 486-150 12 335 7 246 12 602-179 12 423 Poissaolot (eivät sisälly yllä oleviin) 21 060 21 060-18 21 041 20 951 20 952-20 20 932 19 784 19 783-17 19 766 YHTEENSÄ 131 271 238 748-18 193 220 554 132 013 238 777-17 095 221 682 129 134 238 647-17 085 221 562 Tiedot perustuvat Tarmo -järjestelmän tietoihin ja sisältävät tulot. Tulot Koku netto 9
1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus* 1 000 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2011 TP Tuotot 10 631 11 288 9 653 11 152 Erilliskustannukset 10 632 11 271 10 461 10 853 Osuus yhteiskustannuksista 7 540 9 242 7 414 9 060 Kokonaiskustannukset 18 172 20 513 17 875 19 913 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -7 541-9 225-8 223-8 761 Kustannusvastaavuus % 59 % 55 % 54 % 56 % * Ei sisällä ateriakorvauksia ja palvelussuhdeasunnoista saatavia vuokratuloja. Talousarviossa esitetty kustannusvastaavuus parani 2 % esitetystä 54 %:sta 56 %:n ja edellisestä vuodesta prosentin. Tuottoja kertyi arvioitua enemmän. Tuotot laskivat kuitenkin 136 000 euroa ja kustannukset laskivat 600 000 euroa. 10
Seuraavassa esitetään kustannusvastaavuuslaskelmat työtoiminnasta, laitosmyymälöistä (kanttiinit), palvelusuhdeasunnoista, henkilöstön ateriakorvauksista, Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen ja Rikosseuraamusalan terveydenhuoltoyksikön maksullisesta toiminnasta. Työtoiminnan kustannusvastaavuus 1 000 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Toteuma 2009 Toteuma 2010 Toteuma 2011 Muutos 2011/2010 - maksullisen toiminnan myyntituotot 6 143 5 902 5 663-4 % - maksullisen toiminnan muut tuotot 1 505 1 090 1 090 0 % Tuotot yhteensä 7 648 6 993 6 753-3 % KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 931 2 710 2 581-5 % - henkilöstökustannukset 2 742 2 231 2 015-10 % - vuokrat 157 158 123-22 % - palvelujen ostot 979 874 868-1 % - muut erilliskustannukset 1 695 1 744 1 663-5 % - vankiloiden sisäinen käyttö -1 348-1 130-1 201 6 % Erilliskustannukset yhteensä 7 155 6 587 6 050-8 % KÄYTTÖJÄÄMÄ 493 406 703 73 % Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 8 612 8 606 8 461-1 % - poistot 502 443 369-17 % - korot 89 30 24-19 % Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 9 202 9 079 8 885-2 % Kokonaiskustannukset yhteensä 16 357 15 666 14 934-5 % YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) -8 710-8 673-8 182-6 % KUSTANNUSVASTAAVUUS % 47 % 45 % 45 % 1 % Huom! Organisaatiomuutoksen vuoksi vuoden 2010 tukitoimintojen kustannukset eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2009 kanssa. Työtoiminnan tuotteiden maksullisuudesta on säädetty rikosseuraamuslaitoksesta annetun lain (953/2009) 10 :ssä. Työtoiminnan tulot alenivat 3 %:lla ja erilliskustannukset 8 %:lla, minkä seurauksena käyttöjäämä kasvoi edellisvuodesta. Erillismenot laskivat kaikkien merkittävien menoerien kuten raaka-aineiden ja tarvikkeiden, maksulliseen toimintaan kirjattujen henkilöstömenojen sekä 11
vankien ansioiden osalta. Kustannusvastaavuuden lasku pysähtyi, sillä samalla myös työtoiminnan osuus yhteiskustannuksista aleni. Työtoiminnalle kohdistettu osuus kiinteistökustannuksista aleni, kun Konnunsuon vankilan kiinteistökustannuksia ei enää kertynyt samassa määrin kohdistettavaksi eikä uusien perusparannettujen vankiloiden kiinteistöistä vielä kertynyt merkittävässä määrin kohdistettavia kustannuksia. Vuonna 2011 työtoimintaan käytettiin yhteensä 127 henkilötyövuotta (10 htv:ta vähemmän kuin vuonna 2010), joista maksulliseen työtoimintaan kohdistui yhteensä 50 henkilötyövuotta. Vankityövuosia kertyi lähes saman verran kuin edellisenä vuotena. Laitosmyymälöiden kustannusvastaavuus 1 000 Toteuma 2009 Toteuma 2010 Toteuma 2011 Muutos 2011/2010 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 4 200 3 981 4 055 2 % - maksullisen toiminnan muut tuotot 16 18 16-11 % Tuotot yhteensä 4 216 3 998 4 071 2 % KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 111 3 879 4 000 3 % - henkilöstökustannukset 622 613 589-4 % - vuokrat 0 0 0 0 % - palvelujen ostot 2 2 5 122 % - muut erilliskustannukset 16 22 19-16 % Erilliskustannukset yhteensä 4 751 4 517 4 614 2 % KÄYTTÖJÄÄMÄ -534-519 -543 4 % Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 78 79 78 0 % - poistot 0 0 0 0 % - korot 0 0 0 0 % Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 78 79 78 0 % Kokonaiskustannukset yhteensä 4 829 4 596 4 692 2 % YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) -613-598 -621 4 % KUSTANNUSVASTAAVUUS % 87 % 87 % 87 % 0 % Laitosmyymälöiden tuotteiden maksullisuudesta on säädetty rikosseuraamuslaitoksesta annetun lain (953/2009) 10 :ssä. Rikosseuraamusviraston ohjeen 25/011/2006 mukaan laitosmyymälässä tuotteet myydään vangille hankintahinnalla, johon sisältyvät ostohinta, rahtikulut ja muut vastaavat hankintakulut. 12
Kustannusvastaavuuslaskelmassa maksullisen toiminnan erilliskustannukset ilman henkilöstökustannuksia ovat 4,0 miljoonaa euroa, mikä alittaa maksullisen toiminnan tuotot 46 000 eurolla. Tulot ja erilliskustannukset kasvoivat 2 %. Tulojen 73 000 euron ja erilliskustannusten 96 000 euron kasvua selittää yleinen hintojen nousu. Keskimääräinen suljettujen laitosten vankimäärä laski edellisestä vuodesta 60 vangilla. Laitosmyymälöiden käyttöjäämä heikkeni 23 000 euroa. Palvelussuhdeasuntojen kustannusvastaavuus 1 000 Toteuma 2008 Toteuma 2010 Toteuma 2011 Muutos 2011/2010 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 0 0 0 0 % - maksullisen toiminnan muut tuotot 1 859 1 693 1 662-2 % Tuotot yhteensä 1 859 1 694 1 662-2 % KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 631 703 610-13 % - henkilöstökustannukset 192 158 109-31 % - vuokrat 2 620 2 219 2 271 2 % - palvelujen ostot 127 134 93-31 % - muut erilliskustannukset 137 178 112-37 % Erilliskustannukset yhteensä 3 706 3 393 3 195-6 % KÄYTTÖJÄÄMÄ -1 847-1 699-1 534-10 % Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 186 169 165-2 % - poistot 1 0 18 5 097% - korot 1 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 187 170 184 8 % Kokonaiskustannukset yhteensä 3 894 3 563 3 379-5 % YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) -2 035-1 869-1 717-8 % Käytetty eduskunnan päättämää vuokrien alentamistukea 1 829 1 686 1 694 0 % YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä eduskunnan päättämää vuokrien alentamistukea -206-183 -23-87 % 2 000 2 000 2 000 Palvelussuhdeasuntojen tulot laskivat 2 % edelliseen vuoteen nähden. Lämmitys-, sähkö- ja vesimaksut laskivat noin 73 000 eurolla ja aineiden ja tarvikkeiden kustannukset noin 20 000 eurolla, mikä laski erilliskustannuksia 13 %. Henkilöstökustannukset laskivat 31 %, koska palvelussuhdeasuntojen hoitoon käytettiin edellistä vuotta vähemmän työaikaa. Palvelusuhdeasuntoja remontoitiin vuonna 2011 edellisvuotta vähemmän, mikä puolestaan laski palve- 13
luiden ostokustannuksia 31 %. Muiden erilliskustannusten lasku (37 %) johtui mm. vankityövoiman käytön vähentymisestä sekä ympäristön hoito- ja ylläpitopalveluiden ja siivouspalveluiden kustannusten laskusta. Käyttöjäämä parani 166 000 euroa ja alijäämä 152 000 euroa. Ateriakorvausten kustannusvastaavuus 1 000 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Toteuma 2009 Toteuma 2010 Toteuma 2011 Muutos 2011/2010 - maksullisen toiminnan myyntituotot 491 500 490-2 % - maksullisen toiminnan muut tuotot 6 6 7 22 % Tuotot yhteensä 496 506 497-2 % KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 239 216 195-10 % - henkilöstökustannukset 236 227 210-8 % - vuokrat 0 0 0-50 % - palvelujen ostot 8 7 5-38 % - muut erilliskustannukset 7 10 10-1 % Erilliskustannukset yhteensä 489 461 420-9 % KÄYTTÖJÄÄMÄ 7 44 78 75 % Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 29 28 27-4 % - toimitilat 56 53 53 1 % - poistot 5 4 3-20 % - korot 1 0 0-23 % Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 91 84 83-2 % Kokonaiskustannukset yhteensä 580 546 502-8 % YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) -84-40 -5-87 % KUSTANNUSVASTAAVUUS % 86 % 93 % 99 % 7 % 14
Kustannusvastaavuuslaskelma Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnan aterioista on laadittu Valtiokonttorin määräyksen mukaisella tavalla ja se osoittaa 5 000 euron alijäämää. Valtiovarainministeriön henkilöstöruokailua koskevien periaatteiden mukaan valtiotyönantaja tukee henkilöstöruokailua vastaamalla kaikista tilakustannuksista, mihin lasketaan vuokra-, energia- ja jätevesikulut sekä kalusto. Verohallinnon päätöksessä vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista (1025/2010) 12 :ssä määritellään aterian välittömiksi kustannuksiksi aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Saman päätöksen 11 :n mukaan ravintoedun arvona pidetään aterian välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Ateriaa ei pidetä luontoisetuna, kun henkilöstöltä peritään aterian hintana vähintään tämä määrä. Rikosseuraamusvirasto on määritellyt henkilöstöltä perittävän ateriakorvauksen mainitun verohallituksen päätöksen mukaisesti. Kustannusvastaavuuslaskelmassa on otettu huomioon seuraavat kustannuserät: aineet, tarvikkeet ja tavarat, henkilöstökustannukset, vankipalkat, palvelujen ostot ja tukitoimintojen kustannukset. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö määrittelee vuosittain tilinpäätöstietojen perusteella henkilöstöltä perittävän ateriakorvauksen seuraavalle vuodelle. Henkilöstöruokailun osuus kustannuksista oli yhteensä 436 000 euroa. Kustannukset alittivat aterioiden myynnistä saadut tuotot 61 000 eurolla. 15
RSKK:n amk- ja maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus 1 000 Toteuma 2009 Toteuma 2010 Toteuma 2011 Muutos 2011/2010 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 151 150 150 0 % - maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä 151 150 150 0 % KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 0 0 % - henkilöstökustannukset 106 97 116 20 % - vuokrat 0 0 0 0 % - palvelujen ostot 2 0 2 432 % - muut erilliskustannukset 1 2 1-42 % Erilliskustannukset yhteensä 109 99 119 20 % KÄYTTÖJÄÄMÄ 42 51 31-39 % Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 36 41 55 33 % - poistot 1 1 0-21 % - korot 0 0 0 42 % Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 37 42 56 33 % Kokonaiskustannukset yhteensä 146 141 174 24 % YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) 5 9-24 -367 % KUSTANNUSVASTAAVUUS % 103 % 106 % 86 % -19 % Vuoden 2011 henkilöstökustannusten ja osin tukitoimintojen kustannukset eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Vuoden 2011 henkilöstökustannukset ovat toimintolaskentajärjestelmästä ja aikaisemmat vuodet vastuualueilta. Vuodesta 2011 lukien palkkoja ei ole kirjattu amk- ja maksullinen toiminta vastuualueelle. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus (RSKK) ja Laurea ammattikorkeakoulu järjestävät yhteistyössä rikosseuraamusalan ammattikorkeakoulututkinto -koulutusohjelman. Laskelman tulot ovat RSKK:n ja Laurean välisestä laskutuksesta. Ammattikorkeakouluopetuksesta saatavat tulot perustuvat yhteistyösopimukseen, joten niiden tasossa ei ole vuosittaisia muutoksia. Vuonna 2011 RSKK:n kustannusvastaavuus huononi 19 %, sillä henkilöstökustannukset nousivat n. 19 000 eurolla ja tukitoimintojen kustannukset n. 14 000 eurolla. 16
Terveydenhuoltoyksikön maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus 1 000 Toteuma 2009 Toteuma 2010 Toteuma 2011 Muutos 2011/2010 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 121 149 178 19 % - maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä 121 149 178 19 % KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 4 5 13 % - henkilöstökustannukset 14 60 59-2 % - vuokrat 0 0 0 38 % - palvelujen ostot 4 4 6 43 % - muut erilliskustannukset 1 1 1-32 % Erilliskustannukset yhteensä 23 70 70 1 % KÄYTTÖJÄÄMÄ 98 80 108 35 % Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 33 42 42 1 % - poistot 0 0 0-100 % - korot 0 0 0-100 % Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 33 42 42 1 % Kokonaiskustannukset yhteensä 56 111 112 1 % YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) 65 38 66 73 % KUSTANNUSVASTAAVUUS % 218 % 134 % 159 % 18 % Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikön (RTHY) tulot koostuvat Psykiatrisen vankisairaalan tekemistä mielentilatutkimuksista sekä vaarallisuusarvioinneista. Mielentilatutkimuksia ja vaarallisuusarviointeja tehtiin 424 kpl. Tulot kasvoivat 19 %, mikä johtui edellisenä vuonna tehdystä hinnantarkistuksesta. Henkilöstökustannukset laskivat hieman. Käyttöjäämä kasvoi 28 000 euroa edellisestä vuodesta 108 000 euroon. Ylijäämä kasvoi 28 000 euroa 66 000 euroon. 17
1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Kustannusvastaavuuslaskelmaa edellyttävää yhteisrahoitteista toimintaa ei varainhoitovuonna ollut. 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Vuodesta 2005 alkanut vankiluvun lasku jatkui aiempaa maltillisempana vuonna 2011. Loppuvuonna vankiluku oli suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna 2010. Vapaudesta vankilaan tulleita oli runsas 100 vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Päivittäinen keskivankiluku laski noin 30 vangilla. Valvotussa koevapaudessa oli päivittäin keskimäärin 113 vankia. Tutkintavankien määrä pysyi samalla korkealla tasolla kuin edellisenä vuonna, mikä on näkynyt tilanahtautena tutkintavankiloissa. Sakon muuntorangaistuksiin tehtyjen lainsäädännöllisten muutosten vaikutuksesta sakkovankien päivittäinen keskimäärä on asettunut runsaan 50 vangin tasolle. Suoritettuja muuntorangaistuksia oli vuonna 2011 kuitenkin yli 1900 kappaletta. Vankien päivittäisestä keskimäärästä runsas 7 % oli naisia. Naisvankien osalta sekä absoluuttinen määrä että heidän suhteellinen osuutensa laski hivenen. Ulkomaalaisten vankien määrä kasvoi edelleen. Heidän päivittäinen keskimääränsä nousi 13 %:lla edellisestä vuodesta (394:stä 444:ään) ollen lähes 14 % kaikista vangeista. Merkittävää on erityisesti ulkomaalaisten tutkintavankien määrän kasvu viime vuosina. Vapautuneiden vankeusvankien keskimääräinen laitosaika (9,0 kk) piteni hieman ja tutkintavankeuden keskipituus (3,5 kk) pysyi lähes ennallaan. Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien päivittäinen keskimäärä oli 3859. Naisten osuus oli vuoden lopussa 10,9 %. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaita oli keskimäärin 111 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muutos johtui etupäässä ehdonalaisessa vapaudessa olevien valvottavien (-139) vähenemisestä. Ehdollisesti rangaistuja nuoria oli valvonnassa 36 vähemmän kuin vuonna 2010, kun taas yhdyskuntapalvelua suorittavien määrä lisääntyi 62:lla. Vuonna 2011 tuli täytäntöönpantavaksi 4461 yhdyskuntaseuraamusta, 107 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Uusien ehdollisesti rangaistujen nuorten valvontojen luku kasvoi täsmälleen samalla määrällä, mutta uudet yhdyskuntapalvelut vähenivät 149:llä ja ehdonalaiseen päästettyjen valvonnat 62:lla. Ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen valvottavien määrän vähenemiseen on vaikuttanut niiden vankien määrän väheneminen, joilla on yli vuoden pituinen jäännösrangaistus jäljellä. Yhdyskuntapalvelutuomioiden määrään vaikuttaa yhdyskuntapalveluksi muuntokelpoisten vankeusrangaistusten (enintään 8 kk) väheneminen, joiden määrä vuonna 2004 oli 10372 kpl ja vuonna 2010 7318 kpl. Selvimmin tähän on vaikuttanut törkeiden rattijuopumusten määrän väheneminen 4362:sta (vuonna 2004) 2984:ään (vuonna 2010). Yhdyskuntapalvelutuomioista yli puolessa päärikos on rattijuopumus. 18
Muutos, Suoritteiden määrät 2011 kpl 2009 TP 2010 TP 2011 TA Tuso 2011 TP 2010-2011 Täytäntöönpantavaksi tulleet yhdyskuntaseuraamukset 4 945 4 568 5 050 4 600 4 461-107 Vapaudesta vankilaan tulleet 7 059 6 545 6 700 6 700 6 436-109 Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavia keskimäärin 4 308 3 970 4 350 4 000 3 859-111 Vankeja keskimäärin 3 492 3 291 3 380 3 300 3 262-29 vankeusvankeja 2 840 2 635 ei määritelty 2 665 2 612-23 sakkovankeja 83 57 ei määritelty 55 53-4 tutkintavankeja 569 599 ei määritelty 580 598-1 Seuraamuksiin liittyvät asiantuntijalausunnot 8 082 7 665 8 600 8 200 11 646 3 981 Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen opiskelijamäärä ritelty ritelty ei mää- ei mää- 1 384 1 460 1 578 118 Terveydenhuoltoyksikön omien ei määritelty ritelty ei mää- 155 176 171 066 poliklinikoiden potilaskäynnit 131 585-39 481 Hoitovuorokaudet Psykiatrisessa ei määritelty ritelty ei määvankisairaalassa ja vankisairaalassa 24 244 26 470 25 283-1 187 Vuonna 2011 yhdyskuntapalveluun tuomitsemista varten pyydettyjen soveltuvuusselvitysten määrä oli noin 5600, mikä oli 136 kappaletta edellisvuotta vähemmän. Käsitellyistä soveltuvuusselvityksistä myönteinen soveltuvuuslausunto annettiin 66 %:ssa, soveltumattomaksi arvioitiin 11 % ja lausuntoa ei voitu laatia 23 %:ssa tapauksista. Vuoden lopulla pyydettiin valvontarangaistusta koskevan lainsäädännön tultua voimaan yli 300 valvontarangaistusselvitystä, joista huomattavaan osaan liittyi samalla soveltuvuusselvitys tai nuorta koskeva seuraamusselvitys taikka nuorisorangaistuksen toimeenpanosuunnitelma. Valvontarangaistuslausuntoja käsiteltiin 127. Lausunnoista 13 %:ssa valvontarangaistukseen tuomitseminen arvioitiin perustelluksi. Puolet lausunnoista oli kielteisiä, ja yli kolmanneksessa tapauksista lausuntoa ei voitu laatia. Vuoden alusta voimaan tulleen nuorten seuraamusselvityksiä koskevan lain johdosta seuraamusselvityspyyntöjen määrä (5809) ylitti huomattavasti edellisen vuoden henkilötutkintapyyntöjen määrän (1767). Näiden lukujen lisäksi vuonna 2011 pyydettiin 572 kertaa samalla seuraamusselvitystä ja soveltuvuusselvitystä, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 534. Valvontaa pidettiin tarpeellisena 37 %:n seuraamusselvityksessä. Valvontaa ei nähty tarpeelliseksi 49 %:ssa selvityksiä. Lausuntoa ei voitu laatia 14 %:ssa tapauksia esimerkiksi siitä syystä, että nuorta ei tavoitettu. Yhteensä syyttäjiltä ja tuomioistuimilta saapui 11 646 (6958) lausuntopyyntöä. Lausuntopyyntöjen suuri määrä aiheutti huomattavasti lisää työtä arviointikeskuksille ja yhdyskuntaseuraamustoimistoille. 19
Kuva 1. Vangit ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaat keskimäärin vuosina 1989-2011. Lukumäärä 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 Keskivankiluku 1996 1997 1998 1999 2000 Vuosi YKS-asiakkaita keskimäärin* 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 *Vuosien 1997-2004 YKS-asiakkaiden luvut perustuvat poikkileikkauspäivien tietoihin. 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Toiminnan laatua ja palvelukykyä koskevat tulostavoitteet saavutettiin vuonna 2011 melko hyvin. Rikosseuraamuslaitoksen strategian painopisteenä olevaa kohti avoimempaa täytäntöönpanoa tavoitetta palveli valvontarangaistuksen käyttöönotto 1.11.2011 lukien. Loppuvuodesta ei kuitenkaan tullut vielä yhtään valvontarangaistusta täytäntöönpanoon. Asteittainen suunnitelmallinen vapauttaminen lisääntyi hieman avolaitosten ja valvotun koevapauden käytön kautta. Avolaitoksissa keskimäärin päivittäin olleiden rangaistusvankien osuus kasvoi edellisen vuoden 35 %:sta 37 %:iin. Avolaitoksen kautta vapautui kuten edellisenäkin vuonna 40 % vankeusvangeista. Onnistuneiden avolaitossijoitusten osuus kasvoi edellisen vuoden 82 %:sta 84 %:iin. Avolaitoksista poistui luvatta useampia vankeja (85) kuin edeltävänä vuonna (56). Suljetuista vankiloista karkasi seitsemän vankia (10 vuonna 2010). Kaiken kaikkiaan laitosten säilytysvarmuus säilyi hyvänä, vaikka se laski hieman edellisestä vuodesta. Avolaitospaikat jakautuvat alueellisesti epätasaisesti, minkä vuoksi Etelä-Suomen rikosseuraamusalueelta sijoitetaan vankeja myös erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen avolaitoksiin. Sähköistä valvontaa kokeiltiin kolmessa avolaitoksessa. Valvotussa koevapaudessa olevien päivittäinen keskimäärä kasvoi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna, mutta koevapauden määrällistä tavoitetta ei kuitenkaan saavutettu. Valvotuista koevapauksista suoritettiin loppuun 84 %. Tehostettua vapauttamistoimintaa suunniteltiin Etelä- ja Länsi-Suomen rikosseuraamusalueilla toteutettavaksi yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tarkoitus on sijoittaa lähiaikoina vapautuvia vankeja kahteen kilpailutettuun ulkopuoliseen laitokseen. Rikosseuraamuslaitoksen Oma koti hankkeessa kehitettiin vuosina 2008-20
2011 yhteistyökäytäntöjä asunnottomien vankilasta vapautuvien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden asuttamiseen ja asumisen edellyttämään tukeen. Hanke oli osa hallitusohjelmaan perustuvaa valtioneuvoston asettamaa Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa, joka toteutettiin 10 kaupungissa. Vapauttamisprosessista valmisteltiin vapauttamiskäsikirjaa, jossa otetaan huomioon vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen tarkoituksenmukainen työnjako sekä yhteistyö sidosryhmien kanssa vapauttamisen ja valvonnan valmistelussa. Vuoden 2011 alusta tuli voimaan laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä. Tämä lisäsi seuraamusselvityspyyntöjen määrän yli kolminkertaiseksi verrattuna edellisen vuoden henkilötutkintapyyntöihin. Asiantuntijalausuntopyyntöjen määrän lisääntymiseen lähes 4000:lla vaikuttivat myös uudet valvontarangaistusselvitykset, joita syyttäjä pyysi yli 300, sekä jonkin verran lisääntyneet soveltuvuusselvityspyynnöt yhdyskuntapalveluun tuomitsemista varten. Lausuntoja tekevät arviointikeskukset ja osa yhdyskuntaseuraamustoimistoja, joiden työmäärä lisääntyi huomattavasti. Lisääntynyt lausuntojen määrä vähensi muuhun työhön käytettävissä olevaa työpanosta. Rikosseuraamuslaitoksessa on selvitetty tarvittavaa asiakasarviointikokonaisuutta sekä asiakasarviointiin ja rangaistusajan suunnitelmalliseen toteuttamiseen liittyvää prosessia. Arvioinnin toteuttaminen ratkaistaan osana asiakastietojärjestelmän prosessien ja koko toimintakokonaisuuden suunnittelua. Rangaistusajan suunnitelma laadittiin 87 %:lle yhdyskuntaseuraamusasiakkaista, mikä jäi hieman tavoitteesta. Toimeenpanosuunnitelman lisäksi 28 %:ssa yhdyskuntapalveluista tehtiin erityinen työskentelysuunnitelma, joiden osuus kasvoi kolmella prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Suunnitelmien osuuden lisääntymiseen vaikutti lainmuutoksen mahdollistama suurempi tuntimäärä (30 tuntia) yhdyskuntapalvelun tukitoimiin. Rangaistusajan suunnitelma tehtiin yhtä usealle (75 %) vuoden aikana saapuneelle rangaistusvangille kuin edellisenä vuonna. Tavoite ylitettiin huolimatta syyttäjille ja tuomioistuimille tehdyn lausuntotyön lisääntyneestä määrästä arviointikeskuksissa. Suunnitelmallista työtä tehtiin erityisesti vankeusvankien kanssa, joista 96 %:lle tehtiin rangaistusajan suunnitelma. Vuoden alussa voimaan tullut lainmuutos, joka lisäsi mahdollisuuksia liittää tukitoimenpiteitä yhdyskuntapalvelusta suoriutumiseen, ei kuitenkaan näkynyt työskentelyohjelmiin osallistumisen lisääntymisenä. Ohjelmiin osallistui lähes sama osuus yhdyskuntaseuraamusasiakkaista (4,4 %) kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan päihdehuollon palvelujen ja suoriutumisen tukemiseksi tarkoitettujen tuntien käyttö lisääntyi lähes joka neljännessä toimeenpanossa. Rangaistusvankien toimintaan osallistumista kuvaava tavoite (61 %) ylittyi toteutuman ollessa 63 %, joten toimintaan osallistuminen oli myös hieman yleisempää kuin edellisenä vuonna (62 %). Päihde- ja kuntoutusohjelmissa oli vangeista yhtä suuri osuus (5,4 %) kuin edellisenä vuonna. Päihdetyön linjauksia suunnitelleen työryhmän työ valmistui. Kaikilla rikosseuraamusalueilla jatkettiin toimintojen kehittämishanketta, jonka yhteydessä tehty eri yksiköiden toimintojen nykytilan kartoitus on pohjana toimintojen kehittämiselle. 21
Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu -mittarit Lähityön osuus työajankäytöstä (vankeusrangaistukset) % Rangaistusajan suunnitelmat tehty, % aloittaneista rangaistusvangeista Rangaistusajan suunnitelmat tehty, % toimeenpanossa olleista yhdyskuntaseuraamuksista Vankien terveystarkastus tehty viimeistään 14 päivän kuluessa saapumisesta, % vangeista Rangaistusvangeista aktiivitoiminnoissa keskimäärin päivässä, % Toiminta- ja päihdeohjelmien osuus rangaistusta suorittavien vankien työajankäytöstä, % Työskentelyohjelmiin osallistuneet yhdyskuntaseuraamusasiakkaat, % Rangaistusvangeista avolaitoksissa keskimäärin päivässä, %* Avolaitoksista vapautuneet vuoden aikana vapautuneista vankeusvangeista, % Toteuma Toteuma 2009 2010 TA 2011 85 ei määritelty 84 Tuso Toteuma Muutos 2011 20112010/2011 ei määritelty -1 %- 83 yksikköä 71 75 71 71 75 84 88 85 90 87 40 62 ei määritelty ei määritelty 69 60 62 60 61 63 5,6 5,4 4,9 4,9 ei määritelty ei määritelty ei määritelty ei määritelty 5,4 4,4 32 35 33 34 37 34 40 Avolaitossijoitusten onnistuminen, % 81 82 Vankeja valvotussa koevapaudessa keskimäärin päivässä, henkilöä Valvotun koevapauden loppuun suorittaneet, % aloitetuista Yhdyskuntapalvelun loppuun suorittaneet, % aloitetuista 85 102 ei määritelty ei määritelty ei määritelty ei määritelty ei määritelty 40 84 0 %- yksikköä -1 %- yksikköä +7 %- yksikköä +1 %- yksikköä 0 %- yksikköä -0,5 %- yksikköä +2 %- yksikköä 0 %- yksikköä +2 %- yksikköä 150 113 +11 85 83 83 85 84 82 83 83 85 85 Laitosten säilytysvarmuus, % 99,2 99,3 99,2 99,2 99,0 Poistumisluvalta määräaikana palaamatta jääneet/vuoden aikana vankilassa olleet, % Väkivaltarikkomuksista määrätyt seuraamukset vankeinhoitolaitoksessa 100 000 vankipäivää kohden enintään 1,9 2,5 9,5 12,2 ei määritelty ei määritelty ei määritelty ei määritelty * Vastaa noin 30 %:a kaikista vangeista. Huom! tutkintavankia ei voi sijoittaa avolaitokseen. 2,4 +1 %- yksikköä +2 %- yksikköä -0,3 %- yksikköä -0,1 %- yksikköä 13,9 +1,7 22