Lakimies 2/2011 s. 248 277 Vesa Rasinaho Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa Hakusanat: esineoikeus, yhtiöoikeus, panttaus, yritysjärjestelyt, päätöksen pätemättömyys 1. Johdannoksi Tässä artikkelissa käsitellään esineoikeudellisen panttioikeuden ja osakeyhtiölain (624/2006, OYL) välisiä kytköksiä etenkin erilaisten yritys- ja pääomajärjestelyjen, kuten osakeyhtiön sulautumisen ja jakautumisen sekä osakkeiden lunastamisen yhteydessä. Esine- ja yhtiöoikeuden yhtymäkohtia tällaisissa tilanteissa ei juurikaan ole käsitelty kotimaisessa esine- tai yhtiöoikeudellisessa kirjallisuudessa. Kun koko osakeyhtiöinstituution voidaan katsoa olevan olemassa sivullisten (yhtiön velkojat, vähemmistöosakkeenomistajat) suojaksi, osakeyhtiöoikeuden ja esineoikeudellisten sivullissuojakysymysten välillä kuvittelisi löytyvän huomattaviakin samankaltaisuuksia ja yhtymäkohtia. 1 Tietyssä mielessä artikkelissa esitettyjä tilanteita voidaan pitää jatkona Havansin teoksessa Panttioikeus osakkeeseen II (1981) esitetylle. Havansi käsitteli muun muassa osakkeen kadusoinnin sekä yhtiöjärjestyksen muutosten vaikutuksia panttioi keu teen. 2 Havansin esitykset on kuitenkin kirjoitettu vain vähän aikaa nykyistä edeltäneen osakeyhtiölain (734/1978, kumottu) voimaantulon jälkeen, eikä niissä ole voitu huo mioida suurtakaan osaa edes vanhan lain aikana muodostuneista käytännöistä. Lisäksi Havansi on merkittävältä osin keskittynyt ongelmiin, jotka liittyvät lähinnä asunto- tai kiinteistöosakeyhtiöihin. 3 Tässä artikkelissa keskitytään ainoastaan tavallisiin osakeyhtiöihin, jotka eivät ole keskinäisiä kiinteistöyhtiöitä. Havansin teoksesta poiketen tässä artikkelissa ei myöskään käsitellä tilanteita, joissa syys- 1 Yhtiö- ja esineoikeuden samankaltaisuuksiin viittaa mm. Tammi-Salminen, Eva: Sopimus, kompetenssi ja kolmas. Suomalainen lakimiesyhdistys 2001 s. 137 alav. 88. Ks. myös Mähönen, Jukka Villa, Seppo: Osakeyhtiö I. Yleiset opit. WSOY 2006 s. 185 ss. esitys osakeyhtiös tä sopimusverkkona, jossa on samanaikaisesti arvioitava useiden eri etutahojen (kuten osakkeenomistajat ja velkojat) intressejä. Myös perinteisessä näkemyksessä osakeyhtiöstä pääomayhtiönä osakeyhtiötä voidaan pitää sopimuksena kolmansien hyväksi, mihin viittaa esim. ibid. s. 89. Esineoikeuden ja osakeyhtiölain kytköksiä on Suomessa eniten tutkinut Havansi (Havansi, Erkki: Panttioikeus osakkeeseen I. Suomalainen lakimiesyhdistys 1979 sekä Havansi, Erkki: Panttioikeus osakkeeseen II. Suomalainen lakimiesyhdistys 1981). 2 Havansi 1981 s. 55 ss. sekä 199 ss. Havansi on toisaalla (Havansi, Erkki: Esinevakuusoikeudet. 2. p. Lakimiesliiton kustannus 1992 s. 358 359) käsitellyt myös mm. osakeannin ja osakepantin suhdetta. 3 Havansi 1981 s. 8 alaviite 14.
Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa 249 tä tai toisesta samasta osakkeesta on annettu useam pia osakekirjoja, osakekirja on jäänyt vahingossa»liikkeeseen» sen mitätöitymisestä huolimatta tai muitakaan nimenomaisesti fyysisiin osakekirjoihin liittyviä ongelmia. 2. Varojenjako, pääomanpalautukset ja panttioikeus Panttioikeudessa on perinteisesti katsottu panttioikeuden tuoton kuuluvan odotusvaiheen aikana omistajalle, eikä pantinhaltijalle, ellei toisin ole sovittu. 4 Arvo-osuusmuotoisten osakkeiden osalta arvo-osuustileistä annetun lain (827/1991, AOTL) 6 :ssä on myös nimenomainen säännös tuoton maksamisesta tilinhaltijalle ja pääomana pidettävien suoritusten maksamisesta pantinhaltijalle, jollei toisin ole sovittu. Osakepantin ja OYL:n suhteen tarkastelussa olennaista on arvioida, minkä kaiken katsotaan kuuluvan osakkeen tuottoon. Perinteisesti osakkeen tuotoksi on mielletty ainakin osakkeelle maksettava osinko. 5 Osakeyhtiöoikeudellisesti osingonjako on yksi varojenjaon tapa. Muita varojenjakotapoja ovat OYL 13:1:n mukaisesti (osinkoa muistuttava) jako vapaan oman pääoman rahastosta, osakepääoman alentaminen (varojen jakamiseksi osakkeenomistajille), omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen sekä purkujako-osan jakaminen yhtiötä purettaessa (tai rekisteristä poistettaessa). Kaikkia OYL:n tuntemia varojenjakotapoja ei perinteisessä kirjallisuudessa ole mielletty osakkeiden tuotoksi. Erityisesti pääomanpalautusten on katsottu olevan surrogaattia (sijaantulo-omaisuutta) osakkeen pääoma-arvon alenemiselle ja tulevan siten pantinhaltijan panttioikeuden piiriin. 6 Tämä perinteinen ajattelu ei ole ongelmaton. Ensinnäkin panttiobjektin pääoma-arvoon on saatettu jo pääomittaa objektin tuleva tuotto-odotus, jolloin mallin mukainen jaottelu on kaavamainen ja sattumanvarainen. Toinen esimerkki tästä ovat niin sanotut nollakorkolainat, joissa korkoelementti on sisällytetty lainan nimellisarvon ja emissiokurssin erotukseen ilman erillistä koronmaksua. Äärimmillään muodollisen tuoton erilliskohtelu voi johtaa siihen, että huomattavan suurella varojenjaolla heikennetään olennaisesti osakepantin arvoa. Tämä ei kuitenkaan ole sinällään osakeyhtiöoikeudesta aiheutuva ongelma. Osakeyhtiölain kannalta perinteisen mallin hankaluus on siinä, että vaikka tuoton katsottaisiin sisältävän voitonjaon muttei pääomanpalautuksia, aina ei ole selvää, kummasta on kyse. Käytännössä esimerkiksi useiden pörssiyhtiöiden osakepääomat ovat muodostuneet merkittävältä osin historian saatossa toteutettujen rahastoantien seurauksena. Rahastoanneissa osakepääomaan on siirretty voitto- 4 Tepora, Jarno Kaisto, Janne Hakkola, Esa: Esinevakuudet. CC Lakimiesliiton kustannus 2009 s. 310. 5 Tepora Kaisto Hakkola 2009 s. 310. Näin myös AOTL 6 :n sanamuoto. 6 Havansi 1992 s. 359.
250 Vesa Rasinaho varoja. Kun tällaista osakepääomaa alennetaan, voidaanko tällöin sanoa kyseessä olevan pääomanpalautuksen? Vastaavasti yhtiö voi käyttää voittovarojaan omien osakkeiden ostamiseen, jonka vaikutuksia panttioikeuteen käsitellään jäljempänä. Osakeyhtiö voi myös alentaa osakepääomaansa (tai rahastojaan) aiem pien tappioidensa kattamiseksi (OYL 14:1.1). Tällaisen kattamisen jälkeen kertyvää voittoa voidaan pitää tosiasiassa menetetyn ja taseesta kattamisella poistetun pääoman palautumisena. Onko tällaisen»voiton» jakaminen myös pantinhaltijan kannalta sellaista tuottoa, joka ei ilman eri sopimusta ole surrogaattia? Olennaisin tekijä tuoton ja pääomanpalautuksen jakautumista koskevassa olettamasäännöksessä lienee sääntelyn ennakoitavuus ja selkeys. Panttaussopimuksen osapuolethan voivat aina halutessaan sopia panttioikeuden tuoton jakautumisesta toisinkin. Siten kaavamainen olettamasäännös tuotosta on perusteltu eikä ole tarvetta ryhtyä tulkitsemaan sen sisältöä tuotonmaksun»todellisen luonteen» perusteella. Käytännössä selkeintä lienee katsoa, että osakkeelle maksettu osinko on osakkeen tuottoa, mutta osakepääoman ja rahastojen jakaminen pääomanpalautuksena panttisurrogaattia. Selkeitä väärinkäytöstilanteita voidaan mahdollisesti arvioida toisin esimerkiksi panttioikeudellisen lojaliteettiperiaatteen pohjalta. Omien osakkeiden hankkimisen lisäksi myös yhtiön purkamiseen liittyviä kysymyksiä käsitellään jäljempänä. 3. Panttioikeus ja yritysjärjestelyt 3.1. Aluksi Yksi panttioikeuden kannalta vähän tutkituista, mutta käytännössä melko usein vastaan tulevista aiheista on OYL:ssa säädettyjen yhtiörakenteen muuttamis- tai yhtiön purkamistoimenpiteiden soveltaminen yhtiössä, jonka osakkeita on pantattu. Tällaisia OYL V osassa säädettyjä menettelyjä ovat sulautuminen, jakautuminen, vähemmistöosakkeiden lunastaminen, yritysmuodon muuttaminen sekä osakeyhtiön purkautuminen selvitystilan kautta. Tällaiset toimenpiteet vaikuttavat olennaisesti osakkeen pantinhaltijan asemaan, koska mainituissa toimenpiteissä osakeyhtiö, ja siten pantiksi annettu osake lakkaa olemasta tai omistus pantattuun osakkeeseen siirtyy kolmannelle (vähemmistöosakkeiden lunastuksessa). Yksittäinen osakkeenomistaja ei useinkaan voi estää mainittuja toimenpiteitä, vaikka toimenpide vaikuttaisikin tämän oikeuksiin. 7 Siten osakkeet pantiksi antanut osakkeenomistaja ei välttämättä voi edes halutessaan estää panttioikeuden asemaan vaikuttavaa muutosta. 7 Esimerkiksi sulautumisesta, jakautumisesta ja selvitystilaan asettamisesta voidaan lähtökohtaisesti päättää 2/3 määräenemmistöllä, mutta menettelyn vaikutukset kohdistuvat luonnollisesti kaikkiin osakkeenomistajiin.
Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa 251 Yritysjärjestelyt vaikuttavat usein myös sulautuvan tai vastaanottavan yhtiön velasta annettujen yleispanttien ulottuvuuteen. Yritysjärjestelyt saattavat vaikuttaa myös niiden kohteena olevan yhtiön hyväksi annettuihin panttioi keuksiin. Tämä tilanne, jossa käsittelyn kohteena ovat yhtiölle kuuluvat oikeudet, eroaa täysin edellä kuvatusta, jossa siis käsittelyn kohteena ovat kyseisen yhtiön liikkeeseenlaskemat osakkeet ja niissä tapahtuvat muutokset. Yleispanttauksen laajuutta tai järjestelyn kohteena olevan yhtiön hallussa olevia panttioikeuksia koskevia kysymyksiä ei käsitellä tässä artikkelissa. 8 3.2. Osakkeiden panttaus ja sulautuminen (OYL 16 luku) Osakeyhtiölaissa säännelty sulautuminen voidaan toteuttaa lukuisilla eri tavoilla, joiden vaikutus osakkeiden pantinhaltijan asemaan on myös erilainen. Pantinhaltijan kannalta on ehkä olennaisinta, onko se yhtiö, jonka osakkeita hänellä on panttina, sulautumisessa sulautuvana vai vastaanottavana yhtiönä. Jos pantatut osakkeet ovat vastaanottavan yhtiön osakkeita, pantinhaltijan muodollinen asema ei muutu, koska vastaanottava yhtiö ja sen osakkeet jatkavat olemassaoloaan sulautumisesta huolimatta. Tässä mielessä sulautuminen, jossa annetaan sulautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita, rinnastuu vastaanottavan yhtiön osakepantinhaltijan kannalta pitkälti osakeantiin. Tämäkin tilanne saattaa vaikuttaa pantinhaltijan tosiasialliseen asemaan, esimerkiksi jos sulautumisvastikkeena annetaan»liikaa» osakkeita (ylivastiketta) siten, että vastaanottavan yhtiön aiempien osakkeiden ja siten panttioikeuden arvo alenee menettelyn seurauksena. Sulautuminen saattaa myös muuten heikentää vastaanottavan yhtiön velkojien asemaa, esimerkiksi, jos sulautuvalla yhtiöllä on huomattavia velkoja tai muita vastuita, joiden realisoituminen saattaisi vaarantaa vastaanottavan yhtiön aiempien velkojen maksun. Tällaisten tilanteiden varalta OYL 16:6.3:ssa mahdollistetaan sulautumiseen liittyvän velkojiensuojamenettelyn laajentaminen myös vastaanottavan yhtiön velkojiin. Vastaanottavan yhtiön osakkeet ovat ehkä tyypillisimmin panttina sen osakkeenomistajan velasta, eivätkä vastaanottavan yhtiön itsensä velasta, jolloin velkojiensuojamenettely ei yleensä suojaa vastaanottavan yhtiön osakkeiden pantinhaltijaa. Kysymystä pantinhaltijan mahdollisuudesta reagoida hänen oikeuttaan loukkaavaan sulautumiseen silloin, kun pantinhaltija ei ole velkojiensuojamenettelyn kattama velkoja, käsitellään jäljempänä pantinhaltijan yhtiöoikeudellisia suojakeinoja koskevassa jaksossa. 8 Yleispanttauksesta muutostilanteissa ks. Airaksinen, Manne Pulkkinen, Pekka Rasinaho, Vesa: Osakeyhtiölaki II. 2. p. Talentum 2010 s. 381 383 ja s. 529 sekä Immonen, Raimo: Yritysjärjestelyt, 4. p. Talentum 2008 s. 185. Olen käsitellyt jakautuvan yhtiön varallisuuden, mukaan lukien sen hallussa olevien panttioikeuksien, siirtymiseen liittyviä esineoikeudellisia sivullissuojakysymyksiä erillisessä kirjoituksessa, joka on tarkoitus julkaista samoihin aikoihin tämän kirjoituksen kanssa.
252 Vesa Rasinaho Edellistä vieläkin keskeisempi panttioikeudellinen kysymys on se, mitä tapahtuu sulautuvan yhtiön osakkeita rasittavalle panttioikeudelle sulautumisessa. Koska sulautuva yhtiö purkautuu sulautumismenettelyn lopputuloksena, myös pantatut osakkeet lakkaavat menettelyssä. OYL:n lähtökohtana sulautumistilanteissa on, että sulautuvan yhtiön osakkeenomistajille annetaan sulautumisessa sulautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita (OYL 16:1). Lienee selvää, että tällöin sulautumisvastikkeena annetut vastaanottavan yhtiön osakkeet tulevat vastaavasti pantattujen sulautuvan yhtiön osakkeiden surrogaattiomaisuudeksi ja panttioikeus siten kohdistuu sulautumisen jälkeen tällaisiin vastikeosakkeisiin. 9 Sinällään panttioikeuden siirtyminen kohdistumaan vastikeosakkeisiin on yleensä helppo toteuttaa siten, että panttioikeuteen liittyvä julkisuusvaikutus säilyy: 1) Jos sulautuvan yhtiön osakkeista on annettu osakekirjat, osakekirja on pantinhaltijan hallussa ja tämä saa siten myös sulautumisvastikkeen haltuunsa vaihtaessaan osakekirjan sulautumisvastikkeeseen. Pantinhaltija saa vaihtaa hallussaan olevan osakekirjan vastikkeeseen ilman omistajan myötävaikutusta. 10 2) Jos osakekirjoja ei ole, vaan panttaus on toteutettu denuntiaatiolla, panttaus on sulautuvan yhtiön (hallituksen) tiedossa ja OYL 3:15.2:n mukaisesti sen tulisi olla merkittynä osakeluetteloon. 11 Tällöin vastaanottavalla yhtiöllä ei pitäisi olla mitään estettä tehdä vastaava panttausmerkintä vastikeosakkeiden osalta omaan osakeluetteloonsa. 12 3) Jos (sekä sulautuvan että vastaanottavan yhtiön) osakkeet ovat arvoosuustilillä, sulautumisvastikkeen antaminen toteutetaan tyypillisesti kirjaamalla vastikeosakkeet sulautuvan yhtiön osakkeiden tilalle kyseiselle arvo-osuustilille. Kun osakepantti on tällöin toteutettu panttaamalla arvo-osuustili, panttaus kohdistuu sulautumisen jälkeen suoraan tilille kirjattuihin uusiin arvo-osuuksiin. Jos vain jompikumpi yhtiöistä kuuluu arvo-osuusjärjestelmään, tilanne on hieman monimutkaisempi, mutta panttioikeuden jatkuvuuden säilyttämisen ei tällöinkään pitäisi olla erityisen vaikeaa. Osakeyhtiölain säännös osakevastikkeesta sulautumisessa ei kuitenkaan ole millään tavoin ehdoton. OYL 16:1:n mukaan sulautumisvastike saa olla myös rahaa, muuta omaisuutta ja sitoumuksia. Sulautumiseen tyytymätön osakkeen- 9 Näin mm. Havansi 1981 s. 231. 10 Airaksinen Pulkkinen Rasinaho II 2010 s. 383. 11 Sinällään OYL:iin vuonna 2006 otettu säännös panttausmerkinnästä osakeluetteloon ei ole esineoikeudellisen julkivarmistuksen kannalta ratkaiseva. Panttausilmoitus on esineoikeudellisesti tehokas, kun panttausilmoitus on tehty yhtiölle, vaikka yhtiö laiminlöisikin osakeluettelomerkinnän tekemisen. Ks. Airaksinen, Manne Pulkkinen, Pekka Rasinaho, Vesa: Osakeyhtiölaki I. 2. p. Talentum 2010 I s. 189. 12 Airaksinen Pulkkinen Rasinaho II 2010, s. 383, jossa katsotaan, ettei vastaanottavan yhtiön hallituksella kuitenkaan ole erillistä velvollisuutta ilmoittaa sulautumisesta pantinhaltijalle.
Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa 253 omistaja voi myös vastustaa sulautumista ja vaatia osakkeidensa lunastamista (16:13), mikä tosiasiallisesti vastaa sulautumisvastikkeen maksamista rahassa. Tässäkin tilanteessa panttioikeuden haltijaa suojaa osakekirjallisessa yhtiössä se, että sulautumisvastikkeen antaminen edellyttää yleensä osakekirjan esittämistä, jolloin pantinhaltija pystyy kontrolloimaan vastikkeen vastaanottoa. Osakevastiketta vastaavasti olisi luonnollista ajatella, että myös tällainen muu sulautumisvastike tulisi sulautumisessa häviävän sulautuvan yhtiön osakkeen surrogaattina pantinhaltijan hyväksi. Myös osakekirjattomassa yhtiössä tilanne on sama. Vastaanottavalla yhtiöllä ei pitäisi olla ongelmia selvittää sulautuvan yhtiön osakeluetteloon tehdyt panttausmerkinnät (OYL 3:15.2) ja antaa sulautumisvastike näiden mukaisesti pantinhaltijalle. Vastaanottava yhtiö ei siten voine saada sulautumisvastikkeen osalta maksusuojaa ainakaan sen jälkeen, kun panttausmerkintä on tehty sulautuvan yhtiön osakeluetteloon tai se muuten tietää tai sen pitäisi tietää panttauksesta (velkakirjalain, 622/1947, 10 ja 29 ). Ongelmatilanteita saattaa syntyä lähinnä, jos denuntiaatioilmoitus on sinällään asianmukaisesti tehty sulautuvalle yhtiölle, mutta merkintää panttauksesta ei ole tehty osakeluetteloon tai panttaus muuten tullut vastaanottavan yhtiön tietoon. Koska virheen on tällöin aiheuttanut sulautuva yhtiö, jonka vastuut siirtyvät yleisseuraannossa vastaanottavalle yhtiölle, vastaanottava yhtiö ei yleensä saane maksusuojaa suhteessa julkivarmistusvelvollisuutensa asianmukaisesti täyttäneeseen pantinhaltijaan. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvassa yhtiössä sulautumisvastikkeen lienee katsottava olevan AOTL 6.2 :ssä tarkoitettua pääomana pidettävää suoritusta, vaikka se olisi muuta omaisuutta kuin osakkeita tai rahaa. Huomattavia ongelmia saattaa syntyä siinä teoreettisessa tilanteessa, että sulautumisvastikkeena annetaankin kiinteää omaisuutta. Asian vähäisen käytännön merkityksen vuoksi siihen liittyviä kysymyksiä ei käsitellä tässä. 3.3. Vastikkeeton sulautuminen Sulautuvan yhtiön osakkeen pantinhaltijan kannalta vaarallisimpia sulautumistilanteita ovat ne, joissa ei anneta sulautumisvastiketta lainkaan. Osakeyhtiölaissa säädetyssä yksinkertaistetussa tytäryhtiösulautumismenettelyssä ei edes voida antaa minkäänlaista vastiketta (OYL 16:3.3). Sulautumisvastiketta ei voida antaa muissakaan sulautumistilanteissa siltä osin kun vastaanottava yhtiö omistaa sulautuvan yhtiön osakkeita (OYL 16:16.3). Laki tai sen perustana oleva EU:n sulautumisdirektiivin 19.2 artikla ei salli poikkeusta tästä kiellosta silloinkaan, kun osakkeet on pantattu kolmannelle. Osakkeenomistajat voivat muissakin tilanteissa vapaaehtoisesti hyväksyä sen, ettei sulautumisvastiketta anneta. 13 13 Verolainsäädännöstä johtuu käytännössä, että vastikkeettomana toteutetaan yleensä ainoastaan tytäryhtiö- ja sisaryhtiösulautumiset. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
254 Vesa Rasinaho Vastikkeettomassa sulautumisessa sulautuvan yhtiön osakkeet ainakin muodollis-juridisesti yksinkertaisesti lakkaavat, eikä oikeus niihin korvaudu millään toisella oikeudella, johon panttioikeuden voisi luontevasti katsoa kohdistuvan. Yleisseuraantona tapahtuvassa sulautumisessa sulautuvan yhtiön erittelemättömän omaisuuden siirtäminen vastaanottavan yhtiön sijasta pantinhaltijan hallintaan lienee yleensä hyvin vaikeaa. Tästä syystä esimerkiksi ajatus siitä, että sulautumisessa vastaanottavalle yhtiölle tytäryhtiöosakkeiden sijaan tulleeseen sulautuvan yhtiön omaisuuteen kohdistuisi pantinhaltijan surrogaattioikeus, vaikuttaa hankalalta. Lisäksi tällainen omaisuus saattaa esimerkiksi olla jo aiemmin pantattu, tai jommankumman yhtiön liikevarallisuuteen voi kohdistua yrityskiinnitys. Heikkoa tukea ajatuksen sulautuvan yhtiön omaisuudesta surrogaattina voisi ajatella saavan jäljempänä käsitellystä yhtiön purkamisesta, joka usein on lopputuloksiltaan tytäryhtiösulautumista vastaava. Käsittääkseni sulautuvan yhtiön omaisuuden ei kuitenkaan vakiintuneesti ole katsottu tulevan sen osakkeiden panttisurrogaatiksi. Tytäryhtiösulautumisessa pantinhaltijaa saattaa usein suojata jo edellä mainittu OYL 16:6.3:n mukainen velkojiensuojamenettely, jos tytäryhtiön osakkeet on pantattu osakkeet omistavan emoyhtiön omasta velasta. Jos sulautuminen on OYL 16:4:n mukaisen tilintarkastajan lausunnon mukaisesti omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun, vastaanottavan yhtiön velkojilla joihin tässä tilanteessa pantinhaltija siis kuuluu on oikeus vastustaa sulautumista. Vastaanottava yhtiö voi torjua vastustuksen antamalla velkojalle OYL 16:15:n mukaisen turvaavan vakuuden. Siten pantinhaltija voi tällaisessa tytäryhtiösulautumisessa turvata asemansa edellyttämällä, että sulautumisessa katoava osakepantti korvataan uudella, turvaavalla vakuudella. Uuden vakuuden riittävyyden arvioi viime kädessä tuomioistuin (OYL 16:15.1). Ongelma edellä esitetyssä on se, ettei velkojiensuojamenettelyn ulottuminen vastaanottavan yhtiön velkojiin, ja siten edellä mainitussa tilanteessa pantinhaltijaan, ole automaattinen. Velkojiensuojamenettelyn ulottaminen vastaanottavaan yhtiöön edellyttää, että OYL 16:4:n mukaisen lausunnon antava tilintarkastaja katsoo sulautumisen olevan omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun. Jos tilintarkastaja antaa sulautumisesta»puhtaan» lausunnon, vastaanottavan yhtiön velkojalla ei ole oikeutta vastustaa menettelyä. Jos tytäryhtiösulautumisessa sulautuvan yhtiön osakkeita on pantattu, tilintarkastajan saattaa olla syytä todeta sulautumisen olevan omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun, ellei panttioikeuden uudelleenjärjestelystä ole erikseen sovittu pantinhaltijan kanssa tai tämä ole muuten hyväksynyt sulautu- (360/1968) 52a :n mukaisesti sulautumisvastikkeen antamatta jättäminen johtaa muissa tilanteissa sulautumisen veroneutraalisuuden menettämiseen. Mainittua säännöstä on kuitenkin tulkittu joustavasti, ks. KHO 2010:79 ja KHO 2011:2.
Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa 255 mista. 14 Jos kuten konsernin rahoitusjärjestelyissä on melko tavallista emoyhtiö on pantannut tytäryhtiön osakkeet myös tytäryhtiön velasta, pantinhaltijalla on sulautuvan yhtiön velkojana oikeus aina vastustaa sulautumista. Tosin vastustusoikeus ei tällöin välttämättä kata kaikkia niitä velkoja, joiden vakuudeksi osakkeet on pantattu. Pantinhaltijan asema on OYL:n säännösten osalta usein vieläkin heikompi muissa vastikkeettomissa sulautumistilanteissa kuin edellä käsitellyssä tyyppitapauksessa. Jos emoyhtiö on esimerkiksi pantannut osakkeet vieraasta velasta, pantinhaltija ei ole kummankaan sulautumiseen osallistuvan yhtiön velkoja eikä OYL:n velkojiensuojamenettely siten suojaa tätä. Myöskään vastikkeettomassa sisaryhtiösulautumisessa, jossa molempien sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden yhteinen emoyhtiö on pantannut sulautuvan yhtiön osakkeita omasta velastaan, pantinhaltija ei ole kummankaan sulautumiseen osallistuvan yhtiön velkoja. Edellä esitetyn mukaisesti OYL:n säännösten pantinhaltijalle antama suoja on teoriassa varsin puutteellinen. Käytännössä OYL:n säännösten soveltamisesta on vain harvoin aiheutunut todellista vahinkoa tai menetystä pantinhaltijalle. Tämä johtuu siitä, että useimmat sulautumistilanteet tapahtuvat konserninsisäisesti, jolloin järjestelyä ei voida toteuttaa ilman pantinantajan myötävaikutusta. Koska panttioikeuden loukkaus yleensä aiheuttaisi pantinantajan vahingonkorvausvelvollisuuden, panttioikeuden loukkaustilanteet nousevat relevanteiksi ainoastaan insolvenssitilanteissa, joissa vahingonkorvausvelvollisuutta ei voida toteuttaa. Lisäksi pankit pyrkivät yleensä turvaamaan asemaansa panttaus- ja muiden rahoitussopimusten määräyksillä eivätkä jättäydy pelkästään yleisten periaatteiden ja OYL:n säännösten varaan. De lege ferenda voidaan harkita pantinhaltijan oikeuksien nimenomaista huomioimista vastikkeettomissa (tai yleisemmin alivastikkeellisissa sulautumisissa). Nykyisen OYL 16:2.2:n tytäryhtiösulautumisen määritelmän laajentaminen siten, että tytäryhtiösulautuminen voitaisiin toteuttaa vain, jos tytäryhtiön osakkeet eivät ole pantattuna, ei olisi toimiva ratkaisu. Käytännössä merkittävä osa tytäryhtiösulautumisista tehdään yrityskaupan jälkitoimena, jolloin tytäryhtiöosakkeet yleensä ovat nimenomaisesti panttina. Tällöin sulautuminen yleensä tehdään nimenomaan pankin vaatimuksesta, jotta tytäryhtiön omaisuutta 14 Airaksinen Pulkkinen Rasinaho II 2010 s. 308 ja 384. Argumenttia voidaan tosin vastustaa sillä, että OYL 16:4:n mukainen lausunto koskee yleisiä lainojen takaisinmaksuedellytyksiä, eikä siinä voida kiinnittää huomiota yksittäisen pantinhaltijan asemaan. Argumenttia voi kuitenkin pitää varsin painavana tytäryhtiösulautumistilanteessa, jos panttina on koko osakekanta ja pantinhaltija on vastaanottavan yhtiön merkittävän suuri velkoja. Tilintarkastajan mahdollinen velvollisuus selvittää panttioikeuden olemassaoloa ei voine ulottua sulautumiseen osallistuvilta yhtiöiltä helposti saatavia tietoja kauemmas. Siten tilintarkastaja ei voi ottaa kantaa ainakaan sellaiseen panttaukseen, joka ei ole yhtiöiden tiedossa (lähinnä tilanteet, joissa osakkeista on osakekirjat tai ne ovat arvo-osuusjärjestelmässä eikä panttausta ole denuntioitu yhtiölle).
256 Vesa Rasinaho päästään käyttämään vakuutena OYL 13:10:n omien osakkeiden hankinnan rahoituskiellon estämättä. 15 Tytäryhtiösulautumisen tiukempi sääntely ei myöskään estäisi vastikkeettoman tai alivastikkeellisen sulautumisen toteuttamista muissa tilanteissa. Tytäryhtiösulautumisessa saattaisi olla mahdollista asettaa tytäryhtiösulautumisen toteuttamisen edellytykseksi pantinhaltijan suostumus. Muissa sulautumistilanteissa tämäkään ei toimi; kun sulautuminen voidaan toteuttaa 1/3 osakkeenomistajien vastustuksesta huolimatta, on selvää, ettei myöskään yksittäinen pantinhaltija voi suoraan yhtiökokouksessa estää järjestelyä. Luonnollisesti alivastikkeellisessa tai vastikkeettomassa sulautumisessa osakkeenomistaja voi moittia sulautumispäätöstä esimerkiksi OYL 1:7:n yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena. Tähän liittyviä kysymyksiä käsitellään jäljempänä pantinhaltijan yhtiöoikeudellisia suojakeinoja koskevassa jaksossa. Myös sulautumiseen liittyvän velkojiensuojamenettelyn ulottaminen pantinhaltijaan on ongelmallista. Velkojiensuojamenettelyyn liittyy olennaisena tekijänä yhtiön mahdollisuus torjua velkojan vastustus asettamalla velalle turvaava vakuus (tai maksamalla velka pois). 16 Jos osakepantti ei liity minkään sulautumiseen osallistuvan yhtiön velkaan, ei ole perusteltua, että yhtiö antaisi uuden turvaavan vakuuden tällaiselle velalle (tai maksaisi sitä). Tytäryhtiösulautumisissa osakepantti toki yleensä liittyy emoyhtiön velkaan, mutta esimerkiksi hajaomisteisten yhtiöiden sulautumisissa pienen osakkeenomistajan panttaamat osakkeet eivät yleensä mitenkään liity yhtiöiden itsensä vaan osakkeenomistajan rahoitukseen. 3.4. Jakautuminen ja panttioikeus (OYL 17 luku) Jakautuvan yhtiön osakkeen panttioikeuden haltijan kannalta jakautuminen on pitkälti identtinen sulautuvan yhtiön sulautumisen kanssa. Jakautumisessa jakautuvan yhtiön osakkeen surrogaatiksi tulee jakautumisvastike. Myös osittaisjakautumisessa, jossa jakautuva yhtiö ja sen osake jäävät olemaan, vastaanottavan yhtiön antama jakautumisvastike tulee lähtökohtaisesti surrogaattina panttioikeuden piiriin aiemman osakkeen lisäksi. 3.5. Vähemmistöosakkeiden lunastaminen ja panttioikeus (OYL 18 luku) Osakkeiden lunastaminen sen seurauksena, että jokin osakkeenomistaja saa omistukseensa yli 9/10 yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä, on siinä mielessä sulautumistilanteihin rinnastuva, että menettely ei välttämättä edellytä yksittäisen osakkeenomistajan hyväksyntää tai edes myötävaikutusta. Vähemmistö- 15 Airaksinen Pulkkinen Rasinaho II 2010 s. 216. 16 Näistä tarkemmin Airaksinen Pulkkinen Rasinaho II 2010 s. 371 ss.
Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa 257 osakkeiden lunastus eroaa kuitenkin sulautumisesta siinä, että lunastusmenettelyssä osake ei katoa, vaan ainoastaan siirtyy lunastajan omistukseen. Vaikka osake ei katoakaan vähemmistöosakkeiden lunastuksessa, ei ole perusteltua katsoa, että panttioikeus lunastuksen kohteena olevaan osakkeeseen säilyisi lunastusmenettelyn jälkeenkin. 17 Panttioikeuden raukeamista vähemmistöosakkeiden lunastuksessa voidaan perustella myös sillä, ettei osakkeenomistaja-pantinantaja voi antaa pantinhaltijalle parempaa oikeutta kuin tällä itsellään on, toisin sanoen panttaus ei voi estää eikä rajoittaa lunastajan lunastusoikeutta. 18 Panttioikeuden säilyminen vähemmistöosakkeiden lunastuksessa heikentäisi lunastussäännöksen tavoitteiden (tytäryhtiön koko osakekannan saaminen enemmistöosakkaan omistukseen) saavuttamista. Panttioikeuden säilyminen ei olisi myöskään pantinhaltijan intressissä, koska lunastuksen jälkeen yksittäisen osakkeen likviditeetti on yleensä heikko, mikä vähentää panttioi keu den arvoa ja vaikeuttaa realisointia. Tämän johdosta panttioikeuden raukeaminen on nähdäkseni perusteltua myös silloin, kun lunastus (käytännössä poikkeuksellisesti) tapahtuu vähemmistöosakkeenomistajan aloitteesta. Koska tällöin kyse ei ole osakkeiden omistusoikeuden siirtymisestä osakkeenomistajan tahdosta riippumatta, asian selkiyttämistä de lege ferenda voitaisiin harkita. Panttioikeuden raukeaminen vähemmistöosakkeiden lunastustilanteessa ilmenee lakitekstistä ja sen perusteluista hieman vaikeaselkoisesti. OYL 18:11.3:n mukaan osakekirjan hallinta tuottaa laissa säädetyn lunastushinnan tallettamisen jälkeen ainoastaan oikeuden lunastushintaan. Esitöiden mukaan säännös rajoittaa muun muassa pantinsaajan oikeutta, vaikka tämä ei osakekirjan saadessaan olisikaan ollut tietoinen osakkeeseen kohdistuvasta lunastuksesta. 19 Pykälää vastaavasti myöskään osakekirjattoman osakkeen tai arvo-osuuden pantinhaltijalla ei tule olemaan oikeutta muuhun vastikkeeseen kuin lunastushintaan. 20 Vähemmistöosakkeenomistajien suojaksi OYL 16:13:ssä oikeutetaan sulautumista vastustanut osakkeenomistaja vaatimaan osakkeensa lunastamista käyvästä arvosta, jonka määrittää välimies pitkälti samalla tavoin kuin yllä käsitellyssä yleisessä vähemmistöosakkeiden lunastustilanteessa. Lunastushinnan maksaa vastaanottava yhtiö. Käytännössä sulautumiseen liittyvä lunastusmenettely merkitsee osakkeenomistajan oikeutta vaatia sulautumisvastike suoritettavaksi (osakkeiden tai muun omaisuuden sijasta) rahassa. On selvää, että osak- 17 Näin jo Havansi 1981 s. 145 146. 18 Tästä havainnosta kiitän lainsäädäntöneuvos Pekka Pulkkista. 19 HE 109/2005 vp uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi s. 177. 20 Tilanne, jossa panttioikeus raukeaa osakkeiden (pakko)lunastuksen yhteydessä on pitkälti analoginen lunastuslain (603/1977) nojalla tapahtuvan kiinteistön lunastuksen kanssa, ks. Tepora Kaisto Hakkola 2009 s. 313 314. Osakkeiden lunastusmenettely eroaa kuitenkin kiinteistön lunastuksesta siinä, että lunastushinta voidaan helposti maksaa pantinhaltijalle joko osakekirjan hallinnan tai osakeluetteloon tehdyn panttausmerkinnän perusteella tai tallettaa aluehallintoviranomaiselle maksutalletuslain (281/1931) mukaisesti, jolloin talletukseen oikeutetuksi velkojaksi voidaan ilmoittaa pantinhaltija.
258 Vesa Rasinaho keiden lunastushinta on myös tällaisessa lunastustilanteessa pantattujen osakkeiden surrogaattia ja on siten maksettava pantinhaltijalle. Vastaava lunastusmenettely liittyy myös jakautumismenettelyyn (OYL 17:13). Lunastusmenettelyyn liittyy prosessuaalinen kysymys siitä, voiko pantinhaltija tulla välimiesmenettelyn osapuoleksi esimerkiksi silloin, kun osakkeenomistajan intressi lunastushinnan maksimoimiseen on lunastajan ja lunastettavan läheisyyssuhteen vuoksi vähäinen. Kysymykseen saattaa vaikuttaa esimerkiksi alla käsitelty tapauksen KKO 1995:213 merkityksen arviointi. Kysymystä ei voida käsitellä tässä enempää. 3.6. Yritysmuodon muutos ja panttioikeus (OYL 19 luku) Yritysmuodon muutoksessa osakeyhtiö muuttuu toisenlaiseksi oikeushenkilöksi eli henkilöyhtiöksi (ay, ky) tai osuuskunnaksi. Luonnollisen henkilön omistama yhdenyhtiö voi myös jatkaa toimintaansa yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Yritysmuodon muutos edellyttää muun muassa kaikkien osakkeenomistajien suostumusta ja sulautumista vastaavan velkojiensuojamenettelyn läpikäyntiä. Jäsenyyden osuuskunnassa ja henkilöyhtiön yhtiömiesosuuden on katsottu olevan panttikelvottomia. Jos osuuskunnan osuudet kuitenkin ovat luovutettavissa (esimerkkinä niin sanotut sijoitusosuudet; ilmeisesti myös sellaisten osuuskuntien muutkin osuudet, joissa jäsenyys on osuuskuntalain (1488/2001) 3:2.2:n mukaisesti avoin kaikille), ne ovat myös panttauskelpoisia. 21 Selvää on, ettei myöskään osakeyhtiön jatkaessa toimintaansa yksityisenä elinkeinonharjoittajana synny mitään sellaista»yhtiöosuutta», joka voisi olla surrogaattina. Edellä sulautumisen yhteydessä käsitellyn mukaisesti vaikuttaa vahvasti siltä, ettei myöskään yhtiön omaisuus, joka siirtyy muutoksessa osuuskunnalle, henkilöyhtiölle tai elinkeinonharjoittajalle, ole surrogaattiomaisuutta. Tällöin panttioikeuden haltijan oikeussuojakeinoksi jääneekin pantinantajan lojaliteettivelvollisuuteen tai sopimusoikeudellisiin sanktioihin luottaminen. Koska yritysmuodon muutos edellyttää aina osakkeenomistajien yksimielisyyttä, osakkeenomistaja-pantinantaja voi aina estää pantinhaltijan oikeutta heikentävän muutoksen. Toisin toimiminen synnyttää helposti vahingonkorvausvelvollisuuden ja/ tai täyttää rikoslain 28:12:n (769/1990) tunnusmerkistön. 3.7. Osakeyhtiön purkaminen ja panttioikeus (OYL 20 luku) Osakeyhtiön purkaminen voidaan käytännössä toteuttaa kahdella eri tavalla. Yhtiön selvitysmies voi osana selvitysmenettelyä realisoida kaiken yhtiön omai- 21 Havansi 1992 s. 91 92. Havansi katsoo panttauskelpoisten osuuksien osalta, että osakeyhtiön muuttaessa yritysmuotoaan panttioikeus säilyy kohdistuen uuden yritysmuodon vastaaviin yhtiöosuuksiin; Havansi 1981 s. 274 alaviite 27.
Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa 259 suuden ja jakaa jäljelle jääneen nettovarallisuuden osakkeenomistajille näiden omistuksen (tai yhtiöjärjestyksessä määrätyn) mukaisessa suhteessa. Vaihtoehtoisesti selvitystilassa jako-osuutena osakkaille voidaan antaa yhtiön omaisuus sellaisenaan. Etenkin jos jälkimmäiseen purkuun liittyy (sopimusperusteinen) yhtiön velkojen siirtäminen osakkeenomistajien vastattavaksi, järjestelyn lopputulos on hyvin lähellä tytäryhtiösulautumista. Yhtiön purkautuminen on OYL:ssa määritelty varojenjakotavaksi (OYL 13:1.1:n 4 kohta), ja se rinnastuu siten esimerkiksi osingonjakoon tai osakepääoman palautukseen. Ainakin silloin, kun purkujako-osa on rahaa, jako-osa tulisi katsoa osakkeiden surrogaattiomaisuudeksi. Kuten edellä varojenjaon yhteydessä on esitetty, sääntelyn pitämiseksi yksinkertaisena ja ennakoitavana lienee perusteltua pitää koko purkujako-osaa panttisurrogaattina, vaikka purkautuvalla yhtiöllä olisikin ollut voittovaroja, jotka olisi voitu jakaa osakkeenomistajalle tuottona pantinhaltija sivuuttaen. Sinällään OYL:ssa sallitaan nykyisin yhtiön jakavan osinkoa selvitystilan aikana, jolloin selvitystilassa oleva yhtiö voisi panttiesineen tuoton olettamasäännöstä sovellettaessa jakaa ensin voittovarat osinkona osakkeenomistajalle ja loput varat purkujako-osana pantinhaltijalle panttisurrogaattina. Jos jako-osana on yhtiön varallisuus sellaisenaan, tilanne on ongelmallisempi. Edellä on esitetty perusteluja sille, miksei sulautumisessa sulautuvan yhtiön omaisuutta voitaisi pitää osakkeiden surrogaattina. Kun kokonaan omistetun tytäryhtiön purkaminen johtaa materiaalisesti hyvin samankaltaiseen tilanteeseen kuin tytäryhtiösulautuminen, voitaisiin ajatella, että lopputuloksen tulisi olla samanlainen myös pantinhaltijan kannalta. Tytäryhtiön purkamisen ja tytäryhtiösulautumisen erilaista lopputulosta pantinhaltijan kannalta voidaan perustella edellä mainitun purkujako-osan kohtelun vakiintuneella tulkinnalla, toisin sanoen käytännössä sillä, että purkujakoosa maksetaan osakkeenomistajalle (ja panttaustilanteessa pantinhaltijalle), kun taas sulautumisessa sulautuvan yhtiön omaisuus siirtyy vastaanottavalle yhtiölle. Se, että tytäryhtiösulautumisessa osakkeenomistaja ja vastaanottava yhtiö ovat sama taho, on tämän tulkinnan kannalta sattuma, joka ei voi vaikuttaa asian oikeudelliseen arviointiin. Surrogaattiperiaatteen soveltamista tytäryhtiönkin purkamiseen voidaan perustella myös muun muassa selvitystilaan määritelmän mukaisesti sisältyvällä velvollisuudella selvittää (hankkia tieto, maksaa tai järjestää muulla tavoin) yhtiön varat ja vastuut ennen jako-osan maksamista, jolloin myös varojen hallinnan luovutus panttivelkojalle on sulautumistilannetta helpompaa. Myöskään oikeusvarmuus ei puolla yhtiön purkamisen erilaista kohtelua sen perusteella, onko purkujako-osa rahaa, muuta omaisuutta vai liiketoimintakokonaisuus. Kun purkujako-osa tulee maksaa osakekirjallisessa yhtiössä osakekirjaa vastaan tai osakekirjattomassa yhtiössä osakeluettelomerkintöjen perusteella, yhtiölle tulisi edellä mainittuja sulautumistilanteita vastaavasti yleensä olla
260 Vesa Rasinaho mahdollista selvittää pantinhaltija. Jos esimerkiksi osakeluettelomerkinnän tekeminen on laiminlyöty asianmukaisesta denuntiaatioilmoituksesta huolimatta, yhtiö ei saane purkujako-osan osalta maksusuojaa. Tosin yhtiön purkautuessa sillä ei useinkaan enää ole mahdollisuutta suorittaa uudelleen virheellisesti maksettua jako-osaa, ellei se saa kyseistä maksua takaisin haltuunsa. Ajatus koko liiketoimintaomaisuuden hallinnan siirtämisestä pantinhaltijalle on usein epäkäytännöllinen. Tytäryhtiön purkutilanteessa saattaa olla pantinhaltijankin intressissä esimerkiksi sopia osakepantin korvautumisella varoihin kohdistuvalla yrityskiinnityksellä. Jos purkujako-osa sisältää kiinteää omaisuutta, pantinhaltijan oikeuden turvaaminen edellyttää kiinteistökiinnityksen perustamista tällaiseen omaisuuteen ennen jako-osan maksamista. Periaatteessa kiinteistökiinnityksen kulujen sälyttäminen purkautuvan yhtiön maksettavaksi saattaa olla ongelmallista, vaikkakin kiinnityksen hakeminen on nykyisin varsin yksinkertaista ja edullista. Kiinteän omaisuuden jakamiseen purkujako-osana saattaa muutenkin liittyvä esineoikeudellisia ongelmia samoin kuin edellä viitattuun kiinteän omaisuuden antamiseen sulautumisvastikkeena. On kuitenkin selvää, että kiinteän omaisuuden luovutus purkujako-osana on maakaaren (540/1995) tarkoittama luovutussaanto ja edellyttää siten aina maakaaren muotomääräysten noudattamista. 4. Velkojiensuojamenettely ja panttioikeus Edellä kuvattuihin yritysjärjestelyihin ja sidotun oman pääoman alentamiseen liittyy yleensä OYL:ssa säädetty velkojiensuojamenettely, jonka mukaisesti menettelyn kohteena olevan yhtiön velkojilla on oikeus vastustaa menettelyä (OYL 14:4, 16:6, 17:6 ja 19:7). Yhtiöllä on oikeus torjua velkojan vastustus maksamalla velka (edellyttäen että velka on erääntynyt tai velkoja hyväksyy ennenaikaisen maksun) tai antamalla»turvaava vakuus». Viimeksi mainittua ei ole tarkemmin määritelty OYL:ssa. Vakuusarvoltaan riittävä panttioikeus lienee yksi tyypillinen turvaavan vakuuden muoto. 22 Tällaiseen torjuntavakuuteen saattaa liittyä muun muassa se ongelma, että vakuus on annettu vanhasta velasta, jolloin takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) 14 :n säännös näyttäisi sanamuotonsa mukaisesti tulevan siihen sovellettavaksi. Myös muut takaisinsaantiperusteet saattavat tulla kyseeseen, jos yhtiö on vakuutta antaessaan maksukyvytön. Tilannetta saatetaan tällöin arvioida myös rikoslain 39:6:n mukaisena velkojansuosintana. Takaisinsaantisäännösten lähtökohtaista soveltumattomuutta torjuntavakuuksiin voidaan perustella muun muassa sillä, että vastustusoikeus on lähtökohtaisesti kaikilla 22 Airaksinen Pulkkinen Rasinaho II 2010 s. 127 129.
Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa 261 yhtiön velkojilla, joiden saatava on syntynyt ennen kuulutuksen antamista sekä joissain tilanteissa myös tämän jälkeen syntyneiden julkisoikeudellisten saatavien velkojilla. Asiaa voidaan luonnollisesti arvioida toisin, jos menettely on aloitettu nimenomaisessa tarkoituksessa mahdollistaa vakuuden antaminen. Väärinkäytösriski korostunee tilanteessa, jossa velkoja kuuluu yhtiön lähipiiriin. 23 Takaisinsaantisäännösten soveltumattomuutta torjuntavakuuksiin voidaan perustella myös sillä, että takaisinsaantisäännöksiä tulisi yleensä tulkita suppeasti. 24 Ratkaisu KKO 2002:114, jossa pankin pelko velan takaisinmaksun palautumisesta takaisinsaannissa ei riittänyt perusteeksi kieltäytyä panttiobjektin palauttamisesta, näyttäisi viittaavan siihen, ettei takaisinsaantiriski oikeuta velkojaa kieltäytymään vakuudesta myöskään velkojiensuojamenettelyssä. Erityisesti siinä poikkeuksellisessa tilanteessa, että menettelyä vastustaneen velkojan saaminen olisi jo erääntynyt, maksu on todennäköisesti velkojalle turvallisempi vaihtoehto kuin vakuus. 25 Siten olisi perusteltua katsoa, ettei erääntyneen saamisen velkojan vastustusoikeutta voida torjua antamalla turvaava vakuus, vaan ainoastaan maksamalla velka. Jos esimerkiksi oikeuskäytännön tai lainmuutoksen johdosta selkiytyy, ettei torjuntavakuuteen liity erityisiä takaisinsaantiongelmia, tilanne saattaa olla erilainen. Tällöinkin velkojan oikeutta vaatia maksua voidaan toki perustella saatavan erääntyneisyydellä; tällöinhän torjuntavakuuden saanut velkoja voisi välittömästi aloittaa vakuuden realisointitoimenpiteet. 5. Omat osakkeet ja panttaus 5.1. Aluksi Suhtautuminen omiin osakkeisiin osakeyhtiöoikeudessa on muuttunut olennaisesti viime vuosikymmeninä. Aiemman torjuvan suhtautumisen sijasta omien osakkeiden hankintaa pidetään nykyään sallittuna varojenjakotapana pitkälti samoin edellytyksin kuin osingonjakoakin. Seuraavassa ei käsitellä omien osakkeiden pantiksiottoon liittyviä kysymyksiä, vaan tilanteita, joissa yhtiön haltuun tulee osakkeita, jotka on jo aiemmin pantattu kolmannelle. 26 Yhtiö voi hankkia tai lunastaa pantiksi annettuja omia osakkeita OYL 15 luvun säännösten mukaisesti, saada omia osakkeita sulautumisen tai muun yritysjärjestelyn seurauksena, ostaa yhtiön saamisesta ulosmitatun oman osakkeen- 23 Airaksinen Pulkkinen Rasinaho II 2010 s. 128. 24 Suppeasta tulkinnasta esim. Kaisto, Janne:»Pantti tai muu vakuus.» Suomalainen lakimiesyhdistys 2006 s. 49 ja siinä viitattu kirjallisuus. 25 Tuomisto, Jarmo: Takaisinsaannista. Talentum 2002 s. 415. 26 Omien osakkeiden pantiksiotosta ks. esimerkiksi Airaksinen Pulkkinen Rasinaho II 2010 s. 205 ss. Ks. myös Airaksinen Pulkkinen Rasinaho I 2010 s. 649 sekä Havansi 1979 s. 334 omien osakkeiden pantiksiannosta esitetty.
262 Vesa Rasinaho sa huutokaupassa tai saada pantiksi annetun osakkeen vastikkeetta (OYL 15:2). Yhtiö voi lunastaa pantatun osakkeensa myös OYL 3:7:n mukaisen yhtiöjärjestykseen otetun lunastuslausekkeen nojalla. 27 Yhtiöjärjestyksessä oleva lunastustai hankintaehtomääräys (OYL 15:10) voi myös oikeuttaa tai velvoittaa yhtiön hankkimaan tai lunastamaan oman osakkeensa. Hankinta eroaa lunastuksesta OYL:n käsitteistössä siinä, että lunastustilanteissa osakkeen omistajan on pakko luovuttaa osakkeensa, kun taas hankinta edellyttää aina luovuttajan suostumusta. Osakkeiden lunastuksen käsite on ongelmallinen siinä mielessä, että lunastus-termiä käytetään OYL:ssa myös osakkeiden luovutustilanteisiin soveltuvan lunastuslausekkeen (OYL 3:7) sekä edellä käsiteltyjen sulautumiseen, jakautumiseen ja 9/10 enemmistöomistukseen liittyvien lunastustilanteiden yhteydessä, jolloin käsitteen merkitys on osaksi erilainen. 5.2. Omien osakkeiden hankinta Tehokkaasti perustettu panttioikeus säilyy lähtökohtaisesti voimassa ainakin kaikissa niissä tilanteissa, joissa yhtiö hankkii tai muuten vastaanottaa omia osakkeitaan luovuttajan suostumuksella, ellei pantinhaltijan kanssa nimenomaisesti sovita toisin. Yhtiön hankkiessa pantattuja omia osakkeitaan se voinee saada saantosuojaa pantinhaltijaa vastaan samoin perustein kuin kuka tahansa muu osakkeiden siirronsaaja, toisin sanoen lähinnä vilpittömän mielensä perusteella. Kun yhtiö ei voine olla vilpittömässä mielessä sille tehdyn denuntiaatioilmoituksen suhteen, vilpittömän mielen suoja tullee kyseeseen lähinnä osakekirjallisissa yhtiöis sä, joissa yhtiö saa haltuunsa osakekirjan. Jos yhtiö hankkii omia osakkeitaan vastikkeellisesti OYL 15 luvun säännösten mukaisesti, osakkeita rasittava panttioikeus on huomioitava hankintapäätöstä tehtäessä ja täytäntöönpantaessa. Koska omien osakkeiden hankinta on laillinen varojenjakotapa, eikä ylihinnan maksaminen omista osakkeista tee hankinnasta sinällään laitonta varojenjakoa, panttirasituksen huomiotta jättäminen hinnoittelussa ei tee hankinnasta laitonta. Sitä vastoin täyden hinnan maksaminen yhden osakkeenomistajan pantatuista osakkeista saattaa olla OYL 1:7:n yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista. 28 27 Tilanteesta, jossa lunastusoikeuden rasittaman osakkeen siirronsaaja panttaa osakkeen edelleen ks. Havansi 1979 s. 369 ss. 28 Airaksinen Pulkkinen Rasinaho II 2010 s. 141. Eri asia on, että omien osakkeiden hankkiminen, etenkin ylihintaan, saattaa johtaa yhtiön tyhjentämiseen ja sitä kautta osakepantin arvon vähenemiseen. Ks. Havansi 1992 s. 330 331.
Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa 263 5.3. Omien osakkeiden lunastus Osakeyhtiölain 15 luvun mukaiset osakkeiden lunastustilanteet eroavat pantinhaltijan aseman kannalta osakkeiden hankinnasta ja muista luovuttajan vapaaehtoisista osakedisponoinneista, joissa panttioikeuden pysyvyys on perusteltua. Lunastustilanteissa, joissa luovuttajan on pakko luovuttaa osakkeensa, olisi ongelmallista, jos luovutusvelvollisuutta voitaisiin laimentaa tai kiertää panttaamalla osakkeet. Tässä mielessä yhtiön omien osakkeiden lunastaminen on samassa asemassa kuin edellä käsitelty OYL 18 luvun mukainen vähemmistöosakkeiden lunastaminen, jonka myös vakiintuneesti katsotaan rauettavan panttioikeuden. Yksi tyypillinen OYL:ssa säädetty lunastustilanne on OYL 15:9:n mukaisesti omien osakkeiden vastikkeeton lunastaminen osakkeiden yhdistämiseksi (niin sanottu»reverse split»). Säännöksen mukaisen lunastuksen tarkoituksena on vähentää yhtiön osakkeiden lukumäärää vaikuttamatta osakkeenomistajien keskinäiseen omistussuhteeseen ja tosiasiallisiin taloudellisiin oikeuksiin. Osakkeiden yhdistämisen lopputuloksena yksittäisen osakkeen arvon tulisi kasvaa yhdistämissuhdetta vastaavasti. Jos yhtiö siten lunastaa esimerkiksi 9/10 osakkeistaan, lunastamatta jääneiden osakkeiden arvo lähtökohtaisesti kymmenkertaistuu. Tällöin se, että yhtiön lunastamiin, pantattuihin osakkeisiin kohdistunut panttioikeus säilyisi voimassa, synnyttäisi pantinhaltijalle perusteetonta etua. Osakkeiden yhdistämissäännöstä olisikin syytä tulkita siten, että panttioikeus lunastettuihin osakkeisiin raukeaa ja kohdistuu tulevaisuudessa ainoastaan lunastamattomiin osakkeisiin, joiden arvon tulisi menettelyn johdosta kasvaa vastaavasti. Tällöin pantinhaltijan taloudellinen asema ei järjestelyssä heikkenisi muodollisesta panttioikeuden supistumisesta huolimatta. Vastaava tilanne voi syntyä myös muissa lunastustilanteissa, joiden seurauksena lunastamatta jääneiden osakkeiden arvo kasvaa. Jos osakkeet lunastetaan vastikkeellisesti, lunastusvastike olisi edellä esitetyn valossa luonnollisesti pääomanpalautukseen rinnastuvaa panttisurrogaattia, joka tulisi suorittaa pantinhaltijalle. Edellä esitetyn mukaisesti omien osakkeiden vapaaehtoinen hankinta ja osakkeenomistajan tahdosta riippumaton lunastus ovat pantinhaltijan kannalta eri asemassa, vaikka molemmista säädetäänkin OYL 15 luvussa. Omien osakkeiden hankinta ei yleensä raueta panttioikeutta kuten muukaan vapaaehtoinen kauppa, kun taas lunastuksessa panttioikeus raukeaa korvautuen pantinhaltijan oikeudella panttisurrogaattiin, toisin sanoen osakkeiden lunastushintaan. 5.4. Lunastuslauseke ja lunastusehtolauseke Poikkeuksena edellä muista lunastustilanteista esitettyyn katsoisin, että panttioikeuden tulisi pysyä voimassa yhtiön lunastaessa osakkeen yhtiöjärjestykseen
264 Vesa Rasinaho otetun OYL 3:7:n mukaisen lunastuslausekkeen nojalla. 29 Panttioikeuden raukeaminen yhtiöjärjestyksen lunastuslauseketta sovellettaessa johtaisi huomattaviin tulkintaongelmiin muun muassa koska lunastuslausekkeen mukainen lunastushinta on yleensä kauppahinta, jota panttirasitus alentaa. Panttioikeuden raukeaminen lunastuslauseketta sovellettaessa edellyttäisi, että lunastushintana maksettaisiin osakkeen panttioikeuden rasittamaton arvo. Tämän määrittäminen olisi usein vaikeaa. Panttioikeuden pysyvyyttä lunastuslauseketta sovellettaessa voidaan perustella myös sillä, että lunastuslausekkeen soveltaminen edellyttää aina luovuttajan luovutustoimia, eikä se siten koskaan ole täysin luovuttajasta riippumaton. Lunastuslausekkeen käytössä ei siten olisi kyse panttioikeuden rauettavasta»pakkolunastuksesta» vaan väliintulosta vapaaehtoiseen luovutukseen. Lunastuslausekkeen ja muiden tilanteiden erilaisuus korostaa»lunastus»- termin käytön ongelmallisuutta eri yhteyksissä. Osakeyhtiölaissa tehty jako hankintaan (vapaaehtoinen kauppa) ja lunastukseen (osakkeiden pakko-otto) on nähdäkseni sinällään selkeä, etenkin kun lunastus-sana on lähellä useille tuttua pakkolunastus-sanaa, jota se monella tavoin muistuttaakin. Tästä eroavan yhtiöjärjestykseen otetun lunastuslausekkeen nimen muuttamista hankaloittaa kuitenkin käsitteen vahva vakiintuminen. Edellä kuvatusta OYL 3:7:n mukaisesta yhtiöjärjestykseen otettavasta lunastuslausekkeesta, joka oikeuttaa lunastamaan osakkeita siirron yhteydessä, eroaa OYL 15:10:n mukainen lunastusehtolauseke, joka oikeuttaa (tai velvoittaa) yhtiön lunastamaan omia osakkeitaan yhtiöjärjestyksen kyseisessä määräyksessä määriteltyjen edellytysten täyttyessä. Koska lunastusehtolausekkeen tarkoituksena on mahdollistaa osakkeiden ehdoton»takaisinotto», ei tässäkään ole perusteltua, että panttioikeus jäisi lunastuksen ulkopuolelle. Osakkeiden vastikkeellisissa lunastustilanteissa vaikuttaa selvältä, että osakkeiden lunastushinta tulee lunastetun osakkeen surrogaatiksi ja on siten suoritettava pantinhaltijalle. Myös OYL 15:10:ään perustuva osakkeiden hankintalauseke, joka oikeuttaa tai velvoittaa yhtiön hankkimaan osakkeita muttei velvoita osakkeenomistajaa luovuttamaan osakettaan, rinnastuu vapaaehtoisiin luovutuksiin, eikä sen soveltaminen siten johda panttioikeuden raukeamiseen. Osakeyhtiölaissa voitaisiin de lege ferenda harkita selvennettäväksi sitä, että osakkeiden lunastustilanteet (lukuun ottamatta OYL 3:7:n mukaista lunastuslauseketta) rauettavat panttioikeuden. 30 29 Panttioikeus luonnollisesti raukeaa aina, jos yhtiö hankkii omia osakkeitaan panttirealisaatiossa. 30 OYL 15:9:n yhdistämissäännös kaipaisi täsmennystä myös julkisten yhtiöiden omia osakkeita koskevan 1/10 omistusrajan osalta, ks. Airaksinen Pulkkinen Rasinaho II 2010 s. 178 179.
Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa 265 5.5. Panttina olevien omien osakkeiden mitätöinti On selvää, ettei yhtiö yleensä voi mitätöidä omia osakkeitaan OYL 15:12:n mukaisesti, jos osakkeisiin kohdistuu ulkopuolisen panttioikeus. Tällainen mitätöinti olisi helposti rikoslain 28:12:n (Vakuusoikeuden loukkaus) vastaista ja saattaisi muun muassa aiheuttaa yhtiön vahingonkorvausvelvollisuuden pantinhaltijaa kohtaan. Kun yhtiö yleensä lienee tietoinen omistamiinsa osakkeisiin kohdistuvista panttioikeuksista, myös rikostunnusmerkistön edellyttämä tahallisuus täyttynee tällaisissa tilanteissa usein. Selkeintä saattaisi olla kieltää yksiselitteisesti panttina olevien omien osakkeiden mitätöiminen sekä mahdollistaa mitätöintipäätöksen moittiminen. Tosin tällöinkin ongelmaksi voisi muodostua mahdollisesti tehdyn osakkeiden mitätöinnin rekisteröinnin peruuttamisesta syntyvät seurannaisvaikutukset. Rekisteröityjen osakkeiden määrän lisääminen lienee kuitenkin vaikutuksiltaan vähäisempi toimenpide kuin esimerkiksi jo rekisteröityjen osakkeiden ja mahdollisesti sivullisille luovutettujen osakkeiden jälkikäteinen poistaminen rekisteristä. Eri asemassa saattaa olla yhtiön omien osakkeiden hankinta sen ollessa perustellusti tietämätön osaketta rasittavasta panttioikeudesta. Jos yhtiö tällöin saa saantosuojaa omiin osakkeisiin yleisten esineoikeudellisten periaatteiden mukaisesti (vilpittömän mielensä ja asianmukaisen julkivarmistuksen nojalla), yhtiön osakesaanto saattaa rauettaa panttioikeuden. Tällöin osakkeiden hankintaa seuraavan mitätöimisenkään ei pitäisi aiheuttaa sille oikeudellisia seuraamuksia. 6. Arvo-osuusjärjestelmään siirtyminen Osakeyhtiön siirtyminen arvo-osuusjärjestelmään saattaa myös olla vaarallista pantinhaltijalle, etenkin jos panttiosakkeista ei ole annettu osakekirjoja. Varsinkin hajaomisteisessa yhtiössä päätös arvo-osuusjärjestelmään liittymisestä voidaan tehdä pantinantajasta riippumatta. Pantinhaltijaa suojaa arvo-osuusjärjestelmään liittymisessä OYL 4:8:n säännös, jonka mukaisesti pantinhaltija voi ilmoittaa aiemman panttioikeutensa kirjattavaksi arvo-osuustilille osakkeenomistajasta riippumatta. Jos osakkeenomistaja ei itse siirrä osakkeitaan arvo-osuusjärjestelmään, pantinhaltija voi jopa vaatia arvo-osuustilin avaamista osakkeenomistajan nimissä ja panttioikeuden kirjaamista tilille saadakseen panttioikeutensa asianmukaisesti kirjatuksi arvoosuusjärjestelmään. 31 Arvo-osuusjärjestelmään liittyminen muodostuu ongelmalliseksi, jos yhtiö tai pantinantaja ei ilmoita liittymisestä pantinhaltijalle tai tämä muuten tule tietoiseksi asiasta, eikä siten käytä OYL 4:8:n mukaisia oikeuksiaan. Osakeyhtiö- 31 Airaksinen Pulkkinen Rasinaho I 2010 s. 220.
266 Vesa Rasinaho laissa ei ole nimenomaista säännöstä, joka erikseen velvoittaisi yhtiötä ilmoittamaan arvo-osuusjärjestelmään siirtymisestä pantinhaltijalle, vaikka panttaus ja pantinhaltijan tiedot olisivat yhtiön tiedossa. Vaikka OYL 4:7:ssä nimenomaan säädetään osakkeisiin kohdistuvien»muiden oikeuksien» kirjaamisohjeistuksesta, pykälässä velvoitetaan yhtiö tekemään ilmoitus ainoastaan osakkeenomistajille. Pantinhaltijan suojaaminen OYL 4:7:n säännöksellä edellyttäisi sen tulkitsemista sanamuotonsa vastaisesti. 32 Osakekirjallisessa yhtiössä pantinhaltijaa suojaa OYL 4:8.2:n mukainen velvollisuus luovuttaa osakekirja tilinhoitajayhteisölle arvo-osuusjärjestelmään kirjautumisen yhteydessä. Denuntiaatiopanttaustilanteessa panttauksen pitäisi nykyisin ilmetä osakeluettelosta, mutta panttausmerkintä saattaa tehokkaan denuntiaatioilmoituksen tekemisestä huolimatta hyvin olla jäänyt tekemättä (ks. edellä sulautumisvastikkeen vastaanottamisesta esitetty). Arvo-osuusjärjestelmään siirtymistä koskevien säännösten kirjoitustapa (erityisesti OYL 4:8.2 erillisestä pantinhaltijan oikeuden kirjaamisesta) viittaa siihen, ettei pantinhaltijan oikeutta olisi tarpeen kirjata osakkeenomistajan oikeuden kirjaamisen yhteydessä, vaikka panttaus ilmenisi osakeluettelosta tai muualta kirjaamista tehtäessä. Jos näin on, kyseessä on nähdäkseni periaatteessa merkittävä puute pantinhaltijan oikeussuojassa. AOTL 26 :n mukaan arvo-osuustilille kirjattu saanto ja arvo-osuuteen kohdistuva arvo-osuustilille kirjattu oikeus saa etusijan suhteessa saantoon ja oikeuteen, jota ei ole kirjattu tilille. Aiemmin syntynyt saanto tai oikeus saa kuitenkin etusijan myöhempään nähden muun muassa jos myöhempään saantoon tai oikeuteen vetoava saannon hetkellä tai oikeuden saadessaan tiesi tai hänen piti tietää aikaisemmasta saannosta tai oikeudesta. Jos aiemman pantinhaltijan oikeutta loukaten arvo-osuusjärjestelmään siirretty oikeus siirtyy vilpittömässä mielessä olevalle kolmannelle, syntyy kollisio näiden kahden välillä. Aiempi pantinhaltija on sinällään vilpittömässä mielessä ja on myös tehokkaasti julkivarmistanut panttioikeutensa ennen arvo-osuusjärjestelmään liittymistä. Pantinhaltijan oikeus on myös oikeusperusteeltaan aiempi (aikaprioriteetti). Sen sijaan osakkeen uusi omistaja voi vedota vilpittömän mielensä lisäksi arvo-osuusjärjestelmän julkiseen luotettavuuteen. Jos aiempaa pantinhaltijaa suojattaisiin, arvo-osuusjärjestelmän julkinen luotettavuus ei toteutuisi. Käsittääkseni arvo-osuusjärjestelmän julkisesta luotettavuudesta on seurattava, että arvo-osuusjärjestelmään liittyminen rauettaa aiemman panttioikeuden, jos pantinhaltija ei vetoa ajoissa OYL 4:8:ään, riippumatta siitä, mistä pantinhaltijan laiminlyönti johtuu. 32 Ks. myös Euroclear Finland Oy:n (entinen Suomen Arvopaperikeskus) säännöt, voimassa 18.1.2010 alkaen, kohdat 3.2.4 3.2.10. Niiden mukainen velvollisuus ilmoittaa siirtymisestä virallisessa lehdessä (kohta 3.2.7) lienee usein teoreettinen parannus pantinhaltijan tiedonsaantioikeuteen. Ks. myös kohta 3.2.9, jossa poikkeamiselle säännöistä ei ole asetettu edellytykseksi pantinhaltijoiden suostumusta.
Panttioikeus osakkeeseen yhtiöoikeudellisissa muutostilanteissa 267 7. Vaikutusvallan väärinkäyttö ja panttioikeus Edellä mainittujen yhtiön omien osakkeiden lunastustilanteiden, lunastuslausekkeen ja vähemmistöosakkeiden lunastuksen lisäksi osakkeiden lunastaminen saattaa tulla kyseeseen OYL 23 luvun mukaisessa vaikutusvallan väärinkäyttötilanteessa. Siinä osakkeiden lunastusvelvollisuus ei ole yhtiöllä vaan vaikutusvaltaansa väärinkäyttäneellä osakkeenomistajalla. Mainitun luvun mukainen lunastus edellyttää aina väärinkäytöksestä kärsineen osakkeenomistajan aloitetta. Koska OYL 23 luvun mukaisen lunastuksen tarkoituksena on varmistaa, että osakkeenomistajan osakkeen arvoa ei voida alentaa väärinkäytöksellä, vaikuttaisi perustellulta, että myös pantinhaltija hyötyisi säännöksestä. Täten lunastushinnan tulisi olla panttioikeudesta vapaa osakkeen käypä arvo (kuten 23:1.2:ssa säädetään) ja lunastushinta tulisi panttioikeuden surrogaatiksi. Tässä mielessä 23 luvun mukainen lunastus on rinnasteinen edellä käsiteltyyn 18 luvun mukaiseen vähemmistöosakkeenomistajien vaatimuksesta tapahtuvaan lunastukseen. 8. Panttioikeuden haltijan yhtiöoikeudelliset suojakeinot Panttioikeuden haltijaa suojaavat useat yleiset siviili- ja rikosoikeudelliset säännökset. Tällaisia ovat muun muassa pantinantajan lojaliteettivelvollisuus sekä rikoslain 28:12:n mukainen vakuusoikeuden loukkauksen kriminalisointi. Myös panttaussopimuksessa, velkasopimuksessa, jonka vakuutena pantti on, tai muussa sitoumuksessa on saatettu sopia pantinantajan oikeuksista, joiden rikkominen synnyttää sopimusperusteisen vastuun. Tällaiset yleiset pantinhaltijan suojanormit saattavat hyvinkin tulla sovellettavaksi myös yhtiöoikeudellisissa suhteissa. Siten OYL:n mukainenkin toiminta saattaa merkitä lojaliteettivelvollisuuden rikkomista tai muuta sopimusrikkomusta tai jopa olla rikosoikeudellisesti sanktioitua. Käytännössä pantinhaltijat suojaavat asemansa usein hyvin kattavasti panttaus- tai velkasopimuksiin otettavilla määräyksillä. Yritysrahoitussopimuksissa on esimerkiksi tavanomaista kieltää kaikki muut kuin nimenomaisesti sallitut sulautumiset ja muut yritysjärjestelyt. Siten jo pantinhaltijan asemaan mahdollisesti vaikuttavan sulautumismenettelyn aloittaminen josta kestää vielä noin neljä kuukautta täytäntöönpanoon ilman velkojan suostumusta saattaa merkitä sopimusrikkomusta ja oikeuttaa velkojan irtisanomaan lainan ja vaatimaan välitöntä takaisinmaksua. Tällaiset kovenantit estävät käytännössä väärinkäytökset, kun pantattuna on koko yhtiön osakekanta tai pantinhaltijan sopimuskumppanilla muuten on määräysvalta yhtiössä. Tämä lienee keskeinen syy sille, ettei panttioikeuden ja osakeyhtiölain välisestä suhteesta ole juurikaan oikeus-