Turkki 18. - 28.5.2000 Juha Piipponen, Jukka Ihanus, Kari Haataja, Hannu Palojärvi 18.5. KHa lähti ajamaan Istanbulista töiden jälkeen klo 16 kohti Ankaraa ja ensimmäisenä kohteena oli 70km Ankaran pohjoispuolella oleva Kizilkahamamin kaupunki ja sen läheisyydessä oleva Soguksun metsäinen luonnonpuisto. Alue kuuluu vielä Mustanmeren vuoristoalueeseen ja on siten lähinnä mänty- ja kuusimetsikköä. Aika kalliista kylpylähotellista otettu rauhallinen huone takasivat hyvät unet. Ajoa 376km eikä mainittavia lajeja. Retken lajimäärä 6. 19.5. KHa nousi ylös klo 5.50 ja suuntasi suoraan luonnonpuistoon kolmeksi tunniksi ennen aamiaista. Kiertelyä aluksi laaksossa sen alaosan rinteillä, josta siirtyminen rinteiden puoliväliin ylösvievän tien varteen ja lopuksi laakson länsipään yläpuolelle olevalle ylätasanteelle, josta oli hyvä näkymä yli koko laakson. Alue tuotti joukon lajeja, joita ei näe Turkin etelärannikolla tai siellä käytävät biotoopit edistavat erilaista lajistoa. Luonnonpuiston erikoisuus on siellä vielä pesivät korppikotkat ja KHa onnistui näkemään laakson pohjoisosan yllä kaartelevan munkkikorppikotkan. Myös alueella pesivä mustahaikara kaarteli laakson yllä, samoin pikkukotka. Metsälajistoa edustivat 2 sepelkyyhkyä, 2 käkeä, vihertikka, pesällä ollut käpytikkapari, 2 kangaskiurua, metsäkirvinen, 2 punarintaa, kymmeniä kulorastaita, 4 tiltalttia (ssp brevirostris), 5+ tulipäähippiäistä, 4 punarintanakkelia, useita närhiä (ssp krynicki), 3 nokkavarpusta, ainakin 3 keltahemppoa, viherpeippo, 6k leppälintua (ssp samanisicus), 3 pikkukäpylintua, 3 laulavaa peltosirkkua, joiden laulu muistutti varsin paljon keltasirkun laulua. KHa erehtyikin jo luulemaan laulajaa keltasirkuksi (harvinainen täällä) ennen kuin lintu näyttäytyi. KHa palasi hotellille aamiaiselle sekä virkistäytymään suihkussa. Klo 10 auto oli jo matkalla kohti Ankaraa. Heti Kizilkahamamin eteläpuolellä näkyi pikkukorppikotka ja harakka läheisen kaatopaikan luona. Vanhaa teurastamoa ei enää ole. Jokivarressa oli ruostesorsa. Pysähtyminen lähelle Cestepea (15km etelään kylpyläkaupungista), kun tien itäpuolella näkyi mukavannäköisen pieni kosteikko. 2 mustahaikaraa, 2kv ruskohaikara, 2 yöhaikaraa ja lähellä lennelleet kalliopääskyt olivat mainittavimmat. Sitten olikin yhtä ajoa suoraan Ankaran ohi noin 80km sen eteläpuolelle, jossa seuraava mielenkiintoinen kohde oli Col Gölu. Se on päätien länsipuolella vähän radiomastoista etelään. Järven kiertää etäältä lähikylien (Gölbek, Gölbak) kautta tie, jota seuraten järven rantalajiston saa aika hyvin katsotuksi. Osa järven keskellä olevista tuhansista kahlaajista ja sorsista jää määrittämättä. Loppukesällä ja syksyllä järvi on lähes kokonaan kuivunut. 1
Järven pohjoispuolen kosteikot tarjoavat yleensä hyvän valikoiman kosteikko- ja arolajeja. Kuivan maan lajeja on parhaiten länsiosassa. KHa kirjasi 2 tunnin kierroksella järveltä 2120 flamingoa, 123 kattohaikaraa, 2 kurkea, ruskohaikaran, 2 rääkkähaikaraa, 3 ruostesorsaa, 3 valkoposkitiiraa, 10 valkosiipitiiraa, n.50 pitkäjalkaa, n.60 mustapyrstökuiria, n.50 töyhtöhyyppää, n.150 suokukkoa, n.100 pikkusirriä, 3jp kuovisirriä, liro, 3 tylliä, hietatiiran, ruskosuohaukka koiraan, 15 harmaahaikaraa, 25 silkkihaikaraa ja jalohaikaran. Arokiuru, pikkukiuru ja mustapääsirkku olivat hyvin yleisiä. Muita kuivan maan lajeja mainittakoon mustaotsalepinkäinen, 2 paria pikkulepinkäisiä, kymmenet mustavarikset ja naakat, 6 arotaskua, lyhytvarvaskiuru, ja useita keltavästäräkkejä (ssp feldegg). Järven eteläosan kylässä pesii pikkutuulihaukkoja. KHa sai kuulla jälkikäteen, että vajaa viikko aikaisemmin järven pohjoispään kosteikolla oli nähty suohyyppä. Seuraavana kohteena oli kuuluisa Kulu Gölu. Matkalla sinne tuli ylinopeussakot. KHa sulatteli niita lounaan kanssa 20km ennen Kulua Shell-huoltoaseman viereisessä ravintolassa. Kulu Gölun etelä-, länsi- ja pohjoisosa tuli aika hyvin katsotuksi iltapäivän kuumuudessa klo 15-17.30. Lämpöväreily toki haittasi lintujen katsomista ja siksi itäosan linnustoa ei saanut määritetyksi. Siellä yleensä pesii satojen mustanmerenlokkien kolonia. Järven lintuvalikoima on hyvin monipuolinen. Järvellä oli satoja nauru- ja kaitanokkalokkeja, 1090 flamingoa, 26 ristisorsaa, 7 ruostesorsaa, 11 merihanhea + 2 poikuetta, 38 valkosiipitiiraa, 10 hietatiiraa, 2kv armenianlokki, 15+ kahlaajapääskyä, satoja nokikanoja, vain 2 paria viuhkasorsia, pikku-uikku, 3k harmaasorsaa, 9k1n heinätavia, 1kn sinisorsa, 1k punasotka ja 1k punapäänarsku. Kahlaajarintamalta mainittakoon n.100 avosettia, n.50 pikkusirriä, mustajalkatylli, n.70 pitkäjalkaa, 10+ tylliä, 2 meriharakkaa, n.15 kuovisirriä, 2k1n karikukkoa, 2 mustapyrstökuiria, suosirri ja punajalkaviklo. Kulun kaupungissa oli turkinkyyhky ja minervanpöllö. KHa lähti klo 17.30 ajamaan kohti Konyaa ja sen pohjoispuolelta kohti länttä Aksehiriin, jonne saapuminen klo 20. Matkalla ennen pimeää 35km Kulusta etelään tien varressa 3ad mustanmerenlokkia, 30km ennen Aksehiria pikkukiljukotka sekä 2 arohiirihaukkaa. Tien varressa oli sadoittain arokiuruja, mustavariksia ja kymmenittäin mustapääsirkkuja. Aksehiristä vaatimaton hotelli. Oli Turkin perustajan, Kemal Ataturkin syntymäpäivä ja hänhän on kansallissankari. Paremmat hotellit täynnä ja ulkona melkoinen juhlinta ilotulituksineen. Päivän lajimäärä oli 113 ja se oli myös retken lajimäärä. Ajoa 552km. 20.5. KHa lähti jo klo 6 ajamaan kohti Cavuscu Gölua, joka on hyvin hallittava, matala patojärvi n.40km itään Aksehiristä. Se kerää runsaasti talvehtivia vesilintuja ja kahlaajia talvella, vaikka onkin vain vajaa 10km pitkä ja 2km leveä. Nyt oli kosteikkolajimäärä huomattavasti vähäisempi, vaikka lajimäärä olikin aika monipuolinen. Reilun tunnin kiertely lähinnä länsija pohjoispuolella toivat lajilistalle mm. 9 silkkiuikkua, 2 ruskohaikaraa, 4 sinisorsaa, 45+ 2
harmaahaikaraa, 11 silkkihaikaraa, kapustahaikaran, 1k punasotkan, 2kv merimetson, 3 ruostesorsa poikuetta, kynsihyypän, 2k punapäänarskua ja n.30 valkoposkitiiraa. Kahlaajista suokukko oli hyvin runsas muiden lajien jäädessä lähinnä yksittäisiksi yksilöiksi. Ajo Cavuscun luoteiskulmasta Aksehir Gölulle länteen. Matkalla näkyi punajalkahaukka koiras ja n.30 punakottaraisen parvi sekä kuului pikkutyllin ääntä lähellä järveä. Itse järven itärannan tarkkailu, hyvin matala savikkoinen ranta tuotti n.150 pelikaania, kymmenittäin kattihaikaroita, sadoittain lietteillä juoksentelevia kahlaajia, jotka olivat pysähtyneet ruokailemaan muuttomatkalla. Runsaimpana olivat suokukko, pikkusirri ja tylli. Mainittakoon myös kuovi ja kymmenet töyhtöhyypät. Rantaniityilla oli kymmenittäin lyhytvarvas- ja arokiuruja muutamien tavallisten kiurujen lisäksi. Ajoin järveltä takaisin Aksehirin kaupunkiin ja n.25 punakottaraisen parvi oli taas matkalla länteen. Parituntisella ajomatkalla Aksehir - Egirdir (9.40-11.40) näkyi mm. kalliopääsky, kivikkonakkeli pesällään, 1k sinirastas, 1k kuhankeittäjä, 5k etelänsatakieltä ja 2 sinitiaista. Egirdir Gölun itäosan ruovikossa lauleskeli kymmenkunta rastaskerttusta. Saavuttuani Egirdiriin nautin lounaan, jonka jälkeen suuntasin kaupungin kaakkois puolelle Dedegöl Daglarin rinteille. Ajoin solan korkeimmalle kohdalle ja tarkkailin lintuja sateiden lomassa. Solasta tie jatkuu Beysehirin länsipuolelle. Tällä solan alueella näkyi mm. balkanintiainen, vuorisirkku, punarintanakkeli, kymmenkunta keltahemppoa, 3 kangaskiurua, ainakin 4 kuusitiaista ja 25 kalliovarpusen parvi. Kova sade- ja ukkoskuuro ajoi KHan alas Egirdiriin. Oli aika nauttia kahvit. Matkalla Antalyaan KHa ajoi Davrazin vuorten kautta. Tällä parin tunnin (17.15-19) tienvarsitarkkailulla tuli useita mukavia havaintoja. Pensaikoissa piileskeli ajoittain laulellen 2k3n kivikkosatakieltä, 2k mustakurkkukerttua ja 2 ruostepyrstöä (ssp syriacus). Lähellä hiihtoaluetta oli sinitiainen, ruostekurkkusirkku, valkoselkätasku ja kanahaukka pyyhkäisi tien yli. Tämän jälkeen suoraan ajo Antalyaan, jonne KHa saapui klo 21. Kana kebab maistui ja oli aika lähteä odottamaan Antalyan lentokentälle kolmea muuta seurueen jäsentä. JPi, JIh ja HPa lähtivät 20.5. klo 18.50 Helsinki-Vantaan lentoasemalta Finnairin charterlennolla kohti Antalyaa, perillä aikataulun mukaisesti klo 22.30. He pääsivät nopeasti tullin läpi ja KHa oli jo odottelemassa tuloaulassa. Nopea tiedotus Fritidsresorin ja Aurinkomatkojen oppaille, etta pojat eivät hotellia tartte, eivätkä käytä. Klo 23 olimme matkalla jo kohti itää tehden pienen iltapala pysähdyksen Alanyassa puolilta öin. Päivän lajimäärä oli 103 ja koko reissun 145. Ajoa 552 km. 21.5. Ajoimme yli yön hidasta ja mutkaista rantatietä Tasucuun, jossa saavuimme aamun sarastaessa 5:30. KHa ajoi klo 3 asti, JIh loput. Tasucusta suuntasimme suoraan Göksu- 3
deltalle, ensin dyyneille Akgöl-järven W-puolelle, sitten käynti S-kärkeen majakalle tarkkaillen tovin ranta- ja merilinnustoa. Dyynit toivat listalle ainakin 5 mustafrankoliinia ja näimmekin yhden linnun. Korkeassa ruovikossa pirisi ruokosirkkalintu sekä muutama hietatuhkakerttu. Matkalla majakalle lauleli ainakin 5 lyhytvarvaskiurua. Suiston SW-kärjen edustalla taiteili kovassa tuulessa 4 välimerenliitäjää ja hiekkasärkällä olevassa karahkassa istui komea muuttohaukka. Ranta tarjosi myös 10 pikkutiiraa, 10 pulmussirriä sekä meriharakan. Läheinen lomakyla toi pajuvarpusen. Jatkoimme edelleen Akgöl-jarven S-osaan pienelle tornille, josta hallitsee hyvin järven vesilinnuston. Kaivoimme sieltä esiin projektilajit: 4 marmorisorsaa ja 4 sulttaanikanaa. Rantakosteikko toi lajilistalle mustapyrstökuirin, 6 kynsihyyppää, talvipukuisen tundrakurmitsan, osmankäämikerttusen, 2 koiras jouhisorsaa ja ad kaitanokkalokin sekä hyvän valikoiman haikaroita sekä sorsia. Kiersimme takaisin dyynien kautta järven pohjoispuolitse järven E- ja SE-puolelle Paradenizin alueelle. Täällä olleet tienvarsilätäköt tarjosivat joukon kahlaajia, mm. 120 pikkusirriä, 3 kuovisirriä, pikkutyllin, jänkäsirriäisen, valkoviklon sekä 5 kapustahaikaraa. Heinäkerttu täydensi pikkulintulajistoa. Jatkoimme pysähdellen pikkukylissä matkalla Silifkein ja Karadenizin kylän paikkeilla ja lajilistaa täydensi arabianbulbuli pari, valkopäälepinkäinen, alppikiitäjä sekä 4 parvea komeita punakottaraisia (40+20+20+10). Vielä hetkeä myöhemmin onnistuimme nopeasti näkemään puutarhassa oliivikultarinnan, joten aamu oli varsin onnistunut. Tavoitteena oli vielä Silifkestä kaivaa aasiankalastaja ja se löytyi 10 minuutin odottelun jälkeen noin 1km Göksu-joen yli menevästä sillasta jokea alaspain linnun lentäessä joen yli. Edellisten lisäksi Göksultä mainittakoon: suosirri, suokukko 40, liro 3, pitkäjalka 30, heinätavi 1, vaaleakultarinta kymmeniä, kapustahaikara 10, rääkkähaikara 10, silkkihaikara 10, yöhaikara 4, punajalkaviklo ja ruostekerttu 4. Söimme lounaan Silifkessä ansiokkaan aamuretken päätteeksi vähän ennen puolta päivää ja lähdimme ajamaan Göksu-joen kanjonia ylös kohti Sertavul Geciä. Vähän ennen Mutia saimme ihailla komeaa aavikkohaukkaa ja samassa paikassa kaarteli 4ad pikkukorppikotkaa. Hiukan myöhemmin korkeammalla vuoristossa kaarteli ihan tien vierella 4 2-3kv pikkukorppikotkaa. Muutama sata metriä ennen Sertavul Gecin kylää komppasimme tunnin mäntymetsikköä (klo 13-14) ja sieltä kaivoimme joukon uusia retkilajeja: valkoselkätasku, orfeuskerttu Ä, peltosirkku Ä, ruostekurkkusirkku Ä, leppälintu Ä, hernekerttu Ä, balkanintiainen, pyrstötiainen (ssp tephronotus), kivikkonakkeli sekä kymmeniä keltahemppoja. Ajoimme korkeimmalle kohdalle (1750m) ja komppasimme siellä vielä tovin (klo 14.15-15) tien eteläpuolella. Koiras valkoselkätasku, 2 hemppoa, 6 tunturikiurua (ssp penicillata) sekä kivitasku täydensi maalajistoa. Taivaalla saimme ihailla kolmea hanhikorppikotkaa, pikkukotkaa sekä jyrkänteen reunan yllä tovin lennellyttä aavikkohaukkaa kuuden korpin lisäksi. Jatkoimme Karamanin kautta Ereglin kosteikoille, jossa tarkkailimme kosteikkojen S-puolen kallioleikkauksen tienvieruskalliolta edessä avautuvalle kosteikolle, joka oli kyllakin reilun 4
puolen kilometrin päässä. HPa ja JPi kävivät kompaamassa leikkauksen ja kosteikkojen välistä peltoa, kun KHa ja JIh tyytyivät staijaamaan leikkauskalliolta. Lajilistaa täydensi mm punapäänarsku 15, ruostesorsa 10, heinätavi 5, ristisorsa 2, flamingo 800, kattohaikara 100, pikkumerimetso 2, kahlaajapääsky 1, merihanhi, ruskohaikara, 2 koiras viuhkasorsaa sekä useita raksuttavia rastaskerttusia. Parasta antia oli 4 kiharapelikaania, jotka laskeutuivat kosteikolle majesteetillisesti. Ereglin kosteikoilta ajoimme suoraan Nidgeen yöksi vaatimattomaan hotelliin. Illallista syödessa saatoimme tyytyväisenä todeta, etta jokainen retkijäsen oli kartuttanut elislistaa muutamalla lajilla, mutta HPa piirteli ruksin reilun kymmenen lajin kohdalla, sillä hän oli eka kertaa Turkissa. Päivän lajimäärä oli 125 ja kaikki tavoittelemamme lajit plus pientä extraa teki jokaisen meistä hyvin tyytyväiseksi päivän antiin. Retken lajimäärä oli 125/176 (koko porukka / KHa osuus mukana). Ajoa 741km. 22.5. Aamulla lähdimme hotellista klo 6.10 kohti Sultan-kosteikkoja. Saimme tovin herätellä hotellin henkilökuntaa, sillä he olivat täydessä unessa lähtiessämme. Matkalla plokkasimme 2 mustaotsalepinkäistä, 3 arohiirihaukkaa ja 2 mustahaikaraa. Klo 7 aloitimme Sultan-kosteikkojen S-osasta ajaen ensin pumppuasemalle, josta kävelimme kanavan vartta vanhalle heikkokuntoiselle tornille. Kosteikko on kuivunut aika merkittävästi vuosien kuluessa ojituksen lisääntyessä ja samalla hyvin laajat ruovikot peittävät neliökilometreittäin S- ja SE-osaa. Tornista sai vahan paremman kuvan alueesta ja se mahdollisti hiukan paremman näkyvyyden kauemmaksi saadaksemme selville vain kilometrejä jatkuvan ruovikon. Haikaroita ja vesilintuja oli runsaasti. Kuitenkin pikkumerimetsot 100+ oli ehdottomasti sen osan parasta antia. Muita mainittavia lajeja: pikku-uikku kanavassa, jalohaikara, valkoposkitiira, 2 kynsihyyppää, yöhaikara, kapustahaikara, 4k heinätavia, 6 pronssi-iibistä, 5+ ruskohaikaraa, 2ad naurulokkia, 3+ kalatiiraa. Kuivemmat paikat tarjosivat hyvän biotoopin kymmenille pikkukiuruille ja arotaskuille, ruovikko pajusirkuille, 3+ timalille, kymmenille rastaskerttusille ja ruovikon ylla kierteli 10+ ruskosuohaukkaa. Ajoimme E-puolen kylien kautta alueen N-osaan. Tien varresta avovesialueen NE-puolelta yritimme määrittää lajeja, mutta lämpöväreily alkoi jo haitata näkyvyyttä. Tienvieruskallioilla äänteli 2 kallionakkelia ja paikan yli pyyhkäisi nuolihaukka. Kanavan 2 vartta (W-reunaa) kulki jotenkin ajettava tie pitkälle lähelle N-osan avovettä ja alue olikin linnustollisesti hyvin antoisa. Ajoimme autolla niin pitkälle kuin sitä saattoi ajaa ja sitten kävelimme aivan kanavan N-osaan saakka. Korkeilta penkoilta pääsi hyvin tarkkailemaan kaukoputkella etäällä olevat kahlaajat ja vesilinnut. Kanavan osmankäämikasvustossa lauleskeli 4 osmankäämikerttusta ja siinä uiskenteli silkkiuikku. Avovedestä ja lietteiltä kaivoimme mm. 100+ pikkutiiraa, 25 avosettia, 30 pitkäjalkaa, 13+4 aavikkotylliä, mustajalkatyllin, 5 2kv pikkulokkia, 450 flamingoa, 3 ruostesorsaa, 1k2n vesipääskyä, 5 hietatiiraa, ad mustatiira, 25+ ristisorsaa, jalohaikaran. Klo 11 päätimme jättää tämän valtaisan, mutta vaikeasti hallittavan kosteikkoalueen taaksemme ja menimme Sultan-kosteikon W-puolen kylään syömaan lounaan, jonka jälkeen 5
oli kohteena tarunhohtoinen Demirkazik. Savuimme alueelle klo 13.30 ja kiertelimme hiihtomajan alueella sekä läheisten kylien puutarhoja sekä peltoja aina pimeään saakka. Heti alkuun varasimme hiihtomajalta noin 5km Camardiin päin tien varressa olevasta Safak Pensionista (Cukurbag kylässä) huoneen yöksi (120FIM illallisella per henkilö). Vuorten yllä kaarteli ad ja 3kv maakotka sekä 50 alppivarista. Alarinteet toivat myös mm. 6 tunturikiurua, 5 kalliopääskyä, 2kv laulavan mustaleppälinnun, koiras sinirastaan, 30 kalliovarpusta, 7+ lumivarpusta, 10+ kultahemppoa, 6+ ruostekurkkukerttua. Puutarhoista ja pelloilta löysimme mm. syyriantikan, 2 ylänkäkiurua, kiurun, useita pikkukiuruja, 2 paria mustapäätaskua, 5 kuusitiaista, silkkikerttusen, 5 peltosirkkua ja 3 valkoselkätaskua. JIh onnistui näkemään hiihtomajalta läheiseen kylään kävellessä 2 keltasirkkua, joka oli hänen ässälaji ja siita kuulimmekin moneen kertaan matkan aikana. Laji on pesimäaikana alueella hyvä havainto. Palattuamme majapaikkaamme sovimme Hasanin (paikallinen lintuopas ja majatalon omistaja) kanssa seuraavat järjestelyt: Hasan ajaa meidan pimeässä ennen auringonnousua traktorillaan hiihtomajan kautta SW-puolitse ylös kipuavaa hyvin huonokuntoista ajouraa pitkin ylätasanteen lähteelle, jolloin säästymme raskaalta kävelyltä ylös pimeässä. Traktorikuljetus ja kaspianlumikana opastus maksoi yhteensä 480FIM (120FIM per henkilö, kova hinta). Hasan toimii paikallisena lintu- ja vaellusoppaana. Hän tietää, mista lajit löytyy. Nautimme pimenevässä illassa pensionin terassilla maukkaan illallisen ja kuuntelimme samalla kyläpöllösen vihellystä. Varhain petiin, sillä aamulla oli hyvin varhainen herätys. Takana taas erinomainen päivä ja päivän lajimääräksi tuli 115. Retkilajimäärä 163/195. Ajoa 305km. 23.5. Klo 3.50 herätys ja kuppi kuumaa teetä. Kyläpöllönen jatkoi edelleen vihellystään. Klo 4.15 Hasan lähti ajamaan meitä traktorilla ylös. Matkaan meni noin tunti, korkeus kylässä on 1500m ja ylhäällä lähteellä 2250m. Ilma oli kylmä (vain joku aste plussan yläpuolella) ja lavalla kärvötellessä sai olla kaikki vaatteet päällä. Aamu alkoi valjeta. Heti lähteellä kuului kaukasianlumikanan kuovimainen vihellys ja Hasan etsi kokemuksella heti yhden putkeen. Tämän jälkeen Hasan hoiti uskonnolliset aamurituaalit lähteellä ja vähän sen jälkeen hän lähti ajamaan alas. Kaikkiaan oli äänessä 5 kaspianlumikanaa, joista näimme 3 istumassa korkeimpien huippujen päällä lähes 3500 metrin korkeudessa. Viimeinen vihellys kuului vielä klo 8.30. Heti aamulla lähelle tipahti 2 ruususiipitulkkua, joita päästiin ihailemaan putkella. Hieman myöhemmin löytyi 3 lisää. Lisäksi näimme pari vuorikirvistä (ssp coutellii). Lähteen yläpuolelta löysimme helposti 4 kaukaasianrautiaista ja alas rotkoon tullessa näimme 3 lisää. Kiertelimme ylätasanteella lähteen ylä- ja alapuolella aina klo 9 saakka. 7 lumivarpusta, 2k kivikkorastasta, sinirastas, koiras sepelrastas, 3 alppinaakkaa, 2k pikkutuulihaukkaa, alppirautiainen, 2 kalliovarpusta, mustaleppälintu poikue, 5+ kultakemppoa ja ääntelevät vuoripyyt olivat hyvin edustaneet paikan monipuolista vuoriston lajivalikoimaa. Lahdimme kapeaa rotkoa pitkin laskeutumaan alas. Etsimme pitkään kanjonin yläpäästä kalliokiipijää, mutta kovasta yrityksesä huolimatta emme onnistuneet löytämään lajia. 6
Myöskään partakorppikotka ei näyttäytynyt. Alas tullessa näimme rotkossa 3 alppirautiaista, 3 sepelrastasta (ssp alpestris), useita sinirastaita, pari kivikkorastasta, kymmeniä kalliovarpusia, kymmenkunta mustaleppälintua, 2 vuoripyytä ja 3 alppikiitäjää. Rotko oli maisemiltaan todella upea, kaksi pystysuoraa parin sadan metrin korkeaa vuoren seinää olivat toisinaan vain muutaman metrin päässä toisistaan yläpäässä. Reitti oli paikoin vaikeakulkuinen, ja hikisenä saavuimme hiihtomajalle klo 11.30. Sen läheisyydessä näimme 2 laulavaa kirjokerttua sekä kangaskiurua. Hiihtomajalta majapaikkaamme kävellessä kaivoimme tien varren pelloilta nummikirvisen ja 2 ylänkökiurua. Hasan haki meidät tien varresta klo 12 syömään majapaikkaamme ja nautimme heti ansaitut oluet. Söimme vielä maittavan munakkaan kurnivaan mahaamme ennen kuin suuntasimme kohti Adanaa klo 13.15. Oli loppulaskun aika. Varo kuitenkin hänen yrityksiään huijata hinnoissa ja laskutuksessa. Lähdimme klo 13.30 kohti etelää, ja koimme lyhyen mutta rankan raekuuron. Teimme lyhyen pysähdyksen ennen moottoritietä mäntymetsikköön, jossa kuulimme etelänpuukiipijän laulua. Läheisen kylän puutarhassa lauloi orfeuskerttu. Sitten KHa paineli reippaasti moottoritietä suoraan Birecikiin, jossa olimme klo 18. Matkalla osa näki kaartelevan haarahaukan. Kävimme tutkimassa Eufratin itärannan puutarhoja erakkoiibis tarhan pohjoispuolella ja siellä näimme kaspiankertun sekä tamariskivarpusparin. Harmaakultarinnasta ei saatu vielä varmaa määritystä. Joella lenteli kirjokalastaja, muutama erakkoiibis ja 40 kaitanokkalokin parvi etelään. Perinteisessä vihermehiläissyöjien paikassa sillan länsipuolella olevan motellin pohjoispuolella piti olla sorakuoppa, mutta nyt sen paikalla oli pelkkiä sorakasoja. Illalla yritimme löytää persianpöllösen perinteisen itärannan teetarhan pihalta, mutta sitä ei löytynyt tarjoilijoiden innokkaan tuenkaan avulla. Sensijaan sarvipöllö lensi parkkipaikan yli. Yövyimme joen länsipuolella, lähellä siltaa tien vieressä olevassa motellissa. Päivän lajimäärä oli 76 ja koko retken lajimäärä päivän jälkeen 177/211. Ajoa 482km. 24.5. Heti herättyämme vähän ennen klo 6 suuntasimme erakkoiibis tarhan vierestä lähtevälle wadille, jota kiertelimme ensin tunnin (6.15-7.15), jonka jälkeen kävelimme toisen tunnin joen itärannan puutarhoja. Wadin välisiltä alueilta kävimme etsimässä hietikkopyitä. Useampi jäljestys tuotti lopulta kaikille lajin. JPi ja KHa näkivät ensin kaksi lintua, sitten JIh toisen niistä, ja HPa joutui kiertämään vaivalloisen lenkin wadin pohjan kautta toiselle reunalle, ennenkuin löysi itsekin 7
linnun. Vähän ennen hietikkopyitä KHa ja JPi näkivät 4 peltotulkkua. Valkoselkätasku ja muutama arokiuru olivat muutoin mainittavia wadin alueella. Tieltä havainnoimme joen rannan puutarhoihin ja löysimme laulavan harmaakultarinnan, noin 15 kaspiankerttua, ja tarhavarpus parin. Tamariskivarpunen oli alueella tosi yleinen. Näimme myös 4 parvea jouhihietakanoja, jotka tulivat kaakosta ja lensivät ylitsemme voimakkaasti äännellen jokea seuraten luoteeseen (22+4 yks.) ja hiukan myöhemmin takaisin kaakkoon lentävät 12+4 lintua. Ne kävivät juomassa jossain uuden Birecikin voimalan luona. Vanhat Birecikin hiekkasärkät oli ruopattu pois. 40 kaitanokkalokin parvi lensi jokea pitkin ylös. Klo 8.20 suuntasimme surullisen kuuluisaan Halfetin kaupunkiin, joka tulee pian peittymään veden alle Birecikin suuren patohankkeen vuoksi. Jo ennen kaupunkiin tuloa pysähdyimme kallioiselle alueelle etsimään nakkeleita. Ensin nähtiin pari kallionakkelia, ja pian useita "jymynakkeleita" eli vuorinakkeleita. Itse Halfetissa nähtiin 2 pikkukiitäjää, 4 pajuvarpusta ja oliivikultarinta. Jatkoimme matkaa vielä 5km eteenpäin pieneen kylään jossa näimme ainakin 3 kivikkosatakieltä, 3 tarhavarpusta ja 25 pikkukiitäjää, joiden pesiäkin nähtiin rakennusten ja luola-asuntojen alakerroksessa olevan navetan katossa. Tämä kylä tulee kokonaan jäämään patojärven alle ja alaosat Halfetista myös peittyvät veden alle. Töyhtökiuru, valeakultarinta ja syyriantikka olivat varsin yleisiä Birecik/Halfeti alueella. Palasimme takaisin Birecikiin klo 12 ja kävimme erakkoiibistarhalla. Siellä oli 36 lintua pesimässä. Kaksi kertaa lenteli 10-15 linnun parvi Eufrat-joen yllä. Tien varressa oli 2 palmukyyhkyä. Tämän jälkeen menimme itärannan teetarhoille ja nyt KHa löysikin persianpöllösen teetarhan pihapuusta. Iltapäivän kuumimpaan aikaan kävimme syömässä lounaan joen länsirannan rantaravintolassa, ja rupattelimme pitkän tovin. Sen jälkeen päätimme vielä yrittää löytää joen länsipuolelta vihermehiläissyöjää. Projekti tuntui mahdottomalta, ajoimme 35 asteen helteessä pari kilometriä pohjoiseen, näimme muutaman mehiläissyöjän, kun sitten yksi merops pyyhkäisi auton etupuolitse ja osoittautuikin vihermehiläissyöjäksi. Lintu lenteli melko lähellä, istahti vahäksi aikaan jokirannan karahkaan istumaan ja pian katosi jokivarren pensaikkojen taakse. Tapaus loi iloisen hetken, sendarikin sai osansa. Kun vielä nähtiin 3 pikkuhaikaraa ja pikku-uikku joen länsirannan kosteikoilla, oltiin päivään niin tyytyväisiä, että menimme motellimme uima-altaalle nauttimaan iltapäivästä. Uinti oli virkistävä kovassa kuumuudessa. Illalla kävimme vielä ostamassa pari tuliaismukia iibispaikasta, teimme pienen lenkin wadin pohjoispuolen ylängöllä, jossa näimme vielä läheltä hietikkopyyparin. Kamera ei tietenkään ollut valmiina. Edellisenä keväänä pesinytta huuhkajaa ei löytynyt wadin seinämien koloista. Koska kaikki tavoitelajit oli alueelta hoidettu, päätimme lähteä seuravana aamuna klo 4 Birecikistä Isikliin, puoli päivää aikaisemmin. Päivän lajimäärä oli 57 ja retken lajimäärä päivän jälkeen 197/225. Ajoa 136km. 8
25.5. Klo 5.30 olimme tuulisessa ja viileässä Isiklissä, joka osoittautui mainioksi lintupaikaksi. Ajoimme kylän ohi pari kilometriä Y-risteyksen luo, mihin parkkeerasimme. Komppasimme aluksi tien länsipuolen peltoja ja puutarhoja klo 7.30 saakka. Täällä harmaakultarinta oli yleinen laulaja, tuntuu viihtyvän paremmin karussa maastossa. Tosin myös vaaleakultarintoja täällä nähtiin. Ylemmältä, karuilta rinteiden lakialueelta löytyi ensimmäinen arovarpunen, joita löytyi alueelta kphtalaisesti. Kolmessa eri paikassa lintuja havaittiin kaikkiaan 12. Pian KHa löysi ensimmäisen keltapääsirkun (ssp semenowi), joka tuntui olevan vielä ylempänä, kukkuloiden laeilla. KHa ja HPa lähtivät kaakkoiselle ylärinteelle etsimään punaperätaskua. Ylhäällä tuulisessa kivikkolabyrintissa eksyimme toisistamme. Punaperätaskua ei löytynyt, mutta rinteen laella HPa löysi ainakin 5 arovarpusta, näki 5 keltapääsirkkua ja 10 valkoselkätaskua. Sillä aikaa JIh ja JPi kävelivät tietä kylään ja menivät sen pohjoispuolelle etsimään arovarpusta ja siellä yksi lintu lauloikin. JPi onnistui näkemään hiukan kylän eteläpuolella aavikkotulkku parin tien varren pienessä lutakossa juomassa vettä. Pelloilla kalliovarpunen ja mustapääsirkku olivat todella lukuisia, puutarhoissa kivikkosatakielen laulu oli yleinen. Lisäksi nähtiin n. 10 balkanintiaista, oliivikultarinta, 2k1n kirjokerttu. Myös vuorinakkeleita oli äänessä. Seuraamme liittyi klo 9 kylän pohjoispuolella kaksi aseistettua sotilasta, jotka ihmettelivät, mitä teimme alueella. Tarkastivat passit, ja kirjoittivat ylös sen, mitä niistä ymmärsivät, kielitaidottomat. KHan kameran nähtyään heidän kiinnostus kasvoi entisestään, luulivat meidän olevan kiinnostuneita alueelle rakennetusta sotilaallisista kohteista. Jouduimme seuraamaan heitä kylän koululle, jossa opettaja kyseli huonolla englannin taidolla meidän puuhistamme ja ammateistamme. Pian sotilaat pyysivät meitä seuraamaan, tällä kertaa vähän eteläpuoleisesta Y-risteyksestä eteenpäin talolle, jossa asui hyvää englantia puhuva kurdimies. Tämä tarjosi meille teetä ja kahvia, ja näytti isoa lintutaulua, ja pyysi meitä kertomaan, mitä taulussa olevista lajeista olimme nähneet. Ehkä he näin saivat varmuuden meidän vilpittömistä aikeista. JPi ei ollut vielä nähnyt keltapääsirkkua, ja koska tilaisuus tuntui kestävän, JPi:n kuume alkoi kasvaa. Saimme sovituksi, että JPi ja HPa saavat lähteä itäiselle ylärinteelle JPi:lle keltapääsirkkua etsimään oppaana HPa. Luvan saatuaan HPa ja JPi häipyivät nopeasti kiipeämään jyrkkää rinnettä ylös. Sillä aikaa, kun HPa hoiti sirkun JPi:lle hikisenä, KHa ja JIh ihastelivat tovin sotilaiden lähdettyä isännän fossiilikokoelmaa, jonka hän on kerännyt lähiseudulta. Fossiilit osoittavat alueen olleen joskus tuhansia vuosia sitten veden alla. Hän oli itse asiassa eläkkeellä oleva opettaja Gaziantepistä. Isännällä oli kaunis seinällä pidettävä matto ja hän kertoi sen olevan persialaisen seinämaton, joita on kudottu kaksi kappaletta. Toinen puoli on Abdullah Özalanilla, tuolla tunnetulla kurdijohtajalla. Koko tähän episodiin, ystävälliseen pidätykseen, meni melkein 3 tuntia. Isäntä kertoi sotilaiden pidätyksen syynä olleen läheisen lounaispuoleisen kukkulan taakse vuosi sitten rakennetun suurtehotutkan, jota he epäilivät meidän vakoilleen. Neuvoksi, ettei Isiklin kylästä 9
etelään vievän tien länsipuoleisille rinteille ole syytä mennä, jos aikoo välttää pidätyksen. Sotilaiden mukaan tien itäpuoleisille rinteille voi mennä. Isiklistä ajoimme Yurmutalikiin, matkalla näimme 3 käärmekotkaa. Itse Yumurtalikissa ei ollut mitään kiinnostavaa, mutta satamasta mainittakoon pikkutiira. Klo 14.15 jatkoimme länteen kohti Karatasia. Matkalla pysähtelimme parissa hyvännäköisessä merenlahtipaikassa, joilla oli runtaasti kahjaajia. Näimme yhdessä paikassa yli 1000 flamingoa sekä useita kahlaajapääskyjä. Paikalla kuului myös mustafrankoliinin ääntä. Saavuimme Karatasiin vajaa klo 16 ja saimme rannan pensionista (Unal) huoneet, joissa oli parvekkeet merelle. Puolentoista tunnin iltastaijaus parvekkelta aika kovassa länsituulessa tuotti ainakin 15 länteen lentävää välimerenliitäjää, 6 riuttatiiraa, 10 pikkutiiraa ja keltaisen undulaatin! Vanha selkälokki istuskeli rannalla. Hyvillä mielin menimme KHan tietämään hyvään rantaravintolaan, jossa söimme mainion kalaillallisen. Seuraan liittyi hieman suomea puhuva mies, hän oli asunut Lahdessa yli vuoden, ja Ruotsissa 20 vuotta. Rakia hän ei suostunut juomaan, se oli liian vahvaa. Tämä mies pyysi meidät kotiinsa (Karatasin W-puolella upealla rantakalliolla) trinkille, ja mukaan tuli hänen kanssaan asuva hyvää amerikan englantia puhuva tarjoilija. Iltaa istuttiin iloisesti, rakia liian vahvana pitänyt isäntä joi tequilaa laimentaen sen suolalla. Onneksi ymmärrettiin lähteä ajoissa pois, tarjoilija ajoi meidät pensionille. Päivän lajimäärä oli vain 46 ja koko retken mukavat 203/230. Ajoa 356km. 26.5. Aamulla oli HPa:n oikea silmä pahasti tulehtunut ja kipeä. Syynä lienee ollut silmään päässyt kosteusrasva. Tämä päivä oli HPa:lle kärsimystä, iloa ei tullut edes elisten muodossa. Ajoimme aamulla Karataksesta klo 5.45 hiukan länteen Akaytanin järven itäosaan. Kävimme kävelemässä matalat lietteet ja parhaimpina parin tunnin kiertelystä mainittakoon 30 kahlaajapääskyn pesimäkolonia, n.20 mustajalkatylliä, 2 kynsihyyppää, tundrakurmitsa, n.40 pikkutiiraa ja n.10 pelloilla lentelevää lyhytvarvaskiurua. Lahdekkeen yllä lenteli 4 valkosiipitiiraa. Jatkoimme matkaan Tuzlan lampareille. Lämpöväreily oli jo aika kovaa. Tuzlan lähellä näimme mm. mustatiiran, 120 flamingoa, 12 kapustahaikaraa kymmenien tavallisten kahlaajien lisäksi. Koko tämä ranta-alue on matalaa rantaa, talvella varmasti hyvä kahlaajille. Cucurova deltan suistoa on suurimmaksi osaksi kuivattu viljelyskäyttöön, mutta lähellä merta on edelleen nämä erinomaiset kosteikkoalueet Yumurtalikin ja Tuzlan välillä. Kuivatuksen ansiosta malaria on lähes täysin poistunut alueelta. Klo 10 jätimme alueen taakse ja Tuzlasta ajoimme Adanan kautta ripeästi Silifkeen syömään. Adanan esikaupunkialueelta JPi pongasi autosta retken ainoan pikkuvarpusen. Lounaan jälkeen menimme klo 12.45-16.00 kiertelemään vielä Göksun aluetta. Siellä näimme aiemmin alkumatkasta havaittujen lajien lisäksi mm. 2 pikkukiljukotkaa, 2 laulavaa luhtakerttusta, pelikaanin ja muuttohaukan. 10
Koska olimme onnistuneet hoitamaan kaikki tavoitelajit suunniteltua nopeammin, päätimme lähteä yöksi Aksekiin. Ajoimme Karamanin kautta Borzikiin, josta piti mennä tie Aksekiin vievälle tielle. Mutta tie oli merkitty kartaan suunnitelluksi, ja toteutettu eri tavalla, olimme hieman eksyksissä. Kyseltyamme paikallisilta neuvoa ilmeni, että tienviitat olivat oikeassa, mutta kartta väärässä. Matkalla pimeässä kuulimme 2 kyläpöllöstä, ja saavuttuamme Aksekiin n. klo 22.30 kuullen vielä yhden kyläpöllösen. Vaatimaton hotelli löytyi, ruokapaikkaa ei koko kaupungista enää. Nälkäisinä ja väsyneinä nukkumaan. Päivän lajimäärä oli 69, retken lajimäärä 212/232. Ajoa 720km. 27.5. Aamulla oli heti kohteena ns. "Akseki new site", noin 20 km pohjoiseen Aksekista oleva alue, jota kiertelimme klo 7.20-11.00. Tarkemmin sanottuna paikka on 15km Aksekin risteyksestä pohjoiseen, josta lähtee tie Cevizliin ja ajoimme sitä 2.5km. Kävelimme 1km matkalta tien varren metsiköissä. Hyvin nopeasti löytyi punarintanakkeli, joita paikassa olikin kuhisemalla, toistakymmentä lintua ja mm pesä. Pienen työn jälkeen löysimme 2 tammitikkaa. Alueella näimme runsaasti valko-otsalepinkäisiä, muutaman valkoselkätaskun, pari harmaasieppoa, pikkutikan, 2 pähkinänakkelia, muutaman kallionakkelin, useita pikkukäpylintuja, tulipäähippiäisen ja laulavan balkaninuunilinnun. Lähdimme kohti Aksekia. Osalla porukasta oli paineita saada listalle mustakurkkukerttu. Noin 1km Aksekin risteyksestä pohjoiseen pysähdyimme paikkaan, joka KHan mielestä vaikutti sopivalta mustakurkkukertulle. Pian näimmekin mainiosti 2 laulavaa koirasta. Vietimme vielä tunnin Aksekin hautausmaalla, jossa lauloi 3 oliivikultarintaa. Sieltä löytyi myös tikka, joka oli ilmeinen syyriantikan ja valkoselkätikan risteymä. Alaselkä oli valkoinen, kuten valkoselkätikalla, mutta hartioilla oli iso valkoinen laikku, kuten syyriantikalla. Saimme pariin otteeseen lyhyesti tarkkailla tikkaa, kunnes se lensi tavoittamattomiin. Ajoimme alas rantatielle klo 13, ja kävimme Köprulun kanjoniluonnonpuistossa vähän ennen Antalyaa rantatien pohjoispuolella. Kanjonin pohjoispuoli tuotti 3 hanhikorpppikotkaa, 3 hiirihaukkaa ja kanjonin pohjalta kapeimmassa kohdassa istuskeli koskikara. Kävimme vielä nauttimassa Antaliassa hyvät kebabit, ja KHa toi 3 kaverusta Antalyan kentälle klo 20.30. Heidän lentonsa lähti Suomeen puolilta öin. Mainio retken yhteinen pääosuus oli päättynyt. Kaikki tavoittelemamme lajit oli hoidettu. KHa ajoi vielä yöksi Egirdiriin pimeässä, jonne hän saapui klo 23.30 majoittuen hyvään hotelli Mavigöliin. Musiikin melu häiritsi yöunta. Päivän lajimäärä vain 42, mutta koko retken lajimäärä 222/236. Ajoa 500km. 11
28.5. Hyvin nukutun yön jalkeen KHa nautti rauhassa aamiaisen ja suuntasi klo 7.45 kaupungista 25km etelään Kovadan luonnonpuistoon. Hiljainen ajelu ja silloin tällöin pienet kävelyt järven länsipuolella sekä eteläpuolella (8.15-11.15) toivat joukon mielenkiintoisia lajeja. Tammimetsiköissä oli ainakin 6 tammitikkaa, 2 oliivikultarintaa ja balkanintiaisen. Järvellä oli pikku-uikku poikue, 2kv rääkkä- ja yöhaikara. Tien varren pensaikoissa ja lehtimetsissa lauloi ainakin 18 balkaninuunilintua ja 4 mustakurkkukerttua. Pyrstötiainen täydensi lajistoa. KHa palasi Egirdiin syömään ja ajatti retkipartansa pois. Sitten hän olikin valmis paluumatkalle Istanbuliin. KHa jätti kaupungin klo 13 ja ajoi kutakuinkin pysähtymättä saapuen Istanbuliin klo 20.15. Päivän ajoa tuli 732km ja koko matkan lukemat olivat 5544km. Lajimäärä ei enää kasvanut ja niin jäi koko matkan lajimäärä mukavaan 236:een. Lajit 1. Silkkiuikku 2. Pikku-uikku 3. Välimerenliitäjä 4. Pelikaani 5. Kiharapelikaani 6. Merimetso 7. Pikkumerimetso 8. Pikkuhaikara 9. Yöhaikara 10. Rääkkähaikara 11. Silkkihaikara 12. Jalohaikara 13. Harmaahaikara 14. Ruskohaikara 15. Kattohaikara 16. Mustahaikara 17. Pronssi-iibis 18. Töyhtöiibis 19. Kapustahaikara 20. Flamingo 21. Merihanhi 22. Ristisorsa 23. Ruostesorsa 24. Harmaasorsa 25. Sinisorsa 26. Jouhisorsa 27. Lapasorsa 28. Haapana 29. Marmorisorsa 30. Heinätavi 31. Punasotka 12
32. Punapäänarsku 33. Ruskosotka 34. Viuhkasorsa 35. Hanhikorppikotka 36. Munkkikorppikotka 37. Pikkukorppikotka 38. Maakotka 39. Pikkukiljukotka 40. Käärmekotka 41. Pikkukotka 42. Haarahaukka 43. Ruskosuohaukka 44. Arohiirihaukka 45. Hiirihaukka 46. Kanahaukka 47. Pikkutuulihaukka 48. Punajalkahaukka 49. Nuolihaukka 50. Muuttohaukka 51. Aavikkohaukka 52. Kaspianlumikana 53. Mustafrankoliini 54. Vuoripyy 55. Hiekikkopyy 56. Liejukana 57. Nokikana 58. Sulttaanikana 59. Kurki 60. Meriharakka 61. Avosetti 62. Pitkajalka 63. Kahlaajapääsky 64. Pikkutylli 65. Tylli 66. Mustajalkatylli 67. Aavikkotylli 68. Tundrakurmitsa 69. Töyhtöhyyppä 70. Kynsihyyppä 71. Pulmussirri 72. Suosirri 73. Kuovisirri 74. Pikkusirri 75. Jänkäsirriäinen 76. Liro 77. Punajalkaviklo 78. Mustapyrstökuiri 79. Karikukko 80. Kuovi 81. Vesipääsky 13
82. Suokukko 83. Mustanmerenlokki 84. Naurulokki 85. Kaitanokkalokki 86. Etelänharmaalokki 87. Armenianlokki 88. Selkälokki 89. Pikkulokki 90. Pikkuriira 91. Riuttatiira 92. Hietatiira 93. Kalatiira 94. Mustatiira 95. Valkosiipitiira 96. Valkoposkitiira 97. Jouhihietakana 98. Kalliokyyhky 99. Sepelkyyhky 100. Turkinkyyhky 101. Turturikyyhky 102. Palmukyyhky 103. Käki 104. Sarvipöllö 105. Kyläpöllönen 106. Persianpöllönen 107. Minervanpöllö 108. Tervapääsky 109. Alppikiitäjä 110. Pikkukiitäjä 111. Harjalintu 112. Aasiankalastaja 113. Kirjokalastaja 114. Mehiläissyöjä 115. Vihermehiläissyöjä 116. Sininärhi 117. Vihertikka 118. Käpytikka 119. Syyriantikka 120. Tammitikka 121. Pikkutikka 122. Kiuru 123. Kangaskiuru 124. Töyhtökiuru 125. Lyhytvarvaskiuru 126. Pikkukiuru 127. Arokiuru 128. Ylänkökiuru 129. Tunturikiuru 130. Törmäpääsky 131. Kalliopääsky 14
132. Haarapääsky 133. Ruostepääsky 134. Räystäspääsky 135. Nummikirvinen 136. Metsäkirvinen 137. Vuorikirvinen 138. Västäräkki 139. Keltavästäräkki 140. Peukaloinen 141. Koskikara 142. Arabianbulbuli 143. Rautiainen 144. Alppirautiainen 145. Kaukasianrautiainen 146. Etelänsatakieli 147. Ruostepyrstö 148. Kivikkosatakieli 149. Leppälintu 150. Mustaleppälintu 151. Punarinta 152. Kivitasku 153. Arotasku 154. Rusotasku 155. Valkoselkätasku 156. Mustapäätasku 157. Sinirastas 158. Kivikkorastas 159. Kulorastas 160. Mustarastas 161. Sepelrastas 162. Orfeuskerttu 163. Kirjokerttu 164. Hernekerttu 165. Kaspiankerttu 166. Mustakurkkukerttu 167. Pensaskerttu 168. Hietatuhkakerttu 169. Ruokokerttunen 170. Osmankäämikerttunen 171. Heinäkerttu 172. Ruokosirkkalintu 173. Silkkikerttu 174. Rytikerttunen 175. Luhtakerttunen 176. Rastaskerttunen 177. Oliivikultarinta 178. Harmaakultarinta 179. Vaaleakultarinta 180. Balkaninuunilintu 181. Pajulintu 15
182. Tiltaltti 183. Tulipäähippiäinen 184. Harmaasieppo 185. Talitiainen 186. Sinitiainen 187. Balkanintiainen 188. Kuusitiainen 189. Pyrstötiainen 190. Viiksitimali 191. Pähkinänakkeli 192. Punarintanakkeli 193. Kallionakkeli 194. Vuorinakkeli 195. Etelänpuukiipijä 196. Pikkulepinkäinen 197. Punapäälepinkäinen 198. Valko-otsalepinkäinen 199. Mustaotsalepinkäinen 200. Harakka 201. Närhi 202. Naakka 203. Alppivaris 204. Alppinaakka 205. Mustavaris 206. Varis 207. Korppi 208. Kottarainen 209. Punakottarainen 210. Varpunen 211. Pajuvarpunen 212. Pikkuvarpunen 213. Kalliovarpunen 214. Tamariskivarpunen 215. Arovarpunen 216. Tarhavarpunen 217. Lumivarpunen 218. Peippo 219. Hemppo 220. Tikli 221. Viherpeippo 222. Keltahemppo 223. Kultahemppo 224. Pikkukäpylintu 225. Aavikkotulkku 226. Ruususiipitulkku 227. Peltotulkku 228. Nokkavarpunen 229. Pajusirkku 230. Peltosirkku 231. Ruostekurkkusirkku 16
232. Keltasirkku 233. Keltapääsirkku 234. Mustapääsirkku 235. Harmaasirkku 236. Vuorisirkku 17