EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007



Samankaltaiset tiedostot
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 1

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

TUKIAINEISTO. Hyvinvoinnin edistäminen. Ehkäisy ja hoito

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Kouvolan päihdestrategia

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Pienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä

Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa Alustavia tuloksia kartoituksesta

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

Terveyden edistämisen laatusuositus

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

Arjen turvaa kunnissa

Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään?

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

ONKO MIELTÄ MIELENTERVEYSPALVELUISSA?

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Pohjanmaa-hanke

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

Ajankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

Suuntana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteidenkäytön väheminen

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Naantali

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö. Kehittämisyksikön toiminta Lahti

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma

Katsaus nykyiseen ja tulossa olevaan lainsäädäntöön. Helena Vorma STM

MIKÄ ON EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUHDE SOTEEN?

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Transkriptio:

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia myös päihdetyössä. Sitä on ohjeistettu mm. STM:n ja Kuntaliiton kirjeissä kunnille: STM:n ja Kuntaliiton kirje kunnille ja kuntayhtymille 8.3.2007: Sosiaali- ja terveydenhuolto kunnan palvelurakenneuudistuksen edellyttämien toimeenpanosuunnitelmien valmistelussa. STM:n kirje 8.5.2007: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. www.kunnat.net/paras

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 3 MISTÄ ON KYSE? (II) Ehkäisy ja hoito. Laadukkaan päihdetyön kokonaisuus tukiaineisto pohjaa em. kirjeisiin. Aineiston tarkoituksena on auttaa kuntia, seutukuntia, kuntayhtymiä ja alueita niiden suunnitellessa ehkäisevää ja korjaavaa päihdetyötä.

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 4 MISTÄ ON KYSE? (III) Kuntien perusturvan ja erityisesti sosiaali- ja terveysjohdon rooli on olennainen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä johon myös ehkäisevä päihdetyö kytkeytyy. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävän ehkäisevän päihdetyön kehittämisessä tulee huomioida ehkäisevän päihdetyön laaja-alaisuus ja siksi sitä tulee kehittää samanaikaisesti myös muilla tahoilla, kuten oppilaitoksissa, vapaa-ajantoimessa, järjestöissä tai jopa elinkeinoelämän yhteistyönä.

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 5 MISTÄ ON KYSE? (IV) Korjaavassa työssä päihdepalvelujen kehittämistä tulee tehdä niin peruspalveluissa toteutettavien lähipalveluiden kuin seudullisten erityispalveluiden osalta. Päihde- ja mielenterveyskysymykset liittyvät toisiinsa - tällä hetkellä erillään toimivia järjestelmiä on tärkeä katsoa uudesta, niitä paremmin linkittävästä näkökulmasta. Päihdetyön kokonaisuus vaatii johtamista ja voimavarojen käytön suunnittelua, niin lähipalvelujen kuin laajemman alueen väestön palveluja tuotettaessa.

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 6 MITÄ PÄIHTEET MEILLE MAKSAVAT? Stakesin arvion mukaan vuonna 2004 alkoholista aiheutui valtiolle ja kunnille välittömiä kustannuksia 750 miljoonaa euroa: Poliisille ja oikeusjärjestelmälle alkoholiin liittyvä rikollisuus maksoi noin 260 miljoonaa euroa Terveydenhuollon kulut noin 190 miljoonaa euroa Sosiaalihuollon kustannukset arviolta 154 miljoonaa euroa Alkoholinkäyttöön liittyvät omaisuusvahingot, tutkimus, ehkäisevä päihdetyö sekä alkoholilainsäädännön valvonta maksoivat yhteiskunnalle noin 144 miljoonaa euroa. Lähde: Päihdetilastollinen vuosikirja 2006

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 7 MITÄ PÄIHTEET MEILLE MAKSAVAT? (II) Lisääntyvä päihteiden käyttö haittoineen ei kuormita vain päihdetyön erityispalveluja, vaan kuntien koko palvelujärjestelmää! Kulutuksen kasvu näkyy lisääntyneinä sosiaalisina, terveydellisinä ja turvallisuuteen vaikuttavina haittoina.

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 8 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ Ehkäisevää päihdetyötä ei pidä nähdä vain valistuksena ja tiedotuksena, vaan paljon laajemmin hyvinvointia ja terveyttä edistävien toiminta- ja elinympäristöjen luomisena. Ehkäisevään päihdetyöhön sisältyvän yleisen ehkäisyn tavoitteet ja toimintasisällöt ovat hyvin lähellä yleistä terveyden edistämistä. Sen sijaan siihen sisältyvä riskiehkäisy edellyttää jo päihdetyön erityisosaamista.

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 9 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ PERUSTUU LAKIIN Toimintaa säätelevät monet eri lait ja säädökset alkaen perustuslain perusoikeussäädöksistä: sekä raittiustyölaki ja asetus että päihdehuoltolaki, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. tupakkalaki, alkoholilaki, huumausainelaki, lastensuojelulaki perusopetuslakikin edellyttää tukea lapsen terveelle kasvulle => Yhteistä ja oleellista on velvoite huolehtia kansalaisen hyvinvoinnista

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 10 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TAVOITTEENA on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa keinoinaan esim. päihteettömien elintapojen edistäminen päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen päihteisiin liittyvien ilmiöiden ymmärrys

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 11 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN KEINOIN VAIKUTETAAN päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin => EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AVARA TILA

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 12 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ Kunnan tulee huolehtia, että ehkäisevä päihdetyö ulottuu kaikkiin väestöryhmiin, on pitkäjänteistä ja koordinoitua. Kolmannen sektorin järjestöt ja muut toimijat ovat välttämättömiä yhteistyökumppaneita toteutettaessa yhteisesti sovittuja tavoitteita. Oli kunnan ratkaisu palvelurakenteensa järjestämiseksi mikä tahansa, kunnan peruspalvelut muodostavat ehkäisevän päihdetyön perustan.

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 13 EHKÄISEVÄÄ PÄIHDETYÖTÄ TEHDÄÄN ESIMERKIKSI sosiaalitoimessa: päihdetiedotus, vanhemmuuden tukeminen, varhainen puuttuminen terveystoimessa: työterveyshuollossa, ja polikliinisessa työssä tiedotuksen ja mini-intervention keinoin opetustoimessa: koulujen hyvinvointiohjelmat, päihdekasvatus ja varhainen puuttuminen nuoriso- ja vapaa-aikatoimessa: nuorten kasvun ja osallisuuden tukeminen, päihteettömät nuorisotilat ja tilaisuudet, varhainen puuttuminen

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 14 LISÄÄ ESIMERKKEJÄ: päihteiden käyttöä ja päihdekäyttäytymistä voidaan ohjata myös välillisesti muuttamalla paikallisia rakenteita ja ympäristöä koko yhteisöön kohdistuvissa ehkäisyhankkeissa esim. alkoholijuomien saatavuutta sääntelevät toimenpiteet yhdistetään pehmeämpiin menetelmiin, kuten asennekasvatus ja medianäkyvyys yhteiset pelisäännöt (vanhemmat, urheiluseurat, paikalliset toimijat) kunnan hyvinvointisuunnittelu tärkeä työjalusta myös ehkäisevälle päihdetyölle kunnan päätöksillä voidaan edistää - tai haitata ehkäisevää päihdetyötä: julkisten tilojen päihteettömyydestä päättäminen, varsinkin jos niitä käyttävät lapset, nuoret ja perheet

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 15 RISKIEHKÄISY EHKÄISEVÄN JA KORJAAVAN PÄIHDETYÖN RAJAPINNALLA Riskiehkäisyn tavoitteena on puuttua jo ilmenneisiin päihdeongelmiin mahdollisimman varhain. Myös riskiehkäisyssä kunnan peruspalveluilla on keskeinen merkitys: riittävällä osaamisella erityispalvelujen kuormitusta voidaan keventää. Esimerkkinä riskiehkäisystä on alkoholinkäytön riskien arviointi mini-interventiolla.

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 16 KORJAAVA PÄIHDETYÖ - PÄIHDEPALVELUT Päihdepalveluja tulee järjestää kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan - sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissa - päihdehuollon erityispalveluina Päihdehuoltolaki 41/1986

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 17 Päihdepalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut missä? perusterveydenhuolto lastensuojeluun, työhön, toimeentuloon yms. liittyvät sosiaalipalvelut mielenterveyspalvelut työterveyshuolto äitiys- ja lastenneuvolatyö kotipalvelu- ja kotisairaanhoito terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodeosastot

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 18 Päihdepalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut mitä? päihdeongelmien tunnistaminen varhainen puuttuminen, mini-interventio akuutit ongelmat (katkaisuhoito, tapaturmat, infektiot yms.) erityispalveluiden tarpeen arviointi motivointi päihdehoitoon ohjaus pitkäaikaiseen jatkohoitoon osallistuminen matalakynnyksiset, päihteiden käytön haittoja vähentävät ja huono-osaisuuteen liittyvät tukipalvelut

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 19 Päihdepalvelut Päihdehuollon erityispalvelut missä? A-klinikat nuorisoasemat katkaisuhoitoyksiköt kuntoutusyksiköt tukipalveluja peruspalveluiden kanssa yhteistyössä, kuten asumispalvelut, matalakynnyksiset palvelut asiakastyön lisäksi asiantuntija- ja konsultaatiopalveluja, jalkautuvaa päihdetyötä

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 20 Päihdepalvelut Päihdehuollon erityispalvelut mitä? päihdeongelman ja hoidon tarpeen arviointi terapeuttinen avohoito katkaisuhoito kuntoutus matalakynnyksisiä huono-osaisuuspalveluja ja jälkikuntoutuksen tukipalveluja yhteistyössä peruspalveluiden, järjestöjen yms. kanssa asiakastyön lisäksi asiantuntija- ja konsultaatiopalveluja, jalkautuvaa päihdetyötä

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 21 TAVOITTEENA PÄIHDETYÖN KOORDINOITU KOKONAISUUS Kunta- ja palvelurakenneuudistus - 5 - perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen tehtävät järjestettävä vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjalla; kunta tai yhteistoiminta-alue - 6 - laajempaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut; kuntayhtymät

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 22 TAVOITTEENA PÄIHDETYÖN KOORDINOITU KOKONAISUUS Kunta- ja palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen toiminnallisena alueellisena kokonaisuutena Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydet kunnan muuhun toimintaan eivät saa katketa, vaan laajaalaisen sektorirajat ylittävän yhteistyön edellytyksien on säilyttävä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä palvelujen järjestämistä on johdettava kokonaisuutena

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 23 TAVOITTEENA PÄIHDETYÖN KOORDINOITU KOKONAISUUS Ehkäisevä päihdetyö - laaja-alaisuus tuo tehokkuutta strategia seudullinen tai kunnallinen monialainen päihdetyöryhmä johtaminen ja koordinaatio erillinen henkilöstö & paikallistason vastuuhenkilöt

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 24

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 25 TAVOITTEENA PÄIHDETYÖN KOORDINOITU KOKONAISUUS Päihdepalvelut lähipalveluina - peruspalveluissa mm. päihdeongelmien tunnistaminen, varhaisvaiheen interventiot, katkaisuhoito, hoidon tarpeen arviointi, hoitoon motivointi, pitkäaikaiseen jatkohoitoon osallistuminen - päihdehuollon erityispalveluina mm. avohoitoa, matalan kynnyksen erityispalvelut yhteistyössä peruspalveluiden kanssa; asiakastyön ja jalkautuvan työn lisäksi asiantuntija- ja konsultaatiopalveluja - päihde- ja mielenterveysongelmaisten asiakkaiden hoidossa yhteensovitetut palvelut

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 26 TAVOITTEENA PÄIHDETYÖN KOORDINOITU KOKONAISUUS Päihdepalvelut laajemmalla väestöpohjalla päihdehuollon erityispalveluina mm. - avohoitoa - vaativan tason katkaisuhoitoa ja kuntoutusta - vaativan erityistason katkaisuhoitoa ja kuntoutusta valtakunnallisesti - asiakastyön ja jalkautuvan työn lisäksi asiantuntija- ja konsultaatiopalveluja

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 27

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 28 TAVOITTEENA PÄIHDETYÖN KOORDINOITU KOKONAISUUS Päihdestrategia osana kunnallista hyvinvointistrategiaa Yhteistyörakenteet ja resurssit Monialainen päihdetyöryhmä Kunnan perusturvan johtamisorganisaatio Riittävät resurssit Johtaminen ja koordinaatio päihdetyön johtaminen on prosessien johtamista edellyttää selkeää johtajuuden ja vastuun määrittelyä

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 29

Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 30