Taskutilasto 2011 Suomi Espoo Vihti Nurmijärvi Vantaa Espoo Kirkkonummi Kauniainen Helsinki
Sisällys Espoo.fi... 3 Espoon historiaa... 4 Alue... 8 Ympäristö... 9 Väestö... 10 Ikä- ja sukupuolijakauma... 11 Väestö suuralueittain.... 11 Kielijakauma.... 11 Kansalaisuus... 12 Uskontokunta... 12 Väestönmuutokset... 12 Väestön koulutustaso... 13 Väestön tulotaso.... 13 Työmarkkinat.... 14 Työvoima... 14 Työllisyys ja työttömyys... 14 Työllinen työvoima ja työpaikat.... 15 Henkilöstömäärältään suurimmat työnantajat... 15 Nähtävyyksiä... 16 Espoon kartta... 17 Matkailu... 18 Liikenne... 18 Rakentaminen... 19 Rakennuskanta... 19 Rakennustuotanto... 19 Asuminen... 20 Asuntokanta........................................ 20 Asuntotuotanto.... 20 Vanhojen osakehuoneistojen velaton hinta.... 20 Asuntokunnat... 20 Sosiaali- ja terveystoimi... 21 Opetus.... 22 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja... 22 Kaupungin talous... 24 Verotus... 25 Kaupungin henkilöstö.... 25 Kaupungin hallinto... 26 Espoon yhteispalvelupisteet.... 27
Espoo.fi Ajantasainen tieto kaupungin palveluista yhteystietoineen on Internetissä osoitteessa: Espoo.fi > Palveluhakemisto Ajantasainen tieto kaupungin tapahtumista yhteystietoineen on Internetissä osoitteessa: Espoo.fi > Tapahtumat Espoo.fi kertoo palvelun toiminnasta, palvelusta ja päätöksenteosta. Avoin Espoo -osiosta voit seurata vireillä olevia asioita, sekä osallistua ympäristön ja palveluiden suunnitteluun. Voit myös antaa palautetta ja keskustella. 3
Espoon historiaa Espoon Muuralasta löydettiin vuonna 1920 mammutin poskihammas, jonka iäksi on todettu vähintään 43 000 vuotta. Vanhimmat merkit Espoossa ihmisasutuksesta, kivikauden metsästäjistä, ovat 9000 vuoden takaa. Uudet asukkaat kivikauden loppupuolella toivat tullessaan maanviljelytaitoja. Pronssikaudella, alkaen noin 3500 vuotta sitten, ainakin merkkihenkilöt haudattiin näkyville paikoille kallioille kivistä koottuihin röykkiöihin. Espoossa tällaisia pronssikautisia röykkiöhautoja on yli 70. Rautakaudelta löytöjä on Espoosta melko vähän, mutta Taavinkylästä on löytynyt rautakautinen kalmisto. Sieltä löytyi kaksi pronssista kaularengasta. Ruotsalaiset maahanmuuttajat asuttivat Uudenmaan rannikkoa 1200-luvulla. Espoossa oli todennäköisesti vähän suomalaista asutusta jo ennen ruotsalaisten uudisasukkaiden tuloa. Uudisasukkaat asettuivat Gumbölenjoen ja Mankinjoen yhtymäkohtaan ja kylälle annettiin nimeksi Espåby. Kylän nimi saattaa viitata joen rannalla kasvaneisiin haapoihin (ruots. äspe=haapa). Espoon kirkko 4 4
Espoonkartano Aluksi Espoo oli Kirkkonummen alainen kappeliseurakunta, mutta jo 1400-luvulla Espoosta tuli itsenäinen pitäjä. Vanhin nykyisin tunnettu kirjallinen maininta Espoosta on vuodelta 1431. Tutkimusten perusteella on päätelty, että Espooseen rakennettiin puukirkko jo 1300- luvun jälkipuoliskolla. Itsenäinen seurakunta Espoosta tuli vuonna 1458 ja puukirkon tilalle rakennettiin kivikirkko vuosina 1485 1490. Kustaa Vaasan aikana ja aloitteesta Espooseen perustettiin kuninkaankartano Mankbyn ja Espåbyn kylien alueella. Maanvaihtosopimus kruunun ja kylien talonpoikien välillä solmittiin kesäkäräjillä 27.8.1556. Kuninkaankartanon perustamispäivänä elokuun 27. vietetään nykyään Espoo-päivää. Espoon kuninkaankartanon toiminta päättyi 1632, kun se siirtyi palkkiona sodassa kunnostautuneelle Gustaf Hornille. 5
Historiaa Isovihan aikana 1700-luvun alussa espoolaisilla oli vaikeat ajat. Venäläiset joukot majoittuivat Suuren rantatien varteen Bembölen ja Södrikin kyliin, ja talonpojat joutuivat lähtemään pakoon taloistaan ja etsimään turvaa muualta. Vaurautta ja toimeliaisuutta espoolaisille sen sijaan toi Viaporin linnoituksen rakentaminen 1700- luvun puolesta välistä lähtien. Jo 1600-luvulla nykyiseen Leppävaaraan perustettu Albergan kartano sai uudeksi omistajakseen Viaporin upseerin Carl Tersmedenin. Kartanossa vietettiin vilkasta seuraelämää ja sinne rakennettiin komea puutarha. Nykyisen Espoon keskuksen alueelle perustettiin lasaretti eli sairaala Viaporin sotilaita varten ja siitä kehittyi suosittu terveyslähde, jonka toiminta jatkui 1800-luvun puoliväliin saakka. 1700-luvun lopussa perustettiin Laajalahteen Ruukinrantaan fajanssitehdas, jossa valmistettiin mm. uunikaakeleita ja erilaisia ruukkuja. Senaattori Carl Johan Walleen osti Träskändan kartanon vuonna 1820 perheensä kesäisen seuraelämän tukikohdaksi. Hänen tytärpuolensa Aurora Karamzinin omistajakautena vuosina 1840 1895 kartano tuli monin tavoin tunnetuksi. Varakas ja hyväntekeväisyydestään tunnettu Aurora Karamzin teki kartanostaan ja etenkin sen puistosta yhden Suomen komeimmista. Kartano kuitenkin paloi 1888 ja puisto kärsi pahoin myrskyssä 1890. 6
Kasvava Helsinki tarjosi 1800-luvun lopulta lähtien hyvät markkinat espoolaisille teollisuusyrityksille. Espoonlahden alueelle keskittyi tiiliteollisuutta ja Soukkaan muodostui vireä puuseppäyhteisö. Rantaradan valmistuminen vuonna 1903 helpotti uusien asukkaiden ja teollisuuslaitoksien asettumista Espooseen. Kauklahdessa oli tiilitehtaiden lisäksi merkittävää lasiteollisuutta aina 1950-luvun alkuun saakka. Kauklahti Espoon voimakas kehitys alkoi 1950-luvulla. Väestömäärä kasvoi nopeasti, rakentaminen kiihtyi ja palveluelinkeinoista tuli suurin työllistäjä. Kansainvälisten esikuvien innoittamana puutarhakaupunki Tapiolaa alettiin rakentaa vuonna 1953 Espoon maalaispitäjässä. Vuonna 1963 Espoosta tuli kauppala ja vuonna 1972 kaupunki. Espoo on ollut vuodesta 1990 Suomen toiseksi suurin kaupunki ja vuoden 2011 alussa asukkaita oli 247 970. Suomenkielestä tuli enemmistön kieli 1940-luvun lopulla, siihen asti Espoossa oli ollut ruotsinkielisten enemmistö. Nykyään Espoossa puhutaan yli 120 kieltä ja vieraskielisen väestön määrä on yli 23 000 henkeä. 7
Alue Naapurikunnat Helsinki, Vantaa, Nurmijärvi, Vihti, Kirkkonummi, Kauniainen (Espoon sisällä) Lentoetäisyydet eräisiin kaupunkeihin Lähin lentoasema: Helsinki-Vantaan lentoasema 25 km, josta km km km Tampere 143 Tallinna 101 Bryssel 1 646 Turku 150 Pietari 282 Lontoo 1 847 Oulu 513 Tukholma 399 Rooma 2 224 Espoon pinta-ala 528 km 2 Maa-alue 312 km 2 Vesistöä 216 km 2 josta merialue 198 km 2 Merenrannikkoa 58 km Espoon korkein kohta 114,2 m Velskolassa Saaria 165, suurin saari Pentala Järviä 95, suurin järvi Bodom Asukkaita 1.1.2011 / maa-km 2 795 Maanomistus 31.12.2010 Espoon kaupunki 33,8 % Muut 66,2 % 8
Ympäristö Espoon luonnonsuojelualueet Natura 2000 -alueet: Nuuksio (Espoo, Vihti, Kirkkonummi) 5 645 ha, Espoonlahti - Saunalahti (Espoo, Kirkkonummi) 223 ha, Laajalahden lintuvesi 192 ha, Matalajärvi 112 ha, Bånbergetin aarnialue 18 ha, Vestra 369 ha (Espoo-Vantaa). Luonnonsuojelualueita yhteensä 73 (3 074 ha). Lisäksi 53 luonnonmuistomerkkiä ja 32 suojeltavaa luontotyyppiä. Ilmasto (Helsinki) Keskilämpötila vuonna 2009 6,1 C Lämpimin kuukausi, keskilämpötila (kesäkuu) 17,2 C Kylmin kuukausi, keskilämpötila (helmikuu) 3,6 C Ilmansuojelu Päästöt 2008 2009 Typen oksidit NO x, tonnia 2 766 2 680 Hiukkaset, tonnia 151 194 Kasvihuonekaasupäästöt 1000 tonnia CO 2 -ekvivalenttia 1 481 1 413 Vesiensuojelu 2008 2009 Fosforipäästöt, kg/asukas/vuosi 0,034 0,033 Typpipäästöt, kg/asukas/vuosi 1,8 1,5 Veden kulutus 2007 2008 2009 Asukasta kohti päivässä, litraa 222 218 217 Jätehuolto Jätteen käsittelypaikalle loppusijoitettavan sekajätteen määrä 2007 2008 2009 kg/as/a 281 255 236 9
Väestö Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki vuodesta 1990 alkaen Espoon väestö 1901 2011 ja ennuste 2012-2040 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 asukasta 20 1900 10 20 30 40 50 60 70 80 90 2000 10 20 40 1.1. Espoon koko maan väestö väestöstä, % 1950 22 900 0,6 1960 53 000 1,2 1970 92 700 2,0 1980 133 800 2,8 1990 169 800 3,4 2000 209 700 4,1 2005 227 500 4,3 2009 241 600 4,5 2010 244 200 4,5 2011 248 000 4,6 2020 (ennuste) 278 300 5,0 2040 (ennuste) 331 200 5,5 10
Ikä- ja sukupuolijakauma 1.1. (%) Espoo Espoo Koko maa 2000 2010 2010 0 6-vuotiaita 10,5 9,8 7,7 7 14-vuotiaita 10,6 9,8 8,9 15 24-vuotiaita 13,4 13,0 12,3 25 64-vuotiaita 57,0 56,5 54,1 65 74-vuotiaita 5,2 6,5 9,0 75 84-vuotiaita 2,5 3,3 5,9 yli 84-vuotiaita 0,7 1,0 2,0 Miehiä 48,8 49,3 49,1 Naisia 51,2 50,7 50,9 Väestö suuralueittain 1.1.2010 Suur-Leppävaara 60 365 Suur-Espoonlahti 49 975 Suur-Tapiola 42 638 Vanha-Espoo 35 949 Suur-Matinkylä 34 074 Pohjois-Espoo 10 680 Suur-Kauklahti 6 880 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 Kielijakauma 1.1. (%) Espoo Espoo Koko maa 2000 2010 2010 Suomenkielisiä 86,8 83,0 90,7 Ruotsinkielisiä 9,4 8,3 5,4 Muunkielisiä 3,8 8,7 3,9 11
Väestö Kansalaisuus 1.1. (%) Koko Espoo Espoo maa 2000 2010 2010 Suomen kansalaisia 96,8 93,7 97,1 Ulkomaiden kansalaisia 3,2 6,3 2,9 Uskontokunta 1.1. (%) 2000 2010 Luterilaisia 80,5 72,9 Ortodokseja 1,1 1,2 Muita 1,3 1,9 Uskontokuntiin kuulumattomia 17,1 24,0 Väestönmuutokset 2000 2008 2009 Syntyneitä 3 143 3 485 3 465 Kuolleita 1060 1 140 1 268 Espooseen muuttaneita 15 004 16 749 16 120 Espoosta muuttaneita 13 423 15 587 15 594 Muuttovoitto 1 581 1 162 526 Väkiluvun korjaus -60 11 42 Väestönlisäys 3 604 3 518 2 765 12
Väestön koulutustaso 31.12.2008 Espoon koulutustaso on maan toiseksi korkein. 15 vuotta täyttäneen väestön koulutusjakauma, % 50 % 40 30 20 10 0 Vain perusaste Keskiaste Korkea-aste Espoo Helsinki Vantaa Koko maa 15 vuotta täyttäneistä Koko Espoo maa Tutkinnon suorittaneita, % 73,2 65,5 keskiasteen tutkinto, % 30,2 38,6 korkea-asteen tutkinto, % 43,0 26,9 Korkeintaan perusaste, % 26,8 34,5 Väestön tulotaso Valtionveronalaiset tulot 2009 Koko Tulot tulonsaajaa kohti Espoo maa euro/vuosi 35 028 24 657 muutos-% 2005 2009 12,3 13,8 13
Työmarkkinat Työvoima Työvoima on työllisten ja työttömien summa. Espoon väestö toiminnan mukaan 31.12.2008 Työlliset 51,6 % Työttömät 2,6 % 0 14-vuotiaat 19,7 % Eläkeläiset 14,2 % Opiskelijat, koululaiset 7,8 % Muut 4,1 % Koko maan väestö toiminnan mukaan 31.12.2008 Työlliset 44,6 % Työttömät 4,4 % 0-14 -vuotiaat 16,7 % Eläkeläiset 23,2 % Opiskelijat, koululaiset 7,6 % Muut 3,5 % Työllisyys ja työttömyys 2008 2009 2010 Työttömiä 31.12. 6 110 8 660 7 619 Työpaikkaomavaraisuus 31.12.2008: 90,9 % Työllisestä työvoimasta työssä Espoossa 2008: 50,1 % Työllisyysaste IV vuosineljännes 2010 (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus): 72,9 % Työttömyysaste 31.12.2010: 5,8 % 14
Työllinen työvoima ja työpaikat elinkeinoittain 31.12.2008 Elinkeino Työllinen Työtyövoima % paikat % Maa- ja metsätalous 180 0,1 154 0,1 Sähkö, lämpö, vesi ja jätehuolto 1 096 0,9 1 707 1,4 Teollisuus 13 285 10,6 15 466 13,0 Rakentaminen 5 218 4,2 5 672 4,8 Kauppa, majoitus ja ravitsemistoiminta 29 584 23,7 30 669 25,8 Informaatio ja viestintä 10 577 8,5 9 424 7,9 Rahoitus ja vakuutus 5 306 4,3 4 326 3,6 Kiinteistöala 1 279 1,0 871 0,7 Asiantuntijapalvelu 20 938 16,8 18 732 15,8 Julkinen hallinto ja palvelut 30 814 24,7 26 557 22,3 Muut palvelut 5 588 4,5 4 495 3,8 Tuntematon 838 0,7 839 0,7 Yhteensä 124 703 100 118 912 100 Henkilöstömäärältään suurimmat työnantajat Espoossa (yli 1000 henkeä) Espoon kaupunki 1.1.2011 (13 611), Fortum, Inex Partners, Nokia, Jorvin sairaala, Orion Oyj, Tapiola (vakuutusyhtiö), Aalto yliopisto, VTT 15
Nähtävyyksiä Kirkkoja Kauklahden kappeli... 1 Espoon tuomiokirkko... 2 Ekumeeninen keskus... 5 Leppävaaran kirkko... 9 Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kris tuksen Kirkko (Helsingin temppeli, mormoni)... 9 Pyhittäjä Herman Alaska laisen kirkko (ortodoksi)...1 4 Tapiolan kirkko... 14 Olarin kirkko... 17 Espoonlahden kirkko...1 8 Soukan kappeli... 19 Museoita Glims talomuseo... 3 Espoon Automuseo... 5 Gallen-Kallelan Museo... 12 Kivimuseo... 13 Polyteekkarimuseo... 13 WeeGee-talo: EMMA Espoon modernin taiteen museo, Espoon kaupunginmuseo, Helinä Rauta vaaran museo, Leikkilinna, Suomen Kellomuseo... 14 Näyttelytiloja Cartes taide- ja tietotekniikkakeskus... 14 Espoon kulttuurikeskus... 14 Galleria AARNI...1 4 Hanasaari... 15 Muita kohteita Espoonkartano... 1 Kaupungintalo... 2 Valtuustotalo... 2 Lagstadin kotiseututalo, koulumuseo... 2 Bembölen kahvitupa... 3 Nuuksion kansallispuisto... 4 Vesipuisto Serena... 6 Marketan puisto... 7 Träskändan puisto... 8 Leppävaaran urheilupuisto... 9 Albergan kartano... 10 Kotiseututalo Parkvilla... 10 Sellosali, musiikkisali... 10 Vermon ravirata... 11 Laajalahden lintuvesi... 12 Villa Elfvikin luontotalo... 12 Teknillinen korkeakoulu... 13 Dipoli koulutus- ja kongressikeskus... 13 Teknologiakeskus Innopoli.. 13 Haukilahden vesitorni... 16 Kotiseututalo Villa Rulludd... 20 Espoon saaristo... 21 16
17
Matkailu Matkailu 2005 2009 Majoitusliikkeitä, 15 13 joista hotelleja 14 13 2005 2009 Yöpymisiä majoitusliikkeissä, 337 300 335 162 joista ulkomaalaisia, % 39,7 40,4 Matkailuneuvonta Espoon Matkailu Oy, Tapiola, Keskustorni, 10. kerros, 02100 Espoo puh. (09) 8164 7230, fax (09) 8164 7238 sähköposti: tourist@espoo.fi internet: www.espoonmatkailu.fi Liikenne 2005 2009 Henkilöautoja 31.12. 98 200 111 947 1 000 asukasta kohti 424 458 2000 2008 2009 Tieliikenne- 622 754 746 onnettomuuksia Liikennesuorite Milj.ajon.km/vuosi 1 553 1 560 18
Rakentaminen Rakennuskanta 31.12. 2000 2009 Rakennuksia yhteensä 28 987 34 242 Asuinrakennuksia 25 949 30 963 pientaloja 23 839 28 441 kerrostaloja 2 110 2 522 Muita rakennuksia 3 038 3 279 Kesämökkejä 1 978 1 625 Rakennustuotanto Espoossa 2001 2010 1000 kerros-m 2 600 500 400 300 200 100 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Asuinrakennukset Muut rakennukset Rakennustuotanto 2009 2010 Valmistuneita rakennuksia yht. 986 790 asuinrakennuksia 576 460 muita rakennuksia 410 330 Valmistunut kerrosala yht., m 2 283 618 316 000 asuinrakennukset, m 2 147 618 230 000 muut rakennukset, m 2 136 000 86 000 19
Asuminen Asuntokanta 31.12. 1990 2000 2009 Asuntojen määrä yht. 72 400 93 100 112 072 pientaloissa, % 41,1 42,8 42,2 kerrostaloissa, % 56,4 55,7 56,6 Omistusasuntoja, % 67,1 53,6 57,0 Asuntojen keskikoko, m 2 77 79 81 Pinta-ala / asukas, m 2 31 34 36 Asuntotuotanto 2005 2009 Valmistuneita asuntoja yht. 2 600 2 300 pientaloihin, % 33,9 28,0 kerrostaloihin, % 57,8 72,0 Pinta-ala / asunto, m 2 81 74 Vanhojen osakehuoneistojen velaton hinta, (euro/m 2 ) Muutos- 2009 2010 % Rivitalot 2 922 3 271 11,9 Kerrostalot 2 679 3 005 12,2 Asuntokunnat 1.1. 1990 2000 2010 Asuntokuntia yhteensä 67 000 86 700 106 152 Keskikoko, henkilöä 2,5 2,4 2,3 Asuntokunnista yhden hengen, % 26,9 31,6 34,9 kahden hengen, % 29,7 31,4 32,4 kolmen hengen, % 18,4 15,5 13,8 neljän hengen, % 17,9 14,4 12,9 väh. viiden hengen, % 7,0 7,0 6,0 20
Sosiaali- ja terveystoimi Terveyskeskuskäynnit 2000 2009 Käynnit lääkärillä 359 100 215 243 Lastenneuvolat 60 000 72 524 Äitiysneuvolat 45 200 55 589 Perheneuvolat 1 800 3 352 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 60 200 71 005 Hammashoitolat 130 200 182 774 Vanhusten palveluja 2000 2009 Kunnallisia vanhainkotipaikkoja 292 342 Palvelutaloasuntoja 88 81 Palveluasuminen, asiakkaita 31.12. 1.. 715 Päivähoito 2000 2009 Lapsia hoidossa yhteensä 13 820 14 500 Kaupungin päiväkodeissa 8 070 9 004 Kaupungin perhepäivähoidossa 1 960 1 304 Lapsia yksityisistä päiväkodeista ostetuilla paikoilla 1 890 2 253 Yksityisen hoidon tuella hoidettuja lapsia 2 040 1 939 Kunnallisia päiväkoteja 144 162 Asukaspuistoja 14 15 1 Omatoiminta ja ostopalvelut yhteensä 21
Opetus Espoossa sijaitsevat oppilaitokset ja oppilasmäärät 20.9.2009 kouluja oppilaita Peruskoulut 98 27 021 Päivälukiot 12 5 296 Aikuislukiot 1 1 631 Ammatilliset oppilaitokset 3 6 500 Ammattikorkeakoulut (20.9.2010) 2 6 289 Teknillinen korkeakoulu 1 14 384 Työväenopisto 2009 Kursseilla kävijöitä 54 928 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja 2009 Kaupunginkirjasto maakuntakirjasto Kirjastoja 14, laitoskirjastoja 1, kirjastoautoja 2. Kävijöitä 2,7 milj. Lainaajia 95 441, lainauksia lainaajaa kohti 44. Kaupunginmuseo Näyttelyitä 5, kävijöitä 53 346. Toimipisteet: WeeGee, Glims talomuseo, Lagstadin koulumuseo ja Huvilamuseo Villa Rullud. Kulttuurikeskus Yleisötilaisuuksia 660, joissa kävijöitä 196 513. 22
Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja 2009 Tapiola Sinfonietta (kaupunginorkesteri) Konsertteja 62, kuulijoita 24 295. Kulttuuriyhteisöjä Ammattiteattereita 5, joista Espoon Kaupunginteatterissa esityksiä 140, yleisöä 28 044. Nuorisotoimi Kerho- ja nuorisotiloja 19, nuorison neuvontapisteitä 2, avustettuja nuoriso yhdistyksiä ja -toimintaryhmiä 85. Liikuntapaikkoja Sisäliikuntatilat Jalkapallohalleja 3, jäähalleja 8, kuntosaleja 18, uimahalleja 5, urheiluhalleja 6. Ulkoliikuntapaikat ja uimalat Urheilupuistoja ja -keskuksia 7. Pallokenttiä 100, talvijalkapallokenttiä 2, urheilukenttiä 8, jääkiekkokenttiä 8, koripallokenttiä 7, lentopallokenttiä 10, tenniskenttiä 7, luistinratoja 100. Uimarantoja 23, talviuimapaikkoja 9. Maastoliikuntapaikat Ulkoilualueita 5, ulkoilusaaria 11, ulkoilureittejä 250 km, kuntoratoja 30 km, hiihtolatuja 255 km. Venesatamia 10, venepaikkoja 4 040. Saaristokuljetuksia 37 000 (henkilöä). 23
Kaupungin talous milj. euro/ Tilinpäätös 2009 euroa asukas Tuloslaskelman tiedot Toimintatuotot 219 898 Valmistus omaan käyttöön 4,9 Toimintakulut 1 272 5 208 Toimintakate 1 048 4 290 Vuosikate 122 Poistot ja arvonalentumiset 95 390 Tilikauden tulos 27 111 Taseen loppusumma 2 535 Omavaraisuusaste 84,8 % Rahoituslaskelman tiedot Kunnan varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta -90 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 20 Kassavarojen muutos -70 Lainakanta 31.12. 153 625 Konsernin lainakanta 31.12. 921 3 772 24
Verotus milj. euro/ Tilinpäätös 2009 euroa asukas Verotulot yhteensä 1 126 4 611 Tulovero 966 3 956 Yhteisövero 110 450 Kiinteistövero 50 205 Muut verotulot - - Tuloveroprosentti 17,5 % vuosina 2004 2009 Tuloveroprosentti 17,75 % vuosina 2010 Kaupungin henkilöstö 31.12. Toimiala 2010 % Sosiaali- ja terveystoimi 3 368 24,8 Sivistystoimi 7 355 54,0 Tekninen ja ympäristötoimi 2 509 18,4 Keskushallinto 379 2,8 Yhteensä 13 611 100,0 Henkilöstöä / 1 000 asukas 54,9 25
Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuuston kokoonpano 1.4.2011 Jäseniä yhteensä 67 Kansallinen Kokoomus (Kok.) 26 Vihreä liitto (Vihr.) 11 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) 9 Perussuomalaiset (PS) 7 Ruotsalainen kansanpuolue (SFP) 6 Suomen Keskusta (Kesk.) 3 Vasemmistoliitto (Vas.) 2 Kristillisdemokraatit (KD) 2 Köyhien asialla (KA) 1 Kaupunginvaltuusto (67 jäsentä), puheenjohtaja Jyrki Kasvi (Vihr.) Kaupunginhallitus (15 jäsentä), puheenjohtaja Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä (Kok.) Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupungin johtoryhmä Kaupunginjohtajan lisäksi: Olavi Louko, teknisen toimen johtaja Juha Metso, perusturvajohtaja Aulis Pitkälä, sivistystoimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Satu Tyry-Salo, viestintäjohtaja Päivi Sutinen, konsernipalvelujen johtaja Reijo Tuori, rahoitusjohtaja 26
Espoon yhteispalvelupisteet Yhteispalvelupisteet (puh. 8165 7070) Espoon keskus, Kirkkojärventie 4 Leppävaara, Leppävaarankatu 9 Matinkylä, Piispansilta 11 Espoonlahti, Espoonlahdenkatu 4 Tapiola, Kulttuuriaukio 10 Kalajärvi, Ruskaniitty 4 Espoon kaupungin taskutilasto Julkaisija: Espoon kaupunki Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Käyntiosoite: Asemakuja 2 C Postiosoite: PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI Puhelinvaihde (09) 81621 Sähköposti: tieto@espoo.fi http://www.espoo.fi/tieto Taitto: Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Painopaikka: Joutsen Median Painotalo Oy ISSN 1458-1906 27