Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa Vielä maahanmuuttajataustaisista perheistä: OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3 Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2009/liitteet/pol 0309.pdf?lang=fi
Maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut nopeasti. Ulkomaalaisten määrä on viisinkertaistunut ja vieraskielisten määrä kahdeksankertaistunut vuodesta 1990. Ulkomaalaisia oli vuoden 2008 lopussa yli 143 000 ja vieraskielisiä noin 190 500. Venäläiset ja virolaiset ovat suurimmat ulkomaalaisryhmät yli 20 000 hengellä. Venäjänkielisiä on kuitenkin yli kaksi kertaa enemmän kuin vironkielisiä, lähes 49 000 henkeä. Maahanmuuttajat ovat keskittyneet Uudellemaalle ja suuriin kaupunkeihin. Vieraskielisen väestön koulutustaso on keskimääräisesti selvästi kantaväestöä alempi. Noin puolet on vailla perusasteen jälkeistä koulutusta, kun kantaväestöllä osuus on noin viidennes.
Vieraskielisen väestön polarisaatiota kuvaa kuitenkin se, että tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneiden osuus on heillä noin kaksi kertaa suurempi kuin kantaväestöllä. Vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden määrä oli vuonna 2007 perusopetus mukaan lukien lähes 50 000 eli 3,8 % kaikista opiskelijoista. Perusasteen jälkeisessä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa suurimmat kieliryhmät olivat venäjän-, viron-, kiinan-, englannin- ja arabiankieliset, joita oli yhteensä noin 15 000 eli yli puolet kaikista vieraskielisistä.
Tulkkipalveluista Tulkin käyttö on osa hyvää ja asiakaslähtöistä maahanmuuttajien palvelua. Viranomaisen on huolehdittava tulkkauksen ja käännösten järjestämisestä, jos asiakkaiden puutteellinen kielitaito sekä asian luonne tätä vaatii. Viranomainen tilaa ja maksaa asiointitulkin. http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11884;11489;1 1623;40296
Espoon tulkkauspalvelu FINSO kielipalvelut Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Helsingin Tulkkipalvelut Oy Helsingin yliopiston kielikeskus Kampus Oy Semantix Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto Suomen Naistulkkikeskus Oy
Case 1 RIINA on 2.-luokkalainen yleisopetuksen ujo tyttö, jolla koulu sujuu hyvin, mutta kaverien kanssa on äidin väittämän mukaan pulmaa. Äiti on yksinhuoltaja, lapsia 3. Äidin mukaan opettaja ei huomaa Riinan ongelmia ja sitä, että Riinaa kiusataan. Opettajan mielestä Riinalla on ystäviä koulussa, eikä hän näe Riinan koulunkäynnissä suuria pulmia. Äiti sanoo Riinan kertovan pöyristyttäviä tarinoita opettajasta ja luokkatilanteista kotona. Äiti ottaa yhteyttä opetusvirastoon. Äiti ottaa lopulta Riinan pois koulusta kotiopetukseen.
Case 2 OTSO on monimuodon 1. erityisluokassa ja oireilee monin tavoin. Poissaoloja on paljon. Äiti kertoo Otson sairastavan. Otso nähdään kuitenkin pihalla leikkimässä. Äiti soittelee Otsolle usein, myös isoäiti soittaa ja tiedustelee Otson tilanteesta. Isällä tarkkistausta ja tietoa siitä, miten tällaisissa tapauksissa tulee toimia. Esikouluopettaja varoittaa koulua isästä. Opettajan mukaan Otsosta on tehtävä lastensuojeluilmoitus.
Case 3 ILPO on uupunut yleisopetuksen 5.-luokkalainen. Ilpo menestyy huonosti koulussa, eikä opettajan mukaan jaksa yrittää. Vanhempien mielestä opettaja piinaa Ilpoa antamalla liikaa läksyjä ja vaatimalla kohtuuttomasti. Opettaja on antanut tukiopetusta, mutta vanhempien mielestä se on vain väsyttänyt lasta lisää. Isä kerää koolle vanhempaisringin, joka tekee yhteisen valituksen opettajan metodeista ja liian kovasta työtaakasta.
Case 4 ANDREI on venäläinen 7.-luokkalainen EVY-luokan poika. Andrei sai osa-aikaista erityisopetusta koko alakouluajan. Suomi on hyvin hallussa, mutta äidin mielestä pulmat johtuvat kielestä. Äiti vastusti erityisluokkapäätöstä. Andrei on hyvin vilkas ja tarkkaamaton. Isä on Venäjällä ja äiti käytännössä yksinhuoltaja. Asiointi tapahtuu tulkin välityksellä, englantia äiti puhuu kohtuullisesti. Äiti syyttää suomalaista löperöä koulukuria ja puolustaa poikaansa leijonamaisesti.
Case 5 SINI on 6:n EMU-luokan oppilas. Hän on asunut sijaisperheessä 7-vuotiaasta lähtien. Biologisella äidillä vaikea masennus, isä ei mukana kuvioissa. Sijaisperhe hoitanut asioita hyvin, mutta murrosikäistyttyään Sini on ottanut yhä enemmän yhteyttä biologiseen äitiinsä ja vaatinut oikeuksiaan. Seksijutut ja kaljan maistelu ovat alkaneet kiinnostaa Siniä. Biologinen äiti on alkanut epäillä sijaisperheen kykyä huolehtia Sinistä. Biologinen äiti haluaa päästä päättämään myös koulunkäynnistä ja toivonut opettajatapaamista. Sijaisperheen mukaan biologinen äiti ei kykene huolehtimaan Sinin asioista millään tasolla.
Case 6 KALLE on syntynyt alle 2,5 kg:n keskosena. Hänellä on diagnosoitu ADHD ja lapsuusiän masennus. Hän käy 5. EVY-luokkaa ja on useamman kuukauden vuodessa sairaalakoulussa. Kalle huutaa luokassa hävyttömyyksiä ja provosoi mielellään muita. Kognitiiviset taidot hänellä ovat hyvät. Isä on meksikolainen ja poissa kuvioista. Äiti on helposti lähestyttävä mutta uupunut. Sairaalapalaverissa opettaja ehdottaa toista koulumuotoa. Mukana paljon eri asiantuntijoita ja Kalle itse.