Tielaitoksen selvityksiä. Kokkolan liikenneturvallisuussuunnitelma. Tielaitos, Vaasan tiepiiri Kokkolan kaupunki

Tielaitoksen selvityksiä Kokkolan liikenneturvallisuussuunnitelma Tielaitos, Vaasan tiepiiri Kokkolan kaupunki Vaasa 1997

4 Tielaitos Vaasan tiepiiri Korsholmanpuistikko 44 PL 93 65101 VAASA Puhelinvaihde 020 444 157 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kauppatori PL 43 67101 KOKKOLA Puhelinvaihde 06-828 9111

Tiivistelmä Kokkolan kaupungin alueelle käynnistettiin liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen helmikuussa 1997. Suunnitelma sisältää sekä liikennekasvatusja tiedotustoiminnan kehittämissuunnitelman että liikenneympäristön parantamissuunnitelman. Liikennekasvatus- ja tiedotussuunnitelman tarkoituksena on luoda jatkuva liikenneturvallisuustyön suunnittelu- ja seurantajärjestelmä Kokkolan kaupunkiin. Kokkolaan on perustettu työryhmä, joka muodostuu eri hallintokuntien ja sidosryhmien edustajista. Tämän suunnitelman tarkoituksena on tehostaa liikenneturvallisuuteen liittyvää toimintaa, tehdä sitä suunnitelmalliseksi ja parantaa eri hallintokuntien ja sidosryhmien välistä yhteistyötä. Kokkolan alueella tapahtui poliisin tilastojen mukaan vuosina 1994-1996 noin 45 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuosittain. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on ollut 1-3 vuosittain. Henkilövahinkoonnettomuuksista yleisimpiä ovat olleet kevyen liikenteen onnettomuudet sekä yksittäisonnettomuudet. Pahimpia onnettomuuksien kasaumapaikkoja olivat keskustan liittymät sekä joidenkin liike- ja palvelukeskusten pihaalueet. Onnettomuuksien lisäksi ongelmakohtia kartoitettiin koululaisille ja eri hallintokuntien edustajille tehdyillä kyselyillä. Työryhmä asetti tämän työn alkuvaiheessa läänin liikenneturvallisuussuunnitelman pohjalta tavoitteeksi henkilövahinko-onnettomuuksien vähentämisen 36:een vuoteen 2000 mennessä. Tässä työssä on huomioitu myös liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan laatima suositus Liikenneturvallisuussuunnitelma 1997-2000 sekä valtioneuvoston siitä tekemä periaatepäätös. Tärkeimmät toimenpiteet ovat kevyen liikenteen verkon täydentämiset (mm. Kirkonmäkeen, Kaustariin ja mt 749:lle) sekä keskustan liikennejärjestelyjen toteuttaminen. Muita liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä ovat kevyen liikenteen ylityspaikkojen turvallisuuden parantaminen sekä näkemäraivaukset. Liikennevaloja on esitetty mm. vt 8:lle: vt13:sta rampin liittymään sekä Jokilaaksontien ja Vessintien liittymiin. Kaikkien toimenpiteiden yhteiskustannukset ovat 44,4 Mmk, josta vuosina 1998-2000 toteutettaisiin 7,7 Mmk, vuosina 2001-2003 26,8 Mmk ja vuoden 2003 jälkeen 9,9 Mmk. Liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmat tehtiin hallintokuntaneuvotteluissa. Eri hallintokuntien toimintasuunnitelmat vuodelle 1998 on esitetty liitteessä 2. Tarkoituksena on, että hallintokuntien toimintasuunnitelmat sisällytetään hallintokuntien omiin vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin. Liikenneturvallisuustyön yhteiset toimintalinjat ovat: Yhteistyöverkon luominen eri hallintokuntien välillä sekä muiden tahojen kanssa (esim. autokoulut, asukasyhdistykset ja työsuojelu) Tiedotustoiminnan kehittäminen kunnissa Avainhenkilöiden koulutus Liikenneturvallisuusmateriaalin kokoaminen Onnettomuusrekisteröinnin kehittäminen Koulun toimintasäännösten ajantasalla pitäminen

4 Sammanfattning Planeringsarbetet för Karlebys trafiksäkerhetsplanen påbörjades i februari 1997. Planen gäller både utvecklingen av trafikskolnings- och informationsverksamheten samt planering av förbättringsåtgärder i trafikmiljön. Utvecklingen av trafikskolnings- och informationsverksamheten strävar till att skapa ett fortlöpande planerings- och uppföljningssystem för trafikarbetet i Karleby. En arbetsgrupp, som består av representanter från olika förvaltningar och intressegrupper, har utnämts i Karleby. Målet är att planera bättre och effektivera trafiksäkerhetsverksamheten samt att förbättra samarbetet mellan olika förvaltningar och intressegrupper. Antalet polisrapporterade olyckor med personskador var åren 1994-1996 ca 45 stycken i Karleby. Dödsolyckor inträffar 1-3 årligen. De vanligaste olyckorna med personskador är olyckor där cyklister eller fotgängare är inblandade eller singelolyckor. De mest utsatta platserna är korsningarna på Södraleden (riksväg 8) och i centrum samt några affärs- och serviceområden. Problemplatser kartlades förutom med hjälp av olycksdata även med hjälp av enkäter bland skolelever och intressegrupper. Arbetsgruppen uppsatte som trafiksäkerhetsmål detsamma som Vasa läns trafiksäkerhetsplan innehöll. Målet är att antalet skadade i trafiken skall sjunka till 36 personer före år 2000. Detta motsvarar trafiksäkerhetsdelegationens mål i trafiksäkerhetsplanen 1997-2000 och stadsrådes beslut därom. Tygdpunkten av åtgärderna ligger vid att förbättra nätet för lättrafikleder (bl.a. i Kyrkbacken, Kaustar och längs landsväg 749) samt förverkliga trafikåtgärderna i centrum. Övriga viktiga åtgärder är att förbättra övergångsställen för lättrafikanter och sikten närmast i korsningar. Trafikljus föreslås i riksväg 8:s anslutningar med riksväg 13, Älvdalsvägen, Vessivägen. Åtgärdernas sammanlagda kostnader är 44,4 miljoner mark, varav 7,7 milj.mk är för åtgärder som förverkligas åren 1998-2000, 26,8 milj.mk åren 2001-2003 och 9,9 milj.mk efter år 2003 Verksamhetsplaner för trafiksäkerhetsarbetet gjordes vid förvaltningssammanträden. De olika förvaltningarnas verksamhetsplaner för år 1998 finns i bilaga 2. Det är meningen att dessa planer skall föras in i förvaltningarnas egna årliga verksamhetsplaner. Det gemensamma handlingslinjerna är: Skapa ett samarbetsnät mellan de olika förvaltningarna och övriga intressegrupper (t.ex. bilskolor, invånarföreningar och arbetsskyddet) Utveckla informationsverksamheten i kommunen Skola nyckelpersonerna Distribuera trafiksäkerhetsmaterial Utveckla olycksregistrering Hålla skolans verksamhetsplaner ajour

Alkusanat Kokkolan liikenneturvallisuussuunnitelma on tarkoitettu lähtökohdaksi liikenneturvallisuutta parantavien hankkeiden ohjelmoinnille, suunnittelulle ja toteutukselle. Vuoden 1996 lopussa valmistui Kokkolan kaupungin ydinkeskustan liikennesuunnitelma ja siinä esitetyt keskustan kehittämishankkeet on otettu tässä työssä huomioon. Lähtötietoina liikenneturvallisuussuunnitelmassa on käytetty poliisin ilmoittamia liikenneonnettomuuksia. Lisäksi työn yhteydessä on tehty ongelmakohdekysely kouluihin sekä kaupungin eri hallintokuntien edustajille. Käytännön ongelmia on selvitetty myös maastohavainnoin. Suunnitelman tavoitteina on ollut selvittää lyhyellä aikavälillä toimenpiteitä, joilla Kokkolan liikenneturvallisuutta saadaan parannettua varsinkin polkupyöräliikenteen turvallisuuden osalta. Hallintokuntien tekemän kasvatus- ja tiedotustoiminnan kehittäminen on ollut yhtenä työn keskeisistä tavoitteista, kuten myös hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen. Liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu Vaasan tiepiirin ja Kokkolan kaupungin yhteistyönä. Suunnittelua ohjanneeseen työryhmään ovat kuuluneet: liikenneturvallisuusinsinööri Markku Järvelä Vaasan tiepiiri insinööri Vesa Leino Vaasan tiepiiri insinööri Esa Nyrhinen Vaasan tiepiiri tienpidon tarkastaja Fjalar DjupsjöbackaVaasan tiepiiri toimialajohtaja Eino Pihakari Kokkolan kaupunki suunnitteluinsinööri Heikki Penttilä Kokkolan kaupunki rakennusmestari Jukka Harju Kokkolan kaupunki toimistopäällikkö Lauri Katila Liikenneturva komisario Lars-Erik Lillhonga Kokkolan poliisi Suunnittelun aikana on pidetty kaksi seminaaritilaisuutta sekä useita pienryhmäneuvotteluita eri sidosryhmien kanssa. Myös tiedotusvälineet ovat olleet työssä tiiviisti mukana. Työstä on vastannut Tampereen Viatek Oy, josta työhön ovat osallistuneet DI Christel Kautiala ja DI Mika Latvamäki (Viatek Pohjanmaa). Vaasassa marraskuussa 1997

4 Förord Karleby trafiksäkerhetsplan kan användas som underlag för verksamhetsplanering och programmering av trafiksäkerhetsförbättrande åtgärder. Trafikplanen för Karleby centrum från år 1996 ligger som grund för detta planeringsarbete. Målet med planen har varit att kartlägga de trafikfarliga platserna och finna förbättringsförslag, med vilka trafiksäkerheten, speciellt för lättrafikanterna kan förbättras de kommande åren. Målet har även varit att utveckla skolnings- och informationsverksamheten inom förvaltingarna samt att förbättra samarbetet i kommunen inom trafiksäkerhetsområdet. Trafiksäkerhetsplanen har uppgjorts i samarbete mellan Vasa vägdistrikt och Karleby stad. Arbetsgruppen för planeringsarbetet har bestått av följande personer: trafiksäkerhetsingenjör Markku Järvelä ingenjör Vesa Leino ingenjör Esa Nyrhinen väggranskare Fjalar Djupsjöbacka sektionschef Eino Pihakari planeringsingenjör Heikki Penttilä byggmästare Jukka Harju byråchef Lauri Katila kommissarie Lars-Erik Lillhonga Vasa vägdistrikt Vasa vägdistrikt Vasa vägdistrikt Vasa vägdistrikt Karleby stad Karleby stad Karleby stad Trafikskyddet Karleby polis Under planeringsarbetets gång har två seminarietillfällen och flera gruppmöten hållits tillsammans med olika intressegrupper. Pressen och radion har aktivt informerat om arbetet. Det praktiska arbetet har utförts av Viatek, där dipl.ing Christel Kautiala (Viatek Tammerfors Ab) och dipl.ing. Mika Latvamäki (Viatek Österbotten) har deltagit i arbetet. Vasa november 1997

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...3 SAMMANFATTNING...4 ALKUSANAT...5 FÖRORD...6 SISÄLLYSLUETTELO...7 KUVA- JA TAULUKKOLUETTELO...8 1. LÄHTÖKOHDAT...9 1.1 TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT...9 1.2 LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAN TAVOITTEET...9 1.3 TIEVERKKO JA LIIKENNE...10 1.4 KYTKEYTYMINEN MUUHUN SUUNNITTELUUN...11 2. KOKKOLAN LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE...12 2.1 NYKYINEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ...12 2.2 ONNETTOMUUSMÄÄRÄ...15 2.3 YLEISIMMÄT ONNETTOMUUDET...16 2.4 ONNETTOMUUKSIEN KASAUMAKOHDAT...18 2.5 KOETUT ONGELMAT...25 3. LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISKEINOT...26 3.1 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN...26 3.1.1 Työn organisointi...26 3.1.2 Kehittäminen hallintokunnittain...27 3.1.3 Toimenpideohjelmat hallintokunnittain...31 3.1.4 Jatkotyöskentely...32 3.2 MAANKÄYTTÖ JA TIEVERKKO...32 3.3 LIIKENTEENOHJAUSTOIMENPITEET...33 3.4 PARANTAMIS- JA RAKENTAMISTOIMENPITEET...34 3.5 KUNNOSSAPITOTOIMENPITEET...35 4. TOTEUTTAMISOHJELMAEHDOTUS...37 4.1 OHJELMAN MUODOSTAMISPERIAATE...37 4.2 TOIMENPITEET...37 4.2.1 Liikenteen ohjaustoimenpiteet...38 4.2.2 Parantamis- ja rakentamistoimenpiteet...39 4.2.3 Kunnossapitotoimenpiteet...41 4.3 TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET...45 4.4 KASVATUS- JA TIEDOTUSTOIMINTA...46 4.5 LIIKENTEEN VALVONTA...46 5. JATKOTOIMENPITEET...47 5.1 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ...47 5.2 RAKENTEELLISET TOIMENPITEET...48 5.3 SEURANTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN...48 LIITTEET

4 KUVA- JA TAULUKKOLUETTELO Kuva 1. Liikenneturvallisuustyön kenttä Kuva 2. Liikennemäärät (ajon./vrk) Kokkolan alueen yleisillä teillä Kuva 3. Kokkolan kevyen liikenteen väylien verkko 1.9.1997 Kuva 4. Kevyen liikenteen väylien yhteispituuden kehittyminen v. 1970-1996 Kuva 5. Perusturva voi osallistua ennaltaehkäisevään liikenneturvallisuustyöhön. Kuva 6. Turvallisten koulureittien opastus parantaa liikenneturvallisuutta. Kuva 7. Kokkolan yleisten teiden ja katuverkon liikenneonnettomuudet vuosina 1994-1996 Kuva 8. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrän kehitys Kokkolassa ja vertailukohteissa Kuva 9. Kokkolan yleisten teiden ja katuverkon onnettomuudet (v. 1994-1996) onnettomuustyypeittäin Kuva 10. Liikenneonnettomuuskartta (yleiskartta) Kuva 11. Liikenneonnettomuuskartta (keskusta) Kuva 12. Liikenneonnettomuuskartta (Öja) Kuva 13. Yhteenveto ongelmakohdista (yleiskartta) Kuva 14. Yhteenveto ongelmakohdista (keskusta) Kuva 15. Yhteenveto ongelmakohdista (Öja) Kuva 16. Liikenneturvallisuustyön organisointi kunnissa Kuva 17. Lasten kuljettaminen turvallisesti on tärkeää Kuva 18. Koulutoimella on mahdollisuus vaikuttaa nuorten liikennekäyttäytymiseen Kuva 19. Taitoajo kehittää polkupyörän hallintaa Kuva 20. Asutuksen kasvualueet Kokkolan keskustan ympäristössä Kuva 21. Automaattinen liikennevalojen valvontalaite Kuva 22. Luonnos kiertoliittymästä Antti Chydeniuksenkadun ja Hakalahdenkadun liittymässä Kuva 23. Esimerkki hyvistä näkemistä tonttikadun ja kokoojakadun liittymässä Kuva 24. Toimenpide-ehdotukset (yleiskartta) Kuva 25. Toimenpide-ehdotukset (keskusta) Kuva 26. Toimenpide-ehdotukset (Öja) Kuva 27. Arvio onnettomuusvähenemästä toteuttamisjaksoittain Kuva 28. Arvio henkilövahinko-onnettomuuksien vähentämistavoitteen toteutumisesta v. 2000. Taulukko 1. Henkilövahinko-onnettomuuksien vähentämistavoite Kokkolassa vuoteen 2000 mennessä Taulukko 2. Kokkolan onnettomuuksien kasaumapaikat v. 1994-1996 Taulukko 3. Liikenteenohjaustoimenpiteet Taulukko 4. Parantamis- ja rakentamistoimenpiteet Taulukko 5. Kunnossapitotoimenpiteet

1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät Liikenneturvallisuuteen voidaan vaikuttaa maankäytön suunnittelulla ja liikenneympäristön parantamisella, liikennekasvatuksella sekä tehostamalla liikennevalvontaa ja kunnossapitoa. Liikenneympäristön parantaminen kuuluu tielaitoksen ja kunnan kaavoitus- sekä teknisen toimen toimialaan. Liikennevälineen turvallisuuden parantamiseen voi parhaiten poliisi vaikuttaa valvonnan kautta sekä katsastustoimi ajoneuvon kunnon tarkkailun ja valvonnan kautta. Ihmisen liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin pystyvät parhaiten kunnassa vaikuttamaan koulu-, sosiaali-, terveys- ja vapaa-ajan toimet kasvatus- ja tiedotustoiminnan sekä tapaturmien ehkäisyn kautta. Hyvin organisoidun liikenneturvallisuustyön kautta voidaan vaikuttaa moneen eri tekijään parhaan hyödyn saavuttamiseksi. Kuva 1. Liikenneturvallisuustyön kenttä. 1.2 Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteet Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on sellaisten toteutettavissa olevien toimenpiteiden selvittäminen, joilla onnettomuusmäärän kasvu saadaan liikenteen kasvusta huolimatta laskuun. Erityisenä tavoitteena on kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen. Huomiota kiinnitetään varsinkin: liikennekasvatus- ja tiedotustoiminnan kehittämiseen eri hallintokuntien välisen yhteistyön lisäämiseen kypärän käytön lisäämiseen kevyen liikenteen ylityspaikkojen turvallisuuden parantamiseen kevyen liikenteen väylien verkoston täydentämiseen.

Vaasan läänin liikenneturvallisuussuunnitelmassa on asetettu kuntakohtaiset tavoitteet v. 2000 (taulukko 1). Tässä työssä on huomioitu myös liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan laatima suositus Liikenneturvallisuussuunnitelma 1997-2000 sekä valtioneuvoston siitä tekemä periaatepäätös. Taulukko 1. Henkilövahinko-onnettomuuksien vähentämistavoite Kokkolassa vuoteen 2000 mennessä. LÄHTÖTASO kpl/vuosi v.1990-1992 NYKYTILANNE kpl/vuosi v.1993-1995 TAVOITETASO kpl/vuosi v. 2000 53 45 36 1.3 Tieverkko ja liikenne Kokkolan kaupungissa tie- ja katuverkon liikennemääriä ovat muuttaneet viime vuosikymmeninä sekä autoistumisen kehitys että verkostolliset ratkaisut. Keskustan liikennettä on saatu siirrettyä kaupungin ohitusteille. Sekä Eteläväylällä että Pohjoisella Ohikulkutiellä on ollut suotuisa vaikutus keskustan liikenteen koostumukseen ja jakaumaan. Yleisten teiden liikennemäärät (ajon./vrk) vuonna 1995 on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Liikennemäärät (ajon./vrk) Kokkolan alueen yleisillä teillä vuonna1995. Liikenteen ennustetaan kasvavan Kokkolan ympäristön valtateillä vuoteen 2015 mennessä noin 1,4 kertaiseksi (Vt 8:n yleissuunnitelma). Keskustan

liikennesuunnitelman arvion mukaan keskustan pääväylien liikennemäärät kasvavat vuoteen 2015 mennessä kohteesta riippuen noin 1,2-1,6 kertaiseksi. Kokkola on kaupunkirakenteeltaan ja maasto-olosuhteiltaan varsin otollinen kevytliikenteen kaupunki. Nykyään kevyen liikenteen väyliä on Kokkolassa yhteensä noin 75 km (kuva 3). Kuva 3. Kokkolan kevyen liikenteen väylien verkko 1.9.1997. 1.4 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun Liikenneturvallisuussuunnitelma palvelee kaupungin teknistä palvelukeskusta vuotuisten talousarvioiden laatimisessa sekä toimintasuunnitelmien laatimisessa. Tämän liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpiteet otetaan huomioon Vaasan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnassa. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa on arvioitu lähimpien vuosien ohjelmiin sisältyvät hankkeet toteutuviksi eikä niitä ole otettu yksityiskohtaisempaan tarvetarkasteluun. Tärkeimpinä toteutuvina toimenpiteinä voidaan mainita: Satamatiehanke, johon liittyy myös Pohjoisen Ohikulkutien risteyssilta Kaarlelankadun risteyssilta keskustan liikennejärjestelyt Lisäksi myöhemmin tulevaisuudessa tullaan mahdollisesti toteuttamaan Kokkolan eteläinen ohikulkutie.

25 2. KOKKOLAN LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE 2.1 Nykyinen liikenneturvallisuustyö Liikenneturvallisuustyö mielletään usein kuuluvaksi ainoastaan tekniselle sektorille sekä osittain koulutoimelle. Kuitenkin useat muutkin hallintokunnat käsittelevät liikenteen turvallisuuteen liittyviä asioita omassa toiminnassaan ja tekevät liikenneturvallisuustyötä luontevasti muun työn yhteydessä. Tekninen palvelukeskus Teknisen palvelukeskuksen liikenneturvallisuustyön toimenpiteet ovat kohdistuneet liikenneympäristön parantamiseen. Tekninen toimi on viime vuosien aikana kehittänyt tieverkkoa sekä voimakkaasti kevyen liikenteen raitistoa (kuva 4). Liikenneturvallisuus on huomioitu kaikessa liikennesuunnittelussa. Yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssa on ollut, mutta se on vähentynyt liikennetoimikunnan lakkauttamisen jälkeen. Yhteistyö liikenteen ammattilaisten ja tielaitoksen kanssa on toiminut hyvin. Yhteistyö lehdistön ja muiden tiedotusvälineiden kanssa on ollut melko vähäistä, mutta on kuitenkin lisääntynyt. Valistustyössä tekninen toimi ei ole ollut mukana. Turvavälineiden ja -laitteiden käyttöä on tehostettu henkilökunnan parissa. Onnettomuustilastoinnissa on hyödynnetty osittain ATK:ta. Tilastointia kehitetään edelleen. Liikenneolosuhteiden muutoksista on tähän asti pyritty tiedottamaan. Informaatio on kuitenkin ollut puutteellista ja varsinkin työmaista on haluttu lisää informaatiota. Liikenneturvallisuustyön tehostuminen teknisessä ja kaavoitustoimessa voisi olla pääasiassa tiedottamisen lisäämistä sekä muille hallintokunnille että tiedotusvälineiden kautta kaupunkilaisille. Onnettomuustilastotietojen tuottaminen muille hallintokunnille on myös teknisen toimen tehtävä. Kevyen liikenteen väylien yhteispituus (km) Pituus (km) 80 60 40 20 0 1970 1980 1990 1996 Vuosi Kuva 4. Kevyen liikenteen väylien yhteispituuden kehittyminen v. 1970-1996.

Perusturva Liikenneturvallisuustyötä on tehty tähän asti vanhusten ja lasten osalta normaalin toiminnan yhteydessä sosiaalitoimen eri yksiköissä liikuttaessa lasten ja vanhusten kanssa liikenteessä sekä eläkeläisjärjestöjen erilaisissa tilaisuuksissa. Liikennekasvatus- ja tiedotusmateriaalia on jaettu satunnaisesti eri yksiköissä. Liikenneturvallisuustyöstä on kuitenkin puuttunut suunnitelmallisuus ja yhteiset tavoitteet. Yhteistyötä on tähän asti tehty Iähinnä poliisin ja vakuutusyhtiöiden kanssa erilaisissa tilaisuuksissa. Muiden hallintokuntien kanssa yhteistyö on ollut vähäistä. Terveystoimi on tehnyt liikenneturvallisuustyötä neuvoloissa. Äitiysneuvoloissa annetaan ohjeita ja suosituksia turvaistuinten käytöstä. Lastenneuvoloissa annetaan tietoa myös turvaistuinten käytöstä sekä eri ikäkausiin liittyvistä tapaturmista lasten vanhemmille. Ongelmaksi on koettu vanhempien motivointi. Kouluterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa on myös annettu tapauskohtaisesti tietoa liikenneturvallisuudesta. Esimerkiksi pyörällä koulu-/ työmatkansa tekevä on saanut pyöräilyn turvallisuuteen liittyvää tietoa. Päivähoidossa on pidetty liikennekasvatus-teemaviikkoja tms. joka syksy uusien lasten tullessa hoitoon. Lisäksi esikoululaisille on opetettu turvallista koulutietä. Ongelmiksi koettiin yhteistyön puuttuminen eri hallintokuntien välillä, rajallinen henkilökunnan määrä ja aika sekä epäselvyydet koulu- ja terveystoimen työnjaosta liikenneturvallisuusasioissa. Liikenneturvallisuustyötä voitaisiin parantaa parantamalla yhteistyötä eri hallintokuntien välillä sekä saamalla lisää vapaaehtoisjärjestöjä mukaan liikenneturvallisuustyöhön. Kuva 5. Perusturva voi osallistua ennaltaehkäisevään liikenneturvallisuustyöhön.

27 Koulutoimi Koulujen liikenneopetus on tällä hetkellä sijoitettu opetussuunnitelmassa ympäristöoppiin, terveystietoon ja liikuntatunneille. Kouluissa liikenneturvallisuustyötä on tehty melko hajanaisesti. Niissä on järjestetty tietoiskuja kouluteiden vaarallisuudesta sekä Liikenneturvan kampanjoita ja materiaalin jakoa. Liikenneturvallisuudesta on keskusteltu vanhempainilloissa. I- ja II-luokkalaisilta on kielletty polkupyörän käyttö koulumatkoilla. Koulujen piha-alueita on muutettu turvallisemmiksi pihojen toimintojen turvallisemmalla sijoittelulla. Ongelmana muutostöiden laajemmalle toteuttamiselle on kuitenkin rahapula. Kouluvirastolta on saatu neuvontaa ja ohjeistusta koulujen piha-alueiden valvonnan toteuttamisesta. Koulukuljetusten reitteihin on tehty muutoksia liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Yhteistyötä on tehty lähinnä poliisin kanssa. Vapaa-aikatoimi Liikuntatoimessa on pohdittu liikenneturvallisuusasioita aktiivisemmin silloin, kun on suunniteltu uutta tai kehitetty jotain olemassa olevaa liikuntapaikkaa. Liikuntatoimi ei ole tehnyt juurikaan liikenneturvallisuuteen liittyvää asennekasvatusta.

Kuva 6. Turvallisten koulureittien opastus parantaa liikenneturvallisuutta.

29 2.2 Onnettomuusmäärä Vuosina 1994-1996 poliisin tietoon tuli onnettomuuksia yhteensä 811 kpl. Vuosittain on tapahtunut keskimäärin noin 270 onnettomuutta. Henkilövahinko-onnettomuuksia on tapahtunut vuosittain noin 45 ja kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 1-3. (kuva 7). Onnettomuudet V u o s i 1994 1995 Kuol. joht.onn. Loukk. joht. onn. Omaisuusvah. 1996 0 50 100 150 200 250 300 350 Onnettomuudet (kpl) Kuva 7. Kokkolan yleisten teiden ja katuverkon liikenneonnettomuudet vuosina 1994-1996. Kokkolan kaupungin henkilövahinko-onnettomuuksien määrä suhteutettuna asukaslukuun on alle vertailukaupunkien ja koko maan keskimääräisen tason. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrän kehitys v. 1986-1995 on esitetty kuvassa 8.

3,00 HENKILÖVAHINKO-ONNETTOMUUKSIEN KEHITYS 1986-1995 Lähde:Tilastokeskus 2,50 onn. / 1000 asukasta 2,00 1,50 1,00 Kokkola Lahti Lappeenranta Rauma Koko maa 0,50 0,00 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 vuosi Kuva 8. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrän kehitys Kokkolassa ja vertailukohteissa v. 1986-1995. 2.3 Yleisimmät onnettomuudet Kokkolan kaupungin alueella tapahtuneista liikenneonnettomuuksista noin 15 % on tapahtunut tielaitoksen ylläpitämillä yleisillä teillä. Henkilövahinkoonnettomuuksista noin 18 % ja kuolemaan johtaneista onnettomuuksista noin 80 % tapahtui yleisillä teillä. Tyypillisimpiä onnettomuuksia Kokkolassa vuosina 1994-1996 ovat olleet kaistanvaihto- ja ohitusonnettomuudet (noin 25% kaikista onnettomuuksista), risteämisonnettomuudet (noin 23% kaikista onnettomuuksista) sekä yksittäisonnettomuudet (noin 21% kaikista onnettomuuksista). Henkilövahinko-onnettomuuksista yleisimpiä ovat olleet polkupyöräonnettomuudet (30 % heva-onnettomuuksista), yksittäisonnettomuudet (17% heva-onnettomuuksista), jalankulkuonnettomuudet (15% heva-onnettomuuksista) sekä risteämisonnettomuudet (14% heva-onnettomuuksista). Henkilövahigoista lähes puolet on siten kevyen liikenteen onnettomuuksia. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ovat olleet yksittäis-, ohitus-, peräänajo-, mopedi- ja jalankulkuonnettomuudet. Onnettomuuksien jakautuminen onnettomuustyypeittäin on esitetty kuvassa 9.

31 Onnettomuudet onnettomuustyypeittäin kaistanv.-/ohitusonnettomuus O yksittäisonnettomuus n risteämisonnettomuus n peräänajo-onnettomuus t y y p p i kääntymisonnettomuus polkupyöräonnettomuus muu_onnettomuus jalankulkuonnettomuus muu eläinonnettomuus kohtaamisonnettomuus mopedionnettomuus hirvionnettomuus Kuol. joht.onn. Loukk. joht. onn. Omaisuusvah. 0 50 100 150 Onnettomuudet (kpl) Kuva 9. Kokkolan yleisten teiden ja katuverkon onnettomuudet (v. 1994-1996) onnettomuustyypeittäin. Katuverkon onnettomuuksista 23% oli kaistanvaihto-/ ohitusonnettomuuksia, 21 % risteämisonnettomuuksia ja 20 % yksittäisonnettomuuksia. Henkilövahingoista tavallisimpia ovat olleet polkupyöräonnettomuudet (34 % katuverkon henkilövahinko-onnettomuuksista), jalankulkuonnettomuudet (17 % katuverkon henkilövahinko-onnettomuuksista) ja risteämisonnettomuudet (16 % katuverkon henkilövahinko-onnettomuuksista). Yleisillä teillä vuosina 1994-1996 on tapahtunut eniten yksittäisonnettomuuksia. Niiden osuus kaikista yleisten teiden onnettomuuksista oli 31 %. Myöskin henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista yleisimpiä yleisillä teillä ovat olleet yksittäisonnettomuudet (39% henkilövahinkoonnettomuuksista). Kokkolan kaupungin alueella tapahtuneet onnettomuudet on esitetty kuvissa 10-12.

2.4 Onnettomuuksien kasaumakohdat Pahimmat onnettomuuskasaumapaikat on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Kokkolan onnettomuuksien kasaumapaikat v. 1994-1996. Onnettomuuspaikka Onnettomuudet/Henkilövah. (kpl/3v.) Citymarketin piha-alue 17/0 Rautatienkatu/Kustaa Aadolfinkatu 14/2 Tehtaankatu/Rantakatu 14/1 Kaarlelankatu/Pitkänsillankatu 12/2 Rantakatu/Pitkänsillankatu 11/1 Rantakatu/Torikatu 10/0 Rautatienkatu/Itäinen Kirkkokatu 9/1 A. Chydeniuksenkatu/H.Renlundinkatu 8/1 Pohj. Ohik.tie(mt 749)/K. Aadolfinkatu 8/3 Katariinankatu/Mariankatu 8/2 Prisman piha-alue 8/1 Katariinankatu/Libeckinkatu 8/0 Vaasantie(vt8)/Eteläväylä 7/0 Eteläväylä(vt8)/Ventuksentie 7/0 Pohj.Ohik.tie (mt749)/satamakatu 6/1 Rautatienkatu/Rantakatu 6/0 Suurin osa vuosien 1994-1996 onnettomuuksista (noin 52 %) on tapahtunut liittymissä. Yleisillä teillä eniten onnettomuuksia on tapahtunut maantiellä 749 (Pohjoinen Ohikulkutie) ja valtatiellä 8. Valtatiellä 8 tapahtui vuosina 1994-1996 noin 8 % ja maantiellä 749 noin 6 % kaikista Kokkolan onnettomuuksista. Kaikista kaupungin onnettomuuksista merkittävä osa tapahtuu keskustaalueella liittymissä. Eniten onnettomuuksia on tapahtunut Rautatien-, Tehtaan-, Kustaa Aadolfin-, Katariinan-, Pitkänsillan-,Tori- ja Antti Chydeniuksenkadulla. Huomattavaa on myös suuret onnettomuusmäärät kauppaja liikekeskusten pysäköintialueilla. Kevyen liikenteen onnettomuuksia on tapahtunut eniten Tehtaan-, Rautatien-, Pitkänsillan- ja Antti Chydeniuksenkadulla. Onnettomuuskasaumat on esitetty kuvissa 13-15.

33

35

37

39 2.5 Koetut ongelmat Liikenteen ongelmakohtia selvitettiin koululaiskyselyillä sekä kyselyllä kaupungin eri hallintokuntien edustajille. Koululaiskyselyt kohdistettiin kahdeksansille ja neljänsille luokille. Vastaajat saivat esittää mielipiteitään nykytilanteen ongelmakohdista sekä esittää toimenpide-ehdotuksia ongelmien poistamiseksi. Ongelmakohtia on myös selvitetty työryhmän kokouksessa sekä täydennetty maastohavainnoin. Kyselyt olivat alueellisesti melko kattavia. Vastauksia saatiin noin 550 oppilaalta (16 koulua) sekä eri hallintokuntien edustajalta. Erilaisia ongelmakohtia saatiin yli 200. Yleisiksi ongelmiksi koettiin autojen suuret nopeudet ja piittaamattomuus kevyestä liikenteestä ja liikennevaloista. Lisäksi esille tuli puutteita kevyen liikenteen verkossa (keskustassa ja joidenkin koulujen läheisyydessä) ja talvikunnossapidossa. Muita ongelmia olivat suojatiemerkkien ja - maalausten ja kaistamerkintöjen puuttuminen, huonot näkemät monissa kohdissa sekä katujen nimikylttien puuttuminen tai huono erottuvuus. Monet esille tulleet yksittäiset ongelmakohdat kohdistuivat samoihin paikkoihin, jotka ovat onnettomuustilastojen mukaan pahimpia liittymiä. Kuitenkin suurin osa esille tulleista ongelmakohdista muualla kuin pahimmissa onnettomuuskohdissa. Kyselyjen vastaukset kohdistuvat yleisesti koulu- ja työmatkareiteille. Selvästi esiin nousevat Antti Chydeniuksenkatu, Kustaa Aadolfinkatu ja myös Hakalahdenkatu ja Ouluntie. Ongelmina ovat varsinkin liittymien vaarallisuus ja sekavuus sekä ongelmat kevyelle liikenteelle vilkkaasti liikennöityjen katujen ylityksissä. Tähän työhön otettiin mukaan noin 100 vastausten perusteella pahinta ongelmakohtaa ja/tai onnettomuuskasaumakohtaa. Yhteenveto ongelmakohdista ja pahimmat onnettomuuksien kasaumakohdat on esitetty kuvissa 13-15. Koululaiskyselyjen yhteydessä selvitettiin myös oppilaiden kulkumuotojakaumaa sekä heijastimen ja pyöräilykypärän käyttöä. Tavallisin kulkumuoto koulumatkoilla on polkupyörällä kulkeminen. Talvella alaasteella jalankulun osuus on hieman polkupyöräilyn osuutta suurempi. Yläasteella polkupyörällä kulkeminen on talvellakin yleisin tapa tulla kouluun. Ala-asteen oppilaista (4. luokka ) vähän yli puolet käyttää heijastinta ja noin 2/3 pyöräilykypärää. Yläasteen oppilaista (8. luokka ) heijastinta käyttää vähän alle 1/3 ja pyöräilykypärää ei oikeastaan kukaan.

3. LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISKEINOT 3.1 Liikenneturvallisuustyön kehittäminen 3.1.1 Työn organisointi Työryhmä muodostuu eri hallintokuntien yhdyshenkilöistä sekä poliisin ja Liikenneturvan edustajasta. Työryhmän koollekutsujana toimii työryhmän puheenjohtaja yhdessä teknisen toimen kanssa. Liikenneturvallisuustyön yhtenä tavoitteena on kehittää yhteistyötä liikenneturvallisuusasioissa eri hallintokuntien kesken sekä muiden tahojen kanssa. Työryhmä koordinoi eri hallintokuntien keskinäistä yhteistyötä. Toimintasuunnitelmissa esitettyjen vastuuhenkilöiden tehtävänä on ylläpitää kontaktit tarvittaviin yhteistyötahoihin. Tärkeimmät kunnan ulkopuoliset yhteistyötahot ovat poliisi, tielaitos ja Liikenneturva. Muita yhteistyökumppaneita voisivat olla autokoulut, asukasyhdistykset, vammaisjärjestöt, autoalan järjestöt ja liikennöintiyritykset. Kunnan liikenneturvallisuustyöhön tulee kytkeä myös yritysten työsuojeluviranomaiset. Yhteistyötä tulisi myös kehittää tiedotusvälineiden kanssa siten, että eri lehtien toimituksissa olisi vähintään yksi asiaan perehtynyt toimittaja, joka voisi omalla toiminnallaan tukea liikenneturvallisuustyötä. Kuva 16. Liikenneturvallisuustyön organisointi kunnissa.

41 3.1.2 Kehittäminen hallintokunnittain Suunnitelmaa laadittaessa liikenneturvallisuustyön kehittäminen työryhmässä aloitettiin selvittämällä työn nykytilannetta hallintokunnittain. Hallintokuntaneuvotteluissa kartoitettiin nykyiset ongelmat ja liikennekasvatustyö hallintokuntien sisällä. Liikenneturvallisuustyön kehittämissuunnitelmat tehtiin hallintokuntaneuvotteluissa, joihin osallistui eri hallintokuntien alojen edustajia (esim. sosiaalitoimesta päivähoidon, vammaisten ja vanhusten edustajat) sekä Liikenneturvan että konsultin edustajat. Työskentely hallintokuntaneuvotteluissa oli tehokasta. Eri alojen asiantuntijat olivat tyytyväisiä siihen, että yhteistyö eri hallintokuntien välillä ja muiden tahojen kanssa tiivistyi. Useita toimenpiteitä toteutettiin ja yhteistyömuotoja kehitettiin jo työn aikana. Liikenneturvallisuustyön yhteiset toimintalinjat ovat: Yhteistyöverkon luominen eri hallintokuntien välillä sekä muiden tahojen kanssa (esim. autokoulut, asukasyhdistykset ja työsuojelu) Tiedotustoiminnan kehittäminen kunnissa Avainhenkilöiden koulutus (esim. opettajat ja päivähoitohenkilökunta) Liikenneturvallisuusmateriaalin kokoaminen Onnettomuusrekisteröinnin kehittäminen Koulun toimintasäännösten ajantasalla pitäminen Tekninen palvelukeskus Tekninen toimi aloittaa laajan näkemäraivauskampanjan vuoden 1998 huhti- toukokuussa. Näkemäalueet tullaan huomoimaan entistä enemmän myös kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa. Kaupungin liikennesuunnittelijat ja kaavoittajat tulevat pitämään yhteistyöpalavereja. Kaavoitustyön yhteydessä on käytettävissä Ympäristöministeriön raportti "Liikenneturvallisuus kaavoituksessa". Ajorata- ja tiemerkinnät tarkistetaan ja uusitaan toukokuussa 1998. Tekninen toimi hyödyntää omassa suunnittelutyössään nykyistä enemmän muiden hallintokuntien tietoja kohderyhmiensä liikenneympäristön tarpeista. Teknisen- ja kaavoitustoimen tiedotustoimintaa kuntalaisille kehitetään myös informoimalla kuntalaisia nykyistä paremmin esim. katu- ja tieverkon kunnossapidosta, katu- ja tietyömaista, uusista liikenneratkaisuista sekä onnettomuustilanteesta. Onnettomuusrekisteriä kehitetään. Muille hallintokunnille on tärkeätä, että heillä on käytettävissä tuoreita onnettomuustietoja, jotta he voivat kohdistaa liikennekasvatus- ja tiedotustoimintansa oikeisiin asioihin ja oikeille ryhmille.

Sosiaalitoimi Sosiaalitoimi jatkaa liikennevalistusta ja -liikennekasvatusta tehostetusti perusturvan eri toimipisteissä. Päivähoidossa pidetään vuoden 1998 aikana erilaisia liikennekasvatuksen teemaviikkoja sekä erilaisia projekteja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Tällaisia ovat mm. polkupyöräkypärän ja heijastimen käytön lisäämiseen tähtäävät tapahtumat sekä yhteistyö ala-asteiden kanssa. Päiväkodeissa, vanhusten asuntoloissa ja laitoksissa sekä muissakin perusturvan toimipisteissä jaetaan liikenneturvallisuuteen liittyvää ilmaismateriaalia. Lisäksi pyritään järjestämään esim. poliisin edustajan vierailuja toimipisteisiin. Sosiaalitoimen tavoitteena on parantaa perusturvan alaisten toimipisteiden ympäristön liikenneturvallisuutta yhdessä teknisen palvelukeskuksen kanssa. Sosiaalitoimen toiveissa on mm. seuraavia asioita: kevyen liikenteen väylien ja jalkakäytävien parempi talvikunnossapito henkilökunnan ja lasten vanhempien pysäköintitilojen parantaminen uusien kevyen liikenteen väylien rakentaminen katu- ja pihavalaistuksen parantaminen liikennepuiston toteuttaminen, esim. Koivuhaan alueelle. Sosiaalitoimen on toimittava tiiviissä yhteistyössä teknisen palvelukeskuksen kanssa em. asioiden toteuttamisen tärkeysjärjestyksen ja rahoituksen selvittämiseksi. Kuva 17. Lasten kuljettaminen turvallisesti on tärkeää.

43 Terveystoimi Terveystoimen liikennekasvatuksen pääkohderyhmänä ovat 0-6 -vuotiaat sekä kouluterveydenhuollossa kouluikäiset lapset. Heille annettavaa liikennekasvatusta pyritään tehostamaan ja yhtenäistämään. Heijastimen ja kypärän käyttöä pyritään tehostamaan. Ohjausta ja neuvontaa tehdään terveystarkastusten yhteydessä. Valistusta annetaan myös muistakin nuoria koskettavista asioista, kuten pyörien kunnosta ja valoista, mopoista sekä rullaluistelusta. 3-4 luokkalaisille järjestetään vuoden 1998 aikana Polkupyörällä liikenteessä-kampanja yhdessä Liikenneturvan kanssa. Siinä on tavoitteena saada kaikki ymmärtämään vastuunsa liikenteessä. Kypärän käyttöä pyritään lisäämään kaiken ikäisten kaupunkilaisten keskuudessa. Erilaisissa asiakaskontakteissa pyritään muokaamaan asenteita ja tätä kautta lisäämään kypärän käyttöä. Äitiysneuvoloissa jaetaan tietoa turvaistuimista. Istuin pitäisi olla autossa jo silloin, kun vauva haetaan sairaalasta kotiin. Lisäksi turvaistuimen käyttöä pyritään lisäämään muidenkin neuvolaikäisten turvavälineiden käyttöä. Pidetään turvavälinenäyttely yhdessä esim. jonkin pyöräliikkeen kanssa syksyllä 1998. Koulutoimi Koulutoimessa huolehditaan siitä, että liikennekasvatus säilyy ja on entistä enemmän mukana uudessa opetussuunnitelmassa. Liikenneturvallisuusasioiden esille ottaminen kouluissa ei saisi olla opettajien ja rehtoreiden kiinnostuksen varassa. Parannettaessa opettajien ja rehtoreiden motivaatiota liikenneturvallisuustyöhön on tarkoitus ottaa esille liikenneturvallisuusasioita esim. koulun johtajapalavereissa. Myös tämän työn yhteydessä tehdyn oppilaskyselyn tulokset annetaan opettajien käyttöön. Tammikuussa 1998 kartoitetaan liikenneturvallisuustyön nykytilanne kouluissa ja haetaan uusia ideoita ja ehdotuksia liikenneturvallisuustyön kehittämiseksi kouluissa. Kootaan ja analysoidaan tulokset helmi- maaliskuussa 1998. Laaditaan yhtenäiset ohjeet liikenneturvallisuustyön toteuttamiseksi kouluissa ja sisällytetään työ opetussuunnitelmaan. Kouluissa laaditaan ns. liikenneturvallisuuden lukuvuosikalenteri, johon voidaan sisällyttää vuosittaisia eri aiheisia kampanjoita, kuten esim. koulun alkaminen, heijastin, pyöräily, mopoilu jne.

Elokuussa 1998 voidaan ns. lukuvuosikalenteri ottaa koekäyttöön ja seurannassa saatujen tulosten perusteella hioa se paremmaksi seuraavia vuosia varten. Koulut seuraavat omatoimisesti liikenneturvallisuustyön onnistumista ja toteutumista. Vuosittain tehdään kouluissa oppilaskysely ja seurataan esimerkiksi turvavälineiden käytön kehittymistä. Kuva 18. Koulutoimella on mahdollisuus vaikuttaa nuorten liikennekäyttäytymiseen. Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikasektorilla on teemana useimmissa toiminnassa liikenneturvallisuus ja sen edistäminen. Nuorten vaatteisiin ommellaan heijastimia nuorisotalon ompeluryhmässä. Pyöräilymaaottelun Kokkola-Kälviä aloituspäivänä toukokuussa jaetaan tietoa pyöräilykypärästä sekä laitetaan tietoiskuja lehtiin. Yhdistysten kautta tehtävää liikenneturvallisuustyötä voidaan kehittää kouluttamalla yhdistysten vetäjiä ja valmentajia. Heidän oma liikennekäyttäytymisensä ja esimerkillisyytensä on tärkeää. Laaditaan tiedote liikuntaseuroille/valmentajille kypärän käytöstä sekä liikennekäyttäytymisestä tultaessa ja lähdettäessä harjoituksista. Pidetään liikenneturvallisuustapahtuma Hansan uudella nuorisotalolla. Järjestetään taitorata mopoille ja pyörille, pyörä- ja mopokypärien esittely sekä mopojen ja pyörien turvamerkintämahdollisuus. Pidetään ns. heijastindisco, jossa sisäänpääsyedellytyksenä on heijastimen mukanaolo. Nuorisotiloissa nuoret voivat suunnitella ja toteuttaa liikenneturvallisuutta käsitteleviä radio-ohjelmia ja mahdollisesti valmistaa videoita. Kokkolan paikallisradion kanssa pyritään neuvottelemaan ohjelma-ajoista.

45 Raittiusasioita otetaan esille varsinkin nuorisolle järjestetyissä tilaisuuksissa. Vapaa-aikasektorilla voisi kehitettää yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Sosiaalitoimen kanssa voi esimerkiksi järjestää liikennepuisto-opetusta perhepäivähoidon piirissä oleville lapsille. Kuva 19. Taitoajo kehittää polkupyörän hallintaa. 3.1.3 Toimenpideohjelmat hallintokunnittain Hallintokuntien laatimat toimintasuunnitelmat vuodelle 1998 on esitetty liitteessä 2. Suunnitelmat sisältävät tietoa työn painopistealueista ja tavoitteesta, johon työllä pyritään sekä tietoa varsinaisesta toiminnasta. Suunnitelmat sisäitävät myös tietoa toiminnan ajoituksesta, yhteistyökumppaneista ja toiminnan vastuuhenkilöistä. Tarkoituksena on, että nämä hallintokuntien toimintasuunnitelmat sisällytetään hallintokuntien omiin vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin. Työryhmän sihteeri kokoaa myös Kokkolan kaupungin aluetta koskevaa liikenneturvallisuusaikataulua, johon merkitään kaikkien hallintokuntien tilaisuudet. Sen avulla on helppo seurata, mitä liikenneturvallisuussaralla tapahtuu eri hallintokuntien alueella.

3.1.4 Jatkotyöskentely Työryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa tarkistamaan toiminnan toteutumista sekä yhteistyön sujumista hallintokunnittain. Työryhmän tehtävänä on myös tarkastella onnettomuuskehitystä ja todeta mahdolliset uudet ongelma-asiat onnettomuuksien sekä liikennekäyttäytymisen pohjaita. Onnettomuusyhteenvedot palvelevat seuraavan vuoden toimintasuunnittelua. Työryhmän tehtävänä on myös tarkistaa onnettomuuksien vähentämistavoitteet ja tarvittaessa asettaa uusia tavoitteita. Työryhmässä sovitaan myös seuraavan vuoden painopistealue, jota hallintokunnat toteuttavat omissa toimintasuunnitelmissaan. Hallintokuntien yhdyshenkilöt huolehtivat vuosittaisten toimintasuunnitelmien laatimisen yhteydessä liikenneturvallisuusasioiden sisällyttämisestä työhön ajoituksineen ja vastuuhenkilöineen. Työryhmässä tarkistetaan hallintokuntakohtaiset toimintasuunnitelmat ja tarkistetaan toimintojen ajoitus siten, että eri hallintokuntien toiminnat tukevat toisiaan. Työryhmässä seurataan työn toteutumista. Mahdollisesti toteuttamatta jääneiden toimenpiteiden toteuttamismahdollisuuksia suunnitellaan erikseen. Työryhmän kokouksissa välitetään eri hallintokuntien välistä tietoa ja sovitaan yhteisistä hankkeista. 3.2 Maankäyttö ja tieverkko Maankäytön ja tieverkon keskinäisillä ratkaisuilla vaikutetaan varsin suuresti turvallisuustasoon. Hyvällä maankäytön suunnittelulla liikenneturvallisuusongelmien syntyminen voidaan ehkäistä. KAARLELANKADUN RISTEYSSILTA HALKOKARI SATAMATIEHANKE TULLIMÄKI RYTIMÄKI HAKALAHTI YKSPIHLAJA KAUSTARI KOIVUHAKA ISOKYLÄ Kuva 20. Asutuksen kasvualueet Kokkolan keskustan ympäristössä. Merkittävimpiä yleisten teiden toimenpiteitä Kokkolan ympäristössä lähivuosina ovat Satamatiehanke ja Kaarlelankadun risteyssillan toteuttaminen sekä aluevaraus Eteläiselle Ohikulkutielle.

47 Katuverkolla merkittävimpiä hankkeita ovat keskustan liikennejärjestelyt (mm. hidaskadut, kevyen liikenteen väylät ja kiertoliittymät) sekä kevyen liikenteen verkoston täydentämiset. 3.3 Liikenteenohjaustoimenpiteet Kaupungissa on tapahtunut useita onnettomuuksia valo-ohjatuissa liittymissä. Osa esitetyistä liikenteenohjaustoimenpiteistä koskeekin valoohjattujen liittymien liikennevalojen ohjelman ajoituksen tarkistamista. Satamakadun ja Pohjoisen Ohikulkutien sekä Eteläväylän ja Ventuksentien liittymään on esitetty automaattista liikennevalojen valvontalaitteistoa (kuva 21). Kuva 21. Automaattinen liikennevalojen valvontalaite. Automaattista nopeuksien valvontalaitteistoa on esitetty vt 8:lle osuudelle Vaasantie - Kajaanintie. Uusia liikennevaloja on esitetty Tehtaankadun ja Mariankadun risteykseen. Lisäksi liikennevaloja liittymäjärjestelyineen on esitetty vt 8:n ja Vt13:sta rampin, vt 8:n ja Jokilaaksontien sekä vt 8:n ja Vessintien liittymiin. Yleisesti Kokkolan kaupungissa on kiinnitettävä huomiota liikennemerkkien ja opaste- ja katunimikylttien täydentämiseen ja olemassaolevien kylttien näkymiseen. Tässä työssä on otettu esille esimerkinomaisesti mm. Eteläväylän (vt 8) ja vt 13:sta rampin taustamerkkien havaittavuuden parantaminen. Kaupungissa tulee tehdä järjestelmällinen kartoitus mm. suojateiden merkkien ja katukylttien nykytilasta ja täydentää tarvittavin osin. Kaistanvaihto-onnettomuuksien suuren osuuden vuoksi on myös käytävä läpi ryhmittymismerkit ja -maalaukset ja täydennettävä puutteellisin kohdin.

3.4 Parantamis- ja rakentamistoimenpiteet Liikenneturvallisuuden parantamis- ja rakentamistoimenpiteet voidaan jakaa Kokkolassa neljään pääryhmään. Näitä ovat: keskustan liikennejärjestelyt liittymien parantamistoimenpiteet kevyen liikenteen väylien rakentaminen erilaisten piha-alueiden muutostyöt liikenteen jäsentelemiseksi Kokkolan keskustassa on tyypillisiä ruutukaava-alueita, missä auto- ja kevytliikenne on vilkasta ja joissa tapahtuu runsaasti onnettomuuksia, varsinkin liittymissä. Ydinkeskustassa ja asuntoalueilla on toteutettu monia liikenneturvallisuustoimenpiteitä, kuten 40 km/h:n aluerajoitus, mutta edelleen onnettomuuksia tapahtuu runsaasti. Tärkeitä toimenpiteitä kevyen liikenteen ylitysten turvaamiseksi ovat Antti Chydeniuksen-, Kustaa Aadolfin ja Katariinankadun sekä Ouluntien toimenpiteet. Liittymiin kohdistuvien rakentamistoimenpiteiden tavoitteena on onnettomuuksien vähentäminen ja kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen. Pääasiallisina keinoina ovat kiertoliittymien ja saarekkeiden rakentamiset. Kevyen liikenteen väylien verkkoa täydennetään monin osin. Merkittävimmät puutteet ovat olleet ydinkeskustassa sekä kaupungin etelä- ja itäosissa. Uutta kevyen liikenteen väylää esitetään rakennettavaksi reilut 18 kilometriä. Pisin yksittäinen kevyen liikenteen väylä on mt 749:llä Ykspihlajasta Luodon kunnan rajalle. Erilaisten liike- ja palvelukeskusten piha-alueilla on tapahtunut paljon onnettomuukisia. Liikenteen jäsentämiseksi tarvitaan muutostöitä pihaalueiden liikennöintiin ja pysäköintiin. Tällaisia alueita ovat mm. Prisman ja Citymarketin pysäköintialueet, Koivuhaan palvelukeskuksen ja Kiviniityn koulun piha-alue. Keskustan liikennesuunnitelman ja tämän liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisia liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteitä ovat hidaskadut, (kuten Isokatu ja Tehtaankatu), hidasteiden ja saarekkeiden rakentaminen sekä kiertoliittymien rakentaminen. Esimerkkiluonnos kiertoliittymästä Antti Chydeniuksenkadun ja Hakalahdenkadun liittymässä on esitetty kuvassa 22.

49 Kuva 22. Luonnos kiertoliittymästä Antti Chydeniuksenkadun ja Hakalahdenkadun liittymässä. 3.5 Kunnossapitotoimenpiteet Tässä työssä esille tulleet yksittäisiin kohtiin kohdistuvat kunnossapitotoimenpiteet koskivat lähes poikkeuksetta huonoja näkemiä. Työssä tuli esille vain pieni osa kaupungin alueella olevista näkemältään huonoja paikkoja. Vastaavia kohtia löytyy ympäri kaupunkia. Näkemien parantamistoimenpiteet kohdistuvat lähinnä asuntoalueille, missä tontinomistajien toimenpiteet ovat keskeisiä. Istutukset pitää valita sellaisiksi, etteivät ne muodosta näköesteitä. Jo olemassa olevaa vaarallista risteystä voidaan parannella. Esimerkki pensasaidan leikkaamisesta hyvien näkemien varmistamiseksi on esitetty kuvassa 23.

Kuva 23. Esimerkki hyvistä näkemistä tonttikadun ja kokoojakadun liittymässä. Kaupungin tulee järjestää yhdessä tielaitoksen ja tontinomistajien kanssa hyvin tiedotettu kampanja näkemien parantamiseksi. Täten voitaisiin saada mukaan tontinomistajia laajastikin ja saavuttaa hyviä tuloksia. Talvikunnossapitoon toivottiin parannusta varsinkin kevyen liikenteen väylien osalta. Kaupungin kunnossapidon tuleekin kiinnittää huomioita varsinkin koulu- ja työmatkareittien talvikunnossapitoon. Kunnossapidon tulee kiinnittää huomioita myös jo liikenteenohjaustoimenpiteet-kappaleessa esilletulleisiin liikennemerkkien, katunimikylttien sekä viitoituksen täydentämiseen sekä ajoratamaalausten tekemiseen, varsinkin kaistamerkintöjen ja suojatiemerkintöjen osalta.

37 4. TOTEUTTAMISOHJELMAEHDOTUS 4.1 Ohjelman muodostamisperiaate Toimenpideohjelma on laadittu esiintulleiden ongelmakohteiden, onnettomuuskasautumien ja tehtyjen maastotarkastelujen pohjalta. Toimenpidesuunnitelmaan ovat vaikuttaneet myös kaupungin teknisestä toimesta ja tiepiiristä saatu palaute. 4.2 Toimenpiteet Liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet ryhmiteltiin kolmeen luokkaan, joita ovat liikenteen ohjaustoimenpiteet, rakentamis- ja parantamistoimenpiteet ja kunnossapitotoimenpiteet. Toimenpiteet on jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan. Toteutus määräytyy myöhemmin hankkeiden rahoitusmahdollisuuksien ja muihin hankkeisiin kytkeytymisen perusteella. Toimenpiteistä on arvioitu niiden aiheuttamat kustannukset tielaitoksen antamien keskimääräisten hintojen mukaisesti. Toimenpiteiden toteuttajat on annettu, mutta tarkemmasta kustannusjaosta on sovittava toimenpiteittäin. I vaiheen toimenpiteiden kustannukset ovat 7,7 Mmk, II vaiheen osalta 26,8 Mmk ja III vaiheen osalta 9,9 Mmk. Kaikkien toimenpiteiden kustannukset yhteensä ovat 44,4 Mmk. Eri toteuttajaosapuolten osuudet kustannuksista vaiheittain ovat: I vaihe II vaihe III vaihe kaikki vaiheet tielaitos 1,8 Mmk 13,3 Mmk 0,7 Mmk 15,8 Mmk kaupunki 3,7 Mmk 5,3 Mmk 2,1 Mmk 11,1 Mmk tiel. ja kaup. 1,7 Mmk 8,2 Mmk 7,0 Mmk 16,9 Mmk muut 0,5 Mmk - 0,1 Mmk 0,6 Mmk yhteensä 7,7 Mmk 26,8 Mmk 9,9 Mmk 44,4 Mmk I vaiheen toteutus on vuosina 1998-2000, II vaiheen vuosina 2001-2003 ja III vaiheen vuoden 2003 jälkeen. Taulukoissa käytetyt lyhenteet toteuttajan osalta ovat seuraavat: K=kaupunki, T=tielaitos, P=poliisi K/T= kaupunki ja tielaitos yhdessä.

4.2.1 Liikenteen ohjaustoimenpiteet Taulukko 3. Liikenteenohjaustoimenpiteet NO PAIKKA TOIMENPIDE KUST. (1000MK) TOT. AJAN- JAKSO 101 Tehtaankatu Mariankatu liikennevalot 500 K 2 102 Antti Chydeniuksenkatu Vapaudentie pyöräilijöiden ohjaaminen kevyen liikenteen väylälle 4 K 1 TOT. VUOSI 104 Hakalahden alue läpikulkuliikenteen selvittäminen 5 K 1 105 Vessintie Vanha Ouluntie, pt 17985 etuajo-oikeus Vessintielle 1 T 1 106 Kaarlelankatu Kankurinkatu Kankurinkadun katkaiseminen 20 K 2 107 Kustaa Aadolfinkatu Rautatienkatu liikennevalojen ajoituksen tarkistaminen 108 Kustaa Aadolfinkatu Tehtaankatu liikennevalojen ajoituksen tarkistaminen 1 K 1 1 K 1 109 Pohjoinen Ohikulkutie, mt 749 Kustaa Aadolfinkatu liikennevalojen ajoituksen tarkistaminen 2 T 1 110 vt 8 vt 13 ramppi liikennevalot 400 T 1 111 vt 8 Jokilaaksontie liikennevalot 400 T 1 112 vt 8 Vessintie liikennevalot 400 T 1 131 Antti Chydeniuksenkatu Kansakoulunkatu suojatien havaittavuuden parantaminen 3 K 1 132 Prisman alikulkusilta kaistamerkinnät, istutuslaatikot 10 T 1 133 Eteläväylä, vt8 ramppi Rautatienkadulta rampin taustamerkkien havaittavuuden parant. 134 Eteläväylä, vt8 Vt13 rampin taustamerkkien havaittavuuden parant. 4 T 1 4 T 1 135 Pohjoinen Ohikulkutie, mt 749 Rytimäentie liittymän havaittavuuden parantaminen 2 T 2 136 Pohjoinen Ohikulkutie, mt 749 Vanha Veistämöntie liittymän havaittavuuden parantaminen 2 T 1 137 Rantatie, mt 749, eteläinen liittymä Öjantie, mt 7496 lapsia-liikennemerkki, nopeusvalvonta 2 T/P 1 151 Vt 8 Vaasantie- Kajaanintie automaattinen nopeusvalvonta 500 K/P/T 1 YHTEENSÄ 2261

39 NO 4.2.2 Parantamis- ja rakentamistoimenpiteet Taulukko 4. Parantamis- ja rakentamistoimenpiteet. 201 202 203 204 205 206 207 208 209 P AI K K A An tti C hy de ni uk se nk at u An tti C hy de ni uk se nk at u Et el äv äy lä Ka ns ak ou lu nk at u To rik at u Te ht aa nk at u Te ht aa nk at u H ak al ah de nk at u H ak al TOIMENPIDE KUST. (1000MK) TOT. AJAN- JAKSO Hakalahdenkatu kiertoliittymän rakentaminen 400 K 2 Herman Renlundinkatu kiertoliittymän rakentaminen 350 K 1 Vaasantie, vt 8 kiertoliittymä (valtatien liittymä) 7000 T/K 3 Vingenkatu kiertoliittymä (ns. miniympyrä) 100 K 3 Katariinankatu hidasteen rakentaminen 50 K 3 Ristirannankatu kiertoliittymän rakentaminen 100 K 1 Torikatu kiertoliittymän rakentaminen 500 K 3 Ouluntie kiertoliittymän rakentaminen 330 K 3 Sairaalakatu X-liittymän muutt. kahdeksi T- liittymäksi 200 K 3 TOT. VUOSI

ah de nk at u 210 O ul un tie 211 212 213 214 215 216 231 232 234 240 Po hj oi ne n O hi ku lk uti e, mt 74 9 M et sä ka tu 6 O ul un tie R au tat ie nk at u Itä in en Kir kk ok at u Jo kil aa ks on tie Is ok at u Te ht aa nk at u R an ta ka tu La si m es tar int ie Korpintie Närvilänk. katkaisu ja liittymäjärj. 300 K 1 vt8 Rantakatu Pitkänsillankatu Piispansuora, vt8 välillä Torikatu- Rautatienkatu välillä Itäinen Kirkkok.- Rantakatu välillä Pitkäns.katu- Tehtaankatu kaistajärjestelyt ja valoohjauksen parantaminen 500 T 1 ajoneuvoliittymän siirto 30 K 1 Ouluntien kaventaminen 1000 K 2 liittymän kanavointi, Rantak. muuttaminen 2-suunt korotetun liittymäalueen rakentaminen liittymän katkaisu ja tankkauspaikan siirto 200 K 1 100 K 3 300 K 2 Isokadun rak. hidaskaduksi 100 K 1 Tehtaankadun rak. hidaskaduksi 500 K 1 Rantakadun rak. hidaskaduksi 300 K 3 kevyen liikenteen väylän rakentaminen 500 K 1