kovia haasteita. suuria parannuksia. vuosikertomus 2011
big Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, joka keskittyy ensisijaisesti nikkelin ja sinkin tuotantoon biokasaliuotuksena tunnetun menetelmän avulla. Vuosi 2011 oli tärkeä vaihe Talvivaaran matkalla täyden tuotantotason kaivosyhtiöksi. Tervetuloa lukemaan kovista haasteista, suurista parannuksista ja laajoista näkymistä. 1 2 3 Liiketoimintakatsaus... 2 Talvivaara lyhyesti... 4 Vuosi lyhyesti... 6 Hallituksen puheenjohtajan katsaus... 8 Toimitusjohtajan katsaus... 10 Talvivaara tänään ja huomenna... 12 Strategia... 14 Markkinakatsaus... 15 Malminetsintä ja mineraalivarannot... 17 Liiketoiminnan kehitys... 18 Kestävä kehitys... 24 Kestävä kehitys... 26 Saavutukset ja hankkeet... 30 Kestävän kehityksen avainluvut... 32 Ympäristövastuu... 34 Sidosryhmäyhteistyö... 44 Aluetaloudelliset vaikutukset... 48 Turvalliset tuotantoprosessit ja tuoteturvallisuus... 50 Henkilöstö ja työturvallisuus... 54
4 5 Tilinpäätös... 60 Tilinpäätöksen sisällysluettelo... 60 Hallituksen toimintakertomus... 61 Konsernin tunnusluvut... 69 Konsernitilinpäätös... 72 Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)... 108 Tilintarkastuskertomus... 117 Hallinnointi... 118 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä... 120 Hallitus... 127 Johtoryhmä... 128 Riskienhallinta ja merkittävimmät riskit... 129 Johdon palkitseminen... 134 Osakkeet ja osakkeenomistajat... 139 talvivaara vuosikertomus 2011 1
BIG KOHTASIMME MONIA HAASTEITA. PONNISTUKSET TEKIVÄT MEISTÄ VAHVEMPIA. 2 talvivaara vuosikertomus 2011
» liiketoimintakatsaus talvivaara vuosikertomus 2011 3
talvivaara lyhyesti Yhtiön esittely Kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, joka keskittyy nikkelin ja sinkin tuotantoon Listattu Lontoon pörssin päälistalle ja Nasdaq OMX Helsinkiin Mukana FTSE 250 indeksissä Lontoon pörssissä Suunniteltu vuotuinen tuotanto täydessä mittakaavassa nikkeli 50 000 tonnia/vuosi sinkki 90 000 tonnia/vuosi kupari 15 000 tonnia/vuosi koboltti 1 800 tonnia/vuosi uraani 350 tonnia/vuosi Henkilöstömäärä (joulukuu 2011): 461 Arvioitu henkilöstömäärä täydessä tuotannossa: 500 Tuotantoprosessi 1 Louhinta Suuri avolouhos, jota louhitaan poraus- ja panostusmenetelmillä Vuoden 2012 louhintatavoite 18 miljoonaa tonnia malmia Arvioitu sivukivi-malmi-suhde kaivoksen toiminta-aikana 1:1 2 Materiaalinkäsittely Nelivaiheinen murskaus, jonka jälkeen 80 % materiaalista on raekooltaan enintään 8 mm Malmin agglomerointi rikkihapolla pienempien ja karkeampien hiukkasten yhdistämiseksi Murskatun ja agglomeroidun malmin kasaus aumaksi biokasaliuotusta varten 3 Biokasaliuotus Mahdollistaa nikkelin erottamisen matalapitoisestakin malmista taloudellisesti Hyödyntää alueen kotoperäistä bakteerikantaa Prosessin päävaiheet ovat malmin murskaus, agglomerointi ja kasaus sekä kasojen kastelu liuoksella ja niiden ilmastus hapen saamiseksi bakteereille 4 Metallien talteenotto Metallisulfidien saostaminen rikkivedyn avulla biokasaliuotuksen tuloksena saadusta liuoksesta Tuottaa kiinteitä metallisulfideja myytäväksi jalostamoille 4 talvivaara vuosikertomus 2011
Historia lyhyesti Q3 2003 Yhtiö perustetaan Q1 2004 Kaivososikeudet hankitaan Q3 2005 Bioliuotuskoe kaivosalueella käynnistyy Q1 2007 Ympäristölupa myönnetään ja rakentaminen alkaa Q2 2007 Listautuminen Lontoon pörssiin Q4 2008 Ensimmäiset metallit saostetaan Q1 2009 Ensimmäiset metallien myynnit Q4 2010 Merkittävä lisäys mineraalivarantoihin Yhtiön rakenne Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj (TALV:LN) Outokumpu 84 % Varannot Kuusilammen ja Kolmisopen monimetalliesiintymät Sotkamossa Mineraalivarannot 1 550 Mt, josta 1 121 Mt (72 %) todettuja ja todennäköisiä Keskimääräinen metallipitoisuus (nikkelin rajapitoisuus 0,07 %) Nikkeli 0,22 % Sinkki 0,49 % Kupari 0,13 % Koboltti 0,02 % Avolouhos louhinnan kannalta helppo ja kustannustehokas Erittäin vähän irtomaata Suomi ja kaivostoiminta Poliittisesti vakaa ja suotuisa ympäristö kaivostoiminnalle Hyvä ja kattava infrastruktuuri Pätevää työvoimaa Geologisia tietokantoja saatavilla Tutkimus ja teknologia pitkälle kehittynyttä 16 % Talvivaara Sotkamo Oy talvivaara vuosikertomus 2011 5
vuosi 2011 lyhyesti Q1 Q2 Q1 / Uraanin myynti- ja ostosopimus Cameco Corporationin kanssa Sopimuksen myötä kansainvälinen uraanintuottaja Cameco Corporation saa osto-oikeuden Talvivaaran kaivoksesta sivutuotteena saatavaan uraaniin. Q1 / Uraanin talteenoton ympäristölupahakemuksen jättäminen ympäristölupaviranomaiselle. Q2 / Pidennetty huolto- ja parannusseisokki metallien talteenotossa Metallien talteenottolaitoksen huolto- ja parannustyöt pidensivät yhtiön vuosittaista huoltoseisokkia. Q2 / Omistusosuuden lisääminen 4 %:lla Talvivaara Sotkamo Oy:ssä Talvivaara osti Outokumpu Mining Oy:ltä 4 % kaivostoimintaa harjoittavan tytäryhtiönsä Talvivaara Sotkamo Oy:n osakekannasta. Omistusosuus kasvoi 84 %:iin. Q2 / Kaivospiirin laajennushakemus viranomaisille Talvivaara jätti Työ- ja elinkeinoministeriöön hakemuksen kaivospiirin laajentamisesta noin 70 neliökilometrillä noin 130 neliökilometriin asti. Tunnuslukuja 2011 Liikevaihto Liikevoitto Tilikauden tappio Investoinnit Korolliset nettovelat Rahavarat vuoden lopussa 231,2 milj. EUR 30,9 milj. EUR 5,2 milj. EUR 79,1 milj. EUR 455,7 milj. EUR 40,0 milj. EUR Henkilöstö vuoden lopussa 461 6 talvivaara vuosikertomus 2011
Q3 Q4 Q3 / Rakennuslupa uraanin talteenottolaitokselle Sotkamon kunta myönsi rakennusluvan uraanin talteenottolaitokselle ja rakennustyöt aloitettiin. Q3 / Tuotantokatkoksia metallien talteenotossa Rikkivetylaitoksen tuotanto sakkasi rikkivetykehittimien odottamattomien teknisten ongelmien takia. Metallien talteenoton käyttöaste aleni. Q4 / Toimitusjohtajan ilmoitus aikeistaan siirtyä sivuun yhtiön päivittäisestä johdosta Q4 / Tuotantovarmuuden merkittävä paraneminen Loka-joulukuussa metallien talteenottolaitoksen käytettävyys parani oleellisesti. Nikkelin 16 000 tonnin tuotantotavoite saavutettiin vuoden loppuun mennessä. Q4 / Euroopan komission hyväksyntä Talvivaaran ja Cameco Corporationin väliselle uraanin myynti- ja ostosopimukselle Q4 / Talvivaara aloitti ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tuotannon kasvattamisesta ja metallien jatkojalostamisesta Q4 / Vesipäästöjen hallinta toi tulosta Vuoden loppuun mennessä kaivoksen poistovesien kohonneita sulfaattipäästöjä pienennettiin noin 60 70 % ja mangaanipäästöjä noin 80 90 % alkuvuoden tilanteesta vesien kierrätystä ja käsittelyä parantamalla. nikkelin tuotanto (tonnia) 16 087 10 382 735 2009 2010 2011 nikkelin markkinahinta (usd/tonni) 25 621 tammikuu 2011 20 455 helmikuu 2012 Kaksijakoinen markkinaympäristö Vuoden 2011 alkupuoliskolla hyvät kasvunäkymät etenkin kehittyvillä markkinoilla näkyivät perusmetallien vahvana hintakehityksenä. Kesää kohti Euroopan velkakriisi ja talouden epävakaus alkoivat vaikuttaa markkinympäristöön ja vaikutus alkoi tuntua myös perusmetallien kysynnässä. Negatiiviset näkymät vahvistuivat vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, mutta vuoden lopussa perusmetallien hinnat osoittivat vahvistumisen merkkejä rahoitusmarkkinoiden elpymisen myötä. talvivaara vuosikertomus 2011 7
Hallituksen puheenjohtajan katsaus Vuosi 2011 oli merkittävä vaihe Talvivaaran kehityksessä. Vaikka vuosi ei sujunutkaan ongelmitta, Talvivaara löysi ratkaisut teknisiin ongelmiin ja saavutti vuoden loppuun mennessä vahvan aseman. Vuosi alkoi hyvin, mutta metallien talteenottolaitoksen tekniset ongelmat ja niitä seurannut käyttöasteen lasku aiheuttivat pidennetyn huoltoseisokin, jonka jälkeen vuoden kolmannella neljänneksellä tuotantoa haittasi ennakoimaton rikkivetylaitoksen ongelmista johtunut seisokki. Metallien tuotannossa esiintyneistä vaikeuksista huolimatta yrityksen johto ja toiminnoista vastaava tiimi toimivat nopeasti ja ryhtyivät tarkasti kohdennettuihin toimiin sekä johtamis- että tuotantojärjestelmien uudistamiseksi. Uudistustoimet ovat osa jatkuvaa prosessia ja Talvivaaran kasvua projektista toimivaksi kaivokseksi. Uudistusten tehokkuudesta kertoo se, että yhtiö pystyi saavuttamaan korjatun tuotantotavoitteen, 16 000 tonnia nikkeliä, vuoden loppuun mennessä. Kyky oppia tuotannon ongelmista ja soveltaa opittua käytäntöön on auttanut Talvivaaraa saavuttamaan nykyisen asemansa. Yhtiön johdon ja operatiivisen henkilöstön kova työ ja omistautuneisuus ovat tehneet minuun syvän vaikutuksen. Olen ollut Talvivaaran hallituksen puheenjohtaja kuusi vuotta, joiden aikana yhtiö on kasvanut FTSE 250 -indeksiin kuuluvaksi toimivaksi kaivosyhtiöksi. Näiden haasteellisten mutta erittäin innostavien vuosien jälkeen olen päättänyt luopua hallituksen puheenjohtajan tehtävästä. Aion kuitenkin jatkossakin seurata Talvivaaran kehitystä aitiopaikalta hallituksen jäsenenä. Pekka Perä ilmoitti lokakuussa 2011 luopuvansa yrityksen johtotehtävistä. Vaikka Pekka jättääkin toimitusjohtajan tehtävät, hän pitää edelleen nykyisen omistuksensa yhtiössä ja, mikäli hänet valitaan hallituksen puheenjohtajaksi, hän voi yhä antaa kattavan kokemuksensa ja osaamisensa yhtiön käyttöön. Pekka on tehnyt valtavan työn. Hän aloitti Talvivaaran rakentamisen lähes tyhjästä ja loi siitä nykyisen maailmanluokan kaivoksen ajassa, joka minkä tahansa teollisuudenalan mittapuun mukaan on aivan ennätyksellinen. Hän on toiminut yhtiön hyväksi väsymättä ja tuonut yhtiöön osaavia ja omistautuneita ihmisiä, jotka luotsaavat sitä nyt eteenpäin. Omasta puolestani ja hallituksen puolesta haluan kiittää Pekkaa hänen tinkimättömästä omistautumisestaan työlleen. Olen iloinen siitä, että voimme jatkaa yhteistyötä tulevinakin vuosina. Haluan myös toivottaa lämpimästi tervetulleeksi Harri Natusen, josta tulee Talvivaaran uusi toimitusjohtaja 26.4.2012 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Harrilla on kattavaa kansainvälistä kokemusta Talvivaaran kaltaisen kaivostoiminnan ylösajosta, toimintaa tehostavista teknologiahankkeista ja tuotantotoiminnasta. Talvivaara on Harrille entuudestaan tuttu vuosilta 1982 ja 1983, jolloin hän oli mukana silloisessa Outokummun Talvivaara -nikkeliprojektissa. Talvivaara ei olisi voinut saada parempaa johtajaa viemään sitä kohti tuotantomittakaavan toimintaa. Tukena tehtävässään Harrilla on erittäin vahva ja osaava henkilöstö. Vuosi 2011 oli merkittävä myös biokasaliuotusmenetelmään perustuvan strategiamme kannalta. Biokasaliuotuksella malmista saadaan sivutuotteena talteen myös uraania, jonka ostoa ja myyntiä koskevan sopimuksen Talvivaara allekirjoitti Cameco Corporationin kanssa. Sopimuksen myötä Talvivaara saa uraanin talteenottolaitoksen rakentamista varten käyttöönsä Camecon rahoituksen ja sen kattavan kokemuksen uraanin tuotannosta. Sivutuotteena talteen otettava uraani tuo Talvivaaralle arvokasta lisätuloa ilman merkittäviä lisäkustannuksia, mikä on merkittävää etenkin hintojen ja kysynnän kasvaessa. Uraanin tuotanto on myös ympäristön kannalta turvallista, koska tuotantoprosessiin ei tehdä muutoksia lukuun ottamatta yhtä lisävaihetta metallien talteenotossa, jossa uraani otetaan talteen prosessiliuoksesta. Uraanin talteenottoon liittyvä lupaprosessi koostuu useista vaiheista. Olemme jo saaneet Euroopan komission hyväksynnän, ja valtioneuvosto myönsi luvan uraanin talteen ottamiseen sivutuotteena maaliskuun alussa 2012. Prosessi saadaan päätökseen edellyttäen, että Suomen lainsäädännön mukainen ympäristölupa myönnetään. Odotamme päätöstä asiassa kesän 2012 aikana. Ympäristö ja sen hyvinvointi on meille erittäin tärkeää. Teknologiamme perustuu malmin luonnolliseen liuotukseen, jossa hyödynnetään vettä ja paikallisesti esiintyviä bakteereja. Talvivaaraa ei olisi ilman sen ympäristöä, niinpä menestyksemme on sidoksissa ympäristöön ja haluamme suojella sitä kaikin mahdollisin tavoin. Seuraamme kaivosalueen ympäristömittareita tarkasti yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa. Kun prosessivesissä havaittiin kohonneita mangaani- ja sulfaattipitoisuuksia, ryhdyimme nopeasti toimiin tilanteen korjaamiseksi. Toimitusjohtajan katsauksessa kerrotaan tarkemmin näistä toimista sekä muista näkyvistä muutoksista. Olemme sitoutuneet ympäristöjalanjälkemme pienentämiseen alimmalle mahdolliselle tasolle. Tätä tavoitetta tukeva tutkimustyö on tulevana vuonna etusijalla. Vuonna 2011 maailmanmarkkinoita leimasi huomattava epävakaus, joka liittyi useiden Euroopan valtioiden talouden epävarmuuteen ja taantuman uhkaan eri puolilla 8 talvivaara vuosikertomus 2011
maailmaa. Hyödykemarkkinoilla metallien hinnat pysyivät suhteellisen hyvinä hintatason laskusta ja epävakaudesta huolimatta, eikä vuoden 2008 talouskriisin aikana koettu raju hintojen lasku toistunut. Hyödykemarkkinoiden kehitys seurannee lähikuukausina yleistä talouskehitystä, joten epävakauden odotetaan jatkuvan. Uskomme kuitenkin metallien hinnan pysyvän pitkällä aikavälillä hyvällä tasolla tasaisesti kasvavan maailmanlaajuisen kysynnän ansiosta. Kustannustehokkaana tuottajana Talvivaara kestää lyhyellä aikavälillä koviakin hintavaihteluja. Lisäksi sen taloudellista asemaa vahvistaa alkuvuonna 2012 toteutettu 83 miljoonan euron osakeanti. Kuten viime pääomamarkkinapäivillä totesin, Talvivaarassa eletään yhtiön kehityksen kannalta käänteentekeviä aikoja. Viime kuukaudet ovat osoittaneet, että toiminnan ylösajo vakiintuneeseen tuotantotasoon on onnistuneesti käynnissä, mikä näkyy myös markkinoilla yhtiön arvon nousuna. Kaikessa kaivostoiminnassa on aina jonkin verran häiriötekijöitä, mutta uskomme, että olemme oppineet ennakoimaan ja hallitsemaan niitä ja niiden vaikutuksia toimintaamme. Mielestämme Talvivaaralla on vahva asema ja hyvät mahdollisuudet kasvuun ja menestykseen vuonna 2012. Talvivaaralla on käytössään ainutlaatuista teknologiaa, ja lisäksi sillä on vahvat kasvumahdollisuudet sekä erittäin osaava henkilöstö, joka pystyy hyödyntämään nämä mahdollisuudet. Haluan koko sydämestäni kiittää Talvivaaran henkilöstöä ja osakkeenomistajia heidän tuestaan sekä heidän sitoutumisestaan yhtiön kehittämiseen. Edward Haslam Hallituksen puheenjohtaja talvivaara vuosikertomus 2011 9
toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2011 oli jälleen merkittävä vaihe Talvivaaran muutosprosessissa täyden tuotantotason kaivosyhtiöksi. Toiminnoissa keväällä esiintyneiden ongelmien vuoksi metallien talteenottolaitoksella oli toteutettava pidennetty huoltoseisokki, jonka aikana tehtiin huolto- ja tehostamistoimia laitoksen tuotantotason säilyttämiseksi halutulla tasolla. Lisäksi tuotantoa haittasi rikkivetykehittimien odottamattoman pitkä seisokki vuoden kolmannella neljänneksellä. Ongelmien vuoksi koko vuoden tuotantotavoite alennettiin 16 000 tonniin, ja samassa yhteydessä johtamisjärjestelmään ja operatiivisiin prosesseihin tehtiin huomattavia muutoksia. Muutokset ovat osa Talvivaaran kehitystä projektista tuotantolaitokseksi. Johtamisjärjestelmän rakenteeseen tehtiin huomattavia muutoksia, tuotanto-organisaatiota vahvistettiin ja vastuualueita täsmennettiin. Nämä tehostamistoimet ovat osa jatkuvaa prosessia, ja niiden myönteiset vaikutukset ovat jo havaittavissa: prosessien pullonkaulat on saatu poistettua, ja yleinen työilmapiiri on parantunut. Vastoinkäymisistä huolimatta teimme loka joulukuussa kaikkien aikojen tuotantoennätyksen ja saavutimme nikkelin tuotantotavoitteen 16 000 tonnia joulukuun 2011 loppuun mennessä. Biokasaliuotus eteni hyvin. Materiaalinkäsittelyssä päästiin takaisin suunniteltuun tuotantotasoon, ja uskomme vuodelle 2012 asetetun 25 000 30 000 tonnin tuotantotavoitteen täyttyvän. Oltuani kahdeksan haastavaa mutta erittäin innostavaa vuotta Talvivaaran toimitusjohtajana olen päättänyt luopua yhtiön päivittäisestä johtamisesta ja tehdä tilaa operatiivisesti osaavalle toimitusjohtajalle, joka luotsaa yhtiötä eteenpäin kohti vakaan tuotantotason saavuttamista. Uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Harri Natunen, joka aloittaa tehtävässä varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Harrilla on erittäin kattava kokemus tehokkuuden ja tuotantotason parantamisesta ja kansainvälisten teknologiavetoisten hankkeiden johtamisesta, joista esimerkkinä maailman tehokkaimpiin kuuluva bioliuotustoiminta Chilessä sijaitsevalla Zaldivarin kaivoksella. Harrin tukena Talvivaarassa on erityisesti Saila Miettinen-Lähde, joka toimii sekä yhtiön varatoimitusjohtajana että talous- ja rahoitusjohtajana. Sen lisäksi, että pidän edelleen nykyisen omistukseni yhtiössä, ryhdyn yhtiökokouksen niin päättäessä myös hallituksen päätoimiseksi puheenjohtajaksi. Tästä olen erittäin tyytyväinen. Nykyinen puheenjohtaja Edward Haslam jättää kuuden vuoden jälkeen puheenjohtajan tehtävän. Hänen neuvonsa ja tukensa ovat olleet yhtiön kehitykselle ensiarvoisen tärkeitä. Haluan kiittää kaikkien talvivaaralaisten puolesta Edwardia hänen työstään ja omistautumisestaan yhtiölle näinä vaativina aikoina. Edward jatkaa hallituksen jäsenenä, joten hänen neuvonsa ja tukensa ovat edelleen yhtiön käytettävissä. Ympäristö on Talvivaaran menestyksen kannalta keskeinen tekijä, ja ympäristön hyvinvointi on meille ensisijaisen tärkeää. Vuoden 2010 lopulla havaitsimme käsitellyissä prosessivesissä odotettua korkeampia mangaani- ja sulfaattipitoisuuksia. Pitoisuuksien kohoaminen johtui osittain muutoksista, joita prosesseihin tehtiin rikkivetypäästöistä johtuvien hajuhaittojen minimoimiseksi. Teimme tiivistä yhteistyötä paikallisviranomaisten kanssa tilanteen korjaamiseksi. Mangaanipäästöt ovat tähän mennessä vähentyneet 80 % ja sulfaattipäästöt 50 % vuoden 2011 alun tilanteesta. Jatkamme edelleen prosessivesien kierrätyksen tehostamista ja kemikaalien käytön optimointia. Tutkimme myös muita menetelmiä ja laitteita, joiden avulla kemikaalien käyttöä ja päästöjä voidaan edelleen vähentää vuonna 2012. Valitettavasti emme ole pystyneet täysin vastaamaan omiin odotuksiimme ja kansalaisten odotuksiin tässä asiassa, mutta teemme jatkossa kaikkemme ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Ympäristöjalanjälkemme pienentäminen on yksi seuraavien vuosien merkittävimmistä tavoitteista. Tutkimus- ja kehitystoiminta on Talvivaaran kehityksen kannalta tärkeää, koska sen avulla voidaan parantaa toimintojen ympäristöystävällisyyttä ja kustannustehokkuutta. Vuonna 2011 käynnistimme hankkeen, jossa kehitetään biokasaliuotusprosessin ohjausta ja mittausmenetelmiä neljällä koekasalla. Erityistä huomiota kiinnitetään hapon käytön 10 talvivaara vuosikertomus 2011
optimointiin. Lisäksi tutkittiin erilaisia vedenpuhdistusmenetelmiä, joilla voitaisiin poistaa sulfaatteja prosessivedestä. Hanke on nyt edennyt valitun kalvosuodatusmenetelmän pilottivaiheeseen, ja tuotantotason investointeihin päästäneen vuoden 2012 aikana. Lisäksi vuoden aikana testattiin menetelmää, jossa rikkivedyn hajuhaittoja poistetaan katalyyttipoltolla. Menetelmä otetaan käyttöön tuotantotasolla kesän aikana. Talvivaaran taloudellinen asema säilyi vakaana. Helmikuussa 2012 onnistuneesti toteutettu 83 miljoonan euron osakeanti antaa meille lisäjoustoa tuotannon ylösajovaiheeseen sekä mahdollisuuksia investointeihin, joilla voimme edelleen vahvistaa Talvivaaran asemaa kustannustehokkaana tuotantoyhtiö- nä. Tulevana vuonna keskitymme strategian mukaisesti toimintojen kannattavuuden tehostamiseen esimerkiksi kemikaalien käytön ja alihankinnan optimoinnilla kaikissa prosessivaiheissa. Metallien hinnat hyödykemarkkinoilla laskivat vuoden loppupuolella heijastaen maailmantalouden yleistä kehityssuuntaa. Epävarmuuden odotetaan tulevina kuukausina aiheuttavan nikkelin hinnan vaihtelua, mutta uskomme Kiinan ja muiden kehittyvien markkinoiden kysynnän kirkastavan näkymiä pitkällä aikavälillä. Uskomme keskimääräisen hintatason pysyvän noin 20 000 dollarissa tonnilta. Vuonna 2012 keskitymme prosessien hienosäätöön ja johtamisjärjestelmän jatkuvaan kehittämiseen tuotannon optimoimiseksi. Vahvistetun taseemme ja mahdollisesta uraanintuotannosta kertyvien lisätulojen ansiosta Talvivaaralla on hyvät mahdollisuudet kasvuun ja menestykseen vuonna 2012. Lopuksi haluan jälleen kerran lämpimästi kiittää kaikkia työntekijöitämme ja neuvonantajiamme heidän merkittävästä panoksestaan ja kovasta työstään. Heidän ansiostaan Talvivaara on ottanut isoja askelia kohti vakiintunutta tuotannontasoa vuonna 2011. Haluan myös kiittää omistajiamme heidän jatkuvasta tuestaan kuluneena, varsin haasteellisena vuonna. Pekka Perä Toimitusjohtaja talvivaara vuosikertomus 2011 11
BIG NÄEMME SUURIA MAHDOLLISUUKSIA. AIOMME TARTTUA NIIHIN. 12 talvivaara vuosikertomus 2011
» talvivaara tänään ja huomenna talvivaara vuosikertomus 2011 13
STRATEGIA Talvivaaran pitkän tähtäimen tavoitteena on kasvaa kansainvälisesti merkittävänä perusmetallien tuottajana ja saavuttaa yhtä hyvä tai parempi kannattavuus kuin muilla vastaavilla kaivosyhtiöillä. Yhtiön strategian painopisteitä ovat tuotantoprosessin ja toimintatapojen jatkuva parantaminen ja tehostaminen, luonnonvarojen kestävä ja säästeliäs käyttö sekä kaivostoiminnan ympäristövaikutusten minimointi. Painopiste Talvivaaran nikkelissä Kuluneena vuonna Talvivaara noudatti strategiaansa keskittymällä tuotannon ylösajoon. Samalla toiminnan painopistettä alettiin vähitellen siirtää tuotantoprosessin toimintavarmuuden takaamisesta prosessien optimointiin ja organisaation kehittämiseen. Yhtenä selkeänä fokusalueena on ollut myös ympäristötehokkuuden parantaminen. Yksi Talvivaaran nykyiseen kehitysvaiheeseen liittyvä muutos oli toimitusjohtaja Pekka Perän luopuminen yhtiön päivittäisistä johtotehtävistä. Lokakuussa Perä ilmoitti keskittyvänsä strategiseen työhön Talvivaaran hallituksessa, ja yhtiölle ryhdyttiin etsimään uutta toimitusjohtajaa luotsaamaan Talvivaaran toimintaa prosessina projektivaiheen jälkeen. Yhtiö kehitti myös johtamisjärjestelmiään ja käynnisti monivuotisen Talvivaaran Tapa Toimia -ohjelman (ns. T3+), jonka tavoitteena on turvata toiminnan laatu, tehokkuus ja työviihtyvyys selkeyttämällä yhtiön toimintatapoja ja henkilöstön tehtävänkuvia ja vastuita. Vahva taloudellinen asema ja kannattavuus Nikkelin epäsuotuisan hintakehityksen ja osin myös vuoden aikana esiintyneiden teknisten ongelmien takia Talvivaara muutti kolmannella vuosineljänneksellä lyhyen tähtäimen toimintasuunnitelmaansa ja keskittyi kannattavuuden optimointiin tuotannon maksimoinnin sijaan. Osa suunnitelluista investoinneista siirrettiin vuodelle 2012 ja yhtiön taloudellisia toimintaedellytyksiä parannettiin säästämällä prosessin käyttökustannuksissa muun muassa urakoitsijoiden tekemää työtä vähentämällä. Yhtiön pitkän aikavälin suunnitelmiin ei kuitenkaan tehty muutoksia. Tuotantoprosessin kapasiteetti on jo osoittautunut riittäväksi täysimääräiseen tuotantoon, ja Talvivaarassa uskotaan, että kaivoksen yksikkökohtaiset tuotantokustannukset saadaan tasaisen tuotannon aikana laskettua tasolle, joka sallii yhtiön altistumisen voimakkaillekin nikkelin maailmanmarkkinahinnan heilahteluille. Talvivaara on vakuuttunut, että sillä on edelleen hyvät mahdollisuudet saavuttaa strategiset tavoitteensa ja yhtiössä ollaan erittäin sitoutuneita toiminnan ylösajovaiheen menestyksekkääseen loppuun saattamiseen. Luonnonvarojen kestävä ja säästeliäs käyttö sekä ympäristötehokkuuden parantaminen Ympäristön näkökulmasta vuosi 2011 oli Talvivaaralle haasteellinen kaivoksen vesipäästöjen aiheuttamien huolien takia. Talvivaara on kuitenkin reagoinut ripeästi vesipäästöjensä kohonneisiin natrium- ja sulfaattipitoisuuksiin sekä löytänyt ratkaisuja haasteisiin aktiivisen tutkimus- ja kehitystyön avulla. Työ jatkuu vuonna 2012 ja suunnitelmissa on muun muassa prosessivesien kierrätyksen lisääminen sekä sulfaatin poisto prosessivesistä kalvotekniikan avulla. Hönkäkaasuja ryhdytään kesällä 2012 poistamaan katalyyttipolton Talvivaaran strategian avaintekijät avulla hajupäästöjen edelleen vähentämiseksi. Katalyyttipolton ansiosta voidaan myös vähentää lipeän käyttöä kaasupesureissa, mikä vähentää samalla natrium- ja sulfaattipäästöjä sekä alentaa tuotannon kustannuksia. Ympäristövaikutusten minimointi on aina ollut Talvivaaran strategian ydinalueita ja sen asema pysyy tärkeänä jatkossakin. Yhtiön kestävän kehityksen strategiassa myös sidosryhmäyhteistyö sekä tehokas ja läpinäkyvä viestintä ovat tärkeässä ja edelleen kasvavassa roolissa. Kasvu Talvivaaran tavoitteena on jatkaa toiminnan mittakaavan kasvattamista myös nyt suunnitellun kapasiteetin, 50 000 tonnin vuotuisen nikkelituotannon, saavuttamisen jälkeen. Tärkein pitkän tähtäimen kasvuun tähtäävä hanke vuonna 2011 oli niin kutsuttu Operation Overlord, jonka puitteissa tehtiin suunnitelmia tuotannon kasvattamiseksi tulevina vuosina jopa 100 000 tonniin nikkeliä vuodessa. Vuoden aikana kartoitettiin prosessivaihtoehtoja ja valmistauduttiin ympäristövaikutusten arviointiin, joka käynnistyi alkuvuodesta 2012. Projektin arvioidaan etenevän investointivaiheeseen vuoden 2014 tienoilla ja projektivaiheen kestävän 5 6 vuotta siitä eteenpäin. Talvivaaran aseman varmistaminen maailman johtavana alhaisten tuotantokustannusten nikkelintuottajana Suunnitellun tuotanto- ja kustannustason saavuttaminen Vahvan taloudellisen aseman ylläpitäminen Vakaa kassavirta Käyttö- ja investointikustannusten tiukka hallinta Kasvu ympäristöä säästävän teknologian avulla Uraanin talteenotto Lisäarvon luominen toimintojen ympäristövaikutuksia minimoimalla Kasvu kaivoksen tuotantoa laajentamalla Omistaja-arvon kasvattaminen maailmanluokan mineraalivarantojen tehokkaalla hyödyntämisellä Keskittyminen organisaation ja sen toimintatapojen kehittämiseen Hyvinvoiva ja suorituskykyinen henkilöstö T3+ 14 talvivaara vuosikertomus 2011
markkinakatsaus Maailmanlaajuinen markkinatilanne oli vuoden aikana epävakaa. Nikkelin hinta laski voimakkaasti, mutta pysyi kuitenkin pitkän aikavälin keskimääräiseen tasoon verrattuna suhteellisen hyvällä tasolla. Talvivaaran kannalta markkinoiden perustilanne on edelleen suotuisa ja nikkelin kysynnän kasvuodotukset ovat lupaavat. Onkin todennäköistä, että maailmanlaajuinen kustannustason nousu nikkelintuotannossa tulee pitämään nikkelin hinnan Talvivaaran kannalta kestävällä tasolla, vaikka markkinoiden epävarmuus lyhyellä aikavälillä todennäköisesti jatkuukin. Kaiken kaikkiaan Talvivaarassa uskotaan hyödykemarkkinoiden vahvaan kehitykseen pidemmällä aikavälillä erityisesti Kiinan kehityksen vauhdittamana. HINTAPOHJA JOULUKUUSSA Nikkelin hinnan kehityskulku oli vuoden aikana kaksijakoinen. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla nikkelin hinta pysyi kohtuullisen hyvällä tasolla. Hinta oli korkeimmillaan maaliskuun alussa, jolloin se kohosi lähes 28 000 dollariin tonnilta. Loppukesästä nikkelin hinnassa nähtiin kuitenkin rajuja notkahduksia. Hintatason laskuun vaikuttivat erityisesti euroalueen kriisi, markkinoiden yleisten odotusten kääntyminen huonoiksi ja Venäjän nikkelille asettama vientitulli, jonka takia tarjontaan tuli piikki nikkelintuottajien tyhjentäessä varastojaan ennen tullisäädösten voimaan tuloa. Myös euron heikkeneminen suhteessa dollariin laski dollareissa ilmoitettavia nikkelin hintoja. Lyhyen aikavälin pohja saavutettiin joulukuussa, jolloin hinta kävi alhaisimmillaan noin 17 000 dollarissa tonnia kohden. Aivan vuoden lopussa perusmetallimarkkinoilla nähtiin jo vakautumisen merkkejä rahoitusmarkkinoiden elpymisen myötä. Vaikka nikkelin hinnan lasku oli voimakasta edellisvuoteen nähden, ei lasku ollut historiallisesti tarkasteltuna hälyttävä, ja alimmillaankin hintatasossa jäätiin vielä kauas vuoden 2008 lopun alle 10 000 dollarin pohjalukemista. Hyödykemarkkinoiden kehitys vahvaa Nikkeli parantaa teräksen lujuutta sekä kosteuden- ja lämmönsieto-ominaisuuksia, ja sille on lukemattomia eri käyttökohteita esimerkiksi teollisuudessa ja rakentamisessa. Noin kaksi kolmasosaa maailman nikkelistä käytetään ruostumattoman teräksen valmistukseen. Myös sinkistä valmistetaan korkeatasoisia metallituotteita, ja sen hintakehitystä ja kysyntää ohjaavat erityisesti rakennus- ja autoteollisuuden tarpeet. Maailmantalouden epävarmuustekijöistä huolimatta Talvivaaran päätuotteiden nikkelin ja sinkin kysyntä on kasvanut tasaisesti jo useamman vuoden ajan. Nikkelin kulutuksen kasvu on suurinta Kiinassa ja Intiassa, joissa ruostumattoman teräksen kulutus on edelleen merkittävästi jäljessä länsimaista. Nousevien markkinoiden talouskasvun, kaupungistumisen ja elintason nousun myötä metallien rakenteellisen kysynnän kasvun odotetaankin jatkuvan vielä pitkään. Kasvua Kiinan kysynnästä Nikkelin kulutus on kasvanut Kiinassa tasaisesti 2000-luvun alusta asti Euroopan ja Yhdysvaltojen kysynnän pysyessä lähes muuttumattomana. Kiinassa tuotetaan runsaita määriä matalalaatuista ja tuotantokustannuksiltaan kallista nikkelipitoista raakarautaa, niin kutsuttua NPI:tä (Nickel Pig Iron). Sen lisäksi Kiina ostaa runsaasti korkealaatuista nikkeliä oman teollisuutensa tarpeisiin. Korkealaatuisen nikkelirikasteen ja nikkelimetallin maahantuonti on kasvanut Kiinassa merkittävästi, mikä on osaltaan tehnyt nikkelin hinnan heilahteluille erittäin alttiista NPI:n tuotannosta osin tappiollista. Kuluneena vuonna noin 19 000 dollarin tonnihinta muodosti kipurajan joillekin NPI:n tuottajille, ja erityisesti monet pienet NPI:n tuotantolaitokset joutuivat sulkemaan ovensa hintojen laskiessa. Kustannustason nousu tuottajien rasitteena Nikkelin kysyntä ja tarjonta ovat pysyneet viime vuosina melko hyvässä tasapainossa. Halvan kustannustason nikkelivarannot ovat hupenemassa ja eri puolilla maailmaa on suunnitteilla suuria nikkeliprojekteja. Kyseiset nikkeliprojektit ovat kuitenkin vasta rakennus- ja ylösajovaiheessa, eivätkä ne tuo vielä lähitulevaisuudessa markkinoille merkittävää uutta kapasiteettia. Talvivaara ennustaakin, ettei suurta ylituotannon vaaraa ole näkyvissä ainakaan vuosina 2012 2013. Nikkelin tarjontapuolen kasvunäkymiä varjostaa jossain määrin yleinen kustannustason nousu, joka on jo tällä hetkellä monien nikkelin tuottajien rasitteena. Uusien projektien kustannustason uskotaan myös olevan korkeampi kuin nikkelin keskimääräinen tuotantokustannus nykyisin. Suunniteltujen ja jo käynnistysvaiheessa olevien projektien osalta on lisäksi muistettava, että suuri osa niistä perustuu kalliiseen korkeapaineiseen happoliuotukseen. Monet projektit myös sijaitsevat haastavissa ja riskialttiissa talvivaara vuosikertomus 2011 15
Talvivaarassa uskotaan hyödykemarkkinoiden vahvaan kehitykseen pitkällä aikavälillä. paikoissa hankalien kulkuyhteyksien päässä. Toisaalta, vaikka nikkelin tarjontapuoli kasvaisi merkittävästi, uskotaan kehittyvien talouksien kysynnän pysyvän jatkossakin niin korkealla tasolla ja hyödykemarkkinoiden kasvun jatkuvan sen verran vahvana, että kaikelle tuotetulle nikkelille tulee olemaan runsaasti menekkiä. Talvivaara HYVISSÄ ASEMISSA Lähitulevaisuudessa keskeisimmät nikkelin maailmanmarkkinahinnan kehitykseen vaikuttavat tekijät ovat eurokriisin ratkeaminen ja uusien nikkeliprojektien eteneminen sekä Kiinan ja Intian ruostumattoman teräksen kysyntä. Metallien hinnan voimakkaan syklisyyden sekä rahoitus- ja osakemarkkinoiden epävakauden takia on todennäköistä, että nikkelin hinnassa tullaan lähitulevaisuudessa näkemään voimakkaita vaihteluita. Vaikka hintatason merkittävää paranemista ei ole luvassa, uskotaan Talvivaarassa, että nikkelin vakaa kysyntä, uuden tuotantokapasiteetin korkeat tuotantokustannukset ja mahdolliset ylösajon viiveet tulevat pitämään nikkelin hinnan pitkällä tähtäimellä noin 20 000 dollarin tuntumassa tonnia kohden. Talvivaaran markkina-asema on pitkällä tähtäimellä suotuisa, sillä täydessä tuotannossa yhtiön kulurakenne kestää huomattavankin hinnan laskun. Alhaiset tuotantokustannukset, yhtiön omistamien mineraalivarantojen laajuus ja tuotannon kasvupotentiaali yhdistettynä Suomen erinomaiseen infrastruktuuriin tarjoavatkin Talvivaaralle hyvät mahdollisuudet kasvaa ja toimia menestyksekkäästi nykyisessä markkinaympäristössä. Sinkin ylitarjonnassa tasaantumisen merkkejä Primäärisinkin rakenteellisen ylitarjonnan vuoksi sinkin hintakehitys on ollut vuoden aikana pääosin laskusuuntainen. Hyvin suhdanneherkän sinkin hintakehitystä ovat painaneet myös maailmantalouden epävarmuustekijät, muun muassa eurokriisin vaikutus kysyntään ja rahoituksen saatavuuteen. Syksyllä 2011 markkinoilla alkoi kuitenkin näkyä merkkejä sinkin kysynnän kasvusta ja ennusmerkkejä mahdollisesta sinkkirikasteen pulasta jalostamoilla ja tuotantolaitoksissa. Jos sinkin kysyntä kohoaa, on todennäköistä, että sinkin hinnassa tullaan näkemään hienovaraista nousua. Uraanille luvassa kysyntää Poliittisen ilmapiirin takia uraanin kysyntään voi olla tulevaisuudessa odotettavissa laskua erityisesti Euroopassa. Kiina kuitenkin panostaa uusiin miljardiluokan ydinvoimahankkeisiin, ja uraanirikasteen kysyntä tulee todennäköisesti kasvamaan huomattavasti, nikkelin markkinahinta (usd/tonni) 25 621 28 412 26 710 26 332 24 165 22 421 23 848 vaikka useammat Euroopan maat seuraisivatkin Saksan esimerkkiä ydinvoimasta luopumisessa. Monet Kiinan ydinvoimalahankkeista ovat jo käynnistyneet, ja voimaloiden kohonnut polttoaineen kysyntä tulee varmasti näkymään uraanin maailmanmarkkinahinnassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Talvivaaran vahvuudet nykyisessä markkinatilanteessa Alhaiset tuotantokustannukset Potentiaali tuotantotason nostamiseen Suomen hyvä infrastruktuuri Uusien nikkeliprojektien korkea kustannustaso ja viiveet tuotannon ylösajossa 21 865 20 378 19 039 17 873 18 246 19 909 20 455 tammi 2011 helmi 2011 maalis 2011 huhti 2011 touko 2011 kesä 2011 heinä 2011 elo 2011 syys 2011 loka 2011 marras 2011 joulu 2011 tammi 2012 helmi 2012 16 talvivaara vuosikertomus 2011
MALMINETSINTÄ JA MINERAALIVARANNOT Tutkimuskairaukset Kolmisopen pohjoispuolella vahvistivat Talvivaaran malminetsintäpotentiaalia. Talvivaara tutki vuoden 2011 kairauksissa Kolmisopen mineraaliesiintymän jatkumista pohjoiseen ilmansuuntaan. Kairaukset sujuivat suunnitelmien mukaan ja osoittivat, että alueella on erittäin hyvä malminetsintäpotentiaali ja Talvivaaralla siten erinomainen mahdollisuus kasvattaa edelleen mineraalivarantojaan. Tutkimuskairauksissa varmistui, että nykyinen tunnettu Kolmisopen esiintymä jatkuu ainakin 2,5 kilometriä pohjoiseen päin. Pohjoisen jatkeen alustavat kairaukset saatiin päätökseen loppuvuodesta, minkä jälkeen jatkettiin esiintymän täydennyskairauksia malmin määrää ja laatua koskevien tietojen tarkentamiseksi. Yhtiön mineraalivarantoarviot päivitetään seuraavan kerran loppuvuodesta 2012, jolloin Kolmisopen täydennyskairaukset on saatu päätökseen. Talvivaara on luokitellut mineraalivarantonsa noudattaen JORC-koodia (The Australasian Code for Reporting of Exploration Results, Mineral Resources and Ore Reserves), jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa kaivosyhtiöiden mineraalivarantojen ja malmivarojen raportointia. JORC-koodin mukaisessa raportoinnissa malmiesiintymät luokitellaan geologisen tutkimustiedon laadun ja määrän perusteella kolmeen eri luotettavuusluokkaan. Talvivaarassa lokakuun 2010 varantojen luotettavuusluokituksen mukaisesta raportoinnista vastasi JORC-komitean edellyttämä vastuuhenkilö, päägeologi Jukka Pitkäjärvi (MAusIMM). Talvivaaran varantojen JOrC-luokittelu Mineraalivarantojen luokat lokakuu 2010 Milj. t Ni% Zn% Co% Cu% U% Kuusilampi Todetut 331 0,23 0,50 0,02 0,13 0,0016 Todennäköiset 457 0,23 0,50 0,02 0,13 0,0017 Todetut ja todennäköiset 789 0,23 0,50 0,02 0,13 0,0017 Mahdolliset 101 0,14 0,44 0,01 0,09 0,0018 Yhteensä 890 0,22 0,49 0,02 0,13 0,0017 Kolmisoppi Todetut 101 0,24 0,51 0,02 0,14 0,0019 Todennäköiset 232 0,24 0,50 0,02 0,14 0,0019 Todetut ja todennäköiset 333 0,24 0,50 0,02 0,14 0,0019 Mahdolliset 328 0,22 0,48 0,02 0,13 0,0017 Yhteensä 660 0,23 0,49 0,02 0,13 0,0018 Yhteensä Todetut 432 0,23 0,50 0,02 0,13 0,0017 Todennäköiset 689 0,23 0,50 0,02 0,13 0,0018 Todetut ja todennäköiset 1 121 0,23 0,50 0,02 0,13 0,0018 Mahdolliset 429 0,20 0,47 0,02 0,12 0,0017 Yhteensä 1 550 0,22 0,49 0,02 0,13 0,0017 Rajapitoisuus 0,07 % Ni MALMINETSINTÄPOTENTIAALI (PITUUSLEIKKAUS, KATSELUSUUNTA LÄNTEEN) KUUSILAMPI PROFIILIT 12 000 & 13 000 KOLMISOPPi kolmisoppi POHJOINEN 1000Z 0Z -1000Z 2500 m 709400N 709500N 709600N 709700N 709800N 709900N 710000N 710100N 710200N 710300N 710400N talvivaara vuosikertomus 2011 17
LIIKETOIMINNAN KEHITYS Vuonna 2011 Talvivaara on parantanut tuotantoprosessinsa tehokkuutta ja toimintavarmuutta, edistänyt uraanin talteenottohanketta ja luonut edellytyksiä tuotantokapasiteettinsa laajentamiseksi. Kaivoksella aloitettiin myös selvitystyöt vesien käsittelymenetelmien ja kierrätyksen sekä bioliuotuksen tehokkuuden parantamiseksi entisestään. Talvivaaran tuotantoprosessissa on käytössä uutta teknologiaa ja yhtiö tekee jatkuvaa kehitystyötä tuotantoprosessinsa kaikilla osaalueilla. Talvivaaran vuosi on kulunut erilaisten teknisten pullonkaulojen purkamisessa ja käytännönläheisten, kestävää kehitystä edistävien teknologisten kehityshankkeiden eteenpäin viemisessä. Kiireisen vuoden aikana voitettiin useita tuotannossa ilmenneitä ongelmia ja loppuvuonna myös toimintavarmuutta saatiin parannettua hyvälle tasolle. Samalla edistettiin liiketoiminnan laajentamiseen liittyviä hankkeita Talvivaaran strategian mukaisesti. Prosessikehitys ja liiketoiminnan kehityshankkeet Teknisten ongelmien ratkaisu paransi toimintavarmuutta Talvivaaran kaivososasto toimii tällä hetkellä sujuvasti. Myös biokasaliuotuksen toimintaa on parannettu vastaamaan asetettua tuotantotavoitetta. Vuonna 2011 primäärikasan purkaminen osoittautui haasteelliseksi kasan joidenkin osien kovuuden ja purkujärjestelmän käyttöönoton viivästymisen takia, mutta ongelmat saatiin ratkaistua loppuvuonna purkukapasiteettia lisäämällä ja toimintatapoja parantamalla. Vuoden suurimmat haasteet kohdattiin metallien talteenotossa. Keväällä metallien talteenottolaitoksella toteutettiin pidennetty huoltoseisokki tuotannon toimintavarmuuden parantamiseksi ja pullonkaulojen poistamiseksi. Loppuvuodesta puolestaan rikkivetylaitoksen lämpövastusten oletettua nopeampi kuluminen ja varaosien puute sekä rikkivetykehittimen ajoon liittyvät ongelmat laskivat metallien talteenoton käyttöastetta. Prosessin ajotapaa muutettiin ongelman toteamisen jälkeen, mutta varaosien puute vaikutti tuotantoon merkittävästi useiden kuukausien ajan. Talvivaaran tuotantoprosessia koskeva ymmärrys kehittyi vuoden aikana merkittävästi. Yksi selkeä edistysaskel oli sinkkisakan kosteuspitoisuuden alentaminen, mikä parantaa sen laivattavuutta oleellisesti. Lähitulevaisuudessa Talvivaaran tärkein tavoite on tuotantoprosessin tehokkuuden ja toimintavarmuuden parantaminen edelleen, jotta yhtiö pystyy kasvattamaan nikkelin tuotantoa nykyiseltä tasolta tavoitellulle 50 000 tonnin vuositasolle. Primäärikasan purkamisen haasteet tunnistettiin Biokasaliuotusmenetelmässä malmimurske kootaan kasaksi metallien liuottamista varten. Liuotuksen ensimmäinen vaihe tapahtuu primääriliuotuskasassa, josta malmimurske siirretään sekundääriliuotuskasaan jatkoliuotusta ja loppusijoitusta varten. Vuonna 2011 Talvivaara suoritti kaivoksen ensimmäisen primäärikasan purku- ja siirtotyöt. Prosessi onnistui pääpiirteittäin, mutta primäärikasan purkamiseen liittyi myös haasteita. Erityisesti kasan pohjaosasta löytyi kovia alueita, joiden purkaminen oli vaikeaa nykyisellä kalustolla. Kasan purkamiseen tarvittiin lisäkapasiteettia rakennetun purkulinjan lisäksi. Myös malmin kuljetushihnojen ja murskausvaunujen toimintaa tehostettiin ja niiden rakennetta parannettiin. Primäärikasan purkamisen myötä Talvivaaran käsitys kasan rakenteesta ja purkuprosessin vaatimuksista on tarkentunut. Sääolosuhteet Talvivaarassa vaihtelevat voimakkaasti, mutta vuodenaikojen vaihtelu ei ole aiheuttanut huomattavia haasteita kasan purkamiselle. Primäärikasan purkuprosessi todettiinkin pääpiirteittäin toimivaksi. Tulevaisuuden haasteena on purkukapasiteetin ja prosessin käyntiasteen nostaminen toivotulle tasolle. Tuotantokapasiteetin laajennushanke perussuunnitteluvaiheessa Talvivaara on edennyt perussuunnitteluvaiheeseen tuotantokapasiteetin lisäämiseen tähtäävässä hankkeessaan (Operation Overlord). Vuonna 2011 Talvivaara teki hankkeeseen liittyviä kannattavuuslaskelmia, kartoitti vaihtoehtoisia teknologioita ja valmisteli hankkeen edellyttämiä luvitusprosesseja. Laajennushankeen alustavat tekniset selvitykset perustuvat nikkelin vuosituotannon kaksinkertaistamiseen nykyisestä täyden tuotannon tavoitteesta noin 100 000 tonniin saakka. Samassa yhteydessä tarkastellaan myös mahdollisuutta lisätä nikkelin jalostusastetta rakentamalla kaivokselle oma korkeatasoisen elektrolyyttisen nikkelin 18 talvivaara vuosikertomus 2011
tuotantoprosessi 1. louhinta talvivaaran malmissa kasvaa luonnostaan BiokasaliuotusProsessissa käytettäviä mikrobeja 2. murskaus PrimÄÄrimurskaus NeljÄNNeN vaiheen murskaus ja seulonta kolmannen vaiheen murskaus ja seulonta murskeen välivarasto rakeistaminen Bioliuoksella 3. Biokasaliuotus kasaaja kiertoliuos kierrätysvesi metallit liuotetaan malmista mikrobien avulla ilmastus liuenneet metallit 10 % 90 % liuosallas rikkihappoa raffinaattiallas 4. metallien talteenotto saostusreaktori sakeutusallas saostusreaktori sakeutusallas saostusreaktori sakeutusallas esi- NeutraloiNti raudan saostus sekundäärimurskaus loppu- NeutraloiNti loppu- NeutraloiNtiylite kuparisulfidi sinkkisulfidi Nikkeli-koBolttisulFiDi kipsisakkaallas Cu Zn NiCo talvivaara vuosikertomus 2011 19
20 talvivaara vuosikertomus 2011
Kiireisen vuoden aikana voitettiin useita tuotannossa ilmenneitä haasteita. tuotantolaitos. Hankkeen projektiryhmä tutkii myös mahdollisuutta jatkojalostaa kobolttia metalliksi. Tuotannon laajennuksen perussuunnittelu ja kannattavuuslaskelmat tehdään sen perusteella, että tuotantoa laajennettaisiin osissa, jolloin investoinnit voidaan jakaa noin 5 6 vuoden ajalle arviolta vuodesta 2014 alkaen. Tällaisessa toteutustavassa laitteet ja prosessit otettaisiin käyttöön vaiheittain, minkä odotetaan vähentävän vakavien käynnistysongelmien riskiä. Kainuun ELY-keskus on asettanut tuotannon laajennushankkeen ehdoksi uuden ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA). YVAprosessi käynnistettiin ja ympäristön perustila-arviointi lähti käyntiin vuoden 2011 keväällä. Talvivaara aikoo jättää laajennukseen liittyvän ympäristölupahakemuksen vuoden 2012 lopulla tai 2013 alussa. Uraanin talteenottohanke etenee Vuonna 2011 Talvivaara edisti onnistuneesti suunnitelmaansa aloittaa uraanin talteenotto sivutuotteena. Talvivaara jätti uraanin talteenottoon liittyvän ympäristölupahakemuksen paikalliselle ympäristölupaviranomaiselle maaliskuussa 2011 ja odottaa lupapäätöstä vuoden 2012 aikana. Talteenottolaitokselle myönnettiin rakennuslupa elokuussa 2011 ja laitoksen rakennustyöt aloitettiin pian luvan saamisen jälkeen. Talvivaara teki myös uraanin talteenoton koeajoja Outotecin tutkimuslaboratoriossa suunnitellun neste-nesteuuttomenetelmän toimivuuden varmistamiseksi. Kokeet osoittivat, että suunniteltu menetelmä toimii, eikä siihen tarvitse tehdä merkittäviä muutoksia. Koekasoilla kehitetään liuotuskasojen ohjausta Talvivaara käynnisti vuonna 2011 niin kutsutun pilottikasahankkeen, jossa kehitetään biokasaliuotusprosessin ohjausta ja siinä käytössä olevia mittausmenetelmiä neljällä, varsinaisia bioliuotuskasoja pienemmällä koekasalla. Tutkimushankkeen tavoitteena on tunnistaa biokasaliuotusprosessin säädön ja ohjauksen kannalta kriittiset muuttujat sekä kehittää prosessin kannalta parhaimpia mittausteknologioita yhteistyössä mittauslaitteita valmistavien yritysten kanssa. Koekasojen rakentaminen käynnistyi heinäkuussa ja metallien talteenotto vuoden lopulla. Tutkimushankkeesta voidaan odottaa ensimmäisiä tuloksia vuoden 2012 aikana. Pilottikasahankkeen avulla saadaan lisää tietoa menetelmistä, joiden avulla voidaan tehostaa metallien liukenemista kasaliuotuksessa, esimerkiksi kasaliuoksen pharvon ja kastelumäärän optimoinnista. Osa tutkimuksesta teetetään yliopistoissa, mutta tavanomaisesta verkottumisesta poiketen Talvivaaran pilottikasat tarjoavat ainutlaatuisen tutkimusalustan myös mittausteknologiaa kehittäville yrityksille. Tähän mennessä Talvivaara on tutkinut kumppaniyritystensä kanssa muun muassa kasan muotoa liuotusprosessin aikana, liuosvirtaamista sekä mahdollisuuksia langattoman tiedonsiirron toteuttamiseen ja automatisoinnin kehittämiseen. Metallipitoisuuksien online-analytiikkaa ja kenttämittausteknologiaa kehitetään kumppanien omissa rinnakkaishankkeissa. Näiltä osin hankkeesta saatava tutkimustieto voi hyödyttää myös muita samaa teknologiaa hyödyntäviä tutkimuslaitoksia. Tutkimushanke on saanut tukea TEKESiltä. talvivaara vuosikertomus 2011 21
Primääriliuotuskasan purkaminen osoittautui haasteelliseksi kasasta löytyneiden kovien osien takia. Prosessi saatiin toimimaan purkamiskapasiteettia lisäämällä sekä tehostamalla malmin kuljetushihnojen ja murskausvaunujen toimintaa. Nopeiden toimenpiteiden ansiosta poistoveden laatua saatiin parannettua merkittävästi. Uraanin talteenoton täyden mittakaavan tuotantotaso tulee olemaan noin 350 tonnia uraania vuodessa, mikä vastaa noin 410 tonnia uraanirikastetta. Talvivaara uskoo, että aiemmin hyödyntämättömäksi jääneestä uraanista saadaan yhtiölle vakaa lisätulon lähde. Hanke ei tuo muutoksia nykyiseen metallien erotukseen tai kaivoksen louhintamääriin, joten sen vaatimat investoinnin jäävät Talvivaaran osalta pieniksi. Talvivaara solmi helmikuussa 2011 vuoteen 2027 asti voimassa olevan uraanin myynti- ja ostosopimuksen Cameco Corporationin kanssa. Samalla Cameco lupautui investoimaan 60 miljoonaa dollaria uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen. Talvivaara maksaa Camecon investoinnin takaisin uraanipuolituotteen toimituksilla ensimmäisten sopimusvuosien aikana. Euroopan komissio antoi hyväksyntänsä Talvivaaran ja Cameco Corporationin väliselle uraanin myynti- ja ostosopimukselle marraskuussa 2011. Ensimmäistä kannanottoa seurasi tammikuussa 2012 toinen, uraanin talteenottoa puoltava kannanotto, jossa Euroopan komissio katsoo, että uraanin talteenotto Talvivaaran Sotkamon kaivoksella vastaa Euratomin perustamissopimukseen kirjattua tavoitetta lisätä ydinpolttoaineen toimitusvarmuutta EU:ssa. Molemmat Euroopan komission kannanotot olivat edellytys ydinenergialain mukaiselle valtioneuvoston luvalle, jonka Talvivaara sai maaliskuun alussa 2012. Uraanin talteenoton aloittaminen edellyttää vielä ympäristöluvan ja kemikaaliluvan saamista. Teknologian kehitys Prosessivesien puhdistus ja kierrätyksen parantaminen Kaivoksen poistovesien mangaani- ja sulfaattipitoisuudet kohosivat syksyllä 2010 huomattavasti korkeammiksi kuin ennen toiminnan aloittamista tehtyjen pilottikokeiden perusteella oli arvioitu. Pääsyy kohonneisiin sulfaatti-, natrium- ja mangaanipitoisuuksiin oli kaivoksen rikkivetypäästöjen vähentäminen lipeäpesun avulla. Mangaani- ja sulfaattipäästöihin puututtiin lisäämällä vesien kierrätystä ja nostamalla vesien puhdistusprosessin ph-arvoa, jolloin mangaani saostuu. Vesiä palautetaan nyt entistä enemmän takaisin kasakiertoon, millä pystytään myös korvaamaan järvistä otettavaa vettä. Nopeiden toimenpiteiden ansiosta poistoveden laatua saatiin parannettua merkittävästi. Vesien mangaanipitoisuus laski vuoden loppuun mennessä 80 prosenttia ja sulfaattipitoisuus 50 prosenttia alkuvuoden lukemista. Prosessivesien mangaanipitoisuus ei ole enää ongelma, mutta sulfaattia pyritään laskemaan edelleen. Tavoitteena on päästä alle 2000 mg/l tasolle vuoteen 2015 mennessä. 22 talvivaara vuosikertomus 2011
Vertailussa vesien puhdistustekniikat Yhä useampi teollisuuslaitos käyttää kalvosuodatustekniikoita. Haastattelussa: Rainer Raitasuo Liiketoiminnan kehityspäällikkö GWW Kestäviä ratkaisuja veden ja jätteen käsittelyyn VTT Keväällä 2011Talvivaara aloitti teknisen ratkaisun etsimisen sulfaattipitoisten prosessivesien puhdistamiseksi. Ensitöikseen Talvivaara tilasi VTT:ltä laaja-alaisen kartoituksen erilaisista mahdollisista sulfaatinpoistomenetelmistä. Esiselvitystyön jälkeen VTT toteutti Talvivaaran toimeksiannosta uuden selvityksen, jossa tutkittiin tarkemmin teknis-taloudellisesti toimivimpia puhdistusmenetelmiä, kalvosuodatusta ja haihdutusta. Kalvosuodatusta pidettiin lopulta parhaana vaihtoehtona jatkotoimenpiteiden kannalta. Talvivaara tekee edelleen selvitystyötä poistoveden laadun parantamiseksi ja vedenpuhdistusmenetelmien kehittämiseksi. Talvivaara aikoo panostaa vesien käsittelyn kehittämiseen alan yleistä tasoa paremmin ja testaa kaivoksella vuoden 2012 aikana muualta prosessiteollisuudesta tuttua puhdistusmenetelmää yhteistyössä laitetoimittajien kanssa. Hönkäkaasujen puhdistusmenetelmät Talvivaara otti vuoden 2010 aikana käyttöön lipeäpesureita kaivosalueelta lähtevien hajupäästöjen vähentämiseksi. Lipeäpesurit olivat pääsyy prosessivesien syksyllä 2010 kohonneisiin sulfaattipitoisuuksiin. Hajujen puhdistaminen on myös nostanut Talvivaaran kemikaalien kulutusta, jonka kokonaismäärää ja -kustannuksia on kuitenkin viime aikoina pystytty vähentämään täydentämällä lipeäpesua vetyperoksidin käytöllä. Talvivaara on myös tutkinut mahdollisuutta korvata kaasupesureissa käytetty lipeä muilla menetelmillä, kuten hapettamalla rikkivety kaasupolttimessa rikkioksideiksi, vetyperoksidipesulla tai biologisella puhdistuksella. Näin Talvivaara voisi tuottaa kaasuista bioliuotuksessa hyödynnettävää rikkihappoa ja vähentää siten lipeän kulutustaan. Kaasujen polttoprosessin laitteet otetaan käyttöön vuoden 2012 puolivälissä. Millä perusteilla juuri kalvosuodatustekniikat valittiin jatkoselvityksiä varten, VTT:n Liiketoiminnan kehityspäällikkö Rainer Raitasuo? Talvivaara määritteli toimeksiannossaan, että he haluaisivat saada mahdollisimman nopeasti ja luotettavasti tietoja menetelmistä, jota voisivat tarjota ratkaisun prosessivesien kohonneisiin natriumsulfaattipitoisuuksiin. Sulfaatin poisto Talvivaaran prosessivesien tyyppisestä vedestä on haaste, johon kaivosteollisuudessa ei tietääksemme ole aikaisemmin törmätty tässä mittakaavassa. Siksi lähdimme selvittämään muilla prosessiteollisuuden aloilla jo käytössä olevien ja toimiviksi todettujen menetelmien käyttökelpoisuutta. Teknis-taloudellisen toteutettavuusarvioinnin perusteella päädyimme yhdessä Talvivaaran kanssa siihen, että kalvosuodatustekniikka on nopeimmin hyödynnettävissä oleva ja nopeimmin apua tuova tekniikka vesien puhdistamiseksi. Miten laajasti kalvosuodatus on käytössä teollisuudessa ja muualla maailmassa? Kalvosuodatustekniikat ovat laajasti prosessiteollisuuden käytössä, ja yhä useampi teollisuuslaitos on siirtymässä vesisovelluksissaan kalvosuodatustekniikoiden käyttöön. Metsäteollisuudessa niitä on hyödynnetty pitkään erilaisten vesivirtojen puhdistamisessa ja esimerkiksi Chilessä valmistetaan juomavettä merivedestä kalvosuodatuksen ja käänteisosmoosin avulla. Toinen mielenkiintoinen esimerkki on Singapore, jossa kalvosuodatustekniikat aiotaan ottaa käyttöön vesikierron kaikkiin eri vaiheisiin, myös juomaveden valmistukseen. Miten testasitte kalvosuodatuksen soveltuvuutta Talvivaaraan? Tutkimme menetelmää laboratorio-olosuhteissa, ja sen mittakaavan testit osoittivat, että menetelmä toimii ja sitä voidaan käyttää Talvivaarassa. Todellisessa käyttöympäristössä puhdistettavan veden määrä on kuitenkin valtavan suuri ja olosuhteet, kuten lämpötila ja veden happamuus, vaihtelevat voimakkaasti. Näin ollen menetelmän teho ja toimivuus varmistuu lopullisesti siinä vaiheessa, kun Talvivaara pääsee testaamaan ja toteuttamaan sitä käytännössä teknologiapartnereidensa kanssa. Millaisia näköaloja tutkimusyhteistyö Talvivaaran kanssa tarjoaa VTT:lle ja laajemmin kaivosalalle? Kaivosteollisuus on monissa maissa melko vesi-intensiivistä, joten laajempana pyrkimyksenämme on löytää menetelmiä, joiden avulla kaivosteollisuus käyttäisi prosesseissaan mahdollisimman vähän juomakelpoista vettä. Olemme toimineet Talvivaaran vedenpuhdistustekniikoiden parissa vasta alkuvaiheen yhteistyökumppanina. Talvivaara tarjoaa meille mielenkiintoisen tilaisuuden nähdä, miten uusia puhdistustekniikoita ja nimenomaan kalvosuodatusta voitaisiin hyödyntää kaivosteollisuudessa entistä paremmin. talvivaara vuosikertomus 2011 23