Esitys Vihtijärvenosakuntaliitoksesta Nurmijärven kuntaan
|
|
- Liisa Mattila
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Vihdin kunnanhallitukselle Vihdin kunta Esitys Vihtijärvenosakuntaliitoksesta Nurmijärven kuntaan Tämä on Vihtijärven kyläyhdistys ry:n esitys osakuntaliitoksesta, jossa Vihdin kunnan Vihtijärven kylä liitettäisiin Nurmijärven kuntaan. Esityksen perusteena on Vihtijörven siirtäminen kuntaan, johon se luonnollisimmin kuuluisi sijainnin, liikenneyhteyksien, palveluiden saavutettavuuden ja kylän elinvoimaisuuden säilyttämiseen tähtäävän kehittämisen puolesta. Esityksen tekijä Vihtijärven kyläyhdistys ry on rekisteröity yhdistys, jonka kotipaikka on Vihti. Vihtijärven kyläyhdistyksen tarkoituksena on sääntöjensä mukaan mm. valvoa Vihtijärven kylän vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden yleisiä ja yhteisiä etuja ottaa kantaa Vihtijärven kylää koskevissa kysymyksissä edistää ja kehittää Vihtijärven kylän vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden välistä yhteistoimintaa ja omatoimisuutta edistää julkisten ja kaupallisten palveluiden säilymistä ja kehittämistä Vihtijärven kylän alueella edistää Vihtijärven kylän elinkelpoisuutta ja toimeentulomahdollisuuksien yleisiä edellytyksiä. Vihtijärven kyläyhdistyksen CV on esitetty Liitteessä 1. Yllä mainittujen tarkoitustensa mukaisesti Vihtijärven kyläyhdistys tekee esityksen Vihtijärven osakuntaliitoksesta Nurmijärveen. Kuntarakennelain (1698/2009) [1] mukaisesti Vihtijärven kyläyhdistys esittää Vihdin kunnanhallitukselle osakuntaliitosta Vihtijärven kylän siirtämiseksi osaksi Nurmijärven kuntaa myöhempänä esitetyin perustein. Samoin myöhempänä esitetään osakuntaliitoksen perusteluiden yhtenevyys kuntarakennelaissa esitettyjen kuntajaon muuttamisen tavoitteiden ja edellytysten kanssa. Osakuntaliitoksen perustelut Sijainti ja julkinen liikenne Maantieteellisesti Vihtijärven kylä sijaitsee Vihdin kunnan koillisnurkassa, joka on kunnan alueella mahdollisimman kaukana Vihdin keskustaajamasta Nummelasta, joka sijaitsee Vihdin äärimmäisessä lounaisnurkassa. Vihtijärveltä on Nummelaan noin 33 km, kun taas Nurmijärven kaikki taajamat (Röykkä, Rajamäki, Klaukkala ja Kirkonkylä ) ovat km päässä Vihtijärveltä. Vihtijärven läpi kulkevaa Lopentietä No 132 pitkin on suora liikenneyhteys Röykän läpi Klaukkalaan.
2 2 Julkisen liikenteen puolesta Vihtijärvi on paitsiossa Nummelan suhteen. Vihtijärveltä ei mene yhtään edestakaista linja-autovuoroa, joka mahdollistaisi asioinnin saman päivän aikana, ilman yöpymistä Nummelassa ; tai sitten joutuu matkustamaan Helsingin kautta, jolloin matkan pituus tulee noin kolminkertaiseksi. Otalammen yläkoululaisia varten on kuitenkin olemassa linja-auton aamu- ja iltapäivävuorot Vihtijärveltä ja takaisin. Todettakoon myös, että omalla autolla Helsinkiin pendelöivälle Nurmijärven Klaukkala on suoraan matkan varrella ; kun taas Nummelassa asiointi aiheuttaisi noin 30 km ylimääräisen matkan. Nurmijärven suuntaan, erityisesti Klaukkalaan ja edelleen Helsinkiin menee Vihtijärveltä arkisin noin 10 linja-autovuoroa molem piin suuntiin sekä myös viikonloppuisin m uutama vuoro suuntaansa. Vihdin kunnan järjestämänä on Vihtijärveltä asiointiliikennettä viikossa yksi vuoro Läyliäisiin ja yksi vuoro Karkkilaan. Kylän paikalliset palvelut Vihtijärvenkylässä olevat tärkeimmät kunnalliset peruspalvelut ovat päiväkoti, alakoulu, kotipalvelu sekä kylällä käyvä kirjastoauto. Lisäksi kylällä on mm. Vihdin evankelis-luterilaisen seurakunnan kappeli, VPK, kahvila-elintarvikekioski sekä kyläyhdistyksen ja muiden paikallisten yhdistysten toimesta järjestettynä koululaisten iltapäivätoiminta, ikääntyneempien tiistaikerho ja monenlaista liikunta- ja harrastustoimintaa. Vertailu kylän ulkopuol isten p alvelui d en saavutettavuud esta Kylän sijannista ja julkisesta liikenteestä johtuen muiden kuin yllä mainittujen kunnallisten peruspalveluiden (esim. lukio, ammattikoulu, kirjasto, terveyskeskus, uimahalli) suhteen tilanne on se, että ne ovat kaikki Vihdin kunnassa kauempana kuin Nurmijärven kunnassa. Lisäksi Vihdin kunnan palvelut (lähinnä Nummelassa ) eivät ole saavutettavissa päivittäisellä, edestakaisella julkisella liikenteellä Vihtijärveltä käsin. Tästä saavutettavuudesta johtuen esimerkiksi lukion vihtijärveläiset käyvät pääsääntöisesti Arkidian yhteislyseossa Klaukkalassa. Sensijaan Nurm ijärvellä, erityisesti Klaukkalassa palveluiden saavutettavuus on Vihtijärveltä julkisellakin liikenteellä melko hyvä. Samoin päivittäistavarakaupat kaikissa Nurmijärven taajamissa (Röykkä, Rajamäki, Kirkonkylä ja Klaukkala) ovat Vihtijärveltä käsin lähem pänä kuin yksikään Vihdin kunnan alueelle oleva päivittäistavarakauppa (lähin lienee Vihdin kirkonkylällä). Jälleen edestakainen päivittäinen julkinen liikenne Vihdin suuntaan puuttuu lähes kokonaan. Perusterveydenhoidossa vihtijärveläiset käynevät tyypillisesti Nummelan, Klaukkalan tai Karkkilan terveyskeskuksissa. Päivystysvastaanotolla vihtijärveläiset käyvät tyypillisesti Hyvinkään sairaalassa (etäisyys Vihtijärveltä 21 km) ja erikoissairaanhoidossa Lohjan sairaalassa (Vihtijärveltä 55 km) tai käyttävät yksityisiä lääkäripalveluja. Kylän elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kehittäminen Vihtijärven asukkaiden elinolosuhteiden ja kylän elinvoimaisuuden kannalta keskeisiä asioita ovat Päiväkodin ja alakoulun säilyttäminen, mikä luonnollisesti edellyttää jatkuvasti riittävää määrä uusia lapsiperheitä kylän sisältä tai tulomuuttajina. Toisaalta kylässä oleva päiväkoti ja alakoulu ovat edellytyksenä kylän huokuttelevuudelle lapsiperheiden näkökulmasta.
3 3 Tulomuuttajille täytyy kylästä löytyä olevien asuntojen lisäksi myös uusia rakennuspaikkoja, joiden sijoittaminen kylän keskusalueelle olisi edullisinta useammankin rakennettavuus- ja muun tekijän näkökulmasta (mm. infrastruktuurin rakentaminen, maaseutumaiseman säilyttäminen ja koulukuljetukset). Koska kylän keskusalue on osittain pohjavesialuetta on vesihuollon asianmukainen järjestäminen kylän keskusalueella välttämätöntä. Vesihuollon järjestäminen yhteisellä ratkaisulla onkin Vihtijärven vesiosuuskunnan tavoitteena. Tärkeä osa suunniteltua ratkaisua on siirtoviemäri Vihtijärveltä Röykkään Nurmijärven viemäriverkostoon. Paikallista jätevesipuhdistamoa ei pidetä realistisena, eikä Vihdin suuntaan liittymää ole ollenkaan näköpiirissä. Osana vesihuoltoratkaisua on myös suunniteltu valokuituun perustuvaa nopeaa verkkoyhteyttä tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi kylällä. Yhteinen vesihuoltoratkaisu tukisi siten kylän yhdyskuntarakenteen eheyttämistä paikallisesti mahdollistamalla lisärakentaminen kylän keskusalueelle. Siten haja-alueen rakentamisesta tulisi uusmaalaisen maaseudun kylärakentamista. Vuosina Vihtijärven kyläyhdistyksen toteuttama ja Ykkösakselin osittain rahoittama VITAL-hanke on tuottanut kyläalueen kehittämissuunnitelman. Siinä on selvitetty rakentamisen potentiaali huomioonottaen kylän eri alueiden rakennettavuus. Kehittämissuunnitelma voi toimia mm. esiselvityksenä mahdolliselle kaavoittamiselle kylällä. VITAL-hankkeen tuottama Vihtijärven kylän kehityskuva on esitetty Liitteessä 2. Vihtijärven sijainti suhteessa Nummelaan ja Nurmijärven taajamiin sekä näiden palveluihin on esitetty Liitteessä 3. Kuntara kennelain määrittelemien tavoitteiden ja edellytysten toteu tuminen Vihtijärven osakunta liitoksessa Seuraavassa on esitetty Vihtijärven osakuntaliitoksen perustelut suhteessa Kuntarakennelain määrittelemiin osakuntaliitosten keskeisiin tavoitteisiin ja edellytyksiin. Kunnan jäsen esityksen tekijänä (Kuntarakennelaki 11 Vireillepano) ja kunnan jäsen (Kuntalaki 365/1995, 4 ) Vihtijärven kyläyhdistys ry on virallisesti rekisteröity yhdistys, jonka kotipaikka on Vihti. Kyläyhdistys hallitsee myös kiinteää omaisuutta (Vihtijärven kylätalo ) Vihdin kunnassa. Elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne (Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet) Vihtijärven liittyminen kuntaan, johon sieltä on käytännössä parhaat liikenneyhteydet niin julkisella kuin yksityisellä liikenteellä. Yhteisen vesihuollon järjestäminen liittymällä Nurmijärven vesihuoltoverkostoon, mikä mahdollistaisi lisärakentamisen ja kylän paikallisen yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kylän keskusalueella.
4 4 Kunnan toiminnallisten ja taloud ellisten ed ellytyksien par ant ami nen vast ata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä (4, 1. momentti, kohta 1) Vihtijärven kylä muodostaa paremman toiminnallisen osan kokonaisuudessa kuuluessaan Nurmijärven kuntaan kuin Vihtiin Nurmijärven kunnalla on Vihtiä paremmat edellytykset vastata Vihtijärven tarpeeseen vesihuoltoratkaisun siirtoviemärin toteuttamiseksi. Alueen asukkaid en palveluiden tai elinolosuhteid en par ant ami nen (4, Kuntajaon mu u t t a- misen edellytykset, 1. momentti, kohta 2); Alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksien parantaminen (4, 1. momentti, kohta 3) Palveluiden saavutettavuus vihtijärveläisille omassa kunnassa myös julkisella liikenteellä, erityisesti Klaukkalan taajamassa. Paikallisten palveluiden ja yritysten toimintaedellytysten edistäminen mahdollistamalla lisärakentaminen ja kylän kasvu erityisesti kylän keskusalueella, sekä nopean verkkoyhteyden myötä. Alueen yhdyskuntarakenteen toimivuuden parantaminen (4, 1. momentti, kohta 4) Vihtijärven liittäminen kuntaan, johon se palveluiden saavutettavuuden puolesta kuuluisi. Liittäminen toisi Nurmijärven kuntaan veronmaksajiksi vihtijärveläiset, jotka jo muutenkin käyttävät ko. kunnan palveluita. Vihdin kunnan näkökulmasta sen yhdyskuntarakenne olisi toimivampi ilman yhteyksiensä puolesta muusta Vihdistä melko irrallaan olevaa Vihtijärveä. Yhteisen vesihuollon järjestämisen mahdollistaminen kylän keskusalueelle, mahdollistaa haja-asutusrakentamisen sijaan kylärakentamisen suuntaamisen ja yhdyskuntarakenteen paikallisen eheyttämisen tuolla keskusalueella. Tätä kautta syntyvät potentiaaliset rakennuspaikat tukevat kylän elinvoimaisuuden säilyttämistä tuomalla kylään metropolialueen läheisen maaseutukylän asumista hakevia muuttajia mm. lapsiperheitä. Vihtijärven osakuntaliitos ja maakuntakaavan suunnittelutavoitteet Uudenmaan maakuntakaavassa [3] Vihtijärvi on merkitty Uudenmaan kyläksi. Maakuntakaavassa kylien suunnittelutavoitteena on: haja-asutusluonteisen lisärakentamisen ohjaaminen edellytysten luominen palveluiden säilyttämiselle edellytysten luominen yhteisen vesihuollon järjestämiselle omaehtoisen kehittämistoiminnan tukeminen. kyläalueille Nämä tavoitteet ovat hyvin yhtenevät Vihtijärven osakuntaliitoksen tavoitteiden ja perusteluiden kanssa. Viimeisen tavoitteen osalta voidaan todeta, että omaehtoinen kehittämistoiminta on Vihtijärvellä vireää ja aikaansaavaa, mistä on myös osoituksena Vihtijärven valinta vuoden valtakunnalliseksi kyläksi vuonna 2010.
5 Selvitettäviä asioita Osakuntaliitosesityksen osapuolina olevat Vihdin ja Nurmijärven kunnat tekevät luonnollisesti tahoillaan kuntarakennelain edellyttämät taloudelliset yms. selvitykset, lausuntopyynnöt ja muut toimenpiteet. Todettakoon talouteen vaikuttavana tekijänä, että osakuntaliitoksen osapuolina olevien kuntien osalta muutos asukasmäärissä olisi molemmissa kunnissa melko pieni: Vihtijärvellä on noin 530 asukasta, Vihdissä (vuonna 2013, [4]), josta Vihtijärven asukasmäärä on 1,8 %; Nurmijärvellä on noin asukasta (vuonna 2013, [5]), johon verrattuna Vihtijärven asukasmäärä on noin 1,3%. Vihtijärven kylän omasta näkökulmasta mahdolliseen osakuntaliitokseen liittyviä erityisiä asioita, joihin mahdollisen osakuntaliitoksen vaikutukset on selvitettävä ja sovittava ovat mm. Viitteet Vihtijärven alakoulun koulutiloja koskeva määräaikainen vuokrasopimus: Vihtijärven kyläyhdistyksellä on Vihdin kunnan kanssa määräaikainen, vuoteen 2019 asti ulottuva vuokrasopimus kylätalon alakerran vuokraamisesta Vihtijärven alakoulun käyttöön. Alakoulun vuokratilat tarjoavat vuokraajan kannalta edulliset ja ennakoitavat tilakustannukset, joihin ei liity riskiä kunnossapitoinvestoinneista. Vihtijärven vesiosuuskunnan suunnittelema vesihuollon yhteinen ratkaisu, jonka osana olisi siirtoviemäri Röykkään Nurmijärven verkostoon. Vihtijärven VPK toimii sopimuspalokuntana Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksen kanssa solmitun palokuntasopimuksen pohjalta. Vihtijärven kappeli kuuluu Vihdin seurakunnan toimitiloihin, joka palvelee paikallisesti lähialueen seurakuntalaisia. [1] Kuntarakennelaki (1698/ 2009). Finlex, [2] Kuntalaki ( ). Finlex, [3] Uudenmaan maakuntakaava. [4] Vihdin kunnan www-sivut. [5] Taskutietoa Nurmijärvestä. Liitteet Liite 1: Vihtijärven kyläyhdistys ry:n CV Liite 2. Vihtijärven kylän kehityskuva VITAL-hankkeesta Liite 3. Vihtijärven sijainti suhteessa Nummelaan ja Nurmijärven taajamiin sekä sekä palveluihin. Vihtijärvellä / Llt Kaarina Pullinen Puheenjohtaja Sihteeri
6 6 Liite 1. Vihtijärven kyläyhdistys ry:n CV. CURRICULUM VITAE Nimi: Vihtijärven kyläyhdistys ry Osoite: Koskenniementie Vihtijärvi Y-tunnus: Pankkitili: IBAN F Yht. tiedot: Puheenjohtaja Anna-Liisa Kuusela Sihteeri Kaarina Pullinen YHDISTYSHISTORIA Vihtijärven kyläyhdistys ry Vihtijärven kylätoimikunta TUNNUSTUKSET Valtakunnallinen Vuoden kylä 2010 Suomen kylätoiminta ry Vuoden uusmaalainen kylä 2010 Uudenmaan maakuntahallitus 2009 Vuoden mielenterveysteko 2009 ennaltaehkäisevästä mielenterveystyöstä Vihdin Mielenterveysseura 2009 Stipendi Vihdin rakennuskulttuurisäätiä 2008 Vuoden kylä 2008 Länsi-Uudenmaan kylät ry JULKAISUT Vuosittain Kylälehti Vihtijärveläinen ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) 2010 Vihtijärven kyläsuunnitelma Vihtijärven kylähistoria - Vihdin kruunu ISBN (sid.) ISBN (pdf) 2004 Vihtijärven kyläsuunnitelma (Luke ry)
7 Kylien palveluhakemisto (Uudenmaan liiton Pilottikylä-hanke) HANKKEET VITAL - hanke Vihtijärven kylämallin kehittämiseksi (Ykkösakseli ry Leader). Hankkeen puitteissa tuotettiin metropolialueen läheisyyteen sopiva maaseutumaisen kylän ja sen suunnittelun malli Kylän kehittämishanke II (Ykkösakseli ry Leader). Hankkeen tärkeimpiä tehtäviä olivat kylätalon ja sen käytön kehittäminen sekä kyläsuunnitelman mukaiset toimenpiteet Vihtijärven kylätalo toimivaksi - investointihanke (Ykkösakseli ry Leader). Hankkeen tavoitteina oli vuonna 2011 valmistuneen kylätalon tilojen organisointi mahdollisimman moneen käyttöön sopivaksi Vihtijärvi -kylän kehittämishanke (Ykkösakseli ry Leader) Ykkösakselin 70 %:sesti tukema hanke, jonka tärkeimpinä tehtävinä oli koordinoida koulu- ja kylätalon peruskorjaus, parantaa kylän tiedottamista omien kotisivujen vihtijarvi.fi myötä ja päivittää vuonna 2010 laadittu kyläsuunnitelma Vihtijärven kylätalo - investointihanke (Ykkösakseli ry Leader) Investointihanke alkoi ja päättyi Hankkeen puitteissa peruskorjattiin kylätalo sekä hankittiin Vihtijärvelle kyläopaste ilmoitustauluineen Vesiosuuskunta ja palvelutalo Vihtijärvelle - esiselvitys (Ykkösakseli ry Leader) Esiselvitys alkoi ja päättyi Hankkeen tehtävinä oli selvittää mahdollisuudet perustaa kylälle vesiosuuskunta sekä palvelutalo Vihtijärven koulurakennuksen peruskorjaus - omarahoitteinen investointihanke. Kyläyhdistys korjasi Vihdin kunnalta ostamansa koulurakennuksen. Hankkeen budjetti koulutalon alakerta on vuokrattu kunnalle koulukäyttöön. Rakennuksen toimen kerros on peruskorjattu hanketoiminnan avulla ja toimii Vihtijärven kylätalona Vihtijärven kyläkoulu jatkaa matkaa - esiselvitys (Luke ry Pomo+) Luke ry:n tukema hanke, jonka aikana selvitettiin kyläyhdistyksen mahdollisuudet saada haltuunsa, korjata ja ylläpitää kylän keskellä sijaitseva yläkoulurakennus Vihdin kruunu - Vihtijärven kylähistoria (Luke ry Pomo+) Luke ry:n tukema hanke, jonka aikana kirjoitettiin Vihtijärven kylähistoria. Hankkeen omarahoituksella Vihtijärven kyläsuunnitelma (Luke ry Pomo+) Luke ry:n toteuttama Kyläsuunnitelma - kylän oma strategia-hanke, jonka tuloksena 10 kylää teki oman kyläsuunnitelmansa, mm. Vihtijärvi.
8 8 Liite 2. Vihtijärven kehityskuva. Vihtijärven kehityskuva on kylän Vital-kehityshankkeessa eri rakennettavuustekijöiden yhteistarkastelulla tuotettu kuva kylän keskusalueen rakentamisen potentiaalista. Kou lu Ole massa ole vat rake nnukse t /// / L u m a r a k e n n u k s e t S a a v. t e t t a v u u s v y p h y k e 2 k m K e h i t y s k u v a. Y e n L e h t e e n v a a l a... Ul ko t ur e l t t. kevyen liikenteen yhteystarve. Kylake skukse n alue K a u p a l l i s t e n p a l v e l u j e n a l u e j u l k I S t e n p a l v e l u j e n a l u e K e h l t t y v a a s u n a l u e A s - n a l u e e n l a a j e n n u s V a p a a - a i k a j a m a t k a l l u a l u e Kuva 1. Vihtijärven kyläkeskuksen kehityskuva.
9 9 Liite 3. Vihtijärven sijainti suhteessa Nummelaan ja Nurmijärven taajamiin sekä palveluihin. c i Kirjastoauto iläkoulu i R;3;:,,tt tku Päiväkoti s Alakoulu Ui mah a ll i Kirjasto i. ( Kauppa nl%icrnniltir (NU RMIJÄRVI; Ka rl Terveyskeskus. Metsakyla.n ;'.. Qikkala Herr akur lta Haunoo l-'' utlilr, Poliisi r Erikoiskaupat _ rnc nky ta.eppar la Isto lrtala TakaSiippoo::;f 11 Sipilu naki. VI H T I ' Säukai11kOSkh Silppoo V e E tu S uppoo V,, n h a L : raa nni kko Pal,i31; i pi ltn Kolv isst lta Or avala -loi nasjoki Ve kkola Pyol: P.;,ks l aht i Mc t s ä k u l m a Prghla - Kaukoil a -,RaWskorpr % Lanki I. Ikr.d. Ojaltkåta ' HuttUla J atto i<- -la Uutelanläanr Otala rtmpi Sattui' Ol li lä Jar ventausta Hä r i Sulki Ruskela Ammattiopisto Lukio 1 Erikoiskaupat Suontaa,tkulma Vi itaster 'ku'ma Terveyskeskus Kirjasto :.nri.akt + - a w. r v «r s Towulta 2 k m Tomola Kuva 2. Vihtijärven sijainti suhteessa Nummelaan ja Nurmijärven taajamiin. Kuvaan on myös merkitty joidenkin keskeisten palveluiden osalta Vihtijärveä lähinnä olevat ko. palvelut. Karttapohjan lähde: Paikkatietoikkuna, Maanmittauslaitos,
VITAL-hanke
VITAL-hanke 1.1.2013-31.12.2014 Kyläpäällikkötapaaminen Vihtijärvi 19.11.2016 Kaarina Pullinen, Vihtijärven kyläyhdistys ry VITAL-hankkeen tarve ja tarkoitus Tarve kylien omaehtoiseen kehittämiseen kyläsuunnitelmien
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut
Vihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio
Vihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio 1. Kuntalaisvaikutukset vaikutukset Vihtijärveläisten ja nykyisten nurmijärveläisten kannalta parantaako vai heikentääkö liitos palveluiden saatavuutta?
Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET
Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo
Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös
Kangasalan strateginen yleiskaava
Kangasalan strateginen yleiskaava Edullisuusvyöhyketarkastelu loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseen asumiseen 24.10.2016 24.10.2016 Page 1 Sisältö: - Tausta-aineisto s. 3 - Loma-asutuksen
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
Kylätoiminnan ajankohtaisia kysymyksiä
Kylätoiminnan ajankohtaisia kysymyksiä - Kylätoiminnan aktivointi - Kyliin rakentaminen - Kylien valokuituhankkeet - Kylien palveluhakemistot - Viakkaan rooli tulevaisuudessa Kyläfoorumi 1.3.2017 Pentti
Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti
Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet
Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu
PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -
Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013
Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Mika Ristimäki ( esitys), Ville Helminen, Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen kestävä
Laskelmat vesihuollon kustannuksista on esitetty lautakunnan esi tyslis tan liitteinä.
Tekninen lautakunta 98 10.09.2015 Lausunto Vihtijärven osakuntaliitoksesta TEKLA 98 Vihtijärven kyläyhdistys ry on toimittanut Nurmijärven kuntaan esi tyksen osakuntaliitoksesta, jossa Vihdin kunnan Vihtijärven
Hakemus Siikajoen kunnanhallitukselle/valtuustolle Ojalanperän liittämiseksi Raahen kaupunkiin
Kunnanhallitus 61 16.02.2015 Kunnanhallitus 173 18.05.2015 Valtuusto 50 10.06.2015 Kunnanhallitus 18 09.01.2017 Hakemus Siikajoen kunnanhallitukselle/valtuustolle Ojalanperän liittämiseksi Raahen kaupunkiin
TOIVAKAN KUNNAN LAUSUNTO RUTALAHDEN KYLÄYHDISTYKSEN ESITYKSEEN JOUTSAN KUNNAN OSAN LIITTÄMIESTÄ TOIVAKAN KUNTAAN (VM/1273/
LAUSUNTO 13.5.2015 Valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto PL 28 00230 Valtioneuvosto TOIVAKAN KUNNAN LAUSUNTO RUTALAHDEN KYLÄYHDISTYKSEN ESITYKSEEN JOUTSAN KUNNAN OSAN LIITTÄMIESTÄ TOIVAKAN
Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä
Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400
Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille
Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan
Viestintä ja materiaalit
Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 KALVOSARJAN OSAT Osa 1: Taustatiedot Osa 2: Nykytilanne Osa
KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät
KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä
Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo
Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden
Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013
Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen
Pohjois-Savon Kylät ry
Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä
Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Oulu
Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Oulu 13.11.2012 Ville Helminen, tutkija, Suomen ympäristökeskus Maaseudun suunnittelun tietopohjaa
- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.
Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista
Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan!
Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Kangasala 12 Padasjoki 24 Heinola Hyvien yhteyksien varrella 53 Asikkala 10 54 Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Hyvinkää 3 Lammi HÄMEENKOSKI Kärkölä 4 Hausjärvi
Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014
Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät
Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa
Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Viitannummi, Viitanlaakso 15.9.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
Hakemus Siikajoen kunnanhallitukselle/valtuustolle Ojalanperän liittämiseksi Raahen kaupunkiin
Kunnanhallitus 61 16.02.2015 Kunnanhallitus 173 18.05.2015 Valtuusto 50 10.06.2015 Kunnanhallitus 18 09.01.2017 Valtuusto 8 25.01.2017 Hakemus Siikajoen kunnanhallitukselle/valtuustolle Ojalanperän liittämiseksi
Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1
Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on
Metropolialueen kuntajakoselvitys Kuntalaiskuuleminen Tuusula 11.9.2014. Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät
Metropolialueen kuntajakoselvitys Kuntalaiskuuleminen Tuusula 11.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät Metropoliselvityksen kunnat Vihti Tuusula Kerava Espoo Vantaa Sipoo
MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (5) AMANDA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(5) AMANDA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 260 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun
Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO
Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus
Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot
Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti Espoon kaupunginvaltuusto 28.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen,
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.
Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015
Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015 Suunnittelutarveratkaisu / Koskimäki / Ohkolan kylä, Eerola-Kortistotie / 505-410-57-5 / Omakotitalon rakentaminen määräalalle 2 /
UNELMISTA NUUKAILEMATTA.
UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat
Vihtijärvi Nurmijärveen? Kommentoi osakuntaliitoksen arvioituja vaikutuksia
Kysely kunnan kotisivuilla ja saadut kommentit: Vihtijärvi Nurmijärveen? Kommentoi osakuntaliitoksen arvioituja vaikutuksia Vihtijärven kyläyhdistys on tehnyt esityksen, jonka mukaan Vihtijärvi liitettäisiin
KYLÄTOIMINNAN VÄLITAVOITTEET
Kylätoiminnan neuvottelupäivät 19. - 20.5.2011 KYLÄTOIMINNAN VÄLITAVOITTEET 2011-2013 KYLÄTOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Kylätoiminnan päätavoitteena on maaseudun asukkaiden elinolosuhteiden parantaminen vahvistamalla
Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014
Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen
Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi
Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten
Kuntarakenne ja sote-uudistus Länsi- Uudellamaalla. Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kasvukraft yhteistyökokous Siuntio 3.10.2013
Kuntarakenne ja sote-uudistus Länsi- Uudellamaalla Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kasvukraft yhteistyökokous Siuntio 3.10.2013 Mikä kunta on? Suomi jakaantuu kuntiin, joiden asukkainen itsehallinto
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010
Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus
Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus
Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta
Ikäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valtuusto Sivu 1 / 1
Valtuusto 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4085/00.01.00/2013 Kaupunginhallitus 71 10.3.2014 34 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta
Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa
Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ
ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET
ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi
Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013
Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2
Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina
Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012 Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden
Selvitysprosessissa otettava huomioon
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin
LUONNOS: Ennakkoarviointitaulukot ja päätösvaihtoehdot. 1. Vaikutusten ennakkoarviointi: kuntalaisvaikutukset
LUONNOS: Ennakkoarviointitaulukot ja päätösvaihtoehdot 1. ryhmä 1. Vaikutusten ennakkoarviointi: kuntalaisvaikutukset Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus - palvelut lähemmäksi vihtijärveläisiä -
GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna
1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön
Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset
Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely
KANSALAIS- JA KUNTALAISALOITTEET VUONNA 2017 (loppuun saatetut)
1 KANSALAIS- JA KUNTALAISALOITTEET VUONNA 2017 (loppuun saatetut) Vuodelta 2015 siirtyneet: 1.Päivi Harjunen sekä 14 muuta allekirjoittajaa (7.1.2015) Aloite Ojalanperän liittämiseksi Raahen kaupunkiin
FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU
FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU 24.9.2014 1(5) Johdanto Vertailtavat hankevaihtoehdot Tässä vaihtoehtotarkastelussa on esitelty kaksi vaihtoehtoa Finnsbackan vuonna 1980 valmistuneen, heikkokuntoisen
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1164/ /2016 Anu Hernesmaa
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 21.6.2017 VM/1164/00.01.01.00/2016 Anu Hernesmaa ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA SIPOON KUNNAN JA VANTAAN KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen
KH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall
Valtuusto 114 13.06.2016 Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin 1293/10.00.02/2015 KH 196 Kunnanhallitus 12.4.2016 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter
ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA
ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200
_... Selvitys korkeimmalle hallinto - hylätä kuntajaon muuttarnlsesitys Vihdin kunnan ja Nurmijärven kunnan välillä
Korkein hallinto -oikeus Saapunut 09, 201Ö Kunnanvaltuusto 50 OØ.11.2015 l r Kunnanhallitus..,127 _ 29.08.2016..._... Selvitys korkeimmalle hallinto - hylätä kuntajaon muuttarnlsesitys Vihdin kunnan ja
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen
Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
Teemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen
Teemahankeinfo 6.9.2017 Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Esityslistalla 1.Lyhyt johdatus Leader-toimintaan ja teemahankkeisiin 2.Kokemuksia LIVE-teemahankkeesta 3.Uudet teemahankkeet ja niiden hakuprosessi
Riihivalkaman koulualueen kyläsuunnitelma 2010
Aikaleima Riihivalkaman koulualueen kyläsuunnitelma 2010 Käynnissä olevat kylän kehittämiskohteet Toimenpiteet Aikataulu Vastuutaho= mitkä toimijat, kenen kanssa Jätevesiasiat Selvitys ja suunnittelu jätevesiviemäristä
Angelniemen kyläkyselyn tuloksia
Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 10.03.2014 Sivu 1 / 1 4085/00.01.00/2013 71 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta (Kv-asia) Valmistelijat
Kuntapalvelut, strateginen tavoite
1 Kuntapalvelut, strateginen tavoite Mäntsälässä asuvat ovat tyytyväisiä kunnan tuottamiin palveluihin ja kuntapalvelut osaltaan vaikuttavat ennaltaehkäisevästi lisäkustannuksia aiheuttavan palvelutarpeen
Liittyminen laajempaan kontekstiin
Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3
Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015
Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden
ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI
ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista
SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ
SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ vs. kaavasuunnittelija Mia Saloranta Hämeenkyrön kunta Mahnalan työpaja 28.6.2017 Jyväpirtillä Osallistujat: 27 hlöä, joista 11
Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia
Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:
MÄNTSÄLÄ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti
2 MÄNTSÄLÄ URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA 604. KAAVATUNNUS 176 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15. päivänä maaliskuuta 2010
Liikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran
MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen
MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran
Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta
Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi
Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin / Ansökan om att ansluta en del av Sibbo kommun till Vanda stad
Valtuusto 95 16.05.2016 Kunnanhallitus/Kommunstyrel 250 07.06.2016 sen Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin / Ansökan om att ansluta en del av Sibbo kommun till Vanda stad 1293/10.00.02/2015
Vaskion kyläkyselyn tuloksia
Vaskion kyläkyselyn tuloksia ke 15.10.2014 Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (134 vast.) Kumio 8 % Pampari - Toivila 37 % Vaskion kirkko - Ruotsala 24 % Sahala Perälä - Kuttila 9 % Heinäsuo 9 % Kierla
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
Toiminnallisten alueiden rajaaminen SYKEssä
Toiminnallisten alueiden rajaaminen SYKEssä Antti Rehunen, Ville Helminen, Kimmo Nurmio SYKE Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa (ToKaSu) Valtioneuvoston tutkimus- ja selvityshanke Työpaja
Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan
VvM:n hylkäävä päätös 11.6.2015 koskien kuntajaon muuttamista Siikajoen ja Lumijoen kuntien välillä (ohm. 80)
Kunnanhallitus 215 02.09.2013 Kunnanvaltuusto 83 14.09.2013 Kunnanhallitus 165 24.08.2015 VvM:n hylkäävä päätös 11.6.2015 koskien kuntajaon muuttamista Siikajoen ja Lumijoen kuntien välillä (ohm. 80) Khall
Vihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio
Vihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio 1. Kuntalaisvaikutukset - vaikutukset vihtijärveläisten ja nykyisten nurmijärveläisten kannalta - parantaako vai heikentääkö liitos palveluiden saatavuutta?
Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen
Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen Nastolan maaseutu elinvoimaiseksi hanke 2016-2018 Maaseudun parhaat hankkeet tulevat Päijät-Hämeestä hankemarssi 17.3.2017 Mari Brunou Nastolan maaseutu elinvoimaseksi
Harri ja Heidi Korhonen 28.12.2012 Kangaslahdentie 1130 73810 Palonurmi puh 040 4120453 harri.korhonen2@luukku.com HAKEMUS KUNTARAJAN SIIRTÄMISEKSI
Khall 14.1.2013 36, liite nro 2 Harri ja Heidi Korhonen 28.12.2012 Kangaslahdentie 1130 73810 Palonurmi puh 040 4120453 harri.korhonen2@luukku.com HAKEMUS KUNTARAJAN SIIRTÄMISEKSI Haemme kuntarajan siirtoa
Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014
Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014 Mikko Pukkinen, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
Kylätoiminta Salossa. Salon oppaat
Kylätoiminta Salossa Salon oppaat 25.9.2017 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylien Salo hanke 2013-2014 Etelä-Savo 2003-2013 Joutsa, Pertunmaa, Päijänne-Leader
Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen
Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen 12.6.2018 Asutus nykyisin ja eri alueiden tehokkuus asutuksen jakautuminen (%) asutus nykyisin* rivi- ja kerrostalot
LOUNAIS-SUOMEN VIEMÄRÖINNIN LAAJENTAMISALUEET JA PRIORISOINTI
LOUNAIS-SUOMEN VIEMÄRÖINNIN LAAJENTAMISALUEET JA VESILAITOSYHDISTYKSEN ALUEELLINEN VESIHUOLTOPÄIVÄ 15.3.2012 PORI Varsinais-Suomen ELY-keskus, Jyrki Lammila 5.3.2012 1 YLEISTÄ Satakunnan ja Varsinais-Suomen
Kiskon Kihakka kyläyhdistys ry. Kirkonkylä Haapaniemi Kajala
Kirkonkylä Haapaniemi Kajala Toiminta. on vuodesta 1982 toiminut yhdistys, jonka tavoitteena on edistää kylän asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, kylän elinkelpoisuutta ja toimia sen edunvalvojana.
KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65
KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013
HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)
Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat
K A R V I A I S E N PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ TÄRKEIMPIÄ PUHELINNUMEROITA JA YHTEYSTIETOJA. Tiedot on tarkoitettu lähinnä vihtiläisille ikäihmisille.
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ K A R V I A I S E N TÄRKEIMPIÄ PUHELINNUMEROITA JA YHTEYSTIETOJA Tiedot on tarkoitettu lähinnä vihtiläisille ikäihmisille. Tiedot on koottu Karviaisen 27.4.2010 päivittämästä palveluoppaasta.