Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry

Transkriptio

1 :n VUOSIKERTOMUS

2 SISÄLLYS Johdanto I YLEISTÄ 1. Hallitus 2. Toimihenkilöt 3. Työntekijät 4. Jäsenet ja jäsentoiminta 5. Kokoukset 6. Työryhmät 7. Kunniakirjat 8. Viestintä ja medianäkyvyys 8.1. Esite ja julkaisut 8.2. Sisäinen viestintä 8.3. Ulkoinen viestintä 8.4. Medianäkyvyys 9. Talous 10. Kirjanpito 11. Toiminnantarkastus 12. Toimitilat II TOIMINTA 1. Hankkeet 1.1 Kulttuuriperintökasvatuksen kehittäminen i Kulttuuriperintökasvatus identiteetin tukena ii Kulttuurisesti kestävä kehitys iii Kulttuurin vuosikello iv Kulttuurin laajakaista v Kulttuuriperintökerhot 1.2. Kulttuuriympäristökasvatus i Euroopan rakennusperintöpäivät 2011: Kulttuurin reitit ii Silta maailmanperintöön iii Kulttuuriympäristöpolku: Inkoo 2. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus 2.1. Lausunnot ja vetoomukset 2.2. Audienssit 2.3. Asiantuntijayhteistyö 2.4 Seuran järjestämät seminaarit, tapaamiset ja muut tilaisuudet 2.5. Yhteistyössä järjestetyt tilaisuudet ja yhteistyötapaamiset 2.6. Luennot ja esitelmät 2.7. Osallistumiset seminaareihin 2.8. Jäsenyydet 2

3 Johdanto Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran vuosikertomus 2011 on sääntömääräinen kertomus yhdistyksen toiminnasta kaudella on ( ) avoin, valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka on perustettu Seuran tarkoituksena on tukea ja kehittää suomalaisen kulttuuriperinnön opettamista ja vaalimista. Toimikaudella 2011 seuran toiminta jatkoi kasvuaan, jonka seurauksena seuran tunnettavuus ja vaikuttavuus lisääntyivät. Seuralla oli käynnissä yhteensä kahdeksan hanketta. Seura käynnisti yhden uuden hankkeen Kulttuuriperintökasvatus identiteetin tukena kulttuuriperintökasvatuksen kehittämishanke Toimikaudella 2011 seuran perustamisesta tuli kuluneeksi viisi vuotta. I YLEISTÄ 1. HALLITUS Seuran hallituksen puheenjohtajana vuosikokoukseen asti oli Heljä Järnefelt sekä jäseninä Liisa Löfman (varapuheenjohtaja), Ari Haapanen, Kauko Kyynäräinen, Matti Nieminen sekä Liisa Tarjanne. Varajäseninä toimivat Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto (HYOL), edustajana Marja Asikainen, Pekka Elo ja Marja Ora. Vuosikokouksessa 17.2 hallituksen puheenjohtajaksi toimikaudelle 2011 valittiin Heljä Järnefelt. Hallituksen jäseniksi valittiin Susanna Rajala (varapuheenjohtaja), Ari Haapanen, Kauko Kyynäräinen, Liisa Löfman ja Matti Nieminen. Varajäseniksi valittiin HYOL/Marja Asikainen, Marjut Lamminen ja Kati Mikkola. 2. TOIMIHENKILÖT Seuralla oli kaksi vakituisessa, osa-aikaisessa, työsuhteessa olevaa työntekijää: toiminnanjohtaja Hanna Lämsä ja kasvatustyön kehittäjä Marja Laine. Hanna Lämsä oli vanhempainvapaalla asti alkaen Hanna Lämsä toimi puolipäiväisenä toiminanjohtajana ja puolipäiväisenä Kulttuurin laajakaista hankkeen tuottajana. Marja Laine toimi toiminnanjohtajan sijaisena asti. Marja Laine aloitti seuran osa-aikaisena kasvatustyön 3

4 kehittäjänä 1.1. alkaen ja toimi keväällä 2011 myös Kulttuurisesti kestävän kehityksen hankejohtajana alkaen Marja Laine jatkoi puolipäiväisenä kasvatustyön kehittäjänä ja osa-aikaisena Kulttuurisesti kestävän kehityksen hankkeen hankejohtajana. 3. TYÖNTEKIJÄT Seuran työntekijöinä eri hankkeissa toimivat: Irma Rantonen, Tuuli Toivanen, Lari Peltonen Karoliina Käpylehto, Pasi Saukkonen ja Marjo Autio-Hiltunen. Ari Karhunen toimi tuntipalkkalaisena työntekijänä ja Hänen tehtäviinsä kuuluivat avustaminen seminaarijärjestelyissä, laite- ja kalustehankinnat, asennus ja huolto, postitus sekä tekninen tuki ja sähköisten järjestelmien pystyttäminen. Seuralla oli kaksi harjoittelijaa: Tuuli Toivanen Tampereen yliopistosta ja Hanna Virén Helsingin yliopistosta. 4. JÄSENET JA JÄSENTOIMINTA Vuonna 2011 seuran jäsenmäärä kasvoi ja oli vuoden lopussa 97 henkilöjäsentä ja 2 yhteisöjäsentä. Jäsenille postitettiin jäsenkirje, jäsenmaksulomake sekä jäsenetuna Euroopan rakennusperintöpäivien 2011 julkaisu Härkätieltä skeittipuistoon Kulttuurin reitit ja rakennusperintö. Jäsenille tarjottiin jäsenetuna kirjoja Kansalliset kulttuurilaitokset (SKS 2007), Maailmanperintö -tutki ja opi (Suomen UNESCO -toimikunta ja Suomen Tammi Plus - projekti 2002), Kulttuuri- ja luonnonperintö eheää oppimista (Suomen Tammi Plus - projekti & Suomen UNESCO toimikunta 2003) postikulujen hinnalla seuran 5-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Seuralla oli nimetty jäsensihteeri Riitta Ahovaara. 5. KOKOUKSET Seuran sääntömääräinen vuosikokous pidettiin seuran toimistolla. Vuosikokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja vahvistettiin jäsenmaksuiksi 20 henkilöjäseniltä, 10 opiskelijoilta ja eläkeläisiltä sekä 100 yhteisöiltä. Hallitus kokoontui vuonna 2011 kahdeksan kertaa, joista seitsemän kertaa Helsingissä ja yhden kerran Tampereella. 6. TYÖRYHMÄT Seura perusti strategiatyöryhmän, jonka jäseniä ovat Heljä Järnefelt, Susanna Rajala, Marja Laine ja Hanna Lämsä. Perustettiin Europa Nostra Finland työryhmä, johon kuuluvat toiminnanjohtaja Hanna Lämsä sekä hallituksen jäsenet Kauko Kyynäräinen ja Liisa Löfman. Seuran esitetyöryhmän työ päättyi vuoden 2011 aikana esitteen valmistuttua. Pedagogisen työryhmän toiminta päättyi. 4

5 7. KUNNIAKIRJAT Seuran perustajajäsenelle ja ensimmäiselle puheenjohtajalle kouluneuvos Aslak Lindströmille luovutettiin Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran kunniakirja kiitoksena työstä kulttuuriperintökasvatuksen hyväksi VIESTINTÄ JA MEDIANÄKYVYYS 8.1 Esite ja julkaisut Seuran uusi esite ilmestyi tammikuussa Lisäksi tuotettiin julkaisu Inkoon kulttuuripolku/kulturstigen i Ingå. Vuonna 2011 tuotettiin seuraavat uudet sähköiset julkaisut: Inkoon kulttuuripolku/kulturstigen i Ingå, Oppitunti Skeittipuistossa, Romanien reitit sekä Suomen Linnat keskiaikaista elämää linnoissa Sisäinen viestintä Jäsenille lähetettiin tiedotteita sähköpostitse. Hallitukselle lähetettiin kokouskutsut sähköpostilla Ulkoinen viestintä Verkkosivut ja blogit: seuralla oli verkkosivut osoitteessa Seura tiedotti omista ja yhteistyökumppaneidensa tapahtumista verkkosivuillaan. Seuraavat seuran laatimat lausunnot olivat luettavissa seuran verkkosivuilla: lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman luonnokseen, lausunto Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta sekä lausunto Uudenmaan kulttuuriympäristöselvityksestä. Seuran verkkosivuilla julkaistiin seuran tuottamat opetusaineistot Inkoon kulttuuripolku/kulturstigen i Ingå, Oppitunti Skeittipuistossa, Romanien reitit ja Suomen Linnat keskiaikaista elämää linnoissa aineiston verkko-opetusversio. Kulttuurisesti kestävän kehityksen blogi avattiin syyskuussa. Kulttuurin laajakaista -hankkeen verkkosivut olivat osoitteessa Tiedotteet ja lehdistötiedotteet: Euroopan rakennusperintöpäivät 2011 hankkeesta ja siihen liittyvistä opetusaineistoista Oppitunti Skeittipuistossa ja Romanien reitit lähetettiin lehdistötiedote ja tiedote sidosryhmille

6 Inkoon kulttuuripolun näyttelystä, näyttelyn avajaisista ja Studia Inga - seminaarista lähetettiin lehdistötiedote ja tiedote sidosryhmille Postitus: opetusmateriaali Oppitunti Skeittipuistossa lähetettiin skeittipuisto Micropoliksen lähistöllä oleville helsinkiläisille kouluille sekä Matemaattisten Aineiden Opettajien Liittoon (MAOL) Medianäkyvyys Marja Laineen radiohaastattelu Kulttuurisesti kestävän kehityksen seminaariin liittyen oli YLEradiossa Kulttuurin laajakaista hankkeen ilmoitus ilmestyi Opettaja lehdessä 8-9/2011, s. 35. Seuran ilmoitus ilmestyi Stylus Taidekasvatuslehdessä 2/2011. Inkoon kulttuuripolun avajaisista, näyttelystä ja seminaarista uutisoitiin Etelä- Uusimaassa, Länsi-Uusimaassa (29.8.), Ilta-Lohjassa, Kirkkonummen Sanomissa (25.8) ja Västra Nylandissa. Yleisradion Mitä on kulttuurikasvatus? ohjelmassa esiteltiin Kulttuurin laajakaista- hanketta. Ohjelmassa mm. Helsingin Normaalikoulun yläasteen 9. luokka on tutustumassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan Ohjelma oli katsottavissa YLE Areenalla. ( 9. TALOUS Seuran taloudellista asemaa koskevat luvut käyvät ilmi tilinpäätöksestä. Seuran toimintaa vuonna 2011 rahoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä saadulla yleisavustuksella sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja ympäristöministeriöltä/keski-suomen ELY-keskukselta saaduilta erityis/- hankeavustuksilla. Lisäksi seura on saanut avustuksia tai apurahoja Suomen kulttuurirahaston Uudenmaan maakuntarahastolta, Otto A.Malmin lahjoitusrahastolta, Inkoon Säästöpankkisäätiöltä ja Inkoon kunnalta. 10. KIRJANPITO Seuran kirjanpidosta vastasi Tilitoimisto Anki Oy. 11. TOIMINNANTARKASTUS Toiminnantarkastajina toimivat Marianne Rytkönen ja Kimmo Sundström. Varatoiminnantarkastajana oli Anja Lehtijärvi. 6

7 12. TOIMITILAT Seuran toimitila sijaitsi osoitteessa Hallituskatu 2 B, 2.krs., Helsinki. Seuran naapureina olivat samassa kerroksessa toimivat Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry, Suomen Lähi-idän instituutin säätiö, Tietoasiantuntijat ry. sekä Suomen Tiedeseura. II TOIMINTA Seuran varsinainen toiminta koostui kulttuuriperintökasvatuksen ja kulttuuriympäristökasvatuksen hankkeiden toteuttamisesta sekä yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta - yhteistyöstä, verkostoitumisesta ja vaikuttamisesta. 1. HANKKEET Seuran hankkeiden avulla tuettiin kulttuuriperintökasvatusta aloittamalla kulttuuriperintökasvatuksen merkityksen käsitteellistäminen, tukemalla uudenlaisten oppimisympäristöjen käyttöönottoa opetuksessa sekä kehittämällä kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristökasvatuksen käytäntöjä ja toimintamalleja. Hankkeiden pääasiallisena kohderyhmänä vuonna 2011 olivat opettajat ja kasvattajat sekä lapset ja nuoret. Hankkeissa verkostoiduttiin aktiivisesti perustamalla mm. maailmanperintökohteiden yhteistyöverkosto ja kulttuurisesti kestävän kehityksen verkosto sekä tiivistämällä yhteistyötä kansallisten kulttuurilaitosten, Euroopan rakennusperintöpäivien sekä ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatuksen sidosryhmäverkoston kanssa. Hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota opetuksessa ja kasvatuksessa käytettäviin menetelmiin. Hankkeissa tuotettiin seuraavat kulttuuriperintöä koskevat aineistot opetusta ja kasvatusta varten: Inkoon kulttuuripolku/kulturstigen i Ingå, Oppitunti skeittipuistossa, Romanien Reitit ja Suomen Linnatkeskiaikaista - elämää linnoissa - verkko-opetusaineisto Kulttuuriperintökasvatuksen kehittäminen i Kulttuuriperintökasvatus identiteetin tukena Vuonna 2011 seura käynnisti uuden hankkeen Kulttuuriperintökasvatus identiteetin tukena kulttuuriperintökasvatuksen kehittämishanke

8 Vuonna 2011 aloitettiin hankkeen kotouttamisosion toteutus. Hankkeen johtoryhmä, johon kuuluvat professori Arto Kallioniemi, Helsingin yliopisto, professori Pirkko Pitkänen, Tampereen yliopisto, professori Yrjö Sepänmaa, Itä-Suomen yliopisto sekä Professori Outi Tuomi-Nikula, Turun yliopisto, aloitti työskentelynsä. Pasi Saukkonen aloitti hankkeen tutkijana. Hanketta rahoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä erityisavustuksella. ii Kulttuurisesti kestävä kehitys Seura käynnisti Kulttuurisesti kestävän kehityksen hankkeen Kulttuurisesti kestävän kehityksen seminaari järjestettiin 27.1 Balderin salissa Helsingissä. Seminaarissa oli 88 osallistujaa. Vuonna 2011 muodostettiin kulttuurisesti kestävän kehityksen toimijoiden verkosto, johon kuului edustajia nuorisotyötä tekevistä järjestöistä, kulttuuri- ja taidekasvattajista ja - järjestöistä, ympäristö- ja ympäristökasvatusjärjestöistä, kulttuuriperintöalan järjestöistä, kotiseutualan järjestöistä (esim. kyläyhdistykset), museoista, opettaja - ja opiskelijajärjestöistä, päiväkodeista, oppilaitoksista, yliopistoista (tutkijat) sekä hallinnosta. Verkoston avulla luotiin käsitteistöä ja toimintamalleja ja tämän työn pohjalta käynnistettiin hankkeen väliraportin laatiminen. Verkoston jäseniä kokoontui pienryhmätapaamisiin seuran toimistolle ja Hankkeelle avattiin blogi syyskuussa. Irma Rantonen toimi Kulttuurisesti kestävän kehityksen hankkeen projektikoordinaattorina asti. Tuuli Toivanen Tampereen yliopistolta toimi Kulttuurisesti kestävä kehitys -hankkeen harjoittelijana sekä viestinnän asiantuntijana ajalla Hanketta rahoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä erityisavustuksella. iii Kulttuurin vuosikello Kulttuurin vuosikello hanke käynnistyi vuonna 2009 ja jatkui vuonna 2011 osana Kulttuurisesti kestävän kehityksen hanketta. Vuonna 2011 valmistui verkkokäsikirjoitus, joka opastaa miten ja milloin kulttuurisia teemoja voi sisällyttää opetukseen lukuvuoden aikana. Hanketyöntekijöinä toimivat Inari Grönholm ja Liisa Piironen. Hanketta rahoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä erityisavustuksella. iv Kulttuurin laajakaista Seura käynnisti yhteistyön Kulttuurin laajakaista kansalliset kulttuurilaitokset -hankkeen kanssa loppuvuodesta Vuonna 2011 hankkeessa järjestettiin 27 opintokäyntiä. Kulttuurin 8

9 laajakaistalla kävi 16 koulua tai oppilaitosta ja yhteensä n. 531 oppilasta/opiskelijaa. Vuonna 2011 perustettiin kehittämistyöryhmä, jonka tehtävä oli käynnistää uudenlaisen toimintamallin suunnittelu. Hankkeen ohjausryhmä - puheenjohtaja Sirkka-Liisa Mettomäki, Suomalaisen kirjallisuuden seura, Pirjo Virtanen, Kansallisteatteri, Hanna Forssell, Kansallismuseo sekä tuottaja - kokoontui vuoden 2011 aikana kolme kertaa. Kulttuurin laajakaistan laaja ryhmä, johon kuuluivat edustajat kaikista kansallisista kultuurilaitoksista kokoontui 4 kertaa. Hankkeen tuottajana asti toimi Tuija Lindholm/Kulttuuripalvelut Vega ja 1.8. alkaen seuran toiminnanjohtaja Hanna Lämsä. Hanketta rahoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön vuosille myöntämällä erityisavustuksella. v Kulttuuriperintökerhot Seura käynnisti kerhotoiminnan kehittämishankkeen vuonna Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura on tuottanut kaksi materiaalikokonaisuutta kerhotoimintaa varten: Suomen Linnat keskiaikaista elämää linnoissa ja Inkoon Kulttuuripolku. "Suomen linnat - keskiaikaista elämää linnoissa oppimateriaalilaatikosta julkaistiin verkko-opetukseen soveltuva kokonaisuus seuran verkkosivuilla Vuonna 2011 käynnistettiin kartoitus- ja selvitystyö koskien jo olemassa olevaa kulttuuriperintökasvatusta tukevaa kerhotoimintaa. Karoliina Käpylehto työskenteli hankkeessa alkaen. Rahoitusta hankkeelle saatiin Otto A. Malmin lahjoitusrahastolta Kulttuuriympäristökasvatus i Euroopan rakennusperintöpäivät (ERP) 2011: Kulttuurin reitit Vuonna 2011 seura osallistui Euroopan rakennusperintöpäivien suunnitteluun ja toteutukseen sekä tuotti pedagogista aineistoa vuoden teemasta Kulttuurin reitit. Seura tuotti vuoden 2011 teemaan liityvät opetusaineistot Oppitunti skeittipuistossa ja Romanien reitit. Hankkeessa työskenteli toimittajana Lari Peltonen ja harjoittelijana Hanna Virén. Inari Grönholm osallistui ympäristöministeriön koordinoimaan Euroopan rakennusperintöpäivien johtoryhmään seuran edustajana. Hanketta rahoitettiin Keski-Suomen ELY-keskukselta saadulla ympäristökasvatuksen hankeavustuksella. ii Silta Maailmanperintöön Seura on käynnistänyt maailmanperintöopetuksen kehittämishankkeen vuonna Vuonna 2011 järjestettiin 9

10 hankkeen kokoaman yhteistyöverkoston jatkotapaaminen Raumalla ja Helsingissä, Suomenlinnassa, Yhteistyöverkostoon kuuluivat Tallinnan opetusvirasto, Vanalinna Hariduskolleegium, Tallinna Yhisgymnasium, Rauman normaalikoulu, Pyynpään koulu sekä Turun opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö ja Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos. Hankkeessa järjestettiin maailmanperintökasvatuksen yhteistyötapaaminen maailmanperintökohteiden edustajille seuran toimistolla Maailmanperintökohteiden verkostossa ovat mukana kaikki Suomen maailmanperintökohteet. Vuonna 2011 aloitettiin hankkeiden tulosten kokoaminen kirjalliseen muotoon. Hankkeessa työskenteli Marjo Autio-Hiltunen. Hankkeen työryhmässä työskenteli lisäksi hallituksen jäsen Kauko Kyynäräinen. Hanketta rahoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella. iii Kulttuuriympäristöpolku: Inkoo Seura käynnisti kulttuuriympäristöpolku -hankkeen vuonna Mallin pilotti toteutettiin Inkoossa vuonna Pilotti toteutettiin yhteistyössä Merituulen koulun, Inkoon kuvataidekoulun, Inkoon kunnan ja seurakunnan kanssa. Hankkeessa tuotettiin julkaisu Inkoon kulttuuripolku/ingå Kulturstigen, jonka avulla koululaiset ja muut voivat tutustua alueen kulttuuriperintöön. Julkaisun sähkoinen versio julkaistiin seuran verkkosivuilla. Hankkeessa laadittiin näyttely Inkoon Vanhaan Pappilaan Näyttelyn avajaiset pidettiin Näyttelyssä oli esillä julkaisun historiallista dokumenttiaineistoa sekä koulussa ja kuvataidekoulussa tehtyjä oppilastöitä. Näyttelyssä kävi mm. paikkakuntalaisia, kesäasukkaita ja oppilaita yhteensä n. 401 henkilöä. Merituulen koulusta näyttelyssä kävi 8 alaluokkaa (yhteensä n. 138 oppilasta). Näyttely oli osa Inkoon 675- vuotisjuhlavuotta. Näyttelyyn liittyen seura järjesti yhteistyössä Kotiseutuliiton kanssa Studia Inga -seminaarin 29.8 Inkoon kunnantalolla. Seminaarissa käsiteltiin ajankohtaisia aluesuunnittelun kysymyksiä. Seminaarissa oli n. 50 kuulijaa. Näyttelystä ja seminaarista uutisoitiin viidessä paikallislehdessä. Hanketyöntekijöinä toimivat Bo Grönholm, Inari Grönholm, Liisa Piironen ja Liisa Tarjanne. Hanketta rahoitettiin Suomen kulttuurirahaston Uudenmaan maakuntarahaston apurahalla sekä Inkoon säästöpankkisäätiön avustuksella. Inkoon kunta tuki julkaisun kääntämistä ruotsiksi. Näyttelyä tukivat lisäksi Inkoon seurakunta, Hufvudstadsbladet ja Petersen Packaging Oy. 2. YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS 10

11 Vuoden 2011 aikana seuran toiminnassa yhteiskunnallinen vuorovaikutus - yhteistyö, verkostoituminen ja vaikuttaminen kulttuuriperintökasvatuksen puolesta lisääntyi. Seura haki aktiivisesti uusi yhteistyökumppaneita ja perusti uusia verkostoja kuten maailmanperintökohteiden yhteistyöverkosto ja kulttuurisesti kestävän kehityksen verkosto. Seura tiivisti yhteistyötä jo olemassaolevien yhteistyö- ja sidosryhmäverkostojen kanssa kuten kansalliset kulttuurilaitokset, Euroopan rakennusperintöpäivien sekä ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatuksen sidosryhmäverkostot Lausunnot ja vetoomukset Seura laati pyydetyn lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriön lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman luonnokseen Vetoomus hallitusohjelmaan Vetoomukset (2) perusopetuksen opetusuunnitelmien yleisiä valtakunnallisia perusteita ja tuntijakoa laativalle työryhmälle. Työryhmän kokoonpano muuttui vuoden 2011 aikana, joten vetoomuksia laadittiin kaksi kappaletta. Jälkimmäinen vetoomus laadittiin yhteistyössä Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n kanssa. Lausunto Uudenmaan kulttuuriympäristöselvityksestä Lausunto Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta Audienssit opetus- ja kulttuuriministeriö, Koulutus ja tiedepoliitiikan osasto, ylitarkastaja Tiina Kavilo, aiheena kodin ja koulun yhteistyö opetus- ja kulttuuriministeriö, Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto, kulttuuriasiaineuvos Päivi Salonen ja suunnittelija Hannu Vainonen, Kansainvälisten asiain sihteeristö. Tapaamisessa keskusteltiin Kulttuurisesti kestävän kehityksen hankkeesta ja maailmanperinnöstä ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, rakennusneuvos Matti Vatilo ja rakennusneuvos Aulis Tynkkynen. Tapaamisessa keskusteltiin seuran toiminnasta ja rahoituksesta opetus- ja kulttuuriministeriö, Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto, kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen. Tapaamisessa keskusteltiin seuran toiminnasta ja rahoituksesta opetus- ja kulttuuriministeriö, Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, johtaja ja työryhmän puheenjohtaja Eeva-Riitta Pirhonen. Tapaamisen aiheena oli opetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako, seuran yhteistyössä Suomen Kulttuuriperinnön tuki ry:n kanssa laatiman vetoomuksen luovuttaminen asiaa valmistelevalle työryhmälle. 11

12 2.3. Asiantuntijayhteistyö Inari Grönholm oli seuran edustajana Euroopan rakennusperintöpäivien johtoryhmässä toimikauden Inari Grönholm osallistui vuoden 2011 aikana 4 V (Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin) -hankkeen ohjausryhmän kokouksiin sekä muihin tilaisuuksiin. Seura oli mukana ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatuksen toimijoiden Pyöreässä pöydässä, jonka toimintaa organisoi Suomen Ympäristökasvatuksen seura. 2.4 Seuran järjestämät seminaarit, tapaamiset ja muut tilaisuudet Silta maailmanperintöön -hankkeen yhteistyöverkoston jatkotapaaminen Raumalla ja Helsingissä Kulttuurisesti kestävän kehityksen seminaari Balderin salissa, paikalla 88 henkilöä Tutustuminen Ritarihuoneeseen seuran hallitukselle ja jäsenille Kevätkuohut ja toimitilojen esittely yhteistyökumppaneille Jäsentilaisuus Tataarikulttuurin reitit Tampereella Silta maailmanperintöön hankkeen maailmanperintökohteiden verkoston yhteistyökokous Inkoon kulttuuripolun näyttelyn avajaiset Inkoon vanhassa pappilassa, avaussanat puheenjohtaja Heljä Järnefelt Inkoon kulttuuripolku/kulturstigen i Ingå näyttely Inkoon vanhassa pappilassa, kävijöitä oli yhteensä n Kulttuurisesti kestävän kehityksen pienryhmät kokoontuivat seuran toimistolla Kulttuurisesti kestävän kehityksen pienryhmät kokoontuivat seuran toimistolla 2.5. Yhteistyössä järjestetyt tilaisuudet ja yhteistyötapaamiset Kulttuurin laajakaistan ohjausryhmän kokous Euroopan rakennusperintöpäivien 2011 julkistamistilaisuus Uspenskin katedraalin kryptassa Kulttuurin laajakaista ryhmän kokous, Suomalaisen Kirjallisuuden seura Tapaaminen Kulttuuriperinnön tuki ry:n puheenjohtajan Peter Tigertstedtin kanssa seuran toimistolla, aiheena vaikuttaminen uusiin opetussuunnitelmien perusteisiin Pyöreän pöydän tapaaminen, Suomen Ympäristökasvatuksen seura Elokuu- syyskuu: Tapaamiset Kulttuurin laajakaistaan kuuluvien kansallisten kulttuurilaitosten edustajien kanssa Tuulikki Koskinen, Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksen ja Opetusviraston Kulttuuria kouluihin hanke, seuran toimistolla Studia Inga seminaari Inkoon kunnantalolla yhteistyössä Kotiseutuliiton kanssa, osallistujia n

13 Kulttuurin laajakaistan ohjausryhmän kokous seuran toimistolla Euroopan rakennusperintöpäivien tapahtuma Kulttuurin reittibussi Turkuun, ympäristöministeriö ja Suomen Kotiseutuliitto, toiminnanjohtajan puheenvuoro bussissa Taimesta toimeen - ympäristökasvatuksen media ja lobbaamistapahtuma Sanomatalon Ilmastoinfossa, yhteistyössä Suomen Ympäristökasvatuksen seuran ja muiden Pyöreän pöydän järjestöjen kanssa Kulttuurin laajakaista -ryhmän kokous seuran toimistolla opetus- ja kulttuuriministeriö, aiheena Maailmanperinnön 40 v. juhlavuosi Uskonnot ja kulttuuriperintö Abrahamin lapset seminaari Turussa. Seminaari oli osa Turun kulttuuripääkaupunkivuotta Suomenlinna, koululaiset sekä leirikoulut -tapaaminen Suomenlinnassa liittyen Silta maailmanperintöön hankkeeseen Pyöreän pöydän vaikuttamispalaveri, Suomen Ympäristökasvatuksen seura Hanna Kapanen, Design Museo, aiheena Kulttuurin laajakaista Annukka Alppi, Kotiseutuliiton kouluopetusjaosto, yhteistyötapaaminen seuran toimistolla Kari Uotila, Pulpetista ulos oppimaan (PULU) hanke seuran toimistolla, aiheena kulttuuriympäristökasvatus ja Euroopan rakennusperintöpäivät Professori Arto Kallioniemi, Helsingin yliopisto, aiheena seuran ja Helsingin yliopiston välinen kulttuuriperintökasvatusta koskeva yhteistyö Kulttuurin laajakaistan ohjausryhmän kokous Kansallismuseolla Kulttuurin laajakaista ryhmän kokous Ateneumissa Unescon Maailmanperintökohteen 20-vuotisjuhla Suomenlinnassa Projektikoordinaattori Susanna Laurola, Oopperaan! hanke, Suomen Kansallisooppera, liittyen Kulttuurin laajakaista -hankkeeseen 2.6. Luennot ja esitelmät Luento kulttuuriperintökasvatuksesta Porissa, Turun yliopiston maisemantutkimuksen laitos, Marja Laine Kulttuurisesti kestävä kehitys mitä voin tehdä? luento Pirkanmaan 1. ympäristökasvatuspäivillä, Liisa Tarjanne Seinäjoen historiallisen yhdistyksen 10 vuotisjuhlaluento, Marja Laine 2.7. Osallistumiset seminaareihin Kohti monikulttuurista museota -seminaari Kansallismuseossa Opetus- ja kulttuuriministeriön seminaari Kulttuurin merkitys kehityksessä Säätytalolla Yhteiset lapsemme ry:n tutkimusseminaari HIMO3 Todellisuuden jäljillä, yleisöyhteistyöseminaari 13

14 Museums and difficult heritage -seminaari Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman seminaari Säätytalossa Heritage and individuals - 3rd Conference of the SIEF Working Group on Cultural Heritage and Property, Pori Taikalamppu -seminaari Tunne maisema seminaari ja ympäristösivistyshankkeen symposiumi Jyväskylässä Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksen ja Helsingin Opetusviraston järjestämä Kulttuuria kouluihin - seminaari ja minimessut Kansallismuseossa Oppimisen sillat tutkimusverkoston järjestämä "Oppimista on kaikkialla - Missä on koulu?" seminaari Nykytaidemuseo Kiasmassa Yhteistyöllä eteenpäin - ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatuksen seminaari 2.8. Jäsenyydet Seura liittyi Europa Nostra Finlandin jäseneksi. 14