Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma

Transkriptio

1 Uudenmaan tiepiiri Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2005

2 Uudenmaan tiepiiri Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma Sisäisiä julkaisuja 1/2005 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Helsinki 2005

3 Kansikuva: Arto Kärkkäinen Teksti: Arto Kärkkäinen, Timo Kinnunen, Merja Autiola Pohjakartat: Genimap lupa L4356 Maanmittauslaitos lupa nro 20/MYY/05 Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH Julkaisua myy/saatavana: Tiehallinto, julkaisumyynti Faksi S-posti TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

4 Arto Kärkkäinen, Timo Kinnunen, Merja Autiola: Uudenmaan tiepiiri, pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma. Helsinki Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/ s. + liitt. xx s. ISSN , TIEH v Asiasanat: tiesuolat, talvihoito, suolaus, ympäristö, pohjavesi, pohjavedensuojelu, toimenpideohjelmat, riski, suojaus, vaarallisten aineiden kuljetus, Uudenmaan tiepiiri Aiheluokka: 05 ja 71 TIIVISTELMÄ Käytettävissä oleva tieto pohjavesistä lisääntyy ja uusien tietojen päivittäminen rekistereihin ja hankekoreihin on tarpeen tehdä aika ajoin. Edellisen kerran pohjavesien ja yleisten teiden suhdetta tarkasteltiin laajemmin vuonna Viime vuosina tiestö, teiden kunnossapito ja myöskin pohjavesialueiden luokitukset ovat muuttuneet, lisäksi on saatu uutta tietoa vaihtoehtoisista liukkaudentorjuntamenetelmistä sekä suolauksen vähentämiskokeilun tuloksista. Uudenmaan tiepiirin pohjavesiaineiston päivitys on osa tiehallinnon ympäristöpolitiikan mukaista selvitystä, jossa yhdessä ympäristöviranomaisten kanssa seurataan maanteiden ja tienpidon vaikutuksia pohjavesialueilla. Samalla on etsitty kustannustehokkaita keinoja pohjavesille aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Päivityksessä uusi pohjavesitieto korjattiin tierekisteriin ja tiesuolauksen riskirekisteriin. Riskirekisteristä saatujen riskipisteiden ja tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti kohteet jaettiin eri toimenpideluokkiin. Päivitetystä tiesuolauksen riskirekisteristä saatiin jatkokäsittelyyn 163 vedenottamo-tie paria. Ne jakautuivat eri riskipisteluokkiin siten, että yli 75 riskipistettä saaneita kohteita oli 79 kpl, riskipistettä saaneita 47 kpl ja vähemmän kuin 65 riskipistettä saaneita kohteita oli 42 kpl. Päivityksen yhteydessä laadittiin pohjaveden suojelun toimenpideohjelma. Ohjelmassa keskityttiin yli 75 riskipistettä saaneisiin vedenottamo-tie pareihin sekä erityisen merkittäviin suojauskohteisiin, jotka työryhmä nimesi projektin yhteydessä. Kohteet jaettiin viiteen eri toimenpideluokkaan seuraavasti 1. Suojaus toteutettava erillishankkeena / Hankekori (29 kpl) 2. Suojaus tullaan toteuttamaan muun rakennus- tai perusparannushankkeen yhteydessä (23 kpl) 3. Suolauksen vähentäminen ja kloridipitoisuuden seuranta (16 kpl) 4. Kloridipitoisuuden seuranta (7 kpl) 5. Ei toimenpiteitä.

5 Arto Kärkkäinen, Timo Kinnunen, Merja Autiola: Nylands vägdistrikt, uppdatering av grundvattenmaterialet och åtgärdsprogram för grundvattenskydd. Helsingfors Vägförvaltningen, Nylands vägdistrikt. Vägförvaltningens interna publikationer 1/2005. xx s. + bilagor xx s. ISSN , TIEH v Nyckelord: vägsalter, vinterunderhåll, saltning, miljön, grundvatten, grundvattenskydd, åtgärdsprogram, risk, skydd, transport av farliga ämnen, Nylands vägdistrikt Temaklass: 05 och 71 SAMMANFATTNING Uppgifterna som finns att tillgå om grundvattnet ökar och det är nödvändigt att då och då uppdatera registren och projektkorgarna med nya uppgifter. Grundvattnen i förhållande till allmänna vägar studerades senast i en större omfattning år Vägnätet, vägunderhållet och även klassificeringen av grundvattenområdena har ändrat de senaste åren. Dessutom har man fått nya uppgifter om alternativa halkbekämpningsmetoder samt resultat från försök med minskad saltning. Uppdateringen av Nylands vägdistrikts grundvattenmaterial utgör en del av utredningen enligt vägförvaltningens miljöpolitik. I utredningen följer man tillsammans med miljömyndigheterna upp landsvägarnas och väghållningens konsekvenser för grundvattenområden. Samtidigt har kostnadseffektiva sätt för att minska olägenheterna som uppstår för grundvattnen föreslagits. Vid uppdateringen reviderades grundvattenuppgiften i vägregistret och i riskregistret för vägsaltning. Enligt riskpunkterna i riskregistret indelades objekten i olika åtgärdsklasser enligt prövning. Från det uppdaterade riskregistret över vägsaltning togs det 163 vattentäkt-vägpar för fortsatt behandling. Paren indelades i olika riskpoängklasser så att 79 objekt fick drygt 75 riskpoäng, 47 objekt riskpoäng och 42 objekt fick färre än 65 riskpoäng. I samband med uppdateringen utarbetades ett åtgärdsprogram för grundvattenskyddet. I programmet koncentrerade man sig på de vattentäkt-vägpar som hade fått över 75 riskpoäng samt på särskilt betydande grundvattenskyddsobjekt, som arbetsgruppen utsåg i projektet. Objekten indelades i fem olika åtgärdsklasser enligt följande: 1. Skydd skall anläggas som ett separat projekt / Projektkorg (29 st.) 2. Skydd anläggs i samband med ett annat bygg- eller grundförbättringsprojekt (23 st.) 3. Saltningen minskas och kloridhalten uppföljs (16 st.) 4. Kloridhalten uppföljs (7 st.) 5. Inga åtgärder

6 ESIPUHE Uudenmaan tiepiirin toimeksiannosta Suunnittelukeskus Oy on laatinut päivityksen vuonna 1998 koottuun pohjavesiä koskevaan tietoaineistoon. Tämän jälkeen tietoihin on tullut muutoksia koskien pohjavesialueiden rajauksia ja luokituksia sekä vedenottamoita. Uudenmaan tiepiirin toimialueelle on rakennettu myös uusia teitä ja pohjavesisuojauksia ja saatu uutta seurantatietoa kloridipitoisuuksien kehityksestä. Lisäksi vähennetyn suolauksen käytöstä teiden talvikunnossapidossa ja kaliumformiaatin käytöstä vaihtoehtoisena liukkauden torjuntakeinona on saatu kannustavia tuloksia. Päivitystyön yhteydessä ilmeni tarve selvittää suojausten rakentamisen tarpeellisuus myös Päijänne-tunnelin osalta. Tiehallinto selvittää mahdollisuuksia oman erillisen selvityksen tekemisestä koko Päijänne-tunnelin suojaustarpeesta. Tietoaineiston ajantasaistamisen yhteydessä on päivitetty myös pohjavesiasioiden hankekori ja luotu toimenpideohjelma pohjaveden suojelua varten. Työtä ovat ohjanneet seuraavat ohjausryhmän jäsenet: Arto Kärkkäinen, Uudenmaan tiepiiri Ari Tuppurainen, Uudenmaan tiepiiri Jouni Määttä, Uudenmaan tiepiiri Matti Raekallio, Tiehallinto, keskushallinto Timo Kinnunen, Uudenmaan ympäristökeskus Juhani Gustafsson, Suomen ympäristökeskus Sara Kajander, Paavo Ristola Oy Päivitykseen Suunnittelukeskus Oy:ssä ovat osallistuneet Merja Autiola, Anu Eskelinen, Jussi Arjas, Anna-Karin Kyrönviita, Raimo Kauhanen ja Erkki Heikkilä (hankekorin kustannusarviot). Raporttiin suolausmääriä koskevan aineiston on toimittanut Tapani Angervuori Uudenmaan tiepiiristä. Työn aikana pyydettiin ja saatiin kommentteja alueen kunnilta ja vesilaitoksilta. Työtä esiteltiin luonnosvaiheessa sidosryhmille seminaarissa Helsingissä tammikuussa 2005 Uudenmaan tiepiiri

7

8 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma 7 Sisältö 1. YLEISTÄ 9 2. POHJAVEDEN SUOJELU UUDENMAAN TIEPIIRIN ALUEELLA Pohjavesisuojaukset Kloridipitoisuuden tarkkailut ja suolanvähentämiskokeilu Kloridipitoisuuden tarkkailu Suolauksen vähentämiskokeilu pohjavesialueilla Muut seurannat Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat KATSAUS TEIDEN TALVIHOITOON VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSET PÄIVITYSTYÖN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA KESKEISET TULOKSET Tierekisteri Tiesuolauksen riskirekisteri Keskeiset tulokset TOIMENPIDEOHJELMA Yleistä Kohteiden priorisoinnin toteuttaminen Toimenpideohjelman sisältö Erityisen merkittävät suojauskohteet Vedenottoalueet, joille suojauksia on tehty POHJAVESISUOJAUSTEN TOIMENPIDEOHJELMA RISKIPISTEITTÄIN Toimenpidesuositukset vedenottoalueille, joiden riskipisteet ovat yli Suojaus toteutettava erillishankkeena / Pohjavesisuojauksien hankekori Suojaus tullaan toteuttamaan muun rakennus- tai perusparannushankkeen yhteydessä Suolauksen vähentäminen sekä kloridipitoisuuden tarkkailu Kloridipitoisuuden seuranta Ei toimenpiteitä Toimenpidesuositukset vedenottoalueille, joiden riskipisteet ovat YHTEENVETO 34

9 8 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma Liitteet 1 Lähtöaineisto 2 Vuoden 1998 jälkeen toteutuneet pohjavesisuojaukset, kartat (18 kpl) ja tietokortit 3 Hankekori, kartat kohteista (18 kpl) 4 Yleiskartta

10 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma YLEISTÄ 9 1. YLEISTÄ Tieto pohjavedestä lisääntyy sitä mukaa kun pohjavesitutkimuksia suunnataan uusille ja jo entuudestaan tutkituille alueille. Pohjavesialueiden rajat tarkentuvat ja uusia vedenottamoita otetaan käyttöön. Pohjaveden laadun seurantatulokset kertovat myös ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Yleisillä teillä suolaa käytetään eniten vilkkaasti liikennöidyillä Is ja I hoitoluokan teillä, kun ilman lämpötila lähentelee nollaa ja pakkasta on vähemmän kuin neljä astetta. Uudenmaan tiepiirin alueella näitä teitä on yhteensä km. Tiesuolan on todettu kulkeutuvan pohjaveteen. Tässä työssä kuvataan Uudenmaan tiepiirin alueen pohjavesiaineistoon tulleet muutokset vuodesta 1998, esitetään päivitetty pohjavesisuojauksien hankekori sekä toimenpideohjelma vedenottoalueille, jotka ovat Is, I tai Ib hoitoluokkaan kuuluvan tiestön läheisyydessä. Uudenmaan tiepiirin pohjavesiaineiston päivitys on osa tiehallinnon ympäristöpolitiikan mukaista selvitystä, jossa yhdessä ympäristöviranomaisten kanssa arvioidaan suolattavien teiden vaikutuspiirissä olevien pohjavesialueiden kestokykyä. Kestokykyä on lähestytty tiesuolauksen riskirekisterin kautta. Raportin alkuosassa kuvataan Uudenmaan tiepiirin alueella tuotettua uutta pohjavesiaineistoa ja päivitystyöhön läheisesti liittyvää aineistoa sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Seuraavaksi kerrotaan päivitystyön toteutuksesta ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelman ja hankekorin laatimisesta. Lopuksi esitellään eri toimenpiteiden alle kootut vedenottamo-tie -parit.

11 10 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma POHJAVEDEN SUOJELU UUDENMAAN TIEPIIRIN ALUEELLA POHJAVEDEN SUOJELU UUDENMAAN TIEPIIRIN ALUEELLA Pohjavesisuojaukset Pohjavesisuojauksien tarkoituksena on estää tiesuolan käytöstä aiheutuvien suolapitoisten vesien sekä esim. säiliöauto-onnettomuuksissa vahingollisten aineiden pääsy pohjaveteen. Pohjavesisuojaukset vaativat hoitoa, ylläpitoa ja peruskorjauksia. Suojausten kunto tulisi tarkistaa vuosittain, poistaa suojauksen päältä syväjuurinen kasvillisuus, sekä tarkistaa mahdollisten pumppujen sekä tasaus- ja öljynerotusaltaiden kunto ja toimivuus. Kymmenen vuotta sitten rakennetut suojaukset eivät myöskään aina täytä tämän päivän tiiveysvaatimuksia. Vuoden 1998 jälkeen on Uudenmaan tiepiirin toimesta rakennettu yhteensä 18 tieosuudelle pohjaveden luiskasuojauksia. Suojaukset on toteutettu yhteensä 13 pohjavesialueella, siten että suojaukset ulottuvat kaikkiaan 21 vedenottamon valuma-alueelle. Kaikkiaan Uudenmaan tiepiirin alueella on toteutettu suojauksia 60,7 km matkalla. Tierekisteriin suojaukset on jaoteltu rakenteen perusteella kahdeksaan eri luokkaan jotka on eritelty taulukossa 1. Taulukko 1. Pohjavesisuojaustyypit ja Uudenmaan tiepiirin toteuttamat suojauskilometrit. Suojaustyyppi Suojaustapa Toteutetut kilometrit 1 Tieympäristö on suojattu rakenteellisesti, 0,2 tapaa ei ole selvitetty tai käsittely ei ole mikään seuraavista 2 Tiivistetty maakerros 12,6 3 Bentoniitti ja kuitukankaat (bentoniittimatto) 36,7 4 Vähintään 15 cm kerros bentoniitin ja 4,2 maan sekoitusta 5 Paksu, vähintään 1 mm paksuinen 0 muovikalvo 6 Ohut muovi ja maatiiviste 4,5 7 Bentoniittimatto ja muovi 2,6 8 Bentoniittimaa ja muovi 0 Yhteensä 60,8

12 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma POHJAVEDEN SUOJELU UUDENMAAN TIEPIIRIN ALUEELLA Kloridipitoisuuden tarkkailut ja suolanvähentämiskokeilu Kloridipitoisuuden tarkkailu Uudenmaan tiepiiri tarkkailee alueellaan tiesuolauksen vaikutusta pohjaveden laatuun. Tarkkailuun on valittu kuusi pohjavesialuetta: Hangon Isolähde, Tammisaaren Ekerö, Vihdin Nummelanharju, Pernajan Kirkonkylän pohjavesialue sekä Myrskylän Tuhkauuninmäki ja Uusisilta. Tarkkailupisteiksi on valittu neljä vedenottamoa ja 14 pohjaveden havaintoputkea. Kaikki tarkkailupisteet sijaitsevat suolattavan tien läheisyydessä ja hyvin vettä johtavassa maaperässä. Tarkkailusta saadaan tietoa kloridin ja muiden tiesuolauksen indikaattoreiden pitoisuusvaihteluista sekä pohjaveden pinnan korkeuksista. Tarkkailu sisältyy tiehallinnon valtakunnalliseen kloridiseurantaohjelmaan. Vuosien 2002 ja 2004 seurantatuloksissa kohonneita kloridipitoisuuksia todettiin Vihdissä Nummelanharjun pohjavesialueella (120 mg/l huhtikuu 2004), Tammisaaren Ekerön pohjavesialueella (150 mg/l huhtikuu 2004) ja Pernajan Kirkonkylän pohjavesialueella (34 mg/l huhtikuu 2004). Kalsium- ja magnesiumpitoisuudet olivat kaikissa tutkimuspisteissä luonnontilaisella tasolla. Talousveden laatusuositus on 250 mg/l. Vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi kloridipitoisuuden tulisi olla alle 25 mg/l. Luonnontilaisella rannikkoseudulla pohjaveden tyypillinen kloridipitoisuus on luokkaa 10 mg/l ja sisämaassa 1-5 mg/l Suolauksen vähentämiskokeilu pohjavesialueilla Uudenmaan tiepiiri on vähentänyt teiden talvisuolausta useilla tieosuuksilla. Suolauksen vähentämiskokeilu (Angervuori et. al 2004) alkoi talvikaudella I Salpausselän alueella valtatiellä 25 Hangosta Hyvinkäälle. Ennen varsinaista kokeilua kerättiin kunnista tiedot vedenottamoiden sijainnista ja kloridipitoisuuksista noin viiden vuoden ajalta. Ensimmäisenä talvikautena seurattavia havaintopisteitä oli 52, jotka kaikki sijaitsevat alle kilometrin päässä suolattavasta tiestä. Kokeilun aikana vuodesta 1999 talvikaudelle suolauksen vähentämistä on laajennettu kaikkiaan 319 tiekilometrille. Vaikutuksia on nyt seurattu yhteensä 45 vedenottamolla ja yhteensä 57 havaintopisteessä. Kokeilussa mukana olleet tieosuudet ovat kuuluneet pääosin talvihoitoluokkiin Is ja I. Kokeilussa näiden teiden kitkavaatimuksista tingittiin ja esimerkiksi valtatiellä 25 talvisuolauksen määrää voitiin vähentää keskimäärin puoleen vastaavan luokan teihin verrattuna. Kokeilukautena koeteillä Länsi- Uudenmaan alueella käytettiin suolaa 4,0 tonnia tiekilometrille ja Keski- Uudenmaan alueella 4,1 tonnia tiekilometrille. Keskiarvo kaikille Uudenmaan tiepiirin suolattaville teille (Is+I+Ib) kokeilukaudella oli 6,45 tonnia ajoratakilometrille. Vedenottamoille (45 kpl), joiden pohjaveden laatua on seurattu neljän vuoden ajan ja joilta on ollut käytössä riittävän pitkä sarja aiempia mittaustuloksia, laskettiin kloridipitoisuuden keskiarvot seurantakausille ja Keskiarvovertailun tuloksena kloridipitoisuus on pysynyt lähes samalla tasolla 12 vedenottamolla. Keskiarvot olivat laskeneet 17 vedenottamolla. Kloridipitoisuus oli kehityssuunnaltaan nouseva 10 vedenottamolla,

13 12 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma POHJAVEDEN SUOJELU UUDENMAAN TIEPIIRIN ALUEELLA lievää nousua havaittiin lisäksi kuudella vedenottamolla. Keskiarvovertailu ei kuitenkaan ole tässä tapauksessa tilastollisesti merkittävää, mutta antaa kuitenkin karkean tiedon saavutetusta tilasta. Seurantakausi oli lyhyt, kausivaihtelua ei otettu huomioon ja näytteiden määrä oli vähäinen. Kokeilun aikana ei havaittu onnettomuuksien määrissä tilastollista poikkeamaa. Suolauksen vähentämiskokeilua käsittelevässä raportissa todetaan, että vähentämiskokeilusta tulleen palautteen ja tulosten perusteella teiden tavisuolauksen hallittu vähentäminen on mahdollista Muut seurannat Ilola- Sannainen pt painuman korjaus rengasrouherakenteella Porvoossa paikallistiellä välillä Ilola-Sannainen sijaitsevalla alueella tehtiin tien painuman korjaus rengasrouherakenteella. Korjaus tehtiin vuonna 1997, mistä lähtien Uudenmaan tiepiiri on seurannut rakenteen ympäristövaikutuksia lysimetrien ja pohjaveden havaintoputkien vesinäytteistä. Ympäristöseuranta jatkuu vielä vuoteen Kloridi ei ole kuulunut analysoitaviin pitoisuuksiin. Koealue sijaitsee Bölen I-luokan pohjavesialueella orsivesimuodostuman päällä. Varsinaisella pohjavedellä on todettu olevan hydraulinen yhteys Ilolanjokeen sekä Ilolan ja Sannaisten pohjavesiesiintymiin. Sannaisten ja Bölen vedenottamoilla kloridipitoisuudet ovat kohonneita. Bölen vedenottamon vieritse kulkeva valtatie 7 on suojattu. Muita alueiden kautta johtavia teitä ei suolata. Korkeat kloridipitoisuudet ovat todennäköisesti peräisin Litorinameren aikaisista suolaisista sedimenteistä. Pohjavesitarkkailut Nurmijärvellä Nurmijärven vesilaitos tarkkailee pohjaveden kloridipitoisuutta, sähkönjohtavuutta ja happamuutta Valkojan ja Teilinummen pohjavesialueilla. Alueiden kloridipitoisuudet ovat paikoin korkeita, mg/l. Valkojan pohjavesialueelle on tehty kuljetusonnettomuuksien varalle pohjaveden suojaus vuonna 1990 ja alikulkutunneleiden kohdalla suojauksia on parannettu vuonna Kloridipitoisuudet ovat tästä huolimatta edelleen korkeita. Teilinummen pohjavesialueelle suojaukset on rakennettu vasta vuonna 2000 ja kloridipitoisuuden kehittymisessä ei ole vielä havaittavissa laskua. Pohjavesitarkkailun tulokset Nurmijärven kohteissa on otettu huomioon riskipisteytyksessä. 2.3 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Uudenmaan ympäristökeskuksen toimialueella on liki viisisataakolmekymmentä pohjavesialuetta, joista tärkeitä, vedenhankintakäytössä olevia pohjavesialueita on 244. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia on valmistunut sadallekahdeksalle pohjavesialueelle. Toteutuneet suojelusuunnitelmat ja valmistumisvuodet on esitetty taulukossa 2. Suojelusuunnitelmat on toteutettu yhteistyössä kuntien ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Suojelusuunnitelman laadinnassa ei useimmiten ole ollut mukana Uudenmaan tiepiirin edustajia.

14 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma POHJAVEDEN SUOJELU UUDENMAAN TIEPIIRIN ALUEELLA Taulukko 2. Toteutuneet suojelusuunnitelmat. Kunta Alueen Pohjavesialueen Nimi Vuosi numero Askola Askola Vakkola A + B Monninkylä Hänninmäki Nalkkila Peterinkulma Juornaankylä Pelto-Uljas Särkijärvi Tiilää Aromäki Kerkkoo Puntarmäki Hanko Hanko Sandö-Grönvik Isolähde 1997 päivitys Lappohja Helsinki Vuosaari Tattarisuo Kallahti Vartiokylä Helsinki Santahamina Isosaari Hyvinkää Hyvinkään keskusta 1997 Hyvinkää Noppo 1997 Karjaa Karjaa A, B ja C Meltola-Mustio A, B ja C Karkkila Vattola, Toivike Haavisto Kuonjoki A + B + C 1997 Karkkila Nummensyrjä A+B+C Järvenpää Kuonjoki A 2000 Karkkila Hongisto 2003 Karkkila Polari-Toivike osa-alue A 2003 Kirkkonummi Veikkola I Veikkola II Kirkkonummi Lapinkylä 2000 Lapinjärvi Lapinjärven kk Pockarbacken Räfsbacken Valkeasuo 1997 Lohja Lohjanharju A Myllylampi-Porla Myrskylä Lohjanharju B Orrmossmalmen, Högåsen Brinken Uusisilta Malmi Kiparkatti Supinmäki Tuhkauuninmäki 1997 päivitys

15 14 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma POHJAVEDEN SUOJELU UUDENMAAN TIEPIIRIN ALUEELLA Kunta Alueen Pohjavesialueen Nimi Vuosi numero Koskelanmäki Viiskivenharju Mäntsälä Ojala 2003 Mäntsälä Lukko 2002 Nurmijärvi Valkoja 1997 Nurmijärvi Teilinummi Nukari Nurmijärvi Kiljava 2000 Nurmijärvi Rajamäki 1997 Pornainen Hyötinmäki Purnunmäki A+B Hepokallio Riudanpelto Metsäkylä Nummenmaa 2004 Pukkila Pukkila kk Vanhalanmäki Uudentalonkulma Hietamäki Lähdekorpi Torppi Kantele Puntarmäki Myllykylänkulma 2004 Sipoo Pohjois-Paippinen Forsbacka Tammisaari/ Björknäs 2001 Pohja Ekerö Tuusula Hyrylä A + B 1992 Tuusula Jäniksenlinna Kaikula Tuusula Lahela 2000 Tuusula Rusutjärvi 1999 Tuusula Nummenkylä Kellokoski Tuusula Mätäkivi A ja B 2003 Tuusula Santakoski 2004 Vantaa Lentoasema Helsinki-Vantaa 1996 Vantaa Valkealähde Koivukylä Vantaa Fazerila 1996 Vihti Nummenkylä-Nummelanharju 1997 Vihti Lautoja Isolähde 1997 Suojelusuunnitelmiin on koottu kunkin pohjavesialueen hydrologisen kartoituksen ja pohjavesialueella sijaitsevien riskitekijöiden kartoituksen tulokset. Näiden summana suunnitelmissa esitetään toimenpidesuosituksia eri riskien aiheuttamien pohjavesiuhkien pienentämiseksi. Tässä yhteydessä on voitu tehdä ehdotuksia tiesuolauksen vähentämisestä tai suojauksien rakentamisesta. Suojelusuunnitelmista on saatu tämän työn yhteydessä tietoja mm. pohjavesialueiden rajamuutoksia, vedenottamoiden sijaintitietoja, pohjavesisuojausten sijainti- ja laatutietoa sekä vedenottamoiden kloridipitoisuuksia.

16 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma KATSAUS TEIDEN TALVIHOITOON KATSAUS TEIDEN TALVIHOITOON Suolausmäärät Kuva 1. Liukkauden torjunnassa käytetyn suolan määrän kehitys Suomen yleisillä teillä vuodesta 1959 vuoteen 2003 (Lähde: Tiehallinto). Vuodesta 1959 liukkauden torjuntaan käytetyn suolan määrä nousi vuoteen 1990 saakka (kuva 1). Tämän jälkeen alettiin kiinnittää huomiota suolan käytön vähentämiseen tieturvallisuutta vaarantamatta. Käyttömäärän laskun vähäisyys johtuu teiden talvihoidon vaatimustason noususta ja tiestön määrän kasvusta. Suolan käyttö liukkaudentorjuntaan , redusoitu vuoden 2001 päällystepituuteen Uudenmaan tiepiiri tonnia 40,000 35,000 30,000 25,000 20,000 15,000 10,000 5, Vuodet Kuva 2: Liukkauden torjunnassa käytetyn suolan määrän kehitys Uudenmaan tiepiirin toimialueella vuodesta 1981 (Lähde: Tiehallinto) Uudenmaan tiepiirissä suolankäyttö on vähentynyt lukujen vaihteen jälkeen (kuva 2). Suolankäytön vähentämistä alueella vaikeuttavat sääolosuhteet. Rannikon läheisyydestä johtuen lämpötila vaihtelee talvisaikaan nopeasti nollan molemmin puolin ja suolaa joudutaan käyttämää enemmän kuin kuivissa pakkasolosuhteissa muualla Suomessa.

17 16 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma KATSAUS TEIDEN TALVIHOITOON Talvikautena Uudenmaan tiepiirin teistä 1216 km kuului talvihoitoluokkaan Isk ja Is. Näillä teillä suolaa levitettiin talvikuukausina keskimäärin 8.93 tonnia ajoratakilometrille. Suolankäyttö Uudenmaan tiepiirinalueella on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Suolan käyttö talvikautena Uudenmaan tiepiirin alueella talvihoitoluokittain Talvihoitoluokka Ajoratakm +rampit Suolan käyttö (t/ajoratakm) Isk ja Is ,93 I 421 7,45 Ib ,07 II ja III ,20 Yhteensä ,5 Tiepiirin sisällä suolan tarve vaihteli pääkaupunkiseudun lähes 13 tonnista Tammisaaren 3 tonniin ajoratakilometrille. Kaikilla suolattavilla teillä (Is, I ja Ib), joita Uudenmaan tiepiirin alueella on yhteensä ajoratakilometriä, suolaa käytettiin keskimäärin 6,45 tonnia ajoratakilometrille. Liukkaudentorjunnasta aiheutuviin pohjavesivaikutuksiin voi kriittisimmillä alueilla tuoda helpotusta kaliumformiaatti josta enemmän seuraavassa. Kaliumformiaatti Kaliumformiaatti (KFo) on kiteisenä vesiliukoinen, väritön ja hajuton orgaaninen muurahaishapon suola. Sitä valmistetaan muurahaishaposta ja kaliumhydroksidista. Kaliumformiaatti hajoaa maaperässä mikrobiologisesti hiilidioksidiksi ja vedeksi sekä hapellisissa että hapettomissa olosuhteissa. Suomen ympäristökeskuksen suorittamissa laboratoriokokeissa kaliumformiaatti osoittautui testatuista yhdisteistä varteenotettavimmaksi vaihtoehtoiseksi liukkauden torjunta-aineeksi. Laboratoriokokeissa todettiin formiaatin tehokas hajoaminen myös kylmissä olosuhteissa sekä kaliumin sitoutuminen maaperään. Kalium sitoutui tutkimuksen mukaan pääasiassa maaperään. Pohjavedessä ei kaliumformiaatin käytön yhteydessä todettu kohonneita kaliumpitoisuuksia eikä lainkaan formiaattia. Suoritetuissa kokeissa todettiin formiaatin olevan kasveille haitallisempi kuin kloridit. Kaliumformiaatin käyttö saattaa aiheuttaa muutoksia kasvillisuudessa erityisesti herkimpien tienvarsikasvien osalta. Aistinvaraisissa testeissä havaittiin kaliumformiaatin aiheuttavan pohjaveteen hajua ja makua vasta selvästi kloridia suuremmissa pitoisuuksissa. Talvikaudella Suomen ympäristökeskus suoritti ensimmäiset maastokokeet, jossa kaliumformiaattia käytettiin liukkauden torjuntaan valtatiellä 13 Kauriansalmen pohjavesialueen kohdalla Kaakkois-Suomessa. Suoritetussa pohjavesitarkkailussa ei havaintoputkista tai vedenottamolta todettu formiaattia. Myös kaliumpitoisuus pysyi alhaisena ja orgaanisen hiilen osuus vakiona. Alueella ei kokeilun aikana käytetty lainkaan natriumkloridia ja kloridipitoisuuden todettiin laskeneen vedenottamon vedessä. Kokeilua jatke-

18 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma KATSAUS TEIDEN TALVIHOITOON 17 taan kaliumformiaatin käytön pitkäaikaisvaikutusten selvittämiseksi. Tutkimus kuuluu osana vaihtoehtoisia liukkaudentorjuntamenetelmiä tutkivaan MIDAS-projektiin, jonka rahoitukseen Tiehallinto osallistuu. Kaliumformiaattia on käytetty jo jonkin aikaa lentokentillä liukkauden torjunnassa. Kaliumformiaattia käytetään lentokentillä nestemäisenä kuuran ja ohuen jään poistoon. Käyttökokemukset em. olosuhteissa ovat olleet hyvät. Uudenmaan tiepiirin alueella tullaan toteuttamaan talvikautena liukkauden torjuntakokeilu kaliumformiaattia käyttäen Vantaan Fazerilassa. Muita kohteita ei ole nimetty. Uudenmaan tiepiiri hankkii kaliumformiaatista lisää käyttökokemuksia, ennen kuin useampia pohjavesialueita otetaan kokeilun piiriin. Tulevia kaliumformiaatikohteita voisivat olla ne vedenottamoalueet, joilla suojaus olisi tarpeellinen, mutta jotka on vaikea toteuttaa esim. jo laajalti rakennetun infrastruktuurin vuoksi. Muita kriteereitä uusien kokeilukohteiden valinnalle ovat pienet vaarallisten aineiden kuljetusmäärät, hyvin tunnetut pohjavesiolosuhteet ja pitkän aikavälin seurantatulokset pohjaveden laadusta. Lisäksi tulee huomioida, että nykyisen tietämyksen valossa formiaattia ei suositella käytettäväksi tieosuuksilla, joilla suojaus on toteutettu bentoniitilla.

19 18 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSET 4. VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSET Uudenmaan tiepiirin alueen kuljetukset ovat 20 % koko Suomessa maantieliikenteessä kuljetetuista tonneista ja 22 % tavaraliikenteen ajoneuvoista. Tavaralajeista Uudenmaan tiepiirin alueen poltto- ja voiteluaineiden kuljetukset ovat 24 % ja kemianteollisuuden tuotteista 23 % koko Suomessa maantieliikenteessä kuljetetuista tonneista. Poltto- ja voiteluaineisiin on luettu nestemäiset poltto- ja voiteluaineet (64 %) sekä kivihiili, koksi ja turve (36 %). Kemian teollisuuden tuotteisiin on luettu lannoitteet (22 %), hiilikemikaalit yms. (6%), hapot, lipeä, peruskemikaalit yms. (31 %), muovi ja kumiteollisuuden tuotteet ja jäte (16 %), lääkkeet ja muut kemianteollisuuden tuotteet (25 %). Vaarallisten aineiden kuljetuksista tiepiirin alueen kuljetukset ovat 28 % koko Suomen maantieliikenteessä kuljetetuista tonneista. Vaarallisiin aineisiin on luettu räjähteet (2%), puristetut, nesteytetyt ja paineenalaisina liuotetut kaasut (8 %), palavat nesteet (58 %), muut syttyvät aineet (2 %), sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet (8 %), myrkylliset, tympäisevät ja infektoivat aineet (1 %), radioaktiiviset aineet (0%), syövyttävät aineet (17 %) sekä sekalaiset vaaralliset aineet ja esineet (4 %). Vaarallisten aineiden luokkaan on poimittu kuljetuksia mm. poltto- ja voiteluaineiden sekä kemianteollisuuden kuljetussuoritteista. Porvoon öljysatama ja öljynjalostamo ovat merkittävimmät kuljetusten tuottajat. Kuljetukset suuntautuvat Porvoon Sköldvikistä valtatietä 7 pääkaupunkiseudulle, kantatietä 55 pohjoiseen sekä valtateitä 6 ja 7 itään. Poltto- ja voiteluaineiden kuljetuksia oli Uudellamaalla vuoden 2000 aikana yhteensä noin 3770 tuhatta tonnia. Kemianteollisuuden tuotteiden suurimmat ajoneuvovirrat kohdistuivat Helsingistä lähteville säteittäisille valta- ja kantateille. Suurimmat ajovirrat ovat valtatie 7:llä Helsingistä Loviisaan. Kemianteollisuuden kuljetuksia oli Uudellamaalla vuoden 2000 aikana yhteensä noin 3079 tuhatta tonnia. Vaarallisten aineiden kuljetuksien suurimmat ajoneuvovirrat noudattelevat poltto- ja voiteluainekuljetuksien ajoneuvovirtoja. Porvoon öljysataman ja öljynjalostamon tuotteista suuri osa luokitellaan vaarallisten aineiden kuljetuksen tuotteisiin. Vaarallisten aineiden kuljetuksia oli Uudellamaalla vuoden 2000 aikana yhteensä noin 4044 tuhatta tonnia.

20 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma PÄIVITYSTYÖN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA KESKEISET TULOKSET PÄIVITYSTYÖN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA KESKEISET TULOKSET Viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana Uudenmaan tiepiirin pohjavesiaineistoihin on tullut muutoksia koskien pohjavesialueiden rajauksia ja luokituksia sekä vedenottamoita. Uudenmaan tiepiirin toimesta on rakennettu myös uusia pohjavesisuojauksia ja saatu seurantatietoa kloridipitoisuuksien kehityksestä. Uusien tietojen pohjalta on tullut ajankohtaiseksi päivittää pohjaveden suojauksien hankekori ja priorisoida suojausta tai muita toimenpiteitä tarvitsevat vedenottokohteet toimenpideohjelmaan. Päivitystyön keskeisin osa oli tiesuolauksen riskirekisteriin koottujen vedenottamokohtaisten tietojen päivittäminen sekä tierekisterin päivittäminen pohjavesialueiden luokka- ja rajamuutosten osalta. Teitä koskevat muutokset saatiin Uudenmaan tiepiiristä ja pohjavesialueita ja vedenottamoita koskevat tiedot Uudenmaan ympäristökeskukselta. Vedenottamoiden kloridipitoisuudet koottiin Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta alueen kunnista ja vesilaitoksilta. 5.1 Tierekisteri Tierekisteri on tiehallinnon käyttämä työkalu, johon on koottu kaikki tietä koskevat muuttujat mm. tien hoitoluokat, päällystemateriaali, pohjavesialueen luokka, eritasoliittymät ja liikennemäärät. Rekisterissä eri muuttujien sijainnit on esitetty tieosoitteilla. Tierekisteri oli yksi päivitystyön lähtöaineistoista, josta saatiin riskipisteytystä varten tuoreet tiedot teiden hoitoluokista ja suolausmääristä. Tierekisteriä käytettiin päivityksen aikana yhtenä teemana ArcView 3.2 paikkatieto-ohjelmassa. Tiehoitoluokkien avulla etsittiin ne pohjavesialueet, joita suolattavat tiet (hoitoluokat Is, I ja Ib) leikkaavat. Etsinnän tuloksena saadut I-luokan pohjavesialueet ja niillä sijaitsevat vedenottamot valittiin lähempään tarkasteluun. Pohjavesialueille ja vedenottamoille laadittiin riskipisteytyskortit tiesuolauksen riskirekisterissä. Tierekisteriin tehtiin pohjavesialueiden ja teiden leikkauspisteiden päivityksiä yhteensä 40 kappaletta. Lisäksi rekisteriin lisättiin vuoden 1997 jälkeen toteutuneet suojaukset (7 kpl) ja päivitettiin pohjavesialueiden luokkamuutokset (15 kpl). 5.2 Tiesuolauksen riskirekisteri Tiesuolauksen riskirekisterin (TSRR) tarkoituksena on helpottaa tiesuolauksen pohjavesivaikutusten seurantaa ja yksilöidä ne vedenottamoalueet ja pohjavesialueet, jotka kiireimmin tarvitsevat toimenpiteitä tiesuolauksen pohjavesiriskien vähentämiseksi. Rekisteriä voidaan käyttää apuna mm. suolausmäärien optimoinnissa sekä suojaustarpeen ja kustannusten arvioinnissa. Tiesuolauksen riskirekisteriin on tallennettu riskipisteytystä varten pohjavesialueen perustiedot sekä riskinarvioinnissa käytettävät tietä ja vedenottamoa koskevat tiedot. Riskiluku on summa vedenottamon osariskiluvusta, tien

21 20 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma PÄIVITYSTYÖN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA KESKEISET TULOKSET osariskiluvusta ja pohjavesiluokan perusteella määräytyvästä riskiluvusta. Jokaista tie-vedenottamo paria kohden on oma riskinarviointikortti. Riskipisteytys antaa ainoastaan suuruusluokan tiesuolauksen aiheuttamasta riskistä ja esimerkiksi tietojen puute tarkasteltavalta alueelta saattaa vaikuttaa pisteytykseen. Tiesuolauksen riskirekisterin käyttöympäristöä ollaan muuttamassa ja rekisteriä kehittämässä siten, että pohjavesien laatutiedot saataisiin lähitulevaisuudessa suoraan ympäristöhallinnon POVET -rekisteristä. Jatkossa pohjaveden laatutiedot tallennetaan ainoastaan POVET -rekisteriin. Tiesuolauksen riskirekisteri on siten tulevaisuudessakin oiva työkalu sekä tiehallinnolle että ympäristöhallinnolle riskinarviointiin. Tiesuolauksen riskirekisteristeriin tehtiin Uudenmaan tiepiirin alueella pohjavesiaineiston päivitystä. Rekisteriin lisättiin uusia vedenottamoita kolme kappaletta ja laadittiin näille uusia vedenottamo-tieparikortteja yhteensä 10 kappaletta. Osalle vedenottamoista laadittiin useampi kuin yksi vedenottamotieparikortti, koska vedenottamoiden läheisyydessä sijaitsi useampia samansuuruista riskiä aiheuttava tie. Päivityksen jälkeen Uudenmaan tiepiirin Tiesuolauksen riskirekisterissä on yhteensä 163 vedenottamo-tie paria. Rekisteriin aiemmin syötetyt pohjavesialueiden luokat ja pinta-alamuutokset tarkistettiin ja korjattiin (15 kpl). Päivityksiä tehtiin myös vaarallisten aineiden kuljetusmääriin, tien kunnossapitoluokkaan ja vedenottomääriin toimitetun aineiston pohjalta. Vedenottoaluetta koskeviin lisätietoihin lisättiin merkintä, jos tiealue kuului vedenottamon kohdalla suolauksen vähentämiskokeiluun. Kloridipitoisuuden vaihteluväli päivitettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen kokoamista vedenottamoiden laatutiedoista, Uudenmaan tiepiirin kloridipitoisuuksien seurantatuloksista ja suojelusuunnitelmista. Toteutuneille pohjaveden suojauksille ei ole rekisterissä erillistä paikkaa, joten riskinarviointikorttiin suojaus ja sen tiedossa oleva tyyppi merkittiin lisätietoihin ja imeytymiskerroin muutettiin savea vastaavaksi. Imeytymiskertoimen muutos tehtiin siinä tapauksessa, että suojauksen katsottiin kattavan kaikki ne tiealueet, joilta kyseiselle vedenottamolle voi suolaisia vesiä imeytyä. Kuvassa 3 esitetyssä riskipistekortissa on Hangon Santalanrannan vedenottamon läheisyydessä sijaitsevalle valtatielle 25 tehty suojaus. Suojaus kattaa koko tiealueen ja imeytymiskertoimesta vedenottoalueelle kertyy tällöin riskipisteitä nolla. Päivityksen yhteydessä ilmeni myös muutoksia tieverkossa. Uusia teitä on rakennettu, yksityisiä teitä on muutettu yleisiksi teiksi yms. Myös osa aiemmin Uudenmaan tiepiirille kuuluneista teistä oli siirtynyt kuntien kunnossapidettäväksi. Tällaisissa tapauksissa vedenottamolle valittiin pariksi toinen Uudenmaan tiepiirin hallinnoima tie. Vedenottamo-tie -parimuutoksia tehtiin myös silloin kun alkuperäinen vedenottamoa lähinnä sijainnut tie aiheutti vedenotolle huomattavasti vähäisempää suolaantumis- tai säiliöautoonnettomuusriskiä kuin kauempana vedenottoalueella sijaitseva tie.

22 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma PÄIVITYSTYÖN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA KESKEISET TULOKSET 21 Kuva 3. Riskipistekortti 5.3 Keskeiset tulokset Pohjavesiaineiston päivityksessä Uudenmaan tiepiirin käyttämä tierekisteri päivitettiin ja tiesuolauksen riskirekisteriin tehtiin muutoksia. Molemman rekisterit jäävät päivitettyinä Uudenmaan tiepiirin käyttöön. Merkittävimmistä muutoksista eli uusista vuoden 1997 jälkeen toteutuneista suojauksista tehtiin sijaintikartat ja tietokortit ja uusista vedenottamoista uusia vedenottamo tie pari karttoja ja vedenottokortteja. Rekistereiden päivityksistä seurasi vedenottoalueiden riskipisteiden muutokset ja pohjavesisuojauksien hankekorin ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelman päivitystarve. Kaikkiaan vedenottamo-tie pareja kertyi alueelta 163 kappaletta, jotka jakautuivat riskipisteisiin seuraavasti: Yli 75 riskipistettä 79 kpl riskipistettä 47 kpl vähemmän kuin 65 riskipistettä 42 kpl Jakauman perusteella Uudenmaan tiepiirin toimialueen vedenottamot sijaitsevat hyvin herkillä alueilla. Suurelle joukolle vedenottoalueita tulee tehdä pohjaveden suojelua edistäviä toimenpiteitä. Seuraavassa esitetään toimenpideohjelma joka luotiin pohjavesiaineiston päivityksen yhteydessä.

23 22 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma TOIMENPIDEOHJELMA 6. TOIMENPIDEOHJELMA 6.1 Yleistä Pohjaveden suojelun toimenpideohjelmaa tarvitaan kohdentamaan pohjavedensuojeluun käytettävissä olevat keinot ja voimavarat mahdollisimman tehokkaasti. Toimenpiteitä, joilla tiesuolan kulkeutumista pohjaveteen voidaan vähentää tai säiliöauto-onnettomuuksien jälkeistä varoaikaa pohjavesialueilla lisätä, ovat suolauksen vähentäminen, pintavesien mahdollisimman tehokas pois johtaminen alueelta, tieympäristön pehmentäminen, suojakaiteen rakentaminen onnettomuuksien varalle, tielinjauksen muuttaminen pohjavesialueen ulkopuolelle, vaarallisten aineiden kuljetuksien siirtäminen eri reiteille ja pohjavesisuojauksien rakentaminen. Toimenpideohjelma on osa Uudenmaan tiepiirin tienpidon riskinarviointimenetelmää, jossa on yhdessä ympäristöviranomaisten kanssa arvioitu teiden suolauksen vaikutuspiirissä olevien pohjavesialueiden kestokykyä. 6.2 Kohteiden priorisoinnin toteuttaminen Pohjaveden suojelun toimenpideohjelma pohjautuu Tiesuolauksen riskirekisteriin ja siitä saatuihin riskipisteisiin. Vedenottamo-tie -parien luokittelu eri toimenpideluokkiin ja hankekoriin on tehty riskipisteytyksen ja tapauskohtaisen harkinnan avulla. Tiesuolauksen riskirekisteristä saadaan jokaiselle vedenottamo-tie -parille riskiluku, joka on summa vedenottamon osariskiluvusta, tien osariskiluvusta ja pohjavesiluokan perusteella määräytyvästä riskiluvusta. Riskipisteytys antaa suuruusluokan tiesuolauksen aiheuttamasta riskistä ja sen avulla voidaan yksilöidä ne vedenottamoalueet ja pohjavesialueet, jotka kiireimmin tarvitsevat toimenpiteitä tiesuolauksen pohjavesiriskien vähentämiseksi. Riskipisteytystä ei voida käyttää ainoana toimenpiteiden kohdentamisen työkaluna. Pohjavesialueet eivät ole hydrogeologisilta ominaisuuksilta samanlaisia. Suolaantumisriski riippuu mm. tieosuuden pituudesta ja levitetyn suolan määrästä, vesimääristä ja veden vaihtuvuudesta sekä maaperän rakenteesta. Jos pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävän hyvin riskipisteytys saattaa johtaa harhaan. Tapauskohtaisessa harkinnassa painotettiin riskipisteiden ohella toteutuneita suojauksia, vedenottamoilta otetun veden määrää, vaarallisten aineiden kuljetuksia, seurantatuloksia ja vedenottamoiden paikallista merkitystä. 6.3 Toimenpideohjelman sisältö Toimenpideohjelmassa annetaan suosituksia teiden talvihoidon toimenpiteistä, tarkkailusta ja pohjavesisuojausten toteuttamisesta. Toimenpidesuositukset vaihtelevat sen mukaan kuinka suuresta suolaantumisvaarasta pohjavesialueella on kyse tai kuinka paljon vaarallisten aineiden kuljetuksia tiealueella vedenottamon läheisyydessä on. Toimenpideohjelmaa laadittaessa työryhmä nimesi joitakin erityisen tärkeitä suojattavia kohteita (taulukko 4). Näille kohteille esitetään myöhemmin toimenpideohjelmassa suojauksen rakentamista joko erillishankkeena tai perusparannuksen yhteydessä. Kohteet joille on jo tehty kattavat ja hyvälaatuiset pohjaveden suojaukset on jätetty toimenpideohjelman ulkopuolelle. Näil-

24 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma TOIMENPIDEOHJELMA 23 lä alueella kloridipitoisuuden seurantaa tulisi jatkossa kuitenkin jatkaa, jotta päästään varmuuteen suojauksen toimivuudesta. Kaikki Uudenmaan tiepiirin toteutetut suojauskohteet on esitetty taulukossa 5. Toimenpideohjelmassa vedenottamo-tie pareista käsitellään ensin kohteita, joiden riskipiste on yli 75. Näillä kohteilla pohjaveden suojelemiseksi on pääsääntöisesti tehtävä jotain. Kloridipitoisuus on useimmilla alueilla jo yli 25 mg/l tai pohjavesialuetta halkova tiestö on yleinen vaarallisten aineiden kuljetusreitti. Seuraavana käsitellään riskipisteluokkaa 65-75, joista osalle on jo voitu tehdä suojauksia tai kohteet ovat mukana jo entuudestaan suolauksen vähentämiskokeilussa tai kloridipitoisuuden seurannassa. Osalle tässä ryhmässä olevista kohteista on voitu esittää toimenpiteitä. Alle 65 riskipistettä saaneille kohteille ei esitetä tässä vaiheessa toimenpiteitä. Suolaantumisen riskiä pidetään näillä alueilla vielä vähäisenä. Vain siinä tapauksessa, että kohde on jo entuudestaan suolauksen vähentämiskokeilussa tai kloridipitoisuuden seurannassa, toimenpiteitä ehdotetaan jatkettavaksi myös tulevaisuudessa. Toimenpideohjelmaan kuuluu viisi eri luokkaa, jotka ovat 1. Suojaus toteutettava erillishankkeena / Hankekori (SuRAK) 2. Suojaus tullaan toteuttamaan muun rakennus- tai perusparannushankkeen yhteydessä (PePAR). 3. Suolauksen vähentäminen ja kloridipitoisuuden seuranta (CLVÄH) 4. Kloridipitoisuuden seuranta (CLSEUR) 5. Ei toimenpiteitä (0) Toimenpideohjelma on koottu jäljempänä taulukoihin. Taulukoissa on esitetty toimenpideluokkaan kuuluvat vedenottamo tie parit riskipisteittäin. Seuraavassa on esitelty taulukoissa käytetyt lyhenteet. SuRAK suojauksen rakentaminen PePAR tien perusparannuksen tai rakentamisen yhteydessä tehdään pohjaveden suojaus CLVÄH suolauksen vähentäminen CLSEUR kloridipitoisuuden seuranta 0 ei toimenpiteitä SuTehty suojaus rakennettu ForKOK formiaattikokeilu Punaisella merkityt CLSEUR ja CLVÄH merkinnät tarkoittavat, että alueella on jo voimassa oleva Uudenmaan tiepiirin kloridipitoisuuden seuranta (CLSEUR) ja suolauksen vähentämiskokeilu (CLVÄH). Näiden kohdalla olemassa oleva tilanne ei siis muutu. 6.4 Erityisen merkittävät suojauskohteet Työryhmä nimesi joitakin erityisen merkittäviä suojauskohteita. Näillä kohteilla suojaustoimenpiteillä arvioidaan saavutettavan merkittäviä vaikutuksia. Kohteet sijaitsevat suolattavien teiden läheisyydessä, ovat vedenhankintakäytössä, vedenoton määrä on suuri ja/tai pohjavesialue muodostaa ainoan raakavesilähteen alueella. Valinnassa huomioitiin myös mm. tieosan sijainti ja pituus pohjavesialueella, tieosan suojaamattomuus, tieosan vaarallisten aineiden kuljetukset, suolattavan tien etäisyys vedenottamosta, pohjaveden

25 24 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma TOIMENPIDEOHJELMA virtaussuunta ja vedenottamon kloridipitoisuuksien trendi. Yleisesti valittuja vedenottamoita voisi kuvata siten, että ne ovat vaikeita korvata ja niillä on paikallista tai seudullista erityismerkitystä. Erityisen merkittävät suojauskohteet on huomioitu toimenpideohjelmissa. Tavoitteena on, että jokaiselle näistä rakennetaan pohjaveden luiskasuojaus. Sitä ennen suolapitoisuuden kehittymiseen pyritään vaikuttamaan muilla toimenpiteillä. Ehdotettu toimenpiteet ennen suojauksen rakentamista on esitetty taulukossa lyhenteillä. Erityisen merkittäviksi suojauskohteiksi ei nimetty sellaisia vedenottamoita, joiden kloridipitoisuuteen tiedetään vaikuttavan esim. merivesi, kaatopaikat, Litorina-merivaiheen sedimentit tai joille on jo rakennettu kattava luiskasuojaus. Taulukko 4. Erityisen merkittävät suojauskohteet (SuRAK = suojauksen rakentaminen, PePAR = tien perusparannuksen tai rakentamisen yhteydessä tehdään pohjaveden suojaus, CLVÄH = suolauksen vähentäminen, CLSEUR = kloridipitoisuuden seuranta, 0 = ei toimenpiteitä, SuTehty = suojaus rakennettu, ForKOK = formiaattikokeilu) Kunta Pohjavesialueen tunnus Pohjavesialueen nimi Vedenottamon nimi Vantaa Fazerila Valio, Fazerila I, Fazerila II, Fazerila IV "Mira" Vihti Nummenkylä- Nummelanharju Luontola, Rataskorpi, Niittylä Pohjavesialueen suurin riskiluku Ehdotettu toimenpide 101 ForKOK/ SuRAK 90 PePAR/ CLVÄH/ SuRAK Tuusula Rusutjärvi Rusutjärvi 88 PePAR/ SuTehty/ CLVÄH/ SuRAK Pohja Ekerö Ekerö 85 SuRAK/ CLVÄH/ CLSEUR Lohja Lohjanharju Myllylampi, Porla 85 SuRAK/ CLVÄH Vihti Isolähde Isolähde 82 PePAR/ CLVÄH/ SuRAK Mäntsälä Lukko Lukonmäki 77 CLSEUR/ SuRAK Myrskylä Supinmäki Pauninmäki 74 CLVÄH/ SuRAK Pornainen Hyötinmäki Hyötinmäki 73 CLVÄH/ SuRAK Myrskylä Uusisilta Uusisilta 69 CLVÄH/ SuRAK Myrskylä Tuhkauuninmäkpää Rauhala, Palon- 69 CLVÄH/ SuRAK Myrskylä Orrmossmalmen Orrmossmalmen 68 CLVÄH/ SuRAK Karjaa Karjaa Nyby, Landsbro 64 CLSEUR/ PePAR/ CLVÄH/ SuRAK Mäntsälä Ojala Ojala 58 CLVÄH/ SuRAK

26 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma TOIMENPIDEOHJELMA Vedenottoalueet, joille suojauksia on tehty Uudenmaan tiepiirin alueella on nyt toteutettu suojauksia 60,7 km matkalla. Kaikki nämä suojaukset eivät kuitenkaan täytä vuonna 1998 asetettuja laadullisia tavoitteita. Jotta vanhojen suojauksien toimivuus tulisi tarkastelun alle, suojaukset jaettiin tierekisterin mukaan seuraavasti. Suojaustyypit 3, 7 ja 8. Suojaustyypit vastaavat tierekisterin luokkia: - 3 bentoniitti ja kuitukankaat - 7 bentoniittimatto ja muovi - 8 bentoniittimaa ja muovi. Tämän kaltaisten suojausten todettiin toimivan sekä liikenneonnettomuuksien että tiesuolan varalta. Kloridiseurantaa tulee näillä alueilla jatkaa. Tulevaisuudessa suojauksen toimivuutta on syytä arvioida uudelleen ja tarvittaessa suojausta on laajennettava ja/tai suolausta vähennettävä. Suojatuista kohteista Vihdin Nummelanharjun vedenottamot Luontola, Rataskorpi ja Niittylä on merkitty myös erityisen merkittäviksi suojauskohteiksi. Näillä alueilla suojukset eivät ole vielä kattavia, ja suojauksia tullaan tulevaisuudessa toteuttamaan lisää. Suojaustyypit 1, 2, 4, 5, ja 6. Suojaukset vastaavat tierekisterin seuraavia suojaustyyppejä: 1 Tieympäristö on suojattu rakenteellisesti, mutta tapaa ei ole selvitetty tai tapa, jolla ojanpohja on käsitelty ei ole mikään seuraavista 2 Tiivistetty maakerros 4 Minimissään 15 cm kerros bentoniitin ja maan sekoitusta 5 Paksu, minimissään 1 mm muovikalvo 6 Ohut muovi ja maatiiviste. Näiden suojausten toimivuus on tutkittava. Suojaukset täyttävät tarkoituksen todennäköisesti vain liikenneonnettomuuksien varalta. Toimivuus suolan osalta on arvioitava uudelleen. Taulukossa 5 on esitetty ne pohjavesialueet ja vedenottamot joiden alueelle suojauksia on tehty. Useimmissa tapauksissa suojauksia ei ole tehty koko pohjavesialueelle, vaan ainoastaan kriittisimmille tieosuuksille.

27 26 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko 5. Toteutuneet pohjavesisuojaukset vedenottamoiden läheisyydessä kunnittain järjestettynä. (SuRAK = suojauksen rakentaminen, PePAR = tien perusparannuksen tai rakentamisen yhteydessä tehdään pohjaveden suojaus, CLVÄH = suolauksen vähentäminen, CLSEUR = kloridipitoisuuden seuranta, 0 = ei toimenpiteitä, SuTehty = suojaus rakennettu, ForKOK = formiaattikokeilu) Kunta Pvtunnus PVNIMI TIEID Vedenottamon nimi Vo-alue riskiluku Toimenpideluokka Askola Hänninmäki Vahijärvi 83 SuTehty 3 Hanko Hanko Furunäs 93 SuTehty/ CLVÄH 3 Hanko Sandö-Grönvik Santalanranta 88 SuTehty/ CLVÄH 3 Hanko Isolähde Isolähde 86 SuTehty/ CLVÄH/ 3 CLSEUR Hanko Sandö-Grönvik Santala I 81 SuTehty/ CLVÄH 3 Hanko Hanko Hopearanta 79 SuTehty/ CLVÄH 3 Hanko Lappohja Lappohjan 3. vo 77 SuTehty/ CLVÄH 3 Hanko Sandö-Grönvik Broars I 76 SuTehty/ CLVÄH 3 Hanko Sandö-Grönvik Viskon alavo 76 SuTehty/ CLVÄH 3 Hanko Isolähde Lappohjan vo:t 76 SuTehty/ CLVÄH 3 Hanko Hanko Printal Oy 74 SuTehty/ CLVÄH 3 Hanko Sandö-Grönvik Viskon ylävo 73 SuTehty/ CLVÄH 3 Hyvinkää Noppo Noppo Järvenpää Myllylä 4108 Myllylä 79 CLSEUR 4 Karjalohja Pukkilanharju Kirkonkylä 64 SuTehty 3 Karjalohja Pukkilanharju Laivaranta 59 SuTehty 3 Karjalohja Pukkilanharju Pukkilanharju 59 SuTehty 3 Karjalohja Pukkilanharju Ruhmu 59 SuTehty 3 Karkkila Polari-Toivike Toivike Kirkkonummi Veikkola Veikkola 89 CLVÄH 3 Loviisa Panimonmäki 7019 Panimonmäki 93 PePAR/ SuRAK 6 Mäntsälä Ojala Ojala 58 CLVÄH 4 Nurmijärvi Valkoja 3106 Valkoja 97 CLSEUR 2 Nurmijärvi Valkoja 3106 Kaninlähde 85 CLSEUR 2 Nurmijärvi Valkoja 3106 Savikko 85 CLSEUR 2 Nurmijärvi Rajamäki Mars (ALKO III) 82 CLVÄH 6 Nurmijärvi Valkoja Pellonperä 80 CLSEUR 2 Nurmijärvi Teilinummi Teilinnummi 75 SuTehty 3 Nurmijärvi Rajamäki Sörkkä 69 CLVÄH 6 Nurmijärvi Rajamäki Tehdas (ALKO I) 69 CLVÄH 6 Nurmijärvi Kiljava Röykkä 68 SuTehty 3 Pernaja Uvbergen 7016 Forsbygård 1 77 SuTehty 7 Pernaja Pernajan kk Hagaböle 72 SuTehty/ CLSEUR 3 Pernaja Lägermalm 7017 Sarvilahden tutkittu Pohja Ekerö Ekerö 85 SuRAK/ CLVÄH/ 6 CLSEUR Porvoo Böle 7011 Böle 77 SuTehty/ CLSEUR 3 Sipoo Forsbacka Forsbacka Sipoo Pohjois Björkbacka Paippinen Sipoo Kalkstrand Nord Kalk Oy Suojaus 1-8

28 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma POHJAVESISUOJAUSTEN TOIMENPIDEOHJELMA RISKIPISTEITTÄIN 27 Kunta Pvtunnus PVNIMI TIEID Vedenottamon nimi Vo-alue riskiluku Toimenpideluokka Tuusula Mätäkivi Fira 92 SuTehty 3 Tuusula Mätäkivi Kuninkaanlähde 92 SuTehty 3 Tuusula Mätäkivi Lemminkäinen 92 SuTehty 3 Tuusula Hyrylä Koskenmäki 89 SuTehty 3 Tuusula Rusutjärvi Rusutjärvi 88 PePAR/ SuTehty/ 3 CLVÄH Tuusula Hyrylä Amer SuTehty 3 Tuusula Hyrylä Kukkatalo 64 SuTehty 3 Vihti Nummelanharju Rataskorpi 90 PePAR/ SuTehty/ 3 CLVÄH Vihti Nummelanharju Luontola 90 SuTehty/ CLVÄH/ CLSEUR 3 Vihti Isolähde Isolähde 82 PePAR/ CLVÄH 1 Vihti Nummelanharju Luontola 80 SuTehty/ CLVÄH/ 3 CLSEUR Vihti Nummelanharju Niittylä 79 PePAR/ SuTehty/ CLVÄH/ CLSEUR 3 Vihti Lautoja Lautoja 69 CLVÄH 1 Suojaus POHJAVESISUOJAUSTEN TOIMENPIDEOHJELMA RISKIPISTEITTÄIN 7.1 Toimenpidesuositukset vedenottoalueille, joiden riskipisteet ovat yli Suojaus toteutettava erillishankkeena / Pohjavesisuojauksien hankekori Hankekorin kohteille tyypillistä on nouseva kloridipitoisuus ja suuret vaarallisten aineiden kuljetusmäärät. Vedenottamoiden valuma-alueelle ei ole tehty luiskasuojauksia tai suojaus on todettu toimimattomaksi tai riittämättömäksi. Kloridin pääasiallinen lähde on tiesuolaus. Lisäksi vedenottamoa on vaikea korvata. Hankekorissa on mukana osa erityisen merkittävistä suojauskohteista, joten osalla hankekorin kohteista riskipisteet ovat vielä suhteellisen matalia. Kiireellisimpiä suojaukset ovat kuitenkin kohteille, joiden riskipisteet ylittävät 75 pisteen rajan. Taulukossa 6 on esitetty ne vedenottamo-tie -parit, joille suojaus tulisi toteuttaa. Tiestölle tulevia perusparannushankkeita ei ole toistaiseksi näille kohteille tiedossa, joten suojaukset ehdotetaan toteutettavaksi erillishankkeina. Ennen suojauksen toteuttamista tiealueille ehdotetaan muita toimenpiteitä pohjaveden suojelemiseksi. Ehdotetut toimenpiteet on myös esitetty taulukossa sarakkeessa toimenpideluokka. Esitetyistä kohteista Vantaan Fazerilan pohjavesialueella sijaitseville tieosuuksille on tehty suunnitelmat kaliumformiaatin käytöstä tiesuolan ohella liukkaudentorjunnassa. Kokeilun päätteeksi tieosuuksille tullaan rakentamaan pohjavesisuojaukset.