LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 22/2006 Viestintä. Mobiilipalvelumarkkinat Suomessa 2005

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 22/2006 Viestintä Mobiilipalvelumarkkinat Suomessa 2005 Helsinki, 2006

2 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Prisma Research Oy Kalle Snellman Julkaisun laji Tutkimus Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Mobiilipalvelumarkkinat Suomessa 2005 Tiivistelmä Tutkimus käsittelee matkapuhelinverkoissa välitettäviä yksityisviestintä-, sisältö- ja datapalveluja, joista käytetään raportissa yhteisnimitystä mobiilipalvelu. Suomen mobiilipalvelumarkkinoita tarkastellaan vuosina yksityisviestintä-, sisältö- ja datapalvelumarkkinoihin jaettuna. Lisäksi tutkimuksessa esitetään arvio lisämaksullisten puhelinpalvelumarkkinoiden arvosta ja kehityksestä. Tutkimuksessa arvioidaan myös matkapuhelinten levinneisyyttä eri teknologioihin jaoteltuna vuosina Lopuksi tarkastellaan Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Saksan, Ison-Britannian ja Italian tekstiviestimarkkinoiden kokoa sekä matkapuhelinliittymien keskimääräistä kuukausilaskutusta puhe- ja mobiilipalveluihin jaoteltuna. Mobiilipalvelumarkkinoiden kokonaisarvo nousi 284 miljoonaan euroon vuonna 2005, mikä oli 18 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kaikki tässä tutkimuksessa tarkasteltavat palvelualueet, yksityisviestintä, sisältöpalvelut ja datapalvelut, kasvoivat vuonna Edellisvuosien tapaan yksityisviestintä muodosti suurimman osan markkinoiden kokonaisarvosta. Sisältö- ja datapalvelut muodostivat yhteensä noin 36 prosenttia markkinoiden kokonaisarvosta. Uusilla ominaisuuksilla varustettujen matkapuhelinten levinneisyyden kasvu on perusedellytys uusien mobiilipalveluiden käytön kasvulle. Viestintämarkkinalain muutoksen ansiosta operaattorit voivat tarjota 3G-puhelimen ja siihen kytkettävän palvelupaketin yhdessä huhtikuusta 2006 lähtien. Tutkimuksen en mukaan 3G-puhelinten levinneisyys kasvaa merkittävästi vuosina 2006 ja Lähetettyjen tekstiviestien lukumäärä liittymää kohden vaihtelee maittain. Esimerkiksi Tanskassa lähetettiin keskimäärin jopa 149 tekstiviestiä jokaisesta liittymästä kuukaudessa vuonna Toisaalta Ruotsissa lähetetään keskimäärin vain 20 tekstiviestiä jokaisesta liittymästä kuukaudessa. Suomi sijoittuu tässä seitsemän maan vertailussa neljänneksi 44:llä kuukaudessa lähetetyllä tekstiviestillä. Avainsanat (asiasanat) WAP, GPRS, GSM, UMTS, langaton viestintä, matkaviestimet, matkaviestinverkot, telemarkkinat, teleoperaattorit Muut tiedot Yhteyshenkilö/LVM Mikael Åkermarck Sarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 22/2006 ISSN (painotuote) (verkkojulkaisu) ISBN (painotuote) (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 72 Jakaja Edita Publishing Oy Kieli suomi Hinta 14 Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus julkinen

3 PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Prisma Research Oy Kalle Snellman Typ av publikation Undersökning Uppdragsgivare Kommunikationsministeriet Datum för tillsättandet av organet Publikation Mobiltjänstmarknaden i Finland 2005 Referat Denna undersökning omfattar tjänster som förmedlas via mobiltelefonnätet. Den finländska mobiltjänstmarknaden analyseras under perioden Mobiltjänsterna är uppdelade i privat kommunikation, innehållstjänster och datatjänster, vilka beskrivs i separata kapitel. Rapporten innehåller även en uppskattning av värdet på betalsamtal och dess utveckling. Vidare har man i rapporten lagt fram en uppskattning av mobiltelefonpenetrationen under åren fördelat enligt teknologi. Slutligen jämförs volymen på textmeddelandemarknaderna i Finland, Sverige, Norge, Danmark, Tyskland, Storbritannien och Italien och mobiloperatörernas genomsnittliga intäkt per kund och månad indelat i röstsamtal och andra tjänster. Den finska mobiltjänstmarknadens värde steg till 284 miljoner euro under 2005, vilket är 18 procent mer än föregående år. Samtliga tre tjänstkategorier; privat kommunikation, innehålls- och datatjänster växte under Privat kommunikation utgjorde den största kategorin liksom föregående år. Innehålls- och datatjänster utgjorde tillsammans cirka 36 procent av marknadens totalvärde. En grundläggande förutsättning för en växande användning av nya mobiltjänster är en ökning av mobiltelefoner med nya egenskaper. Till följd av en ändring i kommunikationsmarknadslagen kan operatörerna erbjuda 3G-telefoner bundna till abonnemang från och med april Penetrationen av 3G-telefoner väntas växa kraftigt under 2006 och Antalet avsända textmeddelanden per abonnemang varierar kraftigt mellan de länder som studerats i rapporten. I Danmark, till exempel, sändes i medeltal 149 textmeddelanden per abonnemang och månad under I Sverige däremot sändes i medeltal endast 20 textmeddelanden per abonnemang och månad. I Finland sändes 44 textmeddelanden i månaden per abonnemang, vilket betyder att Finland är på fjärde plats bland de sju länder som jämförts i denna rapport. Nyckelord WAP, GPRS, GSM, UMTS, datakommunikation, mobilkommunikationstjänster, mobiltelefoner, mobiltelefonnät, telebranschen, telekommunikationsnät, telemarknaden, trådlös kommunikation Övriga uppgifter Kontaktperson vid ministeriet är Mikael Åkermarck. Seriens namn och nummer Kommunikationsministeriets publikationer 22/2006 Sidoantal Språk 72 finska Distribution Edita Publishing Ab ISSN (trycksak) (nätpublikation) Pris 14 Förlag Kommunikationsministeriet ISBN (trycksak) (nätpublikation) Sekretessgrad offentlig

4 DESCRIPTION Date of publication 26 April 2006 Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) Prisma Research Oy Kalle Snellman Type of publication Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Mobile services market in Finland 2005 Abstract This report deals with mobile services provided in the Finnish mobile communications networks. The report analyses the Finnish mobile services market between the years 2000 and The mobile services are divided into person to person messaging, content services and data services, which are analysed in their own separate chapters. The market for premium voice services is also analysed. In addition, the development of mobile phone penetration is examined by mobile phone technology. Lastly, the study contains a comparison of the sizes of SMS markets in seven European countries: Finland, Sweden, Norway, Denmark, Germany, Great Britain and Italy, as well as average monthly mobile revenue, split into voice and non-voice services.. The total value of the Finnish mobile service market increased by 18 percent in 2005 to 284 million euros. The value of all service areas examined in this report (person to person messaging, content services, data services) grew in As in previous years, person to person communication was the largest category. The market value of content services and data services combined was 36 percent of the total market value. A fundamental precondition for the uptake of new mobile services is the growth of the installed base of mobile phones carrying new features. Following a change in the Finnish Communications Market Act operators can start offering bundled 3G mobile phones and subscriptions from the beginning of April It is predicted that the number of 3G phones will grow significantly in 2006 and There are significant differences in the use of SMS among the countries examined. For example, Danes sent approximately 149 text messages per month and subscription in Swedes, on the other hand, only sent 20 messages per subscption and month. Finland was on fourth place in the comparison between seven countries. Finnish mobile subscribers sent approximately 44 SMS per month and subscription. Keywords WAP, GPRS, GSM, UMTS Miscellaneous Contact person at the Ministry: Mr Mikael Åkermarck Serial name and number Publications of the Ministry of Transport and Communications 22/2006 Pages, total 72 Distributed by Edita Publishing Ltd Language Finnish ISSN (printed version) (electronic version) Price 14 ISBN (printed version) (electronic version) Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

5 Esipuhe Liikenne- ja viestintäministeriön vuosittain tehtävä tutkimus mobiilipalvelumarkkinoista Suomessa on valmistunut. Nyt käsillä oleva tutkimus on seitsemäs. Mielenkiintoista on havaita, että edellisvuosien tapaan yksityisviestintä muodosti suurimman osan markkinoiden kokonaisarvosta myös vuonna Vaikka lähetettyjen tekstiviestien lukumäärä liittymää kohden vaihtelee maittain, on se ilmiönä edelleen yksi tuottavimmista lisäarvopalveluista matkapuhelintoiminnassa. Tutkimuksen mukaan on ttavissa, että 3G-puhelinten levinneisyys kasvaa merkittävästi vuosina 2006 ja Tutkimus on laajentunut vuosien aikana. Alkujaan pelkästään tekstiviestimarkkinoita selvittänyt tutkimus on laajentunut tarkastelemaan koko mobiilipalvelumarkkinaa. Erityisesti sisältö- ja datapalveluissa on tapahtunut muutoksia, kuten käsillä oleva selvitys osoittaa. Tutkimuksen tekijänä on Kalle Snellman Prisma Research Oy:stä, jota haluan kiittää erinomaisesta työstä. Liikenne- ja viestintäministeriö ei ota vastuuta tässä selvityksessä esille tulleista johtopäätöksistä. Helsingissä huhtikuussa 2006 Mikael Åkermarck

6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YHTEENVETO ENGLISH SUMMARY JOHDANTO TUTKIMUKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ MATKAPUHELINLEVINNEISYYDEN KEHITYS SUOMESSA SUOMESSA MYYTIIN ENNÄTYSMÄÄRÄ MATKAPUHELIMIA VUONNA MATKAPUHELINLIITTYMIEN LEVINNEISYYS YHÄ KASVUSSA ERI TOIMINNOILLA VARUSTETTUJEN MATKAPUHELINTEN LEVINNEISYYDEN KEHITYS MOBIILIPALVELUIDEN KOKONAISMARKKINAT SUOMESSA HINTAKILPAILUSTA PALVELUKILPAILUUN MARKKINOIDEN ARVON KEHITYS TEKSTIVIESTIMARKKINAT YKSITYISVIESTINTÄPALVELUT TEKSTIVIESTIPOHJAINEN YKSITYISVIESTINTÄ MULTIMEDIAVIESTINTÄ MUITA YKSITYISVIESTINTÄPALVELUITA SISÄLTÖPALVELUT MARKKINAKEHITYS SISÄLTÖPALVELUMARKKINOIDEN ARVON KEHITYS LISÄMAKSULLISET PUHELINPALVELUT MARKKINOIDEN ARVO LANGATTOMAT DATAPALVELUT LANGATTOMIEN DATAPALVELUMARKKINOIDEN ARVO TEKSTIVIESTIMARKKINOIDEN KANSAINVÄLINEN VERTAILU USEISSA MAISSA ON ENEMMÄN LIITTYMIÄ KUIN ASUKKAITA TEKSTIVIESTILIIKENNE VUOSITTAISEN TEKSTIVIESTILIIKENTEEN MÄÄRÄ LIITTYMÄKOHTAINEN KUUKAUSILIIKEVAIHTO TUTKIMUKSEN HAASTATTELUT LIITE

7 TAULUKKO- JA KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Tutkimuksen sisältö...10 Kuvio 2. GSM-liittymien määrä ja levinneisyys Suomessa Kuvio 3. 3G-liittymien määrä Suomessa Kuvio 4. Värinäytöllisten GPRS-, WAP-, MMS-, ja Java-toiminnoilla varustettujen matkapuhelinten määrä Suomessa Kuvio 5. Sisäänrakennetulla kameralla varustettujen matkapuhelinten määrä Suomessa Kuvio 6. Älypuhelinten määrä Suomessa Kuvio 7. Tutkimuksessa käytetty jaottelu mobiilipalveluille...25 Kuvio 8. Mobiilipalvelumarkkinoiden arvo Suomessa (milj. euroa, ilman alv.)...28 Kuvio 9. Mobiilipalvelumarkkinoiden arvon jakaantuminen data- sisältö- ja yksityisviestintäpalveluihin Suomessa (milj. euroa, ilman alv.)...29 Taulukko 1. Mobiilipalvelumarkkinoiden kokonaisarvo Suomessa (milj. euroa, ilman alv.)...30 Kuvio 10. Tekstiviestiliikenne ja tekstiviestimarkkinoiden arvo Suomessa (sekä yksityisviestintä että sisältöpalvelut)...32 Taulukko 2. Tekstiviestiliikenteen kokonaismäärä ja -arvo Suomessa (sekä yksityisviestintä että sisältöpalvelut)...32 Taulukko 3. Tekstiviestiliikenne operaattoreittain Suomessa (milj. viestiä)...33 Kuvio 11. Tekstiviestipohjaisen yksityisviestintä- sekä multimedia-viestintämarkkinoiden arvo Suomessa (milj. euroa, ilman alv.)...34 Kuvio 12. Tekstiviestipohjaisen yksityisviestiliikenteen määrän ja -arvon kehitys Suomessa (milj. kpl, arvot ilman alv.)...36 Taulukko 4. Tekstiviestipohjaisen yksityisviestiliikenteen määrän ja arvon kehitys Suomessa (arvot ilman alv.)...36 Kuvio 13. Multimediaviestiliikenteen määrän ja arvon kehitys Suomessa (milj. kpl, arvot ilman alv.)...37 Taulukko 5. Multimediaviestiliikenteen määrän ja arvon kehitys Suomessa (arvot ilman alv.)...38 Kuvio 14. Sisältöpalvelumarkkinoiden arvon kehitys Suomessa (milj. EUR)...45 Kuvio 15. Sisältöpalvelumarkkinoiden arvon jakaantuminen palveluittain (milj. euroa)...46 Kuvio 16. Lisämaksullisten puhelinpalvelumarkkinoiden arvon kehitys Suomessa (milj. euroa, ilman alv.)...48 Taulukko 6. Yhteenveto datapalveluista...50 Kuvio 17. Langattomien datapalvelumarkkinoiden arvon kehitys Suomessa (milj. euroa, ilman alv.)...51 Taulukko 7. Langattomien datapalvelumarkkinoiden arvon kehitys Suomessa (milj. euroa, ilman alv.)...52 Kuvio 18. GSM-matkapuhelinliittymien määrä ja liittymälevinneisyys eri maissa vuonna Taulukko 8. GSM-liittymien määrä ja liittymätiheys maittain vuosina Kuvio 19. Kuukausittain lähetettyjen tekstiviestien keskimääräinen lukumäärä GSM-liittymää kohden maittain vuosina Taulukko 9. Kuukausittain lähetettyjen tekstiviestien keskimääräinen lukumäärä GSM-liittymää kohden maittain vuosina

8 Kuvio 20. Tekstiviestiliikenne maittain vuosina (miljardia kappaletta)...57 Taulukko 10. Tekstiviestiliikenne maittain vuosina (milj. kpl)...58 Kuvio 21. Kuukausittainen liittymäkohtainen liikevaihto vuonna 2005 (euroa)...59 Kuvio 22. Kuukausittaisen liittymäkohtaisen liikevaihdon kehitys vuosina (euroa)

9 1 Yhteenveto Tutkimus käsittelee matkapuhelinverkoissa välitettäviä yksityisviestintä-, sisältö- ja datapalveluja, joista käytetään raportissa yhteisnimitystä mobiilipalvelu. Suomen mobiilipalvelumarkkinoita tarkastellaan vuosina yksityisviestintä-, sisältöja datapalvelumarkkinoihin jaettuna. Lisäksi tutkimuksessa esitetään arvio lisämaksullisten puhelinpalvelumarkkinoiden arvosta ja kehityksestä. Tutkimuksessa arvioidaan myös matkapuhelinten levinneisyyttä eri teknologioihin jaoteltuna vuosina Lopuksi tarkastellaan Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Saksan, Ison- Britannian ja Italian tekstiviestimarkkinoiden kokoa sekä matkapuhelinliittymien keskimääräistä kuukausilaskutusta puhe- ja mobiilipalveluihin jaoteltuna. Mobiilipalvelumarkkinoiden arvo kasvoi 18 % vuonna 2005 Mobiilipalvelumarkkinoiden kokonaisarvo nousi 284 miljoonaan euroon vuonna 2005, mikä oli 18 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kaikki tässä tutkimuksessa tarkasteltavat palvelualueet; yksityisviestintä, sisältöpalvelut ja datapalvelut, kasvoivat vuonna Edellisvuosien tapaan yksityisviestintä muodosti suurimman osan markkinoiden kokonaisarvosta. Sisältö- ja datapalvelut muodostivat yhteensä noin 36 prosenttia markkinoiden kokonaisarvosta. Edellisvuoden mukaisesti kasvu oli voimakkainta datapalveluissa, jotka kasvoivat noin 43 prosenttia noin 30 miljoonaan euroon vuonna Valtaosa datapalvelumarkkinoiden arvosta syntyi ns. pakettikytkentäisten datapalveluiden laskutuksesta. Sisältöpalvelumarkkinat kasvoivat noin 71 miljoonaan euroon, mikä oli 16 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Arvoltaan suurimpia yksittäisiä sisältöpalveluita olivat edellisten vuosien tapaan hakupalvelut, soittoäänet ja chatpalvelut. Yksityisviestintämarkkinoiden arvo kasvoi vuonna 2005, tekstiviestipohjaisten yksityisviestien keskihintojen laskusta huolimatta, viestiliikenteen voimakkaan kasvun ansiosta. Multimediaviestinnällä ei ollut merkittävää vaikutusta yksityisviestintämarkkinan arvoon vuonna 2005 ja markkinoiden arvo koostui lähes yksinomaan tekstiviestipohjaisesta yksityisviestinnästä. Yksityisviestintämarkkinoiden arvo oli 182 miljoonaa euroa, mikä oli noin 15 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Operaattoreiden odotetaan tuovan entistä enemmän esille mobiilipalveluiden käyttömahdollisuuksia markkinoinnissaan vuosina Vuosina matkapuhelinoperaattoreiden keskinäinen kilpailu keskittyi puheluiden ja tekstiviestien hinnoitteluun. Uusia asiakkaita pyrittiin houkuttelemaan lähinnä halvoilla puheluhinnoilla, mikä johti hintojen voimakkaaseen laskuun erityisesti puheluissa. Jatkossa operaattoreiden odotetaan pyrkivän tuomaan aikaisempaa enemmän esille mobiilipalveluiden tarjontaa ja ottavan erilaiset mobiilipalvelut kilpailukeinokseen uusien asiakkaiden hankinnassa sekä vanhojen asiakkaiden säilyttämisessä. Prisma Researchin arvion mukaan lisämaksullisten puhelinpalvelumarkkinoiden kokonaisarvo oli noin 130 miljoonaa euroa vuonna Suurimpia yksittäisiä palvelualueita olivat numeropalvelut ja taksitilaukset, joiden yhteenlaskettu osuus 5

10 kokonaisliikevaihdosta oli noin kaksi kolmasosaa. Loput markkinoiden liikevaihdosta syntyi lukuisten eri toimijoiden kautta. Kytkykaupan odotetaan kasvattavan 3G-liittymälevinneisyyttä Viestintämarkkinalain muutoksen ansiosta operaattorit voivat tarjota 3G-puhelimen ja siihen kytkettävän palvelupaketin yhdessä huhtikuusta 2006 lähtien. Lakimuutoksen tavoitteena on vauhdittaa uuden teknologian käyttöönottoa Suomessa. 3G-liittymien levinneisyysmäärät ovat olleet suhteellisen pieniä vuosina 2004 ja Gpuhelinten myyntiä on hidastanut niiden suhteellisen korkea hinta sekä pieni valikoima vuosina 2004 ja Ennusteen mukaan liittymien määrä nousee noin kappaleeseen vuoden 2006 loppuun mennessä. Ennusteen taustalla on oletus matkapuhelinoperaattoreiden merkittävästä aktiivisuudesta 3G-kytkyliittymien myynnissä ja markkinoinnissa. Lisäksi 3G-puhelinten valikoima on kasvussa ja niitä alkaa löytyä myös keskihintaisten puhelinten joukosta. Kytkykauppaliittymien myynnin odotetaan alkavan huhtikuussa Kytkykauppaliittymien myynnin taan jatkuvan vuonna 2007 ja 3G-liittymien määrän nousevan lähes liittymään vuoden 2007 loppuun mennessä. Vuoden 2005 aikana värinäytöllisten matkapuhelinten määrä kasvoi noin kappaleella ja niitä oli noin 2,5 miljoonaa vuoden 2005 lopussa. Värinäytöllisiä puhelimia oli vajaa puolet koko matkapuhelinliittymäkannasta vuoden 2005 lopussa. Kamerapuhelinten määrä oli vuoden 2005 lopussa noin 1,2 miljoonaa, mikä vastaa noin puolta värinäytöllisten puhelinten kokonaismäärästä. Kamerapuhelinten osuus kaikista matkapuhelinliittymistä oli noin 23 prosenttia samana ajankohtana. Älypuhelimia oli vuoden 2005 lopussa runsaat , mikä vastaa noin kuutta prosenttia kaikista matkapuhelinliittymistä. Tanskalaiset ahkerimpia tekstiviestittäjiä Lähetettyjen tekstiviestien lukumäärä liittymää kohden vaihtelee maittain. Esimerkiksi Tanskassa lähetettiin keskimäärin jopa noin 149 tekstiviestiä jokaisesta liittymästä kuukaudessa vuonna Toisaalta Ruotsissa lähetetään keskimäärin vain noin 20 tekstiviestiä jokaisesta liittymästä kuukaudessa. Suomi sijoittuu tässä seitsemän maan vertailussa neljänneksi 44 kuukaudessa lähetetyllä tekstiviestillä. 6

11 2 English summary This report deals with mobile services provided in the Finnish mobile communications networks. The report analyses the Finnish mobile services market between the years 2000 and The mobile services are divided into person to person messaging, content services and data services, which are analysed in their own separate chapters. The market for premium voice services is also analysed. In addition, the development of mobile phone penetration is examined by mobile phone technology. Lastly, the study contains a comparison of the sizes of SMS markets in seven European countries: Finland, Sweden, Norway, Denmark, Germany, Great Britain and Italy as well as average monthly mobile revenue, split into voice and non-voice services. Mobile service market value grew by 18% in 2005 The total value of the Finnish mobile service market increased by 18 percent in 2005 to 284 million euros. The value of all service areas examined in this report (person to person messaging, content services, data services) grew in As in previous years, person to person messaging was the largest category. The market value of content services and data services combined was 36 percent of the total market value. Similarily to the previous year, mobile data services showed the strongest growth of the service categories in The market value grew 43% to 30 million euros. A majority of the revenue was generated by packet switched data services. The value of the content service market was 71 million euros in 2005, which is an increase of 16% over As in previous years, directory services, ringtones and chat services were among the largest services measured by revenue in The person to person messaging market grew despite the declining average prices per message. The volume growth outpaced the speed of average price decline in Multimedia messaging did not have a major impact on the total market value and a vast majority of the market value consisted of SMS based person to person messaging. The total value of the person to person messaging market was 182 million euros in 2005, representing a 15% increase over Finnish operators are expected to start emphasising mobile services in their marketing in In the years the focus of the competition between mobile operators was on call and SMS pricing. Cheap call prices was their preferred means of attracting new customers, and this lead to a sharp fall in call prices. In future, operators are expected to focus more on advertising their mobile services and using their mobile services as a way of gaining new customers and retaining the old ones. Market value for premium voice services was approximately 130 million euros in Directory services and taxi orders were the largest premium voice services. These two services represented approximately two thirds of the total premium voice service market. The rest of the market value was generated by a number of other services. 7

12 Mobile phone bundling is expected to increase 3G subscription penetration Following a change in the Finnish Communications Market Act operators can start offering bundled 3G mobile phones and subscriptions from the beginning of April The purpose of this change is to alleviate the spread of new technologies that will support the information society. The penetration of 3G subscriptions has been quite low in 2004 and The spread of 3G phones has been hampered by their relatively high price and a limited range. According to the forecast, the number of 3G subscriptions will grow up to 300,000 by the end of The sale of subscription bundles is expected to begin in April It is expected to continue in 2007 and the number of 3G subscriptions is expected to rise to 600,000 by the end of The installed base of colour display handsets grew up to 2.5 million units by the end of 2005, representing almost a half of the total mobile phone subscriptions in Finland. The penetration of mobile phones with integrated camera grew by 700,000 units to 2,5 million units at the end of This amount is equivalent to 23% of all mobile phone subscriptions in Finland. At the same time the installed base of smart phones was over units, representing a 6% penetration of all subscriptions. Danes sent almost 150 messages per month There are significant differences in the use of SMS among the countries examined. For example, Danes sent approximately 149 text messages per month and subscription in Swedes, on the other hand, only sent 20 messages per subscption and month. Finland was on fourth place in the comparison between seven countries. Finnish mobile subscribers sent approximately 44 SMS per month and subscription. 8

13 3 Johdanto Tutkimus käsittelee matkapuhelinverkoissa välitettäviä yksityisviestintä-, sisältö- ja datapalveluja, joista käytetään raportissa yhteisnimitystä mobiilipalvelu. Suomen mobiilipalvelumarkkinoita tarkastellaan vuosina yksityisviestintä-, sisältöja datapalvelumarkkinoihin jaettuna. Lisäksi tutkimuksessa esitetään arvio lisämaksullisten puhelinpalvelumarkkinoiden arvosta ja kehityksestä. Tutkimuksessa arvioidaan myös matkapuhelinten levinneisyyttä eri teknologioihin jaoteltuna vuosina Lopuksi tarkastellaan Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Saksan, Ison- Britannian ja Italian tekstiviestimarkkinoiden kokoa sekä matkapuhelinliittymien keskimääräistä kuukausilaskutusta puhe- ja mobiilipalveluihin jaoteltuna. Mobiilipalvelut ovat olleet yleisen mielenkiinnon kohteena viime vuosina. Matkapuhelinverkkojen ja matkapuhelinten kehitys on mahdollistanut uusia palveluita ja luonut uusia liiketoimintamahdollisuuksia jatkuvasti. Viimeisten kymmenen vuoden aikana ovat syntyneet uudet markkinat, joilla toimii operaattoreiden lisäksi satoja yrityksiä ja muita yhteisöjä. Toisaalta teknologisen kehityksen nopeus on ollut jopa hämmentävää niin matkapuhelinkäyttäjien kuin palveluiden toteuttajien kannalta. Kehityksen tuoma mahdollisuuksien kirjo on ollut myös liiketoimintamahdollisuuksien arvioinnin näkökulmasta haaste. Operaattorit ja muut alan toimijat ovat sekä yli- että aliarvioineet mobiilipalveluiden mahdollisuuksia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi tekstiviestipohjaisen yksityisviestinnän kasvupotentiaali aliarvioitiin yleisesti 1990-luvun alussa, mutta toisaalta ensimmäisten mustavalkoisten WAP-palveluiden mahdollisuudet yliarvioitiin vuosina 1999 ja Liikenne- ja viestintäministeriö on vuosittain julkaissut matkapuhelimissa käytettäviä lisäarvopalveluita käsitteleviä tutkimuksia vuodesta 2000 lähtien. Ensimmäiset tutkimukset keskittyivät tekstiviestimarkkinoiden analysointiin, mutta viime vuosina ilmestyneissä tutkimuksissa näkökulmaa on laajennettu muihin mobiilipalveluihin teknologisen kehityksen mahdollistaessa uusia palveluja. 3.1 Tutkimuksen sisältö ja tavoitteet Tutkimuksen sisältö on kuvattu seuraavalla sivulla olevassa kuviossa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa mobiilipalvelumarkkinoiden koosta ja kehityksestä Suomessa. Matkapuhelinlevinneisyyttä on tarkasteltu uusien mobiilipalveluiden levinneisyyden kannalta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan tekstiviestimarkkinoita Suomen lisäksi kuudessa eurooppalaisessa maassa. 9

14 Kuvio 1. Tutkimuksen sisältö liittymälevinneisyys matkapuhelinlevinneisyys päätelaiteominaisuuksittain mobiilipalvelumarkkinat yksityisviestintä sisältöpalvelut datapalvelut lisämaksulliset puhelinpalvelut matkapuhelinliittymien ARPU Norja Ruotsi Britannia Tanska Saksa liittymälevinneisyys tekstiviestimarkkinat matkapuhelinliittymien ARPU Italia 3.2 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu sekä kirjoituspöytä- että haastattelututkimuksena. Merkittävimpiä lähteitä ovat tutkimusta varten helmi- ja maaliskuussa 2006 tehdyt operaattori-, palveluntarjoaja- sekä muut asiantuntijahaastattelut. Haastateltuja henkilöitä oli yhteensä 24. Haastattelut olivat keskimäärin noin 1,5 tunnin mittaisia teemahaastatteluja. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty hyväksi mm. operaattoreiden ja televiranomaisten julkaisemia tietoja mobiilipalvelumarkkinoista. Tutkimuksessa käytettyjä tietolähteitä: asiantuntijahaastattelut operaattoreiden ja muiden markkinoilla toimivien yritysten vuosikertomukset eri maiden televiranomaisten julkaisemat tilastot ja tutkimukset eri maiden tilastolaitosten julkaisemat tilastot ja tutkimukset 10

15 kansainvälisten järjestöjen (esim. GSM Association) ilmoittamat tiedot Prisma Researchin omat tutkimustiedot lehdistö ym. julkiset lähteet 3.3 Keskeisiä käsitteitä ja määritelmiä CSD (Circuit-Switched Data) on GSM-teknologiaan perustuva langaton piirikytkentäinen datapalvelu. CSD soveltuu kevyeen datasiirtoon. Palvelu tunnetaan myös GSM-datapuhelu -nimellä. Datapalveluilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa operaattoreiden tarjoamia langattomia tiedonsiirtopalveluita, jotka perustuvat eri verkkoteknologioihin. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavat datapalvelut ovat CSD, HSCSD, EDGE, GPRS, UMTS ja PWLAN. EDGE (Enhanced Data rates for Global Evolution) on GSM-teknologiaan perustuva langaton pakettikytkentäinen datapalvelu. EDGE:n avulla voidaan käyttää esim. WAP- ja multimedia-palveluita. GPRS (General Packet Radio Service) on GSM-teknologiaan perustuva langaton pakettikytkentäinen datapalvelu. GPRS:n avulla voidaan käyttää esim. WAP- ja multimedia-palveluita. HSCSD (High-Speed Circuit-Switched Data) on GSM-teknologiaan perustuva langaton piirikytkentäinen datapalvelu. HSCSD:n avulla voidaan käyttää esim. WAPpalveluita. Internet-puhelu tarkoittaa puheluyhteyden muodostamista datayhteyden avulla, jolloin puhelusta ei tyypillisesti makseta erikseen puhelukohtaisia lisämaksuja. Internet-puhelut voidaan myös yhdistää julkiseen puhelinverkkoon, jolloin puheluista maksetaan puhelumaksu. Java-teknologia on laitealustariippumaton ohjelmointiympäristö, joka tukee kaikenkokoisia järjestelmiä älykorteista supertietokoneisiin. Java toimii pohjana kehitettäessä älykkäitä verkkopalveluita ja sitä tukeviin matkaviestimiin on helppo kehittää uusia palveluja ja lisäominaisuuksia. Kuvaviestillä (tunnetaan myös nimellä multimediaviesti tai MMS-viesti) tarkoitetaan henkilöiden välistä viestiä, joka voi sisältää tekstin lisäksi (tai sijasta) ääntä, kuvaa ja videotiedostoja. M2M (Machine to Machine) tarkoittaa laitteiden välistä kommunikaatiota. M2Mteknologia muodostuu telematiikasta ja telemetriasta, jolloin telematiikka on laitteiden etähallintaa ja telemetria taas laitteista saatavan tiedon keräämistä ja seurantaa. Matkapuhelinnumeron siirrettävyydellä tarkoitetaan sitä, että matkapuhelimen käyttäjä voi säilyttää entisen numeronsa vaihtaessaan matkapuhelinoperaattoria. Matkaviestintä on ajasta ja paikasta riippumatonta, mobiilin päätelaitteen välityksellä, yleisesti käytössä olevan verkon (esim. GSM) kautta tapahtuvaa viestintää. 11

16 MMS-viesti (tunnetaan myös nimellä multimedia- tai kuvaviesti) tarkoitetaan henkilöiden välistä viestiä, joka voi sisältää tekstin lisäksi (tai sijasta) ääntä, kuvaa ja videotiedostoja. Mobiilipalveluilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa matkaviestinverkoissa tarjottavia yksityisviestintä-, sisältö- ja datapalveluita. Multimediaviestillä (tunnetaan myös nimellä kuvaviesti tai MMS-viesti) tarkoitetaan henkilöiden välistä viestiä, joka voi sisältää tekstin lisäksi (tai sijasta) ääntä, kuvaa ja videotiedostoja. Operaattorit ovat telekommunikaatiopalveluja tarjoavia yrityksiä. Operaattoreita on kahta tyyppiä: palvelu- ja verkko-operaattoreita. (katso: palveluoperaattori ja verkkooperaattori) Palveluntarjoaja on operaattorin kautta tilattavan palvelun tarjoava yritys tai muu yhteisö. Palveluntarjoaja huolehtii palvelun toteuttamisesta joko kehittämällä sen itse tai kehittämällä sen ulkopuolisella. Palvelun sisältö voi koostua yhden tai useamman sisällöntuottajan aineistosta. Palveluntuottaja on sopimussuhteessa palvelua välittävän operaattorin kanssa. Useimmissa tapauksissa palveluntuottaja toimii palvelun ideoijana, rahoittajana ja toiminnan taloudellisen vastuun kantajana. Palveluntarjoaja vastaa myös sisällön oikeellisuudesta ja ylläpidosta. Tietoverkkoon liittyvällä palvelulla täytyy olla oikeustoimikelpoinen palveluntarjoaja. Lisäksi palveluntarjoaja vastaa siitä, että palvelu on lakien ja hyvien tapojen mukainen. Palveluoperaattori ei omista omaa verkkoa vaan vuokraa kapasiteettia verkkooperaattorilta. Palveluoperaattorilla on asiakassuhde telepalveluiden käyttäjiin. Palveluoperaattorit tarjoavat mm. matkapuhelinliittymiä asiakkaille ja toimivat palveluiden laskuttajina. Sisällöntuottaja eli tiedontuottaja vastaa palveluna tarjottavan tietosisällön luomisesta tai kehittämisestä. Osalle sisällöntuottajista, esimerkiksi media-alan yrityksille, sisällöntuotanto on yrityksen varsinaista liiketoimintaa. Osa tekstiviestipalveluiden sisällöistä syntyy muun toiminnan ohella. Tällaisia ovat esimerkiksi viranomaistoiminnan yhteydessä syntyvät tiedot. Sisällöntuottaja voi olla myös yksityinen henkilö. Kaikissa palveluissa erillistä sisällöntuottajaa ei tarvita, koska sisältö syntyy palvelua käytettäessä. Sisällöntuottaja omistaa yleensä palvelussa käytetyn aineiston tekijänoikeudet. Sisältöpalvelulla tarkoitetaan matkapuhelinverkoissa tarjottavaa palveluntarjoajan tuottamaa palvelua. Palvelu voi olla lisämaksullinen tai maksuton. Lisämaksullisista palveluista palvelun tilaaja maksaa sisällöstä palveluntarjoajalle joko suoraan tai operaattorin kautta. SMS (Short Message Service) tarkoittaa samaa kuin tekstiviesti. (Katso tekstiviestin selitys) Tekstiviestiliikenne kuvaa matkapuhelinverkoissa lähetettyjen laskutettavien tekstiviestien (yksityis- ja sisältöpalveluviestien yhteenlaskettua) määrää. Tekstiviestipohjaisissa sisältöpalveluissa laskentaperusteena on palvelutapahtuma. 12

17 Esimerkiksi soittoäänen tilaus on laskettu yhdeksi palvelutapahtumaksi, vaikka sen tilaus generoisi vastausviesteineen useamman kuin yhden tekstiviestin. Luvut eivät sisällä ilmaisia tekstiviestejä, kuten esim. matkapuhelimen vastauspalveluun liittyviä operaattorin lähettämiä muistutusviestejä. Sen sijaan operaattoreiden erityiskampanjoihin liittyvät ilmaistekstiviestit sisältyvät lukuihin. Tekstiviestillä tarkoitetaan lyhytsanomapohjaista viestinlähetystä GSM-verkossa. Yhden tekstiviestin pituus on korkeintaan 160 merkkiä (kirjainta/välilyöntiä/välimerkkiä) ja se voi sisältää myös muuta kuin tekstiä, esim. logon tai soittoäänen. Tekstiviesti kulkee aina operaattorin tekstiviestikeskuksen kautta lähetettäessä tai vastaanotettaessa sitä GSM-puhelimella. Tekstiviestiä käytetään tässä tutkimuksessa yleiskäsitteenä, joka kattaa sekä yksityisviestit että tekstiviestipohjaiset sisältöpalvelut. Tekstiviestiä kutsutaan myös nimellä lyhytsanomapalvelu. Englanniksi tekstiviesti tunnetaan nimellä Short Message Service (SMS). Tekstiviestimarkkinoiden arvo koostuu yksityisviestintään ja sisältöpalveluihin käytetyistä euromääristä. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty tekstiviestipalveluiden taustalla olevien ohjelmistojen, laitteiden sekä päätelaitteiden markkinoiden arvot. Lisäksi sisältöpalveluiden osalta markkinoiden arvoon ei sisälly tekstiviestien välityksellä ostettujen hyödykkeiden, kuten suklaalevyjen tai raitiovaunulippujen arvoja. Näistä palveluista luvut sisältävät kuitenkin tekstiviestiliikenteen kustannuksen. UMTS (Universal Mobile Telecommunications System) on kolmannen sukupolven laajakaistatekniikkaan perustuva matkaviestinstandardi. Tämä standardi kattaa sekä radiotekniset että runkoverkkotekniset määrittelyt ja sen kehityksestä vastaa globaali yhteistyöfoorumi nimeltään 3GPP. Tässä tutkimuksessa UMTS:lla tarkoitetaan myös kolmannen sukupolven matkaviestinverkkoihin perustuvaa langatonta datapalvelua. WAP (Wireless Application Protocol) on avoin kansainvälinen standardiprotokolla langattomassa verkossa toimiville sovelluksille. WAP on tekninen rajapinta internetperuspalveluiden tarjoamiselle matkapuhelimien ja muiden langattomien laitteiden kautta. WCDMA (Wideband Code Division Multiple Access) on UMTS-standardissa käytetty radioteknologia. Verkko-operaattori on yritys joka tarjoaa verkkopalveluja rakentamalla tai ylläpitämällä matkapuhelinverkkoja. Verkko-operaattorit omistavat GSM-verkot tukiasemineen ja infrastruktuureineen. Yksityisviestillä tarkoitetaan henkilöiden välistä tekstiviestitystä, joka voi sisältää tekstin lisäksi tai sijasta esim. kuvaviestejä. Yksityisviesti lähetetään ja vastaanotetaan yleensä GSM-puhelimella, mutta niitä voi lähettää myös internetistä. Yksityisviestejä voi lähettää myös useammalle kuin yhdelle henkilölle kerrallaan. Käytännössä useimmiten kyseessä on GSM-puhelimesta toiseen GSM-puhelimeen lähetettävä tekstiviesti Tekstissä esiintyvien yritysten nimiä DNA = DNA Finland Oy 13

18 Elisa = Elisa Oyj TeliaSonera = TeliaSonera Finland Oyj Saunalahti = Saunalahti Group Oyj 14

19 4 Matkapuhelinlevinneisyyden kehitys Suomessa Tässä luvussa on arvioitu matkapuhelinlevinneisyyden kehitystä mobiilipalveluiden käytön kannalta. Mobiilipalveluiden käytön kasvun perusedellytyksenä on, että käytössä olevissa matkapuhelimissa on mobiilipalveluiden käytön mahdollistavia toiminnallisuuksia. Matkapuhelinten ja mobiilipalveluiden nopean teknologisen kehityksen johdosta markkinoilla on vallinnut vuosia tilanne, jossa vain osalla käytössä olevista matkapuhelimista on pystynyt hyödyntämään kaikkia tarjolla olevia mobiilipalveluita. Useimmat tekstiviestipohjaiset mobiilipalvelut toimivat käytännössä kaikissa nykyisin käytössä olevissa matkapuhelinmalleissa, koska tekstiviestiominaisuus on ollut perusominaisuus kaikissa myynnissä olevissa puhelinmalleissa jo vuosia. Sen sijaan moniin uudempiin teknologioihin, kuten Javaan tai WAPiin perustuvien palveluiden käyttö vaatii sopivan päätelaitteen. Esimerkiksi jo muutaman vuoden tarjottuja multimediaviestipalveluja voi käyttää vain osalla käytössä olevista matkapuhelimista. Palveluiden käytön yleistymisen historia osoittaa, että palveluiden käytön merkittävä kasvu edellyttää suhteellisen korkeaa palveluominaisuuden levinneisyyttä matkapuhelinkannasta. Esimerkiksi tekstiviestipohjainen yksityisviestintä alkoi yleistyä kun tekstiviestintään kykenevien matkapuhelimien levinneisyys oli noin prosenttia. Toisaalta eri palveluiden käytön kasvun vaatima laitelevinneisyys vaihtelee palvelun luonteen mukaan. Useiden yksityisviestintäpalveluiden, kuten esimerkiksi multimediaviestien käyttö vaatii ominaisuuden sekä viestin lähettävältä että vastaanottavalta puhelimelta. Sen sijaan useimpien sisältöpalveluiden käyttämiseen riittää, että palvelun tilaajalla on ominaisuudella varustettu puhelin. Siten yksityisviestintäpalveluiden käytön yleistyminen edellyttää tyypillisesti korkeampaa laitelevinneisyyttä kuin sisältöpalveluiden. Laitelevinneisyyden lisäksi palveluiden käytön yleistyminen riippuu myös monista muista tekijöistä. Eräs näistä on palveluasetusten käyttöönotto. Esimerkiksi WAPpalveluita ei voi käyttää ilman että matkapuhelimessa on otettu käyttöön tarvittavat asetukset. Monien arvioiden mukaan palveluiden käyttöönottoa on hidastanut asetusten puuttuminen. Operaattorit ovatkin aktiivisesti pyrkineet helpottamaan asetusten käyttöönottoa. Viestintämarkkinalain muutoksen ansiosta operaattorit voivat tarjota 3G-puhelimen ja siihen kytkettävän liittymän yhdessä huhtikuusta 2006 alkaen. Tämän johdosta operaattorit voivat esiasentaa ja aktivoida tarvittavat palveluasetukset matkapuhelimeen palveluiden sujuvan käytön varmistamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi operaattorin tarjoamat WAP- ja multimediapalvelut toimivat puhelimessa ilman erillisiä toimenpiteitä. Lisäksi tarjolla olevat 3G-puhelimet ovat ominaisuuksiltaan monipuolisia, jolloin niillä voi käyttää erilaisia palveluita. Toisaalta operaattorit ovat jo vuoden 2005 aikana tarjonneet matkapuhelimia, joissa on palveluasetukset esiasennettuna ja aktivoituna. Aikaisempina vuosina suomalaisten operaattoreiden vaikutusmahdollisuudet palveluasetusten käyttöönottoon ovat olleet rajoittuneemmat kuin monien muiden 15

20 maiden operaattoreiden, koska kytkykaupan kiellon vuoksi operaattorikohtaisten asetusten aktivointi ei ole mahdollista ennen matkapuhelimen myyntiä. Toisaalta matkapuhelinvalmistajat ovat helpottaneet tilannetta esiasentamalla myytäviin puhelimiin suurimpien operaattoreiden perusasetukset valmiiksi ennen puhelimien myyntiä. Asiakkaan tehtäväksi jää asetusten aktivointi. 4.1 Suomessa myytiin ennätysmäärä matkapuhelimia vuonna 2005 Matkapuhelimien sekä matkapuhelinliittymien kauppa oli vilkasta vuonna 2005, mihin vaikutti operaattoreiden välinen aktiivinen kilpailutilanne. Vuoden 2005 aikana vaihdettiin myös aikaisempaa useammin matkapuhelinoperaattoria. Matkapuhelinten siirtoja hoitavan Numpacin mukaan lähes 1,5 miljoonaa matkapuhelinnumeroa siirrettiin operaattoreiden välillä vuonna Edellisenä vuonna matkapuhelimen siirtoja oli noin 1,2 miljoonaa. Tämän lisäksi avattiin myös uusia liittymiä ilman numeronsiirtoa. Tarkkaa tietoa avattujen liittymien kokonaismäärästä ei ole kuitenkaan käytettävissä. Valtaosa vuonna 2005 myynnissä olleista matkapuhelinmalleista oli värinäyttöisiä malleja, jotka sisälsivät mm. MMS-, GPRS-, Java ja WAP-ominaisuudet. Lisäksi osa myynnissä olleista matkapuhelinmalleista oli perusmalleja, jotka eivät sisältäneet kyseisiä ominaisuuksia. Elektroniikan tukkukauppiaiden yhdistyksen keräämien tietojen mukaan matkapuhelinten jälleenmyyjille toimitettiin ennätysmäärä puhelimia myyntiin vuonna Yhdistyksen mukaan matkapuhelinkauppiaille toimitettiin lähes 1,8 miljoonaa matkapuhelinta vuonna Joidenkin näkemysten mukaan osa näistä puhelimista on saatettu viedä edelleen muihin maihin myytäviksi ja siten Suomen markkinoilla myytyjen puhelinten määrä olisi tätä ilmoitusta pienempi Vanha matkapuhelinkanta rajoittaa edistyksellisten palveluiden käyttöä Tutkimuksessa haastateltujen mukaan Suomessa myydään keskimääräistä enemmän halpoja perusmalleja ja kalliimpia kehittyneempiä malleja. Sen sijaan keskihintaisia matkapuhelinmalleja ostetaan suhteellisesti vähemmän kuin monessa muussa länsimaassa, joissa operaattorit myyvät matkapuhelimia kytkykauppamallilla. Lisäksi osa suomalaisista vaihtaa matkapuhelintaan harvoin, minkä johdosta Suomessa on paljon ominaisuuksiltaan rajoittuneita matkapuhelinmalleja. Suomen matkapuhelinverkoissa on yhä paljon puhelimia, jotka ovat tulleet markkinoille ennen vuotta Toisaalta älypuhelinten levinneisyys on Suomessa kohtalaisen korkea, koska osa matkapuhelinten käyttäjistä uusii puhelimiaan usein. Kehittyneemmät matkapuhelinominaisuudet eivät näytä ohjaavan suurimman osan matkapuhelimen ostajien päätöksiä, koska Suomessa ostetaan yhä suuri määrä matkapuhelimia joista nämä puuttuvat. Suomessa ostettiin vuonna 2005 yhä suuri määrä matkapuhelimia, joissa ei ollut värinäyttöä tai muita kehittyneitä ominaisuuksia, kuten kameraa tai WAP-ominaisuutta. Mobiilipalveluiden tarjoajien kannalta tämä on ongelma, koska vain osa matkapuhelinasiakkaista voi käyttää edistyksellisiä palveluita. Matkapuhelimen käyttäjälle ominaisuuksien puute saattaa olla yllätys. Palveluntarjoajien mukaan ominaisuuksiltaan rajoittuneilla matkapuhelimilla yritetään 16

21 ostaa paljon palveluita, joita niillä ei kuitenkaan voi vastaanottaa. Käytännössä tämä johtaa epäonnistuneeseen palvelun tilaamiseen. Palveluntarjoajat uskovat epäonnistuneiden palveluiden tilausten vähentävän mobiilipalveluiden käyttöä, koska pettyneet asiakkaat eivät mielellään tee uusia ostoyrityksiä. Osa näistä ongelmista johtuu myös tarvittavien palveluasetusten puuttumisesta sellaisista matkapuhelimista, joista tarvittavat ominaisuudet löytyvät. Palveluasetukset tulee ottaa käyttöön itse, mikäli operaattori ei ole niitä asentanut etukäteen. Kyse on suhteellisen helposta toimenpiteestä, koska operaattorit lähettävät yleensä uuteen päätelaitteeseen tekstiviestin, jonka hyväksymällä palveluasetukset toimivat. Tästä huolimatta useat matkapuhelimen omistajat eivät halua tai osaa ottaa asetuksia käyttöön. Osaan matkapuhelinliittymistä on tilattu palveluestoja, joilla on estetty erilaisten palveluiden käyttö. Esimerkiksi työnantaja tai alaikäisten vanhemmat saattavat tilata palveluestoja estääkseen muiden kuin puhe- ja tekstiviestipalveluiden käytön matkapuhelinliittymästä G-kytkykauppa mahdollistuu huhtikuussa 2006 Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan huhtikuusta 2006 alkaen kuluttajalle saa tarjota uuden tekniikan kännykkää matkapuhelinliittymän kylkiäisenä. Kytkykaupan salliminen ei koske GSM-puhelimia. Kytkykaupan sallimisen odotetaan vauhdittavan siirtymistä kolmannen sukupolven matkaviestintään ja uusien palveluiden kehittämistä. Laki on voimassa kolme vuotta. Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa tänä aikana kytkykaupan vaikutuksia ja harkitsee jatketaanko kytkykaupan sallimista. Kuluttajan oikeuksista huolehditaan liittymäsopimuksen ehtoja ja markkinointia koskevilla pykälillä. Kytkykaupan liittymäsopimuksen saa tehdä korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Erityistapauksissa kuluttaja voi vapautua sopimuksesta esimerkiksi vakavasta sairaudesta tai työttömyydestä johtuvien maksuvaikeuksien takia. Markkinoinnissa on selkeästi ilmoitettava kuluttajalle kytkykaupasta aiheutuvat kokonaiskustannukset. Tämä tutkimus valmistui ennen kytkykaupan toteutumista ja siten kytkykaupan merkityksestä voi tehdä vain ennakkoarvioita. Prisma Researchin arvion mukaan pääoperaattorit ovat valmistautuneet aloittamaan kytkykaupan keväällä 2006 ja kytkykauppa tulee lisäämään kolmannen sukupolven matkapuhelinten myyntiä Suomessa. 4.2 Matkapuhelinliittymien levinneisyys yhä kasvussa Matkapuhelinliittymien määrä ylitti asukasluvun Suomessa vuonna Matkapuhelinliittymien määrä oli noin 5,4 miljoonaa ja liittymälevinneisyys 103 % vuoden 2005 lopussa. Siten useilla henkilöillä on Suomessa useampi kuin yksi matkapuhelinliittymä. Tämä johtuu mm. siitä, että osalla matkapuhelinten käyttäjistä on työ- ja yksityiskäyttöä varten eri liittymät. Tämän johdosta aktiivisesti käytössä olevien liittymien ja samalla myös matkapuhelimien käyttäjien määrä on pienempi kuin matkapuhelinliittymien kokonaismäärä. Matkapuhelinkäyttäjien määrästä ei ole 17

22 olemassa kuitenkaan yhtä tarkkaa ja ajankohtaista tilastointia kuin matkapuhelinliittymien määrästä. Seuraavalla sivulla olevassa kuviossa on esitetty GSM-liittymien määrä ja levinneisyys Suomessa. Vuosien luvut perustuvat Tilastokeskuksen julkaisemiin lukuihin. Vuoden 2005 luvut perustuvat operaattoreiden ilmoittamiin lukuihin ja Prisma Researchin arvioihin. Vuosien 2006 ja 2007 luvut ovat Prisma Researchin ita. Kuvio 2. GSM-liittymien määrä ja levinneisyys Suomessa % 80 % 85 % 91 % 96 % 103 % 104 % 106 % Matkapuhelinliittymät Matkapuhelinliittymälevinneisyys 2007 Lähteet: Tilastokeskus, Liikenne- ja viestintäministeriö, Prisma Research, 2006 Matkapuhelinliittymälevinneisyyden odotetaan yhä kasvavan vuosina 2006 ja 2007, vaikka matkapuhelinkäyttäjien määrän ei odoteta merkittävästi kasvavan. Liittymien kokonaismäärän kasvuun vaikuttaa henkilöliittymien määrän kasvu sekä laitteiden välisten ns. M2M (machine to machine) -liittymien määrän kasvu. Esimerkiksi eräät sähköyhtiöt ovat parhaillaan asentamassa automaattisia matkapuhelinverkoissa toimivia sähkömittareita kotitalouksiin. Tällaisten liittymien määrän kasvu saattaa nostaa liittymien kokonaismäärää tulevina vuosina merkittävästi. M2M-liittymien määrä ei kuitenkaan sisälly tässä tutkimuksessa esitettyihin lukuihin. Lisäksi erilaisiin laitteissa käytettävien pelkästään datakäyttöön tarkoitettujen liittymien määrän uskotaan myös kasvavan. Toisaalta henkilökohtaisessa puhekäytössä olevien liittymien määrän ei uskota kasvavan enää merkittävästi G-liittymien levinneisyyden kehitys Alla on arvioitu 3G-liittymien määrän kehitystä Suomessa vuosina Ensimmäiset 3G-laitteet tulivat Suomessa myyntiin jo vuonna 2003, vaikka ensimmäiset 3G-verkot avattiin kaupalliseen käyttöön vasta vuoden 2004 syksyllä. 18

23 Prisma Researchin arvion mukaan Suomessa oli noin G-liittymää vuoden 2005 lopussa. Levinneisyyden kehitys vuosina 2006 ja 2007 riippuu merkittävästi operaattoreiden 3G-kytkykaupan toteutuksista. 3G-liittymien levinneisyys saattaa kasvaa merkittävästi mikäli operaattorit hinnoittelevat 3G-kytkyliittymät houkuttelevasti ja markkinoivat liittymiä aktiivisesti. Muita 3G-liittymien levinneisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. myynnissä olevan laitekannan uusiutuminen sekä uusien houkuttelevien palveluiden syntyminen. Laitevalmistajat ovat ilmoittaneet 3G-laitteiden osuuden kasvavan heidän myyntivalikoimistaan vuosien 2006 ja 2007 aikana. 3G-puhelinten levinneisyyden uskotaan kasvavan merkittävästi sekä kuluttajien että yrityskäyttäjien keskuudessa vuosina Ilman kytkykaupan mahdollisuutta 3G-puhelinten määrä olisi kasvanut hitaammin varsinkin kuluttajien keskuudessa, koska useimmat 3G-puhelimet ovat hinnaltaan suhteellisen korkeita. 3G-teknologia ei tule Prisma Researchin arvion mukaan olemaan määräävä tekijä uusien matkapuhelinten hankinnassa. Operaattorit tulevat todennäköisesti painottamaan erilaisia mobiilipalveluita, liittymän kuukausihintaa ja matkapuhelimen ominaisuuksia markkinoidessaan kytkykauppaliittymiään. 3G-teknologia jää markkinoinnissa todennäköisesti pienempään rooliin. Toisaalta 3G-verkkojen levinneisyysalue rajoittuu tässä vaiheessa lähinnä väestöltään suurimpiin taajama-alueisiin ja siten ei ole perusteltuakaan markkinoida valtakunnallisesti nimenomaan 3G-teknologiaa. Sinänsä 3G-verkon rajoittunut peittoalue ei kuitenkaan ole este mobiilipalveluiden käytön kannalta, koska vain harvat palvelut vaativat 3G-verkon siirtonopeutta. Merkittävämpää on se, että 3G-puhelimet ovat tyypillisesti monipuolisia muilta ominaisuuksiltaan. Nopeaa siirtonopeutta vaativia mobiilipalveluita ovat mm. videopalvelut, mahdolliset uudet musiikkipalvelut sekä internetin selaus kannettavaan tietokoneeseen liitettävän datakortin avulla. Useimmat muut mobiilipalvelut toimivat sujuvasti GPRS- ja EDGE-verkkojen siirtonopeuksilla. GPRS-verkot kattavat käytännössä koko Suomen ja niitä hieman suorituskykyisemmät EDGE-verkot useimmat taajama-alueet operaattorista riippuen. Palveluiden käyttäjä ei useimpien mobiilipalveluiden kohdalla huomaa eroa eri verkkopalveluiden välillä mobiilipalveluita käyttäessään. 3G-liittymälevinneisyys ei riipu yksinomaan matkapuhelinkannan uusiutumisesta, koska osa 3G-liittymistä on pelkästään datakäyttöön tarkoitettuja esim. kannettavaan tietokoneeseen liitettäviä verkkokortteja. Tällaisten käyttäjien osuus on kuitenkin pieni matkapuhelinten käyttäjiin verrattuna. Toisaalta 3G-verkkokortin käyttäjät siirtävät tyypillisesti suurempia datamääriä kuin keskimääräiset 3G-puhelinten käyttäjät. Tiedonsiirtoyhteyttä käytetään kannettavissa tietokoneissa mm. internetin selaamiseen, sähköpostiin sekä yhteytenä yrityksen omiin järjestelmiin. Alla olevassa kuviossa on esitetty arvio 3G-liittymien määrän kehityksestä Suomessa vuosina Vuosien 2004 ja 2005 tiedot kuvaavat toteutuneita vuosia ja vuodet 2006 ja 2007 Prisma Researchin ita. 3G-liittymien levinneisyysmäärät ovat olleet suhteellisen pieniä vuosina 2004 ja G-puhelinten myyntiä on hidastanut niiden suhteellisen korkea hinta sekä pieni valikoima vuosina 2004 ja Ennusteen mukaan liittymien määrä nousee noin kappaleeseen vuoden 2006 loppuun mennessä. Ennusteen taustalla on oletus matkapuhelinoperaattoreiden 19