Puolan maaraportti 2 (26) Juha Wilén. Sisällysluettelo

Transkriptio

1 Puola

2 Puolan maaraportti 2 (26) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 7 Myynti ja markkinointi... 8 Rahoitus ja takuut... 9 Talous Makrotalous BKT Työttömyys Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Kaivostoiminta ja louhinta Valmistusteollisuus Energia Rakentaminen... 22

3 Puolan maaraportti 3 (26) Palvelusektori Vähittäiskauppa Tukkukauppa Leasing Pankkitoiminta ja pörssi Tapakulttuuri Linkkejä... 26

4 Puolan maaraportti 4 (26) Maaprofiili Maa ja väestö Luonnonvarat: maailman rikkaimmat esiintymät korkealuokkaista kalkkia, paljon hyvää viljelymaata, kivihiiltä, ruskohiiltä, kuparia ja liitua, lisäksi sinkkiä, lyijyä, rikkiä, suolaa ja hopeaa Kokonaispinta-ala: neliökilometriä (käsittää maa-alan, sisävedet ja aluevedet) Maa-ala (ml. joet ja järvet): neliökilometriä Rajanaapurit: Saksa, Tšekin tasavalta, Slovakia, Ukraina, Valko-Venäjä, Venäjä, Liettua Aika: Keski-Euroopan aika (CET): UTC+1 talvisin, UTC+2 kesäisin (UTC = koordinoitu yleisaika) Asukasluku: 38,12 miljoonaa Suurimmat kaupungit: Varsova 1,708 milj., Lodz [wuutsch] , Krakova , Wroclaw , Poznan ja Gdansk asukasta vuoden 2008 puolivälissä Etniset ryhmät: puolalaiset 96,7 %, saksalaiset 0,4 %, ukrainalaiset 0,1 %, valkovenäläiset 0,1 %, muut 2,7 % vuoden 2002 väestölaskennan mukaan Virallinen kieli: puola Uskonnot: Roomalaiskatolilaisia 89,8 %, ortodokseja 1,3 %, protestantteja 0,3 % vuoden 2002 väestölaskennan mukaan Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 48, kaupungit: Varsova (22), Lodz (42), Krakova (129), Wroclaw (71), Poznan (61), Gdansk (58) Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800, 3G Sähköverkko: 230V / 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 27,1 % vuonna 2008 (ITU) Matkapuhelintiheys: 108,5 % vuonna 2008 (ITU) Internet-yhteyksiä 100 asukasta kohti: 10,5 vuonna 2008 (ITU) Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 43,9 vuonna 2008 (ITU) Tieverkosto: km päällystettyjä teitä vuonna 2006 (CIA) Rautatieverkosto: km vuonna Standardi (1,435 m) raideleveys kilometrillä. Näistä km sähköistetty. (CIA) Lentokenttiä: 125, joista 84:llä päällystetty kiitotie vuonna 2009 (CIA) Tärkeimmät satamat: Gdansk, Gdynia, Swinoujscie, Szczecin

5 Puolan maaraportti 5 (26) Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Rzeczpospolita Polska, Puolan tasavalta, Republic of Poland Valtion päämies: virkaatekevä presidentti Bronislaw Komorowski (Kansalaisfoorumi) Hallituspuolueet: Kansalaisfoorumi (Platforma Obywatelska, kannattaa taloudellista liberalismia) ja Puolan kansanpuolue (Polskie Stronnictwo Ludowe, maanviljelijöiden ja maaseudun asukkaiden puolue) Pääministeri: Donald Tusk, Kansalaisfoorumi Seuraavat vaalit: presidentinvaalit 2010 kesäkuussa (ensimmäinen kierros) ja heinäkuussa (toinen kierros), parlamenttivaalit 2011 syksyllä Alue- ja paikallishallinto: 16 maakuntaa, 314 piirikuntaa, 65 kaupunkia, joilla piirikunnan oikeudet sekä 2478 kuntaa vuoden 2008 alussa Merkittäviä vuosilukuja: 1918 Puola julistautui itsenäiseksi, 1939 Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Puolan, 1989 solidaarisuus-ammattiliitto laillistettiin, 1990 sosialismin sortumisen jälkeen ensimmäiset vapaat kunnallisvaalit, 1991 ensimmäiset vapaat parlamenttivaalit, 1992 Keski-Euroopan vapaakauppasopimus (CEFTA), 1994 Puolasta EU:n liitännäisjäsen, EU:n täysjäsenyyshakemuksen jättö, rauhankumppanuus NATO:n kanssa, 1999 NATO:n jäsen, EU:n jäseneksi Kansallispäivä: 3.5. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: zloty (PLN)=100 groszy Valuuttakurssi: 1 EUR oli 4,3276 PLN ja 1 USD oli 3,12 PLN vuonna 2009 Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 1342,6 mrd. zlotya = 310,2 mrd. euroa v BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: noin 8140 euroa vuonna 2009 (38,13 miljoonan keskiväkilukuarviolla) Verotus: yhtiötuloverokanta 19 %, yleinen arvonlisäverokanta 22 % v Pääteollisuustuotteet: elintarvikkeet, metallit, koneet, laitteet, autot, kemikaalit Päätuontituotteet: koneet ja kuljetustarvikkeet, puolivalmisteet, kemikaalit, elintarvikkeet, polttoaineet Tärkeimmät vientikohteet: Saksa, Ranska ja Italia v Tärkeimmät tuontimaat: Saksa, Venäjä ja Kiina v Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 1423,3 miljoonaa euroa ja tuonti 887,3 miljoonaa euroa vuonna Kauppatase oli Suomelle 535,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ulkomaiset suorat sijoitukset Puolaan: 8,25 miljardia euroa vuonna 2009 Suomalaiset suorat sijoitukset Puolaan: arviolta 133 miljoonaa euroa v ja miinus 257 miljoonaa euroa vuonna 2009 Puolan bruttokansantuote henkeä kohti ostovoimakorjattuna oli Eurostatin arvioiden mukaan 56,4 prosenttia EU27:n keskiarvosta vuonna Suomen luku, 116,9 prosenttia, oli kaksi kertaa korkeampi.

6 Puolan maaraportti 6 (26) Puolan kilpailukyvyssä on parantamisen varaa. WEF:n syksyn 2009 vertailussa Puolan yleinen kilpailukykyindeksi oli 46. korkein 133 maan joukossa. IMD:n kevään 2010 vertailussa Puola oli 32. sijalla 58 maan joukossa. Puola nousi jälkimmäisessä peräti kaksitoista sijaa edellisvuodesta. Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet n Varsovan-vientikeskuksen arviot Puolasta: Positiiviset piirteet Puola on poliittisesti vakaa ja taloudellisesti hyvin kehittyvä markkinatalousmaa, joka tarjoaa suotuisan liiketoimintaympäristön ulkomaisille vientiyrityksille ja investoijille. Puola liittyi EU:n jäseneksi EU-jäsenyys on tuonut Puolaan uuden ulkomaisten sijoitusten aallon ja vakaan talouskasvun. Monet Puolaan jo aiemmin etabloituneet yritykset ovat myös avanneet uusia sivukonttoreita ja laajentaneet toimintaansa kattamaan paremmin koko maan. Puolan kansantalous on yksinään yhtä suuri kuin yhdeksän muun uuden jäsenmaan talous yhdessä. Väkiluvulla mitattuna Puolan merkitys on jopa yli puolet; Puolassa asuu noin 38 miljoonaa ihmistä. Useita julkisia infrastruktuurihankkeita on lähtenyt käyntiin EU:n rakennerahastojen ja koheesiorahaston tuella. Rahat ohjautuvat etenkin teiden rakentamiseen ja ympäristöinvestointeihin, joissa hankkeita riittää vuodeksi. Puola sijaitsee keskeisesti lännen (Saksa) ja idän (Venäjä, Ukraina, Baltia) välissä. Suomen kannalta Puola on tärkeä väylä etelään sekä maantie- että meriyhteyksiensä ansiosta. Hangon ja Gdanskin välille avattiin uusi nopea laivareitti Puolassa on saatavana hyvin koulutettua työvoimaa, tuotantokustannukset ovat edelleen alhaiset ja työvoiman tuottavuus on korkea. Monet ulkomaiset yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan Puolaan maan hyvän kilpailukyvyn vuoksi. Kauppakielenä englanti on yleistymässä, mutta puolan kielen merkitys on suuri. Länsi-Puolassa voi pärjätä myös saksalla. Monet yritykset käyttävät Puolaa sillanpääasemana Ukrainan markkinoille. Negatiiviset piirteet Luotettavan markkinatiedon saaminen on vaikeaa, ja myös viralliset luvut kannattaa aina tarkistaa parista eri lähteestä tai haastatteluin. Kaupunkien ja maaseudun välillä on suuret tuloerot, ja maaseudulla on vielä alhainen elintaso. Reaalinen BKT henkeä kohti on vielä alle 60 prosenttia EU-maiden keskiarvosta (, mikä toisaalta tarjoaa huiman kasvupotentiaalin). Liiketoimintaa koskeva lainsäädäntö kehittyy koko ajan. Liikkeenjohdon velvollisuudet ja vastuut on syytä tuntea, ja paikallista asiantuntijaa kannattaa käyttää. Puolan maanteiden kunto on huono, mikä hidastaa logistiikkapalveluiden kehittymistä, ennen kuin suuret tiehankkeet ovat valmiit. Byrokratia vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.

7 Puolan maaraportti 7 (26) Potentiaalisia toimialoja Alat, joilla suomalaisilla on vientikeskuksen mielestä erityisen hyviä mahdollisuuksia: Rakentaminen ja EU-rahoitteiset julkiset hankinnat: pääurakat menevät usein suurille kansainvälisille urakoitsijoille ja konsortioille, mutta julkiset hankinnat tarjoavat myös paljon mahdollisuuksia mm. laitetoimittajille, aliurakoitsijoille, suunnittelijoille ja konsulteille. Ympäristöteknologia, mm. kiinteän jätteen käsittely: seuraavan 8 vuoden aikana Puolassa suljetaan satoja vanhoja kaatopaikkoja. Samalla perustetaan parisataa uutta, EU:n ympäristönormit täyttävää kaatopaikkaa, joissa tarvitaan tekniikkaa mm. jätteiden lajitteluun, kierrätykseen, kompostointiin ja biokaasujen talteenottoon. Konepajatuotanto ja metalliteollisuuden alihankinnat, myös asennusurakointi: Puolan ammattitaitoinen työvoima, alhaiset työvoimakustannukset ja keskeinen logistinen sijainti tarjoavat erinomaisia alihankintamahdollisuuksia. Tietoliikenne ja tietotekniikka: mm. pankit, vakuutuslaitokset ja valtion ja kunnan virastot tekevät investointeja atk-laitteisiin, järjestelmiin ja uusiin ohjelmistoihin. Puolassa on paljon ohjelmointiosaamista, ja tietyt alueet ovat houkuttelevia kohteita alihankintaa ajatellen. Elintarviketeollisuus on Puolan suurin yksittäinen teollisuusala, ja tullien poistaminen on avannut tien viennille EU-maihin. Alan yrityksillä menee hyvin, ja ne investoivat vahvasti tuotannon tehostamiseen, tuotteiden laatuun ja turvallisuuteen (hygienia, kylmäketju) sekä ympäristöasioihin turvatakseen toimilupansa EU:n sisämarkkinoilla. Maatalouden koneet ja laitteet: Puolassa on yli 1,5 miljoonaa maanviljelijää, jotka saavat EU-tukia. Nämä tuet nostavat yksittäisen viljelijän tulotasoa n. 35 prosenttia, ja etenkin suurtilat käyttävät tämän lisärahan investointeihin. Mitä suomalaiset yritykset ovat oppineet virheistään Puolan markkinoille tultaessa - Mitä ohjeita markkinoilla jo toimivat yritykset antavat uusille tulokkaille? Tee markkinaselvitys ja suunnitelmat huolella, älä hätiköi. Oikotien käyttäminen suunnitteluvaiheessa voi johtaa helposti vääriin oletuksiin ja huonoihin ratkaisuihin. Suurilla markkinoilla asiakassegmentointi ja kilpailijoiden tunteminen on tärkeää. Markkinointiviestin ja myyntiargumenttien tulee olla kristallinkirkkaat. Kaikki päämiehet kilpailevat parhaista jakelijoista, ja tuotteen myyminen on tehtävä heille houkuttelevaksi. Markkinointiin kannattaa panostaa. Puola on suuri maa, jota ei voi kattaa kokonaan yhdestä paikasta. Kannattaa harkita, mistä aloittaa ja varautua laajentamaan peittoa tarpeen tullen nopeastikin. Varaudu siihen, että hanke vie enemmän aikaa ja rahaa kuin suunnittelet. Esimerkiksi byrokratia ja luottamuksen rakentaminen paikallisen partnerin kanssa vievät aikaa. Toisaalta myös tulokset voivat olla tavoiteltua paremmat.

8 Puolan maaraportti 8 (26) Myynti ja markkinointi n Varsovan-vientikeskus: Hinnoittelu Hinnoittelu on erittäin tärkeä osa myyntiä Puolassa. Puolalaisten reaalitulot ovat alle puolet suomalaisten tuloista, ja jopa suurilla yrityksillä on pulaa käteisestä. Puolalaiset yritykset ostavat tuotteita ja palveluita usein pitkän harkinnan jälkeen, ja hinnasta joudutaan tavallisesti neuvottelemaan useammin kuin kerran. On tärkeää pitää Puolaan tuotavien tuotteiden tuontikustannukset mahdollisimman alhaisina. Hinnat tulee ilmoittaa Puolan zlotyissä. Vaihdettavista valuutoista käytetään entistä enemmän euroa. Asiakastuki Puolalaiset asiakkaat vaativat myynnin jälkeisiä palveluita. Jos laite menee rikki, nopeasta korjaamisesta halutaan olla varmoja, ja korjaamisen pitäisi tapahtua paikan päällä. Parasta olisi, jos korjaamisesta vastaisi oma tytäryhtiö tai edustaja, jonka työntekijät on erityiskoulutettu. Mainostaminen Mainostaminen ja tuotemarkkinointi ovat Puolassa erittäin tärkeitä. TV-kanavista suosituin on TVP1 (katsojaosuus on noin 25 %), jota seuraavat TVP2, Polsat ja TVN. Radio on myös tärkeä väline; Puolassa on kaksi kansallista asemaa ja yli 200 paikallisradiota. Suurimmat valtakunnalliset päivälehdet ovat Gazeta Wyborcza, Fakty, Rzeczpospolita, Zycie ja Trybuna. Markkinointiviestin läpimeno vaatii myös Puolassa hyvin mietittyjä ja selkeitä myyntiargumentteja. Yleensä suomalaisten sanoma on teknisesti vahva, mutta loppuasiakkaan saamat edut jäävät hämäräksi. Puolassa viestintä ja kirjeenvaihto tulee käydä puolaksi. Myynti julkiselle sektorille Puolan julkisten hankintojen laki on nyt harmonisoitu EU-lain kanssa ja koskee lähes kaikkia keskus- ja paikallishallinnon yksikköjä, julkisia säätiöitä, yhdistyksiä ja osuustoimintayrityksiä. Laki säätelee sekä tavaroiden ja palveluiden ostoa että rakentamishankkeita. Lain noudattamista valvoo puolueeton valvontaorganisaatio sekä pistokokein että tarkastaen kaikki suuret hankinnat yksityiskohtaisesti. Tämän uskotaan vähentävän oleellisesti julkisissa hankinnoissa aiemmin vallinnutta korruptiota. Partneriverkosto Paikallinen partneriverkosto on myös Puolassa erittäin tärkeä. Varsovassa toimii aktiivinen suomalaisten liikemiesten kauppakilta (Finnish Trade Guild), joka on osa Pohjoismaista kauppakamaria (Scandinavian Polish Chamber of Commerce). n

9 Puolan maaraportti 9 (26) Varsovan-vientikeskus pitää yllä listaa suomalaisista yrityksistä Puolassa sekä partnerilistaa, jolla on suomalaisten yritysten luotettaviksi ja hyviksi havaitsemien palveluntarjoajien, kuten laki- ja kirjanpitotoimistojen, tilintarkastajien, rekrytoijien jne. yhteystietoja. Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta Finnvera luokittelee Puolan hyvän maksukyvyn maaksi, maaluokka 2/7. Euroopan unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla (=valmistusaika + takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EUjäsenmaihin. Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan omaavia vientikauppoja Puolaan. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Puolan kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Liisa Tolvanen, puh , sähköposti: liisa.tolvanen@finnvera.fi

10 Puolan maaraportti 10 (26) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e 2011e BKT, muutos (%) 3,6 6,2 6,8 5,0 1,8 2,8 3,2 Yksityinen kulutus, muutos (%) 2,1 5,0 4,9 5,9 2,3 1,0 2,3 Kiinteään omaisuuteen tehtävät investoinnit, muutos (%) 6,5 14,9 17,6 8,2-0,4 4,5 5,7 Työttömyysaste (%) 18,2 16,2 12,7 9,8 11,0 12,5 11,0 Kuluttajahinnat, muutos (%) 2,1 1,0 2,5 4,2 3,5 2,7 2,4 Vaihtotase (miljardia EUR) -3,0-7,4-14,7-18,3-5,0-11,5-12,4 Valuuttakurssi: PLN/ 1 USD 3,23 3,10 2,77 2,41 3,12 2,88 2,80 Valuuttakurssi: PLN/ 1 EUR 4,02 3,90 3,78 3,51 4,33 3,92 3,90 BKT Lähteet: Puolan päätilastovirasto GUS, Puolan keskuspankki NBP ja Economist Intelligence Unit (e = ennuste) Puolan bruttokansantuote oli käyvin hinnoin 310,2 miljardia euroa vuonna BKT henkeä kohti oli n euroa. Bruttokansantuote kasvoi nopeasti vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2009 vauhti hidastui 1,8 prosenttiin. Puola oli kuitenkin ainoa EU-maa, jonka kokonaistuotanto kasvoi yleisenä lamavuonna. Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti toukokuussa, että Puolan BKT kasvaa 2,8 prosenttia vuonna Kokonaistuotannon kasvua edistävät etenkin kiinteään omaisuuteen tehtävien investointien (4,5 %) sekä tavara- ja palveluviennin (4,8 %) kasvu. EIU ennusti samalla, että BKT kasvaa 3,2 prosenttia vuonna Työttömyys Puolassa oli siirtymän alussa vuonna 1989 lähes täystyöllisyys, mikä oli saatu aikaan julkisen hallinnon ja yritysten ylityöllistämisellä. Työttömyys kasvoi nopeasti luvun alussa bruttokansantuotteen supistumisen takia, mutta väheni toisaalta vuosikymmenen jälkipuoliskolla korkeasuhdanteen aikana luvulla tilanne jälleen heikkeni. Työttömyysaste oli lähes 20 prosenttia vuodesta 2002 vuoteen Tä-

11 Puolan maaraportti 11 (26) män jälkeen nopea BKT:n kasvu laski työttömyysasteen 9,8 prosenttiin vuonna Osuus nousi 11,0 prosenttiin vuonna 2009 ja nousee EIU:n ennusteen mukaan 12,5 prosenttiin vuonna 2010, mutta laskee seuraavina vuosina tasaisesti. Heikoin työllisyystilanne on Kaliningradin vastaisessa Warmia-Masurian maakunnassa. Suhteellisesti vähiten työttömiä on Masovian maakunnassa, jossa sijaitsee pääkaupunki Varsova, ja Vähä-Puolassa (Malopolska), jossa sijaitsee Krakova. Inflaatio Puolan kuluttajahinnat nousivat 2000-luvulla pitkään maltillisesti. Inflaatio kiihtyi kuitenkin 4,2 prosenttiin vuonna 2008 ja oli 3,5 prosenttia vuonna Economist Intelligence Unit ennusti toukokuussa, että inflaatio hidastuu 2,7 prosenttiin vuonna 2010 ja 2,4 prosenttiin vuonna Vaihtotase Kansantalouden ulkoista tasapainoa mittaava vaihtotase on ollut pitkään alijäämäinen. Alijäämät olivat absoluuttisin luvuin melko pieniä vuoteen 1996 asti, mutta sen jälkeen tilanne heikentyi. Alijäämää kertyi 18,3 miljardia euroa vuonna 2008 ja 5,0 miljardia euroa vuonna Vaihtotaseen vajeesta voidaan syyttää kauppataseen ja tuotannontekijäkorvausten taseen alijäämiä. Economist Intelligence Unit ennusti toukokuussa, että vaihtotaseen vaje on 11,5 miljardia euroa vuonna Suuret vaihtotaseen vajeet tyhjentäisivät maan valuuttareservit, ellei rahaa saapuisi maahan rahoitustaseen kautta. Puolan onneksi näin on käynyt. Ulkomailta on tullut huomattavia summia sekä tuotannolliseen toimintaan että arvopapereihin (ks. Ulkomaiset investoinnit). Vuoden 2009 joulukuussa Puolan keskuspankilla oli 55,22 miljardin euron viralliset reservivarat, josta 48,39 miljardia euroa oli ulkomaanvaluuttareservejä. Talouspolitiikka Rahapolitiikka Rahapolitiikasta vastaa itsenäinen keskuspankki, Puolan kansallispankki (NBP). Pankin päätavoite on ylläpitää hintavakautta. Tavoite pyritään saavuttamaan inflaatiotavoitestrategian avulla. Hintojen nousu halutaan pitää 2,5 prosentissa. Sallittu vaihtelu on +/ 1 prosenttiyksikkö. Koroista päättää Rahapolitiikkaneuvosto, jota johtaa pankin pääjohtaja. Finanssipolitiikka Puolan valtion tulot olivat alustavien laskelmien mukaan 274,37 miljardia zlotya ja menot 298,16 miljardia zlotya vuonna Valtiontalous oli 23,79 miljardia zlotya alijäämäinen. Vajeen osuus bruttokansantuotteesta oli 1,8 prosenttia. Koko julkisen sek-

12 Puolan maaraportti 12 (26) torin alijäämä muodosti 7,1 prosenttia BKT:stä. Puola siis ylitti 3,0 prosentin EMUrajan selvästi. Valtio on budjetoinut 249,01 miljardin zlotyn tulot, 301,22 miljardin zlotyn menot ja 52,21 miljardin zlotyn alijäämän vuodelle Tammi-huhtikuussa valtiontalous (budjetin toteuma) oli 27,04 miljardia alijäämäinen. Koko vuoden alijäämästä tämä on 51,8 prosenttia, mikä on huolestuttavan korkea osuus. Economist Intelligence Unit ennusti toukokuussa, että valtiontalouden alijäämä on 3,0 prosenttia ja koko julkisen sektorin alijäämä 6,7 prosenttia BKT:sta vuonna Suuret alijäämät vaivaavat tosin monta muutakin valtiota kuluvana vuonna. Valtion ja julkisen sektorin budjettitase (toteutuma), prosenttia BKT:stä e 2011e Valtio -2,9-2,4-1,4-1,9-1,8-3,0-2,8 Julkinen sektori -4,1-3,6-1,9-3,7-7,1-6,7-5,6 Lähde: Economist Intelligence Unit (e=ennuste) Yksityistäminen Puolan hallitus alkoi yksityistää valtionyrityksiä virallisesti vuoden 1990 heinäkuussa. Valtio omisti tällöin 8441 suurta ja keskisuurta yritystä, kun maatiloja ei oteta huomioon. Valtionomaisuusministeriön (Ministerstwo Skarbu Panstwa, Ministry of the State Treasury, Suomessa vastine Valtiokonttori) mukaan vuoden 2008 loppuun mennessä yksityistäminen oli aloitettu 5909 yrityksessä. Suoraa (välitöntä) menetelmää käyttäen oli yksityistetty 2210 yritystä ja epäsuoraa (välillistä) menetelmää käyttäen 387 yritystä. Likvidointimenetelmää käyttäen oli poistettu yritysrekisteristä 1106 yritystä ja julistettu konkurssiin 682 yritystä. Lisäksi oli kaupallistettu (yhtiöitetty) 1697 yritystä. Suuryritysten yksityistämismenetelmiä ovat olleet myynti ulkopuolisille sijoittajille, myynti johtajille ja työntekijöille, pääomayksityistäminen, likvidointi sekä kuponkeihin perustuva joukkoyksityistäminen. Joukkoyksityistämisohjelmassa luotiin 15 Kansallista Investointirahastoa (National Investment Funds, NIF), joista tuli enemmistöomistajia noin 500 valtionyritykseen. Kaikki täysi-ikäiset Puolan kansalaiset saivat luvun puolivälissä investointirahastosertifikaatit, jotka myöhemmin vaihdettiin investointirahastojen osakkeisiin. Jokainen kansalainen sai yhden osakkeen jokaisesta investointirahastosta. Osa Puolan taloudesta oli yksityisessä omistuksessa jo kommunismivallan aikana. Oli muutamia pienyrittäjiä sekä palveluissa että teollisuudessa. Suurin osa maatalousmaasta kuului yksityisille, koska kommunistinen puolue jätti maatalouden lähes täysin kollektivisoimatta. Toimintaa ja hintoja tosin säänneltiin voimakkaasti. Vuonna 1989,

13 Puolan maaraportti 13 (26) viimeisenä vuonna ennen markkinatalousuudistusten toimeenpanoa, yksityinen sektori työllisti kolmanneksen työvoimasta ja tuotti neljänneksen BKT:stä. Yksityistämisten ja etenkin uuden liiketoiminnan käynnistämisen ansiosta yksityisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut melko nopeasti vuoden 1989 jälkeen. Osuus on tosin vielä pienempi kuin vanhoissa EU-maissa keskimäärin. Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Puolassa oli 31,51 miljoonaa työikäistä (yli 14-vuotiasta). Heistä työvoimaan kuului 17,36 miljoonaa. Työvoimaan osallistumisaste oli 55,1 prosenttia vuotiaiden osallistumisaste (Eurostatin käyttämät ikärajat) oli 64,9 prosenttia. Työvoimasta oli työllisiä 15,89 miljoonaa. Työllisyysaste oli 50,4 prosenttia vuotiaiden työllisyysaste (Eurostatin käyttämät ikärajat) oli 59,4 prosenttia. Työllisistä toimi yksityisellä sektorilla 11,73 miljoonaa ja julkisella sektorilla 4,6 miljoonaa henkeä. Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä toimi maa- ja metsätaloudessa sekä kalastuksessa keskimäärin 2,05 miljoonaa henkeä, teollisuudessa ja rakentamisessa 4,90 miljoonaa henkeä ja palvelusektorilla 8,93 miljoonaa henkeä. Puolalaiset työntekijät ovat hyvin koulutettuja. Puutteita ilmenee lähinnä vain kielitaidossa. Puolan väestö on melko nuorta, työvoimaa on hyvin saatavilla sekä nyt että jatkossa. Keskimääräinen kuukausiansio kansantaloudessa oli 3102,96 zlotya (n. 717 euroa) vuonna 2009 Keskimääräinen kuukausiansio yrityssektorilla (kansantalous miinus budjettisektori) oli 3324,91 zlotya (n. 768 euroa) ilman osuuksia yritysten voitoista vuonna Päteville työntekijöille on maksettava hyvin. Kokeneet ja kielitaitoiset toimitusjohtajat ja johtokuntien jäsenet ansaitsevat Suomeenkin verrattuna paljon. Puolan ulkomaankauppa vuosina (miljardia EUR) e 2011e Vienti, fob 77,56 93,41 105,89 120,89 100,22 114,6 123,9 Tuonti, fob 79,80 98,95 118,26 138,61 103,40 123,1 136,2 Kauppatase -2,24-5,54-12,37-17,72-3,18-8,5-12,3 Lähteet: Puolan kansallispankki (NBP), Economist Intelligence Unit (e=ennuste)

14 Puolan maaraportti 14 (26) Puolan kauppatase on ollut alijäämäinen vuodesta 1992 lähtien. Alijäämää kertyi 17,7 miljardia euroa vuonna 2008 ja 3,2 miljardia euroa vuonna Tavaratuonti pysyy vientiä suurempana parista syystä. Kotimainen kulutus ja etenkin investoinnit kasvavat melko nopeasti nykyisen taantuman jälkeen. Vientituotteiden keskimääräinen jalostusaste on noussut, mutta on vielä alhaisempi kuin Länsi-Euroopassa. Puolalaiset yritykset eivät pysty valmistamaan riittäviä määriä korkean teknologian tuotteita, joten ne joudutaan tuomaan. Tuontia ovat kasvattaneet myös tuontitullien lasku ja poistuminen (EU-maiden väliltä) ja muiden tuontiesteiden poisto. Ulkomaankaupan rakenne Ulkomaankaupan rakennetta koskevat luvut perustuvat maksutasetilastojen sijaan tullitilastoihin. Tullitilastojen mukaan Puolan viennin arvo oli 169,54 miljardia dollaria ja tuonnin 206,08 miljardia dollaria vuonna Puolan viennin ja tuonnin rakenne vuonna 2008, miljoonaa dollaria Vienti Tuonti Yhteensä Elintarvikkeet ja elävät eläimet Juomat ja tupakkatuotteet Raaka-aineet, pl. polttoaineet Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta Eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat Kemialliset aineet ja tuotteet Valmistetut tavarat Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet Erinäiset valmiit tavarat Luokittelemattomat tavarat Lähde: Puolan päätilastovirasto GUS V Puolan suurimmat vientitavararyhmät olivat 1) koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, 2) valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan ja 3) erinäiset valmiit tavarat. Puolan suurimmat tuontitavararyhmät olivat 1) koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, 2) valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan ja 3) kemialliset aineet ja tuotteet.

15 Puolan maaraportti 15 (26) Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Puolan tärkeimmät vientikohteet v Maa Osuus, % Saksa 25,0 Ranska 6,2 Italia 6,0 Yhdistynyt kuningaskunta 5,7 Tšekin tasavalta 5,7 Lähde: Puolan päätilastovirasto GUS Puolan tärkeimmät tuontimaat vuonna 2008 Maa Osuus, % Saksa 22,8 Venäjä 9,9 Kiina 8,1 Italia 6,4 Ranska 4,7 Lähde: Puolan päätilastovirasto GUS Suomen Puolan-kauppa v , miljoonaa euroa vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus

16 Puolan maaraportti 16 (26) Suomen Puolan-kauppa vuonna 2009 Vienti, milj. e Muutos % Osuus % Tuonti, milj. e Muutos, % Osuus, % Tase, milj. e 1423,3-33 3,2 887,3-17 2,1 535,9 Lähde: Tullihallitus (muutos edellisvuodesta, osuus Suomen koko v. ja t.) Suomen vienti Suomen vienti Puolaan 2009 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 24,7 % Valmiit tavarat 5,2 % Elintarvikkeet ja juomat 3,1 % Raaka-aineet, polttoaineet 27,8 % Valmistetut tavarat 28,7 % Kemialliset aineet ja tuotteet 10,6 % Lähde: Tullihallitus Suomen tärkeimmät vientituoteryhmät Puolaan vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 33 Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 374, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 260, Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 143, Eri toimialojen erikoiskoneet 88, Rauta ja teräs 87, Muovit, valmistetut 54, Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 49, Muovit, valmistamattomat 33, Muut sähkökoneet ja -laitteet 29, Muut valmiit tavarat 27, tärkeintä yhteensä 1147,0 81 Suomen koko vienti 1423, Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta) Vientiä Puolaan harjoitti 1047 suomalaista yritystä vuonna 2009.

17 Puolan maaraportti 17 (26) Suomen tuonti Suomen tuonti Puolasta 2009 Valmiit tavarat 13,4 % Elintarvikkeet ja juomat 10,9 % Raaka-aineet, polttoaineet 16,6 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 28,6 % Kemialliset aineet ja tuotteet 5,6 % Valmistetut tavarat 24,8 % Lähde: Tullihallitus Suomen tärkeimmät tuontituoteryhmät Puolasta vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 71, Muut metallit 65, Tuotteet epäjalosta metallista 64, Muut sähkökoneet ja -laitteet 59, Muut valmiit tavarat 42, Malmit ja metalliromu 41, Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 40, Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 35, Moottoriajoneuvot 33, Kivihiili, koksi, briketit yms. 32, Ulkomaiset investoinnit 10 tärkeintä yhteensä 486,4 55 Suomen koko tuonti 887, Lähde: Tullihallitus (osuus koko tuonnista, muutos edellisvuodesta) Ulkomaisten sijoitusten kanta Puolassa oli 299,20 miljardia euroa vuoden 2009 lopussa. Suorien sijoitusten kanta oli 126,83 miljardia euroa, arvopaperisijoitusten kanta 71,45 miljardia, muiden sijoitusten 99,97 miljardia ja rahoitusinstrumenttien kanta 0,95 miljardia euroa.

18 Puolan maaraportti 18 (26) Puola on Keski- ja Itä-Euroopan suosituin suorien investointien kohde. Maahan tuli ulkomaisia suoria sijoituksia 10,03 miljardin euron arvosta vuonna 2008 ja 8,25 miljardin euron arvosta vuonna Suomalaiset investoinnit Suomalaiset yritykset tekivät Puolaan suoria sijoituksia arviolta 133 miljoonan euron arvosta vuonna 2008 ja miinus 257 miljoonan euron arvosta vuonna Luvut perustuvat yritysten vapaaehtoisiin ilmoituksiin Suomen Pankille. Ne ovat epätäydellisiä ja mahdollisesti harhaanjohtavia. Suuria suomalaissijoittajia Puolassa ovat Fortum, HK Ruokatalo, Huhtamäki, KWH Pipe, Metsä-Tissue, Neste Oil, Nordkalk, Onninen, Paroc, Raisio, Rautaruukki, Sanitec, Stora Enso ja Uponor.

19 Puolan maaraportti 19 (26) Maa- ja metsätalous Maatalouden bruttotuotannon arvo oli 82,96 miljardia zlotya (23,6 miljardia euroa) ja markkinoille suunnatun tuotannon arvo 56,34 miljardia zlotya (16,1 mrd. euroa) vuonna Yksityistilojen osuus bruttotuotannosta oli 88 prosenttia. Maatalousmaata oli neliökilometriä kesäkuussa Osuus Puolan pintaalasta oli 51,7 prosenttia. Viljelymaata oli , puutarhoja 3290, niittyjä ja laitumia 7340 neliökilometriä kesäkuussa Yksityistilojen kokonaispinta-ala oli neliökilometriä vuoden 2008 kesäkuussa. Maatalousmaan osuus oli neliökilometriä. Yhden yksityistilan kokonaispinta-ala oli keskimäärin 8,8 hehtaaria. Maatalousmaata oli keskimäärin 7,8 hehtaaria. Puolassa tuotetaan hyvin paljon perunaa, vehnää ja muita viljoja, sokerijuurikasta, eläinrehua, omenoita, kaalia, marjoja ja porkkanoita. Lihaa ja maitoa tuotetaan myös paljon. Metsien pinta-ala oli n neliökilometriä kesäkuussa Puolan kommunistinen puolue kansallisti vain pienen osan maaomaisuudesta toisen maailmansodan jälkeen. Suurin osa maatalousmaasta ja tiloista jäi yksityisten käsiin. Maanomistussuhteet ovat selkiintyneet vuoden 1990 jälkeen, mutta niissä on vielä ongelmia. Teollisuus ja rakentaminen Puolassa on hyvät fyysiset edellytykset maatalouden harjoittamiselle, koska maa on tasainen (75 prosenttia pinta-alasta alle 200 metriä merenpinnan yläpuolella) ja ilmasto on suotuisa. Vanhentunut teknologia sekä vähäiset investoinnit hillitsivät kuitenkin pitkään tuotannon kasvua. Tilanne on muuttunut EU-jäsenyyden myötä. EU:n rakennerahastoista saatavat tuet mahdollistavat suuret investoinnit tilojen laajentamiseen ja tuotannon tehostamiseen. Puolan teollisuuden myydyn tuotannon arvo oli 942,13 miljardia zlotya (268,4 mrd. euroa) vuonna Tuotannon arvo on kasvanut nopeasti 1990-luvun alun jälkeen. Kasvusta voidaan kiittää massiivisia investointeja tuotantokoneistoon, muita rakenneuudistuksia sekä uudistusten aikaansaamaa tuottavuuden kasvua. Valtio on osallistunut rakenneuudistuksiin joko suoraan (muuttamalla omistamiaan yrityksiä itse) tai myymällä tehtaansa yksityisille sijoittajille. Teollisuuden yksityistäminen on saatu lähes täysin päätökseen. Joitain omistusosuuksia on jätetty valtion haltuun. Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan myydyn tuotannon arvo oli 44,32 miljardia zlotya (12,6 mrd. euroa) vuonna Tästä kivihiilen, ligniitin (ruskohiilen) ja turpeen myynnin arvo oli 26,20 miljardia zlotya. Puola on maailman kymmenen suurimman kivihiilen tuottajan joukossa ja maailman neljänneksi suurin ligniitin tuottaja. Puolassa tuotettiin 84,3 miljoonaa tonnia kivihiiltä ja 59,4 miljoonaa tonnia ligniittiä vuonna Raaka-

20 Puolan maaraportti 20 (26) öljyä ja öljyjä bitumimineraaleista tuotettiin tonnia. Maakaasua eri muodoissa tuotettiin 5353 kuutiohehtometriä (hehto = 10²). Muita mineraaleja, kuten uraania, toriummalmia ja metallimalmeja kaivetaan melko vähän kuparia ja hopeaa lukuun ottamatta. Kuparia ja hopeaa tuottaa Puolassa vain yksi yritys, KGHM Polska Miedz. Vuonna 2009 yhtiö tuotti elektrolyyttistä kuparia tonnia ja hopeaa 1203 tonnia. Valmistusteollisuus Valmistusteollisuuden myydyn tuotannon arvo v. 2008, miljardia zlotya Valmistusteollisuus yhteensä 809,15 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 155,94 Tupakkatuotteiden valmistus 2,88 Tekstiilien valmistus 10,45 Vaatteiden ja turkisten valmistus 8,14 Nahkatuotteiden valmistus 3,44 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 26,24 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus 18,45 Painaminen, kustantaminen ja äänittäminen 25,74 Koksin ja öljytuotteiden valmistus 57,88 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 51,33 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 47,00 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 44,31 Metallien jalostus 41,48 Metallituotteiden valmistus 63,51 Koneiden ja laitteiden valmistus 56,38 Toimistokoneiden ja tietokoneiden valmistus 2,45 Muiden sähkökoneiden ja laitteiden valmistus 28,85 Radio-, tv- ja viestintälaitteiden valmistus 19,18 Lääketieteellisten, tarkkuus- ja optisten laitteiden ja kellojen valmistus 9,96 Autojen ja perävaunujen valmistus 83,86 Muiden kulkuneuvojen valmistus 14,06 Huonekalujen valmistus ja muu valmistus 32,74 Kierrätys 4,89 Lähde: Puolan päätilastovirasto GUS (1 EUR oli 3,51 PLN v. 2008)