Satakunnan vanhusneuvoston työseminaari TYÖRYHMÄMUISTIOIDEN KOOSTE

Transkriptio

1 Satakunnan vanhusneuvoston työseminaari TYÖRYHMÄMUISTIOIDEN KOOSTE

2 Ryhmä 1:Muistiongelmaiset kunnassamme Pj. Sari Teeri, sihteeri Ritva Kangassalo Ryhmän jäsenet: Taina Vehmanen (Säkylä), Anneli Jerkku (Kankaanpää), Sinikka Poikkeus (Kankaanpää), Kaisa Mäkitalo (Huittinen), Ismo Anttila (Luvia), Kaarina Holmberg (Porin Seudun Muistiyhdistys), Riitta Kuusisto (Eura), Marja- Leena Kavasto (Eura), Sirkka Leino (Merikarvia)

3 Ryhmä 1:Muistiongelmaiset kunnassamme Muistiongelma miten liikkeelle Muistikahvila Muistihoitajan tiedotustilaisuudet/luennot Matala kynnys tärkein Muistihoitajan vastaanotot Terveyskeskuslääkärin vastaanotot Muistisairaus on menettänyt häpeällisyyttään uskalletaan ottaa helposti puheeksi

4 Ryhmä 1:Muistiongelmaiset kunnassamme Miten tuetaan muistiongelmissa Pyritään jatkamaan elämää oman arjen mukaan palvelut Päivätoiminta tukee muistisairasta ja omaista! Sijaisomaishoitaja Muistisairaiden ja omaishoitajien vertaistukiryhmä Muistisairauksien ennaltaehkäisy riittävän ajoissa! Kansallinen muistiohjelma määrittää kuntien tehtäviä Ikäihmiset voisivat olla samassa paikassa tukea toinen toisiaan Muistisairaus on useimmiten syy kotona pärjäämättömyyteen.. Hoitohenkilökunnalla pitää olla tietoa muistisairauksista Perhehoito tulevaisuuden hoitomuoto

5 Ryhmä 1:Muistiongelmaiset kunnassamme Muistisairauden hoito Vaihtoehtoja pitäisi olla ihmiset ovat erilaisia muisti- sairainakin! Muistetaan, että muistisairailla voi olla muitakin sairauksia Kuntoutus on tärkeää muistisairaillekin! Kunnan palvelut käyttöön myös liikuntapalvelut! Muistisairaat ja kaikki ikäihmiset mukaan tilaisuuksiin ja osallistumaan! Vanhusneuvosto voi toimia myös tilaisuuksien järjestäjänä (esim. ulkoilupäivä)!

6 Ryhmä 1:Muistiongelmaiset kunnassamme Mitä vanhusneuvosto voisi tehdä? Lakisääteisyys lisännyt arvostusta Tilaisuuksien järjestäminen esim. luennot (tietoa) Seurataan muistisairauksien hoitoa ja tehdään aloitteita.. Virkistystilaisuuksien järjestäminen

7 Ryhmä 2: Vanhusneuvoston tehokas toiminta Työryhmän kokoonpano: Puheenjohtaja: Tuula Telin Sihteeri Riina Lehmussalmi Muut osallistujat: Raimo Rintala, Hilpa Männistö, Kirsti Valtala, Hannele Pohjavirta, Marika Uimaluoto, Jouko Vuohiniemi, Keijo Murro, Keijo Järvenpää, Terttu Viinamäki, Martti Lempinen, Timo Santapere, Eila Vehmanen, Seija Ilomäki, Kaarina Ranne, Simo Leino, Kalevi Suhonen, Tuula Nikula-Häkli, Jarmo Kyllönen, Olavi Mäkinen, Meeri Lamminen, Seija Toivonen, Aarne Hintsala, Arto Sinisalo, Hannu Nurminen, Timo Huhtanen (yht. 27)

8 Ryhmä 2: Vanhusneuvoston tehokas toiminta 1. Oman toiminnan kehittäminen Oma toiminta tutuksi asianomaisille Yhteistyötä muiden vanhusneuvostojen kanssa. Saatava kunnan johtosäädäntöön maininta, että velvoitetaan hallintokunnat esittelemään suunnitelmansa, mitkä koskevat ikäihmisiä ja hallintokuntia ottamaan neuvoston kannat huomioon. Pyritään ideoimaan uusia toimintatapoja sekä tekemään tiivistä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa Ajankäytön ja harrasteiden uudelleen arviointi

9 Ryhmä 2: Vanhusneuvoston tehokas toiminta 2. Vaikuttaminen kunnan sisällä Parempi yhteys kunnanjohtoon, valtuutettuihin, virkamiehiin, myös niin että henkilökohtainen vuorovaikutus onnistuu Päättäjien arvostus vanhusneuvoston toimintaan Neuvoston pitäisi saada ajoissa tietoa sellaisista päätöksistä jotka vaikuttavat ikääntyvien asioihin > yhteys kunnanhallitukseen Vanhusneuvoston jäsenet tunnetuksi Ei kunnan virkamiehiä vanhusneuvostoon Asiantuntijajäsenen nimeäminen vanhusneuvostoon (esim. vapaa-aika- ja tekninen lautakunta) Lausunnon antaminen kunnan toimintoihin Vaikuttaminen eri lautakunnissa Vanhusneuvoston äänen kuuleminen kunnassa esim. kulkureittien suunnittelussa ja esteettömyydessä Tiedonhankinta

10 Ryhmä 2: Vanhusneuvoston tehokas toiminta 3. Kansalaisten osallistuminen Yhteisten tilaisuuksien järjestäminen. Saada eläkeläiset ymmärtämään että kyseessä on oikeuksien valvonta. Kaikille avoimia luentoja eri aiheista. Tiedottaminen järjestettävistä tapahtumista suurempaan levitykseen. Seniorikerhotoimintaa Aktiivisia vanhusneuvoston jäseniä viemään tietoa omiin yhdistyksiin.

11 Ryhmä 2: Vanhusneuvoston tehokas toiminta 4. Sidosryhmäyhteistyö: Vanhusneuvostolla yhteistyötä esim. vammaisneuvoston, SPR:n ja SRK:n kanssa Sidosryhmien edustajien edustus vanhusneuvostossa Erilaisia tilaisuuksien järjestämistä sidosryhmien kanssa Toimivaa yhteistyötä eri järjestöjen välillä Palvelutehtävät kirkossa/ yhteiset seurakunnan kanssa Eläkeläisyhdistysten kanssa yhteisiä tilaisuuksia Erittäin tärkeää jota kautta kykenemme viemään tietoa myös niille tahoille, jotka eivät välttämättä muuten saisi tietoa vanhusneuvoston toiminnasta Otettava mukaan kaikki kunnan alueella toimivat yritykset oman alansa ammattilaisilta Jo yhteinen tapahtumakalenterin avulla voisi lähteä rakentamaan yhteistyötä (Motto: Tietää mitä toiset puuhaa )

12 Ryhmä 2: Vanhusneuvoston tehokas toiminta 5. Alueellinen yhteistyö: Säännöllisiä tapaamisia ( työryhmät) Keskustelutapaamisia, seminaareja Yhteisiä yleisötilaisuuksia esim. vanhusten viikolla Lähikuntien välinen yhteistyö (esim. Porin seutu, Jokilaakso), maakunnallinen yhteistyö Yhteistoimintaa eläkeläisyhdistysten kanssa Osallistuminen maakunnan vanhusneuvostojen tapahtumiin Politiikka pois

13 Ryhmä 3: Kansalaisraati Osallistujat: Irma Roininen, Pori, pj Päivi Saarinen, Pori, sihteeri Keijo Silvola, Siikainen Meeri Hakamäki, Siikainen Irma Eskola, Eura

14 Ryhmä 3: Kansalaisraati Mikä on ikäihmisten kansalaisraati ja kenelle? Vanhuspalvelulaki velvoittaa Se on kuntalaisten osallisuutta ja päätöksentekoa vahvistava toimintamuoto. Raadissa ikäihmiset pääsevät pohtimaan käyttämiensä palveluiden ikäystävällisyyttä ja kehittämistarpeita. Keskustelujen pohjalta raatilaiset laativat julkilausuman, jossa päättäjille esitetään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia Tarkoitettu 75-vuotiaille ja sitä vanhemmille ikäihmisille

15 Ryhmä 3: Kansalaisraati Kuka sen järjestää? Perusturva tekee aloitteen ja vanhusneuvosto toteuttaa yhdessä perusturvan kanssa. Porissa oli mukana myös Satakunnan vanhustuki ry, Osaamiskeskus Pikassos ja Satakunnan ammattikorkeakoulu. Harkittavaksi jää,onko se Kuntayhtymän toteuttama vai yksittäisten kuntien??

16 Ryhmä 3: Kansalaisraati Miten se kootaan? Tiedotetaan lehti-ilmoituksilla Halukkaat ikäihmiset ilmoittautuvat Kokoonpano valitaan, niin että osallistujat edustavat mahdollisimman montaa eri ammattiryhmää ja tasapuolisesti koko alueelta

17 Ryhmä 3: Kansalaisraati Mikä on sen tehtävä? Arvioi olemassa olevia palveluita Tuo esille kehittämisideoita Toimii ikäihmisten äänenä Osanottajat arvostavat, että kunta kuuntelee ikäihmisiä Seuraa, toteutuuko vanhuspalvelulaki Seuraa, toteutuuko vanhuspalvelusuunnitelma

18 Ryhmä 3: Kansalaisraati Miten se työskentelee? Kerrotaan palveluista asiantuntijaluentojen ja viranhaltijoiden avulla Tehdään ryhmätöitä Opiskelijat kirjaavat ryhmien keskustelut Ryhmät laativat julkilausuman Päivien aikana tarjotaan lounas ja kahvi Kustannukset jaetaan eri toimijoiden kesken

19 Ryhmä 3: Kansalaisraati Kauanko se kestää? 2-4 päivää Porissa tänä syksynä työskenneltiin 3 päivänä ja viimeisenä 4:nä päivänä laadittiin julkilausuma. Viimeisenä päivänä oli julkilausuman esittelytilaisuus, jossa oli viranhaltijat ja media paikalla.

20 Ryhmä 3: Kansalaisraati Julkilausuma - Miten se tehdään? Käsitellyt asiat, jotka nousevat ylös, kirjataan demokraattisesti julkilausumaan. Julkilausuma annetaan palvelujen laadusta, arvioinnista ja riittävyydestä. Raatilaiset valitsevat esim. 6 tärkeää aluetta ja parannusehdotukset, jotka haluavat nostaa esille.

21 Ryhmä 3: Kansalaisraati Tiedotus raadista ja julkilausumasta, kenelle? Päättäjät/viranhaltijat Vanhusneuvoston jäsenet Vanhustukiyhdistyksen jäsenet Kaupunginhallitus, -valtuusto Perusturvajohtaja Media/Lehdistö

22 Ryhmä 3: Kansalaisraati Julkilausuman seuranta, palautepäivä? Raatilaiset kokoontuvat uudelleen ½ vuoden kuluttua toteamaan, miten julkilausumassa esiin nostetut asiat ovat toteutuneet. Pienemmissä kunnissa toimii esim. muistikahviloita, seniorikahviloita, joissa myöskin kerätään ja saadaan tietoa ja seurataan palveluiden saantia.

23 Ryhmä 4: Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Osallistujat: Sinikka Markkula Hanna Nimelä Seija Rantanen Satu Lankinen Päivi Mäkinen Annamari Järvelä Tarmo Koivumäki Marja Rahkonen (pj.) Annamaria Isotalo (siht.)

24 Ryhmä 4: Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Mitä muistiystävällisyys on? 24 Euroopan maassa on kansallinen muistiohjelma Suomen kansallisessa ohjelmassa 4 kivijalkaa: Aivoterveys on elämänmittainen asia Muistisairaudet koskettavat kaikkia asenne ratkaisee Hyvä elämänlaatu hoito, tuki, kuntoutus ja palvelut Osaaminen ja tutkimus

25 Ryhmä 4: Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Aivoterveys on elämänmittainen asia Tietotekniikka sosiaalinen media ym., muistisairaille uuden oppiminen on erityinen haaste. Toisaalta myös hyötyjä (esim. paikantaminen) Elämänmittaisuus alkaa jo lapsuudesta. Tekninen kehitys vaikuttaa siihen, että asioita opetellaan eri tavoin kuin ennen. Ei niinkään ulkoa opettelua kuin tiedon haun opettelua. Aivoja pitää rasittaa. Toisaalta stressi on aivoille pahasta. Aivojen pitää myös saada levätä. Aivoterveys = terveelliset elämäntavat, positiivinen elämänasenne, motivaatio, hyvä sosiaaliset verkostot

26 Ryhmä 4: Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Asenteet Asenteet lientyneet Tieto muistisairauksista lisääntynyt tämä vaikuttanut voimakkaasti asenteisiin Itse muistisairaiden mielissä vanhat asenteet elävät ehkä voimakkaimmin Millä keinoilla muistisairaiden ja omaistensa yksinäisyyttä pystyttäisiin lievittämään? Asenteisiin voitaisiin tulevaisuudessa vaikuttaa muistihoitajia lisäämällä sekä entistäkin varhaisemmalla diagnosoinnilla

27 Ryhmä 4: Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Oikea-aikainen hoito, palvelu, tuki, kuntoutus Resursseja tulisi lisätä Omaishoitajat tärkeässä roolissa. Omaishoitajien tukeminen ja ohjaaminen. Yksinasuvat muistisairaat erityinen haaste: nopea kartoitus tilanteesta ja olosuhteista tärkeää Muistisairaiden kuntoutus? Diagnoosin jälkeen tulisi tehdä kaikille automaattisesti. Satsauksia tulisi tehdä pitkäjänteisesti: ennalta ehkäisevä työ maksaa itsensä takaisin

28 Ryhmä 4: Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Osaaminen ja tutkimus Nykyiset lääkitykset eivät paranna, lähinnä hidastavat sairauden etenemistä Nykyiset lähihoitajat eivät juuri erikoistu vanhustyöhön Hoitohenkilökunnan ammattitaito erittäin tärkeää Kulttuuri muuttuu hitaasti

29 Ryhmä 5: Tiedotus ja tiedonkeruu Osallistujat: Pirkko Metsäkallas (pj.), Emilia Syväsalmi, Marjatta Hyttinen, Ilkka Hyttinen, Markku Ruislahti, Merja Kekäläinen, Marja Niemispelto, Hilkka Rauäng, Jouko Heinäsuo, Seija Oittinen, Suoma Tirkkonen, Matti Henell, Liisa Luomanen, Leena Karjalainen, Reijo Malmivuori, Satu Vartia, Anu Kärki, Risto Kupari (siht.)

30 Ryhmä 5: Tiedotus ja tiedonkeruu Miten ja mistä neuvosto saa tietoa? 1. Asiat jotka tulevat neuvoston tietoon ja käsittelyyn Oman kunnan neuvoston kokouksissa vierailijoilta kolmannen sektorin toimijoilta, virkamiehiltä Oman kunnan eläkeläisjärjestöiltä ja muilta omilta taustajärjestöiltä Avoimista ajankohtaisluennoista Yksittäisiltä henkilöiltä Opaskirjoista/ -vihoista virallisista tiedotteista Idea: Etsivä vanhustyö Kenttä Neuvosto Päättäjät

31 Ryhmä 5: Tiedotus ja tiedonkeruu Miten ja mistä neuvosto saa tietoa? 2. Neuvoston pitää ottaa selville ja hankkia tietoa Tietoa ajankohtaisista asioista saadaan Kunnan esityslistoilta ja päätöspöytäkirjoista Valmistelevilta virkamiehiltä Mediasta Neuvostojen toimintaa hyödynnetään liian vähän, koska sen toimintaa tunnetaan vielä liian huonosti kunnissa Neuvoston tunnetuksi tekeminen olisi tärkeää (esim. tapahtumissa) Mediayhteyksien parantaminen Kunnan yleisen tiedotuksen hyödyntäminen

32 Ryhmä 5: Tiedotus ja tiedonkeruu Miten ja mistä neuvosto saa tietoa? 3. Mitä asioita neuvosto saa tai voi ottaa käsiteltäväkseen? Yleisiä, asioiden yleiseen hoitoon tai useisiin henkilöihin kohdistuvat asiat Yksittäisten ihmisten tietyt tapaukset ongelmallisia neuvostossa käsiteltäviksi Faktoihin ja tietoihin/päätöksiin/julkaistuihin suunnitelmiin perustuvat asiat Eri kunnissa erilaisia kanavia, muotoutuneet ajan ja paikan mukaan oman kunnan tarpeita vastaaviksi

33 Ryhmä 5: Tiedotus ja tiedonkeruu Tiedotus 1. Yleisesti neuvoston toimintaa koskeva informaatio Neuvoston oma opaskirja Kunnan yleiset palveluoppaat Sidosryhmien hyödyntäminen informaation jakamisessa

34 Ryhmä 5: Tiedotus ja tiedonkeruu Tiedotus 2. Tietoa neuvoston ehdotuksista ja päätöksistä Kunnassa toimivat eläkeläispiirit ja järjestöt viestinviejinä Neuvoston toimintakertomus Verkkosivut Kunnan sivusto Neuvoston oma sivusto Mietittävä tarkoin miten tiedotetaan Kunnolla tehty tiedote Sitran vanhusneuvosto-opas hyvä apuvälinen