Mistäs tiedät? Ninnin. veli sai. kasteessa. nimen. Ridge Elias. Väänänen. Mistäs tiedät, kenen. kanssa se Katri meni. naimisiin?

Transkriptio

1 Treekantti 2011

2 Ninnin veli sai kasteessa nimen Ridge Elias Väänänen Mistäs tiedät, kenen kanssa se Katri meni naimisiin? Seuraa elämän kiertokulkua kätevästi Satakunnan Kansasta. Henkilökohtaista Mistäs tiedät? 2

3 Sisällysluettelo Pääkirjoitus 4 Kommodorin mietteet 6 Sihteerin väylä 8 Toimintasuunnitelma Toimintakertomus Katsastusasiaa 14 Uudet laivurit 16 Saaristomerenkulkuopin tutkinto 18 Vastaukset saaristotenttiin 20 Tähtitieteellinen navigointi 21 Ajankohtaista Saarileiri Tynnyrikarissa 23 Merimaikka 26 Märket ja Sälskär lomareissulla 27 Matkakilpailun säännöt 28 Navigointikisat Kilpailutulokset Venerekisteri Kultaranta II 33 Majamestarin juttu 36 Tynnyrikarin kuulumisia 37 Toisenlainen vesillelasku 38 SK lehtijuttu: Kolme sukupolvea laivureita 39 Jäsentarvikkeet 40 Yhteystiedot Taskumuistio 42 Auto-Kirmola 58 Eräpori 7 Euromaster 26 Hacklin 5 Kivikylä 21 Kuntsi A. veneen nosto 49 Marina Merilokki 46 Osakevene 59 Pori Energia 5 Porin Mainostuotanto 31 Porin P&T kone 47 Porin Traktoriosa 58 Porin Vene- ja Moottorikorjaamo 26 Raskone Oy 47 Reposaaren venesäilytys 37 Rinta-Joupin autoliike 31 Sammutin huolto Salli 11 Satakunnan Kansa 2 Teboil Yyteri 7 Turva 60 Ulvilan Ajo-opisto 46 Ulvilan kaihdin 21 Venepori 6 3

4 Pääkirjoitus TEKSTI: TIIA NIEMI, KUVA: SIMO VALLI Joulukuun 2010 tenttivalvojia: Antti-Jussi Neva, Hannu Grönholm, Tiia Niemi, Jarmo Koski, Ari-Pekka Koski, Vesa Virtanen, Mauno Vuorinen, Sakari Nylund ja Marjo Koski Taas on seuramme vuosijulkaisu saatu kansiin ja painosta ulos. Pitelet siis käsissäsi uuni tuoretta julkaisua. Treekantti toimitettiin tänä vuonna uudistuneella kokoonpanolla. Allekirjoittanut keräsi materiaalia, mutta hallitus kokosi lehden talkoilla. Kiitokset koko hallitukselle! Mukavia lukuhetkiä Treekantin parissa! Treekantin toimikunnan puolesta, Tiia Niemi Treekantti Porin Navigaatioseuran vuosijulkaisu Vastaava päätoimittaja: Tiia Niemi Aineisto: Etukannen kuva: Timo Lokki Laivurikuvat: Vesa Virtanen ja Marjo Koski Taitto ja paino: Ulvilan Painotuote ISSN: Painosmäärä: 1000 kpl 4

5 Virtaa puhtaasti Sammuta ellet katsele! Tee vuoden ekoteko ja sammuta turhat viihdelaitteet. 5

6 Kommodorin mietteet TEKSTI: TIIA NIEMI, KUVA: TONI NIEMI Kesä 2010 kului nopeasti. Meillä riitti puuhaa mökkiprojektissa, sekä esikoisen ensimmäistä kesää viettäen. Keleistä ei monikaan voi valittaa. Helteisempää kesää ei ole Suomessa pitkään aikaan ollut. Seuramme koulutti taas viime vuonna noin 100 uutta laivuria. Onneksi olkoon uusille laivureille ja tervetuloa seuramme toimintaan mukaan! Saaristolaivurikurssin suorittaminenhan on ainoa keino päästä seuramme jäseneksi. Myös avomerilaivureita on viime vuosina koulutettu paljon. Jo toisena vuonna peräkkäin Marjo vetää kurssia Porin Kansalaisopistolla. Seuramme tukikohtaan ollaan hankkimassa sähköliittymää. Tämän projektin kulusta voit lukea toisaalta tässä lehdessä ja vuoden aikana ilmoittelemme projektin kulusta nettisivuillamme. Kommodori Tiia Niemi 6

7 Viime kesä oli ensimmäinen seuran uudelle Terhi Sailille. Veneen kuvia löytyy tämän lehden kannesta. Veneen säilytyspaikkana on Tynnyrikari ja on kaikkien seuramme jäsenten käytettävissä. Ei sovi tietenkään unohtaa koulutusvenettämme, Merimaikkaa, joka on myös jäsentemme vuokrattavana. Ehtona vuokraukselle on koulutusajoon osallistuminen. Näin voimme varmistaa kaikkien tuntevan veneen ominaisuudet. Kun luette toimintasuunnitelmaa tarkkaan, niin perinteisten tapahtumien rinnalle on otettu taas tauon jälkeen mukaan navigointi-ilta. Tarkoituksena on toivomusten mukaisesti käydä läpi navigoinnin perusteita. Kerrata kursseilla opittua ja harjoitella vaikka sen eksymätaulukon tekemistä käytännössä. Nuorisoleiri järjestetään tänäkin kesänä. Timo Lokki vastaa nykyään leirinjärjestelyistä. Annetaan näissä järjestelyissä kaikki tukemme Timolle ja menestyneitä leirejä jatkossakin. Hyvää veneilykautta 2011, Tiia Niemi 7

8 Sihteerin väylä Jäsenmaksut Tänäkin vuonna olet saanut jäsenpostituksen yhteydessä jäsenmaksulaskun, jolla jäsenmaksu 28 tulee suorittaa. Kun maksat laskusi, muista ilmoittaa laskun alaosassa oleva viitenumerosi. Liittymismaksu Liittymismaksu seuran ulkopuoliselta laivurikurssin suorittaneelta on 60, liittymismaksua ei peritä silloin, kun henkilö liittyy seuraan oman seuransa laivurikurssin suorittamalla. Säilyttääkseen jäsenyytensä, tulee jäsenen maksaa jäsenmaksunsa vuosittain. Osoitteenmuutokset Koska jäsenmaksun yhteydessä ei voi ilmoittaa osoitteenmuutoksista, tulee jäsenen itse huolehtia muutosilmoituksesta, mieluiten kirjallisesti jäsensihteerille: Antti-Jussi Neva os. Topparintie 6, Pori, com. Näin turvaamme häiriöttömän tiedonkulun jatkossakin. Merimaikka Seuran jäsenten on mahdollista saada koulutusvenettä käyttöönsä. Käytön edellytyksenä on osallistuminen koulutuspurjehdukseen (n. 4 tuntia kestävä kurssi), jonka tarkoituksena on perehdyttää kuljettamaan ko. venettä. Jos aiot osallistua koulutuspurjehdukseen ks. toimintasuunnitelma. Merimaikan vuokrausasioissa ota yhteyttä venemestariin. Muista, lisäksi, että osallistumalla talkoisiin saat alennusta käyttömaksusta. Tynnyrikari Seuran tukikohta on jäsenten käytössä. Majan avaimia on saatavana 30 hintaan merkkipisteestä (VENEPORI). Avain on henkilökohtainen, eikä sitä siis voi luovuttaa toiselle henkilölle. Luopuessaan seuran jäsenyydestä tulee jäsenen luovuttaa avain takaisin. Diplomien jako Diplomien jaosta ilmoitetaan diplominsaajille henkilökohtaisesti. Mikäli et voi saapua diplomia noutamaan, on se myöhemmin mahdollista saada seuran merkkipisteestä (VENEPORI). Jäsen: ostaessasi seuratarvikkeita Veneporista, käytä käteistä maksutapaa. 8

9 Toimintasuunnitelma 2011 Porin Navigaatioseura ry Merenkulun kurssit: saaristo- ja rannikkokurssit alkavat, avomerikurssi jatkuu Retki Helsingin venenäyttelyyn XX.03 Valtakunnallinen karttakilpailu Opettajaseminaari, Porvoo Liittokokous, Porvoo Sääntömääräinen kevätkokous Diplomien jako ja kerhoilta, Lipunnosto, matkakilpailu alkaa Merenkulun tentit: saaristo, rannikko ja avomeri Katsastusilta keskustassa, Taavi silta klo Talkoot Tynnyrikarissa, kesäkauden avajaiset Katsastuspäivä Tynnyrikarissa, klo Katsastusilta I Reposaaressa klo Koulutusajo klo 18- n Katsastusilta II Reposaaressa klo Navigointi-ilta Reposaaressa, klo Retkipäivä ja yhteispurjehdus Juhannus Tynnyrikarissa Nuorisoleiri Tynnyrikarissa Päiväkilpailu, kaikki apuvälineet sallittuja Venetsialaiset sekä lauluilta Tynnyrikarissa.09 Laivurikurssit alkavat: saaristo, rannikko Yönavigointikilpailu, Pori - Tampere Diplomien jako Syystalkoot ja illanvietto Lipunlasku Tynnyrikarissa klo 12.00, matkakilpailu päättyy Päivänavigointikilpailu Tampere - Pori Sääntömääräinen syyskokous Karttanavigointikilpailu: SM-karsinta ja seuran kilpailu XX.12 Laivuritentti: saaristo, rannikko * * * Järjestetään virkistystoimintaa purjehduskauden ulkopuolella * * * Osallistutaan seuraotteluun Tampereen Navigaatioseuraa vastaan * * * Julkaistaan seuran lehti Treekantti * * * Osallistutaan Porin seudun veneilyjärjestöjen yhteistoimintaan * * * Käytännön veneilytaitoja opetetaan veneretkien yhteydessä ja koulutusajoissa ja nuorisoleirillä * * * Ollaan yhteistyössä muiden paikallisten veneily-yhdistysten kanssa * * * Ex cursioita 9

10 Merimaikan koulutusajo toukokuussa Osallistujat: Jussi Tarri, Jani Rautiainen, Samuli Vanhatalo, Jouni Vanhatalo, Ismo Aalto, Asko Tiilikainen ja Veli Vuorela. Kouluttajina: Hannu Grönholm, Vesa Hakanpää ja Marjo Koski Toimintakertomus 2010 Yleistä Porin Navigaatioseura ry. edistää ja kehittää Suomen Navigaatioliiton jäsenyhdistyksenä harrastajaveneilijöiden navigointitaitoa sekä hyvää veneilykulttuuria. Porin Navigaatioseuran hallituksessa oli v kommodori Tiia Niemi, varakommodori Simo Valli, rahastonhoitaja ja sihteeri Jarmo Koski sekä jäsenet Vesa Hakanpää, Sakari Koivuniemi, Antti-Jussi Neva ja Reijo Wallin. Vuosi 2010 oli seuran 44. toimintavuosi. Seuran jäsenmäärä vuoden 2010 lopussa oli noin 400. Kokoukset Yhdistyksen kevätkokous pidettiin maaliskuussa Urheilutalolla. Kokouksessa jaettiin karttakilpailun palkinto. Syyskokous pidettiin Nuorisotalolla marraskuussa. Kokouksessa jaettiin vuoden kippari, navigaattori, vene sekä yönavigointikilpailun palkinnot. Seuran hallitus kokoontui 11 kertaa vuoden aikana. Jäsentilaisuudet Vuoden 2010 aikana järjestettiin jäsenille erilaisia tilaisuuksia. Navigointikilpailut käytiin maalla ja merellä. Yhteispurjehdus 10

11 kesäkuussa suuntautui Tynnyrikariin. Virkistys- ja talkootoimintaa oli seuran majalla Tynnyrikarissa pitkin kesää. Perinteinen nuorisoleiri kesäkuussa keräsi saareen toistakymmentä veneilystä innostunutta lasta ja nuorta. Koulutus Seura koulutti kymmeniä uusia meriteiden säännöistä kiinnostuneita saaristo-, rannikkolaivureita. Keväällä pidettiin saaristo- ja rannikkolaivurikurssit Porissa työväenopistolla, opettajana Simo Valli (saaristo ja rannikko) ja Antti-Jussi Neva (saaristo). Syksyllä pidettiin saaristolaivurikurssit Porissa Työväenopistolla, opettajana Simo Valli ja Antti-Jussi Neva, sekä Ulvilassa, opettajana Simo Valli. Avomerilaivurikurssi alkoi myös syksyllä ja jatkuu vielä tulevan kevään. Kurssin opetuksesta vastaa Marjo Koski. Käytännön veneilyyn perehdyttiin kesäkuussa Merimaikalla. Julkaisutoiminta Seura julkaisi keväällä 2010 Treekantti vuosijulkaisun, joka lähetettiin kaikille jäsenille. Seuran toiminnasta tiedotettiin Satakunnan Kansan yhdistyspalstalla. Ajankohtaiset tiedot löytyvät seuran internetsivuilta. Tiedotteet saa halutessaan omaan sähköpostiosoitteeseen. Muu toiminta Katsastettuja veneitä oli 46 kpl, katsastajina Hannu Grönholm, Vesa Hakanpää, Marjo Koski sekä Juha Koskinen. Helmikuussa järjestettiin retki Helsingin venemessuille. Mukaan lähti linja-autollinen veneilystä innostuneita. Päiväkilpailuun osallistui kolme venekuntaa. Yökilpailussa kamppailu käytiin kahden veneen kesken. Matkakilpailuun osallistui vain yksi venekunta. Seuraottelun voitti Porin Navigaatioseura. Vuoden veneeksi valittiin Merimaikka, vuoden kippariksi Reijo Wallin ja vuoden navigaattoriksi Tiia Vuorinen. Tynnyrikariin hankittiin Terhi Sail purjevene. UUDET SAMMUTTIMET Laite- ja Sammutinhuolto Salli Ky TARKASTUKSET Krannintie 1 HUOLLOT /Harri NESTEKAASUA /Kyösti Turvallisempi huominen! 11

12 Katsastusasiaa TEKSTI: HANNU GRÖNHOLM, KUVA: TIINA GRÖNHOLM Tammikuista kunnon talvea eletään pitkästä aikaa, venenäyttely lähestyy jolloin sanotaan veneilykauden alkavan. Liiton vuotuiset tiedotteet eivät koskaan tule niin, että ne ehtisivät saman vuoden Treekanttiin joten laitetaan ne seuran nettisivuille kunhan tulevat. Veneliikenneasetusta on muutettu / tarkennettu ; vesikulkuneuvoissa tietyin edellytyksin vaadittavaa käsisammutinta on tarkastettava (enintään) vuoden välein. Sammuttimen tulee olla vähintään 8A 68B asti hyväksytään EN 3 mukainen, teholuokaltaan vähintään 13A 55B tai vanhempaan ABtai ABE- luokkaan kuuluva, vähintään 2 kiloa sammutetta sisältävä sammutin. Sammuttimen tarkistus samana keväänä kuin on katsastus. Tarkistusleimaa oltava jäljellä kuluvan vuoden loppuun asti. Venerekisteristä näkyy kaikkien peruskatsastusvuosi, joten sovitellaan katsastukset vaikka arki-illoiksi niin ei mene keväiset kunnostusviikonloput katsastuksien merkeissä. Muutokset tiedoissa suoraan myös Hannulle niin, tulevat liittoon ilmoitetuiksi. Peruskatsastus eli runkokatsastus tehdään joka viides vuosi, tai kun vene katsastetaan ensimmäisen kerran seu- ran venerekisteriin tai onnettomuuden Hannu ja Vivian Tynnyrikarin viiriä laskemassa. 12

13 jälkeen. Peruskatsastus tehdään maissa ja tarvittaessa jatketaan vedessä. Jos ostat veneen muualta, ota selvää paikkakunnan katsastajasta ja pyydä häntä katsomaan vaikka vain runko, niin on helpompi katsastaa loput omassa seurassa. Kaikki Navigaatio- ja Suomen Purjehdus ja Veneilyliiton katsastajat voivat katsastaa ristiin. Vuosikatsastus tehdään vedessä katsastuspäivänä. Muista ottaa tarvittavat paperit mukaan katsastustapahtumaan! Katsastusmaksut vuodelle 2011 runkokatsastus kaikki luokat 35 vuosikatsastus kaikki luokat 20 tilauskatsastus kaikki luokat 35 Katsastuspäivät ja paikat Katsastusilta keskustassa, Taavi silta klo Katsastuspäivä Tynnyrikarissa, klo Katsastusilta I Reposaaressa klo Katsastusilta II Reposaaressa klo Katsastajien yhteystiedot saat Treekantista ja nettisivulta. Hyvää veneilykesää toivottaen Hannu, Marjo, Juha ja Vesa VESIKULKUNEUVO- REKISTERI Uusi laki vesikulkuneuvorekisteristä tuli voimaan 1. lokakuuta Ennen rekisteröimättömät veneet on rekisteröitävä vuoden 2008 lokakuun alkuun mennessä. Rekisteröitävän vesikulkuneuvon omistajan on ennen vesikulkuneuvon käyttöönottoa tehtävä vesikulkuneuvosta rekisteri-ilmoitus maistraattiin. Rekisteri-ilmoituksen voi jättää mille tahansa maistraatille tai sen palveluyksikölle. Kaikki vähintään 5,5 metriä pitkät purje- tai moottoriveneet tulee rekisteröidä. Myös moottoriteholtaan vähintään 15 kilowatin eli yli 20 hevosvoiman veneet on merkittävä vesikulkuneuvorekisteriin. Rekisteröintivelvollisuus koskee myös muita koneellisia vesikulkuneuvoja, mm. vesiskoottereita sekä valtion ja kuntien omistamia vesikulkuneuvoja. Rekisteröidyn veneen kuljettajan tulee olla viisitoista vuotta täyttänyt. 13

14 Uudet laivurit Saaristo Pori (Simo Valli) Juha Sillanpää Siru Lehtimaa Mikko Lilja Aleksi Elovaara Asko Tiilikainen Salme Ahtiainen Simo Harkila Ilpo Karlsson Esa Perttula Juha Piispanen Miikka Joutsenvirta Kari Kaski 14 Petri Pihlajamaa Jari Saarinen Jari Toiviainen Janne Stenroos Pertti Nordqvist Juha Raitanen Jani Rautiainen Jussi Tarri Aulis Laaksonen Tommi Salmi Juha Tiainen Tarja Nylund-Toiviainen Kalle Hoffren Jari Turpeinen Veli Vuorela Marja-Riitta Naskali Erkki Ahola Harri Nordqvist Teemu Saarinen Anna Malm Tuuli-Anna Nuikkinen Liisa Peltomäki Anna-Maija Puusa Mikko Mäkinen Jukka Vasanen

15 Saaristo Pori (Antti-Jussi Neva) Olli Mattila Matti Mäkinen Aki Saarinen Kaija Virtanen Pentti Longi Timo Nykänen Pasi Sjöblom Juha Salonen Pekka Piirinen Toni Jokela Aulis Kesti Henri Nykänen Tuomas Virtanen Harri Sarri Jarmo Viitala Jori Viitala Rannikko (Tiia Niemi) Anssi Kiiski Hannele Vuorinen Jari Stenroos Jere Kuusinen Ari Vuorinen 15

16 Saaristo (Simo Valli) Sami Hernesniemi Niko Kuntsi Heikki Mäkelä Timo Maanavilja Pasi Alenius Sauli Ihalainen Henrik Eriksson Satu Heinonen Jukka Vestervik Juha Nikkanen Eeva-Liisa Kallinen-Alenius Jarmo Aalto Arja Kuohuva Kalle Laine Ilkka Varjonen Rannikko (Simo Valli) Jukka Vasanen Juha Sillanpää Juhani Tuominen Jari Saarinen Otto Arponen Asko Tiilikainen Ilpo Karlsson Liisa Peltomäki Pekka Tammi Jani Rautiainen Esa Syvänne 16

17 Saaristo (Antti-Jussi Neva) Saija-Mari Stenros Jarno Rosnell Jukka Tuominen Jouni Nevala Markus Grönholm Jani Mäkelä Ritva Välimäki Leinonen Eero Veli-Matti Välimäki Avomerilaivurit (Marjo Koski) Jouni Vanhatalo Mikael Illman Juha Sahi Janne Santanen Jukka Jokisuo Jarkko Heinonen Timo Meri Leif Laine Mika Castren Anita Lanki 17

18 Saaristomerenkulkuopin tutkinto Oikeasta vastauksesta annettava pistemäärä on ilmoitettu kunkin tehtävän kohdalla. Maksimipistemäärä on 30. Hyväksytty tutkinto edellyttää vähintään 15 pistettä. ( Käytä omaa Garta Marinaa!) Ennen kuin aloitat, lue tämä johdanto: Tutkinnossa käytetty vene on 13 metriä pitkä moottorivene. Veneen syväys on 1,5 m ja korkeus 3,4 m. Veneen varustukseen kuuluu pääkompassi jonka eksymätaulukko on ohessa ja kiinteä varakompassi. Sää on tyyni ja näkyvyys hyvä. Säätiedotuksissa merenkulkijoille ilmoitettiin, että vedenkorkeus on -50cm. Tehtävissä merikartan eranto on 7 I. Käytä oman oppikirjasi eksymätaulukkoa, tentissä on sama! 1. Sijaintisi on 63 51,50 P; 25 36,00 I. Tästä ohjaat KS=009. Mikä on laskettu paikkasi 39 min ajon jälkeen, kun nopeutesi on 9 solmua? 3 p 2 a. Määrität sijaintisi käyttämällä käsisuuntimakompassia. Kompassisuuntima Viiran merimajakkaan on 085 ja Norruddin merimajakkaan on 179. Ilmoita veneen sijainti suuntimishetkellä! 2p b. Onko paikanmääritys luotettava? Perustele vastaus! 1 p 3 a. Ohjaat tarkasti pitkin 4,5 m väylää kohti Skogbölen linjaa. Varakompassisi näyttää 174. Mikä on varakompassin eksymä tällä suunnalla? 2p b. Norrbådanin pohjoisrannalla on tunnusmajakka. Kuvaile minkä näköinen se voisi olla. 4 a. Paikasta, joka on 0,6 meripeninkulmaa 4,5 m väylän alkupisteestä (63 57,35 P; 25 44,93 l) käännyt kohti Mervinniemen länsipuolella olevaa 1,2 m venereittiä. Miten varmistat, ilman teknisiä apuvälineitä, että olet kääntöpisteessä? (Vastaus karttapiirroksena.) 1p b. Miten varmistat, ilman teknisiä apuvälineitä, turvallisen kulun Trehålsgrundetin pohjoispuolitse kohti 1,2 m venereittiä?(vastaus karttapiirroksena.) 1p c. Onko sinun mielestä turvallista ajaa Viiran ja Mervinniemen välistä itään? Perustele! 1p 18

19 5 a. Olet Mervinniemen koillispuolella 5,2 m väylällä menossa kaakkoon. Viiran merimajakan ollessa suoraan sivulla oikealla käynnistät sekuntikellon. Ajettuasi 12 min 15 sek on punainen valopoiju suoraan sivulla vasemmalla. Mikä on nopeutesi? b. Ajat edelleen 5,2m väylää kaakkoon. Ilta on hämärtynyt ja näet etuoikealla vilkkuvan vihreän valon. Montako vilkkua on jaksossa ja mikä on jakson pituus? 6 a. Ohjaat Mervinniemen koillispuolella olevaa 5,2 m väylää pitkin kaakkoon. Mikä on KS? b. Mikä on viereisen alueen minimisyvyys tänään, kun veden korkeus on -50cm? 7 a. Mitä tarkoitetaan Sisäisillä kulkuvesillä? b. Mitä Meriteiden säännöissä säädetään purjealusten toiminnasta reittijakojärjestelmässä? c. Auringon laskettua lähestyt alusta, joka näyttää ohessa kuvattuja valoja. Mikä alus on kyseessä? 8 a. Minkälainen on länsiviitan karttamerkki? b. Miten menettelet, kun näet viereisen vesiliikennemerkkiyhdistelmän? c. Alus, joka on lähdössä laiturista, antaa kolme lyhyttä äänimerkkiä. Mitä se tarkoittaa? 9 a. Mikä on kaikuluotain? b. Millainen on turvavesimerkin väritys ja heijastintunnus? c. Miten sektoriloiston valaisusektorit ilmoitetaan loistoluettelossa? 10. Merkitse rastilla oikea vaihtoehto: Oikein -Väärin Purjealuksen on väistettävä kalastusta harjoittavaa alusta Käsisammuttimen tarkastus on tehtävä kahden vuoden välein Sillan alituskorkeuden määräytymisessä ei huomioida aallokon vaikutusta 19

20 Vastaukset saaristotenttiin OPETTAJA: SIMO VALLI Saaristokursseille (2 kpl) ilmoittautui n. 70 oppilasta. N. 50 kävi 2/3 osaa kurssista läpi eli osallistui väh. 20 oppitunnille ja 35 osallistui tenttiin. Tentti oli erikoinen, sisälsi paljon knoppeja ja tenttivastauksista päätellen kieliasussakin eli kysymysten laadinnassa on edelleen parantamista. 1. Paikka Lat P, Lon 25 39,4 I. Tehtävä oli helppo 2. a. Lat 63 57,1 P, Lon 25 40,7 I. b. Ei ole, magneettinen häiriöalue! Toiseksi vaikein tehtävä 8 huomasi magn. alueen. 3. a. Eks = -5. b. valoton, pienempi kuin majakka, omaperäinen ja hyvin näkyvä. 2/3 osa sai täydet pisteet. 4. a ja b ns. maisemanavigointia. a. 1 sijoittaja oli 4,5 m:n linja, 2 joko Norrudd-Norrbådan tai Trehålsgrundetin ja Mervinniemen pohjoispäät. b. esim. Viiran pohjoispuolella oleva vihreä lateraalipoiju ja Vähäkiven kaakkoispää linjaan ja ajaa sitä, muitakin oli. c. Ei ole, vene vaatii vettä 1.5 m, veden syvyys nyt -50 cm, välissä vettä normaalivedellä mm. 1,2 m. Tehtävä oli vaikea, 8 sai täydet pisteet. 5. a. nopeus 7,0 solmua. b. Jaksossa on 2 vilkkua ja jakson pituus 4 sek. 6. a. KS = 121 b. minimisyvyys n. 20 cm, (oli vaikeasti kysytty) 7. a. Suomen kulkukelpoiset järvet, joet, kanavat ja sisäisestä aluemeren rajasta merelle päin 2.0 mpk. b. yl. ei saa estää liikennekaistaa käyttävien kulkua, jos joutuu pakosta ylittämään, tee se poikkisuunnassa kaistan kulkusuuntaan nähden. c. Luotsialus. 4 sai täydet pisteet! 8. a. kelta-musta kelta, musta kaksoiskartio kärjet vastakkain. b. nop. 9km/h tai 4,4 kn. c. peruutan. Vastattiin hyvin 26 sai 3 p Kiitoksia! 9. a. Veden syvyyden mittalaite. b. punavalkoinen koko pituudelta, 180 heijastin ylh. valk. alh. punainen c. asteina kohden sektoriloistoa. 10. a. oikein - väärin väärin. Uskoisin, että kyseessä oli veneen sammutin. 20

21 ILOA SILMÄLLE 21

22 Lyhyt kertaus tähtitieellisestä navigoinnista TEKSTI: MARJO KOSKI, KUVA: MARJO KOSKI Navigaatio tulee latinalaisesta sanasta navis eli laiva. Navigointi on aluksen paikan ja kulkusuunnan määrittämistä eri menetelmillä. Siihen sisältyvät mm. aluksen sijainnin määritys, sopivan kulkusuunnan asettaminen ja aluksen turvallisen kulun takaaminen. Yksi varhaisimpia ja tänäkin päivänä käytössä oleva navigointimenetelmä on ristisuuntima. Käytettäessä ristisuuntimaa otetaan suuntima kahteen eri kohteeseen ja lasketaan niiden leikkauspiste. Rannikolla pystytään navigoimaan maamerkkien avulla. Havainnoimalla maamerkkejä voidaan määrittää aluksen sen hetkinen sijainti ja kartan avulla määrittää oikea kurssi, joka pidetään kompassin avulla. Astronominen navigointi tarkoittaa aluksen paikan määrittämistä taivaankappaleiden avulla. Tähtitieteellisessä paikanmäärityksessä tulevat kysymykseen aurinko, kuu, valovoimaisimmat planeetat eli Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus sekä 57 yleisesti valittua kiintotähteä. Taivaankappale kiertää tiettyä reittiä tietyllä nopeudella. Tämän reitin ja nopeuden ovat tähtitieteilijät ja matemaatikot pystyneet ratkaisemaan. Taivaankappaleiden etäisyydellä ei ole merkitystä. Tärkeää on ainoastaan suunta, jossa ne näkyvät. Taivaankappaleet ajatellaan projisoiduksi äärettömän suurelle pallopinnalle ja pallon keskipisteessä sijaitsee maa. Tästä järjestelmästä käytetään nimitystä taivaanpallo. Jotta voitiin taulukoida taivaankappaleiden sijainti taivaanpallolla, tähtitieteilijät ottivat käyttöön maapallolla olevat koordinaatistot myös taivaanpallolle. Taivaan ekvaattori ja navat vastaavat maan ekvaattoria ja napoja. Pituus ja leveyspiirit ovat samat kuin taivaan rektaskensio (navigoinnissa käytetään HA= tuntikulmaa) ja deklinaatio. Jokaisen havaintomme hetkellä taivaanpallolle piirtyy meidän paikkamme kautta kulkeva luotiviiva ja sitä kohtisuoraan leikkaavan horisonttitaso. Kumpikin leikkaa maan keskipisteen. Paikan määritykseen tarvitaan taivaankappaleen korkeutta horisontista mittaava sekstantti, UT-aikaa määrittävä kronometri ja paikannushetkellä ajan tasalla oleva merenkulun almanakka, The Nautical Almanac. Koska kiertotähtiä on paljon ja etäisyytensä vuoksi ne kulkevat vakiosuhteessa toisiinsa nähden, ei ole ollut järkevää taulukoida jokaista erikseen, vaan on otettu käyttöön jokaiselle yhteinen kiintopiste, kevättasauspiste eli Ariespiste. 22

23 Marjo opastamassa avomerinavigoinnin kurssilaisia sekstantin käytön saloihin. Aurinko, kuu ja planeetat ovat lähempänä maata ja niillä on oma kulkureittinsä, joten ne on taulukoitu erikseen. Paikanmääritys tapahtuu siten, että tarkka aika merkitään ylös samalla hetkellä kun sekstantilla mitataan taivaankappaleen korkeus horisontista. Tämä toistetaan yhdelle tai useammalle taivaankappaleelle, jotka ovat mielellään eri puolilla tähtitaivasta. Merenkulun almanakasta saadaan tieto siitä, mikä on taivaankappaleen etäisyys ekvaattorista ja suunta Greenwichin meridiaaniin eli Greenwichin tuntikulma, GHA. GHA:sta saadaan kronometrin näyttämän ajan avulla aikaeron kautta laskettua paikallinen tuntikulma (LHA). Saaduista arvoista lasketaan tähden tosisuuntima sekä tosikorkeus sijaintimme suhteen. Pallotrigonometrian kaavojen avulla saamme tulokseksi sijoittajan. Kun näitä sijoittajia saadaan vähintään kaksi, voidaan päätellä aluksen sijainneen niiden leikkauspisteessä mittaushetkellä. Sekstantin maksimitarkkuus on 0,1 kulmaminuuttia, joka vastaa yhtä kaapelinmittaa (185 m). Avomerellä se katsotaan riittäväksi tarkkuudeksi. Havaintojen välillä aluksen sijaintia voidaan seurata merkintälaskulla, joka perustuu tunnetun nopeuden ja suunnan kirjanpitoon. Sen avulla arvioidaan, missä pitäisi olla. Virhelähteet, kuten virta ja sorto, sekä epävarmuus oikeasta paikasta lisääntyvät kuitenkin ajan kuluessa. Siksi havaittu paikka pitää tarkistaa säännöllisin väliajoin. 23

24 Ajankohtaista KUVA: VESA HAKANPÄÄ E10-bensiinin käyttö venemoottoreissa TEKSTI: 95-oktaanisen bensiinin etanolipitoisuus on vuoden 2011 alusta 10 prosenttia. Tämä vaikuttaa bensiinin käytettävyyteen myös venemoottoreissa. Lisätietoa E10- bensiinistä ja sen soveltuvuudesta venemoottoreihin löytyy sivustolta. Vesiskoottereihin tiedot ovat sivustolla kohdassa soveltuvuus muihin kulkuneuvoihin. Moottorin oktaanilukuvaatimus on aina ensisijainen jatkossakin: jos vaatimus on enemmän kuin 95, ei 95 E 10 sovellu käyttöön. Kansainvälinen huviveneenkuljettajankirja TEKSTI: Kansainvälisen huviveneenkuljettajankirjan saamisen edellytyksenä on: vähintään 18 vuoden ikä henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavan ajokortin saamisen edellytyksenä oleva lääkärintodistus; sekä että henkilö täyttää Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission vesiliikennetyöryhmän päätöslauselman no. 40 tutkintovaatimukset kansainvälisen huviveneenkuljettajankirjan saamiseksi. 24

25 Kansainvälinen huvivenetodistus TEKSTI: Kansainvälisten huvivenetodistusten tista tilata vesikulkuneuvorekisterin rekisteriotteen englanninkielisenä. Se sisältää myöntäminen on lopetettu vuoden 2010 alusta. Mikäli on tarvetta osoittaa rekisteröinti Suomen ulkopuolella, voi maistraaneuvoa koskevat kaikki rekisteriin merkityt ko. vesikulku- tiedot. Vesikulkuneuvorekisterin kuulutusmenettely käynnissä TEKSTI: Vesikulkuneuvorekisterin kuulutusmenettely on käynnistynyt viralli- voimaan Lain mukaan ennen Laki vesikulkuneuvorekisteristä tuli sessa lehdessä julkaistulla kuulutuksella. kyseistä ajankohtaa rekisteröityjen veneiden rekisteritiedot oli saatettava uuden lain Kuulutusmenettely päättyy Tänä aikana rekisteritietojen tarkistaminen on mukaisiksi kolmen vuoden kuluessa lain vielä mahdollista. Kuulutusmenettelyn voimaantulosta eli mennessä. päätyttyä tarkistamattomat vesikulkuneuvot poistetaan rekisteristä. Lisätietoja kuulutusmenettelystä: www. maistraatti.fi Veneajokortti tullee TEKSTI: TIIA NIEMI Veneajokorttityöryhmä on saanut loppuraportin valmiiksi viime vuoden aikana. Edelleen on silti epäselvää millä aikataululla muutos tullaan toteuttamaan ja miten suoritukset tullaan ottamaan vastaan. Tarpeen odotetaan olevan niin suuri että sellaista koulutusjärjestelmää ei valmiina ole, joka pystyy massan aluksi käsittelemään. Tästä johtuen voimme olettaa että jonkinlainen siirtymäaika ajonkortin hankkimiseen tulee. Navigaatioliitto jäsenseuroineen järjestää navigointikoulutusta ympäri Suomea. Lisäksi Purjehdus- ja veneilyliitolla on omaa koulutustaan. Laajuus tulee olemaan sitä luokkaa että saaristolaivurikurssin sisältö tulee täysin kattamaan veneajokortin vaatimat edellytykset. Saaristokurssi on jo nyt laajempi kuin mitä veneajokortin vaatimuksiin on kaavailtu. Tämä asia on siis edelleen auki. Todennäköisesti veneajokortti tulee Suomeen pakolliseksi lähivuosina. Tarkkaa aikataulua ei tiedetä. Se on varmaa että saaristolaivurin papereilla veneajokortin saa suoraan. Näin seuramme jäsenillä ei ole huolta veneajokortin saamisesta. Tällä on myös varmasti vaikutusta kurssilaisten määrään jo nyt ja tulevaisuudessa. 25

26 AMMATTINA RENKAAT Paanakedonkatu Pori (02)

27 13. Saarileiri Tynnyrikarissa 2010 TEKSTI: HEINI JA KAISLA LOKKI, KUVAT: TIMO LOKKI Torstai 1.7. Torstai oli aurinkoinen ja lämmin, 11 leiriläistä ja 4 ohjaajaa lähti kohti Tynnyrikaria. Saareen päästyämme purimme varusteet veneistä (Merimaikasta ja Busterista), ja pystytimme teltat. Kuten tavallista, tytöille pystytettiin puolijoukkueteltta ja pojille kolme vaellustelttaa. Loppupäivä meni syödessä, mahtavien apuohjaajien värkkäämää tehtävärataa selvittäessä, seuran uuden Terhi-sailin kokeilussa - toimi muuten hyvin, saunoessa, uidessa sekä loppujen lopuksi nukkuessa. Perjantai 2.7 Perjantaiaamu alkoi myöskin lämpimissä, mutta jokseenkin väsyneissä merkeissä ruokakellon kutsuessa meidät aamupalalle. Aamupalan jälkeen pakkasimme aurinkorasvat ja uikkarit veneisiin, päämääränämme Enskerin saari. Matkalle lähdettiin auringon paisteessa, mutta kuinkas sitten kävikään? Äkillisen merisumun johdosta jouduimme ankkuroimaan veneemme hetkeksi ja odottamaan parempia ilmoja. Enskeriin kuitenkin päästiin, ja siellä meitä odotti yhteistyö- ja ongelman- Leiriläiset retkellä Iso-Enskerissä. 27

28 Tynnyrikarissa tavataan! 14. Saarileiri Tynnyrikarissa HUOM! UUSI AJANKOHTA! Peruskouluikäiset tytöt ja pojat mukaan tutustumaan veneilyyn ja luontoon. Ilmoittautumiset mennessä Lokin Timolle. Hinta 30 eur, sisarukset 25 eur (sis. ruoka ja vakuutus) Ilmoittaudu nopeasti! Timo: sposti: 28

29 ratkonta aiheinen rasti, made by Timo L. Enskerissä myös teimme ruokamme itse tavalliseen tapaan trangioilla ja kävimme kävelyretkellä pirunpellolla. Takaisin Tynnyrikariin päästyämme oli vuorossa solmutaulun teon lisäksi tavallisia ilta-askareita; syömistä, uimista ja grillausta. Yhteistyö ja ongelmanratkaisu harjoitus menossa Lauantai 3.7 Aamu valkeni taas kerran mukavissa merkeissä, vaikkakin hieman viileämmissä lämpötiloissa. Aamupalan jälkeen oli telttojen purkua ja omien tavaroiden pakkailua. Kun tavarat olivat järjestyksessä, oli apuohjaajien suunnitteleman ensiapurastin vuoro. Aiheena oli meripelastusta ystävällisesti vapaaehtoiseksi ilmoittautuneen Juhan kanssa. Harjoittelimme pelastusrenkaan ja muiden pelastusköysien heittoa. Lopuksi kertasimme muuta ensiapua. Kaiken tämän jälkeen veneiden keulat näyttivät taas kohti Reposaarta, ja totesimme hymyillen Taas oli kiva leiri. :-) Ensiapu koulutusta 29

30 Merimaikka TEKSTI: SAKARI KOIVUNIEMI, KUVAT: SIMO VALLI, TIIA NIEMI Seuran vene Merimaikka on kesäkaudella jäsenistön vuokrattavissa retkiveneilyyn. Edellytys on osallistuminen koulutuspurjehdukseen sekä riittävä kokemus ja taito tämän veneen käsittelyssä. Varauksen tehnyt on sitoutunut ottamaan veneen käyttöönsä määräpäivänä. Jos tulee peruutuksia, hänen tulee siitä huolimatta maksaa vuokransa varausajalta. KÄYTTÖMAKSU on heinäkuussa 26 euroa ja muina aikoina 21 euroa alkavalta vuorokaudelta. Seuran talkoisiin osallistuneet laivurit saavat käyttömaksusta 50 % alennuksen. Yksi vuorokausialennus/talkookerta. KULUT: Moottoripolttoaine korvataan tankkaamalla vene ennen kotisatamaan kiinnittymistä. Muut, kuten lämmitys- ja keittiöpolttoaineet, puhdistusaineet, wc- ja talouspaperit ym. käyttötarvikkeet voidaan korvata rahalla tai jättämällä vastaava määrä veneeseen. VHF-PUHELUT yleiseen puhelinverkkoon. 30

31 KORVAUSMAKSU mahdollisesta sta vahingosta: Vuokraajan on vastattava kaikesta vahingosta, mikä ei mene vakuutuksen piiriin. Kirjoittakaa tarkka erittely maksun muodostumisesta tositteeseen. MERIMAIKKA on veneilypiireissä yleisesti tunnettu koulutusvene. Siksi veneen käyttäjällä on erityisen suuri vastuu hyvän merimiesta-miestavan ja veneilysääntöjen noudattamisesta. ket. Katso myös seuran nettisivuilta kohdat Merimaikka ja Koulutus. Pidä vene siistinä ja tavarat järjestyksessä niin matkan aikana kuin jättäessäsi sen Reposaaren kotilaituriin. Näin toimien meillä kaikilla on antoisammat veneret- Veneen luovutuksen ja laskutuksen hoitaa venemestari Sakari Koivuniemi os. Karpalokuja 6, Pori, puh Hyväntuulentie 2, PORI p

32 Märket (60º 18,2 N 19º 08,2 E) ja Sälskär (60º 24,7 N 19º 35,8 E) lomareissulla TEKSTI JA KUVAT: KAIJA VIRTANEN JA VESA HAKANPÄÄ Harvemman Ahvenanmaata kiertävän veneilijän tulee kesälomamatkallaan poikettua Märketin tai Sälskärin majakkasaarille. Viiden merellä vietetyn lomaviikon aikana meillä oli mahdollisuus tutustua kumpaankin. Märketin hieno, mutta rapistunut majakka sijaitsee yksinäisellä kalliosaarella keskellä ulappaa. Sälskär seisoo niin ikään yksin tuulen piiskaaman saaren korkeimmalla kohdalla. Kuitenkin niin erilaisia tunnelmaltaan ja ehdottomasti näkemisen arvoisia kumpikin, suosittelemme. Ahvenanmaalle suuntaavan lomamatkan yhtenä tavoitteena meillä oli nimenomaan Märketillä käyminen. Polte tähän lisääntyi entisestään Maarianhaminassa, josta keräsimme kimpsumme ja lähdimme kohti Eckeröä. Jäimme seuraamaan säätä Käringsundetin (60 14,021 N 19 32,501 E) tunnelmalliseen ja täpötäyteen vierasvenesatamaan. Siellä pari yötä kuluikin mukavasti ruotsalaisten purjeveneiden välissä sopivia tuulia odotellessa. Käringsundetista on neljäntoista mailin merimatka Märketille. Nopeammalla veneellä voi huolettomammin selän ylittää, mutta veneemme kuuden solmun matkavauhdilla Märketille piti varata kaksi ja puoli tuntia ajoaikaa, lisäksi tuulen yltyessä veneen kiinnityspaikaksi ajattelemamme poiju ei ole niitä houkuttelevimpia, joten saman päivän aikana oli tarkoitus palata takaisin. Tuulten yltyessä ei matkaa siis kannata suunnitella. Parin päivän odottelun jälkeen heinäkuun pilvinen, lämmin päivä ja kuuden metrin lounaistuuli mahdollistivat odotetun matkan. Merimatkan jälkeen kiinnityimme keulasta Märketin majakkasaaren eteläpuolella olevaan poijuun (60 17,945 N 19 07,963 E). Tuuli tuntui tässä vaiheessa yltyvän ja vene keikkui niin, että mielessä kävi välillä, miten mahtaa käydä, jos haka irtoaa Pakkasimme kahvit eväsreppuun, nythän oli harvinainen tilaisuus juoda kupposet kahden valtakunnan rajalla. Saareen pääsimme rantautumaan omalla kumiveneellä, saarella olevien vapaaehtoistyöntekijöiden neuvoessa oikean lähestymisreitin. Mikäli omaa venettä ei 32

33 rantautumiseen venekunnalla ole, saarella työskentelevät vapaaehtoiset noutavat kävijät pyynnöstä poijulta tai toinen sopiva veneen kiinnittymispaikka majakkasaarelle on pohjoispuolen kallio kylkikiinnityksellä. Satuimme saamaan Märketillä oppaaksemme Jaken, joka olikin erittäin asiantunteva Suomen Majakkaseuran vapaaehtoistyöntekijä. Mies vietti kolmatta kesää saarella majakan kunnostustöissä ja oli samalla perehtynyt sen historian eri vaiheisiin, joten tutustumiskierros oli erittäin antoisa. Vuonna 1885 rakennettu Märketin majakka oli ollut 30 vuotta tyhjillään ennen Suomen Majakkaseuran kunnostustöitä. Valitettavasti tänä aikana itse majakkarakennus oli päässyt erittäin huonoon kuntoon. Paikat olivat nyt muutaman vuoden kunnostustöistä huolimatta edelleen vielä kovin rempallaan ja sisätiloissa haisi kostea home. Aikanaan saarelta viimeisenä vuonna 1976 lähteneet olivat sulkeneet paikat jälkeensä tiiviisti niin, että kosteus ja home olivat päässeet vuosien työhön. Tutustuminen majakan eri kerroksiin osoitti, että luksus oli siitä tällä hetkellä kaukana. Vapaaehtoistyöntekijöiden voimin ei kesän aikana suuria muutoksia ehditty tekemään ja työ näyttikin loputtomalta. Parhaimmassa kunnossa olivat aikanaan saarelle sähköä tuottaneet dieselit. Vaikka majakkarakennus oli edelleen surkeassa kunnossa, oli erittäin antoisaa Märket 33

34 päästä tutustumaan sen moniin huoneisiin. Kiipesimme ylös saakka merimaisemaa ihailemaan. Nyt ei hylkeitä saaren rannalla näkynyt, vaikka usein kuulemma kallioilla viihtyvätkin. Märketin majakka on rakennettu Ahvenanmeren pienelle, karulle kalliosaarelle, joten korjaustöiden lisäksi ei saari paljoa vapaaehtoisille tai satunnaiselle matkailijalle tarjoa. Ainoa ihmisryhmä, joille autioitunut majakkasaari on aina ollut erityinen, ovat radioamatöörit, joille saari lienee paras paikka maan päällä. Märket on heille ollut epämääräisen rajansa vuoksi ei-kenenkään-maata ja jokainen radioamatööri haluaisi kutsun tästä harvinaisesta maasta. Tämä näkyikin saaren rakennuksen katolla olevien radioantennien määrästä. Majakkaan ympäristöineen sai tutustua omaan tahtiinsa samalla kun vapaaehtoistyöntekijät ahkeroivat kunnostustöissään. Aikamme nurkkia tutkittuamme päätimme juoda kahvit kahden valtakunnan rajalla. Toinen istui Ruotsissa ja toinen Suomessa, skool. Märketin majakkahan on rakennettu alun perin valtakunnanrajan väärälle puolelle ja tämän vuoksi saarella on nykyään Z-mallinen valtakunnanraja, jolloin majakka kuuluu Suomen puolelle ja vastaava määrä saaresta kuuluu Ruotsille. 34 Sälskär

35 Käymme varmasti Märketillä aikanaan uudelleen. On mielenkiintoista nähdä, miten majakan loputtomalta tuntuva kunnostustyö on edennyt. Vaikuttava paikka kaikessa karuudessaan. Märketiltä lähtiessämme päätimme kiertää vielä virallisesti Ruotsin kautta Suomeen, eli kiersimme saaren ja kävimme siis lomalla oikein ulkomailla saakka. Kaikuluotain näytti välillä 3-4 metriä ja siinä samassa 70 metriä, luulimme jo sen menneen sekaisin, kovin oli pystysuoraa syvyyttä vähän väliä ja huippuja lähelle pintaa. Saaren ympäristössä on kuitenkin Itämeren syvimpiä kohtia, joten pakko nuo vaihtelevat lukemat oli uskoa. No, Ruotsin puolella oltaessa ja kaikuluotaimen näyttäessä reilun 70 metriä, kapteeni itse päätti pompata mereen. Siis uimalla Ruotsin kuninkaallisista vesistä takaisin ankeaan Suomeen. Oli niin polleeta aikansa, ettei saanut pidelläkään, kun kuninkaallisissa vesissä oli saanut itseään liottaa. Märketiltä matkasimme 21 mailia luoteis-ahvenanmaalle vielä illansuussa. Vietimme yön rauhallisessa poukamassa ja päivän majakkavierailusta innostuneina suunnittelimme käyntiä vielä alle kymmenen mailin päässä sijaitsevalle Sälskärin majakalle, jostakin syystä ei sinnekään kovin moni matkallaan poikkea. Kauaa ei tarvinnut asian kanssa miettiä, saari oli lähellä, eikä kiirettä ollut minnekään. Matkalla Sälskärin saarelle tuuli yltyi ja onneksemme saaren pohjoispuolella oleva poiju, 60 24,858 N 19 35,971 E oli tuulensuojaisin paikka. Nyt ei tällä tuulella tarvinnut odottaa muita tulijoita, joten poijulle ei ollut ruuhkaakaan. Hyvällä kelillä rantaan päässee myös pieneen lähestymislaituriin kiinnittyen. Sälskärin majakkasaari osoittautui kauniiksi kalliosaareksi, jossa on myös vehreyttä. Hyväkuntoinen majakkarakennus seisoo saaren korkeimmalla kohdalla ypöyksin. Harmi, että nyt ei saarella ollut muita kävijöitä, olisimme halunneet päästä myös majakkarakennuksen sisälle. Vanha majakanvartijan mökki saaren toisella reunalla oli myös yllättävän hyväkuntoinen. Mökissä oli satunnaiselle matkailijalle alkeellinen yöpymismahdollisuus ja saaren historiaan pääsi tutustumaan mökin seinällä olevien esittelytekstien perusteella. Sälskärin saari oli hyvin valokuvauksellinen ja itsekin saimme onnistuneita otoksia saaresta ja sen rakennuksista ympäristöineen. Saarella oli osittain säilyneinä myös kivistä kasatut suolatuvat. Nyt pääskysten poikaset olivat valloittaneet suolatupien katonrajat kodikseen ja istuivat hirsien reunoilla ritirinnan. Auringonpaisteessa saaren kallioranta houkutteli uimaan ja kiireettömään oloon. Tänne todella voisi tulla toisenkin kerran ja jäädä jopa muutamaksi päiväksi... 35

36 Matkakilpailun säännöt 1. Kilpailu alkaa seuran lipunnostopäivänä ja päättyy lipunlaskuun purjehduskauden lopulla, nämä päivät mukaan lukien. Kilpailuun voi osallistua seuran jäsen, jonka vene on katsastettu ja rekisteröity Porin Navigaatioseuran venerekisteriin. 2. Matkakilpailupisteisiin oikeuttavat tapahtumat on oltava merkittyinä lokikirjaan. 3. Lokikirjan kopio on toimitettava kolmen viikon kuluessa lipunlaskusta lukien kilpailupäällikölle. Oheen on liitettävä yhteenveto pistelaskusta tarvittaessa selvennyksin varustettuina. Kilpailulautakunta voi vähentää kilpailijan pisteitä, mutta ei voi lisätä pisteitä muissa kuin selvissä laskuvirhetapauksissa. 4. Pisteytys: 1 NM = 1 piste. Matkat yli 20 mailin etäisyydellä Kallon majakasta laskettuina oikeuttavat saamaan 2 pistettä maililta koko matkan ajalta. Mikäli veneen kotisatama on joku muu, kuin Reposaari, Pori tai Ulvila lasketaan em. 20 mailin matka tästä satamasta. Alle 5 mailin matkoja ei lasketa matkaveneilyksi, elleivät ne ole osa pidempää matkapurjehdusta. Satamapisteet: Käynnistä vierassatamassa saa 20 pistettä. Samaan pistemäärään oikeuttavat myös käynnit pursiseurojen, ja leirintäalueiden satamissa, sekä pistäytymis- ja palvelusatamissa. Yksittäinen kohde voi tuoda pisteitä vain kerran kaudessa. Yöpyminen luonnonsatamassa oikeuttaa 20 pisteeseen. Paikka on ilmaistava koordinaateilla lokikirjaan. Samasta paikasta voi saada pisteet vain kerran kaudessa. 5. Kiertopalkinto annetaan kilpailijalle omaksi palkinnon luovuttajan ohjeiden mukaisesti. Mikäli jonain vuonna ei kilpailua järjestetä, on kiertopalkinto palautettava seuralle seuraavassa syyskokouksessa. Muut palkinnot kilpailija saa heti omakseen. 6. Nämä säännöt, , kumoavat kaikki aiemmat matkakilpailusäännöt. 36

37 VENEHALLI REPOSAARESSA - Säilytystilaa isommallekin veneelle - Varmista paikkasi ajoissa Lisäksi: ulkosäilytyspaikkaa - Aidattu alue - Vesi ja sähkö Yhteystiedot: p s-posti: petri@reposaarenvenesailytys.fi 37

38 Navigointikilpailut 2010 TEKSTI: TIIA NIEMI, KUVA: SIMO VALLI, VIRMO SUONPÄÄ Viime kesänä osallistuin seuramme järjestämiin päivä- ja yönavigointikilpailuihin, sekä Tampereen olut-makkarakisoihin. Seuraavassa on kerrottu tarkemmin viime vuoden kilpailujen kulusta. Päiväkilpailu oli hyvin perinteinen. Me kaaduimme siihen meille tyypillisimpään virheeseen isäni kanssa, eli myöhästyimme hieman lähdössä. Milloin tämä mahdetaan oppia? Kilpailu meni muuten hyvin ja loppupisteissä olimme kakkossijalla. Päivänavigointikisat Päiväkilpailuihin osallistui oman seuran väkeä kolmen venekunnan verran. Uusiakin nimiä kilpailuissa nähtiin ja toivottavasti myös tänä vuonna uudet laivurit uskaltautuvat kokeilemaan taitojaan käytännössä. Yönavigointikisat 7.9. Yönavigointiin osallistuimme Merimaikalla. Joukkueen kipparina oli Reijo Wallin, navigaattorina minä ja tähystäjänä Mauno Vuorinen. Kisat aloitettiin maalajeilla ja kirjallisilla tehtävillä. Maalajeina oli heittoliinan heitto kohteeseen. Heittoliinan heitossa meillä oli onneksi miehiä Vuoden 2010 navigointikilpailujen palkitut: Tiia Niemi, Mauno Vuorinen, Kaija Virtanen, Vesa Hakanpää, Reijo Wallin ja Vesa Virtanen 38

39 joukkueessa, koska en tahdo saada heitettyä liinaa tarpeeksi pitkälle. Kirjalliset tehtävät olivat saariston oppimäärään perustuvia, mutta ei tainnut silti täysiä pisteitä tulla. Pimeän tuloa odotellessa käytiin vielä syömässä ja ilta 11 jälkeen päästiin lähtemään reitille. Kilpailureitti sijoittui Reposaaren Tampereen kilpailu alkaa: Marko Valo luovuttamassa kilpailupapereita Tiia Niemelle. edustalle, aallonmurtajien laisten valvojana tamperelaisten veneessä. turvalliselle puolelle. Tänä Reittiselostus saatiin puolisen tuntia vuonna lähtö osui kohdalleen ja koko ennen lähtöaikaa. Reitin piirtäminen kartalle oli ensimmäistä kertaa ongelmatonta. reitti onnistuttiin ajamaan lähes virheettömästi. Sää oli mitä mainioin. Tamperelaisten reitinajo ei onnistunut yhtä hyvin tänä Sektoreita oli paljon mukana, mutta kun tarkkaan luki niin saimme oikean reitin vuonna. Ajelivat vahingossa vakiosuuntaa, lounaan sijaan. piirrettyä karttaan. Reitti ajettiin hyvin suunnitellun mukaisesti ja ajat täsmäsivät. Virhepisteitä saimme reitinajosta vain Porilaiset voittivat selkeästi ja hyvillä mielin lähdettiin valmistumaan Tampereen osakilpailuun. vähän. Taisi ainakin minulla tulla paljon enemmän virhepisteitä teoriapuolesta. Jos jotain parannettavaa miettii ensi vuoteen, Olut-makkara kisat niin pieni saaristokurssin teorian kertaus Tampereella ennen kilpailuita olisi paikallaan. Tamperelaiset menivät tänä vuonna itse lankaan Tampereen kilpailuun lähdettiin Porista heti aamulla. Porilaisten joukkueessa oli tehtävän annossa ja ajelivat vääriä linjoja mukana Reijo Wallin, Jari Stenroos, Tiia pitkin. Niemi ja Toni Niemi. Osallistuimme kisaan Tampereen seuran veneellä Navik- Lopputuloksissa voitimme siis molemmat osakilpailut tällä kertaa ja myös kiertopalkinto saatiin Poriin. Hyvä me! Tänä sella. Tamperelaisilla oli yksi joukkuetta meitä vastassa. Mauno Vuorinen oli pori- vuonna sitten uusitaan voitto. 39

40 Venerekisteri 2010 No Omistaja R-Nro Venenimi Tyyppi Lk Peruskv 130 Arvonen Timo X-7921 Ess Kat Kirri 27S Grönholm Hannu T Hunting Greek Bayliner 2556 FB Grönroos Jukka T Veera Uppouma Hakanpää Vesa T-1556 Sipi II Albatross Halmela Ari A Sirena Moottorivene Heiniluoma Paula A Sindi Flipper Huhta Jari T Tuju Matkavene Hänninen Tapani T Amanita Uppoumarunk Knuutila Sinikka T Sini-Chelie Nordsteel Koski Ari-Pekka T Albertina Bella 9000 Sunmar Koski Jarmo T Fifi II Yamarin 7400 Big Game Koskinen Juha T Katariina III Marino Barracura Kujansivu Pertti T Delfin Nimbus 280 Coupe Kuohuva Arja X Arja III Bayliner 3055 Avanti Kuohuva Arja Four Winns Lehtonen Jarmo T Aada Bella Lehtonen Pasi T Tuipai Albatross Leino Heimo T Aurora Tristan Lepistö Antti V Happy Cat Bayliner Leppänen Vesa T M/Y Seabird Albatross Mäki Kari T Madelein Flipper Mäkinen Raimo T Elysee Barlit Neva Antti X-8409 Walpuri Matkavene Neva Antti-Jussi T Iines Uppouma Nieminen Sami T Lady In Red Monterey Norlund Rainer R Eira Uppouma Nylund Sakari M Marico Barlit Paananen Oiva T Miira KS Penttilä Jouko T Sini Fiskari Perho Mika S Mimar Guy Pns S Merimaikka Ms/Y Vigsund 27 Golumbi Ranta Raimo T Regulus Argus 28 FB

41 104 Rantanen Samuli T M/Y Ilona Kulkuri 30 Cabin Saarinen Mauri T Esteri Matkavene Salonen Matti T Jaanukka Kirri 21 Cabin Sjöholm Jarmo T Filperi Flipper 620 C Tammi Harri T Aurora Tristan Tamminen Juha T Ulriikka Pollux Vaihinen Heikki T Irene Suvi Duo Virtanen Vesa T Malla Asteriina Välimäki Tapani T Hai Kirri Kilpailutulokset 2010 Päivänavigointikilpailu Sij. Vene Pisteet Päällikkö Navigaattori 1. Sipi II 255 vp Vesa Hakanpää Kaija Virtanen 2. Merimaikka II 305 vp Mauno Vuorinen Tiia Niemi 3. Merimaikka I 347 vp Reijo Wallin Vesa Virtanen Kilpailussa olivat kaikki laitteet sallittuja. Yönavigointikilpailu Sij. Vene Pisteet Päällikkö Navigaattori 1. Merimaikka II 81 vp Reijo Wallin Tiia Niemi, Pori 2. Merimaikka I 960 vp Matti Mäkelä Petri Mesto, Tampere Kiertopalkinnot Vuoden vene Vuoden navigaattori Karttakilpailun voitto Seuraottelu Merimaikka Tiia Niemi JuhaniWallin PNS-TNS, Pori Voitti 41

42 Kultaranta II TEKSTI: SIMO VALLI, KUVA: SIMO VALLI Suomen tasavallan presidenteillä on aina ollut jonkinlainen edustusvene käytössään. Venettä on käytetty Naantalin vesillä presidentin kesäasunnon vieraiden ja perheen kuljetuksiin ja pääasiassa lyhyisiin retkiin Naantalin lähivesillä. Ensimmäinen vene on ollut puinen avovene. Toinen Kultaranta II oli jo upea kaunotar ja palveli pitkään presidenttejä ja kulki loppuvuotensa Luvian vesillä. Nykyisen presidentin aikana on valmistunut uusin nykyaikainen edustusvene, senkin yksi kuljettaja on kotoisin Luvialta, Juha Hermonen. Presidenttien mahdollisuus veneilyyn on myös vaihdellut riippuen aikakaudesta, säistä ja omasta ja perheen kiinnostuksesta. Koivisto mm. purjehti pienveneillä ja taisi purjelautaillakin, Kekkonen lisäksi kalasteli, kuljetti vieraitaan vielä jäänmurtajilla ja oli vesillä kuin kotonaan. Kultaranta II valmistui Porvoon Laivaveistämö/Borgå Båtvarvista Veneen suunnitteli Gösta Kyntzell. Veneen pituus oli 30 jalkaa (9.15m) ja leveys 6 jalkaa (1,83m), runko teräskaarilla tehtiin Hondurasin mahongista samoin kansi, köli oli tammea. V-pohja sivuilta oli pyöristetty, suunniteltu nopeus max. 16 solmua ja kulkusyvyys kuormattuna n. 0,7m. Veneessä oli kahden hengen miehistölle tuulilasilla varustettu avo-ohjaamo ja kuudelle matkustajalle puoliksi katettu kajuutta. Moottorina oli Scripps F-6, 100 hv sähkökäynnistyksellä ja paketti painoi 340 kg. ( Kone vaihdettiin jossain vaiheessa Ford V8:iin. Alvar Aallon vene oli varustettu saman merkkisellä koneella luvulla hv 96 ). Polttoainesäiliöitä oli kaksi a`180 l toinen edessä ja toinen veneen takaosassa. Ja tietysti kaikki käytetty tarvikkeisto oli 42

43 parasta saatavaa ainesta. Koeajossa Kultaranta II saavutti 21 solmun nopeuden ja osoittautui hyvin käyttäytyväksi ja oli hienosti viimeistelty. Vene palveli Naantalin vesillä, jossa ihmiset sitä tarkasti seurasivat yli 40 vuotta. Vene palveli presidenttejä Relander, Svinhufvud, Kallio, Paasikivi ja Kekkonen. Sodan ajan vene oli venevajassa, Ryti ei veneilyä ehtinyt ajatella, Kalliokaan ei veneillä ehtinyt. Vuodet kuluttivat venettä, tekniikka tuli vanhanaikaiseksi ja kakkosen aika päättyi Kultarannassa Vene päätyi nyt merivoimien varastoon ja huutokaupassa 1975 veneen osti Luvialta kotoisin oleva komm. Kalle Wester (ent. Rantanen). Soitin Kallelle Luvialle, jossa hän nykyisin asuu. Hän kertoi veneilleensä sillä 7 vuotta Luvian vesillä ilman suurempia murheita. Siellä minäkin Maijalla seilailin, mutta en muista kaunotarta nähneeni sen kyllä muistaisi! Muutettuaan Norjaan 1982 Wester myi veneen ja sen osti Sanoma Oy Helsingistä, Aatos Erkko päätti palauttaa kaunottaren alkuperäiseen kuntoon. Toimittajat pantiin hommiin, kaikki venettä koskevat viralliset paperit etsittiin ja tutkittiin ja kaikki veneen kanssa toimineet henkilöt haastateltiin. Entisöinnin suunnitteli Merimuseon johtaja Ch Ericsson ja työn toteutumisesta huolehti FM Risto Halme. Vene palasi nyt entisöitäväksi lähes syntysijoilleen Porvoon lähelle Kråköseen Nils Anderssonin Veneveistämölle. Entisöity Kultaranta II oli myös nähtävänä venenäyttelyssä Helsingissä. Sieltä se siirtyi merimuseon haltuun. Hylkysaaressa vene on kaikkien nähtävillä kesäaikaan. Kultaranta II Naantalin edustalla 43