Vesi-ohjelman loppuraportti Vesi kansainvälistä liiketoimintaa vedestä Anne Salminen ja Tuomas Lehtinen. Tekesin ohjelmaraportti 1/2013

Transkriptio

1 Tekesin ohjelmaraportti 1/2013 Loppuraportti Vesi-ohjelman loppuraportti Vesi kansainvälistä liiketoimintaa vedestä Anne Salminen ja Tuomas Lehtinen

2 10

3 Anne Salminen ja Tuomas Lehtinen w Vesi-ohjelman loppuraportti Vesi kansainvälistä liiketoimintaa vedestä Loppuraportti Tekesin ohjelmaraportti 1/2013 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Jari Eklund, Kalleheikki Kannisto Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Vesi Kansainvälistä liiketoimintaa vedestä ohjelman laaja-alaisena tavoitteena oli edistää suomalaisen vesisektorin uudistumista ja kansainvälistä kilpailukykyä markkinoilla, jotka globaalien veteen liittyvien haasteiden myötä ovat erittäin suuret ja tulevina vuosina edelleen kasvavat. Arvioiden mukaan markkinoiden koko on reilu 300 miljardia euroa ja vuosittainen kasvu noin 10 % markkinasegmentistä riippuen. Kohti ohjelman tavoitteita pyrittiin tukemalla kehitysprojekteja ja aktiviteetteja, jotka edistivät edistyksellisten asiakaslähtöisten ratkaisujen ja osaamisen kehittämistä sekä uusien yhteistyörakenteiden syntymistä. Ohjelmaa valmisteltiin yhdessä keskeisten vesialan julkisten ja yritystoimijoiden kanssa, jolloin kehittämisen kannalta erityisen tärkeänä pidettiin alan sirpaleisuuden vähentämistä, sekä poikkitieteellisen osaamisen ja teknologian siirtoa ja soveltamista vesisektorilla. Ohjelman toteutusvaiheessa keskeiset toimijat ja sidosryhmät ovat olleet aktiivisesti mukana ravistelemassa vesisektorin kenttää ja luomassa verkostoja, myös sektorin reuna-alueille. Nyt ohjelman päättyessä kuva vesialan markkinoista ja suomalaisista vesialan toimijoista ja heidän osaamisestaan on selkeä. Ohjelman toteutuksen aikana tietyt teemakohtaiset painotukset ovat nousseet selkeästi esiin. Esimerkiksi veden ja jäteveden käsittelyyn liittyvät konseptit sekä mittaukseen ja monitorointiin liittyvä ns. Smart Water / vesi-ict -teema olivat keskeisiä kehittämisalueita. Näillä alueilla on paljon mahdollisuuksia myös kansainvälisessä osaamiskentässä. Ohjelman toteutus oli oikea-aikainen, sillä kotimaan vesisektorilla on viime vuosien aikana tapahtunut paljon positiivista kehitystä ja vesi on ollut näkyvästi esillä, esimerkkeinä mm. Suomen Vesifoorumin perustaminen (Finnish Water Forum), Suomen Akatemian AKVA-ohjelma (Akvaattisten luonnovarojen kestävä hallinta), Kemiran ja VTT:n SWEET- hanke (Center of Water Efficiency Excellence) sekä runsas veteen liittyvä yleinen keskustelu. Sekä Vesi-ohjelman että muiden toimijoiden ponnistelut ovat yhdessä edesauttaneet koko sektorin yhteistyön kehittymistä monella eri tasolla. Vesisektorin pirstaleisuus verrattuna kokonaisuuden hallinnan tarpeeseen on kuitenkin edelleen yksi suurimmista kehityksen jarruista, joten yhteistyön merkitys laajempien ratkaisuiden kanssa vaatii edelleen yhteistyötä. Vaikka Vesi-ohjelmalla on ollut suuri merkitys suomalaisen vesisektorin kilpailukyvyn edellytysten kehittämisessä, matka kansainväliseen menestykseen on haastava ja työtä sen edistämiseksi tarvitaan jatkossakin. Kiitämme kaikkia ohjelman toteutukseen osallistuneita tahoja ja toivottavasti tapaamme tulevaisuudessakin vesialan kehittämisen merkeissä. Kari Homanen Vesi-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Tuomas Lehtinen Vesi-ohjelman päällikkö 5

6 Sisältö Esipuhe...5 Tiivistelmä...7 In brief Ohjelman yleiskuvaus Tausta ja tavoitteet Johto ja organisaatio Ohjelman rahoitus ja projektit Ohjelman rahoitushaut Rahoituksen jakautuminen Vesi-ohjelman projektit Ohjelman päätoiminnot ja palvelut Vesialan kehittäminen Verkostoituminen Seminaarit ja muut tapahtumat Kansainvälinen yhteistyö Viestintä ja selvitykset Huomioita keskeisistä selvityksistä...21 Suomen vesialan innovaatiojärjestelmä edellytykset kansainvälistymiselle ja uudelle liiketoiminnalle...21 Kumppanuudesta kilpailuetua Strategiset yrityskumppanuudet vesi-, metsä- ja kemian alan tulevaisuuden kilpailuedun rakentajina Yhteenvetoa saavutuksista Suuntaviivoja tulevaan...25 Liitteet 1 Vesi-ohjelmassa rahoitetut julkiset tutkimusprojektit Vesi-ohjelmassa rahoitetut yritysprojektit Vesi-ohjelman viestintämateriaalia: tutkimusprojektikortit Vesi-ohjelman viestintämateriaalia: yritysprojektikortit...82 Tekesin ohjelmaraportteja

7 Tiivistelmä Vesi Kansainvälistä liiketoimintaa vedestä ohjelma uudisti suomalaista vesisektoria. Ohjelman tavoitteiksi asetettiin erityisesti vesiliiketoiminnan kansainvälisen kasvun vauhdittaminen. Myös ohjelmassa rahoitettavan tutkimuksen tuli tukea tätä tavoitetta. Ohjelman aikana rahoitettiin 122 tuotekehitys- ja tutkimushanketta, joilta edellytettiin kansainvälistä yhteistyötä, kumppanuuksien synnyttämistä, asiakaslähtöisyyttä ja uusien teknologioiden hyödyntämistä. Ohjelma tarjosi yrityksille ja tutkimuslaitoksille mahdollisuuden hyödyntää muiden alojen osaajia sekä kasvattaa viestintä- ja markkinointitaitojaan. Ohjelma myös välitti ja tuotti tuoretta tietoa ajankohtaisista aiheista. Tärkeää taustatyötä tehtiin edistämällä yhteistyötä viranomaisten välillä ja lisäämällä suomalaisen vesialan näkyvyyttä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yritykset ovat arvioineet ohjelmassa rahoitettujen projektiensa vaikutukset liikevaihtolukuihinsa. Projektien kehitystyön odotetaan synnyttävän vajaan miljardin euron liikevaihdon lisäyksen vuoteen 2020 mennessä. Tästä suurin osa tulisi olemaan vientiä ja pk-yritysten osuus on merkittävä. Tähän mennessä rahoitetut projektit ovatkin raportoineet kiitettävistä tuloksista: kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö on lisääntynyt sekä tutkimuslaitosten että yritysten kanssa, projektien tuloksena on syntynyt merkittävä määrä uusia ja parannettuja tuotteita, palveluja ja liiketoimintakonsepteja. Kehitystyö on osaltaan vaikuttanut myös yritysten strategioihin. Noin puolet projekteista oli vielä käynnissä ohjelman päättyessä vuoden 2012 lopussa, joten suuri osa projektien hyödyistä on siis vielä tunnistamatta. Kaiken kaikkiaan ohjelmassa rahoitettiin yhteensä noin 49 miljoonalla eurolla 92 yritysten tutkimus- ja kehitysprojektia (33,1 miljoonaa euroa) ja 30 julkista tutkimusprojektikokonaisuutta (15,9 miljoonaa euroa). Kaikkiaan näiden 122 toteutuneen vesisektorin kehitysprojektin kokonaislaajuus oli 94,2 miljoonaa euroa. Ohjelman aikana käsiteltyjen satojen hankeideoiden sekä yritys- ja tutkimuslaitostapaamisten aikana syntyi näkemys vesisektorin keskeisistä ja viennin kannalta kiinnostavimmista osaamisalueista. Selkeästi suurimmiksi teemoiksi nousivat veden/jäteveden käsittelyyn liittyvät konseptit sekä ns. vesi-ict-teema (Smart Water), joka tuottaa uusia tehokkaampia ratkaisuvaihtoehtoja vesisektorin haasteisiin. Nyt ohjelman päätyttyä voidaan todeta, että alun perin valitut tavoitteet ovat olleet relevantteja ja sektoria oikeaan suuntaan ohjaavia. Vesi-ohjelma antoi alalle sysäyksen eteenpäin. Ohjelman ansiosta myös alan kehityksen pullonkaulat tunnistetaan entistä paremmin. Panostusta osaamisen ja innovaatioiden kehittämiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön tarvitaan edelleen, jotta myös ohjelman visio suomalaisten vesiliiketoiminnan kansainvälisestä menestyksestä toteutuisi. 7

8 In brief Water International Business from Water programme reformed Finnish water sector by supporting the development of the know-how, technology and networking in the sector. The objective was to boost the international growth and success of Finnish water-related business. The programme improved the competitiveness of the companies and research institutions in the sector, by activating the actors to cooperation in domestic and international networks, by coaching the actors in communication and pitching skills, by producing surveys and reviews of current themes in the sector, by increasing information dissemination and networking in numerous programme events and seminars, and by promoting the Finnish water sector in domestic and international media. The projects have reported creditable results: domestic and international cooperation increased in companies and in research organizations, significant amount of new and improved products, services and business concepts, and changes made to operational strategies due to successful results. The companies participating to Water programme have estimated that the results of the RDI-project will have an influence to their revenue with an increase of about 1 billion euros by The majority of the increased revenue will be generated from export and the SME companies will have a significant share out of this. The benefits from the projects can be evaluated in more detail only after all the projects will be completed and will have reported their results to Tekes. About a half of the projects are still running at the time of Water programme completion at the end of 2012 Water programme financed RDIprojects with a total of 49 million euros, amounting to 92 projects for companies (33,1 million euros) and 30 projects for public research organizations (15,9 million euros). The total volume of these 122 water sector development projects was 94,2 million euros. Based on the content of the financed projects, some key knowledge areas were identified. The two biggest themes were water/wastewater treatment concepts and related technology, and so called water ICT (Smart Water) that represents a large area of opportunities to solve various challenges and to rationalize operations in the water sector. It is foreseen that also the Finnish actors will have a significant role especially when cracking the global water challenges in these two areas. Water programme mission and objectives that were set at the beginning of the programme have proved their relevance to guide the Finnish water sector to the right direction. Although water sector activities were clarified and enhanced during the programme, some of the development challenges identified at the beginning of the programme are still valid. Investments to knowledge and innovation development as well as to international cooperation are still needed in order to have the programme vision of successful Finnish water business in the global market materialized. 8

9 1 Ohjelman yleiskuvaus 1.1 Tausta ja tavoitteet Vesi Kansainvälistä liiketoimintaa vedestä ohjelmaa valmisteltaessa ja käynnistettäessä taustalla hallitsevina tekijöinä olivat veteen liittyvät globaalit haasteet (väestönkasvu, kaupungistuminen, vesivarojen ehtyminen), niistä kumpuavat tarpeet liittyen mm. veden saannin turvaamiseen ja käytön tehostamiseen tulevaisuudessa, sekä näihin liittyvien ratkaisujen luoma suuri ja edelleen kasvava markkinapotentiaali. Suomessa veteen liittyvä liiketoimintasektori oli hyvin hajanainen ja teknologiayritysten yritysten koko on kansainvälisesti mitattuna pieni ja yhteistyö sektorin sisällä oli varsin kehittymätöntä. Myös panostus vesialan tutkimukseen ja tuotekehitykseen oli hyvin pientä. Vesi-ohjelman peruslähtökohtana oli ajatus siitä, että suomalaista vesisektoria autetaan kehittymään ja pääsemään selkeämmin osaksi kansainvälisiä markkinoita, jonka pohjalta muodostuivat seuraavat suuntaviivat ohjelmalle: Ohjelman visio. Suomalainen vesiliiketoiminta menestyy kansainvälisesti innovatiivisten asiakaslähtöisten ratkaisujen, liiketoimintaosaamisen ja verkostoitumisen avulla. Vesiliiketoiminnan vahvistuminen edesauttaa teollisuuden ja talouden kehittymistä. Ohjelman missio. Ohjelma edistää asiakas- ja markkinalähtöisiä, teknologian siirtoon perustuvia, asiakaslähtöisiä liiketoimintainnovaatioita kansainvälisille markkinoille. Ohjelman tavoite. Suomalaisen vesiliiketoiminnan kansainvälisen kasvun ja menestyksen vauhdittaminen edistyksellisten asiakaslähtöisten ratkaisujen ja osaamisen kehittämisen avulla. 1.2 Johto ja organisaatio Vesi-ohjelmaa johti Tekesin nimeämä johtoryhmä, joka kokoontui ohjelman aikana yhteensä 24 kertaa. Ohjelman johtoryhmään kuuluivat seuraavat henkilöjäsenet: Kari Homanen, puheenjohtaja (Nefco) Aija Jantunen (Kemira Oyj) Kai Kaatra (Maa- ja metsätalousministeriö) Jukka Kronlöf (Oy Hartwall Ab) Teija Lahti-Nuuttila (Tekes) Risto Laukkanen (Pöyry Oyj), Erkki Lindeberg Antti Lindfors (Luode Consulting), 04/ Katri Mehtonen (Finnish Water Forum), 2012 Jukka Ylijoki (Metso Automation). Johtoryhmän päätehtävänä oli ohjelman strateginen suuntaaminen sekä ohjelman painotuksista ja toimintatavoista päättäminen niin, että ohjelmalle halutut tulokset ja vaikutukset saavutetaan. Vuosien 2009 ja 2011 vuosiseminaarien yhteydessä johtoryhmä myös sparrasi rahoitettuja tutkimushankkeita erityisesti tulosten hyödyntämiseen ja kaupallistamiseen liittyen. Ohjelmapäällikkönä toimivat seu raavat Tekesin asiantuntijat: Ritva Heikkinen (2008), Piia Moilanen ( /2011), Heli Karjalainen (04/ /2011) ja Tuomas Lehtinen (09/ ). Ohjelmapäällikkö vastasi ohjelman toimintojen organisoinnista, ohjaamisesta, valvonnasta ja budjetoinnista. Lisäksi hän toimi ohjelman toteutuksessa avustavan tiimin vetäjänä. Tekesin ohjelmatiimissä ovat työskennelleet seuraavat Tekesin asiantuntijat: Inkeri Huttu, Ilkka Jussila, Heli Karjalainen, Tuomas Lehtinen, Piia Moilanen, Ritva Heikkinen, Pasi Heiskanen, Timo Ranta-aho, Tuomo Suortti ja Outi Tuovila. Ohjelman viestinnästä ovat vastanneet Tekesin viestintäpäälliköt Soile Thalén ja Sanna Nuutila. Vesi-ohjelman vastuullisena johtajana on toiminut Tekesin toimialajohtaja Teija Lahti-Nuuttila. Ohjelman koordinaattoriorganisaationa toimi Pöyry Finland Oy. Koordinaattorina toimi Anne Salminen sekä avustavana koordinaattorina Miranda Saarentaus (Geowise Oy). Koordinaattorin tehtävänä oli tuottaa ohjelman tukipalvelut ja koordinoida ohjelmatoimintoja johtoryhmän ja ohjelmapäällikön ohjauksessa. 9

10 2 Ohjelman rahoitus ja projektit 2.1 Ohjelman rahoitushaut Ohjelmassa järjestettiin kolme kansallista julkisen tutkimuksen hakua valituille teema-alueille (Taulukko 1). Erityisesti 2. ja 3. haussa kaikkien hyväksyttävien projektien oli tuettava liiketoiminnan kehittymistä, tuettava vientituotteiden ja/tai -palveluiden kehittämistä, kansainvälistettävä ja verkotettava toimijoita. Lisäksi Vesi-ohjelmaan liitettiin 7 hanketta, jotka rahoitettiin EAKR-hakemusten 1 tai seuraavien tutkimushakujen kautta, rahoitus yhteensä noin 3 miljoonaa euroa (josta noin 1,3 miljoonaa euroa EAKR-rahoitusta). FiDiPro Finland Distinguished Professor Programme (2010) Yhteishaku Tekes Vinnova (2012) Kestävä kaupunkikehitys Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa (2012) Kiina Suomi-yhteishaku nanoteknologiassa yrityksille ja tutkimusorganisaatioille (2012). Ohjelman aikana yrityksille oli voimassa jatkuva rahoitushaku. Yleisesti ottaen kaikkien projektien valinnassa käytettiin normaaleja Tekesin yritys- ja tutkimusprojektien rahoituskriteerejä. Ohjelman toisella puoliskolla aloitettiin myös työ uusien innovatiivisten ratkaisujen kysynnän aktivoimiseksi 1 EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Taulukko 1. Vesi-ohjelman tutkimushaut. Haku Teemat Rahoitettuja hankkeita (kpl) Rahoitus (milj. euro) 2008 Hankesuunnitelman painopisteet yleisesti 6 kpl 2,3 milj. (josta 0,7 EAKR-rahoitusta) 2009 Johtoryhmässä työstetyt painopisteet 1. Veden laadunhallinta mittaus- ja seurantamenetelmät sekä -järjestelmät vesien käsittely 2. Tehokkuus käsittelyprosessien optimointi ja kustannustehokkuus energia- ja vesitehokkuus vesisysteemien/-järjestelmien kokonaistehokkuus 3. Vesiomaisuuden ja riskien hallinta ilmastonmuutokseen sopeutuminen mittaus- ja seurantamenetelmät sekä -järjestelmät 4. Uudet liiketoimintamallit ja palvelut liiketoimintaosaaminen ja liiketoimintamallit liiketoiminta julkisen sektorin rajapinnalla uudet liiketoimintamahdollisuudet Johtoryhmässä työstetyt painopisteet Membraanit vesienkäsittelyssä Vedenkäytön tehostaminen Veden kierrätys Materiaalien talteenotto Haitta-aineiden poisto 2. ICT:n soveltaminen vesialalla Vesienkäsittelyprosessien ja vesi-intensiivisten prosessien optimointi ja kustannustehokkuus Vesienkäsittelyn automatisointi Verkosto-omaisuuden hallinta Mittaus ja seuranta Vesivarojen reaaliaikainen hallinta 3. Energia- ja materiaalitehokas jätevedenkäsittely Energia- ja materiaalitehokkuus Ravinteiden talteenotto ja hyötykäyttö 9 kpl 6,9 milj. (josta 3,2 EAKR-rahoitusta) 8 kpl 3,5 milj. (josta 0,5 EAKR-rahoitusta) 10

11 julkisella vesisektorilla, erityisesti kunnallisilla vesihuoltolaitoksilla. Tätä Tekes voi tukea Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -rahoitusinstrumentilla (IJH-instrumentti), jonka tavoitteena on viisaan kysynnän kautta lyhentää innovaatioiden matkaa markkinoille. Ohjelmakauden aikana teemasta rahoitettiin kaksi projektia ja työ jatkuu Huippuostajatohjelman puitteissa. 2.2 Rahoituksen jakautuminen Ohjelman kokonaisvolyymi vuosille oli hankesuunnitelmassa 90 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoituksen osuus 40 miljoonaa euroa. Projektin päättyessä toteutunut volyymi oli 94,2 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoitusosuus oli noin 49 miljoonaa euroa, sisältäen noin 5,7 miljoonaa euroa Tekesin kautta kanavoitua EAKR-rahoitusta muutamiin ohjelmaan liitettyihin julkisen tutkimuksen kehitysprojekteihin. Tekes rahoitti Vesi-ohjelmassa kaikkiaan 122 projektia. Tutkimushankkeiden toteutunut kokonaislaajuus oli 22,1 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoitusosuus 30 hankekokonaisuudelle oli noin 15,9 miljoonaa euroa (sis. 5,7 milj. euroa EAKR-rahoitusta). Vastaavasti yrityshankkeiden kokonaislaajuus oli noin 72,1 miljoonaa euroa (92 projektia), josta Tekesin rahoitusosuus yhteensä 33,1 miljoonaa euroa (avustuksia 24,4 milj. euroa ja lainaa 8,7 milj. euroa). Vesi-ohjelman painopisteet esitettiin hankesuunnitelmassa kuvan 1 mukaisesti. Suunniteltujen painopisteiden todellinen suosio näkyy kuvaan merkittyjen toteutuneiden projektien sijoittumisella eri aihe-alueisiin. Kuvissa 2 6 on esitetty Tekesin rahoitusosuuden jakaantuminen projekteissa eri teemasisältöjen mukaisesti. Kukin projekti on kategorisoitu eri teemoihin pääasiallisen sisältönsä mukaisesti (jako on suuntaa antava, sillä useat projektit sisältävät piirteitä useammasta teema-alueesta). Kuva 1. Vesi-ohjelman painopisteet. Puhtaan veden laadunhallinta Tehokas vedenkäyttö Vesiomaisuuden ja riskien hallinta Kansainvälistystoimet Teknologiat mahdollistajina Esim. ICT, bio- ja nanoteknologiat Pilotit ja demot Vesien käsittely ******* Vesien kunnostusja hoitomenetelmät* Epäpuhtauksien hallinta* Seuranta- ja mittausmenetelmät ********** Suljetut kierrot ja vesien kierrätys** Energiatehokkuus** Sivutuotteitden hyödyntäminen** Prosessien optimointi ja kustannustehokkuus *** Vesirakentaminen Verkostojen kunnon arviointi- ja saneerausmenetelmät Riskinarviointi- ja monitorointimenetelmät ** Järjestelmien * hallinta ja optimointi Varoitus- ja * hälytysjärjestelmät Elinkaaritarkastelut* Uudet liiketoimintamallit ja palvelut ******* Esimerkiksi PPP-malli, rahoitusratkaisut, palveluliiketoiminta ja asiantuntijapalvelut symbolit: * 1 4 hankkeessa, ** 5 10 hankkeessa, *** yli 10 hankkeessa 11

12 Toteutuneet projektit on kategorisoitu seuraavien teemasisältöjen mukaisesti: 1. Palvelun ja liiketoiminnan kehittäminen, mm. uudet liiketoimintamallit ja palvelut, liiketoimintaosaaminen, liiketoiminta julkisen sektorin rajapinnalla. 2. Veden ja jäteveden käsittely, mm. käsittelymenetelmät, laitetekniikka (ml. membraanit vedenkäsittelyssä), energiatehokkuus, materiaalien talteenotto / materiaalitehokkuus, veden kierrätys / vesitehokkuus, haitta-aineiden poisto, ravinteiden talteenotto. 3. Mittaus, monitorointi, ohjaus / Vesi-ICT ( Smart Water ), mm. mittausja seurantamenetelmät ja -järjestelmät, prosessien ja järjestelmien hallinta ja optimointi, automatisointi, mallinnusmenetelmät, varoitus- ja hälytysjärjestelmät. 4. Vesivarojen hallinta, mm. tulvariskien hallinta, valuma-alueiden ravinnekuormituksen vähentäminen, vesien kunnostus- ja hoitomenetelmät, öljyntorjunta, vesirakentaminen. 5. Vesihuoltoverkostot ja muu vesihuolto, mm. verkostojen kunnon arviointi- ja saneerausmenetelmät, vesihuoltolaitosten omaisuuden hallinta. Ohjelmassa sekä julkisen tutkimuksen että yritysrahoituksen selkeästi suurin kysyntä kohdistui jokseenkin tasavertaisesti vedenkäsittely- ja vesi-ict-teemaan, muodostaen noin 72 % kaikesta rahoituksesta. Julkisissa tutkimusprojekteissa suurin osa rahoituksesta kohdistui vesi-ict-teemaan (49 %) kun taas yritysprojektien puolella vedenkäsittelyteema nousi suurimmaksi (41 %). Kuva 2. Tekesin kokonaisrahoitus 49 milj. e (sis. noin 5,7 milj. e EAKR). 36 % 7 % 8 % 49 % 10 % 4 % 16 % 10 % 36 % 24 % Palvelun kehittäminen 1 Veden & jäteveden käsittely 2 Mittaus, monitorointi, ohjaus (vesi-ict) 3 Vesivarojen hallinta 4 Verkostot, muu vesihuolto 5 Kuva 3. Tekesin rahoitus tutkimusprojekteille (15,9 milj. e, sis. noin 5,7 milj. e EAKR). Kuva 4. Rahoitettuja tutkimusprojektikokonaisuuksia 30 kpl Palvelun kehittäminen 1 Veden & jäteveden käsittely 2 Mittaus, monitorointi, ohjaus (vesi-ict) 3 Vesivarojen hallinta 4 Verkostot, muu vesihuolto 5 Palvelun kehittäminen 1 Veden & jäteveden käsittely 2 Mittaus, monitorointi, ohjaus (vesi-ict) 3 Vesivarojen hallinta 4 Verkostot, muu vesihuolto 5 12

13 Kuva 5. Tekesin rahoitus yritysprojekteille (33,1 milj. e, 92 projektia). Kuva 6. Rahoitettuja yritysprojekteja 92 kpl. 1 % 31 % 8 % 19 % 41 % Liiketoiminnan, palvelun kehittäminen 1 Veden & jäteveden käsittely 2 Mittaus, monitorointi, ohjaus (vesi-ict) 3 Vesivarojen hallinta 4 Verkostot, muu vesihuolto hanketta p (59 yritystä) 23 hanketta s (12 yritystä) 69 hanketta pk-yrityksillä (59 yritystä) 23 hanketta suuryrityksillä (12 yritystä) Yritysrahoitus jakaantui noin puoliksi suuryritysten ja pk-yritysten kesken, vaikkakin 75 % rahoitetuista yritysprojekteista suuntautui pk-yrityksille. Suuryritysten keskimääräinen projektikoko on selkeästi suurempi kuin pk-yrityksillä, mutta yleisesti Tekesin rahoituksen osuus suurille veturiyrityksille kanavoi- tuu tutkimusverkostossa hyvin suurelta osin pk-yrityksille ja tutkimusorganisaatioille. Suuryritykset keskittyivät eniten käsittelytekniikoiden kehittämiseen, kun taas pk-yrityksissä vesi-ict-teemaan kuuluvat projektit olivat oman liiketoiminnan ja palvelujen kehittämisen ohella merkittävimmät kehittämisen alueet. Rahoituksen alueellista jakaantumista on tarkasteltu kunkin toimijan sijainnin (yrityksen kotipaikan) mukaisesti noudattaen valtionhallintoon kuuluvien ELY-keskusten mukaista aluejakoa. Tutkimusprojektien rahoituksesta 93 % on jakaantunut varsin laajasti 5 eri tutkimuskeskittymään: Uusimaa (36 %), Oulu Miljoona euroa Kuva 7. Tekesin yritysprojektien rahoitus teemoittain (33,1 milj. e). PK-yritys 16,3 Suuryritys 16,8 PK-yritys 16,3 Suuryritys 16,8 11,6 4,3 0,4 11,6 4,3 0,4 5,9 5,9 0,4 5,9 5,9 0,4 2,0 2,2 2,0 2,2 Liiketoiminnan, Veden Mittaus, Vesivarojen Liiketoiminnan, palvelun jäteveden Veden & monitorointi, Mittaus, Vesivarojen hallinta 4 kehittäminen palvelun 1 käsittely 2 jäteveden ohjaus monitorointi, (vesi-ict) 3 hallinta 4 kehittäminen 1 käsittely 2 ohjaus (vesi-ict) 3 0,2 0,2 0,3 0,3 Verkostot, muu Verkostot, vesihuolto muu 5 vesihuolto 5 13

14 (22 %), Mikkeli (16 %), Kuopio (11 %) ja Turku (8 %). Yritysprojektien rahoituksen jakaantumisessa näkyy selvästi yritysten sijainnin painottuminen Uudellemaalle (72 %), erityisesti suurten yritysten osalta. Seuraavaksi suurimmat alueet ovat Oulun seutu (Pohjois-Pohjanmaa), Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Häme, joista löytyy vesisektorin kehitystoimintaan panostavia yrityskeskittymiä. 2.3 Vesi-ohjelman projektit Vesi-ohjelman rahoittamat julkisen tutkimuksen projektit on luetteloitu liitteenä olevassa taulukossa (Liite 1). Tutkimushankekokonaisuuksissa (30 kpl) oli mukana hieman yli 80 yritystä, joista jotkut olivat mukana useammassa kuin yhdessä projektissa. Vesi-ohjelman yritysprojektit ja niiden julkiset tiivistelmät on taulukoitu liitteessä (Liite 2). Yrityksiä mukana 71 (12 suuryritystä ja 59 pk-yritystä), jotka tekivät yhteensä 92 projektia. Vesi-ohjelmassa tehtiin rahoitetuista tutkimus- ja yritysprojekteista projektikortteja, joissa esitettiin projektien tavoitteet, ydintulokset ja keskeisimmät hyödyntämismahdollisuudet. Projektikortit on esitetty tämän raportin liitteessä (Liite 3 ja Liite 4). Rahoitettujen yritysprojektien joukossa merkittävän kokonaisuuden ovat muodostaneet Kemiran SWEET-vesitutkimukseen liittyvät tutkimusprojektit. Projektikokonaisuuksia on ollut kaikkiaan viisi, liittyen suolanpoistoon, veden kierrätykseen, jäteveden uusiokäyttöön, veden epäpuhtauksien hallintaan sekä vesiprosessien hallinnan tehostamiseen diagnostiikan avulla. Kemira ja VTT perustivat vuonna 2010 kansainvälisen veden huippututkimuskeskuksen SWEET (Center of Water Efficiency Excellence), Kuva 8. Tutkimusprojektien rahoituksen alueellinen jakaantuminen (15,9 milj. e). 36 % 8 % 16 % Kuva 9. Yritysprojektien rahoituksen alueellinen jakaantuminen (33,1 milj. e). 10 % 72 % 11 % 2 % 22 % 3 % 5 % 2 % 3 % 3 % Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi jonka tavoitteeksi asetettiin parantaa veteen liittyviä prosesseja ja kehittää uutta teknologiaa erityisesti vesi-intensiiviselle teollisuudelle. Veteen liittyvät megatrendit huomioiden SWEETin kolme keskeistä ohjelmaa ovat: veden tehokas käyttö ja kierrätys, biomassan resurssitehokas käyttö ja kestävä vesikemia. Hanke työllistää vuosittain kaikkiaan noin 200 tutkijaa ja sen yhtenä keskeisenä päämääränä on ollut myös aktivoida laaja partneriverkosto niin kotimaisia kuin ulkomaisia tutkimusorganisaatioita ja yrityksiä. Projektin puitteissa partneriverkostoon on saatu aktivoitua kymmeniä organisaatioita. 14

15 3 Ohjelman päätoiminnot ja palvelut 3.1 Vesialan kehittäminen Vesialan aktivointi mukaan alan kehittämiseen oli yksi ohjelman keskeisistä toiminnoista. Aktivointia tehtiin tapaamalla tutkimuslaitosten ja yritysten edustajia erilaisissa soveltuvissa tilaisuuksissa (alan seminaarit, messut yms.) sekä kontaktoimalla suoraan (puhelinkeskustelut, tapaamiset). Tutkimuslaitosten osalta aktivointia kohdistettiin erityisesti ohjelman omiin tutkimushakuihin sekä laajemmin myös kansainvälistymistoimiin, esimerkiksi erilaisten EU-rahoitusinstrumenttien edistämiseen vesisektorin tutkijoiden joukossa. Mielenkiinto ohjelman omiin tutkimushakuihin oli suuri: hauissa olivat mukana jokseenkin kaikki alan tärkeimmät tutkimustahot ja aiehakuvaiheessa hakemusten yhteissumma ylitti tutkimushaun budjetin 4 5-kertaisesti (haut 2009 ja 2011). Yritysaktivoinnissa pyrittiin kartoittamaan yrityksen tilanne vesisektorin kehittämisen kannalta, jonka jälkeen yritystä ohjattiin eteenpäin tarpeen mukaan, joko rahoituksen tai muiden palvelujen piiriin Tekesissä tai muualla. Yritysaktivoinnin tilannetta seurattiin Kuva 10. Vesi-ohjelman aktivointi alan kehittämiseen Ei-relevantti / ei-kiinnostusta Hakemus tulossa Go / hanke käynnissä Palvelut ok / ei-hanketta Hakemus käsittelyssä Hakemus mahdollinen No-go 15

16 varsin järjestelmällisesti Vesi-ohjelmassa (kuva 10), joka tehosti aktivointiin liittyvien toimien kohdistamista oikeaan suuntaan. Ohjelman toteutuksen aikana aktivoitiin yli 400 yritystä ohjelman ja yrityksen edustajien keskinäisissä keskusteluissa. Näistä 71 yritystä sai kehitysprojektiinsa rahoitusta Vesi-ohjelmasta, jonka lisäksi suuri joukko muita yrityksiä harkitsi tai valmisteli kehitystoimia tai osallistui muutoin aktiivisesti ohjelmatoimiin. Ohjelman toteutuksen viimeisenä vuotena yritysten aktivointia jatkettiin järjestelmällisesti vuoden loppuun asti. Aktivoituja yrityksiä ohjattiin vuoden loppua kohden tietoisesti myös muiden Tekesin ohjelmien, erityisesti Älykäs rakennettu elinympäristö- sekä Luonnonvarat ja kestävä talous -painopistealueiden alla jatkuvien ohjelmien piiriin. Vesi-ohjelman edustajat osallistuivat myös aktiivisesti moniin muiden toimijoiden järjestämiin kansallisiin tapahtumiin (mm. Finnish Water Forumin tilaisuudet, Vesilaitosyhdistyksen Vesihuoltopäivät sekä Vesilaitosjohdon neuvottelupäivät, ympäristö- ja vesialan messut, ympäristöhallinnon tilaisuuksia veteen liittyen). Nämä tapahtumat toimivat erinomaisia foorumeina verkottumiselle ja aktivoinnille ohjelman sisältöön ja mahdollisuuksiin liittyen. 3.2 Verkostoituminen Seminaarit ja muut tapahtumat Tutkimuksen ja yritysten kansainvälinen kilpailukyky edellyttää kansainvälisen tason huippuosaamista, erilaisten osaamisten innovatiivista yhdistämistä ja tavoitteellista yhteistyötä. Toimijalle oikeanlaisen roolin löytyminen erilaisissa arvoverkostoissa on haastavaa, mutta ennen kaikkea oman verkostoitumisen edistämiseksi vaaditaan sinnikästä työtä. Suomalaisen vesialan verkostoitumisen kannalta merkittävä virstanpylväs saavutettiin vuonna 2009 Finnish Water Forumin (FWF, Suomen vesifoorumi ry) perustamistilaisuudessa. FWF on suomalaisten vesialan toimijoiden perustama yhdistys, jonka tavoitteena on yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin ponnistukset edistämään suomalaisen vesiosaamisen vientiä. Yhdistyksen perusti 38 yhteisöä, joiden joukossa oli yritysten lisäksi ministeriöitä, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja sekä erilaisia yhdistyksiä. FWF toimii yhteistyössä muiden ympäristö- ja vesialan verkostojen ja vienninedistäjien kanssa yhteisenä tavoitteenaan tukea vesialan kansainvälistymistä monin eri tavoin. Vuoden 2012 lopulla FWF:n jäsenmäärä on noin 90. Tekesin Vesi-ohjelmassa on alusta alkaen tuettu ja toimittu läheisessä yhteistyössä FWF:n kanssa operatiivisella tasolla. FWF:n edustaja tuli myös mukaan Vesi-ohjelman johtoryhmään vuonna Vesi-ohjelmassa järjestettiin useita tapahtumia vesialan verkostoitumisen edistämiseksi muun tiedonvälityksen ohella. Erilaisia tilaisuuksia (seminaarit, työpajat, koulutustilaisuudet, aamukahvitilaisuudet, road-showt, messutilaisuudet yms.) on ohjelman toteutuksen aikana järjestetty noin 50 kappaletta ja niihin on osallistunut satoja toimijoita vesisektorilta tai sen toimintaa lähellä olevilta alueilta. Ohjelman keskeisiä seminaareja olivat avausseminaari (vesialan strategiapäivä) huhtikuussa 2008, neljä vuosiseminaaria syksyllä sekä loppuseminaari marraskuussa Näihin seminaareihin osallistui kaikkiaan noin 650 henkilöä. Vuosiseminaarien ohjelma rakennettiin eri teema-alueiden esiin nousseista tarpeista ja ajankohtaisista aiheista: Vuosiseminaari 2008: Vesisektorin asiakkuus Vuosiseminaari : Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa? (yhdessä Suomen Akatemian kanssa) Vuosiseminaari : Water Goes ICT yhteistä tulevaisuutta etsimässä (yhdessä Tekesin Ubicomohjelman kanssa) Vuosiseminaari : Tutkimustulosten kaupallistaminen: tuloksellinen T&K-hanke entä miten eteenpäin? Loppuseminaari : Bio- Refine and Water Paving the Way for Bioeconomy (yhdessä Tekesin BioRefine-ohjelman kanssa). Lisäksi kaksi keskeistä, kansainvälisesti kohdistetumpaa ja lähes 200 osallistujaa kerännyttä seminaaria olivat: : Information and Communication Technology Services for Environment, Safety and Security in the Baltic Sea (yhdessä Itämeren alueen BONUS-tutkimusohjelman ja European Space Agency ESA:n kanssa) : Developing future water technologies Membranes (yhdessä VTT:n kanssa) Useimmissa em. seminaareissa hyödynnettiin suoraa webcast-lähetystä, jonka avulla voitiin osaltaan kasvattaa tapahtuman osallistujajoukkoa ja siten edistää tiedonvälitystä. Nettisivuille lai- 16

17 tetut tapahtumien webcast-tallenteet mahdollistavat materiaalin katsomisen myös myöhemmin. Kokemukset webcastin hyödyntämisestä seminaarien yhteydessä olivat erittäin positiiviset. Linkit kyseisiin tallennuksiin löytyvät seminaarin nimen yhteydestä. Muita pienempien seminaarien ja työpajojen keskeisiä teemoja olivat mm. haja-asutusalueiden jätevedenkäsittely, vesihuoltolaitosten omaisuuden hallinta, vesihuoltolaitosten energiatehokkuus, Venäjän markkinat. Muutamia tilaisuuksia järjestettiin yhdessä muiden ohjelmien tai muiden vesialan toimijoiden kanssa, koska katsottiin, että yhteistyö relevanttien tahojen välillä on välttämätöntä sektorin tehokkaan toiminnan kannalta. Ohjelmassa suoritettiin 2010 väliarvio ja siitä saatujen vastausten perusteella Vesi-ohjelman vaikutukset (kehitysprojektin ja /tai ohjelmapalveluiden kautta) ja sitä kautta saatavat hyödyt yrityksille ja tutkimuslaitoksille vaikuttivat yleisesti ottaen kiitettäviltä. Erityisesti yhteistyökumppaneiden löytymiseen ja verkostojen syntymiseen ja syventymiseen ohjelmalla näytti olleen erittäin positiivinen vaikutus. Tulosten perusteella aktivointiin ja verkottamiseen oli ohjelmassa selvästi satsattu, erityisesti pk-yritysten osalta, ja näytti tuottavan hyvää tulosta. 3.3 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisellä yhteistyöllä ja siihen liittyvällä osaamisen ja teknologian siirrolla on merkittävä rooli kehitysprojektien haasteellisuuden lisäämisessä ja uusien innovaatioiden kehittämisessä. Toisaalta myös väylä kansainvälisille markkinoille kulkee usein luontevasti kansainvälisen yhteistyön kautta. Ohjelman tavoitteeksi asetettiinkin seuraavien kansainvälistymisen painopisteiden kehittäminen: Kansainvälisen tutkimus- ja kehitystoiminnan hyödyntäminen suomalaisten TKI-toiminnassa. Erityisesti tavoitellaan Eurooppalaisen tutkimusalueen ja -ohjelmien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen vahvistamaan ja täydentämään suomalaista TKI-toimintaa. Kansainvälisen kiinteän yhteistyön lisääminen liiketoiminnassa, joka tukee suomalaisten yritysten tietämystä kansainvälisistä markkinoista ja liiketoimintamalleista ja toisaalta parannetaan yritysten vientivalmiuksia ja toimintakykyä kansainvälisissä verkostoissa. Suomalainen innovaatioympäristön kansainvälisen vetovoimaisuuden edistäminen. Ohjelman valmistelussa kansainvälisiksi päätoimintasuunniksi määriteltiin EU, EU:n lähialueet ja Venäjä. Lisäksi nostettiin esiin USA/Kanada, Kiina, Intia, ja Meksiko mahdollisina kohdemaina. Ohjelman toteutuksen aikana tavoitteena oli erityisesti vuosisuunnittelun yhteydessä tarkistaa kansainvälistymiseen liittyvien aktiviteettien suuntaa ja yhteistyömahdollisuuksia. Ohjelman väliarvion perusteella (2010) ohjelman alkuvuosien toimilla ei näyttänyt olleen selvää vaikutusta kansainvälisten yhteyksien syntyminen ja/tai syventymiseen. Ohjelman kautta kansainvälistymispalvelua ei myöskään koettu kovin hyödylliseksi. Toisaalta, varsinaisia kansainvälistymisaktiviteetteja oli toteutettu varsin vähän pelkästään Vesi-ohjelman toimesta koska yritysten sitoutumista oli yleisesti ottaen vaikeaa saada ja ylipäätään yrityksille oli vastaavaa tarjontaa erittäin runsaasti. Omien toimien sijaan kansainvälistymiseen liittyviä aktiviteetteja pyrittiin tekemään yhteistyössä muiden ohjelmien ja toimijoiden kanssa. FWF:n ohella mm. Finpro ja Cleantech Finland -brändiohjelma sekä Cleantech-klusteri (OSKE) sekä vesialan keskeiset ministeriöt (ns. vesivirkamiestyöryhmä) olivat keskeisiä yhteistyökumppaneita suomalaisen vesialan kansainvälistymisen edistämisessä. Koska kansainvälistyminen kuitenkin on ohjelman kuitenkin yksi tärkeä painopiste, väliarvion vastaukset ja niiden taustat huomioitiin myös vuosien 2011 ja 2012 aktiviteetteja suunniteltaessa. Kaikista yritysprojekteista noin 40 prosentissa tehtiin kansainvälisiä yhteistyötä (noin 70 % yritysrahoituksesta), näistä puolessa tehtiin yhteistyötä useampaan kuin yhteen maahan. Suosituimpia yhteistyömaita olivat Yhdysvallat (9 projektissa), Ruotsi (6), Saksa (6), Kanada (4) ja Venäjä (4). Kaikkiaan eri yhteistyömaita oli 31 kappaletta, joista 17 oli vain yhden projektin kohdemaana. Päättyneiden yritysprojektien loppuraporteissa yritysten omien arvioiden mukaan lähes 60 % yrityksistä on arvioinut kansainvälisen yritys- ja/tai tutkimuslaitosyhteistyön lisääntyneen projektin vaikutuksesta. Kaikissa rahoitetuissa tutkimushankekokonaisuuksissa tehtiin kansainvälistä yhteistyötä joko tutkijanvaihdon tai yhteishankkeen kautta. Suosituimpia yhteistyöhön liittyviä maita olivat Saksa, Ruotsi, Kiina, Unkari, Tsekki, Alankomaat, Italia ja Iso-Britannia. Ohjelman alkupuolen aktiviteetteina selvitettiin Venäjän vesimarkkinoilla jo toimivia tai niistä kiinnostuneita yrityksiä. Ohjelmassa järjestettiin vuonna 2009 tälle kohderyhmälle kaksi työpa- 17

18 jaa, joissa esiteltiin mm. rahoitukseen ja Venäjän markkinoihin ja mahdollisuuksiin liittyvää tietoa (mukana myös ohjelman Finprolla teettämä selvitys teollisuuden vesienkäsittelymarkkinoista Venäjällä) sekä aktivoitiin yrityksiä yhteistyöhön Venäjälle. Kiinnostus Venäjä-aiheeseen oli suurta, mutta konkreettista toimintaa tämän pohjalta yrityksissä syntyi varsin vähän. Työpajojen jälkeen yrityksiä ohjattiin ohjelman puolelta pääosin muiden toimijoiden järjestämiin, Venäjälle suuntautuviin verkostoitumis- ja markkinointimatkoihin (mm. Finpron Cleantech Finland for Russia -hanke). Kiinaa ja Intiaa seurattiin yleisesti ohjelman aikana. Ohjelmassa vastaanotettiin useita sekä kiinalaisia että intialaisia yritys- tai lehtimiesdelegaatioita, joille esiteltiin suomalaista vesiosaamista. Kiinaan suuntautuvien aktiviteettien osalta yrityksiä ohjattiin voimakkaasti FECC-hankkeen palvelujen piiriin (Finnish Environmental Cluster for China; TEM-rahoitus). Lisäksi hyödynnettiin Tekesin muiden ohjelmien Kiina-aktiviteetteja myös Vesi-ohjelman yrityksille (erityisesti Groove-ohjelma). Vuonna 2012 Tekes järjesti Kiina Suomi-yhteishaun nanoteknologiassa yrityksille ja tutkimusorganisaatioille, jossa rahoitettiin myös vesiteknologiaan liittyvä projekti. Intian osalta toimittiin aktiivisesti TEM:n ohjaamassa Suomi-Intia Cleantech -verkostossa, jota kautta myös ohjelmassa aktivoitiin yrityksiä ja välitettiin runsaasti tietoa mm. Intian vesisektorin seminaareihin, hankkeisiin ja vierailuihin liittyen. USA-aktiviteettien puitteissa Vesiohjelma osallistui vuonna 2011 Lahden Cleantech-klusterin koordinoimaan Cleantech US-Tour Discover Finn- Tech, johon liittyi yritysten verkottumis- ja matchmaking-ohjelmaa San Franciscossa ja San Diegossa FinnFest 2011-tapahtuman yhteydessä järjestetty Cleantech-seminaari suomalaisen osaamisen esittelemiseksi. Matkalla luotiin onnistuneita yhteyksiä, mukana oli neljä suomalaista vesialan yritystä muiden cleantech-yritysten ohella. Kanadaan liittyen Tekesissä teetettiin vuonna 2011 selvitys Kanadan innovaatiotoiminnasta, jossa esiteltiin myös vesiklusterit Albertassa, Ontariossa ja British Columbiassa. Tämä eteni Tekesin ja Alberta Innovates Technology Futures:n (AITF) yhteistyöhön. Alberta-Finland Technology Innovation and Commercialization -ohjelman puitteissa järjestettiin vuonna 2012 vastavuoroiset yritysvierailut, joissa tunnistettiin myös vesiteknologian alueella potentiaalisia yhteistyöalueita sekä luotiin konkreettisia yrityskontakteja. Lisäksi vuoden lopulla avattiin erityisesti pk-yrityksille suunnattu kahdenvälinen rahoitushaku, jossa yhtenä teemana vesien hallinta. Venäjä, Kiina, Intia ja USA olivat kaikki kohdemaina mukana Finpron vuonna 2012 tekemässä Global Fin- Node Smart Water -selvityksessä. Ohjelmassa tehtiin yhteistyötä hollantilaisen valtiollisen innovaatiotoimintaa kehittävän organisaation, NL Innovation, kanssa, jonka vesiteknologian innovaatio-ohjelman puitteissa tehtiin tiedonvaihtoa ja etsittiin mahdollisuuksia yhteistoimintaan. Hollantilaisten vesisektorilla Wetsus (Centre of excellence for sustainable water technology, on merkittävä TKI-toimija, jonka vuosittaiseen vesiteknologian kansainväliseen konferenssiin osallistuttiin vuonna 2010 Vesi-ohjelman, FWF:n ja SWEETohjelman toimesta. Matkan aikana luotiin tärkeitä yhteyksiä tulevia yhteistyömahdollisuuksia silmällä pitäen. Kemira ja Neste Oil ovat liittyneet Wetsuksen yritysjäseniksi. Ohjelma teki yhteistyötä ruotsalaisen innovaatiotoimintaa kehittävän organisaation, Vinnovan, kanssa. Vuonna 2012 järjestettiin Tekesin ja Vinnovan yhteishaku Kestävä kaupunkikehitys, jossa mukana myös vesisektorin teemoja. Vesi-ohjelma rahoitti vuoden 2010 lopulla FWF:n valmisteluhankkeen Vesialan kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen ja sen puitteissa tehtiin merkittäviä toimenpiteitä suomalaisen vesisektorin tukemiseksi globaaleille markkinoille. Projektin tavoitteena oli etsiä vesialan kansainvälistä liiketoimintaa parhaiten tukevaa toimintakonseptia, tiivistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kansainvälistymispyrkimyksissä sekä auttaa rahoitusmekanismien hyödyntämisessä ja hankeaihioiden synnyttämisessä yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Projektin puitteissa selvitettiin markkinoita ja järjestettiin hankkeiden edistämiseksi matkoja Kazakstaniin, sekä on seurattu ja järjestetty tapahtumia mm. Venäjään, Vietnamiin ja Meksikoon liittyen. Suomalaisen vesiverkoston suuri yhteisponnistus keväällä 2012 oli osallistuminen 6. Maailman vesifoorumiin (6th World Water Forum) Marseillessa Ranskassa. Foorumiin perustettiin ensimmäistä kertaa Suomen maapaviljonki, jossa esiteltiin laajasti sekä julkisen että yksityisen sektorin osaamista ja toimintaa vesisektorilla. Yleistä mielenkiintoa riitti suomalaisten paviljonkia ja ohjelmaa kohtaan, kokemukset osallistumisesta myös tulevaisuutta ajatellen olivat kannustavia. 18

19 Kuva 11. Suomen maapaviljonki 6. Maailman vesifoorumissa Ranskan Marsseillessa. Eurooppalaiset rahoitusohjelmat Ohjelman aikana aktivoitiin runsaasti EUohjelmia, joissa rahoitusta kohdistettiin vesisektorille. Yleisesti ottaen kiinnostus EU-ohjelmiin oli varsin kohtuullista, mutta se konkretisoitui vain muutamina hakemuksina. EU:n 7. puiteohjelmassa oli useita vesiteeman hakuja Suomesta rahoitettiin mm. SME-ohjelmaan kuuluva projekti, jonka vetäjänä tutkimuslaitos ja mukana pk-yritys. Myös Eurostar- ja COST-ohjelmissa saatiin rahoitusta suomalaisille vesisektorin toimijoille. Acqueau on vesisektorilla toimiva EUREKA-klusteri, jossa keskitytään markkinalähtöisten innovaatioiden kehittämiseen yli 25 maan ja yli 70 yrityksen verkostossa. Suomi on mukana Acqueaussa kansallisena rahoittajana ja Kemira toimii sen johtokunnassa. Acqueaussa oli ohjelman aikana viisi tutkimushakukierrosta vesiteknologian ajankohtaisilta teema-alueilta. Acqueau toimii jatkossakin merkittävänä eurooppalaisena alustana vesiteknologian kehittämiselle. JPI Water Water Challenges for a changing world (JPI Joint Programming Initiative) on yksi Euroopan tutkimusalueen (ERA) yhteisohjelmoinnin aloitteista, jossa on mukana 18 maata. Suomi on JPI Waterissa kansallisena partnerina Suomen Akatemian koordinoimana ja Suomen ympäristökeskus SYKE toimii sen asiantuntijaryhmässä (Stakeholders Advisory Group). EIP Water (European Innovation Partnership on Water) perustettiin 2012 EU:ssa koordinoimaan eurooppalaisen tason TKI-instrumentteja vesisektorilla ja edistämään innovaatioiden kehittämistä poistamalla päällekkäisyyksiä ja rationalisoimalla resurssien käyttöä. Sekä EIP Waterin johtoryhmään että työryhmään saatiin suomalainen edustus toiminnasta tiedotetaan FWF:n kautta. 3.4 Viestintä ja selvitykset Vesi-ohjelman eri toiminnoista ja projekteista oli kymmeniä kirjoituksia valtakunnan mediassa; mediaseurannan tuloksissa noin 50 päivänä kirjoituksissa mainittu Tekesin Vesi-ohjelma. Ohjelman näkyvyyteen pyrittiin vaikuttamaan omien lehdistötiedotteiden avulla ja toisaalta tukemalla tutkimusprojektien viestintäsuunnitelmien tekemistä ja toteuttamista (esim. lehdistötiedotteiden tekeminen). Osaltaan vesialan yleiseen näkyvyyteen pyrittiin panostamaan myös ohjelmassa tuotetuilla artikkeleilla, joita onnistuttiin saamaan muutama lehtiin. Ulkomaisia 19

20 toimittajavierailuja ohjelmassa oli Venäjältä, Kiinasta ja Intiasta, jotka tuottivat jonkin verran näkyvyyttä kussakin maassa. Vesi-ohjelman nettisivuja hyödynnettiin yhtäältä jatkuvana tiedottamisen kanavana tapahtumien ja uutisten osalta, sekä toisaalta tiedon keruu- ja säilyttämispaikkana (esim. seminaariaineistot, selvitykset, muut vesialan keskeiset julkaisut). Tiedottamista tuki myös ohjelman toteutuksen aikana lähetetyt uutiskirjeet (35 kpl). Ohjelmassa rahoitettujen tutkimuslaitosten ja yritysten edustajien viestintätaitojen kehittämistä tuettiin alkuvuosina yleisellä viestintävalmennuksella (yhteensä 8 päivää) sekä viimeisenä vuonna ns. NABC-valmennuksella (yhteensä 7 päivää; NABC = Need Approach Benefits Competition). NABC-valmennuksessa keskityttiin erityisesti oman idean / kehitysprojektin Kuva 12. Finnish Water Best Practices -esite kartoittaa suomalaista vesialan julkista ja yksityistä osaamista. tarvelähtöiseen esittelyyn ja myymiseen (ns. pitsaus, eng. pitch ) erityisesti kansainvälistymistä silmälläpitäen. Ohjelmassa tuotettua viestintämateriaalia ovat myös tutkimusprojekteista ja yritysprojekteista tehdyt projektikortit (ks. Liite 3 ja Liite 4), joissa on hyödynnetty myös NABC-mallia. Vesi-ohjelman nettisivuilla on nähtävillä myös yritysten tuottamaa pitsausmateriaalia (esittelykalvot projektien tuloksista). Suomalaista vesialan sekä julkisen että yksityisen puolen toimintaa ja osaamista esittelevä Finnish Water Best Practices -esite tehtiin keskeisten vesialan ministeriöiden ja instituutioiden toimesta (kuva 12). Vesiohjelmalla oli merkittävä rooli esitteen työstämisessä. Yhdessä Tekesin Groove-ohjelman kanssa tehtiin erityisesti kehitysmaihin suunnattu Grow Water Technology & Renewable Energy -julkaisu (kuva 13). Kuva 13. Erityisesti kehitysmaihin suunnattu Grow Water Technology & Renewable Energy -julkaisu. Ohjelman toteutuksen aikana teetettiin seuraavia selvityksiä ja katsauksia: Suomen vesialan innovaatiojärjestelmä edellytykset kansainvälistymiselle ja uudelle liiketoiminnalle, 09/2011 (Gaia Consulting Oy), (ks. johtopäätöksiä kappaleessa 3.5) Lämpöenergiaa jätevedestä katsaus nykytilanteeseen ja mahdollisuuksiin, 2012 (Vesi-ohjelman koordinaatio) Global Smart Water Market Unearthing the REAL Value of Water and the Industry, 11/2012 (Frost & Sullivan). Finpron kanssa yhteistyössä syntyivät seuraavat ohjelman merkittäviin teemoihin kuuluvat selvitykset: Industrial Wastewater Treatment in North America and Russia, 2009 (Duo-selvitys, Finpro) Global FinNode Smart Water Project, Phases 1&2, 2012 (FinNode, Finpro). Tekesin toimesta teetettiin myös vesialalle merkittävä kumppanuusselvitys, jossa tehtiin myös ohjelman näkökannalta keskeisiä johtopäätöksiä (ks. yhteenvetoa kappaleessa 3.5): Kumppanuudesta kilpailuetua Strategiset yrityskumppanuudet vesi-, metsä- ja kemian alan tulevaisuuden kilpailuedun rakentajina, Tekes (298/2013). 20

21 3.5 Huomioita keskeisistä selvityksistä Suomen vesialan innovaatiojärjestelmä edellytykset kansainvälistymiselle ja uudelle liiketoiminnalle Kansainvälisen liiketoiminnan edistämien näkökulmasta haluttiin selvittää myös edellytyksiä yhteistoiminnan kehittämiseen, jonka vuoksi ohjelmassa teetettiin selvitys Suomen vesialan innovaatiojärjestelmä edellytykset kansainvälistymiselle ja uudelle liiketoiminnalle (Gaia Consulting 2011). Selvityksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisen vesisektorin innovaatiojärjestelmän julkisten toimijoiden ja verkostojen toimivuutta ja kykyä huomioida elinkeinopoliittinen näkökulma toiminnassaan. Selvityksessä myös bench markattiin Suomen toimintaa Tanskan ja Israelin vastaaviin järjestelmiin. Seuraavassa on esitetty hankkeen keskeiset johtopäätökset ja niihin liittyviä suosituksia sekä ehdotus päävastuista suositusten toteuttamisessa: Johtopäätös I: Suomen vesisektorin vahvuuksien ja kansainvälisten kysynnän trendien tunnistaminen sekä vesialan määrittely ovat lähtökohta vesisektorin tehokkaalle kehittämiselle. Suositus: Vesisektori tulisi määritellä nykyistä tarkemmin ja samalla tulisi selvittää rohkeasti vesisektorin koko, yritysrakenne ja yritysten innovaatiokyvykkyys ja -halukkuus sekä suomalaisen vesialan vahvuudet ja heikkoudet eri näkökulmista. Osana selvitystä tulisi tunnistaa suomalaiselle vesiosaamiselle potentiaalisia markkina-alueita (TEM/FWF). Johtopäätös II: Vesialan yhteinen visio ja strategia ovat tarpeen vesi-innovaatiojärjestelmän ja vesisektorin toiminnan tueksi. Suositus: Luodaan yhteinen korkean tason visio, joka pohjautuu kattavaan selvitykseen Suomen vesialan vahvuuksista ja kansainvälisistä vesialan tarpeista. Sitoutetaan vision taakse laajasti vesialan toimijoita (TEM, UM, YM, MMM). Johtopäätös III: Vesialan kannalta relevanteissa ministeriöissä ja hallinnonaloilla elinkeinopoliittinen näkökulma huomioidaan vaihtelevasti, mutta tahtotila näkökulman lisäpainottamiseen on olemassa. Suositus: Lisätään hallinnonalojen tietoa elinkeinopoliittisen näkökulman huomioonottamismahdollisuuksista sekä osoitetaan näkökulman huomioimisen hyödyt. Selvitetään nykyistä tarkemmin, miten esimerkiksi käynnistyvissä lainsäädäntö- ja muissa hankkeissa voitaisiin huomioida Suomen vesisektorin kehittymistä alueita (TEM). Johtopäätös IV: Vesialan julkisen puolen innovaatiojärjestelmässä on liikaa toimijoita, joiden roolit ovat epäselviä ja osin päällekkäisiä. Suositus: Selkiytetään eri kansainvälistymistä ja liiketoiminnan kehitystä tukevien toimijoiden roolit ja taataan FWF:n asema keskeisenä verkostomoottorina (FWF, TEM ja UM). Johtopäätös V: Monilla organisaatioilla on merkittäviä tiedontarpeita. Suositus: Työpajassa tunnistetut tiedonvaihtotarpeet toteutetaan ja jatketaan tiedonvaihtotarpeiden kartoittamista kaikkien organisaatioiden osalta (FWF). Johtopäätös VI: Yritykset odottavat investointeja aineettomaan pääomaan, erityisesti myynti- ja markkinointikanaviin, mutta kukaan ei ole halukas tekemään niitä. Suositus: Rahoittajat tutkivat mahdollisuuksia yritysten aineettomien investointien ja erityisesti myynti- ja markkinointikanavien rakentamisen tukemiseen (TEM/Tekes). Johtopäätös VII: Vesialan koulutusta tulisi kehittää vastaamaan paremmin toimialan tarpeita. Suositus: Uudistetaan vesialan koulutusta FWF:n koulutustyöryhmän suositusten ja mahdollisesti muiden tutkimusten pohjalta. Varmistetaan, että vesialan koulutus vastaa vesialan tarpeita (FWF/yliopistot). Vesi-ohjelman toimesta tämän selvitysten johtopäätöksiä ja suosituksia informoitiin keskeisille yhteistyötahoille. Edellä olevista johtopäätöksistä on helppo nähdä, että ne eivät ole pelkästään vesisektoria koskevia asioita vaan kuuluvat laajemmin monien toimialojen kehittämiseen kansallisesti. Tämän selvityksen pohjalta merkittävä linkki luotiinkin vuonna 2012 alkaneeseen TEM:n Cleantechin strategiseen ohjelmaan, jonka keskeisten avainteemojen sisällä paneudutaan kansallisella tasolla moneen edellä olevissa johtopäätöksinä lueteltuun haasteeseen. Lisäksi FWF on paneutunut omalta osaltaan vesialan koulutushaasteeseen sekä tiedonvälitykseen. 21