LIITE 1 Muistio työ- ja vapaa-aikoja koskevista lainsäännöksistä ja työ- ja virkaehtosopimusten joustavista työaikamääräyksistä
|
|
- Helmi Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimeksianto ja työryhmän työ Lähtökohdat ja rakenne Työaikapankki käsitteenä Työaikapankin koko ja käyttö Työaikapankkijärjestelmästä sopiminen Työaikapankkijärjestelmän sisältöä ja periaatteita koskevia suosituksia Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö Järjestelmään liittyminen ja siitä irtautuminen Työaikapankin osatekijät Työaikapankin enimmäismäärät Aikamääräinen kokonaisuus ja työaikapankkiin siirrettävät erät Vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen Vapaiden pitäminen Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperusteiden kanssa Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen Lainsäädäntöä koskevat muutostarpeet Seurantaryhmän asettaminen SAK:n näkemys työaikapankkijärjestelmän kehittämisestä...10 LIITE 1 Muistio työ- ja vapaa-aikoja koskevista lainsäännöksistä ja työ- ja virkaehtosopimusten joustavista työaikamääräyksistä
2 (12) 1. Toimeksianto ja työryhmän työ Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2003 ja 2004 asetettiin työryhmä selvittämään niitä tarpeita ja mahdollisuuksia, joita työajan pitkäjänteiseen tarkasteluun ja yksilölliseen joustamiseen tähtäävien työaikatilien/työaikapankkien säästö- ja lainausmahdollisuuksien edistämiseen liittyy. Työryhmälle asetettu määräaika päättyi Määräaikaa jatkettiin vuoden 2004 alkuvuoteen. Työaikapankki-työryhmän toimeksianto on kirjattu tulopoliittisen sopimuksen Työelämän kehittämistä koskevan liitteen kohtaan 8: "Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työaikajärjestelmien kehittämisen tehtävänä on tukea yritysten ja työyhteisöjen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista, työviihtyvyyttä ja hyvinvointia. Tavoitteita voidaan edistää ottamalla käyttöön työajan pitkäaikaiseen tarkasteluun tähtäävä työaikatili/ - pankkijärjestelmä. Keskusjärjestöt laativat alkuvuodesta 2002 hyviä työaikakäytäntöjä koskevan kannanoton. Kannanotossa omaksuttujen lähtökohtien perusteella keskusjärjestöjen työaikatyöryhmän tehtäväksi annetaan selvittää niitä tarpeita ja mahdollisuuksia, joita työajan pitkäjänteiseen tarkasteluun ja yksilölliseen joustamiseen tähtäävien työaikatilien/työaikapankkien säästö- ja lainausmahdollisuuksien edistämiseen liittyy. Selvitystyönsä perusteella työryhmän tehtävänä on mennessä kartoittaa työajan säästö- ja lainausjärjestelyjen toteuttamismahdollisuudet ja mahdolliset rajoitukset yhden kalenterivuoden tasoittumisjakson puitteissa. Tällaisia seikkoja ovat muun muassa: - sopimismenettely, jolla järjestetään työntekijän oikeus säästää ja pitää vapaata - tiliin/pankkiin kerättävän vapaan ylin ja alin tuntimäärä - erät, joilla vapaa mahdollisesti voidaan kerryttää - palkkahallinnolliset ja kirjanpitoon liittyvät ohjeet - järjestelyt työsuhteen päättymistilanteissa - järjestelyt työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa Samalla työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotukset ratkaisuvaihtoehdoiksi työaikatilin/-pankin käytön tukemiseksi sekä
3 (12) 2. Lähtökohdat ja rakenne ehdotukset niiden edistämiseksi tarvittavista muutoksista lainsäädäntöön." Työryhmän jäseninä olivat: Timo Koskinen SAK, Heli Ahokas STTK, Markku Lemmetty AKAVA, Rauno Lindahl PT, Tuija Wilska VTML, Ulla-Riitta Parikka KT, Pauliina Hirsimäki KiSV ja puheenjohtajana Risto Alanko TT. Sihteereinä toimivat Katja Lehto-Komulainen SAK ja Minna Etu-Seppälä TT. Työryhmä kokoontui työnsä aikana 20 kertaa. Työryhmä vieraili kahdessa yrityksessä Metso Minerals (Tampere) Oy:ssä sekä Sulzer Pumps Finland Oy:ssä. Vierailujen yhteydessä tutustuttiin yrityksissä paikallisesti sovittuihin työaikaratkaisuihin. Työryhmä kuuli myös Kaupan Työnantajaliittoa ja Palvelualojen Ammattiliittoa heidän väliseksi ajaksi työehtosopimuksessa sopimastaan työaikapankkikokeilusta. Työryhmä kartoitti työ- ja vapaa-aikoja koskevat lainsäännökset, jotka mahdollisesti tulee ottaa huomioon työaikapankin käyttöönoton yhteydessä. Lisäksi sektorikohtaisesti kartoitettiin olemassa olevien työ- ja virkaehtosopimusten työaikajoustomahdollisuuksia. Työryhmälle perustettiin palkkahallinnon kysymyksiä käsittelevä alaryhmä, jonka tarkoituksena oli kartoittaa työaikapankin käyttöön liittyviä palkkahallinnollisia ja kirjanpidollisia ongelmia ja tehdä niiden ratkaisemiseksi tarvittavat ehdotukset ja ohjeet. Palkkahallintotyöryhmän jäseninä toimivat Antti Kondelin TT, Kalevi Oksanen KT, Pauliina Hirsimäki KiSV, Tapio Paananen SAK/Kemianliitto, Timo Vaittinen STTK/Toimihenkilöunioni ja Jaakko Kiiski AKAVA/YTY. Joustavien työaikojen ja työaikajärjestelmien tehtävänä on edistää yritysten ja työyhteisöjen tuottavuutta, kilpailukykyä sekä henkilöstön yksilöllisten työaikatarpeiden huomioonottamista, mikä lisää työviihtyvyyttä ja hyvinvointia. Vapaaehtoisuuteen perustuvat pidempiaikaiset työaikojen säästö- ja lainausmahdollisuudet, joista tässä raportissa käytetään nimitystä työaikapankki, voivat osaltaan edistää tavoitteiden toteuttamista. Työmarkkinakeskusjärjestöjen hyviä työaikakäytäntöjä koskevalla kannanotolla pyrittiin aktivoimaan työpaikan paikallisia osapuolia työaikaratkaisujen kehittämismahdollisuuksien omaehtoiseen tarkasteluun. Samaa menettelytapaa korostetaan myös tämän raportin työaikapankkia koskevissa linjauksissa. Vapaaehtoisten työajan säästö- ja lainausmahdollisuuksien edistämiseksi jäsenliittojen on syytä arvioida työaikapankkijärjestelyjen tarjoamia mahdollisuuksia edustamillaan toimialoilla ja tarvittaessa sopia tässä raportissa esitettyjen linjausten mukaisesti muutoksista ja täsmennyksistä alakohtaisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin.
4 (12) 3. Työaikapankki käsitteenä 4. Työaikapankin koko ja käyttö Olemassa olevia lainsäädäntöön sekä työ- ja virkaehtosopimuksiin perustuvia mahdollisuuksia ja rajoitteita on kuvattu raportin liitteessä 1. Tällä hetkellä käytössä olevissa työaikapankkijärjestelyissä käytettyjä osatekijöitä ovat muun muassa säännöllisen työajan tasoitusjaksoihin sekä liukuvaan työaikaan liittyvät tasauserät, eri työehtosopimuksiin perustuvat työaikojen lyhennyserät, vuosiloma ja lomarahat, lisä- ja ylityöt sekä vapaaajaksi muutetut työaikakorvaukset. Yritys- tai toimipaikkakohtaisessa järjestelmissä käytettävät osatekijät on määritelty ja sovittu paikallisesti. Raportin lopussa on esitetty ne yhteisesti todetut muutostarpeet lainsäädännössä, joiden avulla pitkäjänteisiä työaikojen säästö- ja lainausmahdollisuuksia tulisi työryhmän mielestä edistää. Työaikapankkijärjestelyihin liittyviä palkkahallintoa sekä palkka- ja työaikakirjanpitoa koskevia erityiskysymyksiä tarkastellaan tähän raporttiin liittyvässä myöhemmin valmistuvassa erillisessä muistiossa. Niitä koskevan ohjeistuksen selkeys edistää työaikapankkijärjestelmien käyttöönottoa. Tässä raportissa työaikapankilla tarkoitetaan käytössä olevista nimityksistä riippumatta niitä yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja ja vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti. Säästettäviä tai lainattavia työ- tai vapaa-aikoja kutsutaan jäljempänä työaikapankin osatekijöiksi. Työaikapankkijärjestelyn voimassaoloaikaa ja säästö- ja lainausmahdollisuuksien enimmäismääriä arvioitaessa työryhmä korostaa raportin lähtökohdissa mainittuja tavoitteita. Toiminnan luonne, käytössä olevat tuotanto- ja palvelutekniikka sekä henkilöstöresurssit ja henkilöstön tarpeet tulee ottaa huomioon yritys- ja työpaikkakohtaisesti. Niiden perusteella voidaan myös arvioida työaikapankin vaikutus sijaisjärjestelytarpeisiin. Työryhmä ei esitä rajoitteita ajanjaksolle, jolla työaikapankkia yksilötasolla kerrytetään tai puretaan. Sama koskee säästö- ja lainausmahdollisuuksien enimmäismääriä. Niiden tarve tulisi arvioida ja ne tulisi täsmentää yritys- ja toimipaikkatasolla ennen järjestelyn käyttöönottoa huomioon ottaen kuitenkin työ- ja virkaehtosopimuksiin sisältyvät määräykset. Saatujen kokemusten ja muuttuneiden tarpeiden perusteella enimmäismääriä tulee voida muuttaa.
5 (12) 5. Työaikapankkijärjestelmästä sopiminen Työryhmä suosittaa, että liittotason työmarkkinaosapuolet arvioivat toimialansa osalta työaikapankkijärjestelyihin liittyviä tarpeita ja toimenpiteitä niiden edistämiseksi. Tällöin ne voivat myös täsmentää työ- ja virkaehtosopimuksiin perustuvien osatekijöiden käytettävyyttä yritysten ja työpaikkojen työaikapankkijärjestelmissä. Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja tarkemmasta sisällöstä sovitaan yritys- tai työpaikkakohtaisesti noudattaen asianomaisella alalla käytössä olevia paikallisen sopimisen menettelytapoja. Työaikapankkijärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi paikallisessa sopimuksessa tulisi määritellä mahdollisimman täsmällisesti järjestelmän tavoitteet, soveltamisala ja sisältö. Edistääkseen työaikapankkijärjestelmästä sopimista työryhmä suosittaa seuraavassa kohdassa selostettujen asioiden ja periaatteiden omaksumista käsiteltäessä työaikapankkijärjestelmiä ala- ja yrityskohtaisesti. Suosituksella ei oteta kantaa olemassa olevien työaikapankkijärjestelmien sisältöön. 6. Työaikapankkijärjestelmän sisältöä ja periaatteita koskevia suosituksia 6.1. Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö 6.2. Järjestelmään liittyminen ja siitä irtautuminen Työaikapankkijärjestelmä voi koskea koko henkilöstöä tai sen soveltamisala voi olla rajattu vain osaan henkilöstöstä. Rajauksilla ei tule kuitenkaan asettaa ketään perusteettomasti eriarvoiseen asemaan. Työaikapankkijärjestelmän käyttö yksittäisen henkilön osalta perustuu vapaaehtoisuuteen. Työaikajärjestelyjen, palkkahallinnon sekä palkka- ja työaikakirjanpidon kannalta on välttämätöntä tietää, ketkä kulloinkin ovat järjestelmän piirissä. Tämän vuoksi on syytä täsmentää menettelytavat, joilla yksittäisen henkilön mukanaolo järjestelmässä todetaan. On myös syytä sopia mahdollisesta ilmoitusajasta ja muista menettelytavoista, joita noudattaen järjestelmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa työsuhteen jatkuessa. Tällöin on myös syytä täsmentää, onko säästetyt tai lainatut tunnit mahdollista korvata vastaavana rahasuorituksena. Työsuhteen päättyessä työaikapankkisäästöjen käyttöön vapaana vaikuttaa säästömäärän ohella ennakkotieto työsuhteen päättymisajankohdasta. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista sisällyttää sopimuksiin mahdollisuus korvata työaikapankin säästö myös rahana työsuhteen päättymisen yhteydessä.
6 (12) 6.3. Työaikapankin osatekijät 6.4. Työaikapankin enimmäismäärät Lainsäädännön lisäksi sopimusalakohtaiset työ- ja virkaehtosopimukset vaikuttavat siihen, mitä osatekijöitä yritys- tai työpaikkakohtaisissa työaikapankkijärjestelmissä voidaan käyttää. Työaikapankkijärjestelmässä kulloinkin käytössä olevat osatekijät on syytä sopia ja todeta selvästi samoin kuin niissä mahdollisesti olevat erot järjestelmän piiriin kuuluvien eri henkilöstöryhmien tai henkilöiden osalta. Yritys- tai työpaikkatasolla on syytä arvioida, onko tarvetta asettaa säästö- ja lainausmahdollisuuksille enimmäismäärät ja ovatko ne samat eri tehtävissä. Työaikapankkijärjestelmä on usein syytä aloittaa pienemmillä enimmäismäärillä ja kasvattaa niitä järjestelmän toimivuudesta saatujen kokemusten myötä Aikamääräinen kokonaisuus ja työaikapankkiin siirrettävät erät Riippumatta käytettävistä osatekijöistä työaikapankki on tarkoituksenmukaisinta muodostaa aikaperusteiseksi, esimerkiksi tuntimääräiseksi kokonaisuudeksi. Säästettävät osatekijät merkitään palkka- ja työaikakirjanpitoon ja muutetaan tarvittaessa ajaksi sekä siirretään työaikapankkiin. Vastaavasti purettaessa yksilökohtaista työaikapankkia vähennetään käytettävää aikaa vastaava määrä työntekijän henkilökohtaisesta säästöstä. Työaikapankkijärjestelmässä on syytä määrittää ne ehdot, joiden mukaisesti järjestelmän piiriin kuuluva työntekijä voi siirtää osatekijöitä työaikapankkiin. Siirrot on syytä todeta ja kirjata työntekijäkohtaisesti. Kirjaus työaikapankkiin merkitsee samalla asianomaisen osatekijän siirtymistä työaikapankkia koskevien sääntöjen mukaan korvattavaksi. Järjestelyn toimivuudelle tärkeitä ovat selkeästi todetut ja asianmukaisesti tiedotetut menettelytavat siitä, kuinka työaikapankin kerryttäminen tai käyttö todetaan palkka- ja työaikakirjanpidossa ja kuinka yksilöllisen työaikapankkikertymän määrä on todettavissa. Näitä koskevat tarkemmat suositukset sisältyvät raporttiin liittyvään erilliseen muistioon Vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen Järjestelmän käyttökelpoisuuden vuoksi suositellaan, että työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä palkka lähtökohtaisesti määräytyisi vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti.
7 (12) Mikäli käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja, on ennalta syytä täsmentää, miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään. Sopimusalakohtaisista erityispiirteistä johtuen jäsenliittojen on syytä arvioida tarkempien suositusten antamista vapaan ajalta maksettavan ansion osalta Vapaiden pitäminen Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mahdollisimman hyvä yhteensovitus työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksilöllisten tarpeiden kanssa, ottaen huomioon työtilanne ja henkilöstöresurssit. Tähän järjestelyn pitkäjänteisyys antaa lisää mahdollisuuksia. Järjestelmästä sovittaessa on syytä sopia myös säästämisen ja käytön periaatteista sekä menettelytavoista, joita noudattaen yksittäisten, mahdollisesti hyvinkin erimittaisten vapaiden pitämisen ajankohdasta sovitaan työnantajan edustajan ja työntekijän kesken. Ennalta on syytä myös sopia periaatteista, joiden mukaan pääsääntöisesti vapaana annettavat työaikapankkikertymät voidaan korvata myös rahana, esimerkiksi työtehtävien tai palkkaperusteiden olennaisesti muuttuessa Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperusteiden kanssa 6.9. Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen Työaikapankkivapaat eivät muuta työ- tai palvelussuhteessa noudatettavia ehtoja. Tämän vuoksi vapaiden vaikutus työ- ja virkasuhteen perusteella kertyviin etuuksiin tulisi selvittää lainsäädännön sekä työ- ja virkaehtosopimusten määräykset huomioon ottaen paikallisesti. Työja virkaehtosopimusten täsmentämistarve tältä osin voidaan arvioida sopimusalakohtaisesti. Suositeltavaa on, että työaikapankkivapaat eivät vähennä vuosilomakertymää. Järjestelyä käyttöönotettaessa on syytä sopia, miten menetellään tilanteissa, joissa henkilö on työaikapankkijärjestelmään perustuvan vapaan aikana työkyvytön tai olisi muusta syystä estynyt työnteosta. Ellei muusta ole sovittu tai sovita, noudatetaan ns. aikaprioriteettiperiaatetta. Yritys- tai työpaikkakohtaisesti sovittava työaikapankkijärjestelmä ja sen ylläpito perustuvat sopimukseen, minkä mukaisesti sopimalla työaikapankkijärjestelmän sisältöä voidaan myös muuttaa. Järjestelmän lakkauttamiselta ei tule edellyttää erityisiä perusteita. On kuitenkin syytä jo järjestelmää käyttöönotettaessa sopia, mitä ilmoitusaikoja noudattaen järjestelmä voidaan lopettaa ja miten työaikapankkisäästöt tällöin korvataan.
8 (12) 7. Lainsäädäntöä koskevat muutostarpeet 8. Seurantaryhmän asettaminen Ellei muuta sovita, noudatetaan yrityksissä tai toimipaikalla paikallista sopimista koskevia yleisesti noudatettavia ilmoitusaikoja, menettelytapoja sekä mahdollisten erimielisyyksien ratkaisumekanismeja. Ottaen huomioon ne tavoitteet, jotka työaikapankkijärjestelmälle ja sen pitkäjänteisyydelle on asetettu, työryhmä esittää seuraavien asioiden toteutumisen varmistamista lainsäädäntöä tarvittavilta osin muuttamalla: 1. Työaikapankin keskeisenä sisältönä on työajan, ansaittujen vapaaaikojen ja vapaa-ajaksi muutettujen rahamääräisten etuuksien sekä niistä maksettavien korvauksien uudelleenrytmitys. Tuloverolain ja ennakkoperintälain tulee työryhmän mielestä mahdollistaa ennakonpidätyksen toimittaminen siten, että työaikapankkiin säästettävien etuuksien veron määräytyminen, ennakonpidätys samoin kuin ennakonpidätyksen yhteydessä määräytyvät muut palkkaperusteiset maksut kohdistuvat etuuden ansainta-ajankohdasta riippumatta vasta etuuksia vastaavan rahasuorituksen maksuajankohtaan. 2. Palkkaturvalaissa on säädetty työsuhteista johtuvien saatavien turvaaminen työnantajan maksukyvyttömyystapauksissa. Laissa palkkaturvan työntekijäkohtainen enimmäismäärä on euroa ja palkkaturvan piiriin voivat kuulua vain sellaiset saatavat, joiden erääntymisestä ei ole kulunut enempää kuin kolme kuukautta. Työryhmän mielestä etuuksien siirtäminen työaikapankkiin ei merkitse etuuksien erääntymistä, vaan muuttumista työaikapankkijärjestelyn mukaiseksi erääntymättömäksi saamiseksi. Siirtämisen jälkeen saamiset erääntyvät työaikapankin sääntöjen mukaisesti. Näin ollen palkkaturvalaissa tarkoitettu kolmen kuukauden erääntymisaika ei näyttäisi edellyttävän erityisjärjestelyjä työaikapankkijärjestelmien osalta. Sitä vastoin palkkaturvan työntekijäkohtaisesti enimmäismääräksi säädetty euroa voi muodostua työaikapankkijärjestelmän edistämisen esteeksi. Tämän vuoksi työryhmä esittää, että palkkaturvalakia muutetaan siten, että sen laissa tarkoitettu euron enimmäismäärä ei koske työaikapankkiin perustuvia saatavia. Palkkaturvaa koskevien väärinkäytösten ehkäiseminen työaikapankkijärjestelyjen yhteydessä on mahdollista toteuttaa työaikapankin säästöjä ja käyttöä koskevien kirjausten selkeydellä palkkakirjanpidossa. Työryhmän raporttiin sisältyy kehitys- ja toimenpide-ehdotuksia, joiden tarkoituksena on vapaaehtoisuuden pohjalta edistää pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen sekä työ- ja vapaa-ajan uudenlaista yhteensovitusta. Ehdotukset kohdistuvat yritys- ja toimipaikkatasolle, sopimusalakohtaisiin työmarkkinaosapuoliin ja lainsäädäntöön. Kokonaisku-
9 (12) van muodostamiseksi työaikapankkijärjestelyn kehittymisestä ja käyttöönotosta sekä mahdollisten edistämistoimenpiteiden tarpeen arvioimiseksi työryhmä esittää, että keskusjärjestöt hyväksyessään työryhmän raportissa tehdyt ehdotukset, asettaisivat yhteisen seurantaryhmä arvioimaan pitkäjänteisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen kehittymistä työaikapankkijärjestelmiä hyväksi käyttäen. Saatujen kokemusten perusteella seurantaryhmän tulee myös arvioida vapaiden pitämiseen liittyvien menettelyjen toimivuutta käytännössä sekä tarvetta kehittää työaikalakia siten, että säännöllisen työajan tasoittumiseriä voitaisiin käyttää työaikapankkijärjestelmissä nykyistä laajemmin.
10 (12) 9. SAK:n näkemys työaikapankkijärjestelmän kehittämisestä Yleistä SAK tukee työaikapankkijärjestelmiä sekä niiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Työaikapankit ovat yksi myönteinen tapa luoda työntekijöiden autonomisia eli itsemääräämisoikeuksia työpaikoille. Liukuva työaika ja vuosilomalain mukainen säästövapaa ovat myönteisiä esimerkkejä olemassa olevista järjestelyistä. Työryhmän työssä on käyty läpi niitä vaikutuksellisia asioita, joilla on merkitystä työaikapankkien käytössä ja soveltamisessa työpaikoilla. Tämä työ antaa pohjaa liittotasolla tapahtuvaan työaikapankki-järjestelyjen kehittämiseen. Työryhmän työn yhtenä reunaehtona SAK:lla oli työntekijän autonomia eli itsemääräämisoikeus työpaikkakohtaisissa työaikapankkijärjestelmissä. SAK:n mielestä työntekijällä tulee olla autonomia sekä työaikaa säästettäessä että pankkivapaita pidettäessä. Työntekijällä tulee siis olla oikeus päättää myös työaikapankkiin säästämänsä vapaan pitämisen ajankohdasta. SAK:n toisena reunaehtona oli se, että työryhmän työ muodostaa liittokohtaisille työmarkkinaosapuolille työaikapankeista sovittaessa työpaikkakohtaisen toimintamallin, joka täydentyy alakohtaisissa neuvotteluissa. Näissä tavoitteissa työryhmän työssä ei edetty riittävästi. Raportissa käsitellyt työaikapankkijärjestelmät ovat jo nyt mahdollisia ja niistä on sovittu alakohtaisesti. Näitä alakohtaisia sovellutuksia on tällä hetkellä käytössä useilla SAK:laisilla työpaikoilla. Työpaikoilla on käytössä myös työaikapankkeja, jotka toimivat ilman työ- ja virkaehtosopimusten ohjausta. Työaikalaki antaa mahdollisuuden sopia yksilötasolla työaikalakiin perustuvien erien säästämisestä. Tulopoliittisissa neuvotteluissa sovittiin, että työryhmän työssä tuli ottaa toteuttamismahdollisuuksissa huomioon sopimismenettely, jolla järjestetään työntekijän oikeus säästää ja pitää vapaata. Tässä tehtävässä työryhmä ei ole ottanut riittävästi huomioon toimeksiantoa. Toimeksiannon mukaisella tavalla SAK oli valmis hyväksymään voimassa olevan vuosilomalain säästövapaisiin liittyvän sopimismallin. Koska SAK:n asettamat reunaehdot tämän työryhmän työlle eivät toteutuneet eikä työssä ole saavutettu SAK:n tavoittelemaa lisäarvoa pankkijärjestelmien kehittämiselle, keskusjärjestötasolla ei ole aiheellista suositella jäsenliitoille työryhmän tarjoamia työnantaja- ja tuotantolähtöisiä sekä työnantajan hallinnoimia työaikapankkeja. Näissä työnantajalähtöisissä työaikapankkijärjestelmissä ei välttämättä toteudu myöskään työaikasuojelulliset vaatimukset.
11 (12) Alakohtainen sopiminen työaikapankista Työaikapankki ja etuudet sekä poissaolotilanteet Seurantaryhmän asettaminen Seuraavaksi käydään lyhyesti läpi edellä mainitun lisäksi SAK:n eriävät mielipiteet työryhmän raporttiin. Työryhmän raportissa on jäänyt hyvin epämääräiseksi se, miten alakohtaisissa työ- ja virkaehtosopimuksissa sovitaan työaikapankin käyttöönoton periaatteista ja erityisesti TES- ja VES-perusteisten erien käytettävyydestä ja tallettamisesta työaikapankkijärjestelmään. SAK:n mielestä liittotason sopijaosapuolten on erikseen sovittava näistä asioista alakohtaisissa työ- ja virkaehtosopimuksissa ennen työaikapankkijärjestelmän käyttöönottoa työpaikalla. Työryhmän raportissa esitetään, että yritys- tai työpaikkatasolla arvioitaisiin säästö- ja lainausmahdollisuuksien enimmäismääriä sekä sitä, tarvitaanko rajoitteita sen ajanjakson pituudelle, jolla työaikapankkia kerrytetään tai puretaan. Työryhmä on lähtenyt siitä, että säästö- ja lainausmahdollisuudet olisivat ajallisesti rajoittamattomia työsuhteen kestäessä. Liittotason työmarkkinaosapuolten tulee voida alakohtaisesti sopia näistäkin asioista. Lisäksi liittotason työmarkkinaosapuolten tulee voida erikseen sopia lainausmahdollisuuksista. Näissä tilanteissa olisi sovittava myös lainaamisen enimmäismääristä ja lainaamiseen liittyvistä työntekijän oikeuksista. Alakohtaisissa työ- ja virkaehtosopimuksissa voidaan ottaa parhaiten huomioon työaikasuojelulliset tarpeet työaikapankkijärjestelmän olennaisissa kysymyksissä. Raportissa on jätetty epämääräisen paikallisen selvittelyn varaan se, mikä on työaikapankkivapaan vaikutus työ- ja virkasuhteen perusteella kertyviin etuuksiin. SAK:n mielestä työaikapankkivapaan pitäminen ei saa heikentää niitä lainsäädäntöön ja sopimuksiin perustuvia etuuksia, joiden kertymiseen vaikuttaa työsuhteen pituus (esim. vuosiloma). Tämä on erikseen turvattava työ- ja virkaehtosopimuksissa. Erimielisyys koski myös sitä, miten menetellään tilanteissa, joissa henkilö on työaikapankkivapaan aikana työkyvytön tai muusta syystä estynyt työnteosta. SAK:n mielestä pääsääntönä on se, että työntekijällä on oikeus siirtää työaikapankkivapaa esimerkiksi työkyvyttömyystilanteissa, mistä tulee erikseen sopia alakohtaisesti. Työryhmässä työnantajapuolella on ollut työaikalain avaamiseen liittyviä tavoitteita, jotka ovat ristiriidassa lain työaikasuojelullisten tavoitteiden
12 (12) kanssa. SAK:n mielestä työaikapankkijärjestelmät tulee toteuttaa nykyisen työaikalainsäädännön pohjalta. Myös työryhmän toimeksiannossa lähdettiin siitä, että säästövapaiden toteuttamismahdollisuuksia tarkastellaan yhden kalenterivuoden tasoittamisjakson puitteissa. Näin ollen työaikalakia ei ole tarvetta avata. SAK pitää tämän asian osalta ehdotettua seurantaa tarpeettomana. Raportissa on todettu, että seurantaryhmän tulee myös arvioida vapaiden pitämisen toteutumista. SAK:n yksi reunaehto työryhmän työlle oli työntekijän autonomia eli itsemääräämisoikeus myös työaikapankkivapaan pitämisessä. Koska työryhmä ei tässä asiassa edistynyt, SAK pitää seurantaa tältäkin osin tarpeettomana.
Työaikapankkisuositukset ja soveltamisohjeet
Työaikapankkisuositukset ja soveltamisohjeet Keskusjärjestöjen suositus AKAVA on pitkään vaatinut työaikapankkijärjestelmien kehittämistä. Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2003 ja 2004 asetettiin
LisätiedotTyöaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti 24.2.2004
LIITE 1 0 (8) Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti Akava Kirkon sopimusvaltuuskunta Kunnallinen työmarkkinalaitos Palvelutyönantajat Suomen
LisätiedotTyöaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti 24.2.2004
Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti 24.2.2004 Akava Kirkon sopimusvaltuuskunta Kunnallinen työmarkkinalaitos Palvelutyönantajat Suomen Ammattiliittojen
LisätiedotTyöaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt
Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,
LisätiedotFINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA
14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan
LisätiedotTyöaikapankista sopiminen KVTES
Työaikapankista sopiminen KVTES Etälähetys 12.10.2016 1 Mikä on työaikapankki Työaikapankilla tarkoitetaan kunnissa ja kuntayhtymissä käyttöönotettavia vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä,
Lisätiedot1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä
OHJE TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOON SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALALLA Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Toimihenkilöunioni TU ry ja Ylemmät
LisätiedotSAK:n työaikapankkiohjeistus
1 2007 SAK:n työaikapankkiohjeistus Joulukuu 2007 Lisätietoja: Palkka- ja työaika-asiantuntija Juha Antila juha.antila@sak.fi puh. 020 774 0169, 050 575 1790 Lakimies Anu-Tuija Lehto anu-tuija.lehto@sak.fi
LisätiedotTYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS
1 TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS Nämä työaikapankkeja koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina noudattaen lainsäädäntöä ja teknologiateollisuuden
LisätiedotSäännöllisen työajan järjestäminen on erotettava työaikapankkijärjestelystä.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry Liite 1 OHJEET TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄSTÄ Työaikapankkijärjestelmä on kokeilu,
LisätiedotTyöaikapankin palkkahallinnollisia ohjeita (KirVESTES 183 )
Työaikapankin palkkahallinnollisia ohjeita (KirVESTES 183 ) Sisällys: 1. JOHDANTO 1.1 Työaikapankki 1.2 Työaikapankkia koskevia määritelmiä 1.3 Työaikapankkitilit 2. PALKKAHALLINTOON LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ
LisätiedotAutoalan työaikapankki - koulutusaineisto
Autoalan työaikapankki - koulutusaineisto Autoalan Keskusliitto Teollisuusliitto Työaikapankin perusteet Työaikapankkia koskeva sopimus tehdään noudattaen autoalan työehtosopimuksissa olevia paikallisen
LisätiedotPAIKALLINEN SOPIMUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA JA EHDOISTA
1 PAIKALLINEN SOPIMUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA JA EHDOISTA Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen 2017 luku III 32 pykälän 1 momentissa todetaan, että kunnassa voidaan ottaa käyttöön työaikapankki
LisätiedotKT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet
KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet 2 Mikä on työaikapankki? 3 Työaikapankin käyttöönotto 4 Paikallinen työaikapankkisopimus Työaikapankkijärjestelmä
LisätiedotKunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet 2 Mikä on työaikapankki? 3 Työaikapankin käyttöönotto 4 Paikallinen työaikapankkisopimus
LisätiedotKT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet
KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet 2 Mikä on työaikapankki? 3 Työaikapankin käyttöönotto 4 Paikallinen työaikapankkisopimus Työaikapankkijärjestelmä
LisätiedotKunnallinen Yleinen Virka- ja Työehtosopimus (KVTES) Työajan pidentäminen 24 tuntia vuodessa
YTY-ryhmä 26 17.11.2016 Kunnanhallitus 388 29.11.2016 TYÖAIKA, LOMARAHA SEKÄ TYÖAIKAPANKKI YTYryhmä 17.11.2016 26 Kunnallinen Yleinen Virka- ja Työehtosopimus (KVTES) Kunta-alan pääsopijajärjestöt ja KT
Lisätiedot303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto
826/2015 303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää, että työaikapankkijärjestelmä otetaan käyttöön
LisätiedotTyöaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys.
KT Yleiskirjeen 4/2016 liite 6 1 (6) KVTES:n muuttuneiden työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeet KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty.
LisätiedotJHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström
Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 Kunta-alan KVTES neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.5.2016 Håkan Ekström Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2017 Allekirjoituspöytäkirjan
LisätiedotTYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS
1 Tammikuu 2010 OHJEISTUS Nämä työaikapankkeja koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina noudattaen lainsäädäntöä ja teknologiateollisuuden
LisätiedotPaikallinen virka- ja työehtosopimus 1 (5)
Työaikapankki, paikallinen virka- ja työehtosopimus Paikallinen virka- ja työehtosopimus 1 (5) Työaikapankin käyttöönotosta ja työaikapankin sisällöstä on määräys virka- ja työehtosopimuksissa. KVTES:n
LisätiedotTyöaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstön hyvinvointia
KANNANOTTO HYVISTÄ TYÖAIKAKÄYTÄNNÖISTÄ Työajoilla on huomattava merkitys yritysten ja työyhteisöjen tuotanto- ja palveluresurssien tehokkaan käytön ja henkilöstön yksilöllisten tarpeiden ja työsuojelun
LisätiedotJHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso
Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta
LisätiedotKT Yleiskirjeen 7/2016 liite 1 1 (3) Paikallisen sopimisen edistämisen ohjeet
KT Yleiskirjeen 7/2016 liite 1 1 (3) Paikallisen sopimisen edistämisen ohjeet Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat laatineet tämän yhteisen yleiskirjeen paikallisesta sopimisesta
LisätiedotTyöaikapankkiin siirrettävät osatekijät
Työaikapankki Liittyminen Työaikapankkiin liittyminen on vapaaehtoista ja se perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Liittymissopimus tehdään kirjallisesti (lomake). Liittymissopimuksessa
LisätiedotTyöehtosopimus eli TES
TYÖEHTOSOPIMUS Luennon sisältö Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut Työehtosopimus vs. työsopimus vs. työlainsäädäntö Työehtosopimus ja paikallinen sopiminen Työehtosopimus
LisätiedotKilpailukykysopimus Neuvottelutulos
Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus
LisätiedotKilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi)
Pöytäkirja 1 (8) 23.5.2016 KUMITEOLLISUUS: Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi) Vuosittaista
LisätiedotYHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA
1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta
LisätiedotValtion työaikasopimuksen sisältämät joustot Eräitä muita joustomahdollisuuksia
Valtion työaikasopimuksen sisältämät joustot Eräitä muita joustomahdollisuuksia HAUS kehittämiskeskus Oy Joustavat työaikajärjestelyt valtiolla -teemapäivä 31.10.2017 Anna Kaarina Piepponen Valtion työmarkkinalaitos
LisätiedotJOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen
JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES 22 1 Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi Ta ja tt voivat sopia (tes 22.3 ) a)
LisätiedotPAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA
1 (5) PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA 1. Soveltamisala Sopimusta sovelletaan KVTES:n, LS:n ja TS:n soveltamispiirissä olevaan henkilöstöön, lukuun ottamatta johtavassa ja itsenäisessä
LisätiedotUusi työaikalaki ja sen vaikutukset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin. Kuntamarkkinat Neuvottelupäällikkö Anne Kiiski
Uusi työaikalaki ja sen vaikutukset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin Kuntamarkkinat 12.9.2019 Neuvottelupäällikkö Anne Kiiski Uusi työaikalaki ja sen vaikutus KVTES:n määräyksiin: Uusi työaikalaki
LisätiedotPAIKALLINEN SOPIMINEN 2017 MUUTOKSET JA MERKITYS TYÖNANTAJILLE? Katariina Sorvanto KataKoski Oy
PAIKALLINEN SOPIMINEN 2017 MUUTOKSET JA MERKITYS TYÖNANTAJILLE? Katariina Sorvanto KataKoski Oy 9.2.2017 YLEISTÄ PAIKALLISESTA SOPIMISESTA Paikallinen sopimisen mahdollisuudet kokonaiskatsaus ja muutokset
LisätiedotTYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä
TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut
LisätiedotTyöehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen
Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS
Lisätiedotwww.palvelutyonantajat.fi/ Edunvalvonta Sopimustoiminta Keskusjärjestösopimukset
Keskusjärjestösopimus Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä Keskusjärjestösopimuksen nimi ruotsiksi Keskusjärjestösopimuksen työnantajapuolen nimi Palvelutyönantajat ry Työnantajajärjestön nimi
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PAIKALLINEN SOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto
HELSINGIN KAUPUNKI PAIKALLINEN SOPIMUS 1 PAIKALLINEN SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOKSEN PALOMIESTEN TYÖAJASTA 1 Sopimuksen soveltamisalaan kuuluva henkilöstö Tämä sopimus koskee palomiehiä,
LisätiedotPaikallinen sopiminen työaika-asioissa
TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä
LisätiedotLausunto Onko esityksen vaikutusarviossa jäänyt mielestänne joitain keskeisiä vaikutussuhteita huomioimatta? Jos kyllä, niin mitä?
HUS kuntayhtymä Lausunto 31.08.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne hyväksyttävissä? Kyllä,
LisätiedotSAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET
SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa
LisätiedotSuomen Farmasialiiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Apteekkien työnantajaliiton yhteinen ohje vuosityöajan pidentämisen toteuttamisesta.
30.9.2016 1 OHJEET VUOSITYÖAJAN PIDENTÄMISEKSI Suomen Farmasialiiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Apteekkien työnantajaliiton yhteinen ohje vuosityöajan pidentämisen toteuttamisesta. Vuosityöajan
LisätiedotPaikallinen sopiminen pk-yrityksissä
Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä Suomen Yrittäjät 24.8.2009 1 Kuuluuko yritys SY:n ohella työehtosopimuksen osapuolena olevaan työnantajaliittoon? Kyllä 9 Ei 8 Ei osaa sanoa 0 10 20 0 40 0 60 24.8.2009
LisätiedotAKAVA EK KiT KT SAK STTK VTML Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä TYÖAIKATYÖRYHMÄN RAPORTTI 2007 31.5.2007
AKAVA EK KiT KT SAK STTK VTML Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä TYÖAIKATYÖRYHMÄN RAPORTTI 2007 31.5.2007 Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä Raportti 31.5.2007 1(49) TYÖAIKATYÖRYHMÄN
LisätiedotTyöehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY
Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ
LisätiedotVuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla
1 (5) Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla Yleistä Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta.
LisätiedotSAK STTK Akava TYÖAIKAPANKIN PALKKAHALLINNOLLISET OHJEET
SAK STTK Akava TYÖAIKAPANKIN PALKKAHALLINNOLLISET OHJEET Joustavat työaikajärjestelyt ovat sekä työnantajien että työntekijöiden etu. Joustavista työaikajärjestelyistä on luontevinta sopia paikallisesti
LisätiedotNEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6)
29.2.2016 klo 00.45 1 (6) KILPAILUKYKYSOPIMUS 1. Johdanto Suomen talous on viime vuodet kärsinyt poikkeuksellisen pitkäaikaisesta taantumasta. Työttömyys on kasvanut huolestuttavasti, julkisen talouden
LisätiedotSAK STTK Akava TYÖAIKAPANKIN PALKKAHALLINNOLLISET OHJEET
SAK STTK Akava TYÖAIKAPANKIN PALKKAHALLINNOLLISET OHJEET Joustavat työaikajärjestelyt ovat sekä työnantajien että työntekijöiden etu. Joustavista työaikajärjestelyistä on luontevinta sopia paikallisesti
LisätiedotTyöaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö - työaikalaki. Yleistä. Helsingin kaupunki. Lausunto Asia: TEM/1225/00.04.
Helsingin kaupunki Lausunto 30.08.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne hyväksyttävissä? Kyllä,
LisätiedotOsapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen
LisätiedotPankkivapaat siirtyvät työntekijän mukana, mikäli vastaanottavassa yksikössä pankkivapaat ovat käytössä.
Hämeenkyrön kunta PAIKALLINEN SOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA 1. Sopimuksen soveltaminen Sopimusta sovelletaan kunnan kaikilla palvelualueilla KVTES:n, TS:n ja TTES:n alaiseen henkilöstöön. Työn luonteen ja työaikajärjestelmien
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa
LisätiedotViestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS
0 Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 2011 1 Tyo ajan sijoittaminen Säännöllinen työaika Säännöllistä työaikaa koskevat määräykset ovat työaikalaissa
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT
PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot
LisätiedotAKAVA EK KiT KT SAK STTK VTML Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä TYÖAIKATYÖRYHMÄN RAPORTTI 2007 31.5.2007
AKAVA EK KiT KT SAK STTK VTML Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä TYÖAIKATYÖRYHMÄN RAPORTTI 2007 31.5.2007 Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä Raportti 31.5.2007 1(49) TYÖAIKATYÖRYHMÄN
LisätiedotPaikallinen sopiminen Suomessa
Paikallinen sopiminen Suomessa Turun yliopiston tutkimusprojektin keskeisimpiä tuloksia 8.2.2008 Anu Sajavaara EK Erkki Auvinen STTK Tutkimushanke paikallisesta sopimisesta Turun yliopisto selvittänyt
LisätiedotSYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 8 ) KIRKKONEUVOSTO 1/2011 26.1.2011
SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 8 ) KIRKKONEUVOSTO 1/2011 26.1.2011 Aika Keskiviikko 26.1.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo puheenjohtaja
LisätiedotTyölainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos
Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa Tarja Kröger Hallitusneuvos Suomalaisten työmarkkinoiden rakenne Työmarkkinoilla työskentelee työsuhteisia työntekijöitä valtion virkamiehiä kuntien viranhaltijoita seurakuntien
LisätiedotTyömarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?
Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen
LisätiedotSastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje
Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5
LisätiedotKiky yksityissektorin työehtosopimuksissa
Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa 10.11.2016 1 Terveyspalvelualan tes Säännöllisen työajan pidentäminen 30 min/vko Luottamusmiehen asemaan merkittäviä parannuksia Kriisilauseke, jossa mainittujen
LisätiedotYhteistoimintamenettely
Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään
LisätiedotVuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä
Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia
LisätiedotYLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko
Lisätiedot30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen
Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti
Lisätiedot, , , ,5 48,75 52
1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen
LisätiedotTYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula
TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden
LisätiedotEnnakkoverolippumiehet
Ennakkoverolippumiehet Pääsäännön yhteenveto 1. Infra-alalla ei tule käyttää ennakkoverolippumiehiä konekuskeina. 2. Jos otat tai olet ottanut henkilön ajamaan yrityksesi omistamaa työkonetta (esim. kaivukone,
LisätiedotTyöaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö - työaikalaki. Yleistä. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry. Lausunto
Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Lausunto 31.08.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne
LisätiedotVUOSILOMALAIN MUUTOKSET
VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee
LisätiedotKT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet
KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu.
LisätiedotLausunto Onko esityksen vaikutusarviossa jäänyt mielestänne joitain keskeisiä vaikutussuhteita huomioimatta? Jos kyllä, niin mitä?
Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry Lausunto 23.08.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne hyväksyttävissä?
LisätiedotUusi työaikalaki ja vuosilomalain muutokset hyväksytty eduskunnassa
Elinkeino ja työmarkkinatiedote 2/2019 MK/TO 1 15.3.2019 Uusi työaikalaki ja vuosilomalain muutokset hyväksytty eduskunnassa Uusi työaikalaki voimaan 1.1.2020 Eduskunta hyväksyi uuden työaikalain 13.3.2019.
LisätiedotLäsnätyön juridiikka
Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön
LisätiedotVÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS
VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino:Lönnberg 2017 Vähittäiskaupan
LisätiedotVÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS
VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...3
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ VM 5/01/2006 Henkilöstöosasto Valtion työmarkkinalaitos 9.3.2006 SUOMEN EU-PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PALVELUSSUHTEEN EHDOISTA
VALTIOVARAINMINISTERIÖ VM 5/01/2006 Henkilöstöosasto Valtion työmarkkinalaitos 9.3.2006 Ministeriöt SUOMEN EU-PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PALVELUSSUHTEEN EHDOISTA Valtiovarainministeriö antaa Suomen vuoden 2006
LisätiedotKuuden euron työkokeilu. Infotilaisuus RT-RL Tapio Kari
Kuuden euron työkokeilu Infotilaisuus RT-RL 9.2.2017 Tapio Kari Kuuden euron työkokeilua koskevat määräykset koskevat kaikkia RT-RL sopimusaloja Kaikille Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennusliiton työehtosopimusaloille
LisätiedotLausunto Onko esityksen vaikutusarviossa jäänyt mielestänne joitain keskeisiä vaikutussuhteita huomioimatta? Jos kyllä, niin mitä?
Lausunto 01.09.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne hyväksyttävissä? Kyllä, pääpiirteissään
LisätiedotVähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus
Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...
LisätiedotPUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen
LisätiedotTyöelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.
Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa
LisätiedotJÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet
JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014 AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu. Muutokset pohjautuvat
LisätiedotPAIKALLINEN TYÖAIKAJÄRJESTELY NUORISOASIAINKESKUKSESSA
1 (5) PAIKALLINEN TYÖAIKAJÄRJESTELY NUORISOASIAINKESKUKSESSA 1. Sopimuksen tarkoitus Tämän sopimuksen tarkoituksena on määritellä joustavan työajan järjestäminen Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa.
LisätiedotUuden työaikalain (872/2019) keskeisten säännösten soveltaminen kunta-alalla
Yleiskirjeen 11/2019 liite 1 1 (6) Uuden työaikalain (872/2019) keskeisten säännösten soveltaminen kunta-alalla Luku 1 Soveltamisala Tässä muistiossa selostetaan lyhyesti uuden työaikalain sisältöä. Muistion
LisätiedotKorvaava työ kemian aloilla
Korvaava työ kemian aloilla KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 1 KORVAAVA TYÖ KEMIAN ALOILLA 2017 Korvaava työ kemian aloilla
LisätiedotTTK Työhyvinvointipalvelut
TTK Työhyvinvointipalvelut Työelämäryhmän esitys Työhyvinvoinnin palvelukeskus TTK:een Työpaikkojen tarpeita varten luodaan Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen työhyvinvoinnin palvelukeskus, joka tarjoaa
LisätiedotLausunto Onko esityksen vaikutusarviossa jäänyt mielestänne joitain keskeisiä vaikutussuhteita huomioimatta? Jos kyllä, niin mitä?
Finanssiala ry Lausunto 28.08.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne hyväksyttävissä? Yleiset
LisätiedotPAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993
PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993 Yhteenvetoa Paikallinen sopiminen on lisääntynyt SAK:laisilla työpaikoilla. 64 prosenttia luottamushenkilöistä
LisätiedotMUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN
MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 16.6.2010 30.4.2011 TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO AUTO- JA
LisätiedotKaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta
1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain
LisätiedotTYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki.
TYÖAIKA 6.10.2011 Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto 7.10.2011 1 Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaika Soveltamisala Opetus- ja
LisätiedotOsapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa lukien osapuolten kesken ajalle allekirjoitetun työehtosopimuksen.
NEUVOTTELUTULOS HARJA- JA SIVELLINALOJEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAISESTI 1.2.2017-31.1.2018 1. Keskusjärjestöjen kilpailukykysopimus ja sen
LisätiedotMitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?
Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden
Lisätiedot