LÄMMITYSTAPA- SELVITYS
|
|
- Lasse Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LÄMMITYSTAPA- SELVITYS Työ: L14091 Taimenentie KOTKA Kotka LVI STUDIO OY
2 L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 2 Sisällysluettelo 1 KOHDETIEDOT Yleistiedot Energiankulutustiedot LÄMMÖNTUOTANTO Nykyinen lämmöntuotanto ja lämmönjako Uudet lämmöntuotantovaihtoehdot Lämmöntuotantovaihtoehtojen vaikutus käytettäviin energiamuotoihin ja kasvihuonepäästöihin KANNATTAVUUSLASKELMAT Kannattavuuslaskelmat ilman energiatukea Kannattavuuslaskelmat 15 % energiatuella TOTEUTUSEHDOTUS... 11
3 L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 3 Katajala/mika L14091 Kotkan kaupunki LÄMMITYSTAPASELVITYS 1 KOHDETIEDOT Kohde Vertailun tekijä Tilaaja Taimenentie KOTKA LVI Studio Oy Mika Katajala Tornatorintie KOTKA Puh Kotkan kaupunki Energia- ja ilmastoasiantuntija Esa Partanen Kustaankatu KOTKA 1.1 Yleistiedot Tämän selvityksen tarkoituksena on löytää optimaalisin ratkaisu uusitutuviin energiamuotoihin perustuvista lämmitysvaihtoehdoista Lastenkoti Koivulan lämmöntuotantoon. Selvitys on osa Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmusprojektin Kotkan osiota. Selvityksen tilaaja on projektia koordinoiva Kotkan kaupunki, tilaajan edustajana energia- ja ilmastoasiantuntija Esa Partanen. Selvityksen ohjaukseen osallistuivat lisäksi isännöinnin edustajat Kotkan tilapalvelusta. Kustannusvertailut perustuvat marraskuun 2014 hintatasoon eivätkä ne sisällä arvonlisäveroa (alv 0 %). Vertailujen investointikustannukset käsittävät kaikki lämmitystavan muutostöistä aiheutuvat rakennuskustannukset. on rakennettu vuonna Pinta-ala 357 m²
4 L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS Energiankulutustiedot Lämmityksen energiankulutus Vuosi Maakaasun kulutus [m³/a] Sääkorjattu energiankulutus [MWh/a] Maakaasun kulutukset saatiin vuosilta 2012 ja Tässä laskelmassa kulutuksena on käytetty vuosien sääkorjatun energiankulutuksen keskiarvoa 137 MWh/a. Sähköenergian kulutus Vuosi Mitattu kulutus [MWh/a] 20,0 19,6 16,9 Tässä laskelmassa sähköenergian kulutuksena on käytetty vuosien keskiarvoa 18,8 MWh/a. 2 LÄMMÖNTUOTANTO 2.1 Nykyinen lämmöntuotanto ja lämmönjako Nykyinen lämmitysmuoto on maakaasulämmitys. Lämpökeskus sijaitsee rakennuksen eteläpäädyssä. Lämpökeskuksessa on yksi lämmityskattila, jonka lämmitysteho on 50 kw. Kattila on varustettu maakaasupolttimella, jonka maksimiteho on 54 kw. Lämmityskattila on vuodelta Lämmityskattilalta lähtevän menoveden lämpötila on +90 C ja palaavan veden lämpötila +50 C. Maakaasukattilalämmityksen hyötysuhteeksi on oletettu 87 % (Motiva Oy / Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat). Lämmönjako on toteutettu vesikiertoisella patteriverkostolla. Lämmitysverkoston mitoituslämpötilat ulkolämpötilalla -26 C ovat: menovesi +80 C ja paluuvesi +50 C. Patteriverkoston tehontarve on 23 kw. Rakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihto. Lämmin käyttövesi lämmitetään lämmityskattilassa käyttövesikierukan avulla. Lämpimän käyttöveden lämpötila on +55 C.
5 L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 5 Nykyiset energiakustannukset Maakaasun hinta on 52,30 snt/m³, sisältäen siirron kulutusmaksun ja energiamaksun sekä energiaveron. Tämän lisäksi maakaasusta peritään kiinteää maksua /a, joka sisältää siirron kiinteän maksun, huoltovarmuusmaksun ja velvoitevarastointimaksun. Maakaasun energiakustannukset vuodessa ovat näin ollen /a. Maakaasun CO 2 -ominaispäästökerroin on 198 gco2/kwh (Motiva Oy / Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat), joten hiilidioksidipäästöjä nykyisellä maakaasulämmityksellä syntyy noin 27 tn/a. 2.2 Uudet lämmöntuotantovaihtoehdot Uudistuviin energiamuotoihin perustuvat lämmöntuotantotavat eivät synnytä hiilidioksidipäästöjä, joten kiinteistöjen lämmityksen muodostamia hiilidioksidipäästöjä voidaan oleellisesti vähentää käyttämällä uudistuvia energiamuotoja lämmitykseen. Biokaasu Biokaasun käyttöön voidaan siirtyä vaihtamalla nykyinen maakaasusopimus sopimukseksi. Sopimuksella kaasutoimittaja sitoutuu tuottamaan kulutusta vastaavan määrän kaasua biopolttoaineilla. Nykyinen maakaasukattila on jo melko iäkäs, joten sen uusiminen tulee pian ajankohtaiseksi jos kaasun käyttöä lämmöntuotantoon jatketaan. Biokaasu ja kondenssikattila Nykyisiä energiakustannuksia voidaan pienentää uusimalla lämmityskattila kondenssikattilaksi. Kondenssikattilalla saavutetaan noin 6 % parempi energiankäytön hyötysuhde verrattuna tavanomaiseen maakaasukattilaan, joka tarkoittaa tässä tapauksessa energiansäästöä 8 MWh/a. Energiankulutus lla ja kondenssikattilalla on näin ollen 129 MWh/a. Kondenssikattilan perustamiskustannukset muodostuvat nykyisen kattilan ja polttimen vaihdosta sekä savupiipun uusimisesta kondenssikattilaa varten. Perustamiskustannuksiksi on arvioitu Arvio perustuu vastaavia kohteita toteuttaneen asennusliikkeen kustannusarvioon sekä laitehintoihin ja työmääräarvioon. Pellettikattila
6 L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 6 Pellettilämmitykseen siirryttäessä nykyisen kattilan tilalle asennetaan vastaavan tehoinen puupellettikattila. Kattilalle asennetaan noin 10 m³:n pellettisäiliö esimerkiksi lämpökeskuksen vieressä olevaan varastotilaan, josta pelletit annostellaan ruuvikuljettimella kattiloiden polttimille. Lämmitysverkostot voidaan liittää pellettilämmityskattiloihin suoraan ilman verkostoille tehtäviä muutostöitä. Pellettilämmityksen perustamiskustannuksiksi on arvioitu Arvio perustuu kattilavalmistajalta saatuihin laitehintoihin sekä työmääräarvioon. Lämmitysjärjestelmän hyötysuhteen voidaan olettaa olevan pellettilämmityksellä on noin 80 %, joka on 7 % heikompi kuin nykyisellä maakaasulämmityksellä, joten energiankulutus kasvaa nykyisestä kulutuksesta lukemaan 147 MWh/a. Pelletti polttoaineena on sen sijaan maakaasua edullisempaa. Huoltokustannukset pellettilämmityksessä ovat suuremmat kuin maakaasulämmityksessä. Huoltokustannukset koostuvat mm. kattilan ja savusolan nuohouksesta, valosilmän ja polttimen puhdistuksesta, tuhkan poistosta sekä pellettisäiliön puhdistuksesta. Pellettilämmitys ei ole tässä tapauksessa suositeltava lämmitystapavaihtoehto, koska lämpökeskus on ahdas maakaasukattilan korvaavalle biokattilalle. Myöskään tarvittavalle pellettien varastosäiliölle ei ole kunnollisia tiloja. Pienet pellettilämmitysjärjestelmät vaativat myös suhteettoman paljon huoltoa ja ylläpitoa saavutettuun lämmitysenergiamäärään nähden. Maalämpö ja kaasu Maalämpöpumppuratkaisussa lämpöä kerätään maasta pystymallisilla energiakaivoilla, joiden syvyydet vaihtelevat tapauskohtaisesti välillä m. Energiakaivoista saadaan lämmitystehoa noin 40 W/m. Maalämpöpumpulla voidaan lämmitysverkoston menovesi nostaa noin +55 C lämpötilaan hyvällä lämpökertoimella. Lämpötilan nostaminen tätä korkeammaksi tehdään lisäenergialla. Lisäenergiaa tarvitaan käyttöveden lämpötilan nostamiseksi riittävän korkeaksi lämminvesivaraajassa, sekä lämmitysverkoston menoveden lämpötilan nostamiseksi riittävän korkeaksi ulkolämpötilan ollessa alle -5 C. Maalämmön lisäenergiana voidaan käyttää maakaasua tai a. Tällöin nykyinen lämmityskattila jää paikoilleen ja maalämpölaitteistolle on löydettävä uusi tila esim. lämpökeskuksen viereisestä varastosta. Energiakaivot on sijoitettava tontille siten, ettei aliteta taulukossa mainittuja suojaetäisyyksiä.
7 L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 7 Kohde Energiakaivo Lämpöputket ja kaukolämpöjohdot Rakennus Kiinteistön raja Viemärit ja vesijohdot Suositeltu minimietäisyys 15 m 3 m 3 m 7,5 m 3 m Lastenkodin tontilla on riittävät tilat kahdelle energiakaivolle. Jos näiden energiakaivojen tehollinen poraussyvyys on 200 m, saadaan kaivoista lämpötehoa lämpöpumpulla noin 16 kw. 16 kw tehoisella maalämpöpumpulla voidaan kattaa 74 % kiinteistön lämpöenergian tarpeesta. Maalämmön käyttö energialähteenä lisää kiinteistön sähköenergian kulutusta, joka johtuu maalämpöpumppujen kompressorikoneikkojen sähkönkäytöstä. Maalämmön perustamiskustannukset koostuvat lämmönkeruukentän rakentamisesta (porakaivot, putkistot, maanrakennustyöt) sekä lämpöpumppulaitteiston rakentamisesta (lämpöpumppu, varaajasäiliöt, putki-, sähkö- ja rakennustekniset työt). Perustamiskustannuksiksi on arvioitu Arvio perustuu vastaavan tehoisten maalämpöjärjestelmien toteutuneisiin kustannuksiin. Jos 16 kw:n tehoisen maalämpöpumpun lisäenergiana käytetään maakaasua tai a, vähenee kaasun kulutus lukemaan 36 MWh/a, mutta lämmitykseen käytettävän sähköenergian kulutus lisääntyy 41 MWh/a:lla. Maalämpö ja sähkö Ratkaisu on sama kuin edellä esitetty maalämpö ja kaasu, mutta lisäenergia tuotetaan kaasun sijaan sähköllä. Jos lisäenergiana käytetään sähköä, voidaan lämpöpumppulaitteistot sijoittaa nykyiseen lämpökeskukseen. Sähkön käyttö lisäenergiana aiheuttaa sähkön liittymätehon suurentamisen. Jos 16 kw:n tehoisen maalämpöpumpun lisäenergiana käytetään sähköä, maakaasun kulutus loppuu kokonaan, mutta sähköenergian kulutus lisääntyy 77 MWh/a:lla. Tällöin sähköliittymää on suurennettava ja sähkön perusmaksu kasvaa noin 790 /a.
8 L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 8 Ilma-vesilämpöpumppu ja kaasu Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan tuottaa lämpöä kiinteistön lämmitystarpeisiin ulkolämpötilan ollessa yli -5 C. Kylmemmällä ulkolämpötilalla ei ilmalämpöpumpulla saada tuotettua riittävän lämmintä vettä. Ilma-vesipumppuratkaisun investointikustannukset koostuvat lämpöpumppulaitteiston rakentamisesta (lämpöpumput, varaajasäiliöt, putki-, sähkö- ja rakennustekniset työt). Tarvittavat lämpöpumput asennetaan ulos ulkoseinän viereen. Lisäksi tarvitaan erilliset lämminvesivaraajat lämmitysverkostolle sekä lämpimälle käyttövedelle. Ilma-vesilämpöpumpun lisäenergiana voidaan käyttää kaasua. Tällöin nykyinen lämmityskattila jää paikoilleen. Toinen uusista varaajista voidaan asentaa nykyiseen lämpökeskustilaan, toiselle varaajalle tarvitaan tila esimerkiksi ulkoiluvälinevarastosta. Ilma-vesilämpöpumpun ja kaasun yhdistelmälämmityksen perustamiskustannuksiksi on arvioitu Arvio perustuu laitevalmistajalta saatuihin laitehintoihin sekä työmääräarvioon. Jos käytetään kahta 20 kw:n tehoista ilma-vesilämpöpumppua, vähenee maakaasun kulutus lukemaan 26 MWh/a, mutta lämmitykseen käytettävän sähköenergian kulutus lisääntyy 45 MWh/a:lla. Ilma-vesilämpöpumppuratkaisussa on hyväksyttävä, että ulkona sijaitsevassa lämpöpumpussa kiertää vesi myös talvella lämpöpumpun seisoessa. Mahdollinen jäätymisriski on hyväksyttävä vikatilanteessa, vaikka sitä ei laitevalmistajan mukaan ole. Ilma-vesilämpöpuista on olemassa myös kaasulla toimiva absorptioilma-vesilämpöpumppu. Tähän selvitykseen saatujen tietojen mukaan absorptioperiaatteella toimivat ilma-vesilämpöpumput soveltuvat kohteisiin, joiden lämmitystehon tarve on vähintään noin 100 kw. Lastenkoti Koivulan tehontarve on vain 40 kw, joten tapaukseen mahdollisesti soveltuvasta absorptiolämpöpusta ei löydetty tietoa. 2.3 Lämmöntuotantovaihtoehtojen vaikutus käytettäviin energiamuotoihin ja kasvihuonepäästöihin Seuraavassa taulukossa on esitetty eri energiantuotantovaihtoehtojen polttoaineenkulutukset sekä hiilidioksidipäästöt.
9 L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 9 Lämmitysmuoto Maakaasun kulutus Biokaasun kulutus Lämmöntuotannon sähkön kulutus Pellettien kulutus Nykyinen maakaasu m³/a - 0 MWh/a - 27 tn/a Biokaasu m³/a 0 MWh/a - - Maakaasu ja m 3 /a - 0 MWh/a _ 26 tn/a kondenssikattila Biokaasu ja m³/a 0 MWh/a - - kondenssikattila Pellettikattila MWh/a 31 tn/a - Lämmityksen hiilidioksidipäästöt Maalämpö ja maakaasu Maalämpö ja Maalämpö ja sähkö Ilma-vesilp. ja m³/a - 41 MWh/a - 15 tn/a m 3 /a 41 MWh/a - 8 tn/a MWh/a - 15 tn/a m 3 /a 45 MWh/a - 9 tn/a 3 KANNATTAVUUSLASKELMAT Kannattavuuslaskelmissa on käytetty seuraavia, marraskuun 2014 hintatasoon perustuvia, energianhintoja: Biokaasu 70,35 /MWh + kiinteät maksut 1108,65 /a (kaasunmyyjältä saatu hinta) Puupelletti 49,19 /MWh (tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan) Sähkö 83,60 /MWh (yleisesti käytetty sähkön hintataso 110 /MWh sis alv 24 %) Kannattavuuslaskelmissa esitetyt perustuskustannukset on arvioitu toteutuneiden kohteiden, laitevalmistajien, sekä järjestelmiä asentavien asennusliikkeiden hinta-arvioiden perusteella. 3.1 Kannattavuuslaskelmat ilman energiatukea Kannattavuuslaskelmat takaisinmaksuajan perusteella Takaisinmaksuajan vertailuarvoksi on otettu nykytilanne ilman muutoksia.
10 L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 10 Lämmitysmuoto Perustamiskust. Ylläpitokust. Energiakust. Säästö yhteensä Maakaasu /a /a Biokaasu /a /a -950 /a 27 tn/a Ei ole Biokaasu ja /a /a -380 /a 27 tn/a Ei ole kondenssik. Pellettikattila /a /a /a 27 tn/a 46 a Maalämpö /a /a /a 12 tn/a 31 a ja maakaasu Maalämpö /a /a /a 19 tn/a 21 a ja Maalämpö /a /a /a 13 tn 21 a ja sähkö Ilma-vesilp. ja /a /a /a 19 tn 15 a Kannattavuuslaskelmat 20 vuoden elinkaarikustannusten perusteella CO 2- päästöväh. Takaisinmaksuaika Lämmitysmuoto Perustamiskust. Ylläpitokust. Energiakust. Kust. yhteensä Säästö 20 vuodessa Maakaasu Biokaasu Biokaasu ja kondenssik. Pellettikattila Maalämpö ja maakaasu Maalämpö ja Maalämpö ja sähkö Ilma-vesilp. ja Kannattavuuslaskelmat 15 % energiatuella Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää energiatukea uusiutuvien energiahankkeiden investointeihin. Seuraavat kannattavuuslaskelmat on tehty 15 % energiatuella, joka oli tavanomaisella teknologialla toteutettaviin hankkeisiin myönnettävän tuen määrä vuonna 2014 (Työ- ja elinkeinoministeriö / Kannattavuuslaskelmat takaisinmaksuajan perusteella Takaisinmaksuajan vertailuarvoksi on otettu nykytilanne ilman muutoksia.
11 L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 11 Lämmitysmuoto Perustamiskust. Ylläpitokust. Energiakust. Säästö yhteensä Maakaasu /a /a Biokaasu /a /a -950 /a 27 tn/a Ei ole Biokaasu ja /a /a -380 /a 27 tn/a Ei ole kondenssik. Pellettikattila /a /a /a 27 tn/a 39 a Maalämpö /a /a /a 12 tn/a 27 a ja maakaasu Maalämpö /a /a /a 19 tn/a 18 a ja Maalämpö /a /a /a 13 tn 18 a ja sähkö Ilma-vesilp. ja /a /a /a 19 tn/a 13 a Kannattavuuslaskelmat 20 vuoden elinkaarikustannusten perusteella CO 2- päästöväh. Takaisinmaksuaika Lämmitysmuoto Perustamiskust. Ylläpitokust. Energiakust. Kust. yhteensä Säästö 20 vuodessa Maakaasu Biokaasu Biokaasu ja kondenssik. Pellettikattila Maalämpö ja maakaasu Maalämpö ja Maalämpö ja sähkö Ilma-vesilp. ja TOTEUTUSEHDOTUS Energiataloudellisesti kannattavin vaihtoehto 20 vuoden elinkaarikustannuksien perusteella on lisätä nykyisen maakaasukattilan rinnalle ilmavesilämpöpumput, joilla lämmitys hoidetaan ensisijaisesti. Lisäenergiana käytettään nykyistä maakaasukattilaa, jonka kaasutuote vaihdetaan ksi. Lämmöntuotannolle varatut tilat ovat kuitenkin hyvin rajalliset. Ilmavesilämpöpumpun vaatimat varaajasäiliöt vaativat lisätilaa esim. ulkoiluvälinevarastosta. Ilma-vesilämpöpumput lisäävät valvonnan tarvetta, koska mahdollisen vikatilanteen (esim. sähkökatkos) sattuessa lämmitysverkoston vesi ei saa päästä jäätymään ulkona sijaitsevissa lämpöpumpuissa. LVI Studio Oy Mika Katajala
LÄMMITYSTAPA- SELVITYS
LÄMMITYSTAPA- SELVITYS Työ: L14091 Aartapolku 41 48410 KOTKA Kotka 1.12.2014 LVI STUDIO OY L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 2 Sisällysluettelo 1 KOHDETIEDOT... 3 1.1 Yleistiedot... 3 1.2 Energiankulutustiedot...
LisätiedotLÄMMITYSTAPA- SELVITYS
LÄMMITYSTAPA- SELVITYS Työ: L14091 Siitosentie 58 49420 HAMINA Kotka 1.12.2014 LVI STUDIO OY L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 2 Sisällysluettelo 1 KOHDETIEDOT... 3 1.1 Yleistiedot... 3 1.2 Energiankulutustiedot...
LisätiedotKiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset
Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotSisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.
1 Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta... 1 2. Simpeleen lämpö Oy lämmön toimitus ja tuotanto... 2 3. Kaukolämmön hinta Simpeleellä, perusmaksu ja kulutusmaksu,... sekä vertailu
LisätiedotMaalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin
Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä
LisätiedotHankesuunnitelman liite 11. Sipoonlahden koulu. Energiantuotantoratkaisut Page 1
Hankesuunnitelman liite 11 Sipoonlahden koulu Energiantuotantoratkaisut 27.9.2016 Page 1 Energiatuki Kunnalle TEM:n ja ELY-keskuksen energiatuet ovat ainoat tällaisiin pienehköihin hankkeisiin. Puhelinkeskustelu
LisätiedotRakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009
Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia
LisätiedotNikkilän Sydän, koulu, vaihe 2 laajennus
Nikkilän Sydän, koulu, vaihe 2 laajennus Energiantuotantoratkaisut 30.9.2016 Page 1 Mika Strachan Energiatuki Kunnalle TEM:n ja ELY-keskuksen energiatuet ovat ainoat tällaisiin pienehköihin hankkeisiin.
LisätiedotYrityksen lämpölaitosinvestoinnin kannattavuuden arvioiminen
Bioenergy4Business A project for the uptake of solid biofuels in promising European heat market segments Yrityksen lämpölaitosinvestoinnin kannattavuuden arvioiminen - Apuvälineitä päätöksenteon tueksi
Lisätiedotwww.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)
Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotTalonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset
Talonlämmityksen energiavaihtoehdot Uudisrakennukset 1 Omakotitalo 140 + 40 m2 1½-kerroksinen Arvioitu kulutus 24 891 kwh/vuosi 56,4 % päivä ja 43,6 % yö 6324 kwh/v kotitaloussähköä (=kodin sähkölaitteet)
LisätiedotLämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut
Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)
LisätiedotHYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA
HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen
LisätiedotSuomen Energiainsinöörit
Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista
LisätiedotEnergia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija
Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen
LisätiedotEnergiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä
Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen
LisätiedotEnergia-ja Huoltotalo Järvi
23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä
LisätiedotUUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012
UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon
LisätiedotÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE
1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti kortti 15 pientalot ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE Öljylämmitteisessä talossa lämmöntuotto tapahtuu öljykattilassa. Järjestelmään kuuluvat kattilan lisäksi öljypoltin,
LisätiedotLämmityskustannus vuodessa
Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto
LisätiedotTOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA
TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,
LisätiedotMaatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi
Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa
LisätiedotEnergianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset
Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen
LisätiedotElenia Lämpö Kaukolämmön kilpailukykytarkastelun tulokset Yhteenveto
Elenia Lämpö Kaukolämmön kilpailukykytarkastelun tulokset Yhteenveto 30.5.2018 www.elenia.fi/lampoluotsi Kaukolämmön kilpailukykytarkastelu Tarkastelun laati puolueeton energiaratkaisujen asiantuntijayritys
LisätiedotLämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille
Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotYhteenveto laskennasta. Lähiretu Loppukokous
1 Yhteenveto laskennasta Lähiretu Loppukokous 20.6.2017 Säästö 2 Kuvaaja I. Säästö yhteisen maalämpöjärjestelmän elinkaarikustannuksissa verrattuna erillisiin järjestelmiin eri tarkastelujaksoilla. 80%
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotKOULUTUS, LAAJA, Vaihtoehtoisia tekniikoita
KOULUTUS, LAAJA, Vaihtoehtoisia tekniikoita 1/2016 Vaihtoventtiilitekniikka Vaihtoehtoisia maalämpötekniikoita Lämpöpumppu vuorottelee lämmitystä lämmönjakoverkon ja käyttöveden välillä. Käyttövesi on
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
LisätiedotMaalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy
Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotTiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009
Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna
LisätiedotYhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015
Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3
Lisätiedot- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen
ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,
LisätiedotUusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella
Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1
ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotAurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy
Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk
LisätiedotIlmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010
Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi
LisätiedotEnergiakaivot. Tärkeä osa lämpöpumppualan liiketoimintaa. SULPU - Lämpöpumppu seminaari Tomi Mäkiaho
Energiakaivot Tärkeä osa lämpöpumppualan liiketoimintaa SULPU - Lämpöpumppu 2018 -seminaari 2018-11-27 Tomi Mäkiaho 1 R O T O T E C - Y O U R E N E R G Y. B E S T E N E R G Y. AGENDA Rototec yrityksenä
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotPelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa
Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotTehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy
Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotValitse sopiva. rinnakkaislämmitys
Valitse sopiva rinnakkaislämmitys KANSIKUVA: Shutterstock Ota yhteys asiantuntijaan: www.ley.fi Varmista, että talo on kokonaisuutena mahdollisimman energiatehokas: eristykset, ovet, ikkunat Arvioi, onko
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotMAAKAASU ILMAVESILÄMPÖPUMPPU
ALFEA HYBRID DUO MAAKAASU ILMAVESILÄMPÖPUMPPU ALFEA HYBRID DUO GAS Mallit ALFEA HYBRID DUO GAS tri 11 Suoritusteho 11 kw ALFEA HYBRID DUO GAS tri 14 ALFEA HYBRID DUO GAS tri 16 14 kw 16 kw Kondenssikaasukattila
LisätiedotPolttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet
Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotMinne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen
Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy
LisätiedotENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri
ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan
LisätiedotENERGIATEHOKAS KARJATALOUS
ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotTeknologiakeskus Merinova PL 810 65101 Vaasa VAASAN LOGISTIIKKA-ALUEEN ENERGIASELVITYS
Teknologiakeskus Merinova PL 810 65101 Vaasa VAASAN LOGISTIIKKA-ALUEEN ENERGIASELVITYS Projekti nro H07694.P000 Viimeisin muutos Laadittu Laatija AIn Tark. / Hyv. TLS / PrS GRANLUND OY Antti Inermo Tom
LisätiedotPienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi
PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen
LisätiedotScanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin
Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.
LisätiedotILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT
ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen
LisätiedotEFFINOX CONDENS 5000
5000 KONDENSSIKAASUKATTILA MAAKAASULLE TALON LÄMMITYKSEEN JA KÄYTTÖVEDELLE Vaadi kondenssitekniikka kattilaltasi! USEITA VAIHTOEHTOJA MALLISTOSSA TALOUDELLISUUS SUUNNITELTU HUIPPUUNSA VARMAA LÄMPÖÄ JA
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 600 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 590 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
LisätiedotENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen
ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen Poimintoja lämpöpumppu-uutisista INEX logistiikkakeskus, Sipoo, maalämmölle (100
LisätiedotNäytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako
5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa
LisätiedotLämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja Vantaa
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja 6 0380 Vantaa 996 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on
LisätiedotENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset
LisätiedotENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot
LisätiedotMultiheater Eco poistoilmalämpöpumppu ottaa hukkalämmön hyötykäyttöön
Multiheater Eco poistoilmalämpöpumppu ottaa hukkalämmön hyötykäyttöön Maksaa reilut 2 000 Tuottaa vuodessa lämpöä 1 400 Ottaa vuodessa sähköä 350 Säästää vuodessa yli 1 000 Takaisinmaksuaika alle kaksi
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotLämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo
Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan
Lisätiedot3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!
Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotENERGIATODISTUS. Taubenkuja , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asokodit Taubenkuja 4 A Taubenkuja 4 00870, HELSINKI Rakennustunnus: 9-49-75-0 Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotAurinkolämpöjärjestelmät
Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli
LisätiedotENERGIATODISTUS. Leineläntie , VANTAA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: ASOKODIT Leineläntie, Talo KT Leineläntie 060, VANTAA Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotVaihtoehtoja kodin lämmitykseen. Esa Kinnunen Biomas hanke
Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan rakennusten lämmitysaineet, 2007 N = 58615 (lähde: tilastokeskus) Muu tai tuntematon 8 % Kauko- tai aluelämpö
LisätiedotENERGIATODISTUS. Leinelänkaari 11 A 01360, VANTAA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy / Leinelän Paletti A Leinelänkaari A 060, VANTAA Rakennustunnus: 066945Y Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:
Lisätiedot