Rengasrouheen käyttö maarakennuskohteissa

Transkriptio

1 Rengasrouheen käyttö maarakennuskohteissa Sovelluskohteet ja tutkimustulokset Suomessa kierrätykseen päätyy vuosittain noin tonnia käytöstä poistettuja auton renkaita. Suurin osa siitä on hyödynnetty materiaalina jo vuosikymmeniä. Auton renkaista valmistettu leike ja rouhe on tutkitusti turvallinen ja monipuolinen kierrätysmateriaali maarakennustarpeisiin. Apila Group Oy Ab Suomen Rengaskierrätys Oy Kuusakoski Oy

2 Maarakentamisessa tuttu Ensimmäiset kohteet 1990 luvulla: teiden ja junaratojen pohjat, meluvallit ja maisemoin, leikki ja nurmikentät, gol2entät, hevosmaneesit jne. Satoja kohteita Maa-aineksen keventäjä Pehmeiden pintojen stabilisoija Routaeriste Joustava, painumaton materiaali Tärinän vaimentaja Yli kymmenvuonen valumavesien ja pohjavesien laadun seuranta: vesianalyyseissä ja liukoisuustesteissä ei todeu renkaista liukenevan merkiäviä määriä haia-aineita Kaasun seka veden kera a misen ja johtamisen veteraani Käytey kaatopaikkarakenteissa vuosikymmenten ajan: mm. kuivatus ja välitäyörakenteet, kaatopaikkojen sisäiset kaasunkeräysjärjestelmät, pintarakenteiden kaasunkeräysrakenteet Huokoinen, veä ja kaasuja johtava materiaali Useita kaatopaikkakelpoisuusanalyysejä Useita liukoisuusanalyysejä Kaatopaikkakelpoisuus- ja liukoisuustesteissä ei todeu renkaista liukenevan merkiäviä määriä haia-aineita - ei merkiäväs kohonneita epäpuhtauspitoisuuksia suotovesissä Havaiu epäpuhtauksia absorboiva vaikutus kaatopaikkojen pohjarakenteiden yläpuolella Ylhäällä: rengasrouheella koroteu, aiemmin pahas rounut eosuus Ilola-Sannainen eosuudella Kohde rakenne(in Keskellä: Savelan Longinojan vieressä kulkevalle kevyenliikenteen väylällä käyte(in 700 tonnia rengasrouhea vuonna Alhaalla: Rajavuoren kaatopaikan pohjarakenteet Kuvat: Suomen Rengaskierrätys Oy

3 Rengasrouhe vesiympa risto ssa Laajas käytey luvulta lähen: rengasta on käytey maaperän keventämiseen vesillä maa-alueilla ja vesien pois johtamiseen mm. kaatopaikkarakenteista sekä maa ja erakentamisessa kosteilla maa-alueilla esimerkiksi tulva- ja merenpohja-alueilla Soraa kevyempi materiaali Veä raskaampi materiaali, ei kellu Yli kymmenvuonen valumavesien laadun seuranta Useita vesianalyysejä Yli kymmenvuonen valumavesien ja pohjavesien laadun seuranta: vesianalyyseissä ei todeu renkaista liukenevan merkiäviä määriä haia-aineita suotovesiin Rengasrouhe suodattimena Tutkimuksia ja pilot -kokeita biosuodatuksesta 2011 lähen: yhdyskuntajätevedet, maaseudun ja suo-alueiden valumavedet, teollisuusjätevedet ja kotalousjätevedet Rengasrouhe pystyy sitomaan ja absorboimaan akivihiilisuoda(men tavoin kaasuja nestemuodossa olevia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä Mekaaniset, biologiset ja kemialliset puhdistusominaisuudet Huokoinen materiaali toimi kasvualustana epäpuhtauksia sitoville mikrobeille Vesianalyyseissä ei todeu renkaista liukenevan haia-aineita suotovesiin Rouhe pidäää jätevedestä ravinteita ja kiintoaineita Ravinnereduko keskimäärin 40 % Ylhäällä: Savelan Longinojan vieressä kulkevalle kevyenliikenteen väylällä käyte(in 700 tonnia rengasrouhea vuonna Keskellä: tutkimus rouhetäyeisillä suomilla Heinolan jätevedenpuhdistamolla Alhaalla: Valumavesien hallintaa rengasrouhepadon avulla Kesälahdella Kuvat: Suomen Rengaskierrätys Oy (ylin) ja Apila Group Oy

4 Ympa risto ysta va llinen tuote Viitteet Pisto, Rinnepelto. Apila Group Oy. Olemassa oleva tutkimuseto rengasrouheen hyödyntämisestä hajavesien suodankenämateriaalina Aurinko, Hannu. Laatuinsinöörit Oy. Ohje rengasrouheen käyämisestä ja mitoiamisesta kaatopaikkarakenteissa Pisto et.al. Apila Group Oy. Rengasrouheen soveltuvuus yhdyskuntajäteveden puhdistamisessa käytetyn biosuoda'men kantoaineeksi Renkaita ja rengasrouhea on käytey maa ja erakentamisessa jo kymmeniä vuosia. Renkaasta saadaan monen kokoista rouhea ja granulaa(a. Materiaalilla on useita hyötykäytön kannalta edullisia mekaanisia ominaisuuksia. Vuosikymmenten hyötykäytön aikana ei tutkimuksissa ole havaiu, eä rengasmateriaalista irtoaisi haitallisia aineita suotovesiin. Päinvastoin, uusimpien tutkimusten mukaan rengasmateriaalilla on hyviä ominaisuuksia vesiensuojelussa biologisten ja kemiallisten puhdistusprosessien kannalta. Rengasmateriaali on soraa kevyempää. Tämän painoeron vuoksi rouheen kuljetuksesta aiheutuvat CO 2 -päästöt ovat noin 40 % pienemmät kuin vastaavan määrän soraa. * Rengasta rouhitaan tällä hetkellä viidellä paikkakunnalla (Imatra, Hyvinkää, Heinola, Pori, Kalajoki), mua koska rouhiminen tapahtuu siirreävällä laieella, se voidaan mahdollisuuksien mukaan toteuaa muillakin paikkakunnilla. Rengasrouheen vaikutuksia ympäristöön on tutkiu laajas eri puolilla maailmaa. Rengasrouheen ympäristövaikutuksista pohjavesiin on tehty useita selvityksiä. Suomessakin on tehty kenäkokeita, joissa rouhea on asenneu pohjavesitason ylä- ja alapuolelle, jonka jälkeen on tarkkailtu eri metallien pitoisuuksien muutoksia pohjavedessä. Tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia: mangaanin, raudan, sinkin ja kuparin pitoisuudet kohosivat seurantajakson aikana. Pitoisuuksien nousua aiheutuu kun metallit liukenevat renkaiden teräslangoista. Pitoisuuksien kohoaminen ei ole ollut merkiävää esim. taustapitoisuuksiin verrauna ja pitoisuudet eivät ole yliäneet ihmisen terveydelle haitallista tasoa missään vaiheessa. Vaikutus pitoisuuksiin heikentyy, koska teräslangoissa on vain rajallinen määrä metalleja; tästä syystä pitkällä aikavälillä niiden merkitys on eriäin vähäinen tai merkityksetön ympäristön kannalta, eikä rengasrouhea käyteävissä kohteissa ole suositeltu oteavaksi käyöön erillistä seurantaohjelmaa tämän vuoksi. Apila Group on suorianut vuosina kenäkokeita, joissa on testau rengasrouheen ominaisuuksia ravinnepitoisten jätevesien puhdistuksessa. Tulokset osoiavat, eä rouhitulla renkaalla on vesiä puhdistavia ominaisuuksia. Se toimii alustana ravinteita syövälle mikrobikasvustolle. Teräslangoista vapautuvat metallit sitovat lisäksi liukoisia epäpuhtauksia ja rouhepatja itsessään suodaaa kiintoaineita. USA:ssa rengasrouhe on hyväksyy pienpuhdistamoiden suodanmateriaaliksi Alabamassa, Floridassa, Georgiassa, Etelä- Carolinassa ja Virginiassa. Käyö on siellä laajaa, sillä rengasrouheen suodatuskapasitee( on suurempi kuin soran tai hiekan ja sen kuljetus on helpompaa. Rengasrouheen maanrakennuskäytössä on kuitenkin huomioitava paloturvallisuuteen liiyvät tekijät. Rengasrouheen leimahduspiste on 322 o C ja se tarvitsee ulkopuolisen ärsykkeen syyäkseen palamaan. Suurissa rengasvarastokasoissa (yli 4 m korkeat, hallitsemaomas kootut kasat) voi erityisten olosuhteiden vallitessa muodostua poikkeuksellisen suuri lämpöla varastoidun kasaan sisälle, jolloin jonkin ulkoisen tekijän vaikutuksesta rengasrouhe voi leimahtaa tuleen. Näiden riskien välämiseksi rengasrouherakenteet ja kerrokset, joissa on käytey teräslankaa sisältävää rengasrouhea, tulisi rakentaa paksuudeltaan maksimissaan 3 metriä korkeiksi ja peiää riiävän paksulla maakerroksella. * Laskenta: LIPASTO -laskentajärjestelmä, VTT. Euro5 täysi 19t sora ekvivalen(kuorma, 100km kuljetusmatka. Apila Group Oy, 2014.

5 Tekniset ominaisuudet Viieet InfraRYL2010, Infrarakentamisen yleiset laatuvaamukset. Osa 1 Väylät ja alueet Aurinkoinen Hannu. Laatuinsinöörit Oy. Ohje rengasrouheen käyämisestä ja mitoiamisesta kaatopaikkarakenteissa Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 42. Selvitys rengasrouheen käyömahdollisuuksista rata- ja erakenteissa Raekoko Rengasrouhe on vanhoista käytöstä poistetuista autonrenkaista murskaua tai leikaua silppua. Rengasrouhe sisältää renkaan tukena olevat teräslangat ja runkovahvisteet. Rengasrouheen palakoko on tyypillises mm välillä, joka ilmoitetaan nimellispalakokona. Palakoko on keskimäärin ilmoitetun palakoon mukainen, yksiäisen rouhepalan koko voi olla ilmoiteua palakokoa jonkin verran suurempi tai pienempi. Tiheys ja ominaispaino Rengasmateriaalin heys vaihtelee tn/m 3 välillä riippuen kuinka paljon rengaspala sisältää metallia. Rengasmaterialain heys on hieman suurempi veden ominaispainoon verrauna ja tästä johtuen veden aiheuamaa nostea ei tarvitse huomioida sijoiteaessa rengasrouhea pysyväs vesipinnan alapuolelle. Rouhekuuon ominaispaino vaihtelee rouhepalan koosta riippuen 0,45 0,6 tn/m 3. Mitä isompia rouhepaloja, sitä ilmavammin ne aseuvat. Rengasrouhe on huomaavas kevyempää kuin maa- ja kiviainesfrakot, joiden ominaispainot vaihtelevat välillä hieno hiekka 1,30 tn/m 2 sora 1,70 tn/m 3. Tilavuuspaino Tilavuuspaino on suure, joka ilmoiaa aineen painon suhteen sen lavuuteen, jolloin lavuuspainoon vaikuavat materiaalin ominaispaino, parkkelien raekoko/palakoko, iviys ja kuormitus. Tiiviistämäömän rengasrouheen lavuuspaino vaihtelee kn/m 3 välillä ja ivistetyn kn/m 3 välillä. Tilavuuspaino lisääntyy rouheen ivistyessä esim. mekaanisen kuormituksen vaikutuksesta. Tutkimukset osoiavat, eä mekaanises ivistämällä saadaan aikaan kuitenkin vain vähäistä lavuuspainon lisääntymistä, joka johtuu maksimikuivalavuuspainon saavuamisesta varsin vähäisellä ivistämistyöllä. Lisäksi vesipitoisuuden vaihtelulla on osoiteu olevan vain vähäinen merkitys rengasrouheen ivistymiseen. Luonnonmateriaalien lavuuspaino vaihtelee saven 13.8 kn/m 3 ja soran 21.7 kn/m 3 välillä, joka on merkiäväs suurempi rengasrouheen lavuuspainoon verrauna. Kokoonpuristuvuusominaisuudet Rengasrouheella on merkiäväs suurempi kyky muodonmuutoksiin verrauna maa- ja kiviainesmateriaaleihin. Muodonmuutokset ovat hyvin pitkäl palautuvia ilmiöitä kuormituksen jälkeen. Rengasrouhe kokoonpuristuu suorassa suhteessa kuormituksen aiheuamaan jännityslaan. Kokoonpuristuman aiheuaa rengasrouhepalojen puristuminen iviimmin toisiinsa nähden, jolloin huokoslavuus pienenee. Kuormituksen poistamisen jälkeen rengasrouherakenne palautuu muodonmuutoksen jälkeen takaisin lähes samaan huokoslaan kuin ennen kuormitusta. Kokoonpuristuminen on maaainesmateriaaleihin nähden huomaavas suurempaa 5 50 % kerrospaksuudesta ja sen vaikutus rakenteen toimivuuteen täytyy huomioida rakenteen mitoituksessa kpa:n kuormalla kokoonpuristuvuus on noin %. Käytetyistä autonrenkaista saadaan silpuua monen kokoista rouhea. Yleisimmin saatavilla olevat kokoluokat ovat 50 mm 300 mm leikeä. Kuusakoski Oy rouhii rengasta tällä hetkellä viidellä paikkakunnalla.

6 Tulvivan ja rouvan llola-sannainen eosuuden koroaminen Kohteessa käyte(in 1900 tonnia rengasrouhea. Kuva: Suomen Rengaskierrätys Oy. Hydraulinen johtavuus Hydraulinen johtavuus on yhteydessä vedenpidätyskykyyn testaavan nesteen ja rengasrouheen ominaisuuksien kaua. Relevaneja tekijöitä, jotka ovat suhteessa keskenään ja vaikuavat hydrauliseen johtavuuteen, ovat nesteen heys [ρ] ja viskositee( [μ]. Vastaavas rengasrouheen ominaisuuksista vaikuavia tekijöitä ovat rengasrouheen palakoko/raekoko, parkkelien muoto, ominaispinta-ala, huokoisuus, rakenteen iviysaste ja kuormituksen aiheuama jännitysla. Näistä tekijöistä johtuen rengasrouheen hydraulinen johtavuus vaihtelee m/s välillä, joka on huomaavas- suurempi verrauna esim. maa- tai kiviaineksesta valmisteuun kerrosrakenteeseen. Huokoisuus Huokoisuus ilmoiaa ei-kiinteän aineen suhteen aineen kokonaismäärään. Huokosten määrä ilmoitetaan huokosluvun e tai huokoisuuden n [%] avulla. Huokoisuus vaihtelee rengasrouheessa materiaalin palakoon/rakeisuuden ja iviysasteen suhteessa. Löyhässä ja ison palakoon omaavassa rengasrouheessa on selväs suurempi huokosten määrää verrauna hyvin ivisteyyn ja pienen palakoon rengasrouheeseen. Tiivistämäömän rengasrouheen huokosluku vaihtelee tyypillises ja ivistetyn rengasrouheen välillä. Huokoisuus (n=e/(1+e)) vaihtelee ivistämäömällä rengasrouheella % ja ivistetyllä rengasrouheella % välillä. Rengasrouheen huokoisuus on suorassa suhteessa sen vedenläpäisevyyteen ja keveyteen, koska suuremman huokoisuuden ja rakeisuuden/palakoon omaavalla rengasrouheella on suurempi vedenläpäisevyys pienempään raekokoon tai huokoisuuteen verrauna. Tätä oletusta ei voida yleistää muihin materiaaleihin, koska esim. savella on suuri huokoisuus, mua pieni vedenläpäisevyys. Veden pidäyminen ja kapillaari-ilmiö Rengasrouheen vedenläpäisevyys on korkea, vaihdellen noin 1-10 cm/s riippuen iveydestä ja kuormituksesta. Tästä syystä veden hydraulinen viipymäaika rouheessa on pieni, eikä rouhe sido veä. Koska rengasrouhe on hyvin huokoista, eikä se sisällä pienparkkeleita niin renkaan kapillaarisuus on alhainen. Tehdyissä tutkimuksissa sen on todeu hidastavan ja jopa estävän kapillaari-ilmiön esiintymistä infrarakenteissa. Lämmön johtavuus, eristävyys Rengasrouheen lämmönjohtavuus λ [W/Km] on huomaavas, 2 3 kertaa, pienempi tyypillisten maa-ainesten lämmönjohtokykyyn verrauna. Lämmönjohtokyky on riippuvainen mm. Lujuusominaisuudet 300mm rengasrouhe läpäisee hyvin veä. Kuva: Suomen Rengaskierrätys Oy palakoosta/raekoosta ja iviysasteesta. Rengasrouheen lämmönjohtavuus on mm. rouheen palakoosta riippuen W/Km. Saven lämmönjohtavuuskerroin vaihtelee välillä W/Km, hiekalla W/Km ja soralla W/Km. Pienen lämmönjohtavuuden ansiosta rengasrouhea voidaan maarakentamisessa käyää myös maanalaiseen routasuojaukseen. Rengasrouheen leikkauslujuua on testau laboratoriossa rasialeikkauskokeella. Kokeiden ja kirjallisuuden perusteella leikkauslujuusparametrien arvot ovat vaihdelleet kitkakulman osalta ϕ o asteen ja koheesion c 8 10 kn/m2 välillä. Laboratoriokokeissa määriteyihin tuloksiin vaiku(vat mm. rengasrouheen palakoko/raekoko, iviysaste ja kyllästysaste. Lujuusparametrit ovat samaa tasoa kuin Suomessa maarakentamisessa käyteävien luonnonmateriaalien, kuten hiekan ja soran. Rengasrouheen lujuusparametrit eivät yleensä vaikeuta luiskien kantavuus- tai stabilitee(laskentaa, koska rouhe voidaan luiskata 1:3 kaltevuuteen, jolloin vakaus on riiävä.

7 Soveltuvuus maarakentamiseen Viieet Wrap, The Waste & Resources Acon Programme. Use of Tyre-Derived Aggregate in Civil Engineering Applicaons as Lightweight Fill & Compressible Inclusions Liikenneviraston ohjeita 5/ , Kevennysrakenteiden suunnielu InfraRYL 2010 Infrarakentamisen yleiset laatuvaamukset. Osa 1 Väylät ja alueet Rengasrouhe soveltuu teknisiltä ominaisuuksiltaan moneen käyökohteeseen korvaamaan tavanomaises maarakennustyössä käyteävän luonnonmateriaalin. Maa-ainesmateriaaleihin verrauna rengasrouhe on huomaavas kevyempi materiaali (γ = kn/m 3 ) iviysasteesta riippuen. Suuren huokoslavuuden ansioista rengasrouhe pystyy suuriin muodonmuutoksiin ja pystyy palautumaan kuormituksen jälkeen lähes samaan huokoslavuuteen. Tierakentamisessa rengasrouheen pääasialliset käyökohteet ovat alemman luokan et, kenärakenteet ja siirtymärakenteet. Tiepenkereisiin suositellaan käyteävän luokan 300 mm mukaista materiaalia. Muita rengasrouhemateriaaleja voidaan käyää esimerkiksi kevyen liikenteen väylissä, meluvalleissa tms. rakenteissa. Rengasrouhe soveltuu käyteäväksi aluerakentamisen kevennys ja mahdollises kuivatuskohteissa. Mikäli rengasrouheen ivistäminen raskailla työkoneilla on putkilinjojen tms. takia hankalaa, suositeltava rengasrouhelajite on 50 mm. Materiaalina rengasrouhe on helppo käsiteltävä. Se voidaan tuoda paikalle kuorma-autoilla ja rakenne on muotoiltavissa kaivinkoneilla. Kuva: Suomen Rengaskierrätys Oy Rengasrouheen käytön tärkeimmät ominaisuudet ovat: voidaan käyää myös tulva-alueella suuri kokoonpuristuvuus rakenneaessa vaai paksut päällysrakennekerrokset (alhainen moduuli) suuri vedenjohtavuus vaai ympäristöviranomaisen luvan ei pohjavesialueelle suojaava paloturvallisuussyistä kustannuksiltaan edullinen ei nostemitoitusta Säkitetyn rengasrouheen asentaminen veä läpäiseväksi penkereeksi maatalouden kosteikkorakenteeseen Kuva: Apila Group Oy Mitoitus ja suunnielu Päällysrakenteet ja lavuuspaino Rengasrouhekerrosten yläpuolisen päällysrakenteen suositeltava paksuus on noin 0,9 1,4 m (18 28 kn/ m 2 ). Rouhekerroksen päälle tulevan rakenteen paksuus vaikuaa rengaskevennyksen lavuuspainoon: rengasrouheen lavuuspaino on 5 6 kn/m 3 pengerkuorman kn/m 2 alla. Ennakkokorotus ja ivistyminen Rengaskerroksen ivistyminen on oteava huomioon ennakkokorotuksena rakentamisen yhteydessä, koska ivistey rengasrouhe ivistyy noin % päälle rakenneavan kerroksen kn/m 2 kuorman alla. Näin ollen rouhekerrosta tai pengertä rakenneaessa otetaan huomioon noin % ennakkokorotus, joka vastaa pääosin päällysrakennekerrosten aiheuamaa välitöntä kuormaa. Rengasrouheen ivistyminen tapahtuu pääasiassa rakentamisen aikana. Käytön aikainen rengasrouhekerroksen kokoonpuristuma on yleensä noin %.

8 Rengasrouheen päälle tarvitaan paksu päällysrakenne. Rengasrouhe kokoonpuristuu kuormituksen vaikutuksesta. Tämä tulee huomioida rakenteiden suunnielussa. Rengasrouhea voidaan käsitellä, kuljeaa ja ivistää normaalilla maarakentamisessa käyteävällä kalustolla. Kumipyöräistä kalustoa käyteäessä on huomioitavaa, eä teräslangat voivat vaurioiaa pyöriä, jolloin tela-alustainen kalusto on soveltuvampaa käyteäväksi rakenteiden toteutuksessa. Tiivistystyö voidaan suoriaa riiävän painavalla mekaanisella jyräkalustolla, joka ivistää vain alkuivistyksen ja lopullinen kokoonpuristuma tapahtuu vasta yläpuolisen materiaalin aiheuaman jännityslan vaikutuksesta. Rengasrouhepenkereet rakennetaan kerroksiain tai kiilapengerryksenä. Levityskoneen yliajokerrat ivistävät rakenteen alustavas. Levityksessä on välteävä samojen ajourien käyöä. Pääosin rakenne ivistetään vasta jakavan kerroksen päältä. Rengasrouheen levitykseen ja ivistykseen käytetään tavallises tela-alustaista kaivinkonea. Rengasrouhe- ja rengaskevennys ympäröidään suodantai lujitekankaalla, joa tyhjälat eivät täyty päältä varisevalla materiaalilla. Suuren kokoonpuristuvuuden takia on kankaiden asennuksessa käyteävä riiävää limityspituua. Rengasrouhe tulee eroaa maa-aineksesta geoteksilillä, joa materiaalikerrokset eivät sekoitu keskenään. Rouhea kannaa käsitellä tela-alustaisella koneistolla. Kuva: Suomen Rengaskierrätys Oy Rengasrouheen hydraulinen ja kaasunjohtavuus on kaikissa kuormituslanteissa normaalia maa-ainesmateriaalia suurempi, eli rouhekerros läpäisee hyvin veä ja kaasuja (esim. Radon) myös maakerrosten alla. Rouhekerroksen päällä olevan maa-aineksen läpi suotautuvat vedet eivät jää rengaskevennyskerrokseen. Rengaskeventeet soveltuvat hyvin rakennuspohjan kuivatuskerrokseksi, eikä erillistä salaojitusta talloin välämää tarvita. Lisäksi rengasrouheen lämmönjohtokyky on maa-ainesmateriaaliin verrauna huomaavas pienempi, jolloin se soveltuu käyteäväksi esim. routasuojausmateriaalina. Rengaskerros rakennetaan paloturvallisuussyistä korkeintaan 3 metriä paksuksi. Suurissa rengaskasoissa, joissa sisälämpö- la voi noista korkeaksi, on mahdollista eä rengas syyy teräslankojen hapeuessa jonkin ulkoisen ärsykkeen voimasta kasan sisällä. Vaikka paloja ei ole tavau alle 4 m metriä paksuissa kerroksissa, on suositeltavaa eä rengaskerros rakennetaan maksimissaan 3 metriä paksuksi. Maakerroksella peiteynä lämpölat eivät myöskään nouse vaarallisen korkeiksi. Rengasrouheen leimahduspiste on 322 o C. Rengasrouheen haia-aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet ovat pieniä. Rengasrouhekerroksia ei kuitenkaan tule rakentaa tärkeille pohjavesialueille. Rengasmaterialain käytölle maarakentamisessa on haeava hankekohtainen ympäristölupa, koska kyseessä on kierrätysmateriaali. Rengasrouhea sisältävän maarakennuskohteen pureavuus on lähinnä normaali ja materiaali käyteävissä uudelleen. Rengasmateriaali ei ole als korroosiolle. Vuodenajat ja sääla eivät vaikuta materiaalin tuoamiseen tai laatuun. Talvirakentaminen on mahdollista, samoin veteen upoaminen.

9 Kuusakoski Oy Thomas Söderström Material Manager Puh Suomen Rengaskierrätys Oy Vaihde: Apila Group Oy Pirjo Rinnepelto Puh