eräitä kuorimakonetyyppejä

Transkriptio

1 METSÄTEHON TlEDOlT Ul\SlA n :o 77.IWT.'l'Ä TEF- 0 REPORT No. 77 Kalle Putkisto:. Puutavaran kuorinnalle ya siirrelläville kuorimakoneille asetettavista vaatimuksista ja eräitä kuorimakonetyyppejä Yleistä Puuta raaka-a inee naan kiiy lläviill e teollisuudelle ku ori on h yödy töntii ja suo rastaan haitallis ta lukuun o ttamatta tapa uks ia, joissa se voidaan käyltäii poltloaineeksi. Solukko rak ent eensa ja kemiallisen kokoomuksensa puolesta kuori on tunnetusti sopimato nta sekä selluloosau että hiokk een valmistukseen. Sah a leollisuudess: ktiorinta o n ta rpeellista sen jo hdosta, että jiile tavara. py rit iiii. n valmis la maan s ulfaattiha kkeeksi. Vane riteollisuudellekin olis i eduksi, jos lukit voitaisiin kuo ria e nn en sorvipölkyiksi katkomista. Silloin niiel v ika iset osat o lis iva t. h elpommin er otetta vissa sorva uskelpoisesta puus ta, sorvint erien tylsymine n olis i vähilisempiiii ja sorvaus teh o no us is i. - Va ne ritehtaiden jii tt eitii. kii yletiiiin maa ssamme kuilule vyje n ja selluloosa n raal<:l aineeks i, ja mielenkiinto tiihii. n k ysymykseen o n viim e vuosina yh ii lisiiä ntyny l. Puun siiilymisenkin kannalla Intorinta o n yleensii tar peelli sta. J{uoripiiiillinen puu saa laho- ja hyönleis, ikoja h elpommin kuin kuoriltu. E:clell ii mainittua polttamista lukuun ottamat ta kuorelle ei ole toisiniseksi keksitty taloudd lis L kiiy ttöii. Yhdysvalloista, Saksa sta ja Huotsista saadut tiedot tc s in ke rt ovat ~-rit y k s i s l ii ld iyttää s itii rake nnu!'levyjen raaka-a in eena, mutta m en etelmiit lieneviit a inakin osaksi vi elii k o ke ilu asteell a..märk ii nä kuori o n poltt oainceksikin kelpa:.una tonta. Palavaksi se saa<iaan kuoripuris limella, multa puristamisesta aiheu.uva t kustannukset ova t vanhanmallisia puri stimia k äy te ttii essii tava llisesti niin korkeat, e ttä kuore n polltoai vo vain vaivoin saa ne p eitelyk si. Purislinlw neiden k ehillymin en sa aitua kuitenkin muuttaa l\ann a tt avu udcn paremmaksi. Et ilaiseu puunjalostusteollisuuden ku0 innan laadulle asettamat vaatimukset.\orkealaatuista valka isema to nta s u f i i t l i se IIu o osaa va lmislava teollis uus vaa tii ti:iysipuhtaaks i ku oriitua r aa ka-a ine tta. Pienetkin kuorimäiirät a iheu tta va l tuo tteis iin lika isuutta. Vieli:i pä nilakerroskin o n poiste tta va, sillä se hiem a n tummentaa selluloosa n, vai kka se kuiturakenteen sa p uolesta soveltuukin tä m ä n raaka-a ineek si. Jos tava ra on jouduttu uittamaa n kuoripiiällisenä, imeytyy p intapuuhun parkkihappoja 6 mm syvyyteen. Kun tämä osa poistetaan, a ihe utuu siitii noin 5 0 /o puunhukka. Tämi:in osan joutuessa taas selluloosakeittimiin o n seurauksena alem piarvoisen oksamassatuotteen osuuden kasvu. - Valka istun sekä a lempiluokka isien sel- lul oosa laa tu je n va lmis tus ei o le a ivan ~ hli.i ankaraa kuorinnan p nht a ut een nähde n. Sama k osk ee h i o k ep u u l a. s u r a a l l i k e i l 0 k se s s a pie net kuorimi:iiiriil eiviit ai he uta Yiilitönlä h aittaa, multa ne li s ä~i vi:it kuiten kin k emikaalien m e nekkiii sek ii pienentiiväl saalista. Kuorilun kuilupuun pinnan s ileyden m erkitys tii li err ee yleensä liioiteltu. Tosin kuorinnassa rikkou tunee! kuilusolut lisiiii Yiil hi, enen las tuseulonnan yh teydessii poistellavan hienomurskeen ja myöhemmi:i ssii lehdasluksessa h iiviölii tie tävä n nollak u iluma ssan m äii riiii, mutta niiden osuus lienee pahimm assakin tapauksessa a lle /o piiä t uottcen painosta. Suurempi h a itta a ih eu tuu siitii, ewi rikkoutunut pintapuu sa lakuljettaa kei tokseen kuorta samaan tapan n kuin oksanlyngälkln. Pinnan»karvaisuulla voitaneen kuit enkin pitäii lä hin n :i» esteeli isenii» k ysymykse nii. Saha tu k i t pil ii is i knoria s ul faattip uun v:wti muksia, ast:wv iks i, "a c r i t k i s it en, elt ii aina k in piiiiosa kuo rl'sta on poissa. Kuoriulapaikka Kuorintalyö tii tehdää n Ii.ykyisin h akk uupaikoilla m etsässä, vä livarastoissa uitlöviiyli en-, auto- tai rautateiden varsill a ta ikka jiile tään se Yasta jalostuspaik all a suorilellavaksi. Yleensii o n pyritt y siihen, että tehdaskuorinlaa käyte ttäessä tava ra on kuoritlu puolipuhtaaksi joko m e t. ässii ta i viil ivarastossa ja vain ji:ilkikuorintavaih e jä te tty jalosluspaika lle. Kysymys edullisimmasta kuori nta paikas tn on sangen m onisiiikeinen. Me l s ä s s ii kuorintaa puoltavat seu aaval seikat: vii lty tää n kuoren kuljetukselta (kuoren osuus k eskimäiirin n. 5 /o puutavaran tila vuudesta ja n. JO 0 /o sen painosta), - - vii lty täiin tarpeettomalta veden kuljetukselta (kuivumine n m erkit see keskimäärin n. 35 /o painon väh enn ystii yl ivu otisen tavaran ollessa kysymyksessi:i), - pölkkyjen siirtely kuorinnan vuoks i ji:iä vähäisek si, k oska huom a ttava osa siirlely liikkeistii on h ak kuulyön takia tehtävä muutenkin, - kuorintajä tteiden h ävitti:iminen ei tuota vaikeuksia, koska n e jäävi:it hajalleen m etsään ta hoamaan ja» lan noittamaan m etsi:imaala, - ku ilup uun tavall isena hakkuua ikana kuori on sulaa, jolloin se irtoaa h elpommin puusta kuip. jää tyn eeni:i (vaikeimmin kuori irtoaa lämpötilan ollessa C, alhaisemmissa lä mpötiloissa työ h elpottuu jonkin verra n ) ja - uittokuljetukseen tarkoitettu tavara saavuttaa hyviin uimiskyvyn.

2 \ ' ii i v a r u s t o s s a k uorinnau eluiua on pidclliivii mm. seu raavia: - lyövoiman tarve jakaantuu tasaisemmin eri vuodenajoille, mis tä johtuen sitä on paremmin saatavissa, kuorinlajälleiden hiivi lliiminen on helpompaa kuin ja los tuspa ikoilla, - uilloon larkoit ellu tavara saavuttaa yleensä tyydyluiviin uimiskelpoisuuden ja kuorintapalkoista ei joudula maksamaan korkokustannuksia hakkuun ja varaslokuorinnan välisellä ajalta..jos varastokuorinla suoritetaan käsin, kustannukset tulevat yleensii. kalliimmiksi kuin metsäkuorintaa (kuorinta puolipuhtaaksi) k iiylelläessä, sillä varastokuorinnan aikana, k eväällä, kuori on tavallisesti vielä jäässä, pölkky jä joudutaan siirtelemään yksinomaan kuorinnan lakia, ja tuoreen kuoripäällisen puun kuljetus kuorintapaikalle on kalliimpaa kuin kuoretloman m elsäkuivan. J a o s l u s p aika a kuorimisla puoltavat mm. seuraava t näkökohdat : - kuivan maakuljetuspuun kuori voidaan käyltäii pollloaineeksi (edelly!uien, ellei se kuorimisprosessin aik::tna kaslu}, - järeä puuta\ ara siiil~ y ku ljetuksen aikana hal keilemiselta ym., aurioilla (vanerilukkien kuorinlaa ei voida ajatellakaan muualla kuin tehtaalla}, - hiokep uun kosteus siiilyy jalostuksen kannalta sopivimpana (tuore puu ), - kierloaika m etsiistii jalos tuslaitoksen koneisiin on mahdollista saada lyh):eksi, jolloin korkokustan nuksissa voidaan saavuttaa säästöjä ja - kuorinta on h elppo järjestää koneelliseksi, koska kiisileltävät puumäiirät ovat s uuria, voiman saanti on helppoa sekä tavaran siirto kuorimakoneeseen ja kuorinnan jä lkeen eteenpäin voidaan suorittaa koneellisesti muun siirtolyön yhleydessii.. Millaiueu ou kuori n l a j H l k i? - Jäljen tulee vastata ko. tavara lajille aseteltavia vaatimuksia..jos jälkikuorinta suoritetaan jalostusp-jikalla taikka jos se esim. puu;, hukan pienentämiseksi tehdään käsin, riittää puolipuhda:; jälki. - Jiilkeä arvosteltaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, onko kuorittava tavara tuoretta, uitlomärkä[,, puolikuivaa vaiko kuivaa sekä onko puu jäässä vaiko sulaa. Yleensi jäälyneessä puussa jälki on huonompi ku:.n sulassa, kuivassa huonompi kuin tuoreessa, koivupuun ollessa kysymyksessä huonompi kuin havupuita kuorittaessa ja kuusta kuorittaessa huonompi kuin mäntyä. 2. Millainen on laitteen k a p a s i l e e t t i? - Yksin pölkyin kuorivien koneitten teho on suorassa r iippuvuussuhteessa syöttönopeuteen, kuten ta ulukosta ilmenee. Taulukko. Yksin pölkyin kuorivien koneitten teo ree ttises ti laske ttu s uurin teho eri pituis ta ja eri liipimittaista tavaraa kuorittaessa. -' Syötlönopeus, m /min. c: :~f c: VI- Seikkoja,. joihin on syytä kiinnittää huomiota siirl'ettävää kuorimakonetta valittaessa Viime vuosina on alkanut ilmestyä m a rkkinoille eri tyyppisiä siirrettäviä kuorimakoneita, joista osaa on p idettävä jo käyttökelpoisina meidänkin olosuhteissamme. Kaikki nämä koneet on tarkoitettu varastokuorinlaan. Metsäkuorintaan sopivaa laitetta ei monista yrityksistä huolimatta ole toistaiseksi kyetty rakentam aa n. Kuorimakonetyyppiä valittaessa on syytä kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: 2 ~ c:s - E» --E -,... c.. c::...!:=: _;.( -"".;( r.n ~ ;::: - :~ o; O..:0: C:S E-<- ~ vr ~s >, >..:.: ~ G l iul () C:So;C...:..> (/} ~ _; d:..., ::: J '! l t ~ Koneellisen kuor innan taa peellisuns Kuorinta on puutavaran hakkuutöiden pisin yhten ä inen työvaihe. Sen osuus vaihtelee 40 ja 50 /o välillä puutavaralajista riippuen, kun esim. sahauslyön osuus kuorittuja tukkeja tehtii essä on vain n. 6 /o ja 2 m puolipuhdasta paperipuuta tehtäessii. 2 /o hakkuutyön ajanmenekistä. Lisäksi kuorinta käsin s uoritetluna on sangen raskasta. Hakkuulöiden koneellistamisen avainkysymys on näistii syistä sopi vien koneiden löytämin en juuri m etsässä ja välivarastoissa suoritettavaa kuorintaa varten. - Koneellistami nen puolestaan on, kuten tunnettua, välttämättömyys jatkuvaksi muodostuneen työvoimapulan vuoksi. Q) ~ :;...c:sc:s.. = =...c: Maksimiteho, p-m3ft.*) ' ''') Mitta us kuoripiiiillisenii. Jos pölkky jä ei syölelii aivan peräkkäin, kapasiteetti tietenkin laskee. Useita pölkkyjä samanaikaisesti kuorivien koneitten (rumpu- ja taskukuorijat) teho riippuu kerralla kuorittavien pölkkyjen måärästä ja > rummutusajan sekä laitteen täy ttö- ja tyhjennysajan pituudesta. - Yleensä jäätynyt ja kuiva puulavara kuoriutuu hitaammin kuin tuore ja märkä sekä koivu hitaammin kuin kuusi ja m ä nty. Lisäksi kuoriulateho on tavallisesti riippuvainen kuoren paksuudes ta ja kovuudesta, karsinnan laadusta, pölkkyjen mutkaisuudesta, soikeudesta, koroisuudesta jne. Kuorintateho on eräs tärkeimmistä koneen taloudellisuuteen vaikuttavista tekijöistä. - Sen tulee olla oik eassa suhteessa tavara n syöttömahdollisuuksiin sekä samoilla paikoilla kuorittaviin puumääriin. On järjetöntä hankkia niin suuritehoisia koneita, että niiden aika kuluu miltei pelkkään työpaikalta toiselle kuljettamiseen. ',

3 3. Miten helposti kone on k u j e t e t t a v i s s a työmaalta toiselle ja työmaalla varas tomuodostelmalta toiselle? - Kun samoilla paikoilla kuorittavat puutava ramäärä t ova t m aassa mme yleensä pi en iä, kon een kuljetushelppous u sein r a tka isee, pystyykö k oneellin en ku0 inta kilpailemaan kustannuksissa käsinkuorinnan kanssa. - On m yös otettava huomioon, että työ joudutaa n yleensä suorittamaa n kevää llä kelirikon ollessa pahimmillaa n ja varastoill e pääsyn muutenkin vai keata. 4. Miten paljon i h m i s t y ö v o i m a a ta r vitaa n tavaran kon eeseen syöttämi seen ja sen Ya staa nottamiseen kuorinnan jä lkeen? - Kon eelli se nkin kuorinnan kustannuksista palkkakustannukset muodostavat h elposti suurimman er än. Ihmistyövo iman ta r vetta voidaan vä h entää paitsi lyö n h yvii mi järjestelyllä, m yös valitsem alla kunnollisill a ja riittävä n pitkillä syöttöja vastaanottokuljeuimilla varu stettu kone. Usein on eduk si, jos kuljettimien yhtey teen on jiir jesletly esim. rankoj en kalkaisusirkkeli tai jos ne toimi va t sam alla puutavaran vedestä n os timina taikka kuormaimina. 5. Kuinka kä y nti va rma ja k es tävä laite on? - J os työssä sy ntyy k oneen h eikkouden vuoksi taukoja, joudutaan niidenkin osalla maksam aa n sekä palka t e tui koneen kiinteä t kusta nnukset. Kestävyys vaikultaa li sä ksi k orj a usku stannu sten su uruuteen ja kuolelusajan pituuteen. 6. Kuinka s uuri kuorinn an a iheuttama puun h u k k a on? Ihannetapauksissa puunhukka on olematon, mult a kuori on silti poistettu riittävän ta rkoin. J os koneellinen kuorinta on muutoin edullista, kohtuullisissa rajoissa p ysyvä puunhukka ei tee sitä ka>.nattamattom aksi, sillä käsinkuorinn assa kin havupuiden puunhukk a on täysipuhtaaksi kuorittaessa vähintää n /o lask etttma kuoritusta puusta. Jalostuspaikoilla kä ytettävä t veitsikuorimet aiheuttavat keskimää rin 0 /o puunhuka n (2 m tavara). jos pölkkyjen lä pimitta on 0 cm, 25 /o hukan, jos se on 7 cm ja 33 /o hukan, jos se on 5 cm. 7. Kuinka s uuri on kon een t e hon tarv e, ja kuinka kä y ll ö v uima n s aan l i on järjestetty? Uusimmissa kon etyy peissä tehon tarve on yleensä verraten pi eni (tavallisesti alle 20 hv), joten niissä se ei nä y ttele ratkaisevaa osaa. J os teh on tarve on suuri, se nostaa sekä laitteen hankinta- että kä ytlökuslannuksia. - Jos käyttövoiman saanti edellyttää siirrettävää generaattoria, se hankaluuttaa koneen kuljetusta ja lisää hintaa. 8. Kuinka k u o r i n t a j ä t t e i d e n p o i s t o on järjestetty? - Ellei jätteiden poisto toimi tyydy ttä västi, kon een työskentely kesk eytyy. Jos niitä joudutaan siirlelem ää n ihmi svoimin, työ tulee kalliiksi, sillä esim. täysipuhdasta m p aperipuuta kuorittaessa jiitleiden tilanta rve on. 33 m 3/ 00 p -m Kuinka suuri on laitteen hint a? - J os koneell e saa daa n sam oill a paikoilla runsaasti työ tä ja sen lyöteho on suuri, h a nkintahinta ei yleensä ratkaise kanna ttavuutta. Oloissamme on kuitenkin vaikeata järjestää puueri en pienuuden vuoksi käyttöä tehokk aak si. Tä llöin kalliin koneen korkokustannukset ra sittavat kohtuuttom as ti kuutioyksikköä k oh<.ien laskeltuja ku orin lakustannuk sia. SllrretUtvät kuorimakonetyypit Pääosa siirrettävistä kuorimakoneista on j a t k u v a t o i m i s i a. Niissä pölkyt syötetään p eräkkäin jonona k oneen läpi, ja kone kuorii pölkyn kerrallaan. J a k s o i t t a i n t o i m i v i k s i on r aken neltu kon eet, jotka kuorivat useita pölkky jä samanaikaisesti (siirrettävät rumpukuorimet), sekä k evyet käsin syölettävät, yksin pölkyin kuorivat laittee t. K u o r i v i e n e l i m i e n rakenne vaihtelee eri konetyy peissä h:.0mattavasti. E rä issä malleissa pölkyt kulkevat suoraan ja terä t kiertävät niiden ympäri niin, että koko kuorivaippa tulee käsitellyksi. Terä t siis liik kuvat paitsi oman - joko puun suunnassa tai sitä vasten kohtisuorassa olevan - akseli nsa ympä ri m yös kehässä, jonka k eskellä kuori ttava pölkky on. Toisissa pölkyt ovat ki erlävässä liikkeessä teriin nähden, jolloin terien ei ti etenkään ole ta rpeelli sta ki ertää puun ympä ri. Joi ssak in m all eissa terät ovat tava llaa n kiinteä t, vaikka puu liikkuukin vain pituussuunnassa. Tällöin ne puristuvat joko kierre- tai levyjousien vaikutukses ta kuorta vasten. J ousien ohell a terien kuormittamiseen» on kä y tetty keskipak oisvoimaa ja suun nitteilla on laitteita, joissa siihen käytetään joko paineilmaa tai n estepainetta. - Eräässä mallissa terät on korvattu»vasaroilla, jotka takova t kuoren irti. Itse t e rä t voivat olla jok o Ieikkaavia (veitsikuorimet) tai sella isia, että ne murskaavat jälsikerroksen. - Ensiksi mainituilla saavutetaan puhtaampi kuorintajälki, mutta samalla ne aiheuttavat m yös puunhukkua. Jälkimmäisill ä saavutetaan yleensä riittävä kuorinta-aste puun kui vumi sla a ja tell en, ja edulli sissa tapauksissa jälki on tyyd yllävä sellaisenaan sulfaa ttija hiokeleollisuutta varten. Eräissä tyypeissä pölkkyjen syö tt ö nop e u s koneen läpi p ysyy vakiona, mutta terien painetta puun pintaa vasten YJidaan säätää kuorintavaikeudesta riippu en. Joissakin sekä syöttönopeus että paine pysyvät vakioina, toisissa taasen paine on vakio, multa syöttö nopeudella säädetään kuurintajäljen tasa isuus. Teknil lises ti k ehitty neimmi ssä m alleissa sekä syöttönopeus että terien paine ovat säädeltävissä. Edellä oleva koskee yksin pölkyin kuorivia kon eita. Useita pölkkyjä samanaikai sesti kuorivissa la itteissa varsinaisia teriä ei ole lainkaan, vaan pölkyt kuoriu tuvai hankautuessaan toisiaan ja rummun seinämiä vasten. K u ori n ta j ä t te i d e n p o i s t o kehittyneimmissä malleissa on järjes tetty joko hihnakuljettimell a l:li puhallimella tapahtuvaksi. Yksinkertaisimmissa se on tehtä vä ihmi svoimin. V o i m a n l ä h te e n ä on käy tetty tavallisimmin 2- tai 4-tahtisia ihnajää hd ytteisiä p olltomoottoreita. J otkut mallit on varustettu yhdellä tai useammalla siihkömoottorilla, jolloin virta on saatava joko suoraan verkosta tai mukana kuljetettavasta, poltto- tai dieselmoottorilla toimivasta generaattorisla. Laitteiden k u j e t t a m i se k s i ne on sijoi tettu joko kumipyörien tai jalaslen var aan. Jos k äy tetää n syö ttö- ja vastaanottokuljettimia, ne on yleensä irroitettava kuljetuksen ajaksi. Itse kuljetus on ta rkoitettu s uoritettavaksi 'joko autolla tai traktorilla. \CYeimmä t kon etyy pit voidaan siirtää m yös h evosella.

4 Er äitä kuol'imakonemerkkejä Kuvu. Kotimaisen Jälkä -ku orinwkon een prototyyppi. Pig. l. The prololype of lhe Finnish >Jii lkil> ba rking machinc. - Phot o Mclsätcho. Kuvu 2. Tehclusvalmisteinen Jätkä. Pig. 2. The faclory-manufaclurcd.lälkii. Kuva 3. Kotimainen Parkko -kuorimukone. Fig. 3. The Finnish Parkko barki ng machin c. 4 Seui aavassa pyritään luonnehtimaan hieman yksityisk ohtaisemmin eri kuorimakon em erkkejä. Mukaan on oleilu m yös sell aisia, jotka eivä t ole k yenneet lyömäii n it seää n läpi, mutta jotka jok o rakenteensa tai toim intaperiaa tleensa puolesta ovat huomion arvoisia. - Tiedot on saatu ositta in valmistajilta, osittain k äytt~i jiiw ta i kirjallis uudesta, taikka ne perustuvat lyhy taikai siin om akohtaisiin h avai ntoihin. Niitä on siis pidettävä vain suuntaa a ntavina, sillä vasta luotettuvien tutkimusten pohjalla voidaan arvostelu saada objektiid seksi. Lisäk si on otettava huomioon, että kuorimak oneitten k ehitys on n ykyisin niin n opeata, että tässä esit e ttäv~i t tiedot saattavat olla jo osak si vanh entuneita uusimpien mallien osalta. V e i t s i k u o ri m i e n r yhmää n voidaa n lukea kotimaiset» J ä tk ~i» ja»parkko -nimiset k oneet, amerikkalainen»p eppy P eelen sekii ruo tsa la iset»atlas Dieselin» ko ne ja»vvi-mab».»jätkä» (kuvat ja 2) sekä >Park k o» (ku vat 3 ja 4) vastaavat toimintaperiaa tteeltaan täysin toisiaa n. Kumpikin on tarkoitettu m tavar an puolita i tiiysipuhtaaks i kuorimiseen. Kuorin nan s uorittava t k./min. nopeudella p yö rivään laikkaa n sijoitetut 3 veistii. Syöttö tapahtuu k äsin, siten että ensi n kuoritaan pölky n toinen päii, pölkky k ään n etään ja sitten kuoritaan toinen pää. Vipulaitteen av ulla p ölkk yä painetaa n teriä vasten ja sa m anaikaisesti sitä kier r etiiiin käsin. Jätkän» vipu tankoa painetaan polvell a,»parkon jalkaterii!hi. Teh on tarve on ve rraten pieni, n. 3 hv h avupuita ja. 5 6 hv koivuselluloosapuita kuorittaessa. Voimanlähteenä voidaan k äy ttäi.i joko ilmajäähdy tteis tä pohtomoottoria ta i sähköm oottoria.»parkkoja on rakennettu m yös m oottorisah an m oottorilla toimivina. - Käy ttä jäksee n n äm ä laitteet vaativat yhden miehen, mutta koivua kuorittaessa on osoittautunut kannattavaksi s uorittaa jä lkikuoriula puun säästämisek si käsin. Kuorimisteho on n kertain en käsinkuorintaa n verrattuna (n. 2 p -m 3/t. täysipuhda sta ja. 3 p -m 3/ t. puolipuhdas ta kuusipaperipuuta ). Puunhukan suuruus riip puu ratka isevasti kuorij a n tai tavuudes ta. Tottunut mies saattaa p äästä samaan hukka pr osenttiin kuin k iisinkuorinn assa. Kuo- Kuva 4. >Purkolla> k uoriitua puutavaraa. Fig. 4. Timbcr barked by Parkko >. - Photo Melstileho.

5 rintajälkeä on pidettävä h yvänä korkealuokkaistenkin selluloosa laa tujen va lmi stusta aja tellen.»jä tkästä on äskettä in valmistunut myös 2 m tava ran kuorinlaan tarkoit ettu malli, jossa syöttöä hoitaa kal<si mi es tii (kuva 5).»Jätkiiä >> va lmistaa Aug. Eklöf Osakeyhtiö Porvoossa. Kone painaa moottoreineen 27 kg, ja sen hinta ilman moottoria on n :-. Parkon» va lmistaja on Opiiikka ja tarkkuusväline Oy Tampereell a. Se painaa moottorista riippuen kg, ja sen hint a ilman moottoria on n :-. Kumpikin kone on h elp os ti siirrettäv issii.. Kuljetusta, a rten ne on vams tettu jalaksilla.»p e p p y P e ele r> on tarkoitettu 4 6 jalan pituisen, tuuman läpimittaisen paperipuun kuorintaa n (kuvat 6 ja 7). Kuorinnan suorittaa 4 leikkaavan terää. Tavara syötetään kon eeseen käsin, mutta kuorinnan aikana syö tön säännöstely tapahtuu h ydr:mli ses li. Voiman läht ee nii vo idaan käyltiiä joko erillislii moollo, ia taikka» jeepiii» ta i trak tori a. Tehoksi valmistaja, A.O. Bouchard & Sons (Kirkland Lake, Ontario, Kanada), ilmoittaa 4 mi eh en työryhmää käy telhiessä 5.5 p-m 3/ t, jos puu on kuivaa (kiinteä kuori) ja 9.0 p -m 3/ t, jos kysymyksessä on tuore puu. Maassamme suoritetuissa kokeiluissa ei kuitenkaan ole päästy edes näihin työ tul oksiin. Kuorintajälki on verraten puhdas, multa pölkyistä pyrkii tulemaan sikaa rin muotoisia ja puunhukka on verraten suuri, kesk im äärin a inakin 0 /o. Laite painaa ilman moottoria n. 725 kg. mutta keveydestä huolimatta sen sii rtely pyö rien ja jalas ten puutteen vuoksi on hankalaa. Sen hinta on do ll. (fob Ontario).»A t a s Die se i» kon ee n kuorh ana elim enii on kutt eri. Se toimii paineilmall a, jonka saamiseksi työmaalle on kuljetettava kompressori. Nykyisessä muodossll.an kon een kä y tt ö on osoittau tunut tuntuvas ti käsinkuodn taa kalliimmaksi. Valmistaja on kertoman mukaae luvannut tehdä siihen tuntu via parannuksia.»w i.'. a b» kuorimakoneen (kuva 8) on suunnitellut tehtailija Th. vvigren yhteistoim inn assa l\hmksu nds AB:n kanssa. Kuorintatyön suori ttaa 250 ki ertäviiän hihnaa n kiinnitett.yä pientä terää. J(on e on tarkoitettu paperipuurankojen kuorimiseen, mutta sitä vo idaan I< uva 5. Jätkä -kuorimakon e 2 m /avara/l e. Fig. 5. Jiilkii» barking mnchin e for 2- m ctre pu lp wood. ENGINE FEEO CONTROL \ twu G. \wwiokuva kanadalaisesta»pcpp!f Pccler> veit sikuori josta. F it;. 6. A schcmatic picture of th c Cauadia n P e ppy Pecler>. \uva 7. f'cppy l' eeler» paperipwwarastolla. Fi;::. 7. >Peppy Pceler» a l n p ulpw ood storagc si tc. - Pho to!v[c tsätc ho. Kuva kg:n puinoin cn Wi-.Uab kuorimakonc. Fit;. 8. The Wi -Mab barkin;:: machinc, wcighing nbout 600 kg. - Photo l\!c tsä tehu. 5

6 Kuva 9. Siirrelt ävän amen kka laisen mmpulw orim rn Adam s-clark-debar k crin prototyyppi. Fig. 9. The prolotype of lhe portablc Amcrica n >Ada ms Clark -Dcuurkc r>. Ku va 0. >Södcrl un di n kui varumpu a uto n lavalle sij oit eltuna. Fig. 0. Söderlun d> dry bark ing drum motmlcd on a truck. - P hoto Föss. lluva. Söder/ undiir nwrpuku ori m o sij oil eltunll ruulolieua ujhlu/l. Fig.. Th e >Söd erl und > drum-ba rkcr mounlccl on a rail- way waggo n. (j P holo Me lsä leho. käy ttää m yös standa rdimitoilla katkotun paperipuun käsittelyyn. Syöttö tapahtuu k äsin. J ää tyn yttä puuta kone kuorii paremmin kuin sulaa. Myös puunhukka on silloin pienempi ja jälki tasaisempi. Sulakin puu kuoriutuu kuitenkin jälje n rumuudes ta huolima tt a yleensä niin paljon, että kui vumistavo itteet saavutetaan. Esimerkkinä kuorinta tehosta m ainittakoon, että er äässä k okeessa 4 mieh en työ ryhmä kuori sillä keskikooltaa n 3 j 3 p aperipuura nkoja 8 tunnissa n. 750 j 3 (n p-m 3 ), kun k uori on sula ja n. 500 j 3, kun se oli jäässä. - Kone toi mii polttom oottorilla, ja se pa inaa n. 600 k g. J a k s o i t t a i n t o i m i v i s t a, useita p ölkky jä sam ana ikaisesti kuori vista koneista mainittak oon pari rumpukuorimak onetta, am erikkalainen»a d a m s C a r k D e b a r k e r» (ku va 9) sekä ruotsala in en Söderlundin kui va rum pu. - Edellinen on sijoitettu auton la vall e. Sen täy ttö tapa htu u jok o kiram oa, pu omin os luri a ta i liuk ul as ta inta (esi m. Drott Skid Loade r ) käy ttäe n. Koneita on rakenn ettu eri pituista, sian dardimitoill a ka tkottua pin otava r aa va rten (pi ttms 4 9' ). T ava r an läpi m itta voi va ih della: 3 5 ". Käy ttövoima saadaa n a uton moottorista. Tehon ta rve on n h v. Kuoriutuminen tapahtuu siten. että rummun läp i m enevä pyörivä ak seli liikuttaa siih en k ohti suor aa n kiinnitetty jen var sien avulla p ölkkyjä siten, ettii ne h ankautu vat toisiaa n. näitä n trsia ja rummun seinämiä vas ten. Käsiva rret jak ava t rummun viiteen yhtä suureen Laskuun». Kuorinta tehoksi valmi sta ja ilmoittaa 8' pituisen sulan puun kuorinn an oll essa k ysy myksessä p-m 3/8 t. T yör yhmää n kuuluu tällöin liukul as ta im elli nen Lelaketjulraktori kuljetta jineen sek ä kolme muutn miestä. Käy tä nn össä tul okse t ova t kuit enkin jmin eet n. 00 p -m 3 :iin päivässä. Ko neen a jas ta kuluu n. kaksi kolmasosaa rummun täy ttä miseen ja tyhj entämiseen ja vain yksi kolmasosa kuorimiseen. Ku orintajä tteet vari sevat rummusta siinä olevien r eiki en k a utta. Jälki vas taa laa dultaa n sul aa p u u ta ku orittaessa likima in tehta ill a k äy tettyjen rumpuku orimien jälkeii, mikäli on k ysy myksessä h a vupuun ku orimin en. Laite ei sovellu lehtipuiden kuorimi seen. IGiy ttöm ahdollisuudes ta jäätynee n puun k äsittelyy n ei ole saa tu tietoja. - Laitteen fob -hinta Suom en r ah assa on 2 4 milj. mk riippu en hinta siitä, minkä p itui sen tava ra n kuorimi sesta on k ysym ys ja miten sen täy ttö on r a tka istu. Sö d e rlundin kui va rumpu (ku va t 0 ja ) vastaa p erusprin siipiltää n edellistä, mutta eroaa siitä siten, että rumpu p yö ri i, a ntae n pölk yill e ta r vitta van liikkeen, eikä se n keskell ä ole mitää n pölkkyjen sek oittimi a. Lai te toimii om all a p olttom oo ttorill a, ja se on sijoitettu joko auton lavalle tai r auta ti evaunuun. Täy ttö s uoritetaa n kiram oll a. T yö ryhmää n kuuluu kak si mi es tä. - La ite on r ak enn ettu 2 m paperipuul le. Sen kapasiteetista se n paremmin kuin jälj en laa dustnkaa n ei tä tä ki r joitettaessa ole vielä saa tu tie toj a. Il m eisesti kone vas taa nä issä suhteissa edellä main :ttua. USA :n eleläva lti öissa käy tettyä la itetta, joka on ollut sen esikuvana. Keveitä, jä isik errok se n murskaavia koneita ovat nm E'rikkalain en Lowth er>. k otim a in en Aser vo, ru otsa lain en Pa lmi a sek ä kotimain en Va lon la ite. Ra sk aa mpia tyy p pejii ova t am erikka la in en Nek nosa r

7 sekä ruotsalai sc l»skoglundin»,»söderhumnin ja» Sundin» kon eet sekii» Mira»-niminen kon e. L o w t h e r i :» nllmistaa Harry A. Lowther Co. (Industry Avenue, Joliet, Illinois, USA). Se on tarkoitettu 8" ohuempien ja 7' lyhyempien aidanpylväiden kuorimiseen. l\fm. m eillä suoritetut kokeet oyat osoittaneet sen sopimatlomaksi paperipuun kuorinlaa n. IJaile painaa (i hv ilmaj ää hdytteisiu e bensiinimootlorein ee n 37 kg. Kuorinnan s uorillavai kahteen " etäisyydellä toisistaan olevaan teräs ki ekkoon kiinniletyt ketjut. Valmi stajan ilmoituk se n mukaan mies kuorii sen avulla pylväst ii päivässä. Käy tännössti kapasiteetti on kuitenkin jäiinyt keskimiiärin puoleen täs tä. La itteen syöttö samoin kuin kuorinta ohjataan kiisin. Ensin kuoritaan pölkyn toinen pää ja kääntämisen jälkeen jäljellä oleva osa. Kuorinnan jälki va ikuttaa sangen karvai selta». Kon ee n hinta on ilman moottoria n. 89 do ll. foh ja mootlorilli ~ena n. 308 doll. A s e r v o kon etta on valmistanut Autoservo Stå hl & Co Vaasassa. Valmistus on kuitenkin tieltä väsli lopeleltu, kun kokeilusarjasta saadut tulokset osoiltivat sen soveltuvan huonosti pap eripuull e. Laite on tavallaan parann eltu painos Lowtherisla. Syöttö suoritetaan käsin samaan tapaa n kuin edelli sessä. Kuoren irroittavat piiskaavat, toi ses ta päästiiän irti olevat keljut.» P a m i a -lwn eesta on toistaiseksi rakenneltu vasta ensimmiiinen prototyyp pi. Sen on valmistanut tehtailija B. Palm (Palms Mek. Verkstad, Mobodarne). Koneessa on kaksi riippuvaa mattoa, jotka on tehty hilsa amalla ketjuihin Yinossa olevia >leriä (kuva 2 ). Jouset painavat mattoj en alapiiät toi siaan kohden niin, että ne muodostavat kiil a n muot oisen riinnin, jossa pölkyt kuoriutuvat. Kumpaakin matloa kohden on oma noin hv moottori, joka pyörittää koneen Hipi nloltuvaa akselia. Akselit puolestaa n pitävät»matot> kiertä vässä liikkeessä. Ta varan syöttö koneeseen voidaan jiirjeslää joko kon een pää ltä tai päästä. - Saa tuj en tietojen mukaan lopulli sissa mall eissa jätetihin toin en»matoista» poi s ja se n sija ll e pannaan hammaspyö rä, joka syöltiiii pölkyt kon een läpi ja sa malla pai naa niitä kuorivaa mall oa», asten. Tavara on siis täl löin syötelliivä piiän kautta. Kuorintatehosta, kuorinlnjälj en laadusta, puunhu kan suuruudesta sen paremmin kuin laittee n hinnastakaan ei vielä ole saatu tietoja. Konemestari Valo (Lohja) on suunnitellut kaksikin Jwn ella, joista uudempi tyyppi (ku va t 3 ja 4) vaikuttaa verraten valmiilla. La itteessa on 6 kehä ssä olevaa!erää, jotka kierrejousi en kuormittamina painautuvai puuta vasten ooistaen kuoren. Koneen voimalla liikkuvia osia on ai.wastnan syöttökuljelin, joka työntää pölkyl teräsuppilon läpi. Terien kulma puuta vasten pysyy pölkyn Jäpimitasta riippumatta muuttumattomana kuorinnan aikana, mitä on pidettävä huomattavana etuna muihin sam antyyppisiin koneisiin verrattaessa. Nykyisessä muodossa laitteella voidaan kuoria 2 m pituista ja 2 /2 g " läpimittaista tavaraa. Samalla periaatteella voidaan rakentaa koneita myös pitemmille pölkyill e. Syöttönopeus on 28 m /min. Tehon tarve on 5 7 hv. Voiman lähteen ii voidaan käy ttää ilmajää hd y tteistii polttomoottorin \uva 2. Ruotsalåisen»Palmia -kuorimakonecn prototyyppi. Vasemmalla kon e päästä katsottuna ja kuoriulunut pölklqj, keskellä kiilan muotoinen ränni, jossa pölkyt kuoriutuvat, ja oikealla terämatto. Fig. 2. Th e prototype of the Swedish Palmia barking machine. On th e left the dcvice seen from one cnd and n hnrked bolt, in the middl c th e wedgeformed barking spncc, and on!he right!he cutt crs. - Photo SDA. /(uva 3. Va lo> kuorimakoncen terät. Fig. 3. The cult ers of!he > Va lo ba rkin g m achin c. - Photo Metsä teho. Kuva /t.. Valo kuorimakone ja sillä kuoriitua puutavaraa. Fig. 4. The Valo barking machine and some timber barked with it. - Ehoto Metsäteho. 7

8 Ku va 5. Skogl undil r> k uorinurko n c t yössä. E pätyy dy ll åvästi k uoriulun eel pölky t ovul jäässä olcuuo kuu sta. F ig. 5. T he Skoglund barki ng m ac h ine in nc li o n. Th e unsn lis fac lo r ily bnrked boll s a re of froze n spnrce. Pho lo ~! e t s;i te h o. r.ruo 6. Skogl unclin k u nr imako n ee n t eriit, jo tka k cs kipakoisvoiman vaik utu ksesta paincruluvol ku ort a vas ten. F ig. 6. T he b lades of the Skog lund ba rkin g m ac h ine, wlt ich nrr fo rced aga in s l!he ba rk by ce nlrifu gnl p ress urc. - Ph o lo ~! e t sä t e h o. taikka trakto ri a. \'iim eks i ma initu n kiiyll ö lienee ku ite nkin e pä ta lo uctelli s ta. Ko ne on s ij oit e ttu k ul je tt a m ise n helpottamiseks i pyö rill e. Siirtoja helpo ttaa m yös sen vi:i hiii ne n pa in o, joka m oo tt o ri muk aa n lu ettu na o n n. 480 kg. Sul a ha Yupuu ku o riutuu tii li ä la itteell a Hihinn ii pu olipuhc'' sta Yas taa Ya ks i. :\lillai nen on lehti p uu n ta ikk a jiii:i ty ll t::e n ha Yupuun jä lki. ei to ista isek s i ole ti edossa. - Ku o rintajii lki eroaa k äs in ku o rinn a n jäljesti:i s ikiil i eduk see n, ett ä pölkk yyn jiiäyie n ku o rira itoje n r eun a t o, at j y rkii t, minkii pit ii i i h elpo tt aa ku or is uika leitten irtaantumi sta uit o n a ik a na ja tehta a n kuorim ossa. Ku orintajii tt eide n p o is tok ysy mys lii e i Yielä ole lop ulli ses ti ratk a istu. Se tul ee todenn ä kö ise. Ii ta pa ht u m aa n joko hihn a kul je tt im ell a ta i p uha ltim ell a. La itteen lopulli s ta hi n taa ei d elä o le Yo ilu lask ea, kosk a Yas ta p ro toty yppi o n Ya lm iin a. Ilme ises ti se tu lee olem aa n s uht ee llisen hu okea ras k aa m pi in ko netyy ppeihin Yerra ttun a., Ne k o osa P e e e r> a nsa it see el'iko isen rakenteensa n w k i tull a m a in it uksi joskaa n se ei kyk ene kilp a il em aa n uude mpi en kone tyypp ien k a nssa. Se on ta rk oitettu 3 2" lä mi p itta isen ja 4 8' pilul,en p ape ri p uu n ku orimiseen. T :w ara n syö tt ö ta pa htuu k ohti s uo ra sa konee n pituu ss uu ntaa, asten olevaa a ut om aa tli sta kul je tinta käy ttäen. I~u or i vina elimin ii o n jo ukko r ii pp m a a ro ita, jotka ta koya t ku o ren irti. l r taan tu n ut ku o ri s iiitetää n syrjiiä n konee n po hja ll a olen ll a hihna kul jett im ell a. Vo ima n liih leenii o n 30 h v Allis Cha lmers-m oottori. Puunhukk a on mitä tön, mutt a ku ori n tajä lki o n tyydy ttävä a in oa taa n, jos puu o n tu ore tta ja työ suorit etaa n nil a-a ikan:, ta ikka jos se o n niin Ya nh aa, että ku o ri o n IT,nnut itsestää n irt o il em aa n. P ölkk yje n tul ee oll a li sä ksi suoria. T eho on 5 25 p-m 3/ t käy tettäessä 5 mi eh en lyö yhmää. Ko netta Ya lmis taa.\ek oosa Fo undry & \[ ac hin e \Vo rks Jn e. (Nek oosa, "isco nsin. CS.-\ ). ja se n fo hhinla o n n doll. Huot alai set Skoglun d in, >Söderha mn in ja Sun din kuorimak on eet sekä i\lira -ko ne o Ya t lo imintaperiaatteeltaa n tois iaan vas taay ia. Ka ikill e on yht eistii. että ta nna syö tetää n a ut o m aa tti sia, koneen p ituu ss uunnassa o leyia kulj ettimi a kiiy ttäe n ki ert ih ii n re nkaan lä pi. joh on kiinnil e ty t lerii t suo rill :l.\ at ku o rin na il. S k o g lu n d i l P ko nee sa (ku va t 5 ja 6) teri ii o n kolm e. Keskipa k oi Yo im a n Ya ikutuk ses ta ne painu vat ku orta Yas ten. Irro itla mis teh o o n it ä p a rem p i. mi tä n o pea mmin renga pyö rii ja mit ä pi enem p i on pö lk yn lä pimitt a. P erustyy p p i o n ra kenne ttu 2 / 2 2' lä pimittaisell e ja vä hintää n 2 m p itui cll e tavara ll e. Suunnitt eill a on m yö uurem p i kone, joka o n ta rk o ip a k suj en pö lkk yjen k uo rintaan. tettu 6 20 " Syö ttö nopeus, o idaa n työ n a ika na sää tåä Yä lill ä 0 25 rnlmin. p ortaa tlom a n Ya ihteen a vulla. Teh o n ta n e on n. 6 lw. T erä kehä ja syöttö la itt eet sa a n t \u va Ji.. t n painava diesel-generaallori, jollaise n käyll ö on tarp een silloin ku n ku orimakone on va ru stettu sälr köm oott orilla, eik ä virtaa ole saatavissa suoraa n verkostu. F ig. 7. A di esel ge nera to r weigh ing. m e tr ic to ns, fo r use in en e when th e peele r is eq uippctl w ith an electri c motor and no po wer Iine is avai lahle. - Pho to Metsä teho. 8

9 oimansa kolmesta sähkömoottorista. Neljäs m oottori on tarpeen kuorenkuljetinl a varten. Sähkövirran kehittämiseksi tarvitaan 25 kva generaallori (ku a 7). - J{eskimäärä inen työ tulos on ollut n. 5 p-m 3/ t. Työryhmän suuruus riippuu olosuht eista. Sopivin ryhmii lienee 5-8 miestä. Ku o rintajä lki on sula n havupu un ollessa kysy m ykses ä tyydylli:iyä tan ran kuivumisla ajatellen. P erusm a llill a jäätyneet kuusipölkyt kuoriutuil at huonosti, multa nykyisen mallin jii lki lienee niiden osalla paran tunut. Laite o n rakenneltu neljiin pyörän va raa n, ja se pai naa nyk yisessä muodossaan n kg. Hinta Ruotsissa o n ilman syö tt ö- ja ku orikulje tlimia n kr. Syöllökuljettimet (3 o aa) maksavat m oott or eineen kr ja kuorenkuljetin m oottoreineen 3 0 kr. -Suom en tarpeita vart en näitä lai tteit a va lmista a ta m pe rela inen T a mpellan lwnepaja. S ö d e r h a m n i > kuo rimakoneen (klll at R ja 9) valmistaja o n AIJ Söder hamns Ve rk tä der (Söde rha mn). Sen kuorivai elimet eroavat edellisis tä s iten. että keskipakoisvoiman lisii ksi ne on kuormitellu kie r rejousilla, jolla jiilki oksakyhm yjen ja muiden epä ta saisuuks ien k ohdalla olisi parem p i. Voima n lähteek s i ta rvitaa n 25 k VA diesel-generaall o ri, jo ta saadaan virta ka hdelle sähkömoottorille (5.5 hv ja 0 hv). Käy ttövoiman saa nti o n ratkaistavi a tietenkin myös muull a tavalla. - Sekä tavaran syött ö- että vas taa noliopuolella on ul osvedettih iit rullapöydiit. Syött öpuolella voidaa n k iiytlää 5 m pituisia lisäkulje ttimia, joita seuraa kon een mukana kaksi kappal etta. Kon e o n tarkoitettu 2 / 2 t / 2" läpimi tlaiscl Ie, vähintään 2 m pituiselle tavaralle. Syöltönopeu o n säädeltävissä 6-portaisen vaihteis ton avulla välillä s 43 m/ min. \uo rintajä lki vas taa puolipuhtaalle tavaralle asetelta\'ia vaatimuksia ainakin sulan h a upuun ollessa k ysymyksessä. - Laite pa inaa kg, ja sen hinta on Ruo ts issa kr. Diesel-gcn e raa llori painaa n. 00 kg. S u n d i n kone (kuva 20), jota valmistaa SundSkönviks Verkstäde r (Sundsbruk), on tä m ä n tyypin k oneista teknillisesti pisimmä lle kehitelty, multa amalla painavin ja kall ein. Paperipuun kuorinlaan tarkoi tettu ma lli (lli\ 3 4 P ), joka so elluu.2 m pitemmä n. 2 / 2 4" läpimittaisen tavaran kuorintaan, pai naa m oolloreineen mutta ilman syöttö- ja vastaan oll okuljellimia k g ja maksaa Ruot is a kr. Kon e saa voimansa yhdestä en yhtey teen rakennetusta 20 h v sä hkö- tai poltlomoollorista. Voima n s iirto trakto rista on myös m a hdollista. Syöttönopeus on 8 40 m /min. lapahluen säätö vaihteistolla, jossa o n 6 porra ta e teenpä in ja yk si pe ruulusla varten. -6 m p ituiset syöttö- ja vaslaanollokuljetlimet saavat voimansa koneesta. Syöttölaitteen telat avautuva t auto m aattisesti, syölelliinpä tava ra a ivan p eräkkäin ta i väliajoin. Telojen teräspiikit ovat h elposti vaihdetlavissa uusiin. Teriä on 6 ja n e on kuormitetlu kierrejou s illa. Keh ä, joh o n n e on kiinnitett y, kier tää nopeudella n. 200 k./min. Kuorintajä tteiden poi loa varten on puh a llin. Kon e on s ijoitettu 2-ak eli elle kuljetu a lus lalle. joten se voidaan k y lkeä a uton tai traktorin jälkeen s iirtoja varten. - Kuorintajä lki on a in akin sulan puun J,,wa 8. Sijd crhfllllllin, ku oriakon u,. koeajo käynnissä t ehtaalla. F ig. 8..\ lria l run of llh' >Söderham n ha rki n,;: machinc a t lh c planl. - Ph olo :\l r lsii lr h o. ' Kuva 9. Söderhamnin> k on eella kuoriitua puutavaraa. Fig. 9. Timbcr harked wi lh lhe >Söderha mn > machine. - Pholo Metsä leh o. Kuva 20. S andin kuorimakonc, joka painaa n. 5 tn. Fig. 20. The Sund barking machin e, which weighs aboul 5 melric tons. 9

10 Kuva 2. Mira kuo rimakone, jonka pro totyy pin on suunnitellut m ets. h oit. Ko lp e. Fig. 2. T he Mi ra barki ng machine, des igned by Kolpe. - P ho to SDA. ollessa k ysymyksessä verr aten hyvä ja p uunhukka mi tä tön. Sundin ko netta on suunniteltu m yös kaksi paika lliskäy ttöön ta rko itettu a m allia, loinen p aperipuuta (BM l3 4 S) ja toinen saha tuk keja (3MB 20 S) var ten. l\ i r a kuorimakoneen (kuvat 2 ja 22) prototyypin on suunnitellut m etsä nhoitaja Kolpe. Konetta valmistaa AB C. J. W ennbergs Mek. Verkstad (Ka rlstad ). Se on tarkoitettu 2 2" lä pimittaiselle. 2 m pitemmäll e tavaralle. - Laitteessa on 2 sä hköm oo ttoria, joista toinen, 0 h v :inen, käy ttää kuorivia elimiä ja toinen, 5 h v: inen, syöttylaitetta ja 3 m osista koottavaa syö ttökulj etinta. E ri koistilaukses ta on sa atavissa myös voimansiirtola ite p olttom oottorin käyttämisek si voima n anta ja na.- Kuorintaa varten on kolme ki errejousien ja keski pak oisvoima n kuormillam aa ter ää, joiden r eunat leikkaava t irtoavan kuoren kappaleiksi. Terien samoin kuin automaattisten syöttövalssien kuluva t osa t on valmistettu k ovameta llista. Syöttönopeus on 0 40 m/min. sää dön tapahtuessa 6-por taisella vaihteistolla. P aloiksi leika ttu kuor i poistetaa n puhaltimella. - Kuorintajä lki vaikuttaa verraten h yvältä ja puu nhukka vähä iseltä. Sarjavalmisteisen koneen pa ino tulee olemaa n n kg ja sen hinta Ruotsissa n kruunua ilman syöttö- ja vastaa nottokuljettimia. Yritteliäisyys uusien kuorimakonetyyppien luomiseksi näy ttää ja tkuvasti olevan voimakas ta. E dellä m a inittujen lisäksi on kotim aassa suunnitteilla ainakin 5 konetta ja Ruotsissa 4. E pä ilemä ttä myös USA:ssa ja Ka na dassa on jota in tapa htumassa tällä alalla. Voidaan näin ollen todeta, että puutava ra n koneellin en varaslokuorinta on ra tkeam assa tyydyttävällä tavalla. J os lopuksi tarkas tell aa n kuorintak ysym ystä eri teollisuush aarojen ka nnalta, on ilmeistä, että sah a tukkien ja vanerikoivujen koneellin en kuorinta tullaa n u seimmissa tapauksissa suorittam aan jalostuspaikoilla. Sam a koskee tehtaan koti piiristä h ankittavaa hiokepuuta. Kuva 22. Eräitä Mira -koneen mittoja sek ä s yött ö- ja vaslaanottokul jeffimi en järjestely sitä käyt e tt äe.~ s ä. Fi g. 22. Some dim ensions of the Mira a nd the arra ngement of con veyers. Sen sijaa n paperipuiden ja ka ivospölkkyjen kuorin nan painopiste tulee siirtym ään m etsistä m aanteitten, r a uta teitten ja uittoväylien varsill e, missä työ suoritetaa n koneellisesti. KIRJ ALLI SUUTTA : Fobcs, E. W Ba rk-p eeling Machines and Meth ods. United States Depa rlm ent of Agriculture. F ores t Ser vice. No. D730. Wiscons in. -, Mobile Drum Bark Peeler. Equipme"nt Survey No tes. Vi' isco nsin. Murt o, ~ - f.! - T ikka, P. S. - It kon en, J Kuilupuun vk a JStmde t. Oy Kes ku sla borato ri o. Kirjalli suustutkimu s N :o 29. Helsinki. Putkisto, Kalle Puutavara n kuorinn as ta ja siirrettävistä ku orima koneis la. Suomen Puutalous n :o 7. Helsinki. Sim on en, Mikko k ulj eteltavia ku orim a kon eita Am erikassa. Metsätehon ti edoitus n :o 42. H elsinki Kalle Putkisto: SUMMARY Barking of Timbe and Transportable Barking Machincs The arlicle starts with a review of th e r easons neces sitating the barking of timber. It continues with a presen ta tion of the r equirements placed upon the degree and qu ality of barking by differ ent industri es, i.e. sulpha te a nd sulphite pulp industri es, gr oundwo od pl a nts, saw mills, nnd veneer industry. T he next qu es tion discussed co ncern s th e site of timber ba r king - th e r easo ns favo urin g ba rkin" in the fores t, at timber ya rd s and a t mills, res p ecti vely~ After a s hort pa ragraph dealing with the nec.ess ity of m ech a ni cal ba rkin g, th e a utho r emba rk s o n a dee p di sc uss ion of th e fac tors to be ta ken into consideration in th e cho ice of th e bes t tra nsporta ble peeler in each case. Am ong th ese factors h e lists: th e quality of the work, th e effi ciency and the portab ility of th e device, th e need of dura bility of the device, th e am ount of wood lost in barkin g, the dem and for a nd the a vaila bility of power, th e arra ngem ents fo r ba rkin g refu se disposal, and th e pri ce of the m ach ine. - The last pa rt of th e a rticle is devo ted to a prese nta tion of the m os t importa nt ty pes of peelers and of the esse nti al charac teris tics of som e s pecific ba rkin g m achines. Eripainos Me tsätaloudellisesta Aikakauslehdestä n :o 0 ja, 952. Helsink i 952. Kir japa ino Oy. SANA