Asia: VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa, Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asia: VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa, Jaettu ymmärrys työn murroksesta"

Transkriptio

1 Asia: VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa, Jaettu ymmärrys työn murroksesta Tekijät: Juho Jokinen, Antti Sieppi ja Roope Uusitalo (Jyväskylän yliopisto) Osaamistarpeiden muutokset työmarkkinoilla Digitalisaation ja robottiteknologian edistysaskeleet muokkaavat voimistuvasti ammattirakennetta, kun tiettyjä työtehtäviä automatisoidaan eli siirretään enenevissä määrin koneiden ja robottien suoritettavaksi. Työllisyysvaikutusten lisäksi uuden teknologian käyttöönotto vaikuttaa myös ammattien väliseen palkkarakenteeseen, esimerkiksi kun palkkavaateissa joudutaan huomioimaan automatisoinnin mahdollisuus ja kun koneiden syrjäyttämäksi joutuvat työntekijät muokkaavat muille aloille siirtyessään näiden alojen palkkarakennetta. Digitaaliteknologian kehityksellä ja käyttöönotolla ennustetaan usein olevan pitkällä aikavälillä negatiivisia vaikutuksia työn kokonaiskysyntään ja palkkoihin, kun koneet ja robotit kykenevät suorittamaan yhä useampia työtehtäviä kustannustehokkaasti. Uuden teknologian hyödyntämisellä voi kuitenkin olla myös sellaisia markkinavaikutuksia, jotka vaikeuttavat työmarkkinoita koskevien ennusteiden tekemistä. Teknologia voi esimerkiksi madaltaa hyödykkeiden ja palveluiden hintatasoa, mikäli yritykset alentavat tuotteidensa hintoja teknologian hyödyntämisestä johtuvien kustannussäästöjen ja tuottavuuden kasvun seurauksena. Hintatason laskusta johtuen kuluttajat kykenevät ostamaan tuloillaan enemmän tavaroita ja palveluita, ja tästä seuraava lisäkulutus luo uusia työpaikkoja. Näin ollen teknologian hyödyntämisellä voi olla myös positiivisia vaikutuksia työn kysyntään. 1 Koneet ja robotit eivät usein korvaa ihmisten työpanosta kokonaisuudessaan, vaan ne voivat ottaa hoidettavakseen vain osan ammattien työtehtävistä tai toimia eri tavoin työntekijöiden työpanosta täydentäen. Näin ollen uuden digitaaliteknologian käyttöönotto muokkaa voimakkaasti myös niiden ammattien tehtäväsisältöä, joissa työpanos ei ole kokonaan automatisoitavissa. Työtehtävien eriytyminen entistä selvemmin ihmisten ja koneiden suorittamiin tehtäviin muuttaa työmarkkinoilla vaadittavia taito- ja osaamistarpeita. Tämän myötä korostuu tarve jatkuvalle uusien taitojen ja osaamisen oppimiselle, ja yleisemminkin tarve joustavuudelle ja sopeutumiskyvylle, kun vanhat taidot voivat nopean teknologisen kehityksen myötä muuttua nopeastikin vanhentuneiksi ja turhiksi. Muutoin uhkana on 1 Caselli & Manning (2017) 1

2 rakenteellisen työttömyyden kasvu, eli tilanne, jossa työtä etsivien osaaminen ja taidot eivät kohtaa työnantajien tarpeita. Kun tarkastellaan millaista osaamista vaativissa ammateissa teknologisen kehityksen aiheuttamat muutokset ovat olleet viime vuosikymmeninä voimakkaimpia, havaitaan, että työtehtävien automatisaatio on keskittynyt erityisesti ennakoitavassa työympäristössä suoritettaviin, mekaanista osaamista vaativiin rutiininomaisiin työtehtäviin. Tällaiset työtehtävät perustuvat usein selkeisiin ja säännönmukaisiin toimintatapoihin, jolloin ne on voitu ohjelmoida kustannustehokkaasti koneiden ja robottien hoidettavaksi. Esimerkkejä tällaisista työtehtävistä ovat esimerkiksi valmistavan teollisuuden kokoonpanotyöt sekä palkanlaskennan ja kirjanpidon kaltaiset rutiininomaiseen informaation käsittelyyn keskittyneet työt. Rutiininomaisten työtehtävien automatisointi on esitetty eräänä selityksenä länsimaissa laajasti dokumentoidulle ammattirakenteen muutokselle, jossa työllisyysosuus on noussut merkittävästi alhaisen ja korkean osaamistason ammateissa, ja pienentynyt osaamisjakauman keskiosissa 2. Tämän selityksen perusteella siinä missä useat osaamisjakauman keskellä sijainneista suorittavista ammateista on kyetty kustannustehokkaasti automatisoimaan, monet osaamisjakauman alapäässä olevista ammateista perustuvat yhä ihmisten työpanokseen niiden ei-rutiininomaisesta luonteesta johtuen. Näissä ammateissa vaaditaan esimerkiksi kykyä sopeutua muuttuvaan ympäristöön, kykyä havainnoida ympäristöä sekä kykyä kommunikointiin ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen. Esimerkkejä tällaisista ammateista ovat muun muassa rakennustyöntekijät ja erilaisten ajoneuvojen kuljettajat. Toisaalta teknologian käyttöönotto on samanaikaisesti täydentänyt useissa korkean osaamisen ammateissa työskentelevien työpanosta, mikä on tehnyt heistä tuottavampia ja lisännyt tämän myötä heidän kysyntäänsä työmarkkinoilla. Tietokoneet ovat esimerkiksi täydentäneet työntekijöiden työpanosta ammateissa, joissa vaaditaan erilaisia ongelmanratkaisutaitoja. 3 2 Tähän ammattirakennemuutokseen viitataan kirjallisuudessa termillä työmarkkinoiden polarisaatio. Ammattien osaamistasoa mitataan aihepiirin kirjallisuudessa tavanomaisesti ammatin keskipalkalla. Työmarkkinoiden polarisaatiota käsitteleviä Yhdysvaltoja ja eurooppalaisia maita koskevia tutkimuksia ovat muun muassa Autor ym. (2003), Autor & Dorn (2013) ja Goos ym. (2009, 2014). Aihepiriin Suomea koskevia tutkimuksia ovat muun muassa Asplund ym. (2011), Böckerman ym. (2016) ja Maczulskij & Kauhanen (2017). 3 Autor (2010) 2

3 Vaikka teknologinen kehitys on aiemmin korvannut ihmistyötä erityisesti rutiininomaisisissa työtehtävissä, eivät käytännössä mitkään ammatit ole immuuneja teknologian kehitykselle ja käyttöönotolle. Tekoälyn ja koneoppimisen kehitys kasvattaa koneiden roolia myös sellaisissa ammateissa, joissa vaaditaan korkeita kognitiivisia taitoja ja kokemuksen kautta karttuvaa osaamista 4. Vaikka tällaiset ammatit ovat usein kokonaisuudessaan vaikeasti automatisoitavissa, jo yksittäisten työtehtävien automatisointi voi johtaa siihen, että kyseisten ammattien harjoittajien työpanoksen kysyntä laskee. Esimerkiksi koneiden kehittyvä kyky tehdä lääketieteellisiä diagnooseja saattaa tulevaisuudessa johtaa siihen, että osa lääketieteen osaajien työtehtävistä siirtyy koneiden suoritettavaksi, mikä voi vähentää heidän työpanoksensa kysyntää työmarkkinoilla 5. Samankaltainen kehitys on mahdollista myös useissa muissa korkeaa koulutusta vaativissa ammateissa, kuten lainopillisissa ja rahoitustoimintaan liittyvissä ammateissa. Koneet ja robotit suoriutuvat koko ajan paremmin myös sellaisissa tehtävissä, joihin liittyy merkittävää ennakoimattomuutta ja joissa vaaditaan erilaisia ihmiselle luontaisia taitoja, kuten ympäristön havainnointia, aistihavaintoihin reagointia ja puhekielellä kommunikointia. Tästä esimerkkinä ovat itseohjautuvat kulkuneuvot ja puhetunnistukseen perustuvat kännykkäsovellukset. Tällaisia inhimillisiä taitoja vaativia tehtäviä pidettiin vielä reilu vuosikymmen sitten hyvin haastavina koneiden ja robottien opittavaksi, mikä kuvastaa osaltaan digitaaliteknologian kehitysaskeleiden nopeutta. Toisaalta vaikka koneiden taidot tällaisissa tehtävissä ovatkin ottaneet nopeita harppauksia viime vuosina, tulevat ihmiset todennäköisesti vielä pitkään suoriutumaan koneita paremmin ammateissa, joissa yhdistyvät esimerkiksi sellaiset inhimilliset taidot kuten hienomotoriikka, eri aistien käyttö ja kyky reagoida työtehtävissä ja -ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Esimerkkejä tällaisista ammateista ovat muun muassa puusepät, hammashoitajat ja puutarhurit. 6 Kun koneet ja robotit suoriutuvat mekaanisten rutiinitöiden lisäksi myös yhä monimutkaisempia inhimillisiä taitoja vaativista tehtävistä, tulevaisuuden työmarkkinoiden näkökulmasta keskeinen kysymys kuuluu: Millaisia taitoja vaativissa työtehtävissä ihmisillä 4 Koneoppiminen on yhteydessä suurten tietomassojen ( big data ) jatkuvaan lisääntymiseen, jota tapahtuu muun muassa aiemmin ei-digitaalisessa muodossa ollutta tietoa digitoitaessa ja erilaisten digitaalisten järjestelmien tallentaessa automaattisesti erilaista tietoa. Koneet kykenevät hyödyntämään näitä alati kasvavia tietomassoja oppimisessaan. 5 Ks. esim. Obermeyer & Emanuel (2016). 6 Brynjolfsson & McAfee (2014) 3

4 säilyy pisimpään suhteellinen etu koneisiin ja robotteihin nähden, eli mitkä taidot ovat erityisen haastavia koneiden opittavaksi ja suoritettavaksi? Eräs potentiaalinen vastaus ovat sellaiset työtehtävät, joissa korostuvat erilaiset monimutkaiset kognitiiviset kyvyt, kuten mielikuvitus, luovuus, innovatiivisuus ja uusien ideoiden kehittely 7. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi erilaiset suunnitteluun ja muotoiluun keskittyvät työt sekä erilaiset taide- ja kulttuurialan ammatit 8. Viimeaikaiset esimerkit kuitenkin osoittavat, että digitaaliteknologia ja tekoäly tekevät enenevissä määrin tuloaan myös tämänkaltaisille luoville aloille. Tästä esimerkkejä ovat Googlen Magenta-projekti ja CuratedAI-verkkolehti, joista ensimmäisenä mainittu pyrkii hyödyntämään koneoppimista taiteen ja musiikin luomisessa, ja jälkimmäinen julkaisee tekoälyn tuottamaa runoutta ja proosaa 9. Eräs työtehtävien automatisaation aikakaudella mahdollisesti korostuva taito on henkilön sosiaaliset kyvyt. Sosiaaliset kyvyt ovat yhdistelmä erilaisia ihmiselle luontaisia, mutta koneiden vaikeasti opittavissa olevia monimutkaisia taitoja, kuten kyky ymmärtää sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä asiayhteyksiä, tehdä tulkintoja toisten ihmisten kehonkielestä ja äänensävystä sekä reagoida niihin tilanteeseen sopivasti. Toisaalta sosiaaliset kyvyt voivat korostua tulevaisuudessa myös siitä syystä, että ihmiset voivat haluta toimia ja asioida tietyissä tilanteissa mieluummin ihmisten kuin koneiden kanssa. Viimeaikaiset kansainväliset tutkimustulokset osoittavatkin, että sosiaalisten kykyjen merkitys työmarkkinoilla on ollut viime vuosina kasvussa. Esimerkiksi yhdysvaltalaisten tutkimustulosten perusteella työllisyysosuus ja palkkataso ovat olleet korkeita sosiaalisia taitoja vaativissa ammateissa kasvussa viime vuosikymmeninä 10. Tulokset osoittavat myös, että sosiaalisesti kyvykkäämmät työntekijät ansaitsevat muita enemmän, ja että tämä sosiaalisesti kyvykkäiden työntekijöiden palkkapreemio on ollut viime aikoina kasvussa Kuten Brynjolfsson ja McAfee (2014) korostavat, uusien ideoiden kehittely on tärkeää lukuisissa ammateissa niin tutkijoiden kuin insinöörien työssä, mutta myös esimerkiksi journalistien ja kokkien työssä. 8 Esim. Hughes (2017) 9 Todisteena tekoälyn menestyksestä taiteenteossa voidaan pitää tutkimustuloksia, joiden mukaan ihmisarvioijien voi olla vaikeaa erottaa toisistaan tekoälyn ja ihmistaiteilijoiden tuottamia teoksia (Elgammal ym. 2017). Toisaalta koneoppimisen tuottama taide (kuten runous ja kuvataide) perustuu olennaisesti koneelle annettuihin esimerkkiaineistoihin, joita koneet käyttävät oppimisessaan ja taiteen tuottamisessa. Sen sijaan kuten Brynjolfsson ja McAfee (2014) korostavat, koneet eivät kykene ihmisten tavoin keksimään uusia ideoita taiteen aiheiksi. 10 Deming (2017) 11 Yhdenmukaisesti Edinin ym. (2017) tuore Ruotsin työmarkkinoita tarkasteleva tutkimus osoittaa, että eikognitiivisten kykyjen palkkapreemio on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmeninä. 4

5 Yksityiskohtaisemmat tarkastelut osoittavat, että työllisyysosuus on kasvanut erityisesti niissä ammateissa, joissa tarvitaan sekä korkeita sosiaalisia että matemaattisia taitoja. Myös palkkapreemion kasvu näyttää olleen kaikkein suurinta niillä työntekijöillä, jotka ovat sekä sosiaalisesti että matemaattisesti kyvykkäitä 12. Samankaltaisia muutoksia on havaittavissa myös Suomen ammattirakenteessa. Kuvio 1 havainnollistaa erilaisia taitoja vaativien ammattien työllisyysosuuksien muutosta Suomessa vuosien 1990 ja 2014 välillä. Kuviosta nähdään, että sosiaalisia taitoja vaativien ammattien osuus on ollut kasvussa, ja erityisen paljon osuus on kasvanut ammateissa, joissa vaaditaan korkeiden sosiaalisten taitojen lisäksi myös korkeita matemaattisia taitoja. KUVIO 1 Erilaisia taitoja vaativien ammattien työpaikkojen osuuksien muutos % 7% 2% -3% -8% -13% -18% Matalat sosiaaliset taidot Korkeat sosiaaliset taidot, matalat matemaattiset taidot Korkeat sosiaaliset ja matemaattiset taidot 12 Weinberger (2014) 5

6 Matemaattisten taitojen tarve Kuvio 2 havainnollistaa eri ammattien taitovaatimuksia sekä niiden työvoimaosuuksien muutoksia Suomessa vuosien 1990 ja 2014 välillä 13. Kuviosta havaitaan, että työvoimaosuus on kasvanut niissä ammateissa, joissa tarvitaan sekä korkeita matemaattisia että sosiaalisia taitoja. Toisaalta työvoimaosuus on ollut laskussa vähäisiä matemaattisia ja sosiaalisia taitoja vaativissa ammateissa. 14 KUVIO 2 Ammattien taitovaatimukset ja työvoimaosuuksien muutokset Tuotantotoim. ja yhteiskunnan peruspalv. johtajat Opetusalan erityisas. Terveydenhuol. erityisas. Sosiaali-,kulttuuri- ja lakialan erityisas. Sos.-, kult.- ja lakial. asiant. Liike-el. ja hallinnon erityisas. Luonnont. ja tekn. erityisas. Terveydenhuollon työntekijät Rakennustyöntekijät Liike-elämän asiant. Luonnontiet. ja tekn. asiant. Informaatio- ja tietoliikennetekn. asiant. Tieto- ja viestintätekn. erityias. Maanviljelijät Konepaja- ja valimotyöntekijät Toimistötyöntekijät Kuljetustyöntekijät Prosessityöntekijät Sosiaalisten taitojen tarve Ainakin 0.5% lasku Ainakin 0.5% kasvu 13 Kuviota voidaan tulkita seuraavasti: mitä kauempana ammatin pistehavainto on kuvion keskipisteestä, sitä kauempana ammatti on sosiaalisten ja matemaattisten taitovaatimusten keskiarvoista. Ammatit joissa tarvitaan keskimääräistä enemmän (vähemmän) sosiaalisia taitoja ovat kuviossa pystyakselin oikealla (vasemmalla) puolella. Ammatit joissa tarvitaan keskimääräistä enemmän (vähemmän) matemaattisia taitoja ovat kuviossa vaaka-akselin yläpuolella (alapuolella). Kuvion vaaka- ja pystyakseleiden arvoilla ei ole suoraa tulkintaa. 14 Molemmat kuviot perustuvat kirjoittajien omiin laskelmiin, joiden tausta-aineistoina on käytetty OECD:n PIAAC-aineistoa ja Tilastokeskuksen suomalaisia työntekijöitä koskevia yksilöaineistoja. 6

7 Tekstissä esiintyvät lähteet Asplund, R., Barth, E., Lundborg, P. ja Nilsen, K.M. (2011). Polarization of the Nordic Labour Markets. Finnish Economic Papers 24: Autor, D.H. (2010). The Polarization of Job Opportunities in the U.S. Labor Market: Implications for Employees and Earnings. The Hamilton Project. Autor, D.H. ja Dorn, D. (2013). The Growth of Low-Skill Service Jobs and the Polarization of the US Labor Market. American Economic Review 103: Autor, D.H., Levy, F. ja Murnane, R.J. (2003). The Skill Content of Recent Technological Change: An Empirical Exploration. Quarterly Journal of Economics 118: Brynjolfsson, E. ja McAfee A. (2014). The Second Machine Age: Work, Progress, and Prosperity in a Time of Brilliant Technologies. W. W. Norton: New York, NY, US. Böckerman, P., Laaksonen, S. ja Vainiomäki, J. (2016). Are Jobs More Polarized in ICT Firms?. IZA Discussion Paper No Caselli, F. ja Manning, A. (2017). Robot Arithmetic: Can New Technology Harm All Workers or the Average Worker?. CEP Discussion Paper No Deming, D.J. (2017). The Growing Importance of Social Skills in the Labor Market. Quarterly Journal of Economics (painossa). Edin, P.-A., Fredriksson, P., Nybom, M. ja Ockert, B. (2017). The Rising Return to Non- Cognitive Skill. IZA Discussion Paper No Elgammal, A., Liu, B., Elhoseiny, M. ja Mazzone, M. (2017). CAN: Creative Adversarial Networks, Generating "Art" by Learning About Styles and Deviating from Style Norms. 8 th International Conference on Computational Creativity (ICCC), Atlanta, GA, US. Goos, M., Manning, A. ja Salomons, A. (2009). Job Polarization in Europe. American Economic Review 99: Goos, M., Manning, A. ja Salomons, A. (2014). Explaining Job Polarization: Routine-Biased Technological Change and Offshoring. American Economic Review 104: Hughes, J.J. (2017). What Is the Job Creation Potential of New Technologies?. Teoksessa: LaGrandeur, K. ja Hughes, J.J. (ed.) Surviving the Machine Age: Intelligent Technology and the Transformation of Human Work, Maczulskij, T. ja Kauhanen, M. (2017). Where do workers from declining routine jobs go and does migration matter?. Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 314. Obermeyer, Z. ja Emanuel, E.J. (2016). Predicting the Future Big Data, Machine Learning, and Clinical Medicine. New England Journal of Medicine 375: Weinberger, C.J. (2014). The Increasing Complementarity between Cognitive and Social Skills. Review of Economics and Statistics 96:

Sosiaaliset taidot ovat entistä tärkeämpiä työelämässä

Sosiaaliset taidot ovat entistä tärkeämpiä työelämässä artikkeli juho jokinen Tutkijatohtori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu juho.p.jokinen@jyu.fi antti sieppi Projektitutkija Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu antti.sieppi@jyu.fi Sosiaaliset

Lisätiedot

Naisten ja miesten muuttuva asema työmarkkinoilla

Naisten ja miesten muuttuva asema työmarkkinoilla Naisten ja miesten muuttuva asema työmarkkinoilla Antti Kauhanen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Reija Lilja, Palkansaajien tutkimuslaitos Tehtävärakenteiden muutoksen taustat sukupuolinäkökulmasta Viime

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Maczulskij, Terhi; Maliranta, Mika; Kerr, Sari Pekkala

Lisätiedot

RRYSTÄ RAKENTAMASSA TEM:n aluetutkimusseminaari Merja Kauhanen

RRYSTÄ RAKENTAMASSA TEM:n aluetutkimusseminaari Merja Kauhanen Tasa-arvoinen yhteiskunta & alueellinen eriytyminen YHTEISTÄ YMMÄRRYST RRYSTÄ RAKENTAMASSA TEM:n aluetutkimusseminaari 12.12.2017 Merja Kauhanen 1 Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka Työ, tasa-arvo

Lisätiedot

Keskiasteen ammatillisen

Keskiasteen ammatillisen artikkeli terhi maczulskij Vanhempi tutkija palkansaajien tutkimuslaitos terhi.maczulskij@labour.fi hannu karhunejn Vanhempi tutkija Palkansaajien tutkimuslaitos hannu.karhunen@labour.fi Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki

Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä 26.9.2017 Martti Hetemäki Sisällys Tuloerojen kehitys Suomessa (dia 3) Verojen ja etuuksien tuloeroja tasaava vaikutus eri maissa (dia 4) Työssäkäyvien pienituloisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03

Lisätiedot

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu 28.3.2017 Elina Laavi yhteiskuntasuhteiden päällikkö Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @elinalaavi 1970-luku Viisi prosenttia

Lisätiedot

RIITTÄÄKÖ DIGITAALISESSA TALOUDESSA TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA?

RIITTÄÄKÖ DIGITAALISESSA TALOUDESSA TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA? RIITTÄÄKÖ DIGITAALISESSA TALOUDESSA TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA? Ville-Veikko Pulkka ville-veikko.pulkka@helsinki.fi 09/05/2017 1 ALUSTUKSEN SISÄLTÖ 1) vaihtoehtoiset tulevaisuusskenaariot 2) maltillinen skenaario

Lisätiedot

Polarisaatio Suomen työmarkkinoilla

Polarisaatio Suomen työmarkkinoilla Liite 1 Polarisaatio Suomen työmarkkinoilla Alustus Talousneuvostossa 20.11.2013 2013 Jari Vainiomäki Tampereen yliopisto Sisältö työmarkkinoiden polarisoitumiskehitys mitkä tekijät voivat aiheuttaa polarisoitumista

Lisätiedot

Adjunct professor, University of Jyväskylä School of Business and Economics (12/2017 -)

Adjunct professor, University of Jyväskylä School of Business and Economics (12/2017 -) Terhi Maczulskij Labour Institute for Economic Research, Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki, Finland Email: terhi.maczulskij@labour.fi or teanmacz@gmail.com, Cell: +358 50 3230180 or +35840 9402832

Lisätiedot

Työmarkkinoiden polarisaatio ja työvoiman liikkuvuus mihin rutiininomaista työtä tekevät työntekijät päätyvät? Terhi Maczulskij ja Merja Kauhanen

Työmarkkinoiden polarisaatio ja työvoiman liikkuvuus mihin rutiininomaista työtä tekevät työntekijät päätyvät? Terhi Maczulskij ja Merja Kauhanen Kansantaloudellinen aikakauskirja 112. vsk. 3/2016 Työmarkkinoiden polarisaatio ja työvoiman liikkuvuus mihin rutiininomaista työtä tekevät työntekijät päätyvät? Terhi Maczulskij ja Merja Kauhanen Tässä

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot. Työmarkkinoiden polarisaatio Suomessa

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot. Työmarkkinoiden polarisaatio Suomessa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot 33 Työmarkkinoiden polarisaatio Suomessa Matti Mitrunen Muistiot 33 toukokuu 2013 VATT MUISTIOT 33 Työmarkkinoiden polarisaatio Suomessa Matti Mitrunen Valtion

Lisätiedot

Tekoäly talouskasvun ajurina

Tekoäly talouskasvun ajurina Tekoäly talouskasvun ajurina Ari Hyytinen Professori Hanken ja Helsinki GSE OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 23.1.2019 Mitä yhteistä? Koneoppiminen Hybridimaissi Tämä esitys Osa #1: Talouskasvun lähteet

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA

SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA Tule oppimaan parhaat käytännöt teknologisen murroksen johtamiseen sekä digitalisaation ja uusimman teknologian hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa!

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus vuonna Opetushallitus Petri Haltia

Ammatillinen aikuiskoulutus vuonna Opetushallitus Petri Haltia Ammatillinen aikuiskoulutus vuonna 2030 Opetushallitus 10.2.2015 Petri Haltia If I knew where jazz was going, I d be there already Humphrey Lyttelton Työn sisällön symbolianalyyttinen luonne ei ole suoraan

Lisätiedot

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Minkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.

Minkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3. Minkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.2018, Helsinki Esityksen sisältö Miksi johtamisen laatu on tärkeää kansantaloudelle?

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot

Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot Hyvät perustaidot kunniaan Helsinki 17.11.2015 Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot PIAAC-tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto antero.malin@jyu.fi Kansainvälinen

Lisätiedot

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013 Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse

Lisätiedot

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 30.11.2018 Heikki Ailisto 29.11.2018 VTT beyond the obvious 1 Neljä huomiota tekoälystä 1. Tekoäly ei ole yksi teknologia Suositut ns. syvät neuroverkot ovat hyviä luokittelemaan

Lisätiedot

Robotit kuntien päätöksenteon tukena

Robotit kuntien päätöksenteon tukena Robotit kuntien päätöksenteon tukena Kuntamarkkinat 11.9.2019 Alkuun vähän taustaa... Miksi emme enää ole köyhiä? Digitalisaatio Laajaalainen taloudellinen ja yhteiskunnallinen muutosprosessi, jonka

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen haasteet

Korkeakoulutuksen haasteet Korkeakoulutuksen haasteet Prof. (ma.) Maria Kääriäinen Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö Työn murros Työ verkostoitunutta, kompleksista, dynaamista ja vaikeasti ennustettavaa Työn

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Asia: VNS 5/2018 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa Ratkaisuja työn murroksessa

Asia: VNS 5/2018 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa Ratkaisuja työn murroksessa Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle Asia: VNS 5/2018 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa Ratkaisuja työn murroksessa Valiokunta on pyytänyt lausuntoa em. asiasta erityisesti Työvoiman ammatillisen

Lisätiedot

Tekoäly ja sen soveltaminen yrityksissä. Mika Rantonen

Tekoäly ja sen soveltaminen yrityksissä. Mika Rantonen Tekoäly ja sen soveltaminen yrityksissä Mika Rantonen Tekoäly- paljon puhetta, mistä kyse? Lyhyesti sanottuna: tekoäly on sellaista koneen tekemää toimintaa, joka ihmisen tekemänä olisi älykästä Otetaan

Lisätiedot

Julkisuudessa on viime aikoina

Julkisuudessa on viime aikoina artikkeli petri böckerman Erikoistutkija palkansaajien tutkimuslaitos petri.bockerman@labour.fi jari vainiomäki Professori tampereen yliopisto johtamiskorkeakoulu jari.vainiomaki@uta.fi Kutistuuko keskiluokka

Lisätiedot

Reija Lilja - Atro Mäkilä (toim.) KOULUTUKSEN TALOUS NYKY-SUOMESSA. Julkaistui opetusministeriön rahoituksella,

Reija Lilja - Atro Mäkilä (toim.) KOULUTUKSEN TALOUS NYKY-SUOMESSA. Julkaistui opetusministeriön rahoituksella, 2008 AGI-Information Management Consultants May be used for personal purporses only or by libraries associated to dandelon.com network. ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS The Research Institute of the

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaamistarpeet työelämässä? Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Soveltavan liikunnan päivät , Helsinki

Tulevaisuuden osaamistarpeet työelämässä? Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Soveltavan liikunnan päivät , Helsinki Tulevaisuuden osaamistarpeet työelämässä? Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Soveltavan liikunnan päivät 21.8.2018, Helsinki 106 vuotta suomalaisen työn puolesta Kotimaisen Työn Liitto perustettiin 1912.

Lisätiedot

Digitalisaatio ja työn murros VM:n näkökulmasta valtiosihteeri Martti Hetemäki Keväthumaus

Digitalisaatio ja työn murros VM:n näkökulmasta valtiosihteeri Martti Hetemäki Keväthumaus Digitalisaatio ja työn murros VM:n näkökulmasta 28.3.2017 valtiosihteeri Martti Hetemäki Keväthumaus Digitalisaatio on muuttanut ja muuttaa: 1. Globaalia työnjakoa 2. Hyödyke- ja työmarkkinoita 3. Yrityksen

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Ennakoi, kehitä, jalosta kehittämis- ja hanketoiminnan johtaminen ammatillisessa koulutuksessa

Ennakoi, kehitä, jalosta kehittämis- ja hanketoiminnan johtaminen ammatillisessa koulutuksessa Ennakoi, kehitä, jalosta kehittämis- ja hanketoiminnan johtaminen ammatillisessa koulutuksessa Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) MYÖTÄTUULESSA toimintaa ja tuloksia ammatilliseen

Lisätiedot

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa

Lisätiedot

Miten varmistaa osaaminen työelämän muutoksessa?

Miten varmistaa osaaminen työelämän muutoksessa? Arja Haapakorpi, dos., VTT, yliopistotutkija Miten varmistaa osaaminen työelämän muutoksessa? Osaaminen ja johtajuus muuttuvassa työelämässä Seminaari ILO:n 100-vuotisen taipaleen kunniaksi 9.5.2019, Tampereen

Lisätiedot

Teleyritysten rooli älykkään infran mahdollistajana

Teleyritysten rooli älykkään infran mahdollistajana Teleyritysten rooli älykkään infran mahdollistajana Verkostomessut, Tampere 23.1.2019 Elina Ussa, FiCom ry FiCom ry FiCom on ICT-alan suomalainen edunvalvoja, jonka tavoitteena on edistää jäsentensä liiketoimintamahdollisuuksia

Lisätiedot

Digitalisaatio Murroksen koko kuva

Digitalisaatio Murroksen koko kuva Digitalisaatio Murroksen koko kuva FiCom Forum 2019 Aleksi Neuvonen @leksis aleksi.neuvonen@demoshelsinki.fi London, March 29th 2017 Heinäkuu 2017 Toukokuu 2017 ICT Tuottavuusloikat Automatisaatio E-demokratia

Lisätiedot

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa

Lisätiedot

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta 11/2018 Kaisa Oksanen VNK Tunnistaa ja nostaa esiin tulevan päätöksenteon kannalta tärkeitä ja huomiota vaativia asioita Rakentaa pitkän aikavälin

Lisätiedot

Kohtaanto-ongelma ja tulevaisuuden kipupisteet

Kohtaanto-ongelma ja tulevaisuuden kipupisteet Kohtaanto-ongelma ja tulevaisuuden kipupisteet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Kohtaanto työmarkkinoilla -tapahtuma 17.10.2018 Erikoistutkija Terhi Maczulskij, Palkansaajien tutkimuslaitos 17.10.2018

Lisätiedot

Lahja Suomelle. Digi tuli, ura suli. Vai suliko? Eduskunta perusti Sitran lahjaksi 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle.

Lahja Suomelle. Digi tuli, ura suli. Vai suliko? Eduskunta perusti Sitran lahjaksi 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Digi tuli, ura suli. Vai suliko? Perttu Jämsén Uusi työelämä ja kestävä talous Sitra Lahja Suomelle Eduskunta perusti Sitran lahjaksi 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Tehtäväksi julkiselle tulevaisuustalolle

Lisätiedot

Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu. Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä kkv.fi. kkv.fi

Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu. Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä kkv.fi. kkv.fi Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä 23.10.2014 Esityksen sisältö 1. Sääntelyn perusteet ja sääntelyteoria Ja muutama havainnollistava esimerkki 2. Liikasääntelyn

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Polarisaatio Suomen työmarkkinoilla 3 ANALYYSI Polarisaatio Suomen työmarkkinoilla 5.12.2016 10:00 ANALYYSI TALOUDEN NÄKYMÄT MERI OBSTBAUM, JUUSO

Lisätiedot

25.4. Työ Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 3/9: Miten teemme työtä vuonna 2040?

25.4. Työ Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 3/9: Miten teemme työtä vuonna 2040? 25.4. Työ 2040 - Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 3/9: Miten teemme työtä vuonna 2040? Jyri Juusti, kehityspäällikkö, Varma Johannes Nuutinen, vastaava konsultti, Demos Effect MIHIN TYÖ ON MUUTTUMASSA?

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2014

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2014 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Työttömien määrä lisääntyi Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2014

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2014 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2014 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 22.7.2014 klo 9.00 Työttömyys noussut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja

Lisätiedot

KT:n työmarkkinaseminaarin tietoiskut

KT:n työmarkkinaseminaarin tietoiskut KT:n työmarkkinaseminaarin 12.9.2018 tietoiskut KT tukee työnantajia sote- ja maakuntauudistuksessa, neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas, KT Työn murros, johtava työelämän kehittämisen asiantuntija,

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2014

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2014 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 26.8.2014 klo 9.00 Työttömien määrä lisääntyi heinäkuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Tekoäly ja ihmisyyden tulevaisuus Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi XVI Maija-Riitta Ollila

Tekoäly ja ihmisyyden tulevaisuus Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi XVI Maija-Riitta Ollila Tekoäly ja ihmisyyden tulevaisuus Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi XVI 8.11.2018 Uuden etiikan edelläkävijyys Tekoäly heijastaa ihmisen toimintaa Millaista muutosta haluamme vahvistaa? Esimerkkejä tekoälyn

Lisätiedot

Kaikkien osaaminen käyttöön

Kaikkien osaaminen käyttöön Kaikkien osaaminen käyttöön miksi aihe on Sitralle ja Suomelle keskeinen ja miten Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailu vie asiaa eteenpäin? Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 13.12.2016 Kaikkien osaaminen

Lisätiedot

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE

Lisätiedot

Kehitystrendejä kaupan työmarkkinoilla. Jaana Kurjenoja

Kehitystrendejä kaupan työmarkkinoilla. Jaana Kurjenoja Kehitystrendejä kaupan työmarkkinoilla Kaupan työmarkkinoiden kehitys 2000-luvulla Työllisyyskehitys on kääntynyt laskuun vähittäiskaupassa Työllisten ja palkansaajien määrä vähittäiskaupassa Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen

Lisätiedot

Alma Talent 2018 Helsinki

Alma Talent 2018 Helsinki Alma Talent 2018 Helsinki Tilaa Digiajan asiakaskokemus Oppia kansainvälisiltä huipuilta Alma Talent Shopista: shop.almatalent.fi Copyright 2018 Alma Talent Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-3341-2 ISBN:

Lisätiedot

Alma Talent 2018 Helsinki

Alma Talent 2018 Helsinki Alma Talent 2018 Helsinki Tilaa Digiajan asiakaskokemus Oppia kansainvälisiltä huipuilta Alma Talent Shopista: shop.almatalent.fi Copyright 2018 Alma Talent Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-3341-2 ISBN:

Lisätiedot

VNS 5/2018 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa Ratkaisuja työn murroksessa

VNS 5/2018 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa Ratkaisuja työn murroksessa VNS 5/2018 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa Ratkaisuja työn murroksessa Antti Kauhanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Työelämä muuttuu, mutta ei ehkä niin nopeasti kuin raportissa annetaan

Lisätiedot

Digitalisaatio tuottavuuskasvun mahdollistajana ja taloudellisen kasvun lähteenä. Matti Pohjola

Digitalisaatio tuottavuuskasvun mahdollistajana ja taloudellisen kasvun lähteenä. Matti Pohjola Digitalisaatio tuottavuuskasvun mahdollistajana ja taloudellisen kasvun lähteenä Matti Pohjola Suomen talouskasvu on pysähtynyt Volyymi-indeksi, 1975 = 1 2 siksi että työn tuottavuus supistuu Indeksejä,

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN POLARISAATION YHTEYS SUOMALAISEEN PALKKAJAKAUMAAN VUOSINA

TYÖMARKKINOIDEN POLARISAATION YHTEYS SUOMALAISEEN PALKKAJAKAUMAAN VUOSINA TYÖMARKKINOIDEN POLARISAATION YHTEYS SUOMALAISEEN PALKKAJAKAUMAAN VUOSINA 1990 2010 Jyväskylän yliopisto Kauppakorkeakoulu Pro gradu -tutkielma 2018 Tekijä: Kalle Tornberg Oppiaine: Taloustiede Ohjaaja:

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta

Lisätiedot

Muistio 1 (14) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Meri Obstbaum ja Juuso Vanhala Julkinen

Muistio 1 (14) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Meri Obstbaum ja Juuso Vanhala Julkinen Muistio 1 (14) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Meri Obstbaum ja Juuso Vanhala 5.12.2016 Julkinen Polarisaatio Suomen työmarkkinoilla Tiivistelmä/Abstract Suomen työmarkkinoiden rakennemuutosta on viime

Lisätiedot

Kolme syytä, miksi minusta on tullut perustulon kannattaja. Antti Alaja Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö SDP:n periaateohjelmatyöryhmä 6.6.

Kolme syytä, miksi minusta on tullut perustulon kannattaja. Antti Alaja Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö SDP:n periaateohjelmatyöryhmä 6.6. Kolme syytä, miksi minusta on tullut perustulon kannattaja Antti Alaja Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö SDP:n periaateohjelmatyöryhmä 6.6.2015 3 teesiä 1) Vaikuttaa siltä, että älykkäät mullistavat teknologiat

Lisätiedot

työmarkkinoiden Muuttuvien haasteita Työmarkkinoiden muutostahti on kiihtynyt viime vuosina.

työmarkkinoiden Muuttuvien haasteita Työmarkkinoiden muutostahti on kiihtynyt viime vuosina. Muuttuvien työmarkkinoiden haasteita Globalisaatio, tekninen kehitys ja väestön ikääntyminen aiheuttavat muutoksia kansantalouden ja eri toimialojen työllisyydessä, työntekijöiden osaamisvaatimuksissa

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2014

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät

Lisätiedot

Viime vuosien tutkituimpia

Viime vuosien tutkituimpia Haastaako työmarkkinoiden polarisaatio eläkepolitiikan? Aiemmista tutkimuksista tuttu ilmiö, että työntekijöiden keski-ikä on noussut vähentyneissä rutiiniluontoisissa manuaalisissa töissä, näyttää toteutuneen

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Suomi osaamisyhteiskuntana Investointeja ihmisiin Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta vanha ylioppilastalo, Helsinki

Suomi osaamisyhteiskuntana Investointeja ihmisiin Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta vanha ylioppilastalo, Helsinki Suomi osaamisyhteiskuntana Investointeja ihmisiin Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta vanha ylioppilastalo, Helsinki 6.2.2017 Neuvotteleva virkamies Ilkka Turunen Suurin vahvuutemme: inhimilliset voimavarat

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki Department of Economics Aalto University School of Economics P.O. Box 21240, 00076 Aalto Helsinki, Finland Tel: +358(0)40 304 5515 m.sarvimaki@lse.ac.uk http://hse-econ./sarvimaki/ Matti Sarvimäki July

Lisätiedot

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 TYÖ 2.0 Kohti valtion uutta työnteon mallia Valtorin

Lisätiedot

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka The Association of Finnish elearning Works as an unbiased, non-profit advocate for elearning

Lisätiedot

Tulevaisuuden työmarkkinat

Tulevaisuuden työmarkkinat ETLA ETLA Raportit Reports 6.8.2014 No 30 Tulevaisuuden työmarkkinat Antti Kauhanen * * ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, antti.kauhanen@etla.fi Suositeltava lähdeviittaus: Kauhanen, Antti (6.8.2014).

Lisätiedot

Työelämän myytit ja todellisuus - miten työelämä on muuttunut, miltä näyttää työelämän tulevaisuus?

Työelämän myytit ja todellisuus - miten työelämä on muuttunut, miltä näyttää työelämän tulevaisuus? Työelämän myytit ja todellisuus - miten työelämä on muuttunut, miltä näyttää työelämän tulevaisuus? Armi Mustosmäki YTT, KTM, yliopistonopettaja Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

ALVO-projektin tulokset ja jatko

ALVO-projektin tulokset ja jatko 3D-Tulostuksen mahdollisuudet Pohjois-Savossa 18.4.2016 ALVO-projektin tulokset ja jatko ALVO hankkeen tuloksia 3D-tulostuslaboratorio Savonialla Suunnitelma tki- ja oppimisympäristöstä Tiedon levittäminen

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Jatkuvan oppimisen Suomi

Jatkuvan oppimisen Suomi Jatkuvan oppimisen Suomi Osaamisen tulevaisuuspaneeli Matti Kajaste, OKM Osaamisen tulevaisuuspaneeli Nimitetty syyskuussa 2017 Toimii vaalikauden loppuun Mukana: Puheenjohtaja: Anne Brunila, Hanken Jäsenet:

Lisätiedot

Tulevaisuusvaliokunnalle. Lausunto työmarkkinoiden polarisoitumisesta

Tulevaisuusvaliokunnalle. Lausunto työmarkkinoiden polarisoitumisesta Tulevaisuusvaliokunnalle Lausunto työmarkkinoiden polarisoitumisesta Kiitän valiokuntaa lausuntopyynnöstä. Olemme hiljattain yhdessä Petri Böckermanin kanssa julkaisseet työmarkkinoiden polarisoitumista

Lisätiedot

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Rita Asplund ä Antti Kauhanen ä Mika Maliranta Julkaisija: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Kustantaja: Taloustieto Oy Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Sarja

Lisätiedot

Tuottavuus elpyy, työllisyysaste nousee maltillisesti. Janne Huovari ja Lauri Vuori

Tuottavuus elpyy, työllisyysaste nousee maltillisesti. Janne Huovari ja Lauri Vuori Kansantaloudellinen aikakauskirja 115. vsk. 3/2019 Tuottavuus elpyy, työllisyysaste nousee maltillisesti Seuraavina vuosikymmeninä työn tuottavuuden kasvu on Suomessa hieman nopeampaa kuin kansainvälisen

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta 3.10.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra

Lisätiedot

Mikko Kesä, TYÖN MUODOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ

Mikko Kesä, TYÖN MUODOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ Mikko Kesä, 20.09.2017 TYÖN MUODOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ ESITYKSEN RAKENNE Työn muutoksen narratiivi 2017. Muuttuvan työelämän osa-alueita: Osaaminen Työpaikat ja työnsaanti Suhde työhön Globaali kilpailu

Lisätiedot

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

Innovaatioiden kolmas aalto

Innovaatioiden kolmas aalto Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto

Lisätiedot

TYÖTÄ RIITTÄÄ, TYÖPAIKKOJA EI?

TYÖTÄ RIITTÄÄ, TYÖPAIKKOJA EI? TYÖTÄ RIITTÄÄ, TYÖPAIKKOJA EI? Akavan seminaari työelämän muutoksesta 29.2.2016 Johannes Koponen @johanneskoponen Demos Helsinki Demos Helsinki Riippumaton yhdistysmuotoinen ajatushautomo. Parikymmentä

Lisätiedot

ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen Helsinki. Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto

ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen Helsinki. Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen 2.11.2016 Helsinki Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto 1 TAITO-hankeverkosto, marraskuu 2016 Puhti Työelämän ICT-taidot Noheva

Lisätiedot

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Huomioita korkeakoulutuksesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta

Huomioita korkeakoulutuksesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta Taloustieteellisen yhdistyksen lukukausimaksuseminaari, 15.5.2017 Huomioita korkeakoulutuksesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta Hannu Karhunen hannu.a.karhunen@jyu.fi Huomio 1: Korkeakoulutuksen tuotto

Lisätiedot