Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) Metsäalan strategisen ohjelman tilanneraportti 1/2013. MSO:n toiminta 2012

Transkriptio

1 Sixten Sunabacka TEM/MSO Metsäalan strategisen ohjelman tilanneraportti 1/2013 MSO:n toiminta 2012 MSO:n toiminta keskittyi vuonna 2012 erityisesti puurakentamisen läpimurron tekemiseen sekä ohjelman päätavoitteisiin liittyvien vaikuttavimpien toimenpiteiden määrittelyyn ja toimenpiteiden toteuttamisen perustan luomiseen. Puurakentamisen osalta tilanne näyttää erinomaiselta. Uusia kohteita löytyi kiitettävästi ja koko rakennusalan kiinnostus puukerrostalorakentamista kohtaan, rakennuttajat ja rakennusliikkeet mukaan lukien lisääntyi merkittävästi. Suomessa on suunnitteilla yli 7000 puukerrostaloasuntoa. Määrä vastaa noin puolet yhden vuoden kerrostaloasuntojen rakentamismäärästä. Suunniteltavista puukerrostaloista noin puolet on arkkitehtisuunnitteluvaiheessa. MSO:n työhön osallistui vuoden aikana noin 100 asiantuntijaa. Syksyllä julkaistiin tukiryhmien työn perusteella ohjelman väliraportti ja toimenpideohjelma. Toimenpideohjelma on toteutusvaiheessa suunnitelman mukaisesti. MSO:n tilanne Väliraportin mukaisesti ohjelman uudet painopisteet ovat saha- ja puutuoteteollisuuden kilpailukyvyn, kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen sekä uuden puubiomassatuotteisiin perustuvan yritystoiminnan luominen. Lisäksi panostetaan entistä enemmän EU- ja kansainväliseen vaikuttamiseen. Tiivis yhteistyö sidosryhmien kanssa ja poikkisektorialinen toiminta on MSO:n onnistumisen kannalta erittäin keskeistä. Loppuvuoden aikana käytiin keskusteluja MSO:n toiminnasta kaikkien keskeisten sidosryhmien kanssa. Sidosryhmien ylin johto on sitä mieltä, että toiminta on onnistunut hyvin ja että uudet määritellyt painopisteet ovat oikein asetetut ja kannatettavat. Suomen metsäalan tulevaisuus on sidosryhmien ylimmän johdon tärkein yhteinen huolenaihe. TEM:in strategisten ohjelmien ulkoinen arviointi suoritettiin marras- joulukuussa Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa ohjelmien strategisesta osuvuudesta, ohjelmankonseptin tarkoituksenmukaisuudesta, tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. Tulokset arvioinnista saadaan tammikuun lopussa. 1. Puurakentamisen painopistealue Kilpailukykyä parantavat toimenpiteet: Neuvottelut uusista kohteista kuntien ja kaupunkien kanssa jatkuvat Keskustelut rakennuttajien kanssa on saatu päätökseen. Keskustelut rakennusliikkeiden kanssa ovat vielä kesken. Keskustelujen päähuomiot ovat; Ilmapiiri on puurakentamiselle myönteinen, tervetullut kilpailu Kaupungit ja kunnat ovat erittäin aktiivisia esittämään puurakentamiskohteita Ympäristöarvot tulevat, mutteivät vielä vaikuta valintoihin. Ympäristöasioista ei haluta maksaa enempää Rakennusliikkeet toivovat tiiviimpää yhteistyötä puualan kanssa Paljon tietämättömyyttä on teollisen puurakentamisen nykyratkaisuista ja mahdollisuuksista Puukerrostalojen kysynnän ja kilpailukyvyn kehittymistä seurataan tiiviisti. (Toimenpideohjelma kohta ja 5.1.3).

2 Keskeisimmät haasteet liittyvät rakennusliikkeiden aktivointiin, rakennus- ja puualan järjestelmäyhteistyöhön sekä puurakentamisen osaamiseen. Suomeen on arvioitu tarvittavan seuraavan viiden vuoden aikana 150 uutta AA-pätevyyden omaavaa puurakentamisen suunnitteluammattilaista lisää. Koulutustarpeeseen vastataan aloittamalla jo alalla toimivien suunnittelijoiden jatkokoulutus Aaltoyliopistossa. Koulutuksen aloittaminen vuoden 2013 alussa mahdollistuu mm. työ- ja elinkeinoministeriön työvoimapoliittisen rahoituksen turvin. Puurakentamisen Roadshow2013 -seminaaritilaisuudet järjestetään 16 paikkakunnalla Kohderyhmänä ovat rakennusalan oppilaitokset ja ammattilaiset. Puuja rakennusalan T&K-yhteistyön kehittämistä jatketaan erilaisissa yhteistyöfoorumeissa ja mm. Espoo/Aalto-yhteistyösopimuksen ja Tampereen Vuoreksen puurakentamishankkeen puitteissa (Toimenpideohjelma kohta 5.1.4). 2. Saha- ja puuteollisuuden painopistealue Kilpailukyvyn parantamisen toimenpiteet: on MMM:n puumarkkinatyöryhmän linjausten mukaisesti kehittänyt hintaindeksin puukaupan hintariskin pienentämiseksi ja puukaupan kehittämiseksi. Vision Hunters on MSO:n toimeksiannosta selvittänyt hintaindeksin kaupallistamis-mahdollisuuksia. Raportti esiselvityksestä on valmistunut. Indeksijärjestelmä on saanut markkinaosapuolilta laajaa kannatusta. Ennen kuin järjestelmän kaupallistamisprosessia voidaan jatkaa, varmistetaan sen juridista puolta jatkoselvityksellä. Selvityksessä haastatellaan finanssivalvonnan, kilpailuviraston, pankkien ja n asiantuntijoita. Selvitys valmistuu tammikuussa (Toimenpideohjelma kohta ja 5.4.2) Saha- ja puutuotteiden markkinaselvitystyö on alkanut. Helsingin yliopiston puumarkkinatieteen opintosuunnan kanssa on sovittu opiskelijayhteistyöstä yritysten kasvun esteiden ja ratkaisumallien selvittämiseksi sekä pilotista Turkin saha- ja puutuotemarkkinoiden avaamiseksi ja yleisen markkinaavausmallin rakentamiseksi. Mallin valmistumisen jälkeen sitä sovelletaan myös muiden tärkeiksi luokiteltujen vientimarkkinoiden avaamiseksi. Suomen saha- ja puuteollisuuden kilpailijamaiden toimintaympäristön benchmark -selvitys on tulossa tarjouspyyntövaiheeseen. Selvitykset valmistuvat keväällä 2013 (Toimenpideohjelma kohta 5.2.4). Puubrändin eli Puun tarinan ideoinnin ja rahoituksen suunnittelupalaveri pidettiin ja Aalto yliopiston opiskelijoiden vetämä työpaja Metsäalan keskeisimmät järjestöt ja säätiöt ovat osoittaneet alustavasti kiinnostuksensa olla hankkeessa mukana. Järjestöt ja säätiöt painottivat suunnittelupalaverissa selkeiden tavoitteiden asettaminen hankkeelle. Asiakas- ja markkinalähtöisyys sekä kansallinen ja kansainvälinen hyödynnettävyys on myös koettu tärkeäksi. Hankkeen suunnitteluvaihetta toteutetaan alkuvuonna 2013 (Toimenpideohjelma kohta 5.1.2, ja 5.2.4). Kasvun ja kansainvälistymisen toimenpiteet: Puuteollisuuden kasvua ja kansainvälistymistä edistetään Tekesin kasvuväylähankkeella. Hankkeeseen on syksyn haussa hyväksytty 7 puualan yritystä. Tavoitteena on saada hankkeeseen ainakin pari korkean tason puuteollisuuden asiantuntijaa yritysten luotseiksi. Kasvuväylätyö alkaa yrityshaastatteluilla ja kasvustrategian luonnilla. Kasvuväylään etsitään uusia alan yrityksiä Tekesin seuraavissa hauissa.(toimenpideohjelma kohta 5.1.1). Nettipohjainen puutuotteiden markkinapaikka on valmistunut Puuinfo Oy:n kehittämänä. Markkinapaikan tarkoituksena on olla yritysten porttina kansainvälisille markkinoille (Toimenpideohjelma kohta 5.1.1).

3 3. Uuden puubiomassaliiketoiminnan painopistealue Yhteisen tulevaisuuskuvan luomisen toimenpiteet: Ryhmä metsäklusterin yrityksiä on käynnistämässä alan yhteisen tulevaisuudenkuvan luomisen ClusterTech -mallilla. Fibic Oy vastaa työn etenemisestä ja Pöyry sen käytännön toteutuksesta. Työ alkoi hankkeessa mukana olevien suuryritysten seminaarilla Työ jatkuu saha- ja puuteollisuuden seminaarilla ja puubiomassaa jalostavien pk-yritysten seminaarilla Hankesopimus ja rahoitusesitys Tekesille valmistuu lähiaikoina. ClusterTechillä on tarkoitus luoda markkinalähtöisesti ja Suomen vahvuuksien perusteella optimoitu rakenne uudistuvalle metsäalalle (metsäbiotaloudelle). Tuloksia on mahdollista hyödyntää mm. Suomen biotalousstrategian ja metsäpoliittisen selonteon valmistelussa sekä selvityksessä mukana olevien yritysten T&K-hankkeissa (Toimenpideohjelma kohta 5.3.1). Uuden yritystoiminnan kasvuun liittyvät toimenpiteet: MetsäVigo -yrityskiihdyttämön käynnistämismahdollisuuksia selvitetään Tekesin, FiBicin ja MSO:n yhteistyönä. Keskeisimmät haasteet ovat sopivien Vigo-vastuuhenkilöiden ja yritysten löytäminen. Aiheeseen liittyvä suunnittelupalaveri pidetään (Toimenpideohjelma kohta 5.3.2). MSO:n toimenpideohjelman mukaisesti Uusiutuva metsäteollisuus osaamisklusteri (OSKEt) etsii uusia tuotteita ja niiden kaupallistajia ja kehittää uutta toimintamallia biotalouden kasvuyrityksille. Noin 100 erilaista pk-yritystä on autettu ja sen lisäksi kontaktoitu kymmeniä yritystä. Osaamisklusteri järjestää myös vuoden toisella puoliskolla valtakunnallisen kiertueen, jossa esitellään metsäbiotalousalan mahdollisuuksia pääkohderyhmänä alan yritykset ja tutkijat (Toimenpideohjelma kohta 5.3.2). 4. EU ja kansainvälinen vaikuttaminen Kansainvälisen toiminnan painopisteitä tulevat olemaan EU vaikuttaminen, yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa (mm. OECD, UNECE, FAO) sekä saha- ja puutuoteteollisuuden kansainvälistymisen ja viennin tukeminen. EU-vaikuttamisen toimenpiteet: EU:n European Innovation Partnership (EIP)toiminta strategisten raaka-aineiden osalta on käynnistymässä. Puu on yhtenä strategisena raaka-aineena mukana EIP:ssä. Suomi ei saanut puuraaka-aineelle omaa edustajaa korkean tason ohjausryhmään, mutta kaikkiin keskeisiin työryhmiin saatiin yritysten ja tutkimuksen edustajia. MSO:n on mukana koordinoimassa puuraaka-ainetta koskevaa suomalaista yhteistyötä. EU-vaikuttamista systematisoidaan luomalla metsäalalle yhteistä teollisuuspolitiikan vaikuttamisverkostoa, määrittelemällä keskeisimmät vaikuttamisen teemat, vastuumatriisit, informaatiokanavat ja luomalla kumppanuuksia samansuuntaisesti ajattelevien muiden maiden kanssa. Vaikuttamismallia rakennetaan yhdessä muiden ministeriöiden ja alan järjestöjen kanssa (Toimenpideohjelma kohta 5.2.1). Kansainvälisen vaikuttamisen ja viennin edistämisen toimenpiteet: Team Finlandin resursseja on tarkoitus hyödyntää metsäalan yritysten viennin ja kansainvälisen vaikuttamisen edistämisessä. MSO valmistelee yhteistyössä Team Finland- yksikön ja UM:n kanssa esityksen alan edistämisestä Team Finlandin sihteeristölle ja ohjausryhmälle. Ensimmäinen suunnittelukokous pidettiin Kokouksessa sovitiin esityksen laatimisesta Team Finlandille, Metsäalan Team Finlandtilaisuuden järjestämisestä ja MSO:n osallistumisesta Team Finlandin strategiatyöhön. (Toimenpideohjelma kohta 5.2.4).

4 5. Kansallisen metsäohjelman (KMO) yhteydessä toteutettavat toimenpiteet Aktiivisen metsien hyödyntämisen toimenpiteet: Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu on avattu. Palvelun eri osat tulevat käyttöön vaiheittain. Marraskuussa on avattu metsänomistajille suunnattu palvelu, josta voi hakea oman tilan tietoja. Toimijapalvelu avautuu vuoden 2013 aikana. Suomen metsäkeskus markkinoi aktiivisesti metsävaratietoja puukaupan ja metsäpalveluiden edistämiseksi. Metsätalous- ja energiatyöryhmä luovutti esityksensä metsätalouden tukijärjestelmien uudistamisesta metsäneuvostolle syyskuussa. Kestävän metsätalouden rahoituslain ensimmäisen vaiheen muutoksia valmistellaan ja toisen vaiheen suunnittelu on meneillään. Metsälain uudistamista miettinyt työryhmä luovutti raporttinsa elokuussa Metsälakiluonnos lähtee laajalle lausuntokierrokselle helmikuun alussa ja lakiesitys annetaan eduskunnalle kevään aikana. Metsänhoitosuositusten uudistaminen on meneillään Tapion vetovastuulla. (Toimenpideohjelma kohta 5.4.1). Metsäelinkeinotoiminnan kehittämisen ja metsänomistusrakenteen parantamisen toimenpiteet: MHY-lain uudistamisen pienryhmä on jatkanut työtään lakiluonnoksen asiasisällön täsmentämiseksi. Työ valmistuu alkuvuodesta, minkä jälkeen varsinainen lakiluonnos valmistellaan virkatyönä. Tapio tuotti v Metsätalouden talousneuvonta -projektissa metsäammattilaisten ja metsänomistajien koulutuspaketin metsätalouden kannattavuudesta ja PTT tuotti Metsäliiketoiminnan kannattavuuslaskurihankkeessa laskurin ensimmäisen vaiheen metsänomistajille. (Toimenpideohjelma kohta 5.4.1) Puukaupan uudistamisen toimenpiteet: MMM teettää selvityksen puumarkkinoista osana mhy-lain uudistamiseen liittyvää selvitystä. an rakennettu puukaupan hintaindeksi tuotettiin vuodelta 2012 ja StoraEnso otti indeksin käyttöön puukauppasopimuksissaan. MSO on teettänyt selvityksen hintaindeksin kaupallistamismahdollisuuksista. kartoitti keväällä 2012 kyselytutkimuksella markkinaosapuolten näkemyksiä puumarkkinoiden toiminnasta ja kehittämiskohteista. (Toimenpideohjelma kohta ja 5.2.4) Energiapuukaupan tilastointi alkaa ssa 2013 alusta. Ensimmäisen vuosineljänneksen tiedot ovat käytettävissä toukokuussa. Ainespuun tilastointijärjestelmää on kehitetty siten, että Suomen Sahojen jäsenet voivat aloittaa tietojen toimittamisen vuoden 2013 alusta. Esitys uudesta puutavaran mittauslaista annettiin eduskunnalle joulukuussa Lakiin sisällytettiin myös energiapuun mittaus ja lakitasoisesta mittausmenetelmien säätämisestä luovuttiin menetelmien kehittämisen nopeuttamiseksi. SMK:n ja Tapion vetämässä metsätiedon standardiprojektissa kehitetään yhdessä alan toimijoiden kanssa XML-standardeja metsätiedoille. Keväällä 2012 valmistui XML-standardikokonaisuus, joka mahdollistaa puukaupan ja metsänhoitotöiden kaupan tekemisen sähköisenä asiointina tarjouspyynnöstä mittaustodistuksen hyväksymiskuittaukseen saakka. (Toimenpideohjelma kohta 5.4.3). MTK on ilmoittanut ottaneensa pilottikäyttöön puukaupan markkinapaikan vuoden vaihteessa. Metsäteollisuus ry, MTK ry, Suomen Sahat ry ja METO Metsäalan Yrittäjät ry ovat päättäneet selvittää yhteistyömahdollisuuden metsäsektorille räätälöidyn sähköisen kaupankäyntiympäristön rakentamiseksi. (Toimenpideohjelma kohta 5.4.3). Puunhankinnan tehostamisen toimenpiteet: Hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä esitti marraskuussa 2012, että raskaan liikenteen kaluston enimmäismassoja ja -mittoja korotetaan. Asetusluonnos on tulossa lausunnolle. Jatkossa Suomen tieverkolla suurin sallittu ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino saisi olla 60 tonnin sijasta 76 tonnia. Maksimikorkeus nousee 4,2 metristä 4,4 metriin. Liikenneviraston arvioiden mukaan ehdotettujen muutosten vuosittaiset logistiikkakustannusten säästöt olisivat ensimmäisinä vuosina noin 60

5 miljoonaa euroa ja kasvaisivat tämän jälkeen noin 200 miljoonaan euroon vuodessa (Toimenpideohjelma kohta 5.4.5). Energiapuuhankinnan T&K-työ etenee suunnitellusti. Viime kesänä ilmestyneen Juha Laitilan väitöskirjan mukaan energiaranka korjattuna normaaleilla joukkokäsittelyllä ja kuljetuskalustolla on tehokkain energiapuun korjuumenetelmä. Menetelmä on lyönyt itsensä läpi myös käytännössä. Selvitykset energiapuuhakkuun vaikutuksista ja siihen liittyvä viestintäsuunnitelma on myös valmistumassa (Toimenpideohjelma kohta ja 5.4.7). MSO:n toimenpideohjelman seuranta Tavoitteet Toimenpiteet Ajoitus Vastuu Tila Huom. kvart/v 5.1 Puurakentaminen ja puutuoteala Puualan kasvu ja kansainvälistyminen Veturiyritysmalli 2/2013 TEM Kasvuväylämalli 2/2013 Tekes Puutuotteiden palvelualusta Puuinfo Brändi, arkkitehtuuri, design Brändityö 2/2013? Kriittinen Puukohteiden laatu 3/2015 MSO Puurakentamisen kilpailukyky Puurakentamisneuvottelut 3/2013 MSO Asukasnäkökulma ja - tot MSO ympäristö Yhteistyö, koulutus ja osaaminen Koulutuksen uudistaminen 2013 MSO T&K-yhteistyö 2015 MSO 5.2 Perusmetsäteollisuus Kilpailukyky ja investoinnit Imago ja vetovoimaisuus 2/2013? Kriittinen (brändi) Puun asema ja 1/2013 MSO vaikuttaminen Verokeinojen vaikutusten 1/2013 VM arviointimalli Metsien aktiivinen MMM hyödyntäminen Katso Ylimääräiset poisto ja 1/2013 VM vähennysoikeudet Tehokas infra ja vientilogistiikka LVM:n liikennepoliittisen LiVi selonteon toimet Korkea jalostusaste ja biotalous Katso A , 5.3.3, Mek. metsäteoll. kilpailukyky ja vienti Puukauppatavat Katso Puunhankinnan kustannustehokkuus Katso Kotimaan julkinen 4/2013 TEM rakentaminen Kohdistetut 1/2013 MSO markkinaselvitykset. Brändi ja viennin edistäminen 2/2013? Kriittinen Kansainvälinen vaikuttaminen (Team Finland) 2/2013 MSO/U M/VNK 5.3 A Uusi puubiomassaliiketoiminta A Yhteinen tulevaisuuskuva ClusterTech selvitys 1/2013 FiBic Kriittinen (Biotalousstrategia) 2/2013 TEM/MM M/YM

6 A Kasvuyrittäjyys MetsäVigo-selvitys 4/2013 MSO FIF-klusterin (OSKE:T) pkyritysaktivointi 4/2013 FIF A Pilotit ja demot Kaupallistamisen 4/2013 Tekes edistäminen Rahoituksen varmistaminen 1/2013 TEM Pk- ja suuryritysten kumppanuudet Kumppanuuksien 4/2013 Tekes promovointi IPR:ien siirto spin-offille ja 4/2013 Tekes pk-yrityksille 5.3 B Uusi metsäpalveluliiketoiminta B Metsänomisajasovelluksia Metsänomistajien 1/2013? HY palvelutarveselvitys Uutta teknologiaa 2/2013 HY metsäsovelluksiin Sähköinen metsäpalvelupaikka 4/2013 Metry/ MTK/SS Mobiilit metsäsovellukset 4/2013 MSO/ Tekes B Hyvinvointi- ja luontopalvelut Toimijayhteistyöfoorumit (4/2012) 2/2013 MMM/ SMK Toimintaympäristö ja 3/2013 MMM palvelut Liiketoiminta-alusta ja vienti 4/2013 TEM Hyvinvointivaikutuksia 4/2013 MMM selvitetään Green care-perusta 4/2013 TEM/M EK B Metsäyrittäminen Toimintaympäristön 4/2013 MMM kehittäminen Katso Mallit ja neuvonta 4/2013 MMM 5.4 Puunkäyttö ja puunhankinta Metsien aktiivinen hyödyntäminen Metsään.fi 4/2012 MMM Metsävaratiedon MMM hyödyntäminen Rahoitusjärjestelmä MMM Metsälaki, suositukset, 1/2014 MMM suunnittelu, neuvonta Metsänomistusrakenne MMM MHY-laki ja metsäpalvelu MMM Metsähallinnon toiminta, MMM työnjako Metsäpoliittinen selonteko 1/2014 MMM Puukauppatavat Markkinaselvitys ja 1/2013 MMM kauppavaihtoehd:t, edistäm. Hintariskin pienentämismahd. selvitys 1/2013 TEM/ toimijat Uudistettu puukauppa, 4/2014 toimijat kauppapaikat Linjaukset MMM puumarkkinaryhmältä Sähköiset kauppa- ja palvelupaikat Puukaupan ja palveluiden 1/2013 MMM standardit Puukaupan ja metsäpalveluiden markkinapaikat 4/2014 Metry/ MTK

7 5.4.4 Rautatieterminaalit Budjettirahoitus 1/2012 LVM Ensimmäiset terminaalit 4/2014 LiVi Kokonaissuunnitelma -4/2018 LiVi toteutettu Maantieterminaalit ja suuret puutavara-autot Tarpeet, kokeilureitit ja selvitykset (-4/2012) Mteho/ LiVi Luvitus ja ohjeistus 2/2013 Mteho/ LiVi Autoyhdistelmien kehittäminen 3/2013 Mteho/ LiVi Energiapuun korjuu ja logistiikka Menetelmät korjuumenetelmävalintaan 4/2012 MMM/ Täsmätoimitusten vaikutukset ja hyöty 4/2013 MMM/ Kausivaihtelut, käyttöasteet ja mallit 3/2013 MMM/ Osaaminen 3/2013-4/2014 MMM/ Energiapuun hyväksyttävyys ja viestintä Energiapuuvaikutusten seuranta 1/2013 MMM/ Melta Vaikutusten viestinnän suunnittelu ja toteutus 1/2013 MMM/ Kantokäsittelyn laatu ja energiapuu 3/2013 MMM/ = toimenpidettä ei ole vielä käynnistetty = toimenpide on aikataulussa tai toteutettu = toimenpiteen aikataulu on tiukka tai toteuttaminen kriittinen = toimenpide ei ole aikataulussa tai ei voitu toteuttaa