WHO:n yhteistyökeskus (WHO Collaborating Centre on Community Safety Promotion)

Transkriptio

1 Ohjeet: Jäseneksi kansainväliseen Safe Community -verkostoon Tämä versio astuu voimaan vuonna 2012 Asiakirjan on kääntänyt englannista suomeksi Kielipalvelu Kauriin Kääntöpiiri Oy Kansainvälisen Safe Community -verkoston puolesta, WHO:n yhteistyökeskus (WHO Collaborating Centre on Community Safety Promotion) (Lopullinen: ) Yhteisöjen, jotka haluavat tulla nimetyiksi kansainväliseen Safe Community -verkostoon (ISCN, International Safe Community Network) kuuluvaksi kansainväliseksi Safe Communityksi (ISC, International Safe Community), tulee noudattaa näitä ohjeita. Safe Community miksi? Safe Community -konsepti perustuu systemaattiseen, jatkuvaan ja monialaiseen yhteistyöhön, jota tehdään turvallisuuden edistämisen ja loukkaantumisten ennaltaehkäisyn puolesta. Konseptin kehitti alun perin Maailman Terveysjärjestö (WHO) jo yli kaksikymmentä vuotta sitten. Se on tie korkeampaan elämänlaatuun ja vähäisempiin loukkaantumisiin ja kuolemantapauksiin sekä lisääntyvään turvallisuudentunteeseen yhteisön asukkaille. Lisäksi se alentaa kustannuksia monilla sektoreilla, kuten sairaaloissa ja sosiaalipalveluissa sekä vakuutusmaksuissa. Tavoitteemme on onnettomuuksien, väkivallan, itsemurhien ja luonnonmullistusten aiheuttamien kuolemantapausten ja loukkaantumisten ennaltaehkäisy. Millainen on ISC-ohjelman organisaatio ja millainen on sen yhteys Maailman Terveysjärjestöön? (Lisätietoja organisaatiosta löytyy osoitteesta

2 Safe Communities -konseptin synnystä lähtien WHO:n yhteistyökeskus (WHO Collaborating Centre on Community Safety Promotion, WHO CCCSP), joka toimii Tukholman Karolinska Institutetin yhteydessä, on vienyt eteenpäin ajatusta, jonka mukaan paikalliset yhteisöt voisivat itse tuoda panoksensa turvallisuuden edistämiseen ja loukkaantumisten ennaltaehkäisyyn (SP/IP, Safety Promotion / Injury Prevention) laatukriteeristön ja näyttöön perustuvien strategioiden pohjalta. ASCSC-keskukset (Affiliate Safe Communities Support Centres), joista lisätietoa osoitteessa nimittää WHO CCCSP - yhteistyökeskus yhdessä RNSC-verkostojen (Regional Networks for Safe Communities) kanssa. ASCSC-keskusten päätehtävä on avustaa yhteisöjä niiden ohjelmien kehittämisessä ja auttaa niitä ISC-hakuprosessissa. Sekä ISC:t että suurin osa ASCSC-keskuksista on alueellisesti järjestäytyneitä, kuten esimerkiksi European Network for Safe Communities ( WHO CCCSP -yhteistyökeskus perustaa Safe Communities -sertifiointikeskuksia (SCCC) eri puolille maailmaa valvomaan sertifiointiprosessia, jotta voidaan varmistaa, että nimeämistä hakevat yhteisöt myös täyttävät ISCN-jäsenyyden edellyttämät vaatimukset. Kaikki hakemukset käyvät läpi WHO CCCSP -yhteistyökeskuksen tarkastelun ennen kuin hakija voidaan nimetä ja rekisteröidä ISC:ksi WHO CCCSP:n internetsivulla Edellinen tarkoittaa samalla sitä, että nimeämisiä ei tee WHO, vaan ISCN:n puolesta WHO CCCSP. ISC:ksi nimeämisen myötä hakijasta tulee automaattisesti jonkin RNSC-verkoston ( jäsen. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kansallisiin ja kansainvälisiin kontakteihin ja resursseihin, jotka liittyvät niin käytännön työhön, kokemuksen kautta opittuihin toimintatapoihin kuin tutkimukseenkin. Kaikki nimetyt ISC:t voivat käyttää Safe Community -logoa, mutta eivät missään tapauksessa WHO:n logoa. Safe Community -kriteerit Tullakseen nimetyksi ISC:ksi yhteisön on täytettävä seuraavat seitsemän kansainvälistä kriteeriä. Safe Commynitylla on: 1. yhteistyölle rakentuva infrastruktuuri, jota hallinnoi turvallisuuden edistämisestä vastuussa oleva monialainen ryhmä 2. pitkäaikaisia, kestävän kehityksen mukaisia ohjelmia, jotka kattavat eri sukupuolet ja ikäryhmät sekä erilaiset elinympäristöt ja tilanteet 3. ohjelmia, jotka keskittyvät riskialttiisiin ryhmiin ja elinympäristöihin, sekä ohjelmia, jotka edistävät erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien turvallisuuden edistämiseen

3 4. ohjelmia, jotka perustuvat todennettuun näyttöön 5. ohjelmia, joissa dokumentoidaan loukkaantumisten tapahtumatiheyttä ja niihin johtaneita syitä 6. yhteisön ohjelmia, prosesseja ja tehtyjen muutosten vaikutuksia arvioivia toimintoja 7. jatkuvaa osallistumista kansallisen ja kansainvälisen Safe Communities -verkoston toimintaan. ISCN-jäsenhakemus Hakeminen ja sertifiointiprosessi perustuvat molemmat kolmeen dokumenttiin: Aiepöytäkirja, jossa tiedot yhteyshenkilöstä Lomake A: muodollinen hakemus ja tarkistuslista Lomake B: internetsivulle tuleva teksti Safe Community -hakemus on laadittava englannin kielellä. Hakemuksen on oltava kattava ja yllä mainittujen kriteerien käsittelylle on annettava yhtäläinen painoarvo. Strategioiden, suunnitelmien ym. on oltava seikkaperäisellä ja helposti ymmärrettävällä tavalla eriteltyjä. Sertifiointiprosessin kymmenen vaihetta Vaihe 1 Aiepöytäkirja Aiepöytäkirja osoitetaan WHO CCCSP -yhteistyökeskukselle (sähköposti: moa.sundstrom@ki.se) ja lähetetään samalla kopiona myös sertifiointikeskukseen. Aiepöytäkirjan on oltava pormestarin tai vastaavan viranhaltijan allekirjoittama. Aiepöytäkirjassa on oltava seuraavat tiedot: Yhteisön nimi Yhteyshenkilöt (nimi, titteli, osoite, sähköposti, puhelinnumero) Laskutusta varten: laskutusosoite ja organisaationumero/veronumero. Lasku rekisteröitymismaksusta lähetetään yhteisölle. Aiepöytäkirja ja tällä hetkellä 500 euron suuruinen rekisteröintimaksu ovat lähtökohta yhteisön rekisteröinnille ISC-jäsenehdokkaaksi. Rekisteröintimaksun laskuttaa ISC, ei WHO. Aiepöytäkirja on lähetettävä vähintään kuusi (6) kuukautta ennen jäsenyyden suunniteltua alkamista. Vaihe 2 (kuuluu WHO CCCSP:n koordinaattorin vastuulle)

4 Aiepöytäkirja ja rekisteröintimaksukuitti käynnistävät prosessin. 1. Aiepöytäkirjaan vastataan virallisella vastauskirjeellä, joka osoitetaan aiepöytäkirjan allekirjoittajille. Kopio lähetetään aiepöytäkirjassa yhteyshenkilöiksi nimetyille. Vastaus vahvistaa yhteisön virallisen rekisteröimisen valmisteluvaiheessa olevaksi yhteisöksi WHO CCCSP:n internetsivulla. 2. Safe Community -sertifiointikeskus (SCCC) nimittää sertifioijan ja apulaissertifioijan sekä lähettää Lomakkeen A yhteisön yhteyshenkilöille. Hakijan on annettava kaikki Lomakkeen A sarakkeessa 1 pyydetyt tiedot ja lähetettävä lomake sitten sertifiointikeskukseen. Sertifiointikeskuksen puheenjohtaja ilmoittaa yhteisölle sertifioijan ja apulaissertifioijan nimet ja yhteystiedot. Sertifioijat käyvät läpi lomakkeen tiedot, minkä tulisi tapahtua alle yhdessä (1) kuukaudessa. Usein on kuitenkin tarpeen pyytää lisätietoja vielä ennen tarkastuskäyntiä. Vaihe 3 Sertifioija ottaa yhteyttä yhteisön edustajiin ja: Toivottaa yhteisön tervetulleeksi arviointiprosessiin. Kertoo sertifioijien tehtävistä ja lähettää kopion sertifioijien eettisistä ohjeista. Kertoo yhteisön maksuista ja kustannuksista, mukaan lukien sertifioijien tarkastuskäyntien ja jäsenyysjuhlan majoitus- ja matkakulut. Pyytää ehdotuksen tarkastuskäynnin ja muiden jäsenyyteen liittyvien tapahtumien aikataulusta. Tähdentää kuinka tärkeää on sisällyttää kaikki loukkaantumiset. Vaihe 4 Sertifioijat täyttävät Lomakkeen A sarakkeen 2. Molemmat sertifioijat vastaavat lomakkeen kysymyksiin. Yhteisölle annetaan vähintään kuusi (6) viikkoa aikaa tarkastuskäynnin valmisteluihin. Vaihe 5 Tarkastuskäynti Tavallisesti tarkastuskäynnin tekee sertifioija ilman apulaissertifioijaa. Tarkastuskäynnin funktio on varmistaa hakemuksessa annetut tiedot. Se tehdään tapaamalla hakemuksen tekoon liittyviä ihmisiä ja haastattelemalla niin yhteisön henkilökunnan edustajia kuin kansalaisjärjestöjenkin edustajia. Tarkastuskäynnillä tehdään lisäksi vierailuja kouluihin, leikkikentille ja urheilutiloihin jne. Enintään asukkaan yhteisössä tarkastuskäynti kestää yleensä yhdestä kahteen työpäivää, isommissa yhteisöissä pitempään.

5 Tarkastuskäynnin loppuvaiheessa sertifioija: 1. Antaa suullisen esityksen, jossa erittelee mahdolliset hakemuksen lisäselvitystarpeet 2. Keskustelee jäsenyyden alkamisajankohdasta 3. Tiedustelee haluaako yhteisö tilata lippuja ja kylttejä. Vaihe 6 Yhteisö: Tekee hakemukseen muutokset, joista keskusteltiin tarkastuskäynnin aikana. Loppukeskustelun jälkeen yhteisö lähettää lopullisen hakemusversion sertifioijalle. Sertifioija: Hyväksyttyään hakemuksen sekä täytettynä palautetun Lomakkeen B sertifioija hyväksyy hakemuksen ja kirjoittaa raportin yhteisölle ja WHO CCCSP:lle (moa.sundstrom@ki.se). Vaihe 7 Lopullinen hakemus: Lopullinen hakemus (Lomakkeet A ja B) sekä SCCC:n suositus jäsenyyden myöntämisestä lähetetään osoitteeseen moa.sundstrom@ki.se vähintään yhtä (1) kuukautta ennen suunniteltua jäsenyysjuhlaa. Kun WHO CCCSP on saanut Lomakkeet A ja B sekä sertifioijan hyväksynnän, asia viedään WHO CCCSP:n puheenjohtajalle, joka tarkastaa hakemuksen ja myöntää jäsenyyden ja luvan lisätä yhteisö WHO CCCSP:n internetsivulle. Vaihe 8 Sertifioija ja yhteisö: Kommunikoivat keskenään lopullisesta aikataulusta ja jäsenyyden alkamisajankohdasta. Yhteisö:

6 Valmistelee jäsenyyden julkistamistilaisuuden ohjelman, kutsuu tilaisuuteen paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä vieraita ja harkitsee seminaarin tai konferenssin järjestämistä tilaisuuden yhteydessä. Vaihe 9 Yhteisö: Kutsuu kaikki prosessiin osallistuneet jäsenyysjuhlaan. On suositeltavaa, että myös muiden yhteisöjen edustajia kutsutaan. Jäsenyysjuhla järjestetään usein jonkin konferenssin, seminaarin tai muun kansainvälisen ja kansallisen tapahtuman yhteydessä. Juhlassa allekirjoitetaan sopimus ( jonka allekirjoittajina toimivat yhteisön pormestari, yhteisön terveyssektorin edustaja, WHO CCCSP ja SCCC, ja joka kattaa yhteistyön paikallisesta turvallisuuden edistämisen ja loukkaantumisten ennaltaehkäisyn (SP/IP) kehitystyöstä. Vaihe 10 WHO CCCSP:n koordinaattori liittää yhteisön nimen viralliselle jäsenlistalle internetissä. Yhteisön tultua verkoston jäseneksi sen tiedot liitetään WHO CCCSP:n internetsivulle, josta kaikki voivat lukea yhteisöstä ja sen saavutuksista. Sivulla olevat tiedot ovat tiivistelmä hakemuksessa ilmoitetuista tiedoista Logo ja bannerit Yhteisö voi tilata Safe Community -logon sisältävän tiedoston SCCC:ltä ja WHO CCCSP:ltä moa.sundstrom@ki.se Safe Community -liput tilaa sertifiointikeskus ja lähettää ne yhteisön hyväksyttäviksi. Kustannukset

7 ISCN on voittoa tavoittelematon järjestö, joka kattaa kulunsa keräämällä maksuja rekisteröinneistä, tarkastuskäynneistä, jäsenyysjuhlasta ja jäsenhallinnosta. SCCC tilaa yleensä joukon lippuja ja kylttejä ennen jäsenyysjuhlaa. Kullakin SCCC:llä on oma aikataulunsa hallinnollisten kulujen keräämisessä. Tällä hetkellä tutkitaan mahdollisuuksia järjestää laskutusta niin, että erikokoisilta ja erilaisessa taloudellisessa tilanteessa olevilta yhteisöiltä kerättäisiin erisuuruiset maksut. SCCC:n sertifioijien majoitus- ja matkakulut tarkastuskäyntiin ja jäsenyysjuhlaan liittyvillä matkoilla ovat ylimääräisiä kuluja, joista vastaa yhteisö. Mitä tapahtuu yhteisön tultua jäseneksi? WHO CCCSP on nimennyt alueellisia ASCSC-keskuksia. Nämä keskukset valvovat ja tukevat jäseneksi valittuja Safe Community -yhteisöjä. Ne myös tekevät yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa sekä jakavat tietoa viranomaisten ja tiedosta kiinnostuneiden muiden yhteisöjen kanssa. Lisäksi alueet järjestävät verkoston jäsenille tapahtumia. Kansainvälisiä konferensseja järjestetään joka toinen vuosi. Välivuosina järjestetään alueiden sisäisiä konferensseja. Näistä kaikista ilmoitetaan WHO CCCSP:n virallisella internetsivulla ja Safe Community -verkoston kuukausittaisessa tiedotteessa jonka jakelusta vastaa Jäsenyyden jatkaminen Jäsenyyttä on jatkettava viiden (5) vuoden jälkeen jäsenyyden myöntämisestä. Ehdot jäsenyyden jatkamiselle ovat samat kuin jäseneksi hakemisessa sillä poikkeuksella, että sertifioija ei yleensä tee tässä vaiheessa tarkastuskäyntiä.

8 Lomake A Hakemus ja tarkistuslista hakemusten ja tarkastuskäynnin tuloksille Lomake A on pian saatavissa ja täytettävissä myös internetlomakkeena. Tarkistuslista koostuu kahdesta osasta: toisen täyttää yhteisö ja toisen sertifioijat. Sarakkeessa 1 annetut tiedot muodostavat yhteisön hakemuksen, joten olkaa hyvät ja täyttäkää tiedot mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Sarake 1 Sarake 2 Yhteisö vastaa Sertifioijat vastaavat Osio A Yhteisön kuvaus A.1 Kuvaile lyhyesti yhteisöä Onko kuvaus riittävä? ja sen historiallista kehitystä A.2 Kuvaile yhteisön turvallisuusstrategiaa, Onko kuvaus riittävä? -tavoitteita ja -työtä. Turvallisuuden on oltava korkeammalla tasolla kuin alueella keskimäärin. A.3 Miten pormestari tai vastaava Onko kuvaus riittävä? johtaja osallistuu turvallisuustyöhön? Kuka johtaa monialaisen ryhmän työtä? Osallistuuko pormestari? ei Osallistuuko hallitus? ei Kuka johtaa monialaisen ryhmän työtä?

9 A.4 Kuvaile vallitsevaa loukkaantumisriskitilannetta Onko kuvaus riittävä? yhteisössä. Osio B Yhteisön rakenne B.1 Kuvaile yhteisön väestötilastollista rakennetta. Onko rakenteen ja riskien kuvaus riittävä? B.2 Kuvaile turvallisuuden edistämisen ja Onko kuvaus riittävä? loukkaantumisten ennaltaehkäisyn (jäljempänä lyhyesti SP/IP ) tilannetta tällä hetkellä sekä tulevaisuuden suunnitelmia. B.3 Kuvaile alueen poliitikkojen tukea Onko kuvaus riittävä? loukkaantumisten ennaltaehkäisylle ja sitä, mitkä yhteisön ohjelman osat on jo käynnistetty ja/tai saaneet alueellisen hallinnon tuen. B.4 Kuvaile SP/IP-työstä yhteisössä Onko kuvaus riittävä? laadittua strategiaa. B.5 Kuka on / Ketkä ovat vastuussa SP/IP-ohjelman Onko kuvaus riittävä? koordinoinnista ja mikä on hänen/heidän asemansa

10 alueellisessa hallinnossa? B.6 Mikä taho on päävastuussa SP/IP-ohjelmasta? Onko kuvaus riittävä? B.7 Onko yhteisön Safe Communities -aloite Onko kuvaus riittävä? pitkäaikainen vai projektityyppinen ohjelma? B.8 Onko tavoitteista päätetty alueen poliitikkojen Onko kuvaus riittävä? kesken niin, että ne koskevat koko yhteisöä? Mitä nämä tavoitteet ovat? B.9 Mitkä tahot ovat ottaneet Onko kuvaus riittävä? nämä tavoitteet omakseen? B.10 Miten Safe Community -tavoitteita arvioidaan Onko kuvaus riittävä? ja kenelle raportoidaan tuloksista? B.11 Käytetäänkö turvallisuuden parantamiseen Onko kuvaus riittävä? taloudellisia kannustimia? Jos käytetään, millaisia? B.12 Onko turvallisuuden parantamiseen liittyviä Onko kuvaus riittävä? paikallisia sääntöjä ja määräyksiä? Jos on, millaisia?

11 Osio C Kriteeri Kuvaile monialaista ryhmää, joka on vastuussa Onko kuvaus riittävä? SP/IP-ohjelman koordinoinnista ja suunnittelusta. 1.2 Kuvaile sitä miten paikallinen hallinto ja Onko kuvaus riittävä? terveyssektori tekevät SP/IP-yhteistyötä. 1.3 Miten järjestöt (esim. Punainen Risti, Onko kuvaus riittävä? eläkeläisjärjestöt, urheiluseurat ja -järjestöt, vanhempainyhdistykset ja koulujärjestöt) ovat mukana SP/IP-työssä? 1.4 Onko kansalaisten käytettävissä kanavaa, Onko kuvaus riittävä? jonka kautta he voivat kertoa eteenpäin yhteisössä havaitsemistaan riskitekijöistä ja -tekijöistä? 1.5 Kuvaile turvallisuustyön järjestelyjen Onko kuvaus riittävä? pitkäjänteisyyttä. Osio D Kriteeri Kuvaile SP/IP-työn pitkäjänteisyyttä seuraavilla aloilla Onko kuvaus riittävä? sekä sitä miten eri alat (ml. järjestöt) osallistuvat työhön.

12 Liikenneturvallisuus Kotien turvallisuus ja vapaa-ajan turvallisuus Lasten turvallisuus Vanhusten turvallisuus Työturvallisuus Väkivallan ennaltaehkäisy Itsemurhien ennaltaehkäisy Luonnonmullistuksiin varautuminen ja reagoiminen Julkisten paikkojen turvallisuus Sairaalaturvallisuus Urheilun turvallisuus Veden turvallisuus Kouluturvallisuus Valvooko jokin toinen yhteisön taho joitakin näistä aloista? Miten yhteisö on mukana näiden alojen työssä? 2.2. Kuvaile eri sukupuolten, ikäryhmien, Onko kuvaus riittävä? toimintaympäristöjen ja tilanteiden turvallisuustyötä. Kuvaile mm. kaatumisen vähentämiseen tähtäävää työtä ja sitä miten sitä tehdään. Osio E Kriteeri Tunnista kaikki kohonneen riskin ryhmät ja kuvaile mitä Onko kuvaus riittävä? yhteisössä tehdään niiden turvallisuuden parantamiseksi. Kohonneen riskin ryhmiä ovat usein: 1 alkuperäiskansat 2 pienituloiset 3 yhteisön vähemmistöryhmät, mukaan lukien työpaikat 4 tarkoituksellisen väkivallan, mm. rikosten ja itsetuhoisuuden uhrit 5 väkivallan uhriksi joutuneet naiset, miehet ja lapset 6 mielenterveysongelmista kärsivät, kehitysvammaiset, vammaiset 7 riskilajien harrastajat 8 kodittomat

13 9 luonnonmullistuksille alttiina olevat 10 kohonneen riskin alueella asuvat (esim. risteysalue tai vesistö) 11 kohonneen riskin ryhmät uskonnon, etnisen taustan tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi 3.2 Anna esimerkkejä kohonneen riskin ympäristöistä 1 Kuvaile miten yhteisössä tunnistetaan Onko kuvaus riittävä? kohonneen riskin ympäristöt. 2 Kuvaile priorisoituja ryhmiä ja/tai ympäristöjä. 3 Onko niiden turvallisuuden parantamiseen tähtääviä ohjelmia? 4 Kuvaile turvallisuustyön aikataulutusta. 5 Ovatko nämä ryhmät mukana turvallisuustyössä, mitä tulee sen ennaltaehkäisevään osaan? Osio F Kriteeri Kuvaile näyttöön perustuvia strategioita tai ohjelmia, Onko kuvaus riittävä? joita yhteisössä on toteutettu koskien eri ikäryhmiä ja ympäristöjä. 4.2 Onko yhteisöllä olemassa olevia yhteyksiä Onko kuvaus riittävä? ASCSC-keskuksiin, WHO CCCSP:hen, tieteellisiin laitoksiin tai järjestöihin koskien näyttöön perustuvien strategioiden kehitystyötä tai toteutusta? Millaisia yhteyksiä? Huom! Lomakkeen B loppuosassa on WHO:n linkkejä ohjelmiin ja toimiin, jotka perustuvat näyttöön.

14 Osio G Kriteeri Millaista paikallista dataa yhteisössä käytetään Onko kuvaus riittävä? loukkaantumisten ennaltaehkäisyn strategioiden suunnittelussa? Esim. loukkaantumisten kirjaaminen voi olla sairaaloiden, terveyskeskusten, hammaslääkärien, koulujen, vanhustenhuollon ja/tai poliisin vastuulla. Loukkaantumisia, riskitilanteita ja -alueita koskevan tiedon keruussa voidaan käyttää myös kotitalouksille tehtyjä kyselyjä. Mitä tiedonkeruukeinoja yhteisössä käytetään? 5.2 Kuvaile miten tietoja käsitellään ja jaetaan Onko kuvaus riittävä? turvallisuuden edistämiseksi ja loukkaantumisten ehkäisemiseksi. 5.3 Kuvaile miten yhteisössä dokumentoidaan Onko kuvaus riittävä? ja käytetään tietoa loukkaantumisten syistä, riskiryhmistä ja -alueista. Miten yhteisössä dokumentoidaan tilanteen kehittymistä? Osio H Kriteeri Miten yhteisössä analysoidaan loukkaantumisia Ovatko käytetyt keinot riittävät? koskevia tietoja niissä ilmenevien trendien ja ohjelmien tuomien tulosten jäljittämiseksi?

15 Mikä toimii hyvin, mikä on tuonut tulosta? Mitkä ovat jatkosuunnitelmanne? Mitä pitää tehdä toisin? 6.2 Kuvaile miten ohjelmista tehtyjen arvioiden Onko kuvaus riittävä? tuloksia käytetään hyväksi yhteisössä. 6.3 Kuvaile toteutettujen ohjelmien ansiosta tapahtuneita Onko kuvaus riittävä? muutoksia loukkaantumisissa, asenteissa, käyttäytymisessä ja loukkaantumisriskitietoisuudessa. Osio I Kriteeri Kuvaile yhteisön linkkejä ja yhteistyötä kansallisten Onko kuvaus riittävä? ja kansainvälisten Safe Community -verkostojen kanssa. 7.2 Osuuko jäsenyysjuhlan ajankohta päällekkäin jonkin kansainvälisen konferenssin, seminaarin tai muun kansainvälisen tai kansallisen tapahtuman kanssa? 7.3 Mitkä jo jäsenyyden saaneet Safe Communityt Onko kuvaus riittävä? kutsutaan jäsenyysjuhlaan? 7.4 Mihin kansainvälisiin konferensseihin ja Onko kuvaus riittävä? kansallisiin Safe Community -konferensseihin yhteisö on osallistunut?

16 7.5 Mihin RNSC:hen (Regional Networks for Safe Communities) Onko kuvaus riittävä? yhteisö on liittynyt tai aikoo liittyä? (Aasia, Eurooppa, Tyynimeri, Afrikka, Latinalainen Amerikka) WHO:n linkkejä ohjelmiin ja toimiin, jotka perustuvat näyttöön, liittyen Kriteeriin 4. Nämä ohjelmat ovat WHO:n julkaisuja ja perustuvat käytettävissä olevaan näyttöön. Violence Prevention Evidence Base and Resources Violence prevention: the evidence Child Injury Prevention: World report on child injury prevention Road traffic injury prevention: World report on child injury prevention Seat-belts and child restraints: a road safety manual for decision-makers and practitioners Helmets: a road safety manual for decision-makers and practitioners Drinking and driving an international good practice manual

17 Speed management: a road safety manual for decision-makers and practitioners Lomake B Internetissä julkaistavat tiedot Tiedot täytetään tähän lomakkeeseen ja lähetetään tiedostona, jonka nimi on muodossa yhteisön nimi, C Web - tiedot ja päiväys (muodossa ). Lähetä Word-muotoinen tiedosto sähköpostilla: 1. siihen sertifiointikeskukseen, joka arvioi ohjelmanne 2. WHO CCCSP:lle (moa.sundstrom@ki.se) Safe Community -ohjelmien esittely Valokuva: yhteisö Yhteisön nimi: Maa: Asukasluku: Safe Community -ohjelman aloitusvuosi: Kansainvälisen Safe Community -verkoston jäsen vuodesta: Sertifiointikeskuksen nimi: Lisätietoja internetissä: ei, osoitteessa Lisätietoja antaa: Nimi: Virka / laitos: Osoite:

18 Postinumero: Kunta/kaupunki: Maa: Puhelinnumero (ml. maatunnus): Faksinumero: Sähköpostiosoite: Lisätietoja laitoksesta (tai yhteisöstä) internetissä: ei, osoitteessa Seuraavien kenttien tiedot annetaan tiiviissä muodossa: korkeintaan 10 A4-arkkia mukaan lukien valokuvat (jpgmuodossa) Safe Community -ohjelma sisältää seuraavat turvallisuutta edistävät toiminnot: Valokuva: turvallisuutta edistävä tekijä Ikäryhmälle Lapset 0 14 vuotta: Koti: Liikenne: pyöräilykypärät, auton turvaistuimet, näkyvyys Koulu: ohjelma kiusaamisen vähentämiseksi Urheilu: Vapaa-aika: Näyttöön perustuvat strategiat (ks. lisätietoja ohjeista) Nuoret vuotta: Koti: Liikenne: ohjelma pyöräily- tai mp-kypärän käytön, turvavöiden käytön, näkyvyyden, alkoholittomuuden edistämiseksi Ammatillinen: Koulu:

19 Urheilu: Vapaa-aika: Näyttöön perustuvat strategiat (ks. lisätietoja ohjeista) Aikuiset vuotta: Koti: Liikenne: ohjelma näkyvyyden, alkoholittomuuden, nopeusrajoitusten noudattamisen, turvavöiden käytön edistämiseksi Ammatillinen: Koulu: Urheilu: Vapaa-aika: Näyttöön perustuvat strategiat (ks. lisätietoja ohjeista) Vanhukset 65+ vuotta Koti: Liikenne: ohjelma näkyvyyden, alkoholittomuuden, nopeusrajoitusten noudattamisen, turvavöiden käytön edistämiseksi Urheilu: tasapainoa edistävää liikunta, kuten tai-chi Vapaa-aika: Näyttöön perustuvat strategiat (ks. lisätietoja ohjeista) Luonnonmullistukset: luonnonmullistusten seuraukset, esimerkiksi tsunamivaroitusjärjestelmät, maanjäristyksen kestävät talot muuta, mitä? Väkivallan ennaltaehkäisy (tarkoituksellinen väkivalta): Näyttöön perustuvat strategiat (ks. lisätietoja ohjeista) Itsemurhien ennaltaehkäisy (itseaiheutetut vammat):

20 Näyttöön perustuvat strategiat (ks. lisätietoja ohjeista) Kohonneen riskin ryhmille kohdistetut ohjelmat: Kohonneen riskin ryhmiä ovat: Loukkaantumisten kirjaaminen: Missä tehdään: Montako tapausta vuodessa: Alueen asukasluku: Aloitettu vuonna: Julkaisut: Tieteelliset: Tuotettu tiedotusmateriaali: vihkoset, julisteet, videot Henkilökunta: Kuva johtajasta/johtajista: Henkilökunnan määrä: Nimikkeet: Kokoaikaisia/osa-aikaisia: Virkoja: Väliaikaisia työpaikkoja: Organisaatio: Monialainen turvallisuuden edistämisen johtoryhmä: Julkisen terveydenhuollon / terveyden edistämisen ryhmä: Kansainvälinen toiminta: Isännöinyt seuraavien yhteisöjen tutustumiskäyntejä: Osallistunut seuraaviin Safe Community -konferensseihin:

21 Isännöinyt seuraavia Safe Community -konferensseja: Isännöinyt seuraavia kiertäviä seminaareja : Muuta, mitä? Liitä seuraavat kuvat osaksi tekstiä JPEG-muodossa (Huom! Maksimikoko 100 KB) 1. yhteisö 2. yhteisölle tyypillinen turvallisuustekijä 3. johtaja/johtajat Sertifioijien eettiset ohjeet Lähtökohta on, että sertifioijien on oltava puolueettomia ja palveluorientoituneita työssään yhteisöjen kanssa. Sertifioijien on oltava tietoisia siitä, että he kuuluvat sellaisten ihmisten ryhmään, joiden oletetaan tunnistavan epäasialliset yhteydenotot ja toimivan tehtävässään objektiivisesti ja puolueettomasti. Tavoite on rakentaa luottamusta ja toimia kaikissa tilanteissa ehdottoman korkeatasoisella ja rehellisellä tavalla. Siksi sertifioijien on oltava riippumattomia minkäänlaisista yhteisöjen organisoimista ohjelmista. Erityisiä eettisiä ohjeita: 1. Sertifioijien on tutustuttava yhteisön paikalliskulttuuriin ja sopeuduttava siihen mahdollisimman pitkälle kuitenkaan tinkimättä omasta riippumattomuudestaan. 2. Yhteisöt huolehtivat sertifioijien matka-, majoitus- ja ruokailukustannuksista tarkastuskäyntien ja jäsenyysjuhlan aikana. 3. Sertifioijat eivät ota vastaan lahjoja tai etuja, joiden antamista voisi pitää sopimattomana yrityksenä vaikuttaa sertifioijan työhön. 4. Ennen jäsenyyden myöntämistä sertifioijan ei ole sopivaa hyväksyä kutsuja sellaisille illallisille tai vapaa-ajan tilaisuuksiin, joita ei voi pitää tavallisena ruokailuna. 5. Sertifioijan mukana mahdollisesti matkustavat henkilöt eivät saa osallistua kokouksiin tai muihin tarkastuskäyntiin tai jäsenyysjuhlaan liittyviin tapahtumiin. Mukana matkustavat henkilöt eivät myöskään saa osallistua heille mahdollisesti järjestettävään tai tarjottavaan omaan ohjelmaan. Mukana matkustavat henkilöt huolehtivat itse kaikista omista kuluistaan.