KAIRA Kalastuksen Innovaatiot Rannikolla
|
|
- Kristiina Niemelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EU investoi kestävään kalatalouteen KAIRA Kalastuksen Innovaatiot Rannikolla Loppuraportti PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ AMMATTIOPISTO LIVIA / KALATALOUS- JA YMPÄRISTÖOPISTO Tekijä: Maria Saarinen
2 HANKKEEN DIAARINUMERO 4021/3561/2011 HANKENUMERO HANKKEEN KESTO RAHOITTAJA HANKKEEN TOTEUTTAJA Varsinais-Suomen ELY-keskus Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto yhteistyössä Saaristomeren ja Selkämeren ammattikalastajien kanssa Yhteyshenkilöt Hankekoordinaattori Maria Saarinen puh: sähköposti: maria.saarinen@livia.fi 1
3 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN TAUSTAA HANKKEEN TAVOITTEET HANKKEEN ORGANISAATIO HANKKEEN RAHOITUS JA AIKATAULU HANKKEEN TOIMENPITEET JA TULOKSET Harvat suuosat lohirysissä Toimenpiteet Tulokset Pyydysten kalastavuus Pyydysten käsiteltävyys Siikarysän rakenteelliset muutokset Toimenpiteet Tulokset Kevät Syksy Kevät Syksy Meduusan selektio Toimenpiteet Tulokset Syksy Kuvamateriaali ja sen käsittely Kalojen käyttäytyminen meduusapaneelilla Syksy Syksy YHTEENVETO LIITTEET 2
4 1 HANKKEEN TAUSTAA Hylkeenkestäviä ponttonirysiä oli ennen KAIRA hanketta kehitetty useissa Kalatalous- ja ympäristöopiston (aik. Suomen Kalatalous- ja ympäristöinstituutti) hankkeissa vuosien aikana. Vuonna 2012 päättyneen KEHRA hankkeen työryhmä totesi, että rysissä on vielä kehittämisen varaa erityisesti siikarysän pyytävyyden osalta. Lohirysissä oli tarvetta testata harvempia suuliinoja, ja Saaristomerellä oli useita vuosia kestäneen meduusaongelman takia tarvetta kehittää rysään meduusan selektiomenetelmä. Hankesuunnitelman toimenpiteet perustuivat ammattikalastajilta saatuihin ehdotuksiin. 2 HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen yleisenä tavoitteena oli kehittää edelleen hylkeenkestävien ponttonirysien kalastavuutta ja käyttöominaisuuksia. Yksityiskohtaisempina tavoitteina olivat - selvittää, miten lohirysän suuosien hapaan harventaminen 150 mm:iin vaikuttaa rysän pyytävyyteen, hyljevahinkojen määrään ja rysän käyttöominaisuuksiin - selvittää, miten siikarysän kalapesän tietyt rakenteelliset muutokset vaikuttavat rysän pyytävyyteen, hyljevahinkojen määrään ja rysän käyttöominaisuuksiin - kehittää suomukalarysään meduusan selektiomenetelmä 3 HANKKEEN ORGANISAATIO Hanketta hallinnoi Peimarin koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto. Kalatalous- ja ympäristöopiston hankekoordinaattori Maria Saarinen toimi hankkeessa osa-aikaisena koordinaattorina. Koordinaattori valvoi hankkeen toteutumista, ja ostopalvelujen tarjoajat raportoivat hänelle hankkeen eri osa-alueiden etenemisestä sopimusten mukaisesti. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Ilkka Kuukka Ammattiopisto Livia / Peimarin koulutuskuntayhtymä, Kalatalous- ja ympäristöopisto Ismo Johansson Saaristomeren Ammattikalastajat ry (meduusaselektio) Heikki Salokangas Selkämeren Ammattikalastajat ry (siikarysä) Juha Välisalo Selkämeren Ammattikalastajat ry (lohirysä) Kaj Mattsson Åbolands fiskarförbund rf Chris Karppinen L-S Kalatalouskeskus ry Tero Ylikylä Satakunnan kalatalouskeskus ry Ohjausryhmän sihteerinä toimi Maria Saarinen. 3
5 Ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa varsinaiseen kokoukseen, joiden lisäksi yksi kokous järjestettiin sähköpostikokouksena. Kokousten lisäksi ohjausryhmä kävi jatkuvaa keskustelua sähköpostin välityksellä. 4 HANKKEEN RAHOITUS JA AIKATAULU Peimarin koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto toimitti KAIRA - hankesuunnitelman ja rahoitushakemuksen Varsinais-Suomen ELY - keskukseen ELY - keskuksen pyynnöstä hakemusta täydennettiin ja saatiin rahoituspäätös, jossa hankkeelle myönnettiin hakemuksen mukaisesti euron avustus Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelman (EKTR) toimenpiteestä Yleishyödylliset toimenpiteet, kohdasta 3.1 Alan ammattikunnan toimet. Myönnetty avustus oli 90 prosenttia suunnitelman mukaisten ja hyväksyttyjen kustannusten, , kokonaismäärästä. Kymmenen prosentin omarahoitusosuudesta vastasi hakija. Hankkeelle haettiin lisärahoitusta matkakuluihin, jotka johtuivat pääosin vedenalaiskuvauskaluston lisääntyneistä huoltokuljetuksista. ELYkeskus myönsi päätöksellään hankkeelle euron lisäavustuksen. Hankkeen alkuperäinen toteutusaikataulu oli , mutta hankkeelle haettiin jatkoaikaa saakka. Jatkoaikatarpeen aiheutti se, että vuosi 2013 oli meduusojen esiintymisessä välivuosi, eikä vedenalaiskuvauksia niiden osalta voitu suorittaa. Hankkeen lopulliset kustannukset olivat ,93 euroa, josta ,84 euroa oli ELY keskuksen avustusta. 5 HANKKEEN TOIMENPITEET JA TULOKSET 5.1 Harvat suuosat lohirysissä Osahankkeen tarkoituksena oli selvittää, miten lohirysän suuosien, eli suuliinan ja adapterin nielun hapaan harventaminen 60 millimetristä 150 millimetriin vaikuttaa rysän pyytävyyteen, hyljevahinkojen määrään ja rysän käyttöominaisuuksiin. Kehitystyöllä oletettiin olevan ainakin seuraavia positiivisia vaikutuksia: suuosissa kiertelevä lohi voi paeta hyljettä harvan hapaan läpi ja näin säilyä hengissä. Hyljevahingot pienenevät suuosat ovat kevyet, jokaisessa työvaiheessa helpommat käsitellä valmistus on helpompi ja nopeampi ja materiaalit halvemmat eivät reikiinny läheskään niin helposti. Rysän korjaaminen vähenee likaantuvat vähemmän rysä pysyy tuulisilla ilmoilla paremmin pyyntikunnossa 4
6 5.1.1 Toimenpiteet Saavutettuja etuja oletettiin olevan paljon, mutta samalla oli mahdollista, että pyydyksen kalastavuus heikkenisi. Hankkeessa olivat mukana seuraavat ammattikalastajat: 1. Erik Johansson, Pyhäranta 2. Seppo Laine, Merikarvia 3. Reijo Veneranta, Merikarvia 4. Juha Välisalo, Merikarvia Kalastajat käyttivät koekalastuksissa omia pyydyksiään ja tekivät itse koerysään uuden harvemman suuliinan. Adapterin nieluihin ei saatu 150 mm vihreää dyneemaa ajoissa. Kysymyksessä olisi joka tapauksessa ollut vain 1 1,5 kilon kevennys adapterin painossa, ja muutoksella olisi ollut ylipäätään erittäin vähäinen merkitys verrattuna suuliinaan tehtävään muutokseen. Adapteriin ei siten tehty muutosta ollenkaan. Testirysien ominaisuudet olivat: SUULIINA testi mm ruskea mm oranssi mm oranssi mm punainen SUULIINA vertailu 60 mm musta 60 mm musta 60 mm musta 60 mm musta ADAPTERI testi 50 mm vihreä dyneema 50 mm vihreä dyneema 50 mm vihreä dyneema 50 mm vihreä dyneema ADAPTERI vertailu 50 mm vihreä dyneema 50 mm vihreä dyneema 50 mm vihreä dyneema 50 mm vihreä dyneema POTKUT testi 300 mm punainen 150 mm oranssi 150 mm oranssi 150 mm punainen POTKUT vertailu 300 mm punainen 150 mm oranssi 150 mm oranssi 150 mm punainen V-S ELY-keskus myönsi hankkeelle luvat asettaa rysät pyyntiin tutkimustarkoituksessa heti jäiden lähdön jälkeen. Vuonna 2012 pyydysten vesillelasku tapahtui välisenä aikana ja vuonna 2013 hieman myöhemmin välisenä aikana. Kalastajat pitivät saaliskirjanpitoa sekä koe- että vertailupyydyksestä. Kirjanpitoon merkittiin koentapäivä, lohista yksilölliset saalistiedot (naaras / koiras, paino, pituus) ja muista kalalajeista kappalemäärä ja yhteenlaskettu paino. Myös huomiot poikkeavuuksista saaliissa, pyydyksessä tai ympäristössä merkittiin ylös kuten myös hyljevahingot ja havainnot. Saalistilastoinnin lisäksi kalastajat vastasivat kirjallisesti kysymyksiin, miten testi- ja vertailurysän käsiteltävyys erosivat toisistaan eri työvaiheissa. 5
7 5.1.2 Tulokset Ensimmäisen kalastuskauden päätyttyä syksyllä 2012 kalastajat ja koordinaattorin pitivät palautepalaverin, jossa käsiteltiin yhteisesti kalastuskauden tulokset ja suunniteltiin seuraava kautta Pyydysten kalastavuus Jäljempänä esitettyyn koe- ja vertailurysien vertailuun ei ole otettu mukaan Pyhärannan rysiä näiden tilastollisesti pienen saaliin takia. Vuonna 2012 Pyhärannan kahdesta rysästä (koe ja vertailu) saatiin yhteensä vain 45 lohta ja vuonna 2013 pyyntipaikkojen vaihdosta huolimatta yhteensä vain 43 lohta. Saaliserot vuosien 2012 ja 2013 välillä Merikarvialla lohivuosi 2012 oli erittäin hyvä. Vuonna 2013 viiden rysän saaliit olivat keskimäärin noin kolmanneksen (14 58 %) pienempiä kuin vuoden 2012 saaliit. Vain yhden koerysän saalis oli vuonna 2013 hieman suurempi (4 %) kuin vuonna Rysäkohtaiset saaliit on esitetty liitteissä 1 4. Saaliserot koe- ja vertailurysien välillä Kaksi Merikarvian koerysistä oli aikaisempien vuosien saaliiden perusteella jonkin verran huonommassa paikassa kuin vertailurysät (taulukko 1, rysät 2 ja 3). Vuonna 2012 näiden rysien saaliit olivat prosenttia pienemmät kuin vertailurysien saaliit. Vuonna 2013 toisen koerysän saalis oli 28 prosenttia pienempi kuin vertailurysän saalis. Toisen koerysän saalis oli 41 prosenttia suurempi kuin vertailurysän. Yksi koerysistä oli aikaisempien saalisvuosien perusteella paremmassa paikassa kuin vertailurysä (taulukko 1, rysä 4). Vuonna 2012 koerysän saalis oli lähes sama kuin vertailurysän (- 1,5 %) ja vuonna 2013 noin 20 prosenttia suurempi kuin vertailurysän saalis. Kun otetaan huomioon pyyntipaikkojen erot testiaikaa edeltävinä vuosina, koe- ja vertailupyydysten pyyntitehon välillä ei voida todeta selviä eroja. Testausaika oli myös liian lyhyt (kaksi sesonkia), jotta tilastollisia eroja voitaisiin luotettavasti esittää. Saaliin ajallinen kertyminen Pyhärannassa keskimäärin 56 prosenttia (48 61 %) kaikkien rysien saaliista vuosina saatiin ennen asetuksen sallimaa pyynnin aloitusajankohtaa 10. kesäkuuta. Merikarvialla 25 prosenttia (16 39 %) saaliista saatiin ennen 10. kesäkuuta. 6
8 Taulukko 1. Koerysien saalis vertailurysien saaliiseen verrattuna ja saaliin prosentuaalinen kertymä ennen 10. kesäkuuta. Koerysän pyyntipaikka Saalis ennen 10/6 (% kokonaissaaliista) vertailurysään verrattuna Koerysän saalis (arvioitu aikaisempien vertailurysään verrattuna vuosien saaliin perusteella) VERTAILU- VERTAILU- Rysä parempi huonompi KOERYSÄ RYSÄ KOERYSÄ RYSÄ Pyhäranta 1 saalis tilastollisesti pieni Merikarvia x Merikarvia x Merikarvia x Pyydysten käsiteltävyys Kalastajat vastasivat kirjallisesti kysymyksiin, miten testi- ja vertailurysän käsiteltävyys erosivat toisistaan seuraavissa työvaiheissa. - Pyydyksen kuntoon laittaminen keväällä - Pyydyksen lasku - Pyydyksen kiristeleminen kalastuskauden aikana - Pyydyksen korjaus kalastuskauden aikana - Pyydyksen nosto Kaiken kaikkiaan kalastajat olivat tyytyväisiä harvempien suuosien käyttöominaisuuksiin. Merkittävimmät hyödyt olivat pyydyksen nostovaiheen keventyminen sekä likaantumisen, ankkurien kiristelemisen ja hylkeen tekemien reikien vähentyminen (taulukko 2). Kalastajat aikovat käyttää harvoja suuosia tulevaisuudessakin. Yksi kalastajista totesi, että uskaltaa heittää harvat suuosat rysän hyväänkin pyyntipaikkaan. Kalastajat kertoivat käyttävänsä todennäköisesti myös uusissa tai uusittavissa rysissä harvoja 150 mm suuosia tai vähintään 100 mm suuosia. 7
9 Taulukko 2. Kooste kalastajien vastauksista työaikakyselyyn. Johansson Laine Veneranta Välisalo A Pyydyksen kuntoon laittaminen keväällä Ei eroa Ei eroa Ei suurta eroa, koerysä vähän kevyempi käsitellä Korjaan pyydykset vasta keväällä. Ensimmäisen kalastuskauden jälkeen rysien korjaamisessa oli selkeä ero. Koerysän suuliinassa oli vain kaksi reikää, vertailurysän suuliinassa reikiä oli kpl. Koerysän korjaamisen ajankäyttö noin 30 % vertailurysän vastaavasta työvaiheesta B Pyydyksen lasku Koerysä kevyempi käsitellä ja vie aluksessa pienemmän tilan Koerysä menee pienempään tilaan veneeseen, keveämpi käsitellä Ei suurta eroa, koerysä vähän kevyempi käsitellä Pyydyksien laskussa ei ollut suurta eroa. Koerysässä on vähemmän havasta, joten se on pienempi nippu ja näin hiukan helpompi käsitellä C Pyydyksen kiristeleminen kalastuskauden aikana Merivirta tarttuu vähemmän koerysän hapaaseen, joten ankkurointi ei niin kovilla Harva pyydys pysyy paremmin paikallaan D Pyydyksen korjaus kalastuskauden aikana Suuosien 150 mm havas tuntui olevan kiertymisherkkä yläpaulalle. Ei hylkeiden tekemiä reikiä. Vertailurysää jouduin pesemään painepesurilla 1,5 h Ei hylkeen tekemiä reikiä Ei juurikaan eroa Koerysän suuosissa vähemmän hylkeiden repimiä reikiä Koerysä pysyi pyyntikunnossa hiukan paremmin kuin vertailurysä eli ankkurien kiristelemistä oli hiukan vähemmän. Kalastuskauden aikana en korjannut pyydyksiä meressä. Suuria reikiä en kummassakaan pyydyksessä kalastuskauden aikana havainnut. E Pyydyksen nosto Koerysä nousee vetokoneella (100 NetOp), mutta vertailurysässä on enemmän haastetta, varsinkin jos se on likainen Kävi kepeästi, pesu helppoa Koerysä kevyempi nostaa ja muutenkin märkänä kevyempi käsitellä Koerysän suuosat olivat kevyemmät nostaa ja myös rysän peseminen rannassa sujui nopeammin. F Johtopäätökset Suosittelen lämpimästi kaikille alaa harkitseville! Koerysää tulen jatkossa käyttämään muutoksitta, ellei parempaa tule esiin. Kyseistä osaa mahdollisesti uusittaessa muihin rysiin tulen todennäköisesti laittamaan vastaavan Harvat suuosat on helpompi, kevyempi ja helppohoitoisempi pyydys. Jatkan kalastamista koerysällä tutkimuksen jälkeen ja uskallan heittää sen hyväänkin lohipaikkaan. Jos nyt tarvitsisi valmistaa itselle uudet suuosat, niin en tekisi tavallista 60 mm suuliinaa, vaan harvemman, ehkä kokeilumielessä 100 mm. 8
10 5.2 Siikarysän rakenteelliset muutokset Toimenpiteet Ensimmäinen PU siikarysän perusmalli (Ø 2,9 m kalapesä) saatiin Suomeen KANRA hankkeen yhteydessä vuonna KANRA ja KEHRA hankkeissa testattiin myös pienipesäistä (Ø 1,5 m) siikarysää. Kummallakin kalapesätyypillä saadut siikasaaliit ovat toistaiseksi olleet melko vaatimattomia. Pyydystekniselle kehitystyölle ollaan vasta hakemassa suuntaviivoja, ja työ on pahasti kesken. Tämän osahankkeen tarkoituksena oli selvittää, miten siikarysän kalapesän tietyt rakenteelliset muutokset vaikuttavat rysän pyytävyyteen, hyljevahinkojen määrään ja rysän käyttöominaisuuksiin. Hankkeen käytännön työt toteutti ammattikalastaja Heikki Salokangas Porissa. Standardi siikakalapesään (Ø mm) tehtiin testikauden alussa seuraavat muutokset: - kalapesän hapaaksi vaihdettiin yksinkertainen 40 mm dyneema (standardikalapesässä sisähavas 35 mm, ulkohavas 80 mm). Koeasetelman oletuksena oli, että muutos tekee kalapesästä valoisamman, mutta samalla hyljesuojaus saattaa heiketä - kalapesän nielu muutettiin rakonieluksi. Kalastajien kokemusten mukaan ainakaan vaellussiika ei sukella alaspäin, jolloin pintaan saakka auki olevan nielun oletettiin olevan erityisesti vaellussiialle hyvä - koentakaukalon rakennetta muutettiin, koska yksinkertainen havas esti sen kiinnittämisen perinteisellä tavalla - kalapesän jalaksia korotettiin, näin saatiin koentakaukalo yltämään veneen laidan yli Välipesän rakenne säilyi entisellään, ja se varustettiin isolla, vanteeseen kiinnitettävällä 200 mm hylkeensuojaverkolla. Kalapesän ja välipesän rakennepiirustus esitetään kuvassa 1. Rakenteellisten muutosten lisäksi kalapesä asetettiin pyyntiin ylemmäs, jolloin ylähapaat ulottuvat vedenpinnan yläpuolelle (kuva 2). Kalapesän rakennetta muutettiin ensimmäisen kauden jälkeen edelleen, tästä tarkemmin kohdassa tulokset. Kalastaja piti kuvausten ajalta myös saalispäiväkirjaa (liitteet 5 a c). 9
11 Kuva 1. Testatun siikarysän rakenne (kuva Pekka Koskinen, Satakunnan M-Rakennustoimisto oy). 10
12 Kuva 2. Kalapesä oli asetettu pyyntiin tavallista ylemmäs, jotta se olisi valoisampi (kuva Maria Saarinen). Pyyntipaikat olivat Selkämerellä Kuuminaisten edustalla Viasvedenlahdella (kuva 3). Kevät , ,5 Syksy Syksy , Kuva 3. Pyyntipaikat Porin Viasvedenlahdella (lähde Retkikartta.fi). 11
13 5.2.2 Tulokset Kevät 2012 Kuvauslaitteiston toiminnassa oli suuria ongelmia koko hankkeen ajan, ja ne pahenivat hankkeen loppua kohden. Kuvamateriaalin koodauksesta vastasivat iktyonomiopiskelija Hanna Hongisto (v. 2012) ja iktyonomi Sonja Lehtinen (v. 2013). Rysä oli viritetty Luoteen Räyhän pohjoispuolelle pohjois-eteläsuuntaan. Kuvaussuunta oli kalapesän luoteispuolelta (kuva 4). Kuva 4. Kuvausasetelma siikarysällä keväällä Rakonielun leveys oli mm. Vedenalaiskuvaukset toteutettiin välisenä aikana. Kelvollista kuvamateriaalia saatiin kahdeksalta vuorokaudelta yhteensä 79 tuntia. Kuvausaikana saatiin 28,4 kg / 73 kpl yli 250 g:n siikoja, joiden keskipaino oli noin 0,4 kg. Alle 250 g:n siikoja saatiin 2,0 kg / 7 kpl. 12
14 Koko kalastuskaudella ( ) saatiin yhteensä vain 35 kiloa tavoitelajia eli yli 250 gramman siikoja. Sivusaalina saatiin taimenta, lohta ja kirjolohta. Kalastajan mukaan siikasaaliit olivat hänen kalavesillään olleet heikkoja myös vuosina 2010 ja Videomateriaalista selvisi seuraavaa: - kalat liikkuivat kalapesässä vilkkaimmin keskipäivän aikaan - iltaa kohden kalat painuivat alaspäin - pienet siiat liikkuivat parvissa - suurin osa siioista tuli sisään nielun keskeltä - kuvamateriaalissa nähtiin yhteensä 76 siian sisään uintia sekä yksi taimenen, yksi lohen ja yksi kirjolohen sisään uinti - siikojen ulos uinteja (pois kalapesästä nielun kautta) nähtiin yhteensä 32 (kuva 5), joista viisi palasi takaisin - ottaen huomioon kalapesään palanneet siiat, 36 % sisään uineista siioista pakeni nielusta - jos siika pakeni, se ui pois alaviistoon - lohen tai taimenen ulos uinteja ei nähty - taimenet liikkuivat kalapesässä aina yhdessä Kuva 5. Siika pakenee nielusta, jonka leveys oli mm keväällä 2012 (kuvakaappaus vedenalaisvideolta Maria Saarinen). 13
15 Noin 12 prosenttia saalissiioista oli lokin nokkimia (kuva 6). Hyljeongelmia ei ollut. Kuva 6. Lokin nokkima siika (kuvakaappaus vedenalaisvideolta Hanna Hongisto) Syksy 2012 Koska kevään siikasaalis oli vaatimaton, rysä siirrettiin toiseen paikkaan Ulkokarin eteläpuolelle luode-kaakko suuntaan. Kuvaus oli kalapesän länsipuolelta. Rakonielua kavennettiin noin 150 mm:iin, ja nieluun lisättiin kymmenen nielulankaa. Vedenalaiskuvaukset toteutettiin välisenä aikana. Hyvälaatuista kuvamateriaalia saatiin kahdeksalta vuorokaudelta yhteensä 33 h. Tallennuksessa oli vakavia toimintaongelmia, minkä lisäksi kamera levääntyi. Videomateriaalia vastaavana 8 vrk aikana saatiin saaliiksi kahdeksan yli 250 g:n siikaa. Videomateriaalista selvisi seuraavaa: - kuvamateriaalissa nähtiin kahdeksan siian sisään uintia ja yksi taimenen sisään uinti - toisin kuin keväällä, yhdenkään siian ulos uintia ei nähty - uutena ilmiönä kevääseen verrattuna nähtiin kahdeksan siian kääntymistä nielulla, eli siiat kääntyivät pois ennen kuin uivat sisään kalapesään nielusta (kuva 7) Lokin nokkimia siikoja oli vähemmän kuin keväällä (7 %). Hyljeongelmia ei ollut. Koko syksyn kalastuskauden ( ) kokonaissaalis oli 50 kg / 66 kpl yli 250 g:n siikoja, joiden keskipaino oli noin 0,75 kg. Alle 250 g siikoja ei saaliiksi tullut. Sivusaaliina saatiin muutamia kiloja taimenta, kirjolohta ja lahnaa. Kalastaja kertoi, että koerysän viereisestä rysästä saatiin yli kolminkertainen saalis koerysään verrattuna. 14
16 Kuva 7. Siika kääntyy nielulla pois kalapesästä (kuvakaappaus vedenalaisvideolta Maria Saarinen) Kevät Syksy 2013 Kevään 2013 pyyntipaikan valinta epäonnistui, ja saaliiksi saatiin pelkästään lahnaa. Tilastoa ei käsitellä tässä. Pyyntipaikka oli Ulkokarin eteläpuolelle noin 300 metriä syksyn 2012 rysäpaikasta etelään. Nielun leveys oli sama kuin syksyllä 2012 eli noin 150 mm. Nielulankojen lukumäärä tuplattiin. Vedenalaiskuvaukset toteutettiin välisenä aikana. Tallennuksessa oli yhä pahempia toimintaongelmia, ja kelvollista kuvamateriaalia saatiin yhteensä vain 15 tuntia. Kuvausajan saalis oli 53 kg / 66 kpl yli 250 g:n siikoja ja viisi taimenta. Alle 250 g:n siikoja ei saaliissa ollut. Videomateriaalista selvisi seuraavaa: - 13 siian sisään uintia - yhdeksän siian ulos uintia - viisi siian kääntymistä nielulla, eli siiat kääntyivät pois ennen kuin uivat sisään kalapesään - kolme taimenen sisään uintia, kaksi ulos uintia ja yksi kääntyminen nielulla Lokit olivat vahingoittaneet vain kahta siikaa (3 %). Hyljeongelmia ei ollut. 15
17 5.3 Meduusan selektio Toimenpiteet Meduusat haittaavat kalastusta lähes koko Saaristomerellä. Aikaisemmin meduusojen massaesiintymät olivat satunnaisia muutamana vuotena vuosikymmenen aikana, mutta tätä hanketta suunniteltaessa ongelma oli ollut erittäin paha kolmena syksynä peräjälkeen vuosina Myös meduusojen esiintymisjaksot ovat pidentyneet. Meduusat ajautuvat rysien sisälle virtausten mukana, jolloin rysän pyyntiteho heikkenee dramaattisesti ja pyydyksessä olevat kalat kuolevat. Osahankkeen tavoitteena oli kehittää meduusan selektiomenetelmä Push Up - rysään. Hankkeen käytännön töistä vastasi ammattikalastaja Ismo Johansson Paraisilta. Rysä asetettiin pyyntiin Paraisilla Ytterholman pohjoispuolelle siten, että kalapesän suunta oli pohjoiseen (kuva 8). Pyyntipaikan syvyys on seitsemän metriä, mutta kalapesä lepäsi sen itäpuolella olevan jyrkänteen reunalla. Kuva 8. Koerysän sijainti Paraisten Ytterholman pohjoispuolella (60, ,44492) (lähde Retkikartta.fi). 16
18 Johanssonin suunnittelemat selektiopaneelit asennettiin kalapesän toisen ja kolmannen vanteen yhteyteen (kuva 9). Kalapesän ympäri ulottuvien paneelien materiaali oli merivedenkestävä 10 mm alumiinitanko ja tankoväli 30 mm. Kalapesän vannetta vasten oleva paneelin reunaosa oli 300 mm merivedenkestävä alumiiniputki (rakennekuva 10). Kalapesän koentapään kiristyskohtaan asennettiin pyöreä, halkaisijaltaan 40 cm paneeli, jonka materiaali oli 6 mm ruostumaton teräsputki (kuva 11). Paneelit maalattiin vihreiksi, koska tavoitteena oli, että ne toimisivat myös alamittaisten kuhien selektiopaneeleina (vrt. KEHRA projektin tulokset, paras väri vaalean vihreä). Kamera oli kohdistettu kuvaamaan kalapesän sivulta idästä länteen päin. Kameran etäisyys paneelista oli noin 25 cm, ja kuvaan mahtui korkeussuunnassa kolme kokonaista poikkitukien rajaamaa väliä (kuva 12). Kuvamateriaalin koodauksesta vastasivat hankekoordinaattori Maria Saarinen (v. 2012) ja iktyonomi Sonja Lehtinen (v. 2014). Kalastaja piti kuvausajalta kalansaalispäiväkirjaa, johon merkittiin myös meduusojen määrä kala- ja välipesässä, tuulen suunta ja nopeus sekä veden korkeus (liitteet 6 a ja b). Videomateriaalin koodaajat merkitsivät taulukkoon veden virtauksen suunnan, mutta nämä tiedot ovat varmoja vain vuoden 2014 kuvausten osalta, jolloin selektiopaneeliin kiinnitettiin virtauslanka. Kuva 9. Ammattikalastaja Ismo Johansson asentamassa kameraa testirysälle. Selektioritilät olivat kalapesän toisessa ja kolmannessa vanteessa koentapäästä katsottuna. Päätyritilä oli kiinnitetty kalapesän kiristyskohtaan (kuva Maria Saarinen). 17
19 Kuva 10. Vanneritilöiden rakennepiirustus. 18
20 Kuva 11. Päätyritilä oli kiinnitetty kalapesän koentapään kiristyskohtaan (= truttuun). Kuva 12. Kuvauskohde, näkymä veden alla (kuvakaappaus vedenalaisvideolta Maria Saarinen). 19
21 5.3.2 Tulokset Syksy 2012 Selektiopaneelia kuvattiin syyskuussa kahden viikon ajan Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) merikeskus sai vuonna 2012 meduusahavaintoilmoituksia vähemmän kuin vuonna 2011, mutta Saaristomerellä meduusaa esiintyi kuitenkin runsaasti erityisesti syyskuussa (tiedonanto Lehtiniemi Maiju SYKE). Myös Johanssonin pyyntialueella havaittiin runsaasti meduusaa, vaikka Johanssonin käsityksen mukaan ehkä hieman vähemmän kuin edellisinä vuosina. Vaikka meduusaa oli pyyntialueella runsaasti vapaassa vedessä, kalapesän meduusamäärä oli koko syksyn ajan vähäinen (liite 6a). Yhden koennan yhteydessä meduusoja oli kalapesässä arviolta noin 200 kiloa ja neljä kertaa noin 50 kiloa, mutta muina aikoina keskimäärin 20 kiloa. Kalapesän meduusamäärä ei vaikuttanut pyydyksen pyyntitehoon. Kolmeen edelliseen vuoteen verrattuna ero oli dramaattinen; aikaisempina vuosina kalapesässä saattoi olla meduusaa kolmekin tonnia yhdellä koentakerralla. Turunmaan saariston alueen kahdelta muulta kalastajalta, jotka kalastavat ns. flexirysillä, saatiin tieto valtavista ongelmista, ja syyskuun loppupuolella rysät olivat täynnä meduusaa. Kalapesän meduusamäärän ja veden korkeuden välillä oli jonkin verran lineaarista yhteyttä; mitä korkeampi vesi sitä enemmän meduusaa kalapesässä. Meduusamäärän ja kalansaaliin välillä oli jonkin verran negatiivista lineaarista yhteyttä; mitä enemmän meduusaa, sitä vähemmän kalaa. Tosin kalansaalis oli kokonaisuudessaan erittäin pieni. Tuulen suunnan ja meduusamäärän välillä ei ollut lineaarista yhteyttä. Koska virtaussuunnista ei ollut täyttä varmuutta, sen yhteyttä meduusamäärään ei arvioitu. Meduusapaneelit selektoivat tehokkaasti myös pienet kalat. Pieni ahven, särki ja lahna puuttuivat saaliista kokonaan, vaikka niitä tavattiin välipesässä, jossa paneelia ei ollut. Pieni siika ei paneelien läpi kuitenkaan mennyt Kuvamateriaali ja sen käsittely Vuorokauden valoisalta ajalta kuvamateriaalia kertyi yhteensä 70,5 tuntia. Kuvausmateriaalin runsaudesta, koodaustyön hitaudesta ja hankekoordinaattorin rajallisten aikaresurssien takia koodaukset tehtiin otantana; joka kolmas puolen tunnin videopätkä katsottiin, ja yhteensä katsottiin 24 tuntia. Vain suoraan paneeliin kohdistuneet tapahtumat koodattiin. Silloin kun meduusamäärä oli valtava, niitä ei voitu enää laskea yksitellen, ja tällöin koodaaja muodosti kuvasta yleisnäkemyksen. Kun meduusamäärä oli vähäinen Kun kalapesässä ja vapaassa vedessä paneelin ulkopuolella oli vähän meduusaa (kuva 12) ja virtaus oli joko etelään tai pohjoiseen, liike paneelin läpi 20
22 oli vähäistä; läpimenoja nähtiin yhteensä alle kymmenen. Liikettä oli suurin piirtein yhtä paljon sekä sisälle että ulos. Jos virtaus oli lännestä itään päin eli kameraan päin (meduusat tulivat kohti kameraa), meduusojen liike oli pelkästään kalapesästä ulospäin paneelin läpi. Näitä läpituloja nähtiin satoja. Varmasti ei voitu päätellä, milloin virtaus oli idästä länteen eli paneeliin päin. Muutamia tapauksia nähtiin, kun yksittäinen meduusa hitaasti lipui pitkin kalapesän havasta ja siihen painautuen ja nytkähdellen yleensä etelästä pohjoiseen. Meduusat eivät kuitenkaan paneelin kohdalla painuneet kalapesän sisälle, vaan ohittivat paneelin ja painautuivat taas hapaaseen paneelin toisella puolella. Kuva 12. Yksittäinen meduusa lipuu selektiopaneelin ulkopuolella (kuvakaappaus vedenalaisvideolta Maria Saarinen). Kun meduusaa oli runsaasti Kun kalapesässä ja vapaassa vedessä oli paljon meduusaa (kuva 13), liike paneelin läpi tapahtui pelkästään kalapesästä ulospäin paneelin läpi ja se oli vilkasta. Enimmillään nähtiin yhden puolen tunnin videotallenteen aikana 148 meduusan ulostuloa. Kalapesän sisällä olevat meduusat näkyivät vaaleana, liikehtivänä massana. Kun meduusaa oli paljon, virtauksen suunta oli useimmiten etelästä pohjoiseen (kalapesän ulkopuolella olevat meduusat lipuivat kohti pohjoista). Kuvamateriaalissa nähtiin eniten meduusaa Pyydys koettiin ja sen jälkeen 25.9., ja molemmilla kerroilla kalapesässä oli noin 50 kiloa meduusaa. 21
23 Koennassa suurin meduusamäärä 200 kg oli Valitettavasti kuvauslaite ei ollut toiminut tapahtuneen akun vaihdon jälkeen, vaan vasta saatiin jälleen kuvaa. Päätypaneelin kautta selektoituvien meduusojen määrää ei tiedetä. Näköhavaintojen mukaan meduusoja valui koentatilanteessa ulos päädystä kalapesän päädyn roikkuessa alaspäin, mutta määrää on vaikea arvioida. Kuva 13. Kalapesän sisällä olevat meduusat näkyivät vaaleana liikehtivänä massana (kuvakaappaus vedenalaisvideolta Maria Saarinen) Kalojen käyttäytyminen meduusapaneelilla Syksy 2013 Paneeli kiinnosti erityisesti särkikaloja, ja ne työnsivät usein kuononsa tankojen väliin. Vaikka kuvamateriaalissa ei yhdenkään kalan läpimenoja nähty, saaliin perustella pienet kalat olivat jostakin kohtaa sivupaneelia tai päätypaneelia ulos uineet. Paneeli kiinnosti myös siikoja, joiden nähtiin nousevan paneelia pitkin ylöspäin vatsa paneeliin päin. Kalastaja kertoi saaliissa olleen vatsapuolelta revittyjä kuolleita siikoja. Mahdollisena syynä ilmiöön on se, että hylkeet ovat päässeet paneelin läpi raatelemaan siikoja. Meduusaa ei ollut meressä. eikä kuvauksia suoritettu. Hankkeelle haettiin jatkoaikaa vuoden 2014 loppuun saakka. 22
24 Syksy 2014 Vanha kuvauslaitteisto ei käynnistynyt enää ollenkaan syksyn 2014 testeissä. ELY-keskukselta saatiin lupa käyttää hankkeelta jäämässä olevat varat yhden kuvauslaitteiston videojärjestelmän nykyaikaistamiseen. Työn teki Arwelltekniikka Oy. Laitteiston nykyaikaistaminen toi tullessaan enemmän ominaisuuksia mutta myös monimutkaisempaa käyttöä, muun muassa kalastajalta vaadittiin akun vaihdon yhteydessä tietokoneen käyttöä (kuva 14). Asennettu Nuuo-ohjelma toimi moitteettomasti, ja akkujen säästämiseksi se asennettiin kuvaamaan vain valoisana aikana. Kuvausaika oli Kuvamateriaalin tallentumiseen tuli yksi vajaan viikon mittainen tauko, kun myrskyn takia akkua ei päästy vaihtamaan. Kuvamateriaalia kertyi yhteensä 120 tuntia. Kuva 14. Ismo Johansson tsekkaa akun vaihdon yhteydessä läppäriltä kuvauslaitteiston toiminnan ja kameran suuntauksen (kuva Maria Saarinen). Meduusaa oli meressä kohtuullisesti, mutta vähemmän kuin vuonna SYKE:n mukaan Saaristomereltä saatiin meduusahavaintoja noin 70 kappaletta (Tiedonanto Lehtiniemi Maiju). Suomen koko merialueen havaintojen määrä oli vuonna 2014 noin kolmannes vuoden 2012 määrästä (130 / 400). Ismo Johanssonin mukaan meduusaa esiintyi selvästi syvemmässä kuin aikaisemmin. Vaikka pintavedessä tai kalapesän pyyntisyvyydessä (7 m) ei meduusaa havaittu kuin satunnaisesti muutamia kappaleita, samaan aikaan 15 23
25 6 YHTEENVETO 25 metrin syvyydessä pyynnissä olevissa verkoissa oli meduusaa runsaasti. Kalapesässä havaittiin vain muutamia meduusoja kolmena päivänä kuvausten aikana (liite 6b). Kuvamateriaalissa nähtiin vain neljä meduusaa, kaikki samana päivänä Meduusat olivat kalapesän ulkopuolella. Kalojen käyttäytyminen paneelilla oli samanlaista kuin syksyllä Meduusapaneelilta koostettu vedenalaisvideo liitetään Livian verkkosivuille Ideat tämän hankkeen kehitystyölle saatiin suoraan kalastajilta. Hankkeen toimilla pyrittiin vähentämään hylkeiden ja meduusojen kalastukselle aiheuttamia haittoja sekä parantamaan pyydysten kalastavuutta ja käyttöominaisuuksia. Kalastusta harjoitetaan luonnonolosuhteiden ehdoilla. Kalojen ja meduusojen vuosiluokkien voimakkuudessa ja kulku- tai kulkeutumisreiteissä on vuosittaista vaihtelua, ja vaihtelu voi olla hyvinkin voimakasta. Näistä syistä pyydyskehitystyössä kaksi vuotta on liian lyhyt aika. Tämä voitiin todeta kaikkien osahankkeiden kohdalla. Lohirysät Hylkeenkestävissä lohirysissä testattiin harvoja suuosia. Kun otetaan huomioon erot pyyntipaikkojen kalastustehossa testiaikaa edeltävinä vuosina, vain kaksi kautta kestäneessä hankkeessa koe- ja vertailupyydysten pyyntitehon välillä ei voda todeta selviä eroja. Pyydyksiä testanneet kalastajat olivat tyytyväisiä harvempien suuosien käyttöominaisuuksiin. Merkittävimmät hyödyt olivat pyydyksen nostovaiheen keventyminen sekä likaantumisen, ankkurien kiristelemisen ja hylkeen tekemien reikien vähentyminen. Kalastajat aikovat käyttää harvoja suuosia myös jatkossa. Hankkeessa mukana ollut kalastaja ehdottaa jatkohanketta, jossa kehitettäisiin kalapesän nostokykyä ja koentaa siten, että suuremman kertasaaliin kokeminen ja erityisesti alamittaisten kalojen vapauttaminen olisi entistä turvallisempaa kalastajalle ja hellävaraisempaa kaloille. Siikarysä Siikasaaliit olivat vaatimattomia, joten varmoja johtopäätöksiä tuloksista on mahdoton tehdä. 250 mm rakonielu näytti olevan liian leveä ainakin ilman nielulankoja; tällöin yli kolmannes siioista pakeni nielun kautta. 150 mm saattaa olla liian kapea, koska tällöin jopa puolet nielua lähestyvistä siioista kääntyi pois. Kalastajan käsityksen mukaan nielussa on oltava nielulangat, ja rysän pyytävyys parani, kun lankojen lukumäärää lisättiin. Yksinkertainen havas kalapesässä lisäsi lokkien vahingoittamien siikojen määrää saaliissa. Lokkien vahingoittamien siikojen määrä näytti olevan suoraan verrannollinen valoisan ajan pituuteen. 24
26 Pyydys toimi kohtuullisesti, mutta ei osoittautunut Lundinin perinteistä siikamallia paremmaksi. Siika on vaikeasti rysällä pyydettävä laji, ja hankkeen tulosten perusteella voidaan arvioida, että kalapesän rakenne ei ole siian rysäpyynnissä ratkaisevin tekijä. Pyydystä testannut kalastaja ehdottaa jatkohanketta, jossa testattaisiin kalapesään asennettavan valon vaikutusta siian rysäpyynnissä. Meduusan selektio Meduusan selektiopaneeleja testannut kalastaja oli erittäin tyytyväinen tulokseen. Ensimmäisenä testaussyksynä 2012 meduusaa oli meressä lähes yhtä runsaasti kuin kolmena aikaisempana vuotena. Kalapesässä meduusamäärä kuitenkin laski dramaattisesti aikaisempiin vuosiin verrattuna useasta tonnista muutamaan kymmeneen kiloon, ja videolla voitiin todeta meduusojen runsasta selektoitumista paneelin läpi. Vuosi 2013 oli meduusan esiintymisessä välivuosi ja vuonna 2014 meduusoja oli melko vähän. Johtopäätökset perustuvat siten vain yhden runsaan meduusavuoden aikana saatuihin tuloksiin. Tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina mutta silti erittäin rohkaisevina. Johanssonin suunnittelemat paneelit soveltuvat myös perinteisiin vannerysiin. Kalapesän vannetta vasten oleva paksumpi 30 mm tanko on tällöin tarpeeton. Paneelia voisi ehkä helpostikin valmistaa massatuotantona muovista, jolloin se olisi myös kevyempi. Tankojen välit voisivat olla säädettäviä. Meduusapaneelit selektoivat tehokkaasti myös pienet ahvenet, särjet ja lahnat. 25
27 ERIK JOHANSSON, Pyhäranta LIITE 1 VUOSI 2012 Koerysän sijainti 2012: 60,59 21,0720 / 60, , Koerysä 227,5 kg 30 k g Lohi Taimen 0 64 % ennen 10/6 32 kpl, keskipaino 7,1 kg. Vertailurysän sijainti 2012: 60, ,0480 / 60, , Vertailu 77,5 kg 30 k g Lohi 0 61 % ennen 10/6 13 kpl, keskipaino 6,0 kg. 26
28 Kiloa VUOSI 2013, Erik Johansson molemmat pyydykset eri paikassa kuin 2012 Koerysän sijainti 2013: 61`0010, 20` `0020, 20` % ennen 10/6 20 kpl, keskipaino 7,6 kg. Vertailurysän sijainti 2013: 61`00, 21` `0010, 21` Vertailurysä 132,3 kg Lohi Taimen 0 48 % ennen 10/6 23 kpl, keskipaino 5,8 kg. 27
29 Kiloa SEPPO LAINE LIITE 2 Koerysän sijainti 61 47, ,40 (maapää) / 61 47, ,35 (rysät peräkkäin, koerysä ulompana) VUOSI 2012 Koerysän saalis 34 % pienempi kuin vertailurysässä 196 kpl, keskipaino 6,8 kg. 26 % ennen 10/ Vertailu kg Lohi 39 % ennen 10/6 300 kpl, keskipaino 6,8 kg. 28
30 VUOSI 2013, Seppo Laine Koerysän saalis 28 % pienempi kuin vertailurysässä 199 kpl, keskipaino 5,58 kg. Vapautettu 46 kpl alamittaisia lohia. 23 % ennen 10/6 237 kpl, keskipaino 6,54 kg. Vapautettu 23 alamittaisia lohia. 21 % ennen 10/6 29
31 Kiloa Kiloa REIJO VENERANTA LIITE 3 Koerysän sijainti 61 45, ,7 / 61 45, ,2 (lähempänä rantaa kuin vertailurysä. Rysät lähes peräkkäin). Vertailurysän sijainti 61 45, ,40 / 61 45, ,80 VUOSI 2012 Koerysän saalis 14 % pienempi kuin vertailurysässä 200 Koerysä 953 kg Lohi Taimen Siika kpl, keskipaino 6,2 kg. Vapautettu 37 kpl alamittaisia lohia. 25 % ennen 10/6 300 Vertailu 1 113,2 kg Lohi Taimen Siika kpl, keskipaino 6,7 kg. Vapautettu 43 kpl alamittaisia lohia. 24 % ennen 10/6 30
32 VUOSI 2013, Reijo Veneranta Koerysän saalis 41 % suurempi kuin vertailurysässä 100 kpl, keskipaino 6,6 kg. Vapautettu 19 kpl alamittaisia lohia. 22 % ennen 1/6 73 kpl, keskipaino 6,4 kg. Vapautettu 17 alamittaisia lohia. 26 % ennen 10/6 31
33 Kiloa JUHA VÄLISALO LIITE 4 Koerysän sijainti 61 48, ,67 / 61 48, ,08 (lähempänä rantaa) Vertailurysän sijainti 61 48, ,08 / 61 48, ,58 VUOSI 2012 Koerysän saalis lähes sama kuin vertailurysän 250 Koerysä 1 306,5 kg Lohi Taimen Siika 0 38 % ennen 10/6 189 kpl, keskipaino 6,9 kg 300 Vertailu kg k g Lohi Taimen Siika 27 % ennen 10/6 202 kpl, keskipaino 6,6 kg 32
34 VUOSI 2013, Juha Välisalo Koerysän saalis 20 % suurempi kuin vertailurysässä 17 % ennen 10/6 211 kpl, keskipaino 6,5 kg 16 % ennen 10/6 166 kpl, keskipaino 6,85 kg 33
35 Siikarysän kuvausajan saalis, kevät 2012 LIITE 5 a SIIKA < 250 g SIIKA > 250 g TAIMEN LOHI MUUT HUOMIOITA (saaliissa, pyydyksessä tai ympäristössä) Koentapäivä kpl kg kpl kg kpl kg kpl paino Merkitse laji ja kg 6.6. Kuvauskalusto + kamera 7.6. tallennin + akku vaihdettu ,3 1 1,3 akun vaihto ,5 1 3 lokinlyömät siiat 4 kpl kameran ja akun vaihto (MS) lokinlyömät siiat 3 kpl ,8 akun vaihto akun vaihto ,5 kg kirjolohi akun vaihto ,1 1 1, ,5 1 2, lokinlyömä 1 kpl akku ja tallennin vaihdettu ,5 1 6 lokinlyömä 2 kpl kuvaukset lopetettu Merkitse huomioita - sarakkeeseen mm. hyljehavainnot ja vauriot sekä ne seikat, jotka ovat tavallisuudesta poikkeavia. YHTEENSÄ ,
36 Siikarysän kuvausajan saalis, syksy 2012 LIITE 5 b SIIKA < 250 g SIIKA > 250 g TAIMEN LOHI MUUT HUOMIOITA (saaliissa, pyydyksessä tai ympäristössä) Koentapäivä kpl kg kpl kg kpl kg pituus paino Merkitse laji ja kg Merkitse huomioita - sarakkeeseen mm. hyljehavainnot ja vauriot sekä ne seikat, jotka ovat tavallisuudesta poikkeavia Kamera asennettu ,1 Akku vaihdettu Akku ja tall. Vaihdettu ei toiminut tallennus tyhjä akku ja tall. Vaihdettu akku ja tall. Vaihdettu ,5 Akku vaihdettu Kovaa lännen puoleista tuulta max 25m/sek Kovaa lännen puoleista tuulta max 25m/sek Kovaa lännen puoleista tuulta max 25m/sek lokinlyömää siikaa Akku vaihdettu kameran suuntaus muuttunut ei korjattu akku vaihdettu kameran korjattu Kirjolohi 1 Akku vaihdettu tyhjä Akku vaihdettu lahna 3kg Kamera pois YHTEENSÄ 27 23,
37 Siikarysän kuvausajan saalis, syksy 2013 LIITE 5 c SIIKA < 250 g SIIKA > 250 g TAIMEN LOHI MUUT HUOMIOITA (saaliissa, pyydyksessä tai ympäristössä) Koentapäivä kpl kg kpl kg kpl kg pituus paino Merkitse laji ja kg Kamera asennettu tyhjä Akku vaihd Akku vaihd Akku vaihd akku vaihdettu syöty 2siikaa 1 taimen Kamera pois yht Merkitse huomioita - sarakkeeseen mm. hyljehavainnot ja vauriot sekä ne seikat, jotka ovat tavallisuudesta poikkeavia. 35
38 LIITE 6 a ISMO JOHANSSON 60 16, ,90 YTTERHOLM Suomukala PU - rysä 1,5 m Rysä S-N, kalapesä pohjoiseen Kalapesä jyrkänteen reunalla Pyyntisyvyys 7 m kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg m/s cm päivä Kuha Ahven Siika Lohi Hauki Kampela Särkikalat Kalaa YHT Meduusaa kalapesässä Meduusaa / vrk Meduusaa välipesässä Tuulen suunta Tuulen nopeus Veden korkeus Virtaus Muuta 9.9. Rysän lasku etelä , lounas Kamera rysälle klo ,5 3, lounas Akun ja tallentimen vaihto ei koentaa 0 lounas W => E akun vaihto ,5 0, ,5 lounas S => N akun vaihto , , ,5 lounas akun ja tallentimen vaihto ,3 0, etelä akun vaihto lounas akun vaihto , lounas akun vaihto ei koentaa 0 itä-kaakko akun vaihto ei koentaa 0 pohjoinen akun vaihto ,2 2 8, koillinen ei koentaa 0 itä-kaakko ,3 0, lounas Kamera pois , lounas ,5 4, etelä etelä ,5 0, koillinen ,5 1, koillinen , koillinen
39 kg kg kg kg kg kg kg kg kg m/s cm Särkikalat Kalaa YHT Meduusaa Meduusaa kalapesässä / vrk Meduusaa välipesässä Tuulen suunta Tuulen nopeus Veden korkeus Virtauksen suunta virtauslangan suunnan perusteella Muuta LIITE 6 b päivä Kuha Ahven Siika Hauki Kameran asennus rysälle Myrsky, rysälle ei päästy käynnistämään kuvauksia 11.loka 4,0 1,0 6,0 11,0 muutama muutama lounas 3-14 idästä Kuvaukset käynnistetty 12.loka 0,0 muutama etelästä 13.loka 4,5 5,0 18,0 27,5 koillinen 3-10 etelästä Akun vaihto 14.loka Ainoa päivä, jolloin meduusaa nähtiin videolla, vain 4 kpl kalapesän ulkopuolella koillinen 3-16 etelästä Akun vaihto, ei koentaa 15.loka 0,0 pohjoisesta 16.loka 0,0 17.loka 11,0 1,0 4,5 35,0 51,5 koillinen 3-21 idästä Akun vaihto 18.loka 0,0 etelä 5-22 etelästä Akun vaihto, ei koentaa 19.loka 2,5 1,3 3,4 1,0 8,5 16,7 muutama muutama länsi 5 +3 etelästä Akun vaihto 20.loka 0,0 pohjoisesta 21.loka 0,0 koillinen 4-15 pohjoisesta Akun vaihto, ei koentaa 22.loka 0,0 pohjoisesta Myrsky, rysälle ei päästy 30.loka 5,5 0,5 7,0 13,0 muutama länsi 1-1 Akun vaihto 31.loka 0,6 3,0 3,6 länsi 5 +7 Akun vaihto 1.marras 0,0 itä 4-1 pohjoisesta Akun vaihto, ei koentaa 2.marras 0,0 3.marras 2,0 2,0 7,8 7,0 18,8 lounas marras 0,0 5.marras 0,0 6.marras 0,6 1,0 2,0 6,0 9,6 pohjoinen 4-2 YHT 23,2 19,8 12,4 8,8 87,5 151,7 kääntynyt päivän mittaan pohjoisesta etelään kääntynyt päivän mittaan pohjoisesta etelään Kuvauslaitteiston poisto 37
Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotVastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt Amorella 6.2.2019 Jarno Aaltonen Vuodet 2007-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä.
LisätiedotNorpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke
Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Amma7kalastajalähtöinen hanke, jonka päätavoi3eena mahdollistaa amma7kalastuksen jatkuminen saimaannorpan esiintymisalueilla 3- vuo=nen hanke Aluksi keskitytään
LisätiedotVastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Contrarian Helsinki 6.4.2018 Jarno Aaltonen Vuodet 2009-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä. Enemmän harrastus kuin ammatti. Halu kehittyä kova.
LisätiedotNäsijärven siikaselvitys v. 2010
2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää
LisätiedotJUMBOKATISKA. Loppuraportti AMMATTIOPISTO LIVIA / PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KALATALOUS- JA YMPÄRISTÖOPISTO
EU investoi kestävään kalatalouteen JUMBOKATISKA Loppuraportti AMMATTIOPISTO LIVIA / PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KALATALOUS- JA YMPÄRISTÖOPISTO December 31, 2012 Tekijä: Maria Saarinen 0 HANKKEEN DIAARINUMERO
LisätiedotKEHRA hankkeen hyljekarkotinkokeilu
KEHRA hankkeen hyljekarkotinkokeilu Saaristomerellä on kalastukselle tärkeitä alueita, joilla hylkeiden metsästys on vaikeaa. Tällainen alue on esimerkiksi Paraisten itäpuolella Peimarinselällä. Kalastus
LisätiedotSärkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund
Särkikalaseminaari 4.5.2012 Klaus Berglund Kuvat: Klaus Berglund 3.5.2012 It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable
LisätiedotNorpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama
Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Ensimmäinen hanke Norpalle turvallisten pyydysten kehittämishanke 2010-2014 Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto. Hallinnointi Itä-Suomen
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotMillä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotNäsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13
Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotEU investoi kestävään kalatalouteen LOPPURAPORTTI. Kannattavuutta Rannikkokalastukseen II KANRA II projekti 1.3.2008 31.7.2010
Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Kalakouluntie 7 6 Kirjala EU investoi kestävään kalatalouteen LOPPURAPORTTI Kannattavuutta Rannikkokalastukseen II KANRA
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotKEHRA - Kehittyvä Rannikkokalastus
EU investoi kestävään kalatalouteen KEHRA - Kehittyvä Rannikkokalastus LOPPURAPORTTI AMMATTIOPISTO LIVIA / PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KALATALOUS- JA YMPÄRISTÖOPISTO December 5, 2012 Tekijä: Maria Saarinen
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotHAEMME SOPIMUSKALASTAJIA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKKEESEEN VUODELLE 2018
22.1.2018 HAEMME SOPIMUSKALASTAJIA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKKEESEEN VUODELLE 2018 John Nurmisen Säätiö hakee Lähikalahankkeeseen sopimuskalastajia. Vuodelle 2018 hankkeeseen voidaan valita 10-15
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotPilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön
Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön LOPPURAPORTTI Dnro 382/3561/9, hankenumero 93 1 Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön Dnro 382/3561/9, hankenumero 93
LisätiedotKyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
LisätiedotVAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA
VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotKEHRA -hankkeen vedenalaiskuvausten tulokset vuosilta 2010 ja 2011
KEHRA -hankkeen vedenalaiskuvausten tulokset vuosilta 21 ja 211 Takana lähes vuosikymmen rysäkehitystyötä mitä on jäänyt pyydykseen? Vesa Tschernij ja Maria Saarinen Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto
LisätiedotLuonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot
Lisätiedot- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella
Maa- ja metsätalousministeriö 12.9.2016 Luonnonvaraosasto Luonnos lohiasetukseksi - tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Luonnos on tehty lohi-
LisätiedotLOPPURAPORTTI. Kannattavuutta Rannikkokalastukseen KANRA projekti 1.3.2006 29.2.2008
Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Kalakouluntie 72 21610 Kirjala LOPPURAPORTTI Kannattavuutta Rannikkokalastukseen KANRA projekti 1.3.2006 29.2.2008 Turku
LisätiedotKalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2013
EU investoi kestävään kalatalouteen Loppuraportti Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2013 AMMATTIOPISTO LIVIA / PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KALATALOUS- JA YMPÄRISTÖOPISTO June 30, 2013 Tekijä:
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotOnko PushUp:sta uudeksi Saaristomeren pääammattipyydykseksi
SAMPI-projektin koekalastukset PushUp-rysillä Saaristomerellä vuosina 24-5 Onko PushUp:sta uudeksi Saaristomeren pääammattipyydykseksi Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi Olavi Sahlstén, Merimasku ja Ismo
LisätiedotAlustavia kokemuksia uuden teknologian hyljekarkottimista Loviisassa ja Naantalissa
Alustavia kokemuksia uuden teknologian hyljekarkottimista Loviisassa ja Naantalissa Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 6.2.2019 Esa Lehtonen Tutkimusinsinööri 1 13.2.2019 UUDEN TEKNOLOGIAN
LisätiedotPYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2011
PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2011 KALASTUKSEN VALVONNAN RAPORTTI 1 1. VALVONTA-AJANKOHTA Päivämäärä 29.5.2011 Klo 15 17 (1 valvoja) Säätila Pilvinen Tuulen nopeus n 5 m/s Etelä Kaakko
LisätiedotUnelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotTornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos
Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos 23.11.2017 Luonnonvarakeskus Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis 1980-2016 (tonnia) 6000 5000 Turska** Kampela Siika
LisätiedotKalastusasetus. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( 1 luku. Saalista koskevat määräykset. Kalojen rauhoittaminen
Luonnos 2.4.2015 Kalastusasetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( /2015) nojalla: 1 luku Saalista koskevat määräykset 1 Kalojen rauhoittaminen Seuraavat kalat ovat rauhoitettuja:
LisätiedotRÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET
Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON
Lisätiedot9M UPM Kymmene Oyj
9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN
LisätiedotKalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa
Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten
LisätiedotLOPPURAPORTTI. Parannetut versiot PU - suomukalarysistä 18.1.2007 30.6.2008
Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Kalakouluntie 72 2161 Kirjala LOPPURAPORTTI Parannetut versiot PU - suomukalarysistä 18.1.27 3.6.28 Maria Saarinen Turku
LisätiedotYhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotKuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
LisätiedotPonttonirysästäkö tulevaisuuden mittapuihin sopiva rannikkokalastuksen uusi ammattipyydys
KANRA-projektin pyydyskehitysprojekti Saaristo- ja Selkämerellä 26-8 Väliraportti Ponttonirysästäkö tulevaisuuden mittapuihin sopiva rannikkokalastuksen uusi ammattipyydys Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi
Lisätiedotsaalisvahingot vuonna 2013
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2013 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotNäsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen
212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotSaaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta
Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus TIEDOTUS- ja KOULUTUSRISTEILY AMMATTIKALASTAJILLE 218 7-8.2. 218 Ammattikalastuksen
LisätiedotPyyntiteknisiä ratkaisuja hylkeiden kalastukselle aiheuttamien haittojen vähentämiseksi
Pyyntiteknisiä ratkaisuja hylkeiden kalastukselle aiheuttamien haittojen vähentämiseksi KALARI 7.2.2018 Luke, Esa Lehtonen Hylkeenpyyntilautta (Raippaluoto -99) Protoversion modifiointi yhteistyössä kalastajien
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus kalastuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain (379/2015) nojalla: 1 luku Saalista koskevat säännökset 1 Rauhoitetut kalalajit ja -kannat Seuraavat kalat
LisätiedotAmmattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009
Visiosta työntekoon Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009 kalastuksen päämäärä tulevaisuuden tekniikka elinkeinon olemassaolo 1. Järkevä, luonteva sekä
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotPuulan kalastustiedustelu 2015
26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,
LisätiedotValtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)
Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-
LisätiedotMerimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotIso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
LisätiedotPerämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
LisätiedotPYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010
PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010 KALASTUKSEN VALVONNAN RAPORTTI: Nro 1 1. VALVONTA-AJANKOHTA Päivämäärä 23.9.2010 Klo 12:00 16:00 X 1 valvoja Säätila Puolipilvinen Tuulen nopeus
LisätiedotKokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät
Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut
LisätiedotAhosuon turvetuotantoalueen YVA
VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.
LisätiedotSisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali
Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali Timo Ruokonen Timo J. Marjomäki, Iia Suomi, Tapio Keskinen, Tero Forsman & Juha Karjalainen Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus,
LisätiedotMissä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus
Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily 7.-8.2. 2018 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen
LisätiedotKokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008
Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotTURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen
TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008 V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010 Jani Peltonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Tarkkailumenetelmät 2 2.1 Ammattimainen kalastus 2 2.2
LisätiedotKANRA II-projektin vedenalaiskuvaukset rysäpyynnin tehostamiseksi Saaristo- ja Selkämerellä vuosina 2008 ja 2009
Loppuraportti KANRA II-projektin vedenalaiskuvaukset rysäpyynnin tehostamiseksi Saaristo- ja Selkämerellä vuosina 8 ja 9 Vesa Tschernij iconex@co.inet.fi Tiivistelmä Projektin päämääränä oli kahden vuoden
LisätiedotKuhan alamitan nosto Saaristomerellä
Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen
LisätiedotSuomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan
LisätiedotRavustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015
Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä
LisätiedotKalastajainfo 2019 Suomenlahti. VARELY / Kalastuksenvalvonta 2019
Kalastajainfo 2019 Suomenlahti Suomen toimijakohtaiset kiintiöt 2019 Silakka alueet 30/31 68,7 milj. kg Silakka pääallas ja SL 31,3 milj kg Kilohaili 14,4 milj kg Turska itäinen 424 tn /läntinen 82 tn
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotMerimetsojen vaikutus kalakantoihin
Merimetsojen vaikutus kalakantoihin Antti Lappalainen Kalastusaluepäivät, Kotka 10.10.2017 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetsokannan kehitys Suomessa Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset
LisätiedotPyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti
Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti 1 Esityksen sisältö Haastatellut järvet, esittely Järvien kalastusinfra ja menetelmät Nykyiset saaliit
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotRavustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014
Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä
LisätiedotUusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016
Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Laki pähkinänkuoressa: Yhdellä maksulla kalastat lähes koko Suomessa
LisätiedotKokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kokemäenjoen vaellussiika Ari Leskelä, RKTL 21.3.2013 Kokemäenjoen vaellussiika Erittäin nopeakasvuinen vaellussiikakanta emokalakanta RKTL:ssä, mädinhankintapyynti Harjavallassa Selkämeren alueella keskeinen
LisätiedotVoidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely
LisätiedotEtelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011
ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden
LisätiedotSiika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama
LisätiedotKestävän kalatalouden mallialueet
Kestävän kalatalouden mallialueet Saaristomeren kalatalouden kestävyys Alustava arvio kirjallisuuden ja arviointimallin testauksen perusteella jatkokeskustelujen pohjaksi EU investoi kestävään kalatalouteen
LisätiedotKalan syöntisuositusten uudistamistarve
EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset
LisätiedotOULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015
KALATALOUSTARKKAILU 2015 16X269928 2.5.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2015 Kalastuskirjanpidon
LisätiedotTyösuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE
TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille
LisätiedotLiite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.
1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku
LisätiedotKalasta tietoa -visa Tehtävät
Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan
LisätiedotHelsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, liikuntapalvelut.
PÄÄTÖS KALASTUSLAIN 47 :N MUKAISEEN POIKKEUSLUPAHA- KEMUKSEEN 29.9.2017 3390/5713/2017 HAKIJA HAKEMUS Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, liikuntapalvelut. Helsingin kaupungin kulttuurin
LisätiedotEU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen
EU investoi kestävään kalatalouteen Kuhaseminaari loppuraportti 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 5 3 HANKKEEN RAHOITUS JA
LisätiedotAhvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä
Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotPielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä
ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
Lisätiedot