Kulttuuriympäristö. Luonnon monimuotoisuus

Transkriptio

1 Kulttuuriympäristö Suunnittelualueen ulttuuriympäristö muodostuu raennusperinnöstä, muinaisäännösistä a ulttuurimaisemasta. Kulttuuriympäristöllä taroitetaan ihmisen äyttämää, hoitamaa a muuttamaa tai raentamaa ympäristöä, ona maisemauvassa näyy ihmisen toiminnan älet. Kulttuurimaisemassa näyy seleästi ihmisen a luonnon pitäaiainen vuorovaiutus. Simoniemi a Simonylä edustavat vanhaa peräpohalaista ulttuuriympäristöä. Molemmat ylät on arvotettu valtaunnallisesti merittävisi raennetuisi ulttuuriympäristöisi a valtaunnallisesti arvoaasi maisema-alueesi. Raennusannassa on lisäsi piirteitä pohoispohanmaalaisesta a ruotsalaisesta raennusulttuurista suunnittelualueen sioittuessa näiden raavyöhyeille. Kyliä ei toisen maailmansodan loppuvaiheessa poltettu a sisi suunnittelualue on oonaisuudessaan harvinaisen hyvin säilynyt oonaisuus. Maisemaraenteen a ulttuuriympäristön ehitysen näöulmasta ylät ovat samanaltaisia. Simonylä laaempana alueena on seleämmin maatalousvoittoinen a harvemmin asuttu, un taas Simoniemi on tiiviimpi a enemmän rypäsylämäinen. Talousraennuset sioittuvat asuinraennusten ympärille. Raentaminen on vanhimmassa yläesusessa tiivistä a ylätie ulee paioin aivan asuinraennusten portaiden edestä 50 muodostaen atsoan silmissä viehättäviä porttea uuteen maisematilaan. Nyypäiviin säilynyt sotia edeltävä raennusanta on pääosin 1800-luvulta a 1900-luvun alusta. Kylien ulttuurimaisemaan iinteästi liittyvät edellä mainittuen lisäsi luuisat omeat maisemapuut avoimessa maisemassa seä hoidetut perinnebiotoopit. Kyläläisiltä saatuen tietoen muaan ulttuurimaisemaan ovat aiaisemmin uuluneet näyttävät ivi- a riuuaidat, oista viimesi mainittua asuaat ovat taloilemalla raentaneet uudelleen. Luonnon monimuotoisuus Simossa leimaa-antavia luontoelementteä maanohoamisen lisäsi on tasaiset a alavat maastonmuodot. Vapaana virtaava Simooi tulvineen a pienempi Viantieoi lasevat suunnittelualueen hali Perämereen. Joet näyvät maisemassa avoimena vesialueena vain muutamin paioin, mutta ne oetaan arvoaasi osasi ylien identiteettiä seä viristys- a matailuäyttöä. Joivarsille sioittuvat lisäsi monimuotoiset osteiot, ota ovat ehittyneet hienoaoinen maaperän a oen atuvan dynamiian seurausena. Suunnittelualueen asvillisuutta leimaa maanohoamisen seurausena syntynyt a edelleen atuva seleä vyöhyeisyys. Tämä näyy seleimmin avoimilla merenrantaniityillä. Erityisen täreän maisemaelementin luovat vuosisatoa lai-

2 Kuva Kimmo Laisalmi. dunnusen piirissä olleet perinnebiotoopit, oita on alueella älellä yli 300 hehtaaria. Avoimilla merenrannoilla esiintyy uhanalaisia luontotyyppeä a harvinaista Pohanlahden otoperäistä asvilaistoa, oista osa on pysynyt asvusioillaan ääauden äleisistä aoista lähtien. Monimuotoinen saaristo on täreä linnuston pesimä- a erääntymisalue. Uhanalaisimpia luontotyyppeä on suoeltu Natura veroston a ysityisten suoelualueiden avulla. Maatalous ylläpitää maaseutumaisuutta Maatalous on nyyisen ulttuurimaiseman säilymisen näöulmasta alueen eseisin elineino. Karatiloa on alueella viisi, lypsytiloa olme a lammastiloa saman verran. Kaupalliseen perunanvilelyyn on erioistunut muutama tila. Maranvilely on lisäelineino mansian a viinimaran osalta. Osa peltoa niittyalueiden omistaista ei vilele maita itse, vaan vuoraa maitaan vileltäväsi a laidunnettavasi. Kosa laiduneläinten määrä on ylissä raallinen, on ärevää ohdistaa maiseman unnostus maisemauvan annalta eseisimmille alueille. Ympäristöarvoen hoito on nyyaiaa maataloudessa a tulee todennäöisesti vahvistumaan uluvan vuosiymmenen aiana EU:n maatalouspolitiian myötä. Suunnittelualue sopii maisema-, ulttuuri- a luontoarvoensa puolesta erinomaisesti ympäristöarvoen erityishoitoohteesi myös tulevaisuuden maatalouspolitiian suuntausia aatellen. Atiiviset yläyhdistyset a yrityset Kyläläisillä on halua säilyttää ylät vireinä a elinvoimaisina. Alueella on useita atiivisia yhdistysiä, uten maa- a otitalousnaisten piiriärestö, osaasunnat, nuorisoseurat a metsästysseurat. Erityispiirteesi a voimavarasi on lisäsi luettava yläläisten vireä yhteistoiminta a atiivisuus. Ympäri vuoden ärestettävät luuisat tapahtumat, taloot a hanetoiminta vahvistavat yhteisöllisyyttä. Molemmissa ylissä toimii harvinaisen palon ysityisyrittäiä, ota tuottavat pääasiassa metsänhoitoon, matailuun a raentamiseen liittyviä palvelua. Vireä yritystoiminta tuee alueen elinvoimaisuutta a luo mahdollisuuden tuottaa uusia, ulttuurimaisemaa hyödyntäviä matailupalvelua. 51

3 52

4 Kuva Kimmo Laisalmi. 53

5 7 Maisema-alueen hoito- a äyttösuunnitelma 7.1 Hoidon päämäärät Simoniemen, Simonylän a näihin liittyvän lähisaariston maisemanhoidossa tärein tavoite on ylien elinvoimaisuuden, perinteisen ulttuurimaiseman raenteen, vanhoen raennusten, maiseman avoimuuden a luontoarvoen säilyttäminen. Elinvoimaisuus taroittaa toimivaa maataloutta a monipuolista pienyrittäyyttä seä vahvaa yläläisten yhteisöllisyyttä a omaohtaisen suhteen säilyttämistä maisemaan. Perinteisen ulttuurimaiseman raenteen säilyttäminen edellyttää laaoen peltooonaisuusien säilyttämistä maatalousäytössä, raentamisen ohausta aavamääräysten a raentamisoheen muaisesti, ylä- a tiemilöön luonteen vaalimista seä maiseman erityisten ysityisohtien, uten peräpohalaispiirteiden, latoen, iviaitoen a maisemapuiden vaalimista. Vanhoen raennusten säilyttäminen taroittaa näiden huoltoa a tarvittaessa restaurointia perinteisiä raennustapoa a -materiaalea äyttäen. Avoimuuteen uuluvat peltoen avoimena pitämisen lisäsi seleät näymät pelto-, oi- a merimaisemiin täreimmiltä uluväyliltä, pihapiirien hoito avoimena a asumisessa säilytettävä välyys aavamääräysten muaisesti. Luontoarvoen hoito taroittaa perinnebiotooppien, luonnon monimuotoisuusohteiden, osteioen a ranta-alueiden hoitoa siten että näille ominaiset luontotyypit a laisto säilyvät vahvana. 7.2 Kunnostettavat a hoidettavat ohteet Hoitosuosituset on laadittu maisema-analyysin, maanomistaayselyn tulosten a ylätyöryhmistä saatuen näemysten pohalta. Täreimmät unnostettavat a hoidettavat ohteet on esitetty artassa 7 1:20 000). Toimenpiteissä annetaan oheita arvoaan ulttuuriympäristön säilyttämisestä seä raennusten hoidosta a restauroinnista. Kulttuurimaiseman hoidossa on painotettu eseisimpien ylänäymien a vilelysalueiden avoimena säilyttämistä a vuosisatoa hoidettuen perinnebiotooppien hoidon atamista. Metsänhoidon osalta teemaartassa on esitetty vain arvoaat reunametsät, ota ovat maisemassa merittäviä. Muutoin metsänhoidossa iinnitetään huomiota niihin metsäuvioihin, ota näyvät asutulle alueelle, tielle a muille ulureiteille. Kuva Kimmo Laisalmi. 54

6 Suunnittelualueen alavuuden vuosi Putaananaan tuulimyllyt näyvät maisema-alueelle. Tuulipuistoen lisäraentamisessa tulee huomioida maisemalliset a ulttuuriympäristöarvot. Kuva Eso Tavia. 7.3 Hoitosuosituset Tämän hoito- a äyttösuunnitelman sisältämien suositusten on taroitus ohata maisema-arvoihin vaiuttavia toimintoa. Suosituset esitetään teemoittain: ensin tulevat maanäyttöön a ulttuurihistoriallisesti arvoaaseen ylämilööseen liittyvät teemat a vanhoen raennusten säilyttäminen. Sen äleen esitetään maisemauvaan liittyvät teemat uten maiseman avoimuuden hoito, perinnebiotooppien a reunametsien hoito. Teeman yhteydessä mainitaan suunnitelmanartan merinnät, oihin yseiset suosituset liittyvät. Suosituset sisältävät periaatteita a äytännöllisiä oheita, oiden noudattaminen on vapaaehtoista. Lisäsi on mainittu eriseen laisääteisistä suoeluvelvoitteista, ota liittyvät suoeltuun ylämilööhön, muinaismuistoihin, luonnonsuoelualueisiin a rauhoitettuun laistoon. Maanäytön suunnittelu Hoito- a äyttösuunnitelma sisältää maanäytön ehitystä linaavia, suositusina toimivia merintöä. Raentamisessa a maanäytössä oleellista on maisemaoonaisuuden, raentamisen a peltoaueasuhteen vaaliminen. Suosituset tähtäävät alueen maisemauvan säilyttämiseen a ovat yleisaavoen muaisia. Karttamerinnät: Maanäyttösuosituset osevat oo aluetta Suosituset: Sovitetaan alueen maanäyttö muutostilanteissa nyyiseen maisemauvaan niin, että ilmiasu säilyy alueelle ominaisena. Kylämaisema a ylämilöön luonne säilytetään maaseutumaisena, pienipiirteisenä a harmonisena. Muutoset eivät saa pilata maisemaa, peittää täreimpiä näymiä tai huonontaa asumisviihtyvyyttä merittävästi. Täreimmät peltoalueet pyritään pitämään vilelysessä a raentamisen ulopuolella. Tuetaan ylien elineinoa siten, että ylät säilyvät elinvoimaisina, tuetaan uusia yrittäiä a ehitetään palvelua. Ohataan raentamista yleisaavan, raentamisoheen a unnan raennusärestysen muaisesti sovittaen uudet raennuset a asuinalueet yläuvaan a säilyttäen vanhan raennusannan a ulttuuriympäristön arvot. Jätetään täreimmät luontoarvoohteet raentamisen a muun luonnonarvoa pilaavan äytön ulopuolelle. Kehitetään viristysmahdollisuusia siten, että ne mahdollistavat alueen maisema-arvoen hyödyntämisen a lisäävät asumisviihtyvyyttä. Suunniteltaessa suuria infrastrutuurin muutosia, uten voimaohtoa, mastoa tai tuulivoimaloita huomioidaan alueen maisema-arvot. Maisemauvan avoimuus a maaseutumainen luonne Maatalouden ataminen maisema-alueella on nyyisen ulttuurimaiseman säilymisen ehdoton edellytys. Monipuolinen peltovilely a hoidetut laitumet pitävät maiseman avoimena a maaseutumaisena tehoaimmin. Nyyehitysen muaista lypsyaran vähenemistä orvaa nyt lammastalous a ylämaanaran asvatus seä hevosharrastus. Rehupeltoen lisäsi perunan a uuresten vilely seä mara- a otitalousvilely luovat edelleen avoimuutta a pienipiirteisyyttä ylämaisemaan. Karttamerinnät: Peltoalueet Pensaio a umpeen asvava pelto Kaunis näymä Avattava näymä Maiseman solmuohta 55

7 Text Arvoas reunametsä Kiviraunio Avoimena/puoliavoimena ehitettävä alue Maisemapuu/-puuryhmä Hoidettava tienvarsimaisema Kartta 7. Hoitosuosituset. Portti Kosteio Simon ulttuuriympäristöohelman ohde Lumo-alue Metsäisenä säilytettävä ranta Maiseman solmuohta Perinnebiotooppi Pelto 56 Suunnittelualue Avattava näymä Kaunis näymä Kiviaita m Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/14

8 57

9 Kuva Eso Tavia. Suosituset: Maisemauvaa ylläpidetään maaseutumaisena a pienipiirteisenä. Avoimet pelto- a laidunalueet pidetään maatalousäytössä avoimen maisemauvan a näymälinoen säilyttämisesi. Atiivisen maataloustuotannon ulopuolella olevat avoimet alueet, uten vanhat niityt, osteiot a esannot pidetään avoimena hoidon avulla. Ylläpidetään auniita näymiä a avataan umpeutuneita näymiä avoimille pelloille, oelle a merelle. Hoidetaan saraoia säännöllisesti raivaamalla tai niittämällä, otta suorat linat eivät orostu maisemassa. Kylätieympäristön monipuolistaminen Vanhoen tielinausten ylläpito on säilyttänyt maisema-alueella ainutlaatuisen tiemilöön. Suunnittelualueen läpi uleva Pohanmaan rantatie on ysi Suomen täreistä historiallisista tielinoista a luoiteltu valtaunnallisesti merittäväsi raennetusi ulttuuriympäristösi RKY). Maisemaalueella a tämän eteläpuolella Onalossa rantatien linaus on harvinaisen hyvin säilynyt. Museotien lisäsi muutin ylätiet ovat vanhoa a maisemaan sulautuneita. Kylien ydinalueella teiden pientareet ovat pääosin hoidettua a siisteä. Tienvarsinäymät ovat uitenin paioin putimaisia a niittooneen ulottumattomissa olevat reuna-alueet pusioituneet. Karttamerinnät: Kylätiet a raitit, Pohanmaan rantatie Kauniit a avattavat näymät Portit Kiviaidat a -röyiöt Maisemapuut a -puuryhmät Hoidettava tienvarsimaisema Suosituset: Kyläteiden milööarvot säilytetään. Erityistä huomiota iinnitetään Pohanmaan rantatien linausen säilyttämiseen, ota ehitetään maisematienä. Säilytetään tiemilöö vaihtelevana siten, että teiden varrella on avoimia peltoasoa, metsäisiä alueita a raennettua asoa. Säilytetään ylätiellä siaitsevat maisemaportit, iviaidat a -röyiöt. Ylläpidetään auniita näymiä a avataan umpeutuneita näymiä avoimille pelloille, oelle a merelle. Näymien avausien voima-uutta voi vaihdella täysin avoimesta puoliavoimiin puu- a pensasryhmiin tai vain tienvarsipuustoon tehtäviin 5 10 metrin auoihin, osta näöala avautuu auemmasi. Siistitään maisemapuiden a -puuryhmien ympäristöt poistamalla ympäriltä nuoret taimet a vesao säännöllisesti. Niitetään pientareita säännöllisesti. Hoidetaan arvoaita reunametsiä säännöllisesti. Säästetään marovia puita a pensaita hoidon yhteydessä. Hoidetaan muita tienvarsimetsiä avaamalla maisemaa metsän uudistus- a harvennushauilla seä vesaon a pensaiden raivausilla. Tienvarsipuuston harvennusessa vältetään aavamaisuutta a tasaisia puuriveä. Korostetaan maisemapuita a pieniä pensas- a puuryhmiä. Säilytetään ooaita puita. Raennusperinnön hoito Simon maisema-alueen arvo perustuu pitälti perinteiseen yläraenteeseen a vanhaan raennusantaan. Suunnittelualueella on Lapin mittaaavassa poieusellista a hyvin säilynyttä raennusperintöä 1700-luvulta älleenraennusaudelle. Kartassa 7 esitettyen arvotettuen raennusten lisäsi maisema-alueella on useita muita arvoaita raennusia. Eri aiaausia a tyylisuuntia 58

10 edustavat raennuset ovat merittävä osa suunnittelualueen ulttuurimaisemaa a vaativat säilyäseen atuvaa huoltoa. Vanhan raennusannan unnossapito lisää raennusten marina-arvoa a on ylien merittävin vetovoimateiä. Luuisat iviaidat a eri syistä muodostuneet ivirauniot ovat suunnittelualueen ulttuuriympäristölle ominaisia. Näiden ympäristön raivaus a unnostaminen tuovat pienipiirteisyyttä ulttuurimaisemaan. Karttamerinnät: Simon ulttuuriympäristöohelman ohde Muinaisäännös Kiviaita a ivirauniot Portti Suosituset: Huolehditaan raennusten unnossapitoon liittyvistä vuosittaisista töistä. Näitä ovat mm. raennusten ympäristön pitäminen ilmavana poistamalla ylimääräiset tavarat, puut, pensaat a seinänvierusasvillisuus, rännien puhdistaminen sysyllä, lumityöt talvella seä alustan issanluuuen avaaminen eväällä. Ylläpidetään a unnostetaan vanhoa raennusia Simon ulttuuriympäristöohelmassa annettuen suositusten muaan. Julaisua Mutteriuistien ylät saa Simon unnasta a irastoista. Julaisuun voi tutustua ympäristöhallinnon internet-sivuilla a se löytyy Helda-ulaisuaristosta. Raivataan iviaitoen a röyiöiden päällä a ympärillä asvavat puut a pensaat. Selvitetään iviaitoen unnostusmahdollisuudet. Kunnostetaan Simoniemen iron a otiseutumuseon ympäristö huomioiden yleisaavan suoelumerinnät. Saatetaan alueen niityt a vanhat pellot pysyvän hoidon piiriin. Selvitetään Pahnilananaan a Isoharun muinaisäännösten ympäristön hoitotarve a ohteiden hyödyntämismahdollisuus viristysreittien suunnittelussa a matailussa yhteistyössä museoviraston anssa. Lisätietoa vanhoen raennusten unnostamisesta, alueen ammattilaisista a raennusperinnön hoitoon saatavasta tuesta saa Lapin ELY-esusesta Ympäristö a luonnonvarat -vastuualueen alueidenäyttöysiöstä. Suomessa toimivat restaurointimestarit a -isällit ovat ärestäytyneet Restaurointiiltaan. Kunnostaan ymmenen äsyä Älä oraa unnossa olevaa, älä uusi orattavissa olevaa. Paiaa a unnosta. Selvitä vaurion syy a poista se. Koraa vasta sitten a oraa entiselleen. Käytä samoa materiaalea a työmenetelmiä uin orattavassa ohteessa. Älä oeile uutuusia. Säilytä vanha raenne. Ellei se olisi elvollinen, ei talosta olisi osaan tullut vanhaa. Jos voit, asu talossasi vuosi ennen uin ryhdyt oraamaan sitä. Ellei talosi riitä sinulle, vaihda mieluummin taloa. Älä äytä materiaalea, oita et voi myöhemmin vaihtaa tai orata. Älä laiminlyö huoltotöitä. Useimmat vauriot ohtuvat huonosta hoidosta a väärästä orausesta. Vanhoen taloen auneus on niiden herästi tuhoutuvissa mittasuhteissa. Lämpötaloudelliset orauset eivät saa määrätä raennusen ulonäöä. Useimmiten riittää seinäraenteiden tiivistäminen a yläpohan lisäeristys. Hyväsy epäsäännöllisyysiä, mutia a vinoutta, pientä epääytännöllisyyttä. Hyväsy tyylierrostumia a vanhanaiaisia rataisua. Hylää tyyli- a materiaaliälitelmät. Hylää haaveet aluperäistämisestä. Muutoset ovat osa raennusen historiaa. Palauttaminen onnistuu vain harvoin. Nämä unnostaan 10 äsyä ovat museoviraston vuonna 1989 ärestämästä iertonäyttelystä Ihmisten talot, osta vastasi Ulla Rahola. Asia ei ole vanhentunut, vaan säännöt pitävät edelleen hyvin paiansa un on yse vanhan raennusen oraamisesta. Vaia viime vuosien aiana on esitytty orostamaan raennusten energiatehouutta, vanhan raennusen oraamisen perusperiaatteet eivät ole muuttuneet. 59

11 Hyvin tehty oraus ei turhaan muuta raennusen ulonäöä. Ylioraamista vältetään a aan patina saa näyä. Kyläläiset taloilivat Pahnilan museolle päreet a unta harvensi puustoa raennusten ympäriltä. Kuva Maro Koreasalo. Restaurointimestari Maro Koreasalo miehineen restauroi Pahnilan museolla liiterin aton a muotoili maanpinnan pintavesien ohtamisesi. 60

12 Perinnebiotooppien hoito Perinnebiotoopeilla taroitetaan perinteisen maatalouden synnyttämiä luontotyyppeä, oiden määrä on suunnittelualueella viime vuosiymmeninä vähentynyt. Perinnebiotooppea ovat niityt, edot, haamaat a metsälaitumet. Perinnebiotopit tuovat pienipiirteistä vaihtelua ylämaisemaan a säilyttävät luonnon monimuotoisuutta. Useilla ohteilla esiintyy harvinaista a uhanalaista laistoa, ota ovat riippuvaisia säännöllisestä hoidosta. Hyönteisistä monet vaativat paahteista ympäristöä, ohon suoaa luovat metsänreuna tai iviryhmät. Paahteisen elinympäristön lisäsi useat ovauoriaiset ovat riippuvaisia lahoavasta puuainesesta. Karttamerinnät: Perinnebiotooppi Suosituset: Perinnebiotooppea hoidetaan säännöllisesti siten, että ohteen arvot säilyvät. Tyypillisiä arvoa ovat laidunnusen tai niiton aiaansaama avoin tai puoliavoin maisemauva a ominainen ulttuuriasvillisuus. Kohteita hoidetaan raivaamalla, niittämällä a laiduntamalla. Raivausessa säästetään monipuolisesti vanhoa puita, lehtipuita a etenin marovia puita a pensaita. Haamailta a metsälaitumilta poistetaan tarvittaessa vesaoa a uusialusasvustoa. Niitettäessä erätään niitos pois maaperän rehevöitymisen estämisesi. Paras niittoaanohta on yleensä heinä-elouussa asvien uinnan äleen. Rehevöityneellä alueella suositellaan aluvuosina useita niittoa asvuauden aiana. Laidunnettaessa sovitetaan laiduneläinten määrä alueelle siten että ravinnon määrä on sopiva aralle. Kun ravinto loppuu, siirretään eläimet toiselle laitumelle a vältetään lisäravinnon tuomista. Vältetään maapohan eroosioitumista etenin tulvavyöhyeillä. Maapoha saa uitenin tallautua paioin rii, otta matalaasvuinen ulttuurilaisto saa elinsiaa. Hoidossa huomioidaan hoitosuosituset, ota on esitetty ohteittain ulaisussa Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuus a osteioen yleissuunnitelma, Simo. Luonnon monimuotoisuus -ohteet LUMO-ohteilla taroitetaan luonnon monimuotoisuuden a maiseman annalta merittäviä alueita, oiden hoitoon voi haea tuea. Pääosa ohteista on osin pensoittuneita vanhoa peltoa, oiden laisto on muuttunut taaisin niittymäisesi. LUMO-ohteita ovat myös pellon ympärillä olevat reunavyöhyeet. Reunavyöhyeet ovat tarpeellisia seä maanvilelyn että metsänhoidon annalta. Pensaiossa viihtyvät pölyttävät hyönteiset a asvituholaisten luontaiset viholliset. Reunavyöhye suoaa tuulelta, auringon paahteelta a hallalta. Hoidettu reunavyöhye tuo lisäsi maisemaan pienipiirteisyyttä. Karttamerinnät: LUMO-ohde Suosituset: Hoidossa huomioidaan hoitosuosituset, ota on esitetty ohteittain ulaisussa Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuus a osteioen yleissuunnitelma, Simo. Kohteita voidaan hoitaa harventamalla puustoa, raivaamalla, niittämällä a laiduntamalla. Harvennusessa a raivausessa säästetään monipuolisesti vanhoa puita, lehtipuita a etenin marovia puita a pensaita. Hoidon tavoitteena voi olla oo avoin niitty, haamainen laidun tai monipuolinen reunametsä. Hoidon avulla tuodaan esille mahdollisia vanhoa raenteita, aunismuotoisia puita, marovia pensaita seä iviaitoa a -röyiöitä. Hoidossa huomioidaan hoitosuosituset, ota on esitetty ohteittain ulaisussa Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuus a osteioen yleissuunnitelma, Simo. Kosteioen unnostus Kosteioilla taroitetaan luontotyyppeä, ota sioittuvat maa-alueen a avoveden välille. Suunnittelualueella on useita osteioa vanhoissa oiuomissa a umpeenasvaneissa merenlahdissa. Kosteiossa on tyypillisesti rehevää vesi- a osteioasvillisuutta a harvinaista eliölaistoa. Pääosa osteioista on asvamassa maanohoamisen a luonnollisen suession myötä umpeen. Hoidetut osteiot tuovat maisemaan vaihtelua a ovat luontoarvoiltaan merittäviä. 61

13 Kuva Kimmo Laisalmi. Maatalousosteiolla taroitetaan vesistöuormitusta vähentävää oan, puron, oen tai muun vesistön osaa a sen ranta-aluetta, oa suuren osan vuodesta on veden peitossa a muunin aan pysyy osteana. Kunnostuseen a hoitoon, tarvittaessa raentamiseenin voi haea tuea. Karttamerinnät: Karttamerinnät: Suosituset: Kosteio Suosituset: Kunnostus- a hoitotoimenpiteet vaihtelevat osteion siainnin a luonteen muaan. Hoidon tavoitteena voi olla arvoaan lintuosteion säilyttäminen avoimena, ravinteiden parempi pidättäminen tai vesiaiheen orostaminen ylämaisemassa. Avovesialueen reunamien raivaus a niitto ehäisevät osteion umpeenasvua. Niittäminen voidaan tehdä osa-alueittain, olloin asvillisuus säilyy monimuotoisena. Niittoätteet tulee pääsääntöisesti erätä pois alueelta. Hoitotoimenpiteet voidaan tehdä myös laiduntamalla, ellei siihen ole vesiensuoelullista estettä. Hoidossa huomioidaan hoitosuosituset, ota on esitetty ohteittain ulaisussa Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuus a osteioen yleissuunnitelma, Simo. Luontoarvo ohteet Luontoarvoohteet ovat laisääteisesti suoeltua, rauhoitettua tai aavamääräysin suoeltua ohteita artta 2, s. 26). Suoelualueiden lisäsi arttaan 3 sivulle 28 on meritty muita arvoaita luontoohteita. Lisätietoa luontoarvoista saa Lapin ELY-esusesta. 62 Natura-alue, ysityinen suoelualue a Metsoohde Arvoas luontoohde Uhanalainen lai Kohteen äyttö ei saa vaarantaa määriteltyä luontoarvoa. Jos ohdetta hoidetaan, lähtöohtana on alueella esiintyvien arvoaiden eliölaien a luontotyyppien asettamat vaatimuset a raoitteet. Käsittelyssä on otettava huomioon ohdetta osevat laisäädöset a suoelusopimuset. Metsäalueilla huomioidaan metsälain lisäsi metsänhoitosuosituset a Metso-ohteissa suoelusopimusen sisältö. Metsien atiivinen hoito Metsien hyötyäyttö a metsätalous elineinona ovat uuluneet o vuosisatoen aan iinteästi Simoniemen a Simonylän elämään. Puusta saatavat myyntitulot ovat edelleen merittävä tulonlähde monelle maanomistaalle. Kylätyöryhmissä nähtiin metsien olevan täreitä lisäsi otitarveäytössä, pääasiassa polttopuun haninnassa. Metsiin liitettiin taloudellisen hyötyäytön lisäsi muita täreitä arvoa, uten metsästys, alastus, sienestys a reteily. Metsät on maisema-analyysissä aettu areasti havumetsiin, seametsiin a lehtimetsiin artta 7 sivulla 56). Hoitosuositusia silmälläpitäen metsät on luoiteltu lisäsi maisemauvallisen siainnin muaan. Hoitosuosituset on esitetty yleisellä tasolla a ovat metsänomistaalle vapaaehtoisia.

14 Maisemallisesti merittävät metsät Kylämaiseman ehittämisen annalta metsien atiivinen hoito on ensiarvoisen täreää. Maastonmuodoiltaan tasaisella maisema-alueella reunametsien a tienvarsimetsien hoidolla on merittävä vaiutus maisemauvaan. Arvoaat reunametsät sioittuvat peltoen a laidunten ympärille seä Simooen varteen. Maisema-alueella on luuisia apeita reunametsiä, oita harventamalla saadaan helposti näymiä avoimelta alueelta toiselle. Kyläteiden varressa säilytetyt luuisat maisemapuut a puuryhmät ovat maisema-alueen erityispiirre, oita orostamalla saadaan tienvarsimaisemasta vaihteleva. Lisäsi oivarren, rannion a haruen metsät seä soita a osteioa ympäröivät metsät ovat maisemallisesti merittäviä. Karttamerinnät: Merittävä puu tai puuryhmä Kauniit a avattavat näymät Arvoas reunametsä Avoimena/puoliavoimena ehitettävä alue Metsäisenä säilytettävä ranta Suosituset: Komeita ysittäispuita a puuryhmiä tuodaan esille raivaamalla säännöllisesti näiden ympäristön asvustoa. Kauniilla a avattavilla näymäpaioilla huolehditaan pensaserrosen läpinäyvyydestä poistamalla puiden, erityisesti uusten taimia a lehtipuiden vesoa. Reuna- a tienvarsimetsien hoidossa tavoitteena on puoliavoin näymä, monilaisuus, omeat puut a puuryhmät a pohaerrosen valoisuus. Osa pensaista a puista poistetaan, otta saadaan avattua näymiä metsän läpi a metsän sisään. Harvennusen voimauutta vaihdellaan. Pyy. Kuva Kimmo Laisalmi. Käpytia. Kuva Kimmo Laisalmi. Luonnon monimuotoisuutta voidaan lisätä säästämällä a istuttamalla luontaisia puu- a pensaslaea, säästämällä ysittäisiä vanhoa maisemapuita, maa- a lahopuita, eloa, ivioita a yränteitä. Suuret haavat ätetään säästöpuisi olopesiöille a marovat puut linnustolle ravinnon lähteesi. Vesistöen a pienialaisten suopainanteiden reunoilla huomioidaan metsänäsittelyssä riittävät reunavyöhyeet. Joivarren metsäisenä säilytettäviä rantoa suositellaan hoidettavan edelleen peitteellisinä, suoaavina a eheinä. Maisemallista rantametsien hoitoa suositellaan etenin asutusen läheisille alueille a täreiden ulureittien ympärille. Parhailta näöalapaioilta a viristysreittien varrelta avataan näymiä merelle a ympäröiviin metsiin. Kantolanharu, Isoharu a Paloangas ohoavat metriä merenpinnan yläpuolelle. Harumetsissä säilytetään maiseman ääriviina eli metsän siluetti ehyenä. Säästöpuuryhmiä annattaa ättää taivaslinalle älelle äävän metsän reunaan. Toimenpideuviot suositellaan raattavan maaston luonnollisten muotoen muaan. Pyöreät, aarevat a vinot seä oreusäyrien suuntaiset raauset häivyttävät hauuraat maastoon. Yhteistyöllä naapuripalstoen omistaien anssa voidaan äsitellä laaempi metsäalue samanaiaisesti a välttää tilaraoen muaisia hauuraoa. Joivarressa a ranniolla metsät toimivat suoana tuulta a eroosiota vastaan a estävät ravinnevalumia. Miäli avohauita vesistöen lähellä tehdään, ätetään rannalle metriä leveä suoavyöhye. Hauut annattaa esittää pehmeäpohaisilla alueilla talviaiaan. Tulvivalla rantavyöhyeellä 63

15 Kuva Kimmo Laisalmi. suositaan lehtipuita, ota ovat sopeutuneet vedenoreuden vaihteluihin parhaiten. Pihlaan a tuomen on todettu uuristollaan sitovan eroosioherää rantatörmää tehoaasti. Talousmetsät Talousmetsiä suositellaan hoidettavan atiivisesti a säännöllisesti estävän metsätalouden menetelmien muaisesti. Metsänhoitoon uuluu oo suessioierto taimion perustamisesta metsän uudistushauuseen. Suunnittelualueen maastonmuotoen tasaisuuden vuosi äävät alueen talousmetsät pääosin atseilta piiloon. Vaia metsät eivät erotu ylämaisemassa, on niillä meritystä lähimaisemassa a viristysäytössä. Alueen metsissä liiuvat leneiliät, marastaat, sienestäät a metsästäät. Kylätyöryhmässä todettiin etenin nuorten merenrantametsien olevan paioin läpipääsemättömiä. Karttamerinnät: Havumetsä, seametsä a lehtimetsä Metsänhoitosuosituset osevat oo alueen metsiä Suosituset: Tasaisilla alueilla maisemanhoidossa orostuu lähimaiseman riastuttaminen. Harvennusessa voidaan orostaa ysittäisiä maisemaelementteä, uten auoa, tiheyden vaihtelua, erioisia puita, suuria iviä a allioita. Monilaisuutta, errosellisuutta a metsänreunan monimuotoisuutta suositaan metsien reuna-alueilla. Avohauut saadaan maiseman muotoihin sopivasi huolellisella suunnittelulla a raausella. Pität a apeat hauuuviot suositellaan ataistavan säästöpuuryhmillä. Metsänuudistusessa ätetään ylätielle a asutuseen näyville uvioille säästöpuita, oilla voidaan pehmentää suoraviivaisen hauun raoa. Kyläesusessa a laaoilla peltoaueilla ei suositella peltoen metsitystä. Miäli peltoa metsitetään, parhaiten siihen sopivat metsään raoittuvat pienialaiset pellot. Tällöinin puita voidaan istuttaa vaihtelevisi metsäsaareeisi a välttää suoria riveä. Puulaien valinnassa annattaa suosia monipuolisuutta. 64

16 8 Jatoehittämisen tarpeita Kylätyöryhmät a maanomistaat näivät aiessa toiminnassa täreänä unnan a ylien elinvoimaisuuden säilyttämisen. Elineinoista vileliöiden a pienyrittäien tueminen seä matailun ehittäminen oettiin erityisen täreäsi. Maisemanhoito- a äyttösuunnitelmaa laadittaessa nousi esille useita maisemanhoidon ehittämiseen liittyviä tarpeita. Nämä liittyvät arvoaan raennusannan hoitoon a neuvonnan parantamiseen, äyttämättömien raennusten artoituseen, maisematien hoitoon a iviaitoen unnostuseen, etälaidunnuseen seä matailun a viristysäytön ehittämiseen. 8.1 Arvoaan raennusannan unnostus- a hoitosuunnitelma Lähes oaisessa ylätapaamisessa nousi esille tarve artoittaa ylien arvoas raennusanta a laatia tilaohtaiset unnostus- a hoitosuun- nitelmat. Asia on noussut esille o Simoniemen a Simonylän yleisaavan 2002) laadinnan yhteydessä a on irattu aavaselostuseen tarempaa suunnittelua edellyttäen. Suurena ongelmana oettiin neuvonnan a perinteisten raennustapoen osaaien puute. Kun raennusia on orattu uudisraentamisen ehdoilla, on raennusissa esiintynyt mm. osteus- a ilmanvaihto-ongelmia. Kosa Simonylän a Simoniemen raennusperintö on Lapissa parhaiten säilynyt oonaisuus, on unnostussuunnitelman laatiminen molemmilla ylillä erittäin perusteltu. Hane sopii tulevalla EU-rahoitusaudella Euroopan maaseuturahaston rahoitettavasi. Maisema-alueen harvinaisen mittavan raennusannan vuosi inventointi onin ärevää aaa ahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään oraus- a hoitotarve oo maisema-alueen raennusanta läpiäyden 1700-luvulta älleenraennusaudelle asti. Simon ulttuuriympäristöohelma antaa artoituselle hyvän pohan. Toisessa vaiheessa voidaan tehdä ammattilaisten toimesta raennusohtainen 65

17 vaurioartoitus a edelleen oraussuunnitelma iinteistön omistaan iinnostusen muaan. Raennusannan lisäsi em. selvitysissä tulee huomioida myös pihapiirin a ympäröivän perinnemaiseman hoito. 8.2 Huonountoisten a tyhien raennusten artoitus Maanäyttö- a raennuslain muaan raennettu ympäristö on pidettävä raennusluvan muaisessa äytössä a siistissä unnossa MRL 166 ). Kylätyöryhmissä a maanomistaayselyn yhteydessä esille nousivat äyttämättömien iinteistöen, epäsiistien pihaympäristöen a puruunnossa olevien raennusten maisemavaiutuset. Etenin periuntien omistusessa olevat raennuset muodostavat auutin ongelman. Maastoatselmusen yhteydessä todettiin lisäsi että arvoaita raennusperintöohteita puretaan a myydään eteenpäin ilman lupa- tai 66 ilmoitusmenettelyä. Raennusen puramiseen tarvitaan lupa tai vähäisemmissä toimenpiteissä ilmoitus. Puramislupa voidaan uitenin ättää myöntämättä, os yseessä on raennus, olla on ulttuurihistoriallisesti merittäviä arvoa. Erityisen täreää tilannetta on arvioida Simoniemen a Simonylän valtaunnallisesti merittävässä raennetussa ulttuuriympäristössä RKY 2009). Jotta arvoaat raennuset eivät päätyisi puruuntoisisi, toivottiin alueella ärestettävän neuvontaa raennusten unnostamisesta a rahoitusmuodoista. Lisäsi nähtiin täreänä että alueen ulopuolella asuville iinteistöen omistaille tiedotetaan em. asioista. Maisemauvaa on monessa unnassa saatu parannettua inventoimalla tyhät iinteistöt, neuvottelemalla omistaien anssa a suunnittelemalla yhdessä atotoimenpiteitä. Kunnan raennusärestysen muaan raennusvalvontaviranomainen voi lisäsi pitää tarvittaessa atselmusia a antaa suositusia tai orausehotusia.

18 Maisematien ehittäminen a iviaitoen unnostus Laiduneläinten haninta Maisemanhoitopäivillä a maastoatselmusessa esille nousivat Simonylän museotien a Pohanmaan rantatien ehittäminen maisematienä. Lisäsi luuisten iviaitoen unnostus oettiin täreäsi. Kehittämiseen on hyvät lähtöohdat Pohanmaan rantatien uuluessa valtaunnallisesti merittäviin raennettuihin ulttuuriympäristöohteisiin. Kiviaidat ovat merittävä osa Simon ulttuurimaisemaa a näiden ylläpitoon voi todennäöisesti tulevallain EU-rahoitusaudella haea seä EU:n maaseuturahaston hanetuea että maa- a metsätalousministeriön myöntämää perinteisten raennelmien unnostuseen taroitettua tuea. Tieympäristön hoito vaiuttaa asumisviihtyvyyteen a luo myönteistä uvaa alueen elinvoimaisuudesta. Maisematien ehittämisessä tarpeellisia toimenpiteitä ovat auniiden näymälinoen ylläpitäminen a avaaminen, maisemapuiden a -puuryhmien ympäristöen siistiminen, pientareiden säännöllinen niitto, tienvarsipensaiden niitto, tienvarsimetsien hoito, opasteiden a levähdyspenien asennus. Etenin Simoniemen ulttuurimaisema on pensoittunut vanhoen niittyen a peltoen osalta. Ennen unnostustöiden aloittamista on ärevää esustella lähialueen aranomistaien anssa lisälaidunten tarpeesta. Aluetta voidaan etälaiduntaa, miäli unnostettava pelto tai laidunalue on pinta-alaltaan riittävän laaa, uomavesi on helposti saatavissa a maanomistaat ovat ysituumaisia hoidon tavoitteista. Yhteistyötä edistää, os maanomistaat a yhdistyset ovat valmiita osallistumaan alueen unnostuseen, aitaamiseen a eläinten valvontaan. Vaihtoehtoisesti yläyhdistys voi vuorata tai ostaa laiduneläimiä maisemanhoitotaroitusiin. 67

19 8.5 Matailun a viristysäytön ehittäminen Matailun meritys on Simossa asvanut a toimiat ovat muana Meri-Lapin matailun ehittämisessä. Matailu painottuu esäaiaan perustuen pitälti alastuseen, metsästyseen, reteilyyn a muihin luontoativiteetteihin. Simon siainti suurten asutusesusten läheisyydessä a lähellä valtaunnan raaa luo edellytyset ehittää maaseutumatailua a ainutlaatuinen ulttuurimaisema teee alueesta älittelemättömän. Tänä päivänä maisema, ulttuuriperintö a luontomieliuva ovat täreitä vetovoimateiöitä matailussa a maaseutualueiden marinoinnissa. Alueen ylämilööt, paiallishistoria a hoidettu ulttuuriperintö ovat teiöitä, oita tuotteistamalla matailua voidaan ehittää. Näiden lisäsi perinnemaisemat, laiduneläimet a maaseudun rauha ovat vetovoima- Kuva Kimmo Laisalmi. 68 teiöitä. Maisema-alueille on perustettu esimerisi maisemalaitumia, vihreän hoivan laitumia a ulttuuripysäeä, onne matailiat saapuvat matailuyritysen ärestämän ohelmapalvelun myötä. Perämeren laaa saaristo on ainutlaatuinen. Harva matailia uitenaan pääsee saariin ilman uletuspalvelua. Myös paialliset asuaat aipasivat viristysraenteita a uletuspalvelua lähisaariin. Suunnitteluun a toteutuseen on saatavissa EU-rahoitusta. Osana matailun ehittämistä Simon unnassa selvitetään maanohoamisrannion soveltumista osasi maailmanlaauista eopar-verostoa, oa on UNESO:n suoelusessa oleva ainutlaatuisten geologisten ohteiden verosto. Maanohoamisrannion geologisia ilmiöitä a ulttuuriperinteitä tuotteistamalla a marinoimalla on mahdollista saada aiaan vähän äytetty matailuvaltti alueelle. Vaia eoparin perusidea tueutuu geologisesti iinnostaviin ohteisiin, äsenyyden saamista tuevat maisema-alueen luonnon monimuotoisuus a arvoas ulttuuriympäristö ml. muinaisäännöset a raennusperintö. Jäsenyysriteerit ovat ysityisohtaiset a näiden täyttäminen vaatii attavan raportoinnin. Selvityseen annattaa haea EU-hanerahoitusta. Matailun aiheuttamia haittoa ulttuuri- a luonnonmaisemassa tulee pyriä minimoimaan toimintoen hallitulla sioittamisella, maisemanäöulmat huomioiden seä ohaamalla liiuminen suunnitellusti reiteille. Paialliset ominaispiirteet on hyvä huomioida matailuohteiden suunnittelussa a suosia ympäristöraentamisessa alueelle sopivia materiaalea.