JI VU1 l 3. i i / J w / & ^ C l r. Heinävesi K arv io_- Lumpeikkojoki 55:

Transkriptio

1 JI VU1 l 3. i i / J w / & ^ C l r 1Z4/,o HAKEMUS YHDYSKUNTATEKNISTEN JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIJOITTAMISEKSI (MRL 161, 162 ja 163 Kaupunki/Kunta ja viranomainen Heinäveden kunta Tekninen lautakunta PL HEINÄVESI 1. Hakija Nimi Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Postiosoite PL 141, JOENSUU Yhteyshenkilö Keijo Behm 1v 2. Kiinteistö, j onka Kunta/Kaupunki Kylä/Kaupunglnosa Tilan nimi alueelle laitteet. on tarkoitus sijoittaa Heinävesi K arv io_- Lumpeikkojoki 55: Kiinteistön omistaja ja hänen osoitteensa Kinnunen Timo Vilho Iskontie 2 E 52, VANTAA Kiinteistön haltija, ellei sama kuin omistaja, ja hänen osoitteensa Kiinteistötunnus 3. Sijoitettava Yhdyskuntia tai kiinteistöä palveleva johto (MRL 161 ) johto tai laite Sähköjht o o 4. Sijoitettavien Suunnitelma, johon laitteiden sijoittaminen perustuu johtojen laitteidentai sijainti Suunnitelman ----,..._...,...,._-,,,..._... tekijä ---. _ Suunnitelman pvm.,_ Suunnitelman _.._... nro _.,,. Markku Hassinen Selvitys alueen nykyisestä käytöstä, sljoltettavista johdolsta ja laitteista sekä niiden sljoitustapa Saneerattava kohde sijaitsee Heinäveden järvialueiden rantayleiskaava-alueella. Valtatien 23 varteen on tarkoitus rakentaa uusi 20 kv ilm ajohto, välille Uuden Valam on tiehaara - Suuri Humaljärvi (liite 4). Haemme lupaa 20 kv keskijänniteilmajohdon sijoittamiseen vaihtoehdon 1 mukaiseen paikkaan (liite 1).

2 J l v u L! 3 5. Selvitys sijoittamisen edellytyksistä F Maanomistajan kanssa ei ole päästy sopimukseen Perustelut johdon sijoittamiselle haettuun paikkaan Sähkömarkkinalain mukaan verkkoyhtiöllä on sähköntoimitus- ja kehittämisvelvoite. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n sähköverkon rakentamisen yleiset periaatteet perustuvat Energiamarkkinaviraston yksikköhintoihin ja yhtiömme kustannusseurantaan (liite 5). Investointi- ja vuosikustannusten mukaan on perusteltua, että maaseudulla 20 kv ilmajohdot rakennetaan tien varteen. Timo Kinnunen ei hyväksynyt johdon sijoittamista vaihtoehdon 1 mukaiseen paikkaan. Muilta maanomistajilta on saatu rakentamisluvat vaihtoehtoon 1. Saneerattava alue (liite 4) saadaan parhaiten sähköistettyä vaihtoehdon 1 mukaisella ratkaisulla, kun 20 kv ilmajohdot rakennetaan teiden varsiin ja osa 0,4 kv johdoista maakaapeloidaan. Sähkölinja jatkuu myöhemmin tien 23 suuntaisesti Karvioon päin. f o Maanomistaja Timo Kinnunen esittää, että johto jätetäisiin entiselle paikalle. Tämä on ristiriidassa Pohjois-Karjalan Sähkö Oy sähköverkon rakentamisen yleisen periaatteiden kanssa (liite 5). Vertailun vuoksi on tehty toinen vaihtoehtoinen suunnitelma, jossa tila Lumpeikkojoki 55:4 kierrettäisiin (vaihtoehto 2). Tätä vaihtoehtoa vastustaa tilan 46:1 maanomistajat. Matka ja kustannukset kasvavat lähes kaksinkertaiseksi verrattuna vaihtoehtoon 1. Haitat siirtyisivät naapurimaanomistajille ja tienvarsirakentamisen hyöty menetettäisiin. Toisena vaihtoehtonaan Timo Kinnunen esittää, että sähkölinjat maakaapeloidaan (liite 3). Maakaapelin rakentaminen on 2,5-3 kertaa kalliimpaa verrattuna ilmajohdon rakentamiseen tienvarteen. Tilan 55:4 kohdalle se on yli kolme kertaa kalliimpaa, kuin vaihtoehto 1. Tekninen toteuttamiskelooisuus Vaihtoehdon 1 mukaisella ratkaisulla saadaan hyödynnettyä maantien tiealuetta noin 4-5 m leveyssuunnassa. Kun 20 kv pylväisiin lisätään 0,4 kv johdot ja 0,4 kv haarajohdot maakaapeloidaan, saadaan kustannustehokas verkko. Tienvarressa olevalle linjalle kaatuu puita vain toiselta puolelta. Vian etsiminen sekä korjaaminen on puolet nopeampaa metsässä olevaan linjaan verrattuna. Vaihtoehto 2. Tilan kierto aiheuttaisi jyrkkiä kulmia ja raskaita rakenteita, jotka olisivat vaikeita toteuttaa. 1 I Haitat maanomistalille Vaihtoehdon 1 haitat ovat koko saneerausalueella lähinnä metsätaloushaittoja. Maanomistajien haitat pienenevät, kun keskeltä peltoa ja metsäkuvioilta johdot saadaan pois. Tiealuetta voidaan käyttää noin 4-5 m:n leveydeltä, jolloin metsämaata jää linjan alle 5-6 metriä leveyssuunnassa 10 metrin sijaan. Koko saneerausalueen metsä-ja peltoalueiden menetys on tässä vaihtoehdossa 1 yhteensä 2,4 ha, kun entisellä paikalla menetys on 3,3 ha. Tilalle Lumpeikkojoki, RN:o 55:4, tulee 20 kv keskijänniteilmajohtoa 145 m metsämaalle, jonka pinta-ala on 0,09 ha. Maakaapelin vaatima pinta-ala olisi 0.04 ha. Maakaapelointi perusteltua maanomistajalle aiheutuvan vähäisen metsämaan menetyksen vuoksi. Kustannukset Hintavertailuissa on käytetty Energiam arkkinaviraston vuoden 2013 yksikköhintoja. Eri verkonrakennustapojen kokonaiskustannuserot selviävät liitteestä 5 olevasta asiakirjasta, s ähköverko n rakentamis en yleiset p eriaatteet. Siinä on tarkas teltu investoin tija vuosikustannuksia 60 km sähkönsyöttöalueelta ja 40 vuoden pitoajalta.

3 Sivu 313 Koko saneerausalueen rakentamiskustannukset, johtopituudet ja pinta-alat: Vaihtoehdot: Kustannukset Kj-verkon pituus Pj-verkon pituus Pinta ala Ilmajohto tien varressa 2750 m 2270 m 2,40 ha Ilmajohto entisellä paikalla 2830 m 3500 m 3,34 ha Maakaapeli 2810 m 3060 m 1,45 ha Tilan Lum peikkojoki 55:4 alueen johdon rakentamiskustannukset, pituudet ja pinta-alat: Vaihtoehto Kustannukset KJ-verkon pituus PJ-verkon pituus Pinta-ala Vaihtoehto m 0,09 ha Vaihtoehto 2 (tilan kierto) 255 m 0,26 ha Maanomistajan vaihtoe m 0,04 ha 6. Täytäntöön panokelpoisuus E Hakija pyytää lupaviranomalsia määräämään, että päätöstä voidaan noudattaa ennen kuin se on saanut 4 lainvoiman (MRL 144 ) 17. Hakemuksen ritteet t Liite 1 : Vaihtoehto 1 Liite 2 : Vaihtoehto 2 Liite 3 : Maanomistajan vaihtoehto, Timo Kinnusen esittämä maakaapelointi Liite 4 : Saneerattavan alueen suunnitelma Liite 5 : Sähköverkon rakentamisen yleiset periaatteet Liite 6 : 20 kv keskijännitejohdon johtoaluekuva Liite 7 : Tilan Lumpeikkojoki RN:o 55:4 lainhuutotodistus ja kiinteistön kartta alueesta Liite 8 : Maanomistajaluettelo 8, Päätöksen toimittaminen Pyydetään toimittamaan postitse 9. Hakijan 3Palkka ja päivämäärä aliekirjoitus c Joensuussa i Allekirjoitus Pohjois-Karjalan Sähkö Oy i Keijo Behm

4

5

6

7

8 PKS Jukka Ahonen LIITE SIJOITUSLUPAHAKEMUKSEEN LIITE 5 Sähköverkon rakentamisen yleiset periaatteet 1W Pohjois -Karjalan Sähkön sähköverkkoliiketoiminnan tavoitteena on parantaa jatkuvasti sähkön toimitusvarmuutta, tuottaa tarvittavat palvelut riittävän laadukkaasti ja pitää sähkön siirtopalvelun hinnat asiakkaiden kannalta kohtuullisella tasolla. Siirtohintoihin vaikuttavat eniten verkon rakentamisessa käytetyt tekniset ratkaisut ja vuotuisten investointien määrä. Optimoimme jakelun toimitusvarmuutta ja kustannustehokkuutta suunnittelemalla tarkasti, millaista johtoratkaisua missäkin verkonosassa kannattaa käyttää, sillä investointien kustannukset koituvat aina lopuksi sähkön käyttäjien maksettaviksi. Tästä johtuen suosimme maakaapelointia tiheästi asutuissa taajamissa ja niiden läheisyydessä. Harvaan asutuilla alueilla pyrimme siirtämään ilmajohdot pois metsistä teiden varsiin, sillä lyhytkin ilmajohdon metsäosuus heikentää ratkaisevasti koko johdon toimitusvarmuutta. Sähköverkon rakenne Sähköverkko on järjestelmä, jossa sähköaseman johtolähdön rakenne ja sijainti vaikuttaa kyseisen syöttöalueen asiakkaiden sähkön laatuun ja toimitusvarmuuteen. Näin ollen pyrimme rakentamaan sähköverkkoa koko syöttöalueella sille parhaiten sopivalla rakenteella. Mikäli tästä poiketaan yksittäisten kiinteistöjen kohdalla, voi koko sähkönsyöttöalueen asiakkaiden sähkön laatu ja toimitusvarmuus heikentyä. Toimitusvarmuuden heikkeneminen lisää käytännössä asiakkaiden kokemia sähkökatkoksia ja sähköyhtiön vuosikustannuksia. Investoinnin kustannusten ja vuosikustannusten nouseminen vaikuttaa jo lyhyellä aikavälillä sähkönsiirtomaksujen tasoon. Tästä syystä sähköjohdon sijaintia tai rakennetta tarkasteltaessa on otettava huomioon koko sähkönsyöttöalue. Eri johtovaihtoehtojen käytännön vaikutuksia asiakkaille ja maanomistajille w kv ilmajohto tienvarressa verrattuna 20 kv ilmajohtoon metsässä Metsässä oleva ilmajohto on alttiina myrskyjen ja lumen taivuttamien puiden aiheuttamille vioille. Tienvarressa vikariskiä aiheuttavia puita on vain toisella puolella johtoa, mikä pienentää vikojen määrän puoleen metsässä sijaitsevaan johtoon verrattuna. Vikapaikan etsiminen tietä pitkin autolla ajaen ja korjaustarvikkeiden sekä henkilöstön vieminen vikapaikalle on tienvarsijohdolla huomattavasti nopeampaa ja myös kustannuksiltaan halvempaa kuin vikojen etsiminen vaikeakulkuisesta metsästä. Myös vikaantuneen verkon osan rajaaminen ja sähkön kytkeminen muihin verkonosiin on nopeampaa, kun kytkinlaitteet ovat tien varressa. Edellä mainittujen seikkojen on havaittu käytännössä nopeuttavan vikapaikkojen rajaamista ja vikojen löytämistä sekä korjaamista noin 50 % metsäjohtoihin verrattuna. Tarkastamme ja raivaamme sähköverkostoa säännöllisesti ja korjaamme havaitut puutteet välittömästi. Myös tämä toiminta on kustannustehokkaampaa tienvarressa olevien johtojen osalta. Lisäksi raivauksessa saadaan säästöjä tienvarsijohdoilla, koska johtoalueen reunapuiden oksintaa ei tarvitse tehdä kuin toisella puolella johtokatua.

9 PKS LIITE SIJOITUSLUPAHAKEMUKSEEN Jukka Ahonen kv Ilmajohto verrattuna 20 kv maakaapeliin Maakaapelin häiriönhoito- ja ylläpitokustannukset ovat kiistatta pienemmät kuin ilmajohdolla. Myös maakaapeliin voi kuitenkin tulla vikoja, joiden paikantaminen ja korjaaminen on huomattavasti hitaampaa ja kalliimpaa kuin ilmajohdolla. Tyypillisesti yhden maakaapelivian korjaaminen kestää noin vuorokauden ja talvisaikaan huomattavasti kauemminkin. Maakaapeliverkkoon liittyvät laitteet vaativat myös tarkastus - ja kunnossapitotoimia. Koska maakaapelin vian paikantaminen ja korjaaminen on hidasta, täytyy maakaapeliverkko rakentaa siten, että vikapaikan löydyttyä vikaantunut kaapeliverkonosa voidaan erottaa muusta verkosta ja järjestää sähkönsyöttö vian ulkopuolella oleviin verkon osiin. Sähkön saannin varmistamiseksi maakaapeliverkkoa on tämän vuoksi rakennettava enemmän kuin ilmajohtoa, mikä puolestaan nostaa maakaapeliverkon rakentamiskustannuksia. Tätä seikkaa ei ole huomioitu liitteessä esitetyissä laskelmissa. Maakaapeliverkon yksikköhinta on noin 2,5-3 kertaa suurempi kuin ilmajohtoverkon. Tämä suuri investointikustannuksen ero rajoittaa 20 kv maakaapeliverkon rakentamisen käytännössä vain tiheään asutuille alueille sähkön käytön painopisteisiin. 20 kv ilmajohdon rakentamisperusteet Eri verkonrakennustapojen kustannuskomponentit Sähköverkon kustannukset muodostuvat w lnvestointikustannuksesta, joka syntyy kun verkosto rakennetaan. Vuosikustannuksista, jotka syntyvät vuosittain koko verkon pitoajan. Tällaisia kustannuksia syntyy o Häiriöiden ja verkostovaurioiden korjaamisesta o Huollosta ja kunnossapidosta o Pitkien sähkökatkojen aiheuttamista vakiokorvauksista asiakkaille o Jakelukeskeytysten asiakkaille aiheuttaman haitan arvosta. Tämä ns KAH-arvon laskennallinen viranomaisten määrittelemä arvo, jolla on myös vaikutus siirtopalvelujen hinnoitteluun. Seuraavassa on esitetty keskimääräisen maaseudulla sijaitsevan sähkönsyöttöalueen verkoston kustannusrakenne erilaisilla verkoston rakentamistavoilla (ilmajohto, maakaapeli) ja sijaintivaihtoehdoilla (tienvarsi, metsä). Keskimäärin haja-asutusalueen sähkönsyöttöalueella 20 kv johtoa on 60 kilometriä ja siellä sijaitsee 300 asiakasta. Investointikustannukset perustuvat Energiamarkkinaviraston käyttämiin verkonrakennuksen yksikköhintoihin. Vuosikustannukset on laskettu verkkotietojärjestelmän avulla käyttäen kullekin johdon sijainnille ja verkostorakenteelle keskimääräisiä vikatiheyksiä ja viankorjauksen ja huollon yksikköhintoja. Laskentamalli on kehitetty Tampereen ja Lappeenrannan teknisissä yliopistoissa. Keskeytyksen haittakorvauksena on käytetty Energiamarkkinaviraston määräämiä yksikköhintoja. Häiriöiden korjaus, huolto- ja kunnossapitokustannukset perustuvat yhtiömme kyseisten töiden kusta nnusseurantaan.

10 4 PKS Jukka Ahonen LIITE SIJOITUSLUPAHAKEMUKSEEN Eri toteutusvaihtoehtojen eliniän kustannusten vertailua Vuotuiset kustannukset on laskettu johdon 40 vuoden pitoajalle ja diskontattu nykyhetken arvoon. Rakentamiskustannus ja em, vuotuiset kustannukset on laskettu yhteen ja saatu näin eri verkonrakennustavoilla rakennetulle sähkönjakelulle eliniän kokonaiskustannus. Laskelmasta havaitaan tienvarteen rakennetun ilmajohdon olevan edullisin ja myös sähkön toimitusvarmuuden suhteen kohtuullinen verkon rakennustapa. Maakaapelin kannattavuus paranee, kun sähkönsyöttöalueen asiakasmäärä kasvaa. 20 kv ilmajohto tienvarressa E 20 kv ilmajohto metsässä E 20 kv maakaapeli E w

11 PKS LIITE SIJOITUSLUPAHAKEMUKSEEN Jukka Ahonen Sähkömarkkinalain velvoitteet sähköverkkoyhtiölle w Sähkömarkkinalain mukaan (Sähkömarkkinalaki ) verkkoyhtiöllä on verkon kehittämisvelvollisuus. Sen mukaan yhtiön tulee käyttää ja kehittää verkkoa siten, että turvataan osaltaan riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti asiakkaille. Tähän liittyen Energiamarkkinavirasto on säätänyt sanktioita, joita kohdistetaan verkkoyhtiöön, mikäli sähkönjakelussa on häiriöitä. Nämä sähkökatkoista aiheutuvat sanktiot ovat tällä hetkellä vakiokorvaus ja keskeytyksen aiheuttama haitta (KAH). Vakiokorvausta maksetaan asiakkaalle yli 12 tuntia kestäneistä sähkökatkoista alkaen portaittain katkon pituudesta riippuen. Keskeytyksen aiheuttamaa haitta korvausta ei makseta suoraan asiakkaille, mutta se vaikuttaa verkkoyhtiön sallittuun tuottoon ja näin ollen kykyyn toteuttaa siirtopalveluita. Näiden edellä mainittujen korvausten ja sanktiovaikutusten määrittely ja laskentaperiaatteet on esitetty Energiamarkkinaviraston julkaisussa Sähkönjakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmien suuntaviivat vuosille dnro 945/430/2010. Edellä mainittuja sähkömarkkinalain velvoitteiden toteutumista valvoo Energ iamarkkinavirasto.

12 20 kv:n keskijänniteilmajohtoalue Liite 6

13 K I I N T E I S T Ö T I E T 0 J Ä R J E S T E L M Ä L A I N H U U T O T O D I S T U S KIINTEISTÖTUNNUS: KUNTA HEINÄVESI / 90 KYLÄ KARVIO / 408 RN:O 55:4 NIMI LUMPEIKKOJOKI R E K I S T E R Ö I T Y M A A P I N T A - A L A 2 2, h e h t a a r i a M U O D O S T U N U T / 216 LAINHUUTO 1/1 Kinnunen, Timo Vilho Todistuksesta käyvät ilmi ainakin kaikki ne hakemukset, jotka ovat saapuneet kirjaamisviranomaiselle todistuksen päiväystä edeltävänä arkipäivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä V O I M A S S A O L E V A T H E N K I L Ö - J A O S O I T E T I E D O T ( V Ä E S T Ö T I E T O J Ä R J E S T E L M A ) : K i n n u n e n, T i m o V i l h o V A N T A A I S K O S T I E 2 E 5 2 MMM:n asetus kiinteistötietojärjestelmän suoritteista ja 5,00 EUR tietopalvelusta perittävistä maksuista ( ) 1 / 1

14 . Tietopahrelut, KIINTEISTÖ KARTALLA LUMPEIKKOJOKI sivu 3 (3) Logica m Kiinteistön rajatiedot on haettu Kiinteistötietojärjestelmåstä. Kiinteistörekisterikartan sijaintitiedoissa voi olla epätarkkuuksia. Kiinteistön tarkka alueellinen ulottuvuus selviää toimitusasiakirjoista ja maastosta. Taustakartta on viitteellinen. Ei kopiointilupaa

15 0 W C o w > c 0 f9 m E' O 0. O, N O L 0O s 7. ö. N 1Y/1 V ) f5 > > 3 C C. Y O + ' c c c 47 c J a N 0 ) 0 V 1 m N m d O N Co oo r m O Ln o Y Q Z a Ö J J Q Z rn N C U ) M O W 0 7 Co Q) IQE o T T N I Z c c Q) O O Q) t N 0 5 E C d > c c ia OC Y c > Y a c 0 0 ö N uni. O c c N N v IC _N Y = Z J Y i p p p r Ö N G S po Co, 0 0 O O L D u 7 O Co Co c) Co Co Ln c) g 0Co O Y 'o $) ( n ö 0 r r r V N Z c0 ( D u r u') v v ur) Ln