Z v 4 / / 0. & HAKEMUS YHDYSKUNTATEKNISTEN JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIJOITTAMISEKSI (MRL 161, 162 ja 163 ) PL HEINÄVESI

Transkriptio

1 J l v u l /is ) A - 7 U w i. k r - - ' t J / U Z v 4 / / 0. & HAKEMUS YHDYSKUNTATEKNISTEN JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIJOITTAMISEKSI (MRL 161, 162 ja 163 ) Kaupunki /Kunta ja viranomainen Heinäveden kunta Tekninen lautakunta PL HEINÄVESI 1. Hakija Nimi Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Postiosoite PL 141, JOENSUU Yhteyshenkilö Keijo Behm Puhelinnumero r Kiinteistö, jonka Kunta /Kaupunki Kylä/Kaupunginosa alueelle laitteet on tarkoitus H e i nä v e s i Ka rvi o sijoittaa Klinteistön omistaja ja hänen osoitteensa Kinnunen Timo Vilho Iskontie 2 E 52, VANTAA Tilan nimi RN:o Lumpeikkojoki 55:4 Klinteistön haltija, ellei sama kuin omistaja, ja hänen osoitteensa Kiinteistötunnus Sijoitettava Yhdyskuntia tai kiinteistöä palveleva johto (MRL 161 j inhtn tai ianw 1 Sähköjohto 4. Sijoitettavien Suunnitelma, johon laitteiden sijoittaminen perustuu johtojen laitteiden tai sijainti Suunnitelman tekijä -Suunnitelman pvm Y. Suunnitelman nro Markku Hassinen Selvitys alueen nykyisestä käytöstä, sijoitettavista johdoista ja laitteista sekä niiden sijoitustapa Saneerattava ko hd e s ijaitsee Hein äveden järvialue. _.. rantay lelskaava alueella. Valtatien 23 va rteen on tar kastus rakentaa uusi 20 kv ilmajohto välille Uuden Valamon tiehaara - Suuri Humaljärvi (liite 4). p Haemme lupaa 20 kv keskijänniteilmajohdon sijoittamiseen vaihtoehdon 1 mukaiseen paikkaan (liite 1).

2 J I VU G! 3 5, Selvitys sijoittamisen edellytyksistä f 7 Maanomistajan kanssa ei ole päästy sopimukseen Perustelut johdon sijoittamiselle haettuun paikkaan Sähkömarkkinalain mukaan verkkoyhtiöllä on sähköntoimitus- ja kehittämisvelvoite. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n sähköverkon rakentamisen yleiset periaatteet perustuvat Energiamarkkinaviraston yksikköhintoihin ja yhtiömme kustannusseurantaan (liite 5). Investointi- ja vuosikustannusten mukaan on perusteltua, että maaseudulla 20 kv ilmajohdot rakennetaan tien varteen. Timo Kinnunen ei hyväksynyt johdon sijoittamista vaihtoehdon 1 mukaiseen paikkaan. Muilta maanomistajilta on saatu rakentamisluvat vaihtoehtoon 1. Saneerattava alue (liite 4) saadaan parhaiten sähköistettyä vaihtoehdon 1 mukaisella ratkaisulla, kun 20 kv ilmajohdot rakennetaan teiden varsiin ja osa 0,4 kv johdoista maakaapeloidaan. Sähkölinja jatkuu myöhemmin tien 23 suuntaisesti Karvioon päin. Maanomistaja Timo Kinnunen esittää, että johto jätetäisiin entiselle paikalle. Tämä on ristiriidassa Pohjois-Karjalan Sähkö Oy sähköverkon rakentamisen yleisen periaatteiden kanssa (liite 5). Vertailun vuoksi on tehty toinen vaihtoehtoinen suunnitelma, jossa tila Lumpeikkojoki 55:4 kierrettäisiin (vaihtoehto 2). Tätä vaihtoehtoa vastustaa tilan 46:1 maanomistajat. Matka ja kustannukset kasvavat lähes kaksinkertaiseksi verrattuna vaihtoehtoon 1. Haitat siirtyisivät naapurimaanomistajille ja tienvarsirakentamisen hyöty menetettäisiin. Toisena vaihtoehtonaan Timo Kinnunen esittää, että sähkölinjat maakaapeloidaan (liite 3). Maakaapelin rakentaminen on 2,5-3 kertaa kalliimpaa verrattuna ilmajohdon rakentamiseen tienvarteen. Tilan 55:4 kohdalle se on yli kolme kertaa kalliimpaa, kuin vaihtoehto 1. Tekninen toteuttamiskelooisuus Vaihtoehdon 1 mukaisella ratkaisulla saadaan hyödynnettyä maantien tiealuetta noin 4-5 m leveyssuunnassa. Kun 20 kv pylväisiin lisätään 0,4 kv johdot ja 0,4 kv haarajohdot maakaapeloidaan, saadaan kustannustehokas verkko. Tienvarressa olevalle linjalle kaatuu puita vain toiselta puolelta. Vian etsiminen sekä korjaaminen on puolet nopeampaa metsässä olevaan linjaan verrattuna. Vaihtoehto 2. Tilan kierto aiheuttaisi jyrkkiä kulmia ja raskaita rakenteita, jotka olisivat vaikeita toteuttaa. Hait at maanomistaiille Vaihtoehdon 1 haitat ovat koko saneerausalueella lähinnä metsätaloushaittoja. Maanomistajien haitat pienenevät, kun keskeltä peltoa ja metsäkuvioilta johdot saadaan pois. Tiealuetta voidaan käyttää noin 4-5 m:n leveydeltä, jolloin metsämaata jää linjan alle 5-6 metriä leveyssuunnassa 10 metrin sijaan. Koko saneerausalueen metsä- ja peltoalueiden menetys on tässä vaihtoehdossa 1 yhteensä 2,4 ha, kun entisellä paikalla menetys on 3,3 ha. Tilalle Lumpeikkojoki, RN:o 55:4, tulee 20 kv keskijänniteilmajohtoa 145 m metsämaalle, jonka pinta-ala on 0,09 ha. Maakaapelin vaatima pinta-ala olisi 0.04 ha. Maakaapelointi perusteltua maanomistajalle aiheutuvan vähäisen metsämaan menetyksen vuoksi. Kustannukset Hintavertailuissa on käytetty Energiamarkkinaviraston vuoden 2013 yksikköhintoja. Eri verkonrakennustapojen kokonaiskustannuserot selviävät liitteestä 5 olevasta asiakirjasta, sähköverkon rakentamisen yleiset periaatteet. Siinä on tarkasteltu investointija vuosikustannuksia 60 km sähkönsyöttöalueelta ja 40 vuoden pitoajalta.

3 Sivu 313 Koko saneerausalueen rakentamiskustannukset, johtopituudet ja pinta-alat: Vaihtoehdot: Ilmajohto tien varressa Ilmajohto entisellä paikalla Maakaapeli Kustannukset Kj-verkon pituus Pj-verkon pituus Pinta-ala 2750 m 2270 m 2,40 ha 2830 m 3500 m 3,34 ha 2810 m 3060 m 1,45 ha Tilan Lumpeikkojoki 55:4 alueen johdon rakentamiskustannukset, pituudet ja pinta-alat: Vaihtoehto Kustannukset KJ-verkon pituus PJ-verkonpituus Pinta-ala Vaihtoehto m 0,09 ha Vaihtoehto 2 (tilan kierto) 255 m 0,26 ha Maanomistajan vaihtoe m 0,04 ha 6. Täytäntöön panokeipoisuus rv Hakija pyytää lupaviranomaisia määräämään, että päätöstä voidaan noudattaa ennen kuin se on saanut tainvolman (MRL 144 ) Hakemuksen liitteet Liite 1 : Vaihtoehto 1 Liite 2 : Vaihtoehto 2 Liite 3 : Maanomistajan vaihtoehto, Timo Kinnusen esittämä maakaapelointi Liite 4 : Saneerattavan alueen suunnitelma Liite 5 : Sähköverkon rakentamisen yleiset periaatteet Liite 6 : 20 kv keskijännitejohdon johtoaluekuva Liite 7 : Tilan Lumpeikkojoki RN:o 55:4 lainhuutotodistus ja kiinteistön kartta alueesta t Liite 8 : Maan omistajaluettelo { 6. Päatoan toimittaminen Pyydetään toimittamaan postitse 9. Hakijan allekirjoitus Paikka ja päivämäärä J o e n s uu s s a Allekirjoitus Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 1 Keijo Behm

4

5

6

7

8 PKS LIITE SIJOITUSLUPAHAKEMUKSEEN Jukka Ahonen LIITE 5 Sähköverkon rakentamisen yleiset periaatteet Sähköverkon rakenne Pohjois -Karjalan Sähkön sähköverkkoliiketoiminnan tavoitteena on parantaa jatkuvasti sähkön toimitusvarmuutta, tuottaa tarvittavat palvelut riittävän laadukkaasti ja pitää sähkön siirtopalvelun hinnat asiakkaiden kannalta kohtuullisella tasolla. Siirtohintoihin vaikuttavat eniten verkon rakentamisessa käytetyt tekniset ratkaisut ja vuotuisten investointien määrä. Optimoimme jakelun toimitusvarmuutta ja kustannustehokkuutta suunnittelemalla tarkasti, millaista johtoratkaisua missäkin verkonosassa kannattaa käyttää, sillä investointien kustannukset koituvat aina lopuksi sähkön käyttäjien maksettaviksi. Tästä johtuen suosimme maakaapelointia tiheästi asutuissa taajamissa ja niiden läheisyydessä. Harvaan asutuilla alueilla pyrimme siirtämään ilmajohdot pois metsistä teiden varsiin, sillä lyhytkin ilmajohdon metsäosuus heikentää ratkaisevasti koko johdon toimitusvarmuutta. Sähköverkko on järjestelmä, jossa sähköaseman johtolähdön rakenne ja sijainti vaikuttaa kyseisen syöttöalueen asiakkaiden sähkön laatuun ja toimitusvarmuuteen. Näin ollen pyrimme rakentamaan sähköverkkoa koko syöttöalueella sille parhaiten sopivalla rakenteella. Mikäli tästä poiketaan yksittäisten kiinteistöjen kohdalla, voi koko sähkönsyöttöalueen asiakkaiden sähkön laatu ja toimitusvarmuus heikentyä. Toimitusvarmuuden heikkeneminen lisää käytännössä asiakkaiden kokemia sähkökatkoksia ja sähköyhtiön vuosikustannuksia. Investoinnin kustannusten ja vuosikustannusten nouseminen vaikuttaa jo lyhyellä aikavälillä sähkönsiirtomaksujen tasoon. Tästä syystä sähköjohdon sijaintia tai rakennetta tarkasteltaessa on otettava huomioon koko sähkönsyöttöalue. Eri johtovaihtoehtojen käytännön vaikutuksia asiakkaille ja maanomistajille kv ilmajohto tienvarressa verrattuna 20 kv ilmajohtoon metsässä Metsässä oleva ilmajohto on alttiina myrskyjen ja lumen taivuttamien puiden aiheuttamille vioille. Tienvarressa vikariskiä aiheuttavia puita on vain toisella puolella johtoa, mikä pienentää vikojen määrän puoleen metsässä sijaitsevaan johtoon verrattuna. Vikapaikan etsiminen tietä pitkin autolla ajaen ja korjaustarvikkeiden sekä henkilöstön vieminen vikapaikalle on tienvarsijohdolla huomattavasti nopeampaa ja myös kustannuksiltaan halvempaa kuin vikojen etsiminen vaikeakulkuisesta metsästä. Myös vikaantuneen verkon osan rajaaminen ja sähkön kytkeminen muihin verkonosiin on nopeampaa, kun kytkinlaitteet ovat tien varressa. Edellä mainittujen seikkojen on havaittu käytännössä nopeuttavan vikapaikkojen rajaamista ja vikojen löytämistä sekä korjaamista noin 50 % metsäjohtoihin verrattuna. Tarkastamme ja raivaamme sähköverkostoa säännöllisesti ja korjaamme havaitut puutteet välittömästi. Myös tämä toiminta on kustannustehokkaampaa tienvarressa olevien johtojen osalta. Lisäksi raivauksessa saadaan säästöjä tienvarsijohdoilla, koska johtoalueen reunapuiden oksintaa ei tarvitse tehdä kuin toisella puolella johtokatua.

9 PKS 7 Jukka Ahonen LIITE SIJOITUSLUPAHAKEMUKSEEN kv Ilmajohto verrattuna 20 kv maakaapeliin Maakaapelin häiriönhoito- ja ylläpitokustannukset ovat kiistatta pienemmät kuin ilmajohdolla. Myös maakaapeliin voi kuitenkin tulla vikoja, joiden paikantaminen ja korjaaminen on huomattavasti hitaampaa ja kalliimpaa kuin ilmajohdolla. Tyypillisesti yhden maakaapelivian korjaaminen kestää noin vuorokauden ja talvisaikaan huomattavasti kauemminkin. Maakaapeliverkkoon liittyvät laitteet vaativat myös tarkastus- ja kunnossapitotoimia. Koska maakaapelin vian paikantaminen ja korjaaminen on hidasta, täytyy maakaapeliverkko rakentaa siten, että vikapaikan löydyttyä vikaantunut kaapeliverkonosa voidaan erottaa muusta verkosta ja järjestää sähkönsyöttö vian ulkopuolella oleviin verkon osiin. Sähkön saannin varmistamiseksi maakaapeliverkkoa on tämän vuoksi rakennettava enemmän kuin ilmajohtoa, mikä puolestaan nostaa maakaapeliverkon rakentamiskustannuksia. Tätä seikkaa ei ole huomioitu liitteessä esitetyissä laskelmissa. Maakaapeliverkon yksikköhinta on noin 2,5-3 kertaa suurempi kuin ilmajohtoverkon. Tämä suuri investointikustannuksen ero rajoittaa 20 kv maakaapeliverkon rakentamisen käytännössä vain tiheään asutuille alueille sähkön käytön painopisteisiin. 20 kv ilmajohdon rakentamisperusteet Eri verkonrakennustapojen kustannuskomponentit Sähköverkon kustannukset muodostuvat Investointikustannuksesta, joka syntyy kun verkosto rakennetaan. Vuosikustannuksista, jotka syntyvät vuosittain koko verkon pitoajan. Tällaisia kustannuksia syntyy o Häiriöiden ja verkostovaurioiden korjaamisesta o Huollosta ja kunnossapidosta o o Pitkien sähkökatkojen aiheuttamista vakiokorvauksista asiakkaille Jakelukeskeytysten asiakkaille aiheuttaman haitan arvosta. Tämä ns KAH-arvon laskennallinen viranomaisten määrittelemä arvo, jolla on myös vaikutus siirtopalvelujen hinnoitteluun. Seuraavassa on esitetty keskimääräisen maaseudulla sijaitsevan sähkönsyöttöalueen verkoston kustannusrakenne erilaisilla verkoston rakentamistavoilla (ilmajohto, maakaapeli ) ja sijaintivaihtoehdoilla (tienvarsi, metsä). Keskimäärin haja-asutusalueen sähkönsyöttöalueella 20 kv johtoa on 60 kilometriä ja siellä sijaitsee 300 asiakasta. Investointikustannukset perustuvat Energiamarkkinaviraston käyttämiin verkonrakennuksen yksikköhintoihin. Vuosikustannukset on laskettu verkkotietojärjestelmän avulla käyttäen kullekin johdon sijainnille ja verkostorakenteelle keskimääräisiä vikatiheyksiä ja viankorjauksen ja huollon yksikköhintoja. Laskentamalli on kehitetty Tampereen ja Lappeenrannan teknisissä yliopistoissa. Keskeytyksen haittakorvauksena on käytetty Energiamarkkinaviraston määräämiä yksikköhintoja. Häiriöiden korjaus, huolto- ja kunnossapitokustannukset perustuvat yhtiömme kyseisten töiden kustannusseurantaan.

10 4 PKS Jukka Ahonen LIITE SIJOITUSLUPAHAKEMUKSEEN Eri toteutusvaihtoehtojen eliniän kustannusten vertailua Vuotuiset kustannukset on laskettu johdon 40 vuoden pitoajalle ja diskontattu nykyhetken arvoon. Rakentamiskustannus ja em. vuotuiset kustannukset on laskettu yhteen ja saatu näin eri verkonrakennustavoilla rakennetulle sähkönjakelulle eliniän kokonaiskustannus. Laskelmasta havaitaan tienvarteen rakennetun ilmajohdon olevan edullisin ja myös sähkön toimitusvarmuuden suhteen kohtuullinen verkon rakennustapa. Maakaapelin kannattavuus paranee, kun sähkönsyöttöalueen asiakasmäärä kasvaa. 20 kv ilmajohto tienvarressa E 20 kv ilmajohto metsässä E 20 kv maakaapeli E

11 4 PKS Jukka Ahonen LIITE SIJOITUSLUPAHAKEMUKSEEN Sähkömarkkinalain velvoitteet sähköverkkoyhtiölle Sähkömarkkinalain mukaan (Sähkömarkkinalaki /386 9) verkkoyhtiöllä on verkon kehittämisvelvollisuus. Sen mukaan yhtiön tulee käyttää ja kehittää verkkoa siten, että turvataan osaltaan riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti asiakkaille. Tähän liittyen Energiamarkkinavirasto on säätänyt sanktioita, joita kohdistetaan verkkoyhtiöön, mikäli sähkönjakelussa on häiriöitä. Nämä sähkökatkoista aiheutuvat sanktiot ovat tällä hetkellä vakiokorvaus ja keskeytyksen aiheuttama haitta (KAH). Vakiokorvausta maksetaan asiakkaalle yli 12 tuntia kestäneistä sähkökatkoista alkaen portaittain katkon pituudesta riippuen. Keskeytyksen aiheuttamaa haitta korvausta ei makseta suoraan asiakkaille, mutta se vaikuttaa verkkoyhtiön sallittuun tuottoon ja näin ollen kykyyn toteuttaa siirtopalveluita. Näiden edellä mainittujen korvausten ja sanktiovaikutusten määrittely ja laskentaperiaatteet on esitetty Energiamarkkinaviraston julkaisussa Sähkönjakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmien suuntaviivat vuosille dnro 945/430/2010. Edellä mainittuja sähkömarkkinalain velvoitteiden toteutumista valvoo Energiamarkkinavirasto.

12 2 0 M n keskijänniteilmajohtoalue Liite 6

13 K I I N T E I S T Ö T I E T O J Ä R J E S T E L M Ä L A I N H U U T O T O D I S T U S K I I N T E I S T Ö T U N N U S : K U N T A H E I N Ä V E S I / 9 0 KY L Ä K A R V I O / R N : O 5 5 : 4 NI M I L U M P E I K K O J O K I R E K I S T E R Ö I T Y M A A P I N T A - A L A 2 2, h e h t a a r i a M U O D O S T U N U T / 216 LAINHUUTO 1/1 Kinnunen, Timo Vilho Todistuksesta käyvät ilmi ainakin kaikki ne hakemukset, jotka ovat saapuneet kirjaamisviranomaiselle todistuksen päiväystä edeltävänä arkipäivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. V O I M A S S A O L E V A T H E N K I L Ö - J A O S O I T E T I E D O T ( V Ä E S T Ö T I E T O J Ä R J E S T E L M Ä ) : K i n n u n e n, T i m o V i l h o V A N T A A I S K O S T I E 2 E 5 2 MMM:n asetus kiinteistötietojärjestelmän suoritteista ja tietopalvelusta perittävistä maksuista ( ) 5,00 EUR 1 / 1

14 . 'Retopalvelut KIINTEISTÖ KARTALLA LUMPEIKKOJOKI sivu 3 (3) Kiinteistön rajatiedot on haettu Kiinteistötietojärjestelmästå. Kiinteistörekisterikartan sijaintitiedoissa voi olla epåtarkkuuksia. Kiinteistön tarkka alueellinen ulottuvuus selviää toimitusasiakirjoista ja maastosta.taustakartta on viitteellinen. Ei kopiointilupaa

15 > n N I A V 1 f0 f0 O 0 O.w O di a N 0 O U1 m N m V '-1 O h Co I(n n DOO m O Ln O L a 1* M E Q Z } i o > O $ O 0 0 0ql 0O0) (D O Co CID r - G! ä h a v m C N O w T M m E Y c Z L O O t i h Ö N 7 J Y O (9 1 - C._ c c O) > c m O O 0 Ö O O Y O Ö N Y o L V 5 C x.o- O cz E E Z 2 J1 r X ch 00 c, O O O 0 O v 0 ) Co ( 0 00 O 0 0 O 0 ) 0)) 0 ) 00) 0 ) 0 ) O O O O O - N (D ( 0 LO r Ln (n 0

16 1 (1) SÄHKÖNSIJOITUSKATSELM US Aika: Tiistai kello Paikka: Tila Lumipeikkojoki Läsnä: Kinnunen Timo Keijo Behm Kinnunen Sami Torsti Kinnunen Lassi Asikainen Jenni Ylikotila maanomistaja Pohjois-Karjalan sähkö Oy:n valtakirjalla, liite 1 PKS tekn. lautakunnan jäsen tekn. lautakunnan jäsen rakennustarkastaj a 1. Rakennustarkastaja Jenni Ylikotila avasi katselmuskokouksen. 2. Timo Kinnunen esitti kirjallisen vastineen asian johdosta, liite Keijo Behm Pohjois-Karjalan sähkön edustajana esitteli hakemuksen ja eri sijoittamisvaihtoehdot kartoilla. Hän kertoi mm. eri vaihtoehtojen kustannuseroista ja kuinka huoltokustannuksiin vaikuttaa johtojen sijoittelu metsään tai tien varrelle. 4. Maanomistaja esitti ensisijaisena vaihtoehtona maakaapelia ja kyseenalaisti kustannusten paik kans ap it ävyyden. Keijo B e h m selvitti kus tan nus ten ol evan pai kkansa pitäviä, tarkistettuja hintatietoja. 5. Katselmuksessa käytiin kävelemällä läpi sijoittamishakemuksen kohteena oleva tilan raja ja tarkistettiin rajapyykkien sijainti. Maastoon oli merkitty pylväslinja merkein. Todettiin puuston olevan pääasiassa kuitupuuta ja osa puustosta on tiealueella. Tiealueen puuston hakkuu tehdään Tielaitoksen kustannuksella, tiealuetta pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon sähköpylväitä sijoitettaessa. 6. Keijo Behm selvitti, että Metsäkeskukselta on saatu arvio puuston hinnasta ja sähkölinjan sijoittamisessa maksetaan maanomistajalle korvaus sekä puustosta että maapohjasta. 7. Keskusteltiin eri vaihtoehdoista ja pyrittiin löytämään sellainen vaihtoehto, joka olisi eri osapuolten hyväksyttävissä. Sellaista ei pystytty löytämään käydyn katselmuksen aikana. 8. Todettiin katselmus päättyneeksi klo 9.45, kun kenelläkään osallistujista ei ollut asian johdosta lisättävää. Muistion vakuudeksi Heinävedellä Osoite Puhelin Pankkiyhteydet Kermanrannantie Heinäveden Op Heinävesi Telekopio

17 `I PKS VALTAKIRJA Liite 1. Valtuutettu Palveluesimies Keijo Behm Valtuutus Valtuutetaan laatimaan ja allekirjoittamaan sähköjohtojen sijoittamista sekä maanmittaustoimituksia koskevia asiakirjoja, sopimaan ja päättämään kaikista toimituksissa esiintyvistä asioista, hyväksymään ja allekirjoittamaan laadittavat asiakirjat. Tämä valtuutus on voimassa saakka. Joensuussa POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY J4 a Korhonen toimitusjohtaja Po hjo is -Karjalan Sähkö Oy PKS Sähkön siirto Oy Ytunnus Ytunnus Rantakatu 29 PL Joensuu Puhelin (013) Astakaspalvelu Fax (013) Kotipaikka Joensuu fi

18 Liite 2. Vastine Pohjois-Karjalan sähkö OY sähkölinjan hakemukseen Kyseessä olevaan sähkölinjan suunnitelmaan haluan jättää vastineen omailtaosaltani. Perustelut: Aikaisemmin Pohjois-Karjalan sähkö on rakentanut sähkölinjan v.90 Lepikkomäen tienvarteen 238m, vapaa leveys 3,75m, vapaa pinta -ala 0,08925ha, täysi leveys Sm,pint -ala Nämä luvut ilmenevät sopimuksesta. Pohjois-Karjalan sähkö on saanut linjansa. Nyt on käynyt niin, että linjan varresta olevista puista on sahattu oksia, jotka sijaitsevat omalla puolellani lupaa kysymättä. Luultavaa on, että puut kuolevat. Olen esittänyt linjan maakaapelointia, joka on väistämättä tulossa uusille linjoille vaan ei käy herroille, kuulemma tulee kalliiksi. Mitä maksaa puiden raivaaminen myrskyn jälkeen ja avolinjan kunnossa piti? Linjan siirtäminen toiseen paikkaan ei käy, kuulemma toinen maaomistaja vastustaa. Kysymys kuuluu, miksi pitää vetää linja omalle maalleni? Yksi linja luulisi riittävän. Tila on pieni, siitä on lohkaistu jo pala olevalle valtatien alle. Asia on päivän selvä, olen tehnyt oman osani näiden rakentelujen suhteen. Palstan myyntiä rajoittavat nämä sähkölinjat. Kuka ostaa metsää, joka on pilkottu sähkölinjoilla? Metsää saa ilman linjoja. Tulen häviämään myytäessä tilaa enemmänkuin ja paljon enemmän kuin sähköyhtiö korvaa. Rahaa sähköyhtiöllä on varmasti ja ne toista luokkaa kuin sydäntautisella eläkeläisellä. En käsitä tätä valitusta yhtiöltä ja henkilökunnalta. Näinkö asioita hoidetaan ylimielisesti? Timo Kinnunen Eskostie 2 E Vantaa