Sirri, olet kolmekymppinen!

Transkriptio

1

2 SIRRI 30. VSK Julkaisija: Kemin lintuharrastajat Xenus ry. Päätoimittaja: Kari Oittinen Sisällysluettelo: Pääkirjoitus... 3 Kari Oittinen Lintuhavaintoja: Syksy Pentti Rauhala Talvi Tuomo Karplund Kevät Jouni Ylipekkala Kesä Juha Ylimaunu Petokatsaus Pekka Suopajärvi Metsää voi rauhoittaa vapaaehtoisestikin Kari Oittinen Ruskosuohaukka - petolinnuston uusi tulokas Pekka Suopajärvi Suomen muuttohaukat Tuomo Ollila Laulujoutsen Kemin-Tornion seudun linnustossa...38 Pekka Suopajärvi & Pentti Rauhala Keminmaan Kirvesaapa on mainio kurkisuo...52 Pentti Rauhala & Petri Suorsa Pesivät laulujoutsenet lintuvesillä Jouni Ylipekkala City Sport ja Jouko Uusitalo Kari Oittinen Kiikarissa Xenus toimii Kari Oittinen Kansikuva: Sulkiva laulujoutsen Olli-Pekka Karlin Taitto: Matti Suopajärvi Painopaikka: Oy Fram Ab Painosmäärä: 400 KEMIN LINTUHARRASTAJAT XENUS RY. BirdLife Suomen jäsen Postiosoite: PL 86, KEMI Toimitila: Takitsu, Oklaholmankatu 16 (Takajärvi) Pankkiyhteys: Nordea Sähköposti: xenus@kemi.fi Internet: HALLITUS 2006 Jouni Ylipekkala (pj.) Åkargränd 10, S Haaparanta jouni.ylipekkala@telia.com , Jouko Kärkkäinen (vpj.) Moisionkatu 1, Kemi jouko.karkkainen1@luukku.com , Kari Oittinen (siht) Kaarlonkatu 6 A 3, Kemi kari.oittinen@te-keskus.fi , Susanna Ikola Kivirannantie 13-15, Tornio susanna.ikola@humak.edu Tuomo Karplund Ristikankaankatu 41, Kemi tuomokarplund@hotmail.com , Kalervo Kujala Vakkurintie 19, Kemi Perttu Kujala Kirkkopuistokatu 18 A 3, Kemi perttu.kujala@luukku.com Pentti Rauhala Juntonkatu 4 as.20, Kemi pentti.rauhala@kolumbus.fi , TOIMIHENKILÖT 2006 Aluevastaava Jouni Ylipekkala Katso yllä Petovastaava Pekka Suopajärvi Pihatie 15 A, Oulu pekka.suopajarvi@gmail.com Taloudenhoitaja ja jäsenrekisteri Raimo Koskenkorva Kyllikinraitti 1 B 7, Kemi raimo.koskenkorva@kolumbus.fi Aluerariteettikomitea & havaintotoimikunta Tuomo Karplund Katso yllä Pentti Rauhala Katso yllä Juha Ylimaunu Kalkkinokantie 21 B 8, Kemi juha.ylimaunu@kotikone.fi Jouni Ylipekkala Katso yllä JÄSENMAKSUT 2006 SIRRIN TILAUSHINTA Työssäkäyvät 15 Vuosikirja Muut 12 Perheenjäsenet 2 2 Sirri vsk. Sirri, olet kolmekymppinen! Sirri vsk. Kemin Lintuharrastajien Xenuksen jäsenlehti Sirri täyttää vuosia: käsissäsi on lehden 30. vuosikerta. Paljon on Sirri matkan varrella muuttunut; 1978 siirryttiin monisteesta neljä kertaa vuodessa ilmestyneeseen pikku lehteen, josta ei aina saatu pusertamallakaan irti kaikkia neljää numeroa. Joskus joku numero jäi ilmestymättä tai tehtiin bluffia eli kaksoisnumero. Vuonna 1984 siirryttiin nykyiseen lehtikokoon ja yhteen lehteen vuodessa. Myös artikkelien sisältö muuttui tällöin, eli tapahtumien kertomisista ja muisteloista siirryttiin enemmän pikku tutkimuksia käsittelevään kirjoitustyyliin. Vuonna 1995 lehti sai värikannet ja monivärisen takasivun, jonka yleensä on kustantanut takakannen mainostaja. Monen paikallisen lintulehden ilmestyminen on sittemmin takkuillut tai kokonaisia vuosikertoja on jäänyt ilmestymättä, mutta ei Sirrin. Sirri painettiin aluksi Kemissä Pohjolan Sanomien kirjapainossa, mistä 1980-luvun lopulla oli viestitetty, että neljän pienikokoisen ja vähälevikkisen lehden painaminen ei ollut heille bisnestä, vaan enemmänkin ilmaispalvelua, jonka jatkaminen ei ollut mielekästä. Niinpä Sirriä ruvettiin painattamaan muualla, ja kirjapainot kilpailutettiin. Tietoja edullisista kirjapainoista saatiin toisten lintulehtien toimituksista, ja vuosittain painopaikat vaihtelivat Alavudelta, Raaheen, Forssaan ja Vaasaan. Pian jouduttiin kustannussyistä siirtymään lehden omaan taittoonkin; toisin sanoen lehti taitettiin kuvamateriaalia myöten itse, jolloin kirjapainoon toimitettiin jo valmis materiaali. Kirjapainon rooliksi jäi pelkkä painotyö, lehden leikkaus ja nitominen haluttuun kokoon sekä joskus myös postitus. Sirri-lehti nimittäin oli parikymmentä vuotta mukana BirdLifen lintulehtipaketissa, ja tilaajia tällöin oli ympäri Suomea. Nykyisin yhdistyksellä on lehteä varten taittaja ja omat taitto-ohjelmat. Omalla taitolla ja kirjapainojen kilpailutuksella saatiin painatuskustannukset putoamaan rajusti: lehti maksoi vuonna 1989 yli kaksi kertaa enemmän kuin seuraavana vuonna Etelä-Suomen lehtipainossa. Vaikka painatus hinnat puolittuivat, niin työmäärä vastaavasti lisääntyi, kun lehti taitettiin omin voimin. Lehden ilmestymisen perusedellytys on kuitenkin se tosiasia, että ilman Kemin kaupungin nuorisolautakunnan avustusta ja lehden mainostuloja ei Sirri-lehteä pelkillä jäsenmaksuilla ja satunnaisilla myyntituloilla olisi enää moneen vuoteen pystytty julkaisemaan. Suuri kiitos lankeaakin Kemin kaupungille ja vakituisille uskollisille mainostajillemme. Kerran vuodessa ilmestyvänä lehtenä Sirrin sisältö on pidetty informoivana ja asialinjalla. Lehden kirjoituksissa on otettu kantaa, joskus tiukastikin, mutta rakentavasti ja uusia ratkaisuja etsien. Sirri ei ole aikaansaanut ylisuuria tunteenpurkauksia eikä kuuluvaa sapelinkalistelua. Sirrin tietoihin on voinut luottaa. Luottamuksesta kertoo sekin, että Metsähallitus ja Ympäristökeskus ovat tilanneet erilaisia linnustoselvityksiä, joita sitten on referoitu Sirrissä. Luottamusta osoittaa myös, että Sirriä tilattiin lintulehtipaketissa paljon ympäri Suomea, etenkin lehden pieneen painokseen nähden. Sirri on niin ikään ollut suosittu lehti kirjastoissa ja lintukurssien oppimateriaalina. Osa lehden jutuista on nykyään viety nettiin, ja keskustelua on käyty paitsi tulevien vuosikertojen tuomisesta systemaattisesti nettiin, myös vanhojen vuosikertojen skannauksesta sinne. Lehden päätoimittajina ovat toimineet Raimo Koskenkorva 1976, Juhani Jaakkola , Esa Huhta , Pentti Rauhala 1986, Jouko Lehto ja , Olavi Heikkuri , Pekka Suopajärvi ja Kari Oittinen vuodesta 2002 lähtien. Taitosta on vastannut Pekka Suopajärvi. Sirri puolustaa maineikkaasti paikkaansa Kemin lintuharrastajat Xenus ry:n ensisijaisena tiedotusvälineenä. Muita yhdistyksen tiedonvälityksen toteutustapoja ovat Xenuksen nettisivut, perjantaikokouksissa jaettu informaatio, jäsenkirjeet (joita tulevaisuudessa voitaisiin lähettää entistä enemmän sähköpostitse), ajankohtaiset linnustoa käsittelevät jutut paikallisissa sanomalehdissä ja radiossa, Kemin lintuatlas ja Pentti Rauhalan kaksi kirjaa Kemin-Tornion seudun linnustosta, kansalais- ja työväenopistojen lintukurssit, Xenuksen järjestämät yleisö- ja jäsenretket tai teemapäivät, esimerkkinä viimeksi mainituista vaikkapa Veitsiluodon metsäpäivien lintuinfo. Näillä konsteilla selviää valtaosa Xenuksen tekemästä lintuharrastustyöstä. Niiden sekä viidakkorummun avulla linnuista kiinnostuneet luontoihmiset saavat hyvän kuvan Kemin Lintuharrastajat Xenus ry:n kaikesta toiminnasta. Kari Oittinen Sirrit Matti Suopajärvi

3 Valkoposkihanhet Juhani Jaakkola Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Syksy 2004, talvi , kevät ja kesä 2005 Pentti Rauhala, Tuomo Karplund, Jouni Ylipekkala & Juha Ylimaunu Tähän yhteenvetoon on koottu Kemin Tornion seudun merkittävimmät lintuhavainnot syksystä 2004 kesään Kirjoittajien työnjako on ollut seuraava: PR vastasi syksystä, TKa talvesta, JTY keväästä ja JY kesäkatsauksesta. Harvinaisuudet lintusyksyn 2004 mausteena Syksy alkoi ennätysmäisen märkänä. Syyskuussa Kemin sademääräksi mitattiin 154 mm, mikä ylittää peräti 40 mm aikaisemman vuoden 1970 ennätyksen. Lämpötilaltaan kuukausi oli pari astetta keskimääräistä lämpimämpi. Ensimmäiset talven merkit koettiin alkaen, jolloin yöpakkaset jäädyttivät pienimmät vedet. Kylmyys kuitenkin hellitti sen verran, että jopa Tornion Kaupunginlahdella oli sulaa vielä Marraskuun alkupuolisko oli lämmin, ja lämpöä oli 9 astetta. Kuun puolivälissä säätila muuttui talviseksi. Lumi peitti pysyvästi maan ja oli niin kova lumimyrsky, että lumipeite kasvoi 15 senttiin. Myrskyä seurasi harvinaisen kylmä jakso, jonka aikana lämpötila laski jopa 25 pakkasasteen tienoille. Sen seurauksena meri jäätyi Ajoksessakin jo Eräs lintuharrastuksen viehätyksistä on, että aina on tarjolla jotain uutta. Niin myös syksyllä Tornionjoen vesi oli harvinaisen korkealla, minkä vuoksi vesilintujen, kokosukeltajia lukuunottamatta, oli vaikea saada sieltä ruokaa. Niinpä joutsenet kerääntyivät monelle pellolle ruokailemaan ensi kertaa jopa satapäisina parvina. Viime vuosien tapaan siellä laidunsi myös kurkia suurina parvina. Arktisia vesilintuja lapasotkia, mustalintuja ja pilkkasiipiä uiskenteli merellä tavallista enemmän. Sen sijaan pohjoisen kahlaajia viivähti rannoilla niukasti. Haukkojen muutto oli vaatimatonta. Kohtuullisesti tavattiin vain varpus- ja sinisuohaukkoja, mutta muiden määrät olivat pohjalukemissa. Runsas pihlajanmarjasato antoi odottaa vilkasta marjalintusyksyä, mutta toiveissa petyttiin pahasti. Ilmeisesti olemattoman mustikkasadon seurauksena suuria parvia räkkätirastaita saapui asuinalueille putsaten pihlajat marjoista jo syyskuussa. Tilhille jäi vain niin vähän rippeitä, että kaupungeistakin marjat olivat lopussa jo Tämän jälkeen marjalintujen esiintyminen oli yhtä niukkaa kuin marjattomina syksyinä. Sensijaan metsissä riitti syötävää. Sekä kuusen että männyn käpysato oli runsas, minkä vuoksi alueelle vaelsi runsaasti pikkukäpylintuja ja käpytikkoja. Olipa joukossa jonkin verran kirjosiipikäpylintujakin. Syksyn lintumaailmaa elähdyttivät tavallista useammat harvinaisuudet. Poikkeuksellisen myöhäinen paksujalka houkutteli bongareita paikalle kauempaakin, ja harvinaista herkkua olivat myös pikkujoutsen, mustajoutsen, tiibetinhanhi, punajalkahaukka ja kehrääjä. Havainnot lajeittain Pikkujoutsen: T Oravaisensaari 1 ad (MaS). Laulujoutsen: A: K Kiikelinlahti 2 H: T Karunginjärvi ja , T Aapajoki 310 pellolla (PR), T Liakka 175 pellolla (PR), T Karunki 163 pellolla (PR), T Oxö 200 (PY) ja T Oravaisensaari 410 V: Km Juokua 1 juv hangella pellolla (Pirjo Vuokila/PR) ja K Ajos 1 kohmeinen juv (PS 24.11), K Iso Ruonaoja 1 (Harri Virtanen ym). Yhteismäärä noin Mustajoutsen: Tv Paakkola 3 m (RV, Sami Saarela), T Suensaari 1 kiert. (Tapani Ylirousu) ja sama T Oravaisensaari (MaS ym.). Tarkemmin edellisessä Sirrissä. Metsähanhi: V: T Pajukari 90 m (PY), S Ykskuusi 1 m Yhteismäärä vain 139. Merihanhi: V: K Tuhka-allas 3 m (EeS), T Karunginjärvi 6 Anser sp: Kaksi parvea: K Rivinsalmi 70 m (JK, Juho Kärkkäinen) ja T Raumo 50 m (MaS). Tiibetinhanhi: T Karunginjärvi 1 (PR, TeR). Kanadanhanhi: A: T Koivuluoto 11 (Tuomo Miettinen). H: T Karunginjärvi V: T Karunginjärvi 4 (PR), T Oravaisensaari 4 Sepelhanhi: K Sauvosaari 1 (PeR). Haapana: H: T Jakopankki 160 V: T Karunginjärvi yht. 24 (PR), T Oravaisensaari 5 Tavi: H: K Siikalahti 106 V: S Eskonlahti ja Sinisorsa: V: T Oravaisensaari 160 (PR), K Rivinsalmi 1 (PKj,KO,PR,EeS). Jouhisorsa: H: T Jakopankki 7 V: S Eskonlahti 1 Heinätavi: Yksi havainto: 4.9. K Siikalahti 1 (JY). Lapasorsa: H: 5.8. K Siikalahti 10 V: K Siikalahti 4 juv (PR), T Karunginjärvi 1 Tukkasotka: V: K Ajos 2 (PR), K Satamalahti 1 Lapasotka: A: S Eskonlahti K Ajos 5 (PR), K Siikalahti 1 (PR), K Ajos 1 (JN). Alli: V: K Siikalahti 1 (JK), K Veitsiluoto 2 (JY). Harvinaisuudet lintusyksyn 2004 mausteena Mustalintu: A: T Oxö 3 (PY). H: T Oxö Pajukari y 450 (PY), T Karunginjärvi 86 V: K Siikalahti 2 (PR), K Ajos 1 (JY), ennätysmyöhään 8.1. Km Isohaara 1 (JN). Pilkkasiipi: A: S Eskonlahti 2 V: T Oxö 2 (PY), K Siikalahti 3 (PR), K Rivinsalmi 1 loukkaantunut (RaK). Telkkä: V: K Ajos 1 (JN), Km Isohaara 1 Uivelo: H: T Karunginjärvi 16 V: K Veitsiluoto 2 (JY), K Rivinsalmi (TKa) ja ennätysmyöhään ilmeisesti sama lintu (JK). Tukkakoskelo: V: K Kattilalahti 1 (KO,PR), T Röyttä 1 (JTY). Isokoskelo: H: T Karunginjärvi 750 (PR,TeR). V: T Oravaisensaari 18 (PR), K Rivinsalmi 1 (PR) Teeri: H: T Yliliakka 11 Kaakkuri: V: S Ykskuusi 2 m Kuikka: V: S Ykskuusi 1 m em kaakkureiden kanssa Pikku-uikku: Ennätysmyöhään T Röyttä 1 (JTY). Silkkiuikku: H: T Kaupunginlahti 15 V: T Kaupunginlahti 2 (JTY) ja. K Kiikelinlahti 1 (JN). Merimetso: V: K Ajos ja kiert. Yhteismäärä vain 38. Harmaahaikara: Yt Pekan- 4 Sirri vsk. Sirri vsk. 5

4 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Harvinaisuudet lintusyksyn 2004 mausteena Uivelot Olli-Pekka Karlin pää 1 (Tuomo Lassheikki), K Ajos 1 (JK), 1.9. S Martimoaapa 3 (VK), T Ruonajärvi 2 (JY), T Puuluoto 1 (JY) ja K Kiikelinlahti 1 (PeR). Mehiläishaukka: Ilmoitettiin vain kaksi havaintoa: Km Kallinkangas 1 m (JK,PR) K Mäntylä 1 m Merikotka: T Raumonjärvi 1 m (Jouni Miettinen), 3.9. S Ykskuusi 1 W (PR), S Martimoaapa 1 m (VK), K Siikalahti 1 E (PR,KKj), S Karsikko 1 (Mauno Posti, Timo Matinlassi), K Rytikari 1 S Ruskosuohaukka: V: T Oxö 1 (JTY), K Tuhka-allas 1 (MaS) ja T Alkunkarinlahti 1 m (Jouni Miettinen), T Oxö 1 (PY). Sinisuohaukka: H: Torniossa yht. 8 m 4 p (Jouni Miettinen). V: T Laivakangas 1 p (JY), K Tuhka-allas 1 (JY). Yhteismäärä 23 kunnittain: T 19, K 3 ja S 1. Kanahaukka: A: K Tuhkaallas 1 juv (JY). Määrät kuukausittain: VIII 2, IX 8, X 9 ja XI 5. Kunnittain: K 13, T 6, Km 4 ja S 1. Varpushaukka: A: K Martinkari 1 m korkealla Muut havainnot kuukausittain: VIII 34, IX 22, X 6 ja XI 2. Kunnittain määrät jakautuivat: K 47, T 10, S 5 ja Km 4. Hiirihaukka: Vain kaksi havaintoa: S Ykskuusi 1 m (PR) ja K Mäntylä 1 m Pohjanoteeraus kautta aikain. Piekana: A: K Rova 1 m (JN). H: S Martimoaapa 7 m/3h (VK). V: K Ristikangas 1 m (JN), T Raumonjärvi 1 (PR,TeR). Yhteismäärä 16 on kaikkien aikojen pienimpiä. Buteo sp: Vain kaksi havaintoa: 7.9. T Karunki 1 (PR) ja 8.9. K Sauvosaari 1 m (PR) Maakotka: S Käärmeaapa 1 (KO), S Arppee 2 (?) ja T Kourilehto 1 juv (Jouko Mäki/ JY), Km Laurila 1 m 1kv (JJ), T Luukkaankangas 1 juv (Sirpa Ylimaunu/JY). Sääksi: Ilmoitetut havainnot: T Jakopankki 1 m (PR), K Ahvenjärvi 1 (Jukka Korhonen), K Siikalahti 1 (PR) ja 3.9. S Ykskuusi 1 Tuulihaukka: A: K Tuhkaallas 1 V: K Siikalahti 1 (JY), 4.9. K Siikalahti 1 (JY). Yhteismäärä vain 6. Punajalkahaukka: Lisäys viime Sirrissä olleeseen juttuun (Ylimaunu 2004): Nuoret punajalkahaukat nähtiin vielä syyskuussa K Tuhkaaltaalla: , ja Ampuhaukka: A: K Sauvosaari loukkaantunut nuori V: T Karunki 1 (PR), K Tuhka-allas 1 (JY).Määrät kunnittain: K 6, T 4 ja S 1. Nuolihaukka: Kaikki havainnot: Km Musta-aapa Ä (JY), T Jakopankki 1 m (PR) ja S Martimoaapa 1 (VK), K Tuhka-allas , joista ainakin 2 juv (MaS,PR,EeS,JY). Muuttohaukka: K Tuhka-allas ja (PR), K Kiikelinlahti 1 (PeR). Falco sp: K Syväkangas 1 (JK), K Tuhka-allas (JY,EeS,PR), 4.9. K Pajusaari 1 m (EeS), T Oxö 1 (PY), T Raumonjärvi 1 (Hannu Huttunen). Nokikana: H: T Kaupunginlahti ja V: T Kaupunginlahti ja Kurki: A: K Järppi 22 m H: Tv Palonperä ja lähipellot noin 600 (KO) ja (JJ), T Karunki 300 pellolla V: K Rivinsalmi 120 m (JK, Juho Kärkkäinen), T Mustajänkä 60 (PR) ja T Raumonjärvi 240 (MaS), T Liakka 1 juv Yhteismäärä noin Meriharakka: V: K Tuhka-allas ja Paksujalka: K Tuhka-allas 1 (JJ,JY,JK ym.). Tarkemmin viime Sirrissä. Pikkutylli: V: K Tuhka-allas juv (PR) ja (JY,KoY). Tylli: A: K Ajos 5 m (JY). H: 4.8. T Jakopankki 51 V: K Tuhka-allas ja juv Kapustarinta: H: T Pirkkiö 16 (Tuomo Miettinen). V: K Tuhka-allas Ä (PR) ja (JY). Töyhtöhyyppä: H: 1.8. K Iso- Räiskö 24 (TKa). V: K Kiikelinlahti 2 (PR), 8.9. K Väinölänlahti 1 Pulmussirri: K Ajos 1 (PeR). Pikkusirri: A: K Tuhka-allas 2 (JY, Matti Ylimaunu). Erikoinen paikka: K Holstinharjun kaatopaikka 2 H: K Ajos 13 (PeR). V: S Tiironhieta 1 (PR), K Tuhka-allas 3 (JY). Lapinsirri: A: K Ajos 2 m (JY). H: K Tuhka-allas 14 V: 4.9. S Tiironhieta 3 (PR), 5.9. K Tuhka-allas 3 (EeS). Kuovisirri: Ainoa havainto: K Ajos 1 (PeR). Suosirri: A: K Keilakrunni 1 ad (PR), S Tiironhieta 2 juv V: S Tiironhieta ja juv Suokukko: A: 4.6. K Ajos 1 (RaK,KO,PR). H: T Jakopankki 17 V: K Tuhka-allas (PR,EeS) ja Jänkäkurppa: V: S Tiironhieta ja Taivaanvuohi: V: K Tuhkaallas 2 (PR), S Tiironhieta 1 Lehtokurppa: Harvinaista: hiippailija K Valtakadulla keskellä yötä (JK). V: T Pirkkiö 2 (PY), Km Lautiosaari 1 loukkaantunut Pikkukuovi: A: K Selkäsarvi Ä m V: 4.8. K Marttala 1 m (PeR), 9.8. K Kiikelinlahti 4 (PeR). Isokuovi: A: 4.6. K Ajos 4 S (RaK,KO,PR). H: T Raumonjärvi 200 (VA). V: K Rivinsalmi 1 m (JK) ja T Ruohokari 2 (JTY). Mustaviklo: A: 4.6. K Tuhka-allas 1 m (RaK,KO,PR). V: K Tuhka-allas ja juv Punajalkaviklo: V: 5.8. K Tuhkaallas 1 juv (PR), 6.8. K Selkäsarvi 1 juv Mustaviklo Jouko Kärkkäinen 6 Sirri vsk. Sirri vsk. 7

5 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Harvinaisuudet lintusyksyn 2004 mausteena Valkoviklo: A: S Kuralanletto 4 m H: 2.8. K Siikalahti Kalkkinokka y 20 (JY), 8.8. T Jakopankki 9 V: K Tuhka-allas juv ja juv Metsäviklo: V: K Kuivanuoro 1 (PR), 5.9. K Tuhka-allas 1 (EeS). Liro: A: S Kuralanletto 12 H: 1.8. K Iso-Räiskö 70 (TKa). V: K Tuhka-allas ja Rantasipi: V: 6.9. K Siikalahti 1 (PR), K Rivinsalmi 1 (JN). Vesipääsky: V: 4.8. T Jakopankki 2 Naurulokki: V: T Jakopankki 1 juv (PR), S Tiironhieta 1 juv Kalalokki: V: T Röyttä 1 (JTY), K Ajos 2 juv (PR), T Röyttä 1 (JTY). Selkälokki: V: Km Isohaara 1 (JN), K Vallitunsaari 2 ad Harmaalokki: H: 6.9. K Makeanvedenallas 1150 (PR), K Kattilalahti 850 V: K Ajos juv ja Merilokki: V: K Kattilalahti 2 ad. (PR) ja T Oravaisensaari 1 ad (PR), K Veitsiluoto 3 (JY). Räyskä: V: K Sauvosaari 1 ja T Jakopankki 3 ad (PR), T Jakopankki 1 ad Kalatiira: V: T Oxö 4 (JTY), 2.9. Km Jokisuu 1 ad Lapintiira: V: 6.8. K Selkäsarvi 1 Tiiralaji: V: T Jakopankki 1 m Kesykyyhky: H: 2.9. K Sauvosaari 72 (PeR), T Alaraumo 54 (PR), T Suensaari 70 (PR), K Sauvosaari 60 (PR), K Mäntylä 45 Sepelkyyhky: H: Tv Paakkola 150 (RV), T Aapajoki 60 (JTY). V: T Liakka 2 (PR), K Nälli 2 (JK). Käki: A: T Kuusiluoto 1 m V: Tv Paakkolanaho 1 (RV) ja T Liakka 1 (JTY), 5.9. Km Laurila 1 punaruskea (RaK). Hiiripöllö: Yksi havainto: T Korpikylä 1 (Mikko Jaukkuri/TJ). Varpuspöllö: S Maksniemi 1 (K+J. Tikkala), K Siikakangas 1 törmännyt ikkunaan (Tuula Puijoa/PR), Km Lassila 1 (Hannu Huttunen). Suopöllö: V: K Tuhka-allas 1 (JY,KKj,PR). Kehrääjä: K Tuhka-allas 1 (tark. viime Sirrissä). Varpuspöllöjen varastot Tarkistin syksyllä 50 kpl varpuspöllön varastopönttöjä. Varastoja löysin vain 3 pöntöstä. Niissä oli saaliseläimiä seuraavasti: Metsämyyrä 5 Päästäinen 7 Hömötiainen 5 Urpiainen 4 Pikkukäpylintu 5 Punatulkku 1 Talitiainen 1 Sinitiainen 1 Kuusitiainen 1 Viherpeippo 2 Pikkulintu sp 1 Lisäksi pyydystin varastopöntöiltä yhden vanhan koiras- ja naaraspöllön. Kontrollit: R: kv Kaakamo K: Kaakamo 2 km NW R: kv Kaakamo K Kaakamo 2.3 km S Matti Suopajärvi Helmipöllöjen syyspyynnit 2004 Helmipöllöjen syyspyynneillä on Xenuksen alueella pitkät perinteet, lintuja on pyydystetty rengastettavaksi vuodesta 1989 lähtien pitkälti toistatuhatta yksilöä. Kuluneen syksyn aikana pyydystettiin yhteensä 48 helmipöllöä. Vaellus oli kohtalaisen niukkaa. Syyskuun alkupäivinä verkkoihin jäi lähinnä hyvän pöllövuoden kv lintuja (23 kpl). Loppukuusta verkoista poimittiin lähes yksinomaan nuoria, epäilemättä kauempaa vaeltaneita 1-kv pöllöjä (21 kpl). Vanhoja +2-kv pöllöjä saatiin 3 kpl ja yksi siivekäs jäi iälleen määrittämättä. Pöllöjä pyydystivät elokuulla Juha Koskenkorva ja syyskulla tämän kirjoittaja. Matti Suopajärvi Tervapääsky: V: K Tuhkaallas 7 (PR), T Aapajoki 20 Harmaapäätikka: S Ykskuusi 1 SE (PR), Km Kallinkangas 1 (Leevi Puroila) Km Laurila 1 (Hannu Huttunen) ja T Kaakamo 1 (AnS), ja K Ajos 1 (Esa Luodemäki,JY), lokakuusta lähtien koko syksyn T Aapajärvi 1 (Tapio Frantti, Arja Puljujärvi), Tv Palonperä ja (Laila Oinas). Palokärki: A: S Viantie 1 m Määrät kuukausittain: VIII 8, IX 4, X 6 ja XI 1. Määrät kunnittain: K 14, S 4 ja T 1. Käpytikka: Paljon, Ks. Talvilaskennat. Pikkutikka: Kolme havaintoa: K Järppi ja Ä (PR), lokakuun loppupuolella T Mustalahti 1 (AKa). Pohjantikka: Kaksi havaintoa: K Tuhka-allas 1 kuori kuusta (PR), T Laivaniemi 1 (JY,KoY). Kiuru: V: T Yliliakka 1 (PR), K Rovaniitty 1 m (JN). Törmäpääsky: H: T Jakopankki 50 V: K Tuhka-allas ja Haarapääsky: H: T Röyttä ja Raumonjärvi satoja (VA). V: K Tuhka-allas 7 (PR), Km Ilmola 10 (Risto Samanen). Räystäspääsky: H: Km Jokisuu 50 V: Km Törmä lentopoikue (RV), K Nälli 2 (K. Tikkala, JK). Metsäkirvinen: V: S Ykskuusi Ä (PR), K Tuhka-allas y 5 (JY). Niittykirvinen: A: S Tiironhieta 1 m H: Km Salmenkylänkangas 45 (JN), K Rova 232 m/1,5h (JN), K Tuhka-allas 45 (JY). V: S Tiironhieta 2 (PR), K Holstinharjun kp. 3 (PR) ja K Ristikangas 1 m (JN), K Kiikeli 1 m (JN). Lapinkirvinen: A: S Tiironhieta 1 H: 3.9. ja 6.9. S Tiironhieta 8 V: K Tuhka-allas 1 (PR) ja K Kiikeli 1 (JN), K Tuhka-allas 1 Keltavästäräkki: H: T Jakopankki 60 V: S Tiironhieta 3 (PR) ja K Tuhka-allas 1 Västäräkki: H: K Holstinharjun kp 80 V: K Tuhka-allas 1 juv (PR), Km Jokisuu 1 (JN). Tilhi: A: K Rova 2 m (JN). H: K Meripuisto 1000 (JK), K Sauvosaari 1500 (JK). Suurimmat parvet kuukausittain: IX 1000, X 1500, XI 34. Ks. myös talvikatsaus. Rautiainen: A: K Rova 2 m (JN). H: K Rova 63 m/1,5h (JN). V: K Tuhka-allas Ä (PR), K Holstinharjun kp Ä Punarinta: H: K Rova yht. 14 (JN). V: K Mäntylä 1 (PR), K Ristikangas.1 (JN). Sinirinta: A: T Koivuluoto 1 (Tuomo Miettinen). H: 8.9. K Tuhka-allas 4 V: K Tuhkaallas (PR,KKj,JY) ja (JY). Leppälintu: V: K Kiikeli 1 p (JN), K Tuhka-allas 1 juv Pensastasku: A: 2.8. K Ajos 1 H: 5.8. K Tuhka-allas 8 V: K Rovaniitty 1 (JN), 7.9. T Karunki 1 Kivitasku: V: K Rivinsalmi 1 (JK), K Tuhka-allas 2 juv Mustarastas: V: K Tuhkaallas 1 p (JY), K Ruutti 1 (KY). Räkättirastas: H: K Ruutti Koivuharju Mäntylä y 2000 V: K Rytikari 1 (Aimo Flink) ja K Sauvosaari 1 (JK). Laulurastas: A: K Rova 2 m (JN). H: K Kiikeli y 13 (JN). V: K Nälli 1 (JK) ja K Ristikangas 2 (JN). Punakylkirastas: H: K Koivuharju y 100 (TKa). V: S Ykskuusi 1 (KO,PR), K Järppi 1 Kulorastas: H: K Rova 6 m (JN). V: S Alaniemi 3 (KO,KKj,PR) ja K Ristikangas 1 (JN), K Rova 1 m (JN). Ruokokerttunen: V: K Tuhkaallas (PR) ja ennätysmyöhään (KKj). Mustapääkerttu: K Järppi 1 (PR,EeS), 6.11., ja K Ruutti 1 (KY), K Ruutti 1 (KY). Lehtokerttu: V: K Nälli 1 (JK), T Karunki 1 (VA). Hernekerttu: V: K Nälli ja (JK, Juho Kärkkäinen). 8 Sirri vsk. Sirri vsk. 9

6 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Talvi Pensaskerttu: Yksi havainto: K Nälli 1 (JK). Tiltaltti: V: S Ykskuusi Ä (PR), K Kettufarminkangas 1 (TKa). Pajulintu: V: K Järppi 1 (JY), S Ykskuusi 2 Hippiäinen: V: Km Pörhölä 2 (PR), T Alaraumo 1 (JTY). Ks. talvihavainnot. Harmaasieppo: V: K Ruutti 1 (ErL), 21,9, K Nälli 1 (JK), S Ykskuusi 1 Kirjosieppo: V: 7.9. K Kontula 1 (RV), T Karunki 1 (VA). Pyrstötiainen: K Ristikangas Ä (JN), K Ristikangas 1 (TKa), K Ajos 12 NW (TKa), K Karihaara 10 (Jukka Korhonen), K Ristikangas 2 (JN), K Ristikangas 8 m (JN), S Onkalonperä (Alpo Tuikkala) ja K Rova 2 (JN), K Takaniitty 2 (JN). (JN). Sinitiainen: H: K Nälli 12 (JK). Talitiainen: H: K Rova 35 (JN). Puukiipijä: Vain kaksi havaintoa ilmoitettiin: K Ristikangas 1 (TKa), K Nälli 1 (Tarja Moisanen). Isolepinkäinen: A: K Tuhkaallas 2 H: K Tuhka-allas 4 (JY). V: S Martimoaapa 3 (VK) ja K Ajos 1 (TKa), K Tuhka-allas 1 Närhi: H: K Rova 6 (JN). Kuukkeli: Vain yksi havainto: T Alkumaa 1 (MaS). Harakka: H: K Holstinharjun kp 23 Naakka: H: T Alaraumo 16 V: T Suensaari 3 (PR), K Ruutti 16 (MaA). Varis: H: K Holstinharjun kp 200 Kottarainen: A: K Kuivanuoro 5 m ja T Suensaari 7 m (PR,TeR). H: K Kiikelinlahti 55 (PeR). V: 3.9. Tv Paakkola 2 (RV), K Siikalahti 1 m Varpunen: H: K Haukkari 70 (JK), K Mäntylä 32 Pikkuvarpunen: H: K Ruutinpuisto 18 (PR), koko syksyn K Mäntylä 4 10 (PR,TeR), lokakuussa Tv Palonperä enimmillään 26 (Laila Oinas), K Takajärvi 4 (Jouni Kärkkäinen), K Rytikari 3 (PR), K Sauvo Km Jokisuu 1 (PR), K Ristikangas 1 (JN). Ks. talvihavainnot. Järripeippo: A: 1.8. T Jakopankki 1 H: T Liakka (Seppo Grönholm). V: T Alavojakkala 1 (PR), K Ruutti 1 (ErL). Peippo+järripeippo: H: T Alaraumo 1500 (PR), T Liakka 3000 Viherpeippo: H: K Nälli 128 (JK), K Sauvosaari 90 Vihervarpunen: H: K Sauvosaari 200 (PR), T Koivuluoto 300 m (PR), K Kiikeli 130 m (JN). V: K Nälli 1 (JK), K Ruutti ja (KY). parvet kuukausittain: IX 50, X 400, XI 50. Tundraurpiainen: Kaksi havaintoa: K Ristikangas 1 ad (JN), K Rova 2 (JN). Kirjosiipikäpylintu: 8.8. K Tervaharju 1 (KO), 8.9. T Pirkkiö 2 m (MaS), K Rova 1 (JN), K Järppi Ä käpylintuparvesta (PR), K Rytikari Ä (PR), T Laivaniemi 3 (JY,KoY), K Lentokenttä (TKa) ja T Alaraumo 6 (JTY). Pikkukäpylintu: Vilkasta vaellusta koko syksyn. Suurimmat parvet: IX 17, X 45, XI 50. Käpylintu sp: H: K Rova 130 m (JN), K Ristikangas 150 m (JN), Km Keski-Penikka 50 (TKa). Punatulkku: H: K Rova 40 m (JN). Nokkavarpunen: K Ruutti 2 (Karoliina Ahtovuo). Lapinsirkku: V: S Tiironhieta ja Ä Pulmunen: A: S Tiironhieta 4 H: S Tiironhieta 22 V: K Ajos 4 (PR) ja K Tuhka-allas 1 Pohjansirkku: A: 5.8. K Järppi 1 H: K Ristikangas y 13 (JN). V: K Rova 8 m (JN), S Ykskuusi 2 m Pajusirkku: V: S Tiironhieta 1 (PR), Km Pörhölä 1 juv hakkuuaukealla Talvi Alku- ja sydäntalvi leuto, kevään korvalla kylmää Hömötiainen: H: K Ristikangas y 16 (JN), K Rova y 20 (JN). Lapintiainen: Kaksi havaintoa: S Ykskuusi 2 (PR), Km Kallinkangas 1 (Hannu Huttunen). Töyhtötiainen: Havainnot hiljalleen lisääntymässä: K Ristikangas 1 (JN), K Ristikangas 2 (JN), K lentokenttä 2 (JN), K Ristikangas 2 (TKa), K Perta-aapa 1 (TKa), K Ristikangas 1 (TKa). Kuusitiainen: H: Ennätyssuuri parvi K Kiikeli 12 S Pähkinähakki: Ilmoitettiin yhteensä ennätykselliset 151 hakkia. V: K lentokenttä 1 (TKa) ja T Alaraumo 2 (JTY), K Ruutti 4 (KY). Joitakin jäi talvehtimaan. Pikkuvarpunen on runsastunut Olli-Pekka Karlin saari 2 (PR), K Kalkkinokka 2 (JY). Peippo: H: K Rovaniitty 100 (JN), K Rova 110 m (JN), K Tuhka-allas y 150 (JY). V: Vuorihemppo: Kolme havaintoa: K Tuhka-allas 2 (PR), K Ristikangas 1 (JN), K Tuhka-allas 1 (JK). Urpiainen: Vähän. Suurimmat Vihervarpunen Pentti Mustapirtti Taviokuurna: Hyvin vähän. A: S Tainivaara m (KO,KKj,PR) ja K Ristikangas 6 m (JN), T Isokumpu 10 (MaS). V: K Ajos 4 (KO), Km Jokisuu 1 m Sydäntalvi eli joulukuusta helmikuuhun oli koko maassa harvinaisen lauha. Näin leutoja talvia esiintyy meillä keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Terminen talvi alkoi Lounais-Lapissa 13.11, kun keskilämpötila laski pysyvästi nollan alapuolelle. Marras joulukuun aikana koettiin ainoastaan pikku pakkasia, eikä tammikuukaan erityisen kylmä ollut. Vasta helmikuun lopussa koettiin reilumpia pakkasia. Korkeapaine pitikin sitten ilman kylmänä aina maaliskuun loppupuolelle saakka. Korkeapaineesta johtuen myös päivän ja yön lämpötilaerot olivat lopputalvella poikkeuksellisen suuria. Poikkeuksellista oli myös se, että maaliskuu oli koko maassa talven 10 Sirri vsk. Sirri vsk. 11

7 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Talvi kylmin kuukausi. Pysyvä lumipeite tuli marraskuun puolivälissä ja joulukuulle tultaessa maata peitti lähes parinkymmenen sentin lumikerros. Lumipeite oli joulu- ja tammikuussa melko ohut lauhojen vesisateisten päivien vuoksi. Vasta tammikuun lopussa lumipeite kasvoi runsaiden lumisateiden myötä. Kaiken kaikkiaan talvi oli lumen määriltään keskimääräinen. Varsinaisia hankikelejä saatiin kuitenkin odotella poikkeuksellisen pitkään. Käpylintujen talvi Syksyn kääntyessä talveksi ja marjalintujen kaikottua kuultiin yleisesti ihmettelyjä pihalintujen vähäisyydestä. Pihlajat syötiin tyhjiksi jo syyskuussa eivätkä puutarhojen muutkaan ravintolähteet pidätelleet marjalintuja juuri pidempään. Joulukuun alun bongausretket merenrannan sulapaikkojen ääreen antoivat yhtälailla laihoja tuloksia: Sotkat ja telkät olivat kaikonneet eikä pohjoisista kokosukeltajistakaan tehty havaintoja edellisvuosien malliin. Toki alkutalvesta viivyttelevien syysmuuttajien joukossa oli yllättäjiäkin, jotka on ilmoitettu syyshavainnoissa. Kotkia ja haukkoja havaittiin edellistalvien tapaan. Maininnan ansaitsee kaksi merikotkahavaintoa. Kanahaukasta havaintoja tuli edellisvuotista enemmän, varpushaukasta puolestaan vähemmän. Pöllöistä havaittiin enemmän vain varpuspöllöjä, kun taas lapin- ja helmipöllöstä sekä huuhkajasta tehtiin vain muutama havainto. Metsäkanalinnuista metsot ja pyyt lymyilivät metsien kätköissä niin, että vain muutama osui havainnoijien kulkureiteille. Teeren havaitut parvet olivat selvästi edellistalvisia pienempiä. Riekosta tehdyissä havainnoissa vain kahdessa lintuja oli enemmän kuin yksi. Harmaapäätikasta tehtyjen havaintojen määrä on selkeästi pienentynyt vuoden huippuesiintymisestä. Syynä saattaa olla se, ettei niitä ole enää erikseen lehdissä pyydetty ilmoittamaan. Lajista tehdyt 10 havaintoa sijoittuvat edelleen tasaisesti toimialueellemme. Sen sijaan palokärjellä näytti olevan hyvä vuosi. 20 talvihavaintoa lajista on ennätys moneen vuoteen. Myös pienempiä tikkoja esiintyi talvella monin paikoin tiheässä. Esim. Kemin Perta-aavalla tavatut 5 käpytikkaa alle puolen kilometrin matkalla kertoo paljon näiden ravinnon mukaan kiertelevien lintujen määrästä. Pohjantikasta puolestaan kirjattiin saman havainnoijan toimesta havainnot yhteensä viidestä eri linnusta, jotka yhytettiin 30 kilometrin hiihtomatkalla. Kyse on siis tuskin samoista linnuista. Lajista saatiin kaksi parihavaintoa, mikä sekin on harvinaista. Talvehtimaan jääneitä pikkulintuja oli erittäin vähän. Punarintaa ei havaittu ensinkään kuten ei myöskään rastaita. Sen sijaan mustapääkerttu sinnitteli ruokintapaikalla Kemissä vielä tammikuun ensimmäisellä viikolla. Peiposta tehtiin vain kaksi havaintoa, vihervarpusesta yksi. Pikkuvarpusella ennätysparvi oli talvelta vain neljä yksilöä. Ilmeisesti viime vuosilta tutuksi tulleet suuremmat parvet pysyttelivät piilossa. Sen sijaan piilossa eivät olleet käpylinnut, joita havaittiin runsain määrin aina helmikuulle saakka. Pikkukäpylinnulla suurimmat parvet lähentelivät 30 lintua, isokäpylinnullakin peräti 7 yksilöä. Kirjosiipikäpylinnusta kertyi havaintoja kaikkiaan 17 ja ne ajoittuivat tasaisesti tammi- ja helmikuulle. Ei ihan jokatalvisia olivat myös havainnot kuukkelista, nokkavarpusesta sekä koko talven kaatopaikkatyöntekijän ihmetyksenä talvehtineesta kottaraisesta. Onko kuukkeli vähentynyt? Olli-Pekka Karlin Talven lajistollinen katsaus Isokoskelo: Ilmeisesti samat isokoskelot kiertelivät Kemin sulissa: Rivinsalmi 1 (PR), Isohaara 1 (JK), 1.1. Rivinsalmi 2 (JK), Isohaara 2 (PR, JK, EeS ja kumpp.), Rivinsalmi 1 (PR), Kurimonhaara 2 (PR) ja Rivinsalmi 2 Merikotka: K Sotisaari 1 (Markku ja Teemu Suorsa), 5.3. S ruokintapaikalla 1 (VK). Kanahaukka: K Sauvosaari 1 (PR) ja K Kalkkinokka 1 (KO), K Marttala 1 (TKa), K Mäntylä 1 kiert (PR), K Sauvosaari 1 kiert. (TKa), K Ruutti 1 (TKa), K Ristikangas 1 (TKa), T Kourilehto 1 (JK, PKj, KKj), K Sauvosaari 1 (PKj), 9.2. S Maksniemi 1 (TeR, PR), Km Keski-Helkkunen 1 (Jouni Kärkkäinen), K Sauvosaari 1 (EeS), Tv Suukoski 1 (KO), K Kraaseli 1 (KO), 4.3. Km Hirvikumpu 1 (KO), Km Rovavaara 1 (Jouni Kärkkäinen), K Mäntylä 1 (PR), T Suensaari 1mW (Sirpa Ylimaunu). Varpushaukka: K Tervaharju 1 (KO,PR), K Perta-aapa 1 (TKa), K Tervaharju 1 (KO), K Tervaharju 1 (Jouni Kärkkäinen), T Kukkolankoski 1 (KO,PR, Susanna Ikola), 7.1. K Kiikelinlahti 1 (KO,MaA), K Sauvosaari 1 (KO), K Ristikangas 1 (TKa), K Mäntylä 1 Kotka sp: 2.2. K Paavonkari 1 (Veikko Leskelä, Aimo Flink). Maakotka:Tammikuun puolivälissä S Torviaapa kettuhaaskalla 2 (Kari Toppi), 5.2. S Maksniemi 1 (Sakari Tikkala), Km Kivalot 1 (HHu, Virpi Huttunen). Pyy: Vähälukuisena: K Rova 1p (JN), K Perta-aapa 2 (TKa), K Nälli 1 Ä (JK), K Ristikangas 1 (PR), 9.1. K Ruonaoja 1 (KO), K Pertajärvi 1 (PKj), Km Kallinkangas 1 (EeS), K Siikalahti 1 (EeS), Km Kurkioja 1 (Jouni Kärkkäinen). Riekko: Vähälukuisena: Km Vähä-Juokua 1 (Jouni Kärkkäinen), Km Helkkunen 1 (Raimo Vertanen), Km Hietakaula 1 (Jouni Kärkkäinen), K Pertajärvi 1 (EeS), S Martimoaapa 2 (KO), Km Kaljupää-Helkkunen 2 (Jouni Kärkkäinen), K Kirvesaapa 1 (PR), S Koivurova 1 ja Km Yli-Penikka 1 (KO). Teeri: Suurimmat määrät: Km Keski-Helkkunen 15 (Jouni Kärkkäinen), T Ala-Kaakamo 8 (PR), 4.1. Tv Suukoski 12 (KO), 9.1. Km Loljunaapa 8 (JN), Km Kapernaumi 10 (EeS), Km Juokua 13 Metso: Km Salmenkylänkangas 2 (Jouni Kärkkäinen), Km Salmenkylänkangas 1 (KO), S Lumiaapa 1 (KKj, KO), Km Keski-Helkkunen 1 (Matti Sirkku, Jouni Kärkkäinen), Km Hyypiönmaa 1 (PR), Km Juokuanvaara 1 Kesykyyhky: Suurimmat parvet: K Sauvosaari 70 (TKa), K Koivuharju y93 (JN), K Mäntylä 45 Huuhkaja: T Ala-Raumo 1 Ä (EeS), T Laivajärvi 1 Ä (JTY). Varpuspöllö: K Nälli 1Ä (JK), Tv Palonperä 1 (KO,PR, Susanna Ikola), Tv Koivu Pikkukylä 1 (Erik Stenbacka), 1.1. K Vähämaa 1 (KO), 3.1. K Sotisaari 1 (PS), K Nälli 1 (JK), K Nälli 1 (JK, Topi Kärkkäinen). Helmipöllö: Ainoa havainto: K Nälli 1 (Tarja Moisanen). Lapinpöllö: Km Helkkunen 1 (Jouni Kärkkäinen), Km Rovavaara 2 (Jouni Kärkkäinen). Harmaapäätikka: Koko talven 1 T Sattajärvi (Arja Puljujärvi), Koko joulukuun K Perta-aapa 1 (Heimo Kerttula), T Kaakamo 1 (JK), 7.1. K Ajos 1 (KO,MaA), S Tikkalanoja 1 (Jukka Tikkala), T Lautamaa (Erkki Ahonen), Alkutalven T Arpela (Terttu Keränen-Kvist), K Ajos 1 (Jorma Forssell), Km Laurila 1 (HHu), Tv Koivu 1 (Ulla Vähäkari), Maalis huhtikuussa S Viantiejokivarsi 1 (Paavo Halonen) K Syväkangas 1 (PKj). Palokärki: Runsaasti läpi talven: T Riukkajänkä Ä (KKj, RaK, KO, PR), Km Helkkunen 1 (Jouni Kärkkäinen), Km Puukkokumpu 1 (KO), K Kuivanuoro Ä (EeS), K Holstinharju Ä (PR), 1.1. S Viantie Ä (PR), 1.1. K Holsti 1 (JK, PKj), Km Kurkioja 1 (Jouni Kärkkäinen), 6.1. Tv Maula 1 (KO), S Maksniemi 1 (KO), K Kuivanuoro 1 (EeS), K Selkäsaari Ä (PR), Koko talven T Sattajärvi 1 (Arja Puljujärvi), Km Kirvesoja 1 (Jouni Kärkkäinen), K Holstinharju 1 (EeS) T Viitakangas 1 (MaS), S Koivujärvi 1 rummuttaja (PR), K Pajusaari 1 m Käpytikka: Paikoitellen runsaasti: K Rova 4 (JN), T Riukkajänkä 3 (PR), 6.1. Km Helkkunen y 6 /3km (JK, TKa), K Perta-aapa 5 (TKa), 5.2. S Tikkalanoja 4 (Jukka & KTi), S Lautamaa 4 (PR), 12 Sirri vsk. Sirri vsk. 13

8 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Talvi Pohjantikka: Havaintoja mukavas-ti: K Satamakangas 1 (KO), 7.1. K Paavonkari 1 (MaA, KO), Km Kaltiolampi 2 (TKa), K Paavonkari 1 (PKj), 2.2. K Rova 1, Km Rovavaara 1, Km Kaltiolampi 1, Km Keski- Penikka 2 (Jouni Kärkkäinen), 9.3. T Karhakkamaa 1 (MaS). Pikkutikka: Km Jokisuu 1 (PR), lähtien koko talven T Sattajärvi 1 (Arja Puljujärvi) Tilhi: Muiden marjalintujen tavoin vähälukuinen: K Mäntylä 8 (PR), K Sauvosaari 22 (PKj, TKa), K Nälli 3 (JK), K Sauvosaari 30 k (JN), Tv Mattinen 35 (KO), Helmikuun alusta puoleenväliin ruokinnalla T Pikku-Berliini 2 (Taimi Arvola), T Suensaari 13 (OY), Km Juokua 2 (PR), K Meripuisto 1 (TeR), K Ristikangas 5 (TKa). Mustapääkerttu: Joulukuun puolivälistä (14.12.) tammikuun ensimmäiselle viikolle K Ajos 1 (KO, PR, JK ja kumpp.), K Mäntylä 1 Koskikara: Havainto vain parista linnusta: K Takajärven laskuoja 1 (Minna Mäcklin ym), Km Putkensuu 1 (TKa). Hippiäinen: K Satamakangas 2 (EeS), 2.1. K Kettufarminkangas 1 (TKa), Km Putkensuu 1 (PR) ja Km Kallinkangas 1 (EeS), Km Vähä-Juokua 1 (Jouni Kärkkäinen). Hömötiainen: H: K Pertaaapa 7 (TKa), K Perta-aapa 6 (PR), 3.1. K Nauska 6 (PKj), 6.1. Km Helkkunen 6 (JK,TKa). Töyhtötiainen: alkaen K Satamakangas 1 (KO, PR, EeS, JK ym) ja (JK), K Ristikangas 1 (TKa), K Ritikka 1 (Jouni Kärkkäinen), 1.1. K Pertaaapa 1 (TKa), 2.1. K Ristikangas 2 (TKa). Sinitiainen: Talvivaellusta joulukuun alussa: K Ristikangas y 20 vaeltavaa W (JN), Km Lautiosaari 8 (TKa), K Haukkari 16 (PR), 3.1. K Nauska 7 (PKj), Helmikuussa Tv Palonperä 18 ruokinnalla (Laila Oinas). Kuusitiainen: Koko talven ruokinnalla K Perta-aapa 2 +1 (TKa), K Satamakangas 3 (PKj), noin 10 talvihavaintoa Talitiainen: Talvivaellusta: K Ristikangas y 76 vaeltavaa W (JN), K Ristikangas 18 (TKa), K Hepola 20 (PR), 3.1. K Nauska 17 (PKj), 5.2. K Vainio 20 (EeS). Puukiipijä: alkaen koko talven ruokinnalla säännöllisesti vierailevana K Nälli 1 (JK), K Sotisaari 1 Ä (PS), 8.1. Km Salmenkylänkangas 1 (TKa), Km Kallinkangas 1 (EeS). Närhi: Ilmoitettiin 8 havaintoa 1 2 yksilöstä. Pähkinähakki: Koko talven Km Maula 2 (Risto Kantola), K Takaniitty 1 ja K Pertajärvi 1 (PR), 1.1. K Pertajärvi 2 (PR), 6.1. Km Lautiosaari 1 (TKa), 7.1. K Pertajärvi 3 (EeS), K Pertajärvi 1 (PKj), 12.2.alkaen ainakin asti K Ruutti 2 (KY), K Pertajärvi 1 (Kaisa Valtonen), K Pertajärvi 2 (ilmeisesti samat kuin 1.1. PR), 6.3. T Alaraumo 1 (JTY). Kuukkeli: Kuten viime vuonnakin, yksi havainto: 9.1. Km Härkönen 1 (JN). Harakka: H: T Riukkajänkän kp 40 (PR), K Holstinharjun kp 40 (EeS), 6.3. K Karihaara 21 Naakka: 9.1. T Suensaari 2 (JTY), 5.3. T Suensaari 2 (OY). Varis: H: K Sauvosaari 40 (JN), K Holstinharjun kp 130 Korppi: H: T Riukkajänkän kp 60 (KO,PR), K Holstinharjun kp 20 (JK). Kottarainen: Koko talven K Holstinharjun kp 1 (JK ym). Varpunen: Vielä suuria parvia: K Sauvosaari 70 (TKa), K Paavonkari 30 (EeS), K Ristikangas 60 (JN). Pikkuvarpunen: Edellistalvia hieman vähälukuisempana: Koko talven K Mäntylässä, enimmin ja (PR,TeR), K Vainio 1 (EeS), K Ristikangas 1 (PKj), K Ristikangas 1 (JN), K Kalkkinokka 1 (PR), K Koivuharju 2+2 (TKa), 7.1. K Ritikka 1 (KO,MaA), K Hepola 1 (PR), K Haukkari 2 (PR), T Laivaniemi 1 (JY,KoY), lähtien Km Laurila 2 (HHu). Peippo: alkaen koko talven K Holstinharjun kp 1 (JK ym), K Hepola 1 Viherpeippo: H: K Vainio 50 (EeS), K Ruutti 50 (JN), K Pajarinranta kiulukoilla 130 (TKa), K Sauvosaari 80 (PR), K Rautatieasema 100 (KO). Vihervarpunen: Ainoa havainto K Ruutti 1 (JN). Urpiainen: Hyvin vähän. Joulukuun suurimmat parvet K Nälli 17 (JK) ja K Hepola 19 (PR), lopputalven lähes kadoksissa. Tundraurpiainen: K Nälli 1 (JK, Jouni Kärkkäinen), K Kalkkinokka 1 (TKa), K Nälli 1 (JK). Kirjosiipikäpylintu: Mukavan paljon havaintoja: Km Sivakkavaara Ä (TKa), K Pertajärvi Ä (PR), K Paavonkari Ä (PR), K Ajos Ä+Ä (PR), Km Jokisuu 2+Ä+2 (PR), 1.1. Km Jokisuu 2 (KO), 6.1. Km Härkönen 1 (KO), 6.1. Km Hyypiö 1 (KO), 8.1. K Satamakangas 1 (EeS), 9.1. K Ruonaoja 1 (KO), 9.1. K Rova 1 (JN), K Rova 2 pikkukäpylintuparvessa (JK), K Rova 2 (PKj), K Satamakangas 1 (EeS), K Perta-aapa Ä (PR), K Hepola 1 +2 juv.(pr), K Holstinharju 1 Pikkukäpylintu: Runsaasti läpi talven. H: S Viantie 27 (PR), K Rova y34 (JN), T Riukkajänkä 20 (KO), Km Talvilintukilpailu Perinteinen joulu tammikuun talvilintukilpailu toimi jälleen havainnoinnin tehostajana talven pimeimpänä aikana. Ilman tätä lintuharrastajien hiljaisimpaan ajankohtaan ajoittuvaa pinnakisaa olisi joulu tammikuun havaintosaalis toimialueellamme peräti vaatimaton. Kuluneena talvena talvilintukilpailuun osallistuttiin laimeasti. Uusia talvibongareita kaivattaisiinkin jo kisaa piristämään, havaintoja kun lähettelevät vuodesta toiseen samat vanhat komppaajat. Vuoden kisa oli kuitenkin ennätystasainen. Voiton jakoivat viisi harrastajaa samalla pinnamäärällä 34. Kaikkiaan tavattiin 44 lajia, joka edellisvuosiin verrattuna (2003: 53, 2004: 47) on vaatimaton tulos. Lajeja, joista saatiin kilpailun aikana vain yksi havainto, olivat pikku-uikku, lapinpöllö, naakka, kalalokki, nokkavarpunen ja pikkutikka. Yleensä joulu-tammikuussa alueellamme tavattavista lajeista jäi tänä vuonna osallistujien listoilta uupumaan harmaalokki, kotka, räkättirastas sekä taviokuurna. Vastaavasti kaikkien osallistujien löytämiä lajeja olivat isokoskelo, sinitiainen, talitiainen, hömötiainen, kuusitiainen, kanahaukka, kesykyyhky, varis, korppi, närhi, käpytikka, urpiainen, varpunen, viherpeippo ja punatulkku. Nuottijänkä 20 (JK), Km Jokisuu 25 (PR), 4.1. K Rova 16 (PKj), Km Helkkusenvaara 25 (TKa). Isokäpylintu: Talvihavaintoja pitkästä aikaa: 9.1. K Rova 1 (JN), K Holstinharju ja (PR), K Tuhka-allas ainakin 3 käpylintuparvessa Loxia sp: H: K Rova 60 (JN) Taulukko 2: Talvilintukilpailun tulokset: Tuomo Karplund 34 Kalervo Kujala 34 Jouko Kärkkäinen 34 Kari Oittinen 34 Pentti Rauhala 34 Perttu Kujala 31 Jouni Kärkkäinen 31 Jan Nyman 26 Eero Salo-oja 25 Jouni Ylipekkala 20 Punatulkku Olli-Pekka Karlin 14 Sirri vsk. Sirri vsk. 15

9 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Kevät 2005 Paljon hanhia, vähän petolintuja Talvilintulaskennat Talvilintulaskentoihin osallistuttiin talvella toimialueellamme kaikkiaan 13 reitillä. Reitit olivat noin kymmenen kilometrin mittaisia, vaihteleville biotoopeille sijoittuvia, lähinnä jalan tai hiihtäen kierrettäviä. Syyslaskenta suoritettiin marraskuun alussa, talvilaskenta vuodenvaihteessa ja kevätlaskenta maaliskuun alussa. Taulukosta ilmenevät talvilintulaskentojen tulokset. Indeksilukema kertoo lajin tiheyden suhteessa keskimääräiseen tiheyteen aiemmissa laskennoissa. Sarakeotsakkeissa on ilmoitettu myös yhteenlaskettu reittien pituus eri laskentakerroilla K Vainio 12 (EeS). Punatulkku: Harvalukuinen. H: K Peurasaari 8 (PKj), K Perta-aapa 7 (TKa), Km Itäkoski 11 (KO, PR), vain 22 rengastusta K Sotisaari (PS), K Vähämaa 12 (EeS). Nokkavarpunen: K Koivuharju 1 (Tuomo Jääskeläinen), K Ruutti 1 (PKj). Keltasirkku: H: K Holstinharjun kp ja (JK), K Sotisaari 15 (EeS). Ruokintapaikkalaskennat Talven ruokintapaikkalaskennoista koottu aineisto ei ehtinyt valmistua lehden painoon mennessä. Taulukko 1: Talvilintulaskennat talvella Kemin lintuharrastajien toimialueella. Syyslaskenta 125 km Talvilaskenta 125 km Kevätlaskenta 119 km Indeksi Tiheys Yks. Indeksi Tiheys Yks. Indeksi Tiheys Yks. Laulujoutsen Sinisorsa Tukkasotka Isokoskelo Merikotka Kanahaukka Varpushaukka Pyy Riekko Teeri Metso Harmaalokki Kesykyyhky Palokärki Käpytikka Pikkutikka Tilhi Hippiäinen Hömötiainen Lapintiainen Kuusitiainen Sinitiainen Talitiainen Närhi Kuukkeli Harakka Pähkinähakki Varis Korppi Varpunen Pikkuvarpunen Peippo Järripeippo Viherpeippo Vihervarpunen Urpiainen Kirjosiipikäpylintu Pikkukäpylintu Loxia sp Isokäpylintu Taviokuurna Punatulkku Keltasirkku Palokärki Olli-Pekka Karlin Kevät 2005 Paljon hanhia, vähän petolintuja Tilhien ja taviokuurnan liikehdintä maaliskuussa oli tuttuun tapaan ensimmäisiä merkkejä keväästä. Huhtikuun alussa saapuivat mm. tavi, joka teki uuden ennätyksen, telkkä tavanomaiseen aikaan sekä naurulokki, joka saapui myös erikoisen aikaisin. Kevään erikoisuuksia olivat mustajoutsen, tiibetinhanhi, sepelhanhi ja arosuohaukka. Alueelle viime vuosina vakiintuneista, pähkinähakista, nokkavarpusesta, turkinkyyhkystä sekä harmaapäätikasta tehtiin useita havaintoja kevään aikana, mutta kaikkien edellä mainittujen lajien edustajia talvehti alueella. Nykyään lähes jokavuotinen harvinaisuus on arosuohaukka, joka havaittiin vaihtelun vuoksi Kemissä pariin otteeseen. Luotokirvinen, lyhytnokkahanhi sekä ristisorsa on havaittu myös lähes vuosittain Perämeren pohjukassa. Metsähanhia havaittiin pitkästä aikaa suuria määriä, vaikka levähtämään ei jäänytkään suurempia parvia kuin muutamana edellisenä vuonna. Merihanhien yhteismäärä oli jo 330 Tornion Pirkkiössä, minne merihanhet kerääntyvät odottelemaan jäänlähtöä saaristosta. Harvinaisemmista hanhista nähtiin lyhytnokkahanhi, tiibetinhanhi sekä sepelhanhi. Suuria parvia havaittiin kevään aikana, kuten noin 1500 pikkulokkia ruokailemassa Kemin Kraaselin Laitakarin seudulla, Kemin Pajusaaren 2000 pulmusen parvi ja Tornionjoelle yöpymään kerääntyneet 1700 naurulokkia. Kevätmuuton yhteishavainnointia harjoitettiin neljässä pisteessä Tornion Raumonjärvellä, Keminmaan Kallinkankaalla, Kemin Holstinharjulla sekä Keminmaan Elijärvellä. Päivä sattui hyvään kohtaan, sillä hanhien ja kurkien muutto saavutti Kemi Tornion seudun juuri samaisena viikonloppuna ja myös petolintuja havaittiin muutolla yhteensä lähes 30 kappaletta. Petolintumuutto oli vaisua koko kevään ajan, vaikka havaintojen kokonaismäärät eivät sitä puolla. Nykyään sähköpostin välityksellä tapahtuva havaintojen palautus on parantanut havaintojen ilmoittamistehokkuutta kiitettävällä tavalla. Maaliskuu 2005 oli talven kylmin kuukausi, mikä vaikutti kevätmuuton alkua jarruttavasti. Edellisen kerran on maaliskuu ollut sydäntalvea kylmempi talvella Keskilämpötila poikkesi 2 astetta kylmempään suuntaan. Kuukausi oli vähäsateinen eikä lumipeite siten kasvanut maaliskuun aikana. Huhtikuu puolestaan oli poikkeuksellisen lämmin ja sademäärä oli vain kolmannes tavanomaiseen verrattuna. Kuukauden lämpötila oli 1 2,5 astetta keskiarvoa korkeampi. Huhtikuun lopussa oli yhtenäisen lumipeitteen eteläraja Kemin seudulla. Heti kuukauden vaihduttua toukokuuksi virtasi lämmin ilma aina Pohjois- Suomeen asti, mutta karvas paluu tavallisiin toukokuun oloihin koettiin 11. päivä, kun kylmä ilmamassa saapui pohjoisesta. Kuun puolivälin kylmyys laski kuukauden keskilämpötilan lähelle pitkän ajan keskiarvoa. Kokonaisuutena kevät 2005 oli hiukan keskiarvoa lämpimämpi. Lajistollinen katsaus: Laulujoutsen: A: S Martimoaapa 1 (Ahti Korpimäki), S Simojoen suu 3 (V. Simula), T Hellälä 1 (VeK), H: 4.5. T Raumonjärvi Liakka y 47 Kevään yhteismäärä 435. Pesimättömiä joutsenia alkoi kerääntyä toukokuun lopulla mm T Oxö 130 (JJ) ja T Raumonjärvi tulvapellolla 100 (JTY 16 Sirri vsk. Sirri vsk. 17 Tiibetinhanhi Jouni Ylipekkala

10 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Kevät 2005 Paljon hanhia, vähän petolintuja ym). Mustajoutsen: 5.4. Km Lemmitynjänkkä 1 kolmen laulujoutsenen seurassa (RV). Metsähanhi: A: S Martimoaapa 2 (VK), K Pajusaari 1m (PR), Km Elijärvi 2 W (TKa). H: Km Elijärvi yht 102 N NW (TKa), Km Elijärvi yht 100 (JJ) ja T Raumonjärvi n. 90 p (JTY) Yhteismäärä n Harmaasorsa: K Siikalahti 1 (PR), K Takalahti 1 (JN), K Veitsiluoto 1 (JN). Tavi: A: Ennätysaikainen 2.4. K Rivinsalmi 1 (RA,JN ym), T Alaraumo 1 (JTY), K Kurimonhaara 7 H: 9.5. T Raumonjärvi 150 (JTY). Sinisorsa: A: K Rivinsal- seli 2 (JK,Tarja Moisanen). H: 9.5. T Raumonjärvi 50 (JTY). Heinätavi: A: 4.5. T Liakka 1 (PR), T Alkunkarinlahti 1 (JTY), K Mustakarinnokka 2 (EeS). Lapasorsa: A: K Kurimonhaara 1 (PR) ja K Rivinsalmi 1 (KO), K Elijärvi 2 (TKa). Lyhytnokkahanhi: Km Kallinkangas 1m (JN), T Raumonjärvi 1 ad (JN,JTY,Markku Henriksson). Tiibetinhanhi: T Raumonjärvi 2 (JY,Aili Linna ym). Sepelhanhi: S Ykskuusi 8 jatkoivat NE (JJ), K Tuhkaallas 1 (PKj). Merihanhi: A: 6.4. K Rivinsalmi 1 (TKa,RA), 7.4. K Pajusaari 1 (PR), K Kurimonhaara 3 (PR) ja K Pajusaaren sula 4 H: T Pirkkiö 330 (MaS). Yhteismäärä 473. Anser sp: A: Km Elijärvi 8 W (TKa). H: Km Kaltiolampi n.100 (Jouni Kärkkäinen, KTi), yhteismäärä 242. Kanadanhanhi: A: 2.4. K Pajusaari 1 (TKa), 4.4. T Suensaari 2 NW (Sirpa Ylimaunu,Olli Piippola), K Kurimonhaara 1 (PR), yhteismäärä 32. Ristisorsa: K Pajusaaren sula 1 (PR), 7.5. S Tikkalanojan suu 5 (PR,JS,Jari ja Lassi Miettunen). Haapana: A: K Kurimonhaara 1 (PR), K Ajos 1 (PR), K Kraaseli 10 (JN). H: 9.5. T Raumonjärvi 150 (JTY). mi 1 (EeS), 5.4. T Kiviranta 1 (PY), 7.4. K Rivinsalmi 1 H: T Raumonjärvi 80 (JN). Jouhisorsa: A: K Kurimonhaara 1 (PR), T Alkunkarinlahti 1 (MaS), K Kraa- Tukkasotka: A: K Rivinsalmi 2 (EeS), K Isohaara 2 (EeS), K Kraaseli 1 (JK,KO). H: K Siikalahti 350 Lapasotka: S Eskonlahti 2 (JJ), K Veitsiluoto 1 (JN). Sinisorsa Matti Suopajärvi 18 Sirri vsk. Sirri vsk. 19

11 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Kevät 2005 Paljon hanhia, vähän petolintuja Mustalintu: A: 8.5. K Kurimonhaara 3 (PR), K Siikalahti 32 Pilkkasiipi: A: S Martimoaapa 6 (VK), S Yli-Hanhijärvi 1 (PR), S Eskonlahti 19 kiert (JJ). H: S Kuivasjärvi yht. 46 (VK). Telkkä: A: 1.4. K Rivinsalmi 1 (PR), 5.4. K Pajusaaren sula 5 (PR) ja K Kurimonhaara 6 H: K Kraaseli 150 (JN). Alli: S Martimojärvi 1 (VK). Uivelo: A: K Kurimonhaara 2 (PR,TKa), 26.4.K Kraaseli 2 1 (PKj), K Kraaseli 3 H: 8.5. K Kraaseli 15 (JY,KoY). Tukkakoskelo: A: 3.5. K Kraaseli 1 (EeS), 5.5. K Kraaseli 2 +1 (JY), 7.5. S Ruunakari 1 Isokoskelo: A: 5.4. K Kurimonhaara 1 (PR), 6.4. K Rivinsalmi 3 2 (EeS) ja K Kurimonhaara 2 Metso: T Arpelan seudulla yhteensä 21 (VA). Kaakkuri: A: 4.5. T Kukkola 1 (JTY), 5.5. K Veitsiluoto 1 (JY), 7.5. S Ruunakari 1Ä (Jari+Lassi Miettunen). Kuikka: A: 7.5. Km Elijärvi 1+2m (TKa ym), Km Elijärvi 3+2 (TKa ym). Gavia sp: H: K Järppi E (JJ), S Koivuselkä 10+7 m (JJ), S Tiironhieta yht 25 (JJ). V: S Tiironhieta 6 N (JJ). Silkkiuikku: A: K Rivinsalmi 1 (PR), K Rytikari 3 (PR,JY ym). Mustakurkku-uikku: Km Elijärvi 2 (JJ), T Kaupunginlahti 1 (Jukka Lantto), S Keskimmäinen Mustankummun lampi 1 (VK), S Keskimmäinen Kuivaslampi 1 (VK), T Kaakamajärvi 1 Merimetso: A: 5.4. K Veitsiluoto 1 (PR), 6.4. K Pajusaaren sula 10 (EeS), K Kurimonhaara 22 m H: Km Elijärvi 80 N (TKa). V: S Ruunakari 3 NE (JJ). Yhteismäärä 452. Sinensis-rotu: ja K Kurimonhaara 2 (PR), K Veitsiluoto vähintään 3 (JY,PR), K Veitsiluoto-Paavonkari 2+2+1(JY), K Veitsiluoto 1 (JY,KoY), yhteensä vähintään 8. Mehiläishaukka: Km Keskipenikka 1 (HHu), Km Hietakangas 1 (HHu), S Eskonlahti 1 (JJ). Merikotka: 6.3. S Martimoaapa 1 juv (VK), Km Kivalot 1 (HHu), Km Keskipenikat 1ad (HHu), 1.4. S Martimoaapa 2 (VK), K Kuivanuoro 1 subad S (EeS), K Veitsiluoto 1 juv N (PR), Km Elijärvi 1 N (TKa), K Ruutti 1 (JJ), yhteismäärä 9. Ruskosuohaukka: A: K Vesipääsky Olli-Pekka Karlin Tuhka-allas 1 (RaK), 7.5. K Veitsiluoto 1 (RaK ja yleisöretkeläiset), 7.5. T Alkunkarinlahti 2 (JTY ja Tornien taistojoukkue), yhteismäärä 11. Sinisuohaukka: A: Km Elijärvi 1 (TKa), T Kantojärvi 1 (JTY, Susanna Ikola ym), T Kourilehto 1 (MaS), yhteismäärä 11. Arosuohaukka: K Sahansaari 1 ad NW, Kemin ensimmäinen (PR), K Siikalahti 1 ad SW (JY). Kanahaukka: A: 1.4. T Suensaari 1W (OY), yhteismäärä 8. Varpushaukka: A: K Ristikangas 1 NW (TKa), 9.4. K Nälli 1 (KTi), T Raumonjärvi 3 (HHu), yhteismäärä 60. Accipiter sp: Yhteismäärä 4. Hiirihaukka: A: T Kaakamojoki 1 (Virpi Huttunen,HHu), K Tuhka-allas 1 (PR), Km Kallinkangas 1 NW (HHu), yhteismäärä 16. Piekana: A: K Holstinharju 1 (JK), 9.4. T Raumonjärvi 1 (EeS), T Karunki 3 (SP), yhteismäärä 48. Buteo sp: A: 5.4. T Laivajärvi 1 (VeK), T Raumonjärvi 1 (EeS), T Raumonjärvi 1 (HHu), yhteismäärä 22. Maakotka: 2.4. T Torppi 1 ad S (TKa), Km Elijärvi 1 N (TKa), K Hepola 1 N (PKj). Kotka sp: K Ristikangas 1m (E.Karplund), 7.5. K Ajos 1 (AM). Sääksi: A: Km Elijärvi 1 N (TKa), Tv Porttiaapa 1 (MaS, Kimmo Palmgren) ja T Raumonjärvi 1 W (JTY, Jukka Hautamäki), yhteismäärä 24. Tuulihaukka: A: 9.4. ja T Raumonjärvi 1 (HHu), Tv Kuksa 1 (KO), yhteismäärä 13. Ampuhaukka: A: S Martimoaapa 1 (VK), T Raumonjärvi 1 (MaS), Km Elijärvi 1 (JJ), yhteismäärä 11. Nuolihaukka: Km Mustaaapa 1 (PR), S Koivuselkä yht 3 (JJ), 21.5 K Vilmilä 1 (KO), Km Kirvesapa 2 (HHu). Muuttohaukka: S pesimäalue 1 (VK), T Raumonjärvi 1 (HHu,JTY,MaS), Km Elijärvi 1 kiert (TKa), 7.5. S Ruunakari 1 (PR+tornitaistolaiset), Km Saavanpalo 1 (MaS, Auli Alapekkala), S pesimäalue 1 (JJ). Falco sp: A: 2.4. K Pajusaari 1 (TKa), Km Kallinkangas 1 (HHu), yhteismäärä 4. Fasaani: Km Lautiosaari 1 (LA,RA,Erkki Nyman). Nokikana: A: T Kaupunginlahti 1 (OY), K Rivinsalmi 1 (PR), K Rivinsalmi 2 (PR), K Kurimonhaara 2 Kurki: A: 7.4. T Pirkkiö 3 NW (JTY), T Raumonjärvi 1 N (EeS) ja S Martimoaapa 3 (VK). H: T Raumonjärvi 61 (HHu). V: S Koivuselkä 3 N (JJ), yhteismäärä 595. Meriharakka: A: K Pajusaari 1 ja Rivinsalmi 3 (PR), K Kurimonhaara 13 H: 3.5. K Tuhka-allas 72 (PKj). Pikkutylli: A: K Tuhka-allas 1 (JJ), 2.5. K Tuhka-allas 1 (EeS), 7.5. K Veitsiluoto 2 (RaK ym) ja Km Elijärvi 1 (TKa ym). Tylli: A: K Rivinsalmi (RA) ja (KO), K Pajusaari 2 Kapustarinta: A: T Raumonjärvi 1 (HHu), T Liakka 4 (PR), 1.5. K Tuhka-allas 1 H: T Raumonjärvi 50 (MaS, Auli Alapekkala). V: K Tuhka-allas 1 (PKj). Tundrakurmitsa: S Tiironhieta 1 (JJ). Kurmitsa sp: H: 7.5. T Alkunkarinlahti 45 S+45 S (JTY+tornitaistolaiset). Töyhtöhyyppä: A: K Pajusaari 1 (TKa), 5.4. Km Jäämerentie 2 (RA) ja T Puuluoto 1 (Petri Barsk). H: K Pajusaari yht. 86 Lapinsirri: A: 7.5. K Veitsiluoto 1 (RaK ja yleisöretkeläiset), K Kiikelinlahti 3 (PR), S Ykskuusi 1 (JJ) ja K Tuhka-allas 2 (JY). V: 3.6. T Inakari 1 m Suosirri: A: S Ykskuusi 5 (JJ) ja K Siikalahti 14 (JY), S Tiironhieta 3 (JJ). Jänkäsirriäinen: K Kiikeli 2 (EeS,PR). Suokukko: A: 5.5. K Tuhkaallas 1 (EeS) ja K Pajusaari 1 (EeS), 7.5. K Siikalahti 1 (JY). H: T Raumonjärvi yht 35 (JTY), 17.5 K Tuhka-allas 40 SE (JJ). Taivaanvuohi: A: K Tuhkaallas 1 (PR), K Tuhka-allas 1 20 Sirri vsk. Sirri vsk. 21

12 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Kevät 2005 Paljon hanhia, vähän petolintuja Kevätmuuttolintukilpailu Perinteisen kevätmuuton arvauskilpailun voitti toista kertaa peräkkäin Jukka Soppela tuloksella 67 ja jaetulle toiselle sijalle tulivat Heli Oittinen ja Tuomas Herva pisteillä 69. Erikoismaininnan saa Tiia Kanto, joka arvasi peräti neljä lajia täsmälleen oikein. Mainittavaa on, että listalla oleva tavi tupsahti Kemiin jo 2.4., minkä vuoksi virhepisteitä ropisi vähintään 13 kappaletta kaikille osallistujille. Lähes saman tempun teki piekana saapumalla ja siten 17 päivää keskiarvoa aikaisemmin. Listalla olevia keskiarvoja käyttäen olisi tulos ollut 80 pistettä ja kuudes sija. (EeS), K Rivinsalmi 1 H: 3.5. K Rivinsalmi 30 (EeS). Jänkäkurppa A: Km Mustaaapa 1 (PR), S Nikkilänaapa 1 Lehtokurppa: A: K Pajusaari 2 (PR), T Pirkkiö 1 (MaS), 2.5. K Ajos 2 Pikkukuovi: A: 6.5. K Tuhka-allas 3 N (JY,KoY), 7.5. K Siikalahti 2 N (JY) ja Km Elijärvi 1 (TKa, ym). H: 8.5. K Kraaseli Siikalahti Veitsiluoto yht. 47 N (JY,KoY). Kuovi: A: K Takajärvi 1 (Jouni Kärkkäinen), ja K Pajusaari 1 (TKa,PR). H: K Kraaseli 100 (KTi). V: K Ristikangas 1 N (JN). Punakuiri: A: 7.5. S Ruunakari 1 Ä (PR+tornitaistolaiset), S Tikkalanoja 12 S (PR), K Siikalahti 1 V: 6.6. K Iso-Räiskö 1 (PR) ja K Niittykarinpankki 1 Ä Mustaviklo: A: 2.5. K Ajos 1 m (PR), 7.5. T Alkunkarinlahti yht 9 (JTY+tornitaistolaiset) ja Km Elijärvi 1 (TKa ym). H: 16.5 Km Elijärvi yht 35 (JJ). V: K Tuhkaaltaat 1 N (JN). Punajalkaviklo: A: K Pajusaari 1+2 (PR), 2.5. K Takalahti 1 (PR), 3.5. K Rivinsalmi 1 EeS). Valkoviklo: A: K Tuhkaallas 2 (EeS), K Siikalahti 1 (JJ,PR), K Rivinsalmi 2 (TKa). H: 9.5. K Siikalahti 18 (JJ,PR). Metsäviklo: A: K Ruutti 1 (JJ), K Tuhka-allas 3 (EeS) ja K Rivinsalmi 2 (JK). H: 6.5. K Tuhka-allas 7 (JY, KoY). Liro: A: K Veitsiluoto 1 (KO,JK), T Kaupunginlahti 1 (OY). H: K Järppi yht 250 E/SE (JJ). V: K Tuhka-altaat 1 N (JN). Rantakurvi: Kemin pesimäpaikoilla (PR), Ä (PR), Ä (PR), Ä (JY). Rantasipi: A: Ennätysaikainen K Rivinsalmi 1 (KO), 4.5. K Kurimonhaara 1 (EeS), 7.5. K Veitsiluoto 1 (RaK ym). Karikukko: A: 5.5. K Pajusaari 1 (EeS), 8.5. K Pajussari 13 (PR), K Siikalahti 2 Vesipääsky: A: K Tuhka-allas 2+2 (JJ), K Kraaseli 20 (Heikki Jaakkola), T Alkunkarinlahti 1 (PR), H: K Tuhka-allas 60 (EeS). V: 3.6. T Inakari 2 Pikkulokki: A: 6.5. K Tuhka-allas 2 NW (JY,KoY), 7.5. Km Elijärvi 3+2 (TKa ym), K Siikalahti 2 H: 19.5 K Kalkkinokka- Laitakari yht n.1500 ruokailijaa (TKa). Naurulokki: A: 1.4. K Rivinsalmi 1 (PR), 5.4. ja 8.4. K Pajusaaren sula 1 (PR), K Pajusaaren sula 110 H: K Holstinharjun kp 1500 (PR), T Pikisaari 1720 (MaS). Kalalokki: A: 6.4. K Rivinsalmi 2 (TKa), K Paavonkari 3 (EeS), K Pajusaari 1 H: T Pikisaari 80 (MaS). Selkälokki: A: K Kurimonhaara 1 (PR), Km Isohaara 1 (JN), T Raumonjärvi 1 (JTY). H: K Isohaara 6 (TKa). Harmaalokki: A: K Pajusaari 7 kiert. (PR) ja K Veitsiluoto 1 (PR), K Rytikari 2 (RA). H: 6.4. K Rivinsalmi 800 (TKa). Merilokki: A: K Veitsiluoto 2 (PR), K Rivinsalmi 3 (TKa) ja K Pirtumatala 1 varoittava reviirillä (JY). H: K Veitsiluoto 15 (JN). Räyskä: A: Ennätysaikaisin K Ajos 1 kiert (PR), 6.5. K Ajos 2 (AM). Kalatiira: A: 7.5. T Alkunkarinlahti 2 (JTY+tornitaistolaiset), 8.5. K Kurimonhaara 3 (PR), K Siikalahti 2 Lapintiira: A: K Vähähaara 2 (PR) ja K Kraaseli 2 (JN), Km Elijärvi 3 (JJ). Kala/lapintiira: A: 7.5. S Ruunakari 1 (PR, JS, Jari ja Lassi Miettunen). Sepelkyyhky: A: 2.4. T Alaraumo 2 (TKa) ja Km Taivalkoski 7m (JN), 3.4. Km Lautiosaari 1 (TuR). Turkinkyyhky: 8.5. T Suensaari 1 (JL), S Arppee 1 metsätiellä (KO). Käki: A: S Nikkilänaapa 1Ä (PR), K Saunasaari 1 (KTi, Jouni Kärkkäinen), S Tökerövaara 1 (KO). Suopöllö: A: 9.4. T Raumonjärvi 1 (HHu,PY), 1.5. T Raumonjärvi 2 (JTY), 6.5. K Tuhka-allas 1 (JY,KoY), yhteensä 16. Lapinpöllö: T Mustajoki 1 (ilm. VA), Km Kirvesoja 2 (Jouni Kärkkäinen). Hiiripöllö: Km Jäämerentie 1 (RA), noin S Viantie autoon törmäyksessä kuollut (Paavo Halonen). Huuhkaja: T Kalkkimaa 1 huhuilija (EeS), T Kalkkimaantie Ä (EeS). Tervapääsky: A: K Sauvosaari 4 (RaK), T Kaupunginlahti 3 (MaS,Auli Alapekkala) ja K Tervaharju 1 (JY), H: Km Elijärvi 400 (JJ). Käenpiika: S Ylimmäisen Luujärven aapa 1 Harmaapäätikka: Huhtikuun lopulla S Kariniemi 1 (Helinä Sinervo). Palokärki: K Pertajärvi 1 (PR), T Kalkkimaa 1 (KO), S Siiviläniemenaapa 1 (KO), Km Kiimamaa 1 (PR), S Kokonjärvi 1 (PR), T Luukkaankangas 1 (PR), T Päämaa 1 Pikkutikka: 1.4. S Viantiejokisuu 1 (Jari Miettunen), K Kalkkinokka 1 (JY), K Nälli 1 (JK), K Tuhka-allas 1 (PR), K Ajos 1 Ä (PR), S Maantiekari 1 (PR), K Järppi 1 Pohjantikka: S Maantiekari 1 Kiuru: A: S Tiurasenkrunni 1 (Maija ja Matti Rask), Tv Paakkola 1 (RA), T Kiviranta 1 (TuR). H: K Pajusaari 37 Törmäpääsky: A: K Kraaseli 1m (JN), T Raumonjärvi 2 (JTY) ja Km Elijärvi 1m (TKa,ym). H: K Laitakari 250 (KoY). Haarapääsky: A: 8.5. K Sotisaari 2 (ErL) ja K Kivikko 1 (Mikael Lammi), K Tuhka-allas 1 (MaS). Räystäspääsky: A: 6.5. T Kaakamo 1 (AnS) ja Km Jokisuu 2 (Paavo Savolainen, Pertti Riihimäki), 8.5. K Tuhka-allas 1E (JY,KoY). Pääsky sp: H: Km Elijärvi 80 (JJ). Metsäkirvinen: A: 1.5. T Alkunkarinlahti 1 (JTY), 8.5. K Kettufarminkangas 1Ä (TKa), 9.5. S Maksniemi yht 5Ä Niittykirvinen: A: 9.4. K Rivinsalmi 1 (EeS), T Pirkkiö 3 (JY), T Raumonjärvi 3 (JY) ja K Pajusaari 1+1 Luotokirvinen: K Pajusaari ja , , ja (PR), 1.4. K Järppi 1 (JY), K Kursunkallio 1 Keltavästäräkki: A: 9.5. K Siikalahti 1 (JJ,PR) ja S Kokonjärvi 1 S (PR), K Tuhka-allas 1 Västäräkki: A: 7.4. K Karjalahti 1 (Reijo Jauhiainen), T Raumonjärvi 1 (JY), K Tuhka-allas 1 Tilhi: A: 5.3. K Nälli 1 (EeS) ja K Sauvosaari 14 (JY,KoY), 7.3. K Vainio 10 (EeS). H: 7.5. Km Elijärvi 20 (TKa ym). Rautiainen: A: K Järppi 1Ä (PR), K Nälli 1 (JK). Punarinta: A: 5.4. S Simojokivarsi Lantonperä 1 (VK), 6.4. S Viantie 1Ä (PR), 7.4. K Kalkkinokka 1 (JY,KoY). Sinirinta: A: K Ruutinranta 1Ä (PR), K Tuhka-allas 1 (PR), K Nälli 1 (Tarja Moisanen). Leppälintu: A: 6.5. K Nälli 1 (Tarja Moisanen), 7.5. K Vainio 1 (EeS), 8.5. K Tervaharju 1Ä (KO). Pensastasku: A: K Ristikangas 1 (JN), Km Elijärvi 1 (TKa, ym), K Holstinharju 1 Kivitasku: A: Km Elijärvi 1 (JJ), K Rivinsalmi 1 (EeS), K Pajusaari 3 H: 2.5. K Tuhka-allas 5 (EeS). Sepelrastas: K Tuhka-allas 1 (PKj). Mustarastas: A: 2.4. T Karunki 1 (VA), 3.4. K Nälli 1 (JK, Tarja Moisanen), 3.4. K Rytikari 1 (Maija Taponen). H: 8.4. K Nälli 5 pihapiirissä (Juho Kärkkäinen, Tarja 22 Sirri vsk. Sirri vsk. 23

13 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Kesä 2005 Sateista alussa ja lopussa Moisanen). Räkättirastas: A: K Pajusaari 1 (PR), 9.4. K Kontula 1 (RV), K Makeanvedenallas 4 H: 4.5. T Kaakamo 120 (MaS). Laulurastas: A: K Rova Pertajärvi y 5Ä (PR), K Kraaseli 3m (JN). Punakylkirastas: A: K Makeanvedenallas 1 (PR), K Rivinkari 1 NE (JY), K Pajusaari 1 Kulorastas: A: K Järppi 1 (PR), K Järppi 3 NE (JY), T Liakka 2 (JTY). Ruokokerttunen: A: K Tuhka-allas 2 Ä (PKj), K Kraaseli 1 (JJ), Km Elijärvi 1 (JJ). Lehtokerttu: A: K Lämsänkari 1 (EeS), K Ajos 1 (EeS) ja K Tuhka-allas yht 6 (JJ). Hernekerttu: A: K Rivinkari 1 Ä (JN), S Ykskuusi 2 (JJ), K Tuhka-allas 1 (PKj). Pensaskerttu: K Kulmankylä 1Ä (JJ). Sirittäjä: S Ylimmäinen Luujärvi 1 Ä Tiltaltti: A: K Sotisaari 1 Ä (EeS), 9.5. K Järppi 2 Ä (JJ,PR). Pajulintu: A: K Makeavesiallas 1 (PR), K Pajusaari 1 (PR), T Karunki 1 Ä (VA). Hippiäinen: A: 3.4. K Ristikangas 3 (JN), K Järppi 2 (PR), K Nälli 2 (JK). Harmaasieppo: A: 8.5. K Terva- Valkoposkihanhi: T Kaakaharju 1 (KO), K Peurasaari 1 (TKa). Kirjosieppo: A: 7.5. Km Jokisuu 1 (Reijo Pajari), 8.5. K Mäntylä 1 (PR) ja K Sotisaari 1 (ErL). Pyrstötiainen: Tv Ylipaakkola K Kiike- (EeS). Koskikara: linkanava 1 käi- Isolepinnen: A: 6.4. T Raumonjärvi 1 (RA), K Pajusaari 1 (PR) ja T Raumonjärvi 1 (JY). Pikkulepinkäinen: Ennätysaikaisin 9.5. K Nälli 1 (KTi), K Hahtikari 1 (EeS). Pähkinähakki: T Karunki 1 (VA). Mustavaris: A: K Holstinharjun kp 1 (EeS). Naakka: A: K Holstinharju (PR), Ä (PR) ja (EeS). H: 3.4. Km Lassila 9 W (HHu) (talvehtijoita Tornio Haaparanta alueella). Kottarainen: A: K Pajusaari 7 (PR) ja K Väinölä 1 (Raija Kajanne), K Pajusaari 11 (TKa). H: K Pajusaari 35 Pikkuvarpunen: 4.4. K Nälli 1 (JK) ja K Tulkkilankatu 9 (EeS). Peippo: A: Km Lassila 1 Ä (HHu), 1.4. Km Jokisuu 1 (Lilja Kemppainen) ja K Ristikangas 1m (JN). Järripeippo: A: Km Kallinkangas 1m (JN) ja Km Elijärvi 2m (TKa ym), T Liakka 1 Ä (KO,PR). Nokkavarpunen: K Väinölä 3 (JN), 3.5. Km Lautiosaari 1 (RA), K Kontula 1 (RV), T Laivaniemi 1 (Armi Uljua). Tikli: Km Jokisuu 1 (Lilja Kemppainen), K Tuhka-allas 4 Vihervarpunen: A: K Holstinharju 1 kiert (PR), K Järppi 1 (PR), Km Juokua 1 Hemppo: Km Elijärvi 1 (JJ). Vuorihemppo: K Pajusaari , , , ja (PR), Km Elijärvi 1 (TKa ym). Urpiainen: H: 3.4. K Ristikangas 10 (JN). Taviokuurna: Ainoa havainto: Km Ketolanperä 1 Ä (TKa). Pikkukäpylintu: Koko kevään erittäin runsaslukuinen. Kirjosiipikäpylintu: Koko kevään ajan havaintoja. Punavarpunen: A: S Simojokivarsi Lantonperä 1 (VK), K Ristikangas 1 Ä (TKa), K Kraaseli 1 Ä (JJ). Lapinsirkku: A: K Pajusaari 1 (TKa), T Raumonjärvi 2 (JY), K Tuhka-allas 35 (JY). H: T Raumonjärvi 60 V: K Ajos 2m (JN). Pulmunen: A: K Pajusaari Ä (PR), (EeS) ja Telkkä Jouko Kärkkäinen Telkkäpoikue Olli-Pekka Karlin (TKa). H: T Yliraumo 600 (HHu) ja K Pajusaari 2000 Peltosirkku: Ainoa havainto Tv Taivalkoski 1 Ä (JJ). Pohjansirkku: A: Km Musta-aapa Ä +Ä (PR), K Takalahti 1 (JN). Pajusirkku: A: K Tuhka-allas 1 (JY), K Kurimonhaara 1 (PR), K Järppi useita (JY). Kesä 2005 Sateista alussa ja lopussa Alkukesä 2005 oli lämpötilaltaan tavanomaisen viileähkö, hieman sateinen. Viileää oli jo toukokuulta lähtien aina kesäkuun 10. päivän tienoille, jona aika- n a yölämpötilat olivat usein alle 5 astetta. Lämpimiä eteläisiä tai kaakkoisia ilmavirtauksia ei ollut tuomassa lintuharhai- lijoita. Kuitenkin kesäkuun puolivälin tienoon lämmin jakso vaikutti niin, että kuun lopulla kasvukausi oli normaalissa ajassa ja kesäkuun keskilämpötila oli alueellamme tavanomaiset 13 astetta. Heinäkuun alkupuolisko oli jopa helteisen lämmin (5 hellepäivää), kunnes lämmin taittui 20. päivänä alkaneeseen sadejaksoon. Heinäkuu oli kolme astetta normaalia lämpimämpi. Elokuun alku jatkui epävakaisena, mutta melko lämpimänä. Edellistalvena vielä paikoin rannikolla runsaana esiintyneet myyräkannat romahtivat jo keskitalvella, minkä takia petolintuja ei ollut liiemmälti. Kanalintuja nähtiin poikueittain, mutta havaintojen perusteella hyvältä kannalta vaikuttanutta tilannetta ei voitu tilastollisesti osoittaa. Kylmähkö alkukesä ei erityisemmin suosinut lintujen pesintää. Tiaisten pesintöjä näytti olleen paria edelliskesää vähemmän, mikä kuvaa pientä kantojen notkahdusta. Poikastuotot sekä talitiaisella että kirjosiepolla olivat poikaspesissä edellisvuoden luokkaa, mutta tintillä lukemaa voi pitää heikkona. Kirjosieppo myöhäisempänä pesijänä kärsi vähemmän epävakaudesta. Keskikesäl- lä paarmoja oli harvinaisen paljon ja sääskiäkin riitti, mutta suotuisa hei näkuu ei välttämättä kompensoinut alku- ja loppukesän vähemmän suotuisia ilmoja. Usein kevään alkukesän etelävirtausten tuomia harvinaisuuksia kuten yölaulajia ei tavattu viitakert- tusta lukuun- ottamatta. Muita mielenkiintoisia havaintoja olivat mm. valkoselkätikka, allihaahka, merikihun toinen pesintä alueellamme ja merihanhen leviäminen sisämaan suuntaan. Havainnot lajeittain Laulujoutsen: Lajista erilliskatsaus. Kesällä 2005 pesiä löytyi tehostetussa kartoituksessa kaikkiaan 19, lisäksi 6 erillistä poikuetta ja mahdollisesti usean poikueen parvi Tv Paakkolassa Kemijoella. Suurimmat kesäparvet olivat: T Pajukari Oxö jokisuistossa toukokuun lopulla ja kesäkuussa kymmeniä (Markku Autio, JY). Todennäköisesti samoja ruokaili esim n. 85 ja n. 100 T Raumonjärven Hallaniityllä (JTY), vielä heinäkuussakin esim T Laivajärvi 5 m S (JN). Metsähanhi: S Ahmasuonlammit 2 paikallista ja 2 ylilentävää (KO), Tv Kummunjärvi 1 (MaS), Km Särkijärvi 6 (MaS), 13.6 S Ahmasuonlampi 15 (VK). Jostakin syystä poikueita tavattiin vain Km Kirvesaavalla (ks. juttu toisaalla lehdessä), hanhiköyhin kesä vuosikymmeniin vaikka soita kierrettiin (VK). Merihanhi: Saaristopesiä ilmoitettiin 16 Viime vuonna alkanut pesimäkannan leviäminen saaristosta rannikolle vauhdittui. Ensimmäinen varmistettu pesintä alueemme soilla: Km Musta-aapa 5-munainen pesä T Pirkkiön Oraskerin pelloilta löytyi myös pesä peltotöiden yhteydessä (Vesa Ylitalo / Rist o Alkku). Pesi toistamiseen T Alkunkarinlahti, mm. hautova 8.5. lähtien (JTY). Lisäksi T Röyttä Outokummun vesialtailla vartioiva lintu 17.5., myöhemmin kaksi paria samalla alueella sekä altaiden edustalla meressä (T Röyttän Talja) poikasta kahden aikuisen johtamina (JTY). Alkukesällä pesimättömiä, mm K Iso-Räiskö 11 ja K Välikari 7 Syysmuutolle valmistautui mm T Jakopankilla 23 Tiibetinhanhi: Kesäiset tarhakarkulaisvierailut jatkuvat: T Karunginjärvi 10 kesyä (Reino Vähä). 24 Sirri vsk. Sirri vsk. 25

14 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Kesä 2005 Sateista alussa ja lopussa mon Jakopankki 1 Ensimmäinen kesähavainto alueeltamme, tarhakarkulaisista lähtenyt kanta kasvaa voimakkaasti etelämpänä ja pesinyt jo mm. Haaparannan saaristossa. Ristisorsa: 3.6. S Tiironhieta 7 (RaK,KO). Haapana: T Kaupunginlahti 437:n yksilön Anas-sekaparvi, josta yli 80% haapanoita (JTY). Tavi: T Kaupunginlahti noin 140 Heinätavi: Pesi ainakin T Alkunkarinlahtella: (HH, JTY, Tuomas Huhtalo) ja 3.8. lentopoikasia (JTY). Ulkosaaristossa uutena pesimäaikaisena lajina: 3.6. T Välikrunni Sinisorsa: T Kaupunginlahti 91 Harmaasorsa: 6.6. K Siikalahti 1 (JK), 5.8. K Tuhka-allas 1 p. Jouhisorsa: Mm Km Musta-aapa 5-munainen pesä suosaarekkeessa ja T Kaupunginlahti 17 Lapasorsa: Poikueita mm. T Alkunkarinlahti ja K Siikalahti (JY), K Pohjois-Kraaseli 7-munainen pesä Punasotka: T Kaupunginlahti 1 (JTY,HS). Tukkasotka: Vähän kaikilla havaintopaikoillani: Perämeren kansallispuisto, Simon ulkosaaristo, S Eskonlahti ja K Siikalahti Kesäparveutumisen huippukin: 6.8. K Siikalahti 130 (PR, tavallisesti ainakin ). Allihaahka: Kesän yllättävimpiä havaintoja: K Maasarvi 1 Uivelo: Pitkin kesää T Kaupunginlahdella ja Alkunkarinlahdella (ehkä pesikin, JTY), K Siikalahdella ja Kattilalahdella. Myös Tv Elijärvi (MaS), T Varajärven Korpijärvi 1 (PeS). Sulkasatomuuton huippua: T Kaupunginlahti 21 (JTY) ja Kanalinnut: Tavallista runsaammin, mitä ilmensi myös kanahaukkojen hyvä pesintämenestys (MaS,PeS). Muutaman katovuoden jälkeen esim. K Ajoksessa useampi riekkoreviiri (JY). Riekon saaristokannasta ilmoitettiin kolme pesää T saaristosta, 2.6. Posi 8 ja 3.6. Pihlajakari 13 munaa T Munaluoto pesä josta poikaset kuoriutuneet (Venla Suorsa, PS). Kaakkuri: T Pirkkiö Ruonajärven pari tuotti 2 poikasta, jotka uimassa 23.6., 4.8. toinen poikanen nousi siivilleen ja kiersi järven yllä, 5.8. linnut poissa (JTY,JY). Km Salmijärvi emo ja 2 1/3 emon kokoista pull (Venla Suorsa, PS). Merellä S Härkäletto 3 kiert. ja K Iltinmatala 1 kiert. Muita ei ilmoitettu. Kuikka: Tv Kalhulampi (PR), Km Ilmola 7 (EeS). Muita ei ilmoitettu. Silkkiuikku: T Kaupunginlahdella pesi ainakin 5 7 paria, esim ad 15 juv (PR), suurin poikue 4 poikasta (JTY). Lisäksi uusi pesintäpaikka kunnostetulla T Alkunkarinlahdella: alkukesän (JTY, MaS, HH ym.) ja vähintään 1 poikanen 3.8. (JTY). Kemistä pesintä varmistui välivuosien jälkeen: K Kattilalahti 1ad 2juv. (PR), lisäksi 6.7. K Siikalahti 3 ad. (PR), minkä jälkeen koko loppukesän 1 2 ad. (PR,JY) K Siikalahti emot + puolikasvuinen poikanen (EeS), uusintapesintä? Merimetso: Kierteleviä, ei pesintää: 3.6. K Korkialetto 6 (PR), K Keilakrunni 1, K Pohjantähti 3 ja K Möyly 2 (PR), K Sarven Pitkäletto 1 (PR), S Härkäletto 1 ja (PR), S Saapaskari 2 (PR), K Iltinmatala 1 (JY). Jalohaikara: K Siikalahti 1 (KTi, JK, PR), tarkemmin toisaalla lehdessä. Harmaahaikara: Lajityypillisestä loppukesän vaellusmuutosta muutama havainto elokuulta: 8.8 S Martimoaapa 4 (VK), T Raumonjärvi Liakka 1 (JTY), Km Kallijärvi 1 (Timo Kallio), K Siikalahti 1 (PKj), Km Pörhölänpudas 2 (Seppo Prusila). Nokikana: Perinteinen T Kaupunginlahden kanta tuotti vähintään 6 poikuetta (JTY) lahdella uiskenteli 40 aikuista ja 41 nuorta Pari kotiutui myös T Alkunkarinlahdelle tuottaen 5 poikasta (MaS, JY). Kolmas pesimäpaikka alueellamme K Järpin Tuhka-allas, jossa keväällä havaitut 2 paria (RaK) tuottivat 3+4 poikasta esiin ruovikosta elokuussa (JY). Kurki: Pesimättömiä 3.7. T Raumonjärvi Kelttu 39 (JTY), S Martimoaapa ja (VK) T Rökäsjärvi todennäköisesti poikasen kanssa (MaS), muuten pesintöjä ei ilmoitettu. Isokuovi: T Raumonjärven pelloilla tulva tuhosi pesintöjä, minkä vuoksi myöhäisiäkin kuten 3.7. juuri kuoriutunut pull. Rikiössä, kun ensimmäiset lensivät jo 8.7. (JTY). Meriharakka: Aikainen pesintä: 8.5. K Pajusaari 1-munainen pesä Pesimättömistä tullut matoja tonkivia kaatopaikkalintuja: mm K Holstinharju kaatopaikka 24 Tylli: Vielä K Tuhka-allas 4-munainen pesä Punajalkaviklo: Ennätysaikainen poikue K Nälli 3 n.1 vrk:n vanhaa poikasta, joista orava söi yhden! (JK, Topi Kärkkäinen, Juho Kärkkäinen, KTi). Sisämaan kantaa: Km Paakkola 1 hätäilevä (PeS). Rantakurvi: Kemissä ei seurattu tarkemmin, pesijöitä ainakin 5 paria T Nokikrunnissa 1 m S kuuden suokukon kanssa (PR); toinen havainto Torniosta. Haaparannan Seittenkarista (Seskarö) löytyi Ruotsin ensimmäinen varoitteleva eli pesivä kurvi (JTY). Merikihu: Viime vuonna virallisesti pesimälinnustoomme palannut laji: K Sarven Pitkäletto 2-munainen pesä, tarkemmin toisaalla lehdessä. Myös viimevuotisella pesimäkarillaan S Leipäreessä, mutta pesää ei löytynyt Käpytikka rosvoretkellä Olli-Pekka Karlin Pikkulokki: T Kaupunginlahti lähellä tulevan IKEA:n aluetta n. 40 pesintää aloitettiin ja lentopoikasia lahdella (JTY), T Uusijärvi 40 (MaS), T Alkunkarinlahti pesintöjä jo kolmatta kesää (JTY). Muuten pesintöjä ei seurattu. Naurulokki: Aikainen pesintä: 8.5. K Pajusaari 1-munainen pesä T Kaupunginlahti pohjoisniemi n. 65 aloitettua pesintää ja lahden eteläosassa n. 165 aloitettua pesintää, joista tulva vei taas osan (JTY). T Alkunkarinlahti pesintöjen määrä jäi selvittämättä mutta ainakin yhtä paljon (n.110 paria) kuin 2004 (JTY). Kalalokki: Ennätysaikaisia pesintöjä: 8.5. K Pajusaari neljä 1-munaista pesää K Välikari 56 (PR), K Sauvosaaren katoilla pesi ainakin 2 urbaaniparia T Röyttä Outokummun kuonankäsittelyalueelle Liuhanlahdelle kotiutunut n.5 paria tiirojen, parin harmaalokkiparin ja yhden naurulokkiparin seuraksi (JTY,JY). Harmaalokki: Kokoumia, mm T Jakopankki 150 (PR) ja K Veitsiluoto noin 1000 (PR,PKj). Merilokki: T Röyttä Outokummun rantatie, ensimmäinen pesintä tehdasalueella (JTY). Tuhkaselkälokki: 5.6. T Kaupunginlahti 1 ad. kierteli tullien alueella ja Tornionjoella (JTY). Räyskä: Loppukesän kiertelijöitä lähinnä Krunneilta (?): T Jakopankki 1 ad (PR), K Siikalahti 1 ad. (JY), T Jakopankki 7 ad (KO,PR,JY), K Siikalahti 1 ad. (JY,KoY), S Eskonlahti 1 ad. (PR) Lapintiira: Vielä K Tuhkaaltaalla 1-munainen pesä T Röyttä Outokummun tehdasalueen kuonankäsittelyalueen kanta voimistui: Liuhanlahti yht. jopa 50 pesivää paria (JTY). Kalatiira: T Röyttä Outokummun FeCr-tehtaan vesialtailla kalatiiravaltainen pesivän parin kolonia (JTY). Pikkutiira: Pari viimevuotisella pesimäkarillaan S Leipäreessä, mutta käyttäytyminen ei viitannut pesintään. Pesä on saattanut tuhoutua aikaisemmin Turkinkyyhky: T Kirkonmäki 1 (Kimmo Kontio), T Antinsaari 3, muuten koko kesän 2 yksilöä (Aila Kramsu), 4.7 S Simojokivarsi Mikkolanmäki 1 istui langalla (VK). Tervapääsky: Taantuneen metsäkannan pesinnät kannattaa ilmoittaa: T Ahvenviita 1 2 pesää kolohaavoissa (JTY). Palokärki: Taajamien läheisyydes- 26 Sirri vsk. Sirri vsk. 27

15 Lintuhavaintoja Kemin Tornion seudulta Petokatsaus Sääksikanta hupenemassa sä kanta vaikuttaa runsastuneen, pesintä mm. K Sotisaari Uitonpiha ja K Selkäsaari (JY). Elokuun puolivälin jälkeen runsaammin liikkeellä. Käpytikka: Pesi runsaslukuisena metsissä hyvän talvikannan jälkeen: mm T Arpela Kantojärvi huutavia poikasia kolmessa kolossa (JTY). Valkoselkätikka: 4.6. klo K Ruutinranta merenrannan lehtipuissa 1 (JJ). Alueemme ensimmäinen havainto kesäkuulta. Pikkutikka: K Kalkkinokka 1 Ä (JY), S Viantie Maantiekari pesä Pohjantikka: ja S Kierilampi 1 (KO). Törmäpääsky: Vahvimmat koloniat soramontuilla. K Ajoksen Rivinsalmen kolonia hävinnyt edellisvuoden tuhon jälkeen. Tilhi: S Ahmasuonlampi 1 (KO), Tv Konttikivalo 4 (KO), S Tainijoensuo 1 (PR), Km Musta-aapa Ä (PR), T Sorvasvaara 2 (PeS), T Isohuituri 1 Ä (JY, ensimmäinen ulkosaariston kesähavainto). Kulorastas: Ehkä runsastunut: varoittelevia mm T Ahvenviita (lentopoikue), T Katajamaa, T Riukkamaa, T Hannunpojankallio, T Laivakangas (JTY). Viitakerttunen: Ainakin K Haukkari Pulkamonkadun ja Perämerentien välissä olevan Haukkarinojan lehdossa 1 Ä iltaisin öisin (JY). Pensaskerttu: K Karihaara 1 Ä (PR, EeS), K Karjalahti Tervaharju 3 laulavaa koirasta (KO), kesä heinäkuun T Laivaniemi 1 Ä (JY). Mustapääkerttu: 6.6. K Iso-Räiskö 1 Lapinuunilintu:16.6. K Sotisaari 1 laulaja Sirittäjä: K Pertajärvi 1 Ä (EeS), K Kiikeli 1 Ä (EeS, PR ym), K Vilmilä 1 Ä (EeS). Tiltaltti: Taajamahavaintoja: 8.7. K Ruutinranta 1 Ä (JN), 2.8. K Ristikangas 1 Ä (TKa). Kirjosieppo: MaS:n seuraamissa Tornion Keminmaan pönttöpesinnöissä (yht. n=24) munia 6.31 (n=13), poikasia poikaspesissä hieman edellisvuotista enemmän eli 5,86 (n=21). Muninnan aloitus , keskimäärin 3.6. (n=22). Talitiainen: MaS:n pönttöaineistossa vähiten pesintöjä ajalla eli yht. 17, munaluku ka 8.70 (n=10), poikaspesissä poikasia edellisvuotiseen tapaan ka 5.82 (n=11). Muninnan aloitus , ka (n=8). Valtakunnallisten seurantojen mukaan kanta olikin poikkeuksellisen runsas Töyhtötiainen: Pesintöjä ei tiedossa, K Ristikangas 2 sekaparvessa (TKa). Isolepinkäinen: T Kainuunkylänmaa 1 (PeS). Pikkulepinkäinen: 2.6. T Vähä- Huituri 1 (PR), 7.6. K Niittykari 1 (PR), K Tuhkaallas 1 (PR,JY), myös 1 (JY) ja juv. Alueemme ulkopuolelta: Rovaniemi mlk Pisavaara, Koivumäki 1ad 2 pull (MaS, Auli Alapekkala). Kuukkeli: T/Yt raja Haukkavaara tienvarressa 1 tai 2 (KO), 4.6. T Arpela varpushaukan ahdistelemana (JTY,HS), 8.6. S Aaporinaavan laita 1 Pähkinähakki: Haaparannalla ainakin kaksi poikuetta ja T Suensaarella vähintään 1 poikue: ilmestyivät kaupunkikuvaan jo 4.6. (varhaisin poikuehavainto) ja söivät sembrankävyt liian pieninä (JTY, Soili Sojonen). Myös T Kirkonmäki 1 (Kimmo Palmgren). Saattoi pesiä K Kiikeli Kontulan alueella: Kontulassa 2 koko kesän (RV) ja Kiikelissä 3.7. Ä (KO,PR), myös K Pertajärvi (EeS). Poikue myös K Sauvosaari Liikennepuisto emo ruokki kahta poikasta (Taija Ahvenjärvi) Alatornion kirkko 3 p (Venla Suorsa, PS) K Tervaharju (Venla Suorsa, PS). Elokuussa lukuisia pikkuryhmiä tai yksittäisiä lintuja, mm T Kalliopudas 2 ja T Kirkonmäki 6 (JY), T Suensaari E (PR), K Peurasaaren hautausmaa 2 (Veikko Kerttula). Naakka: Tornion Haaparannan pienen pesimäkannan ohella alueen valloitus jatkuu: Kemissä ensimmäinen onnistunut pesintä: K Karjalahti 6 (RaK) ja emo ja 3 lentopoikasta K Rautatieasema (MaA). Touko kesäkuun vaihteessa K Nälli lähes päivittäin 1 16 yks. (JK, K.Tikkala ym.), K Holstinharju kp 12 (PR), K Paattio 1 (PR,TeR). Ensimmäinen pesintäyritys Simossa ei onnistunut: Simoniemessä pesintä telkänpönttöön epäonnistui, kun varpushaukka tappoi 5.5. toisen Petokatsaus 2005 Sääksikanta hupenemassa Pekka Suopajärvi Kesä 2005 oli useimmille petolinnuille kehno pesimävuosi. Myyräkannat olivat alamaissa, minkä vuoksi pöllöt loistivat poissaolollaan ja myyrähaukkojakin pesi selvästi edellisvuosia vähemmän. Eräässä havaintoilmoituksessa kyseltiinkin sangen aiheellisesti: Minkä näköisiä lintuja ovat pöllöt? Myös muuttohaukan pesiä löytyi yksi totuttua vähemmän, vaikka kanta muuten näyttäisikin jatkavan kasvua. Huolestuttavimmalta alamäki kuitenkin näytti sääksen kohdalla. Kesä 2005 oli jo kolmas peräkkäinen alamäkivuosi ja pesiä löytyi nyt vähiten yli kymmeneen vuoteen. Ainoastaan kanahaukalle kesä näytti menestyksekkäältä. Useimmat erämaareviiritkin olivat pitkästä aikaa asuttuja ja pesiä olisi kenties löytynyt enemmänkin, jos kaikki jo vuosia autiona olleet paikatkin olisi saatu tarkastettua. Syksyn 2005 varpuspöllönvarastot olivat pullollaan myyriä ja peltomyyräkantakin näyttäisi olevan nousussa. Kun lisäksi syksyn hiiripöllövaellus hakee vertaistaan vuosikymmenten takaa, voisi ensi vuodesta veikkailla vilkasta petovuotta. Lajistollinen katsaus Mehiläishaukka Kaksi pesälöytöä, jotka tuottivat poikasta. Pesistä toinen oli risupesässä toinen tekopesässä ja molemmissa pesäpuuna kuusi. Pesinnät oli aloitettu kesäkuun alkupäivinä, 2. ja 7.6. Lisäksi ilmoitettiin yksi reviiri ja 5 muuta havaintoa. Merikotka Havaintoja kolmelta taholta: yksi ilmeinen irtohavainto 3.8. Simo 1 ad (Matti Välimäki), sekä kaksi havaintoa (1 ad + 1 subad ja toisaalla 1p), jotka viittaavat hivenen pysyvämpään oleskeluun kahdella eri alueella (VK, Inkeri Lammassaari ym.). Merikotka saattaakin olla vähitellen kotiutumassa meillekin. Huhujen mukaan pesintä olisi jo tapahtunutkin kesällä 2004, mutta havaintoa ei ole saatu varmistettua. Ruskosuohaukka Ruskosuohaukan levittäytyminen näyttää hivenen takeltelevan. Kesä 2005 oli toinen perättäinen heikko pesimävuosi. Nyt pesiä löytyi 2 ja reviirejä 1. Ruskosuohaukasta kerrotaan tarkemmin erillisessä tiedonannossa. Sinisuohaukka Kesän aikana ilmoitettiin nähdyn ainoastaan neljä kiertelevää sinisuohaukkaa. Sinisuohaukalle kesä 2005 oli yksi tunnetun petolintuhistorian huonoimpia. Kanahaukka Kanahaukka oli vuoden ainut valopilkku. Vaikka pesien etsintään ja tarkastukseen käytetty aika ilmeisesti laskee edelleen, näyttäisi kanahaukka ohittaneen lamansa. Pesiä löytyi nyt 11 ja lentopoikueita 3. Lisäksi ilmoitettiin 5 reviiriä. Myös poikastuotto kipusi yhdeksi parhaista mutta pienehkö aineisto tekee vertailusta epäluotettavan (kuva 1). Kanahaukan pesintäaikataulu on pitkän seurannan ja vähäisen vaihtelun vuoksi jo hyvin tiedossa. Pesinnät oli nyt aloitettu (md ; n 10). Löydetyistä pesistä 4 oli haavassa, 4 männyssä, 1 koivussa ja yksi Sääksi Matti Suopajärvi 28 Sirri vsk. Sirri vsk. 29

16 Petokatsaus Sääksikanta hupenemassa Petokatsaus Sääksikanta hupenemassa Hakattu kotkanpesämetsä Hannu Huttunen kuusessa olevassa tekopesässä. Yksi haavoista on jo vuosia ollut kiipeämiseen kelvottomassa kunnossa, eikä koivun kaksihaaraisessa kourassakaan oleva suuri pesä niitä helpoimmin saavutettavia ole. Tänä kesänä poikaset siitä mitattiin ja rengastettiin, mutta jonakin vuonna homma on jäänyt turvallisuussyistä tekemättä. Kuva 1. Kanahaukan ja tuulihaukan poikastuotto sekä aineiston koko (pylväät) Xenuksen alueella. Varpushaukka Kesän saldo oli vain yksi pesälöytö ja neljä havaintoa saalista kantavasta emosta. Kesä olikin yksi kaikkien aikojen heikoimmista pesänetsintävuosista ( pesä, ). Varpushaukan lamasta tuskin on kyse, vaikka myyräkannat vaikuttavat senkin pesintään. Hiirihaukka Hiirihaukan pesälöytöjen määrä romahti pohjalukemiin. Pesiä löytyi vain kaksi, mikä on vähemmän kuin kertaakaan Xenuksen vuonna 1977 alkaneen petolintuseurannan historiassa. Edellinen pohjanotee-raus on vuodelta 1987, jolloin pesiä löytyi kolme. Muita havaintoja ilmoitettiin seuraavasti: 1 lentopoikue, 2 reviiriä, 4 irtohavaintoa. Kun pesinnöistä toinen kaiken kukkuraksi epäonnistui, voi kesää 2005 pitää todella surkeana hiirihaukkavuotena. Piekana Yksi havainto Keminmaan ja Simon rajalta Pikku-Loljunmaasta. Piekana pesiikin alueellamme yleensä vain hyvinä myyrävuosina. Kuva 2. Kotkan, sääksen ja muuttohaukan pesintöjen ja reviirien määrä Xenuksen alueella. Valkoisella pylväällä on merkitty sellaiset tyhjät tai tarkastamatta jääneet reviirit, jotka ovat olleet asumattomina korkeitaan kaksi vuotta (kuvaa tunnettujen reviirien määrää). Kotka Asuttujen reviirien määrä putosi muutaman vuoden kasvun jälkeen viidestä neljään (kuva 2). Todennäköisesti viideskin reviiri on edelleen olemassa, mutta parin pesä on hukassa. Näin on saattanut olla jo pitempäänkin, sillä tämän jo 1960-luvulla tunnetun reviirin viimeisin tiedossa oleva pesintä on niinkin kaukaa kuin vuodelta Huonoimpia uutisia tuli kolmanneksi vanhimmalta reviiriltä, jonka pesäpuu jäi keskelle hakkuutyömaata. Yksityismaiden metsänhoito ei turvaa kotkalle muuta suojaa kuin keskelle avohakkuuta törröttämään jääneen pesäpuun. Kaksi paria sai kuitenkin poikasenkin, ja yhdellä reviirillä pesää oli kohennettu runsaasti. Lisäksi Simossa, lähellä jo pitkään hukassa ollutta ranualaisreviiriä, nähtiin yksi lintu. Ilman pesämetsän hakkuuta vuotta olisi voinut pitää hyvänä kotkavuotena. Sääksi Vuodesta 1990 alkanut sääksikannan kasvu näyttäisi taittuneen (kuva 2). Reviirimäärä saavutti huippunsa kesällä 2002, minkä jälkeen pesä toisensa jälkeen on autioitunut. Vuosina alueeltamme ei raportoitu yhtään tyhjää sääksireviiriä, mutta kesällä 2005 tyhjiä reviirejä oli jo yhtä paljon kuin asuttuja. Kyse ei ainakaan pelkästään ole siitä, että pesät olisivat hukassa. Suurin kato on nimittäin käynyt rannikon tuntumassa, eli lähellä asutusta, missä pesien ei pitäisi pitkään piilossa pysyä. Myöskään pesäpaikkapulasta sääksi ei hyvän tekopesäverkoston vuoksi kärsi. Niukkuus pakottaa varpushaukankin lintulaudalle Tarja Moisanen Pienen aineiston pesinnät oli aloitettu normaaliin aikaan (n 4). Tuulihaukka Pesälöytöjen määrä notkahti kahdessa vuodessa roimasti, kun 2003 pesiä löytyi 110 ja nyt vain 46. Suurimmalta osalta kyse on todellisesta joskin normaalista pesimäkannan vaihtelusta, mutta osasyynä on, että kaikkia pönttöjä ei nyt tarkastettu. Myös muut pesinnän tunnusluvut kielivät heikosta pesimävuodesta, poikastuotto laski (kuva 1) ja pesinnät oli aloitettu normaalia myöhemmin ( ; md ; n 35; kuva 3). Nuolihaukka Pienistä petolinnuista ainoana nuolihaukka ei odotetusti kärsinyt myyräkadosta. Pesiä löytyi viisi ja lentopoikueita kaksi. Pesinnät myös sujuivat mallikkaasti, huippuna pesäkorttiaineistomme viides neljän poikasen pesä. Alueemme parhaalta nuolihaukkasuolta Kirvesaavalta varmistui kesällä 2005 neljä pesintää. Pesistä kolme oli männyssä ja kaksi kuusessa. Yksi pesistä oli vanhassa korpin pesässä, muut vanhoissa variksen pesissä. Nuolihaukan pesintä alkaa yleensä kesäkuun alkupäivinä, niin nytkin Kuva 3. Tuulihaukan pesintöjen aloitus kesällä 2005 (pylväät) ja aiemmin. (n 4). Muuttohaukka Kanta on ilmeisesti edelleen kasvussa, vaikka yksi pisimpään tunnetuista reviireistämme olikin tänä kesänä asumaton. Pesiä löytyi 5 ja muita reviirejä 2. Toisella reviireistä on nähty yksinäinen haukka parina kesänä, mutta pesintää ei ole vielä 30 Sirri vsk. Sirri vsk. 31

17 Petokatsaus Sääksikanta hupenemassa Metsää voi rauhoittaa vapaaehtoisestikin todettu. Lajille soveliaita pesimäsoita löytyy vielä muitakin ja lisäksi vaikka tarkastustyö onkin ollut tehokasta, saattaa joku pari pesiä piilossakin. Edellisvuosien tapaan nähtiin pesimäalueiden ulkopuolella pari kesäistä kiertelijää: Keminmaa Saavanpalo (MaS) ja Tornio Rikiö (JTY). Muuttohaukasta kerrotaan lisää erillisessä tiedonannossa. Varpuspöllö Edellisvuoden huipun jälkeen romahdettiin kunnolla alas. Pesiä löytyi vain yksi ja soidinpiippailua kuultiin kolmelta paikalta. Kaikki havainnot tulivat tuttuun tyyliin Tornion eteläosasta. Vuosi sitten pesiä löytyi 7 ja reviirejä 11. Muutos oli todellinen, sillä pönttöjä tarkastettiin yhtä innokkaasti kuin vuosi sitten. Myös varpuspöllön pesimäkannan vaihtelut ovat siis alueellamme suuret. mista pesimäkesistä (kuva 4). Valitettavasti huomattava osa pöntöistä jäi kokonaan tarkastamatta, joten heikon vuoden tulos entisestään kurjistui. Pesiä löytyi viisi, neljä Tornion eteläosista ja yksi Kemin Kuivanuorosta. Tätä huonompia pesimävuosia ovat olleet (suluis- Taulukko 2. Muna- ja poikasmäärien jakaumat ja keskiarvot (munia/munapesä ja poikasia/poikaspesä) sekä tuhoutumisprosentti vuonna 2005 Xenuksen alueelta löydetyissä pesissä. Munamäärä Poikasmäärä Tuho ka n ka n % Perapi % Ciraer % Accgen % Butbut % Aquchr % Panhal % Faltin % Falsub % Falper % Bubbub % Aegfun % Huuhkaja Pesiä löytyi kaksi, yksi Keminmaasta ja yksi Torniosta. Molemmissa pesissä oli kaksi poikasta. Pesinnät oli aloitettu siivenmitta-aineiston perusteella 12. ja kun koko pesäkorttiaineistomme mukaan pesintä alkaa (md ; n 12). Soidinhavaintoja ilmoitettiin yksi Keminmaasta ja kaksi Torniosta. Hiiripöllö Vuoden yllättävimpänä havaintona voinee pitää Tervolan Pyhäportilla hakkuuaukolla nähtyä hyökkäilevää hiiripöllöä (Niina Sankari). Lapinpöllö Täydellinen nollavuosi, yhtään havaintoa ei ilmoitettu. Tämä oli tietysti myyrätilanne huomioon ottaen odotettavissa, mutta useita vuosia jatkunut lama alkaa vähitellen huolestuttaa. Onko lapinpöllökanta laskussa? Suopöllö Yksi ainokainen reviiri Tornion Hallaniitystä. Myös suopöllölle vuosi oli yksi petohistoriamme heikoimpia. Helmipöllö Niin ikään helmipöllölle kesä 2005 oli yksi kaikkien aikojen heikoim- Kuva 4. Helmipöllön pesintöjen määrä Xenuksen petoruuduilla sa pesälöytöjen määrä): 1997 (1), 1986 (3), 1983 (1) ja 1979 (3). Kiitokset Kiitokset kaikille havaintojen palauttajille: MaA, HHu, VK, RaK, Ismo Kreivi, KO, PR, Niina Sankari, MaS, PS, KT, Matti Välimäki, JTY. Pekka Suopajärvi Pihatie 15 A, Oulu, pekka.suopajarvi@gmail.com Taulukko 1. Petolintujen pesälöytöjen määrä kunnittain, lentopoikueet, asutut reviirit ja muut havainnot Xenuksen alueella vuonna Alueen pinta-ala 4929 km 2. Per Hal Cir Cir Acc Acc But But Aqu Pan Fal Fal Fal Bub Sur Gla Asi Aeg api alb aer cya gen nis but lag chr hal tin sub per bub ulu pas fla fun Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio Pesälöytöjä Lentopoikueita Reviirejä Irtohavaintoja Metsää voi rauhoittaa vapaaehtoisestikin Kari Oittinen Tornion Aapajoella Holman tilaa asustava Hannu Lindholm päätti rauhoittaa Tornion Sattajärven perällä olevan metsäpalstansa luonnonsuojelutarkoituksiin. Vapaaehtoisesti. Holman tila on vanha tila, se on lohkottu aikoinaan Tryykin tilasta, ja tila on ollut nykyisen omistajasuvun hallussa noin sata vuotta. Rauhoitettu palsta sijaitsee Sattajärven Aapajärven välillä niin sanotulla Kontiosaaren alueella. Metsä on siellä viettävää kangasta, missä sekametsän pääpuulajina on kuusi. Parisen hehtaaria on oikein tiheää haavikkoa, josta on aikanaan tulossa isoja ja pitkiä kolopuita. Pökkelöitä metsässä on nyt vähän. Metsän sertifiointihan edellyttää, että kolopuut jätetään rauhaan. Rauhoitettu metsä on osaksi vanhaa kuusikkovaltaista havumetsää, osaksi ojitettua ja vähän nuorempaa sekametsää. Aluetta on hakattu viimeksi vuonna 1963 ja pieneltä osalta Rauhoitettu palsta on kooltaan 9 hehtaaria, ja suojelu kestää 20 vuotta. Rauhoituksen sisältöön pääsee itse vaikuttamaan: niinpä tällä alueella ei saa tehdä tulta, puuta ei saa kaataa eikä muutenkaan korjata. Myös moottorikelkkailu on kielletty. Mutta alueella saa marjastaa, metsästää, kerätä sieniä ja nauttia muutenkin jokamiehen oikeuksista. - Rauhoitushakemus jätetään ympäristökeskukselle, joka tutustuu alueeseen ja tekee päätöksensä palstan luontoarvojen perusteella. Syynä rauhoitukseen Hannu Lindholmiin mukaan oli yksinkertaisesti, että puukauppa käy nyt huonosti, ja puun hinta on pudonnut. Huomattavaa hinnannousua ei ole näkyvissä. Nykyhakkuut muuttavat metsän ulkonäköä ja tilaa niin totaalisesti, että nuorempi polvi kohta ei edes kunnolla tiedä, miltä vanha metsä näyttää. Paitsi että metsät avohakataan, myös korjuun ja puunkuljetukset rumat jäljet näkyvät ja säilyvät maastossa vuosia, jopa vuosikymmeniä. Luontonäkökulmakin oli vaikuttamassa rauhoituspäätökseen: metsän eläimille turvataan rauhoituksella pako- ja lepopaikat. Rauhoitetulla palstalla onkin vankka hirvikanta, eikä Hannun mukaan olisi lainkaan ihme, vaikka karhukin kellahtaisi talviunilleen hänen palstallaan. Alueella on myös runsaasti kanalintuja metsoja, teeriä ja pyitä sekä palokärkiä ja muita tikkoja. Tärkeä vaikutin rauhoituspäätökseen oli kuitenkin se tosiasia, että rauhoitusmetsästä saatava korvaus, josta ei tarvitse maksaa veroa, on samaa tasoa kuin puun myyntitulot, josta on maksettava vielä verot sekä metsänistutus- ja muiden viljelytoimien kulut. Ja aikanaan rauhoituksen päätyttyä hakkuu on taas mahdollista, jos niin halutaan. Hannu Lindholmin esimerkkiä seuraten myös muutamat muut metsänomistajat ovat rauhoittaneet metsäänsä, ja neuvojen kysyjiä on riittänyt. Rauhoitus on kiinnostanut erityisesti naispuolisia metsänomistajia, jotka eivät itse pysty hakkaamaan metsäänsä eivätkä ottamaan puuta ulos, jolloin he joutuvat palkkaamaan tähän työntekijän. Puun myynnin kustannukset tällöin helposti ylittävät myynnistä saatavat tuotot. Kari Oittinen Kaarlonkatu 6 A 3, Kemi, kari.oittinen@te-keskus.fi Metsää Matti Suopajärvi 32 Sirri vsk. Sirri vsk. 33

18 Ruskosuohaukka - petolinnuston uusi tulokas Ruskosuohaukka - petolinnuston uusi tulokas Ruskosuohaukka petolinnuston uusi tulokas Pekka Suopajärvi Ensihavainto ruskosuohaukasta Kemin Tornion seudulla tehtiin kesällä 1956, jolloin pari vietti kesän Simon Tiurasessa (Tauno Kalkkinen). Seuraavaa havaintoa saatiin odottaa 1970-luvulle saakka, jolloin lajista tehtiin 11 havaintoa. Tällöin kolme kuntaa sai ensihavaintonsa: Kemi Karjalahti (Veikko Rantamäki), Tornio Koivuluoto (JY, PY) ja Keminmaa Kivijärvi Tuolloin lajista tehtiin myös ensimmäinen syyshavainto: Tornio Kaupunginlahti (HH,HL). Vuoden 1978 jälkeen seurasi muutamien vuosien hiljaiselo, kunnes uusi tuleminen alkoi 1980-luvun viimeisinä vuosina (Rauhala 1990). Ensimmäinen pesä löytyi kesällä 1995 Simon Eskonlahdelta (PeS & MaS), mutta toistuvista havainnoista päätellen ruokohaukka lienee pesinyt tuolla paikalla jo 1990-luvun alusta lähtien (kuva 1). Kesällä 1996 löytyi Tornion ensimmäinen pesä Koivuluodosta (JTY) ja vuotta myöhemmin Kemin ensimmäinen Tuhka-altaalta (JJ). Myös näillä paikoilla, ainakin Kemissä, linnut ovat pesineet Kuva 1. Ruskosuohaukan pesäpaikat (mustat pisteet) ja kesäiset havainnot Kemin Tornion seudulla. Ruokohaukkanaaras Matti Suopajärvi jo tätä ennen. Viimeisin aluevaltaus tapahtui kesällä 2004, kun pesä ilmoitettiin Keminmaan Kivijärveltä (MaA). Tervolassa ruskosuohaukka ei vielä ole pesinyt, vaikka on siellä kerran Lapinniemessä tavattukin (RaK). Pesintöjen määrä kohosi vuoteen 2001 saakka, jolloin löytyi kuusi pesää ja yksi lentopoikue. Sen jälkeen niin pesintöjen, kuin muidenkin havaintojen määrä on selvästi vähentynyt. Nähtäväksi jää onko tämä tilapäistä ja palautuuko kanta ennalleen, vai hiipuuko ruskosuohaukan pohjoisenvalloitus vähitellen. Ruskosuohaukan pesiä on löytynyt kaikkiaan kahdeksalta eri paikalta. Näistä kaksi on Simossa, neljä Kemissä, yksi Tornissa ja yksi Keminmaassa. Suurin osa havainnoista on tehty pesimäalueiden läheisyydessä. Lisäksi lintuja on nähty yllättävän usein myös Simon suurilla lintusoilla. Keväällä ensimmäiset ruskosuohaukat saapuvat huhtikuun lopussa. Aikaisin ensihavainto on tehty , ja aikana jolloin laji oli vielä satunnaisvieras myöhäisimmillään (mediaani n=19 vuotta). Pesintä alkaa pian muutolta saapumisen jälkeen ja ensimmäiset munat munitaan ennen huhtikuun puoliväliä. Petolintujen pesäkorttiaineistossa poikasten siiven pituudesta lasketun iän perusteella muninta alkaa (md n=17 poikuetta). Poikaset kuoriutuvat siis ja tulevat lentokykyisiksi (hautoma-aika 31 38, poikaset tulevat lentokykyisiksi vrk ikäisinä; Cramp & Perrins 1994). Pesintätulos on varmistettu 25 pesästä. Kuusi kertaa pesintä on epäonnistunut, 3 kertaa poikasia on ollut 2, 6 x 3, 5 x 4, ja 5 x 5. Lentopoikueita ja kierteleviä nuoria lintuja nähdään runsaasti Kuva 2. Ruskosuohaukan pesintöjen, reviirien ja irtohavaintojen määrät Kemin Tornion seudulla Kuva 3. Ruskosuohaukan muutonaikaisten havaintojen määrät Kemin Tornion seudulla elokuussa mutta pääosa linnuista katoaa syyskuun alkuun mennessä. Syysmuutto päättyy keskimäärin 3.9. (n = 18 vuotta) ja myöhäisim- millään Aikaisimmillaan syksyn viimeinen havainto on tehty Kaikkiaan ruskosuohaukka on ilmoitettu tavatun alueellamme kertaa. Keväthavaintoja löytyi arkistoista 116, kesähavaintoja 112 ja syyshavaintoja 102. Kesähavainnossa lukumäärä tarkoittaa havaintokertoja eri paikoilta, eli kultakin havaintopaikalta on kesäajalta laskettu mukaan vain yksi havainto yksilömäärästä riippumatta. Syksyn ja kevään havaintomäärät tarkoittavat yksilömääriä. Kirjallisuus Cramp, S. & Perrins, C.M. 1994: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa: The Birds of the Western Palearctic. Volume II. Oxford University Press. Pekka Suopajärvi Pihatie 15 A, Oulu, pekka.suopajarvi@gmail.com 34 Sirri vsk. Sirri vsk. 35 Ruokohaukkapoikue 2005 Matti Suopajärvi

19 Suomen muuttohaukat 2005 Suomen muuttohaukat 2005 Suomen muuttohaukat 2005 Muuttohaukka on yksi niistä lajeista joiden valtakunnallisen seurannan ympäristöministeriö on antanut Metsähallituksen tehtäväksi. Metsähallituksen henkilökunnan lisäksi seurantaan osallistuu lähes kaksikymmentä vapaaehtoista lintuharrastajaa. Tunnetutuilla pesäpaikoilla käydään kerran kesässä useimmin heinäkuussa rengastusikäisten poikasten aikaan. Tällöin todetaan mahdollinen pesintä, poikasten määrä ja rengastetaan poikaset. Uusia pesäpaikkoja etsitään ensisijaisesti Metsähallituksen henkilökunnan toimesta kesä-heinäkuussa. Jotta pesintätuloksesta saataisiin luotettavampaa tietoa tulisi osalla tunnetuista pesäpaikoista käydä kolme kertaa pesimäkauden aikana. Lisäksi tulee tehostaa uusien pesäpaikkojen etsintää. Tuomo Ollila Levinneisyys ja kannan koko Toisen maailmansodan jälkeen koko maailman muuttohaukkakanta romahti ympäristömyrkkyjen käytön seurauksena. Myös Suomen muuttohaukkakanta romahti, kun ennen sotaa muuttohaukan levinneisyys käsitti koko Suomen ja pesiviä pareja arvioitiin olevan noin 1000, niin 1960-lopulla parimääräksi arvioitiin ainoastaan paria Pohjois-Suomessa. Etelä- Suomesta muuttohaukat olivat hävinneet. Muuttohaukkojen määrä alkoi jälleen kasvaa 1970-luvulla kun pahimpien myrkkyjen käyttö kiellettiin ja nyt Suomessa tunnetaan jo 213 muuttohaukkareviiriä, joilla on ollut pesintä viimeisen viiden vuoden aikana. Viime vuosina tietoon on tullut uutta reviiriä vuodessa ja kannan kasvu näyttää jatkuvan vakaana. Kokonaisparimäärä on tällä hetkellä paria. Muuttohaukkojen levinneisyys käsittää Lapin läänin sekä Oulun läänin länsiosat. Viimevuosilta on ilahduttavia merkkejä haukkojen palaamisesta Pohjanmaan vanhoille haukkasoille mutta Etelä-Suomen vanhat haukkapaikat ovat edelleen tyhjinä. Lähes 90 prosenttia Suomen muuttohaukoista pesii soilla, tunturialueella tunnetaan 19 pahdalla pesivää paria ja vuosittain pesii muutama pari puissa, kalasääsken ja merikotkan pesissä mutta todettiinpa vuonna 2005 yksi pesintä myös korpin rakentamassa pesässä. Lisäksi tunnetaan yksi pesintäyritys nuolihaukkaa varten laitetussa pesälaatikossa. Muuttohaukan levinneisyys Suomessa Muuttohaukka Olli-Pekka Karlin Pesintätulos Ympäristömyrkkyjen vuoksi muuttohaukkojen pesintätulos romahti ja oli 1950-luvulta aina 1970-luvun puoliväliin erittäin alhainen. Sen jälkeen pesintätulos hitaasti parani ja saavutti normaalin tason 1990-luvun alkuun mennessä. Vuosien keskiarvo poikasia/pari on 1,60 (1,10 1,85) ja keskimäärin 2,35 poikasta)/onnistunut pesintä (2,12 2,65). Rengastusikäisiä poikasten määrä on kasvanut ja vuonna 2005 niitä todettiin jo 269. Sääolot vaikuttavat voimakkaasti muuttohaukkojen pesintään ja erityisesti pesinnän alkuvaiheeseen sattuvat sateiset ja kylmät jaksot voivat aiheuttaa runsaasti aloitettujen pesintöjen keskeytymisiä. Hyvin selvästi tämä näkyi vuosina jolloin poikkeuksellisten kylmien alkukesien seurauksena muuttohaukkojen pesintätulos romahti. Erityisesti suopesinnät näyttävät epäonnituvan huonojen sääolojen takia, huonoina vuosina suojaisemmat pahtapesät onnistuvat paremmin. Havainnot Pohjois-Ruotsista ovat samankaltaisia. Lisäksi ravintotilanne vaikuttaa pesintöjen onnistumiseen. Muuttohaukat Kemi-Tornio alueella Alueelta tunnetaan yhdeksän muuttohaukkareviiriä jotka ovat yhtä lukuun ottamatta Simon kunnan alueella. Viimeisen viiden vuoden aikana asuttuna on ollut seitsemän reviiriä. Parien määrä on ollut vakaa viimeisen kymmenen vuoden ajan eikä uusia reviirejä ole viime vuosina löydetty. Alueella on kuitenkin vielä useita muuttohaukalle sopivia soita joita on syytä seurata mahdollisen pesinnän toteamiseksi. Myös kaikkia isompia risupesiä tarkastettaessa on pidettävä mielessä muuttohaukan mahdollisuus tai toisinpäin, muuttohaukkoja etsittäessä on katsottava myös alueen isot risupesät. Tuomo Ollila Metsähallitus, luontopalvelut PL 8016, Rovaniemi Sirri vsk. Sirri vsk. 37 Muuttohaukan poikanen Matti Suopajärvi Löydä omat polkusi! Ajantasaiset tiedot Suomen parhaista luontoretkikohteista saat

20 Laulujoutsen Kemin-Tornion seudun linnustossa Laulujoutsen Kemin Tornion seudun linnustossa Samaan aikaan, kun Eino Leino kirjoitti runonsa Lapin kesä, olivat rannat ja tunturit joutsenille turvattomia. Poikasia pyydystettiin ja kasvatettiin teuraaksi, munia syötiin, sulkasatoisia lintuja nuijittiin kuoliaaksi ja emoja ammuttiin jopa pesiltä (Merikallio 1949). Ryöstömetsästys oli niin tehokasta, että sitä yltäkylläiseen elämään tottuneet nykypäivän ihmiset saattavat vainoksikin kutsua. Metsästyksen seurauksena joutsenkanta romahti. Merikallio on selvittänyt 1900-luvun alkupuoliskon levinneisyyttä ja joutsenen häviämistä suurelle yleisölle ja metsäammattilaisille tekemillään kyselyillä (Merikallio 1949) luvulla joutsen pesi vielä lähes koko Lapissa, suuressa osassa Oulun lääniä ja paikoin etelämpänäkin (Kuva 1). Kanta oli ilmeisesti jo kovin harva, sillä tämän jälkeen pesimäalueen raja pakeni hyvin nopeasti kohti pohjoista ja itää. Vuoden 1920 jälkeen Merikallion Pekka Suopajärvi & Pentti Rauhala tuntemat pesäpaikat sijaitsivat jo yhtä lukuun ottamatta Enontekiön, Sodankylän, Kuusamon ja Ilomantsin kirkonkylien välisen linjan koillispuolella. Kannan ollessa pienimmillään 1940-luvun lopulla joutsen pesi enää aivan itärajan tuntumassa ja Lapin syrjäisimmissä erämaissa. Merikallio arvioikin kannan tuolloin enää 15 parin suuruiseksi. Joutsenen häviäminen Kemin Tornion seudun pesimälinnustosta Ensimmäiset kirjalliset maininnat Perämeren pohjukan joutsenista löytyvät ulkomaisten lapinkävijöiden retkikertomuksista. Esimerkiksi elokuussa 1681 Tornionjokea ylös matkannut Jean-Francois Regnard (1731) ylistää näkemäänsä ylenpalttisen runsasta vesilinnustoa: sorsia, kaakkureita, hanhia Oi, oppi ottakaatte joutsenista! Ne lähtee syksyin, palaa keväisin. On meidän rannoillamme rauhallista ja turvaisa on rinne tunturin. (Leino 1902) sekä joutsenia, ja vastaavia mainintoja linnustosta löytyy muistakin tuon ajan lähteistä (Rauhala 1994). Valitettavasti ainakaan Regnardin matkakertomuksessa ei totuudenmukaisuus ole turhana painolastina (Kjellman 1945). Lisäksi hän monien muiden matkalaisten tapaan elävöittää omaa tarinaansa muilta lapinkävijöiltä salaa lainatuilla kokemuksilla (Lundholm 1993). Vaikka joutsen varmasti tuohon aikaan vielä pesi Tornionjokilaaksossa, ei matkakertomusten todistusarvoa voi pitää kovin suurena. Luotettavampana todisteena joutsenen muinaisesta pesinnästä Kemin Tornion seudulla on paikannimistö (Ylimaunu 2002). Vahvasti joutseneen viittaavia paikannimiä ovat Joutsenlampi ja Joutsenlamminaapa Runkauksen luonnonpuistossa, Jouttijärvi Maksniemessä, Joutsenlampi Kokkokivalon pohjoispuolella, Jouttijärvi ja Jouttiaapa Pahtaojalla, Joutsenet kevätjäillä Jouko Kärkkäinen Joutsenenkumpu Kaakamossa sekä Joukaispesäjänkkä Aapajärvellä. Vaikka joutsen lienee pesinyt alkujaan koko alueella, on varmoja kirjallisia tietoja pesinnästä 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta vain Simon ja Tervolan erämaista (taulukko 1). Merikallio (1949) tosin mainitsee, että Knoblockin ilmoituksen mukaan laji pesii muutamin paikoin Tornion seudulla ja perimätiedon, että joutsen olisi ennen pesinyt Keminmaan Honkajärvessä. Tiedot ovat kuitenkin Merikallionkin mielestä epävarmoja jälkimmäisen ilmoituksen tekijä Konsta Jerkkola ei itse ole lintuja nähnyt ja ylimalkainen Tornion seudun havainto voi koskea mitä tahansa alisen Tornionjokilaakson kuntaa 1800-luvun Torniossa eli Suensaarella joutsen tuskin pesi. Ensimmäinen varma tieto joutsenen pesinnästä on kesäkuulta 1880, jolloin Simon Portimosta nykyisin Tervolan ja Rovaniemen maalaiskunnan rajoille sijoittuvan Tuiskukivalon juurelta löydetystä pesästä otettiin 4 munaa Hougbergin munakokoelmaan. Muita tuon ajan pesäpaikkoja olivat Merikallion tekemien kansanmiesten haastattelujen perusteella Simon Käärmeaapa, Luola-järvi ja -aapa sekä Tervolan Kokkolampi. Kaikki nämä olivat kuitenkin haastattelun tekohetkellä kesällä 1912 jo autioituneita. Merikallio mainitsee pesäpaikaksi myös Simon Koitassuon Toljonjärvellä, mikä lienee joko Ranuan Toljanjärven eteläpuolinen Kaitasuo tai Kortesuo luvun lopulla joutsen kuitenkin pesi vielä Simossakin, Maaninkajärvessä ja tämän jälkeen vielä Kuivasjokivarren erämaissa. Sieltä pesivä pari tavoitettiin 1922 tai 1923 Kuivasjärveltä, noin 1923 Kieriaavalta ja viimeksi 1929 Sarvijärveltä, missä poikue tuli ammutuksi. Esiintyminen välivuosina luvun alkupuolella joutsen oli Suomessa niin harvinainen, että havainnot päätyivät usein lehtien Taulukko 1: Kaikki tiedossa olevat vanhat joutsenen pesimähavainnot. Keminmaa Honkajärvi: Ennen pesinyt Honkajärvessä, K.J. ei ole koskaan nähnyt (Konsta Jerkkola 1916 / MA) Tervola: Hallussani vain yksi tieto, ajaltaan epäselvä, mutta nähtävästi vuosisadan vaihteesta. Tiedon mukaan täällä on poikasia kiinni saatu (Merikallio 1949). Tornionjokilaakso: Pesii muutamin paikoin Tornion seudulla (Knoblock n / PA, Merikallio 1949) Tervola Tuiskukivalo: Simo Portimo, Tuiskukivalon juurelta kesäkuun alussa 1880 saatu 4 munaa (Hougbergin munakokoelma / MA, PA) Simo Käärmeaapa: Käärmeaapalla ennen pesiä, nyt ei moneen kesään (haastattelu Simo Ylikärppä / MA) Simo Luola-aapa: Luola-aapalla ennen pesiä, nyt ei moneen kesään, ehkä Luolajärvessä (haastattelu Simo Ylikärppä / MA) Simo Luolajärvi: Nyt 1 näytti Luolajärvellä asentoa pitävän... Ennen löytynyt (haastattelu Hosion nuori isäntä / MA) Tervola Kokkolampi: Jouttenen poikasia Kokkolammilta joku vuosi sitten (haastattelu Simo Alamartimo / MA) Simo Maaninkajärvi: 1 2 paria oli pesinyt noin v (Metsänhoitaja Valveranta 1948 / Merikallio 1949, PA) Simo Kuivasjärvi: Sanotaan pesineen 1922 tai 1923 (V. Kujala 1930 / MA, PA), metsänhoitaja Valveranta (1948) mainitsee saman ajan ja paikan lajin viimeiseksi pesimistapaukseksi (Merikallio 1949) Tervola Kieriaapa: Aukeaa Kieriaapaa. Täältä läheltä Kierilampea löysi J.V. noin 10 v. sitten joutsenen pesän (J.V. / Kalela 1933) Simo Sarvijärvi: Asunut ja pesinyt Sarvilammessa vielä v 1929, jolloin joku insinööri oli ampunut niitä 4 kpl (Armas Kosonen / MA) Laulujoutsen Kemin-Tornion linnustossa Taulukko 3. Havainnot tunnetuilta joutsenpaikoilta Kemin Tornion seudulla (Suluissa biotooppinumero vrt. taulukko 2). Havaintopaikat, joilla pesäpaikkaa ei ole ilmoitettu löydetyn, on kursivoitu. Kesän 2004 osalta tiedot perustuvat joutsenvuoden kartoituksiin (Suopajärvi & Rauhala 2004). Muiden vuosien tiedot ovat peräisin Sirrin kesäkatsauksista, mutta niitä on täydennetty alkuperäisistä havaintoilmoituksista. Lisäsi huomattava osa havainnoista on aiemmin julkaisemattomia ja niiden tiedot on kerätty suoraan havaintojen tekijöiltä. Toisaalta joitakin havaintoja on todettu julkaistun kahteen kertaan eri paikannimellä ja muutamia pesäilmoituksia on tarkastuksissa todettu virheellisiksi. Kemi Ruonaoja (1) pull (Kaarina Penttinen), hautova emo toukokuun lopulla (MaA / Suorsa 1999) Kemi Takalahti (7) emo hautoi, myöhemmin poikue (PR,PeR) munaa (PR) Keminmaa Elijärvi Elijärvenaapa (8, 2) noin 1986 epäonnistunut pesintä (havainnon tekijä ei tiedossa/pr,pes) p, toisella kaularengas (OH, PR,PeS ym.) sama kaularengas löydetty sähkölinjan alta (TP) pull (MaS, Tuomo & Martti Ronkainen / Suorsa 1995) pull (Teemu Suorsa / Suorsa 1996), pull (JJ) emo hautoi (JJ) pull (JJ), aiemmin hautova emo Elijärvenaavalla (MaA) Keminmaa Pieni Kirvesjärvi (3) 2003 emo hautoi (PR / Ylimaunu 2003) emo hautoi (MaS) Keminmaa Ylimmäinen Vähäjärvi (4) p, nähty lentokoneesta (PR, KO,VK / Ylimaunu 2003) emo hautoi (PR) Keminmaa Ruonajärvi (4) pull (MaS) p, nähty lentokoneesta (PR, KO,VK / Ylimaunu 2003) p (KO,PR) emo hautoi (MaS) 38 Sirri vsk. Sirri vsk. 39

21 Laulujoutsen Kemin-Tornion linnustossa Laulujoutsen Kemin-Tornion linnustossa Kuva 1. Joutsenen pesimähavainnot Kemin Tornion seudulla sekä Suomessa Koko maan kartta on laadittu Merikallion (1949) yhteenvedon tekstin pohjalta. Havainnot ennen vuotta 1910 on merkitty rastilla (vain Xenuksen alueen kartassa), luku valkoisella ympyrällä, 1920-luku vaalean harmaalla ympyrällä, 1930-luku tumman harmaalla ympyrällä ja 1940-luku mustalla ympyrällä. palstoille. Aimo Komonen keräsi ansiokkaasti valtakunnan lehdistä, lehtimies kun oli, tietoja joutsenesta koko Suomesta vuosina (832 leikettä). Kemin Tornion alueelta ei tuossa aineistossa ollut vuosilta yhtään havaintoa, eikä tiedossamme ole 1930-, ja 1950-luvuilta kuin yksi muuttohavainto ( tarkemmat yksityiskohdat eivät ole tiedossa). Paluu alkaa 1960-luvulla Joutsenen paluu alkoi samoilta järviltä, mihin taru 30 vuotta aiemmin päättyi. Aimo Komonen ilmoitti kirjoittajista Pentti Rauhalalle suullisesti, että Simon Kuivasjärvellä pesi joutsenpari (Rauhala 1980). Komosen omista muistiinpanoista ei kuitenkaan kyseistä tietoa löydy, joten kyseessä on ilmeisesti hänelle kerrottu havainto (Komonen ). Pesintää tukee sanomalehti Kalevassa ollut kirjoitus, jossa kerrotaan, että Simon Kuivasjoella olevalla Kuva 2. Joutsenen pesimähavainnot Kemin Tornion seudulla ja joutsenen levinneisyys Suomessa 1968 (Helminen ym. 1969). Xenuksen alueen kartassa pesälöydöt on merkitty mustalla ympyrällä, poikueet harmaalla ympyrällä, tarkemmin määrittelemättömät pesintäilmoitukset isolla valkoisella ympyrällä ja muut havainnot paikallisista joutsenpareista pienellä valkoisella ympyrällä. Koko maan kartassa vaalean harmaalla on merkitty yhtenäisenä pidettävä pesintäalue ja tumma harmaalla ne alueet, joiden pesivä joutsenkanta on tihein. Erilliset pesimä- ja pesimäyrityspaikat on merkitty pistein. pienellä saarella pesinyt joutsenpari on kaikonnut matkoihinsa, kun kalamiesten äkillinen vierailu joutsensaarella ajoi asukit hakemaan uutta rauhallisempaa asuinsijaa. Seuraava joutsenpari asettui asumaan Simon Ahmasuonlammelle. Täältä tavattiin ensin pesimätön pari kesällä 1965, ja kolme vuotta myöhemmin hätäilevä lintu puolivalmiin pesän luona luvulla alkoi tulla havaintoja myös joutsenen muutosta. Komosen leikekokoelmasta niitä löytyy kuusi Torniosta ja Tervolasta. Koko Suomen joutsenkanta oli vuosikymmenen lopussa noin 75 paria (Haapanen 1987). Molemmat 1960-luvun joutsenpaikat autioituivat, eikä lajia enää 1970-luvun linnustoselvityksissä näiltä järviltä löydetty. Myöskään Pohjoismaisen vesilintututkimuksen lentolaskennoissa ei joutsenta kesällä 1973 alueemme tutkimusruuduilta tavattu (Haapanen 1979). Tosin ruutulinja osui täällä kohtalaisen heikolle joutsenalueelle (Kuva 3). Kuitenkin kesällä 1977 pesintä varmistui Kuivasjärven lähistöltä Sarvijärveltä, mutta valitettavasti menneiden vuosikymmenten hengessä, kun järveltä löytyi ammuttu poikanen ja menetystään valittava joutsenpari. Oliko tässä syy myös Kuivasjärven ja Ahmasuonlammen autioitumiseen? Näin on helppo uskoa, kun tuntee alueen synkän lähihistorian. Ahmasuonlammen mustalintuyhdyskunnan epäillään joutuneen salametsästyksen kohteeksi 1960-luvun lopulla. Alue on luonnonpuistoa, mutta järvelle ilmestyi vene ja mustalinnut katosivat (Väisänen 1978). Kuivasjärvellä Pentti Rauhala tapasi ennen pilkkasiiven metsästyskauden alkua elokuussa 1982 metsästäjäporukan, joka ampui Rauhalan silmien edessä 20 lentokyvytöntä pilkkasiiven poikasta kertoivat niiden olevan telkkiä (Rauhala 1985). Veli-Matti Korpimäki tarkasti Kuivasjärven rannan kolmiomittaustornissa ja myöhemmin läheisessä metsässä olleet asutut kotkanpesät , minä aikana linnut saivat vain yhden poikasen. Kesällä 1990 kotkaparin siirryttyä Arppeelle pesän poikaset kivitettiin kuoliaaksi (Pohjolan Sanomat ). Jos lintuharrastajia olisi liikkunut alueella enemmän, voisi listaa varmaan jatkaa pitempäänkin. Paikallisista tihutöistä huolimatta 1970-luvun lopulla joutsenkanta alkoi osoittaa pieniä runsastumisen merkkejä oleskeli Simon Joutsenlamminaavalla pari, jonka pesintä jäi varmistamatta. Pesimätön pari tavattiin joko Tornion Korttojärvellä tai lähijärvillä joka kesä touko-kesäkuussa vuodesta 1978 lähtien, mutta pesintää ei vielä tuolloin todettu. Lisäksi samoilla järvillä liikuskeli 1 2 muutakin pesimätöntä joutsenta. Kolmas uusi aluevaltaus oli Tervolan Joutsijärvi, missä nähtiin pesimätön pari kesällä luvun lopussa pesivä kanta oli kuitenkin edelleen hyvin pieni, tuskin kahta paria suurempi ja Ylitornio mukaan lukien arviolta 2 4 paria (Rauhala 1980). On kuitenkin huomattava, että kaukaisimpien erämaiden linnusto tunnettiin huonosti vielä 1970-luvulla. Suomessa joutsen oli vuosikymmenen loppuun mennessä levittäytynyt takaisin alueelle, jossa se Merikallion mukaan 1800-luvun puolivälissä pesi (kuva 3) ja pesimäkanta oli noin 220 paria (Haapanen 1987, laskettu vuoden 1977 kannanarviosta). Nopea runsastuminen 1980-luvun lopussa Vielä 1980-luvun alkuvuosina joutsen oli alueellamme pesimälintuna suuren luokan harvinaisuus. Niinpä lajia ei kansan keskuudessa tuolloin aina tunnettu ja keväisin muuttavia harmaalokkeja saatettiin luulla joutseniksi. Hyvän kuvan harvalukuisuudesta antavat myös vuosina Simon, Keminmaan ja Tervolan 14 suurella suolla tehdyt lintulaskennat, joissa joutsen löydettiin pesivänä vain Käärmeaavalta ja Ahmasuonlammelta (Huhta & Rauhala 1991). Kuitenkin jo 1970-luvun lopulla oli ollut nähtävissä, että joutsen oli vähitellen levittäytymässä myös muihin kuntiin. Ensimmäiset pesinnät varmistettiinkin heti 1980-luvun alussa myös Tervolasta (Hosiolampi poikue 1981) ja Torniosta (Korttojärvi 1982). Vuosikymmenen puolivälin jälkeen pesäpaikkoja alkoi löytyä lisää, edelleen eniten Simosta: Saariaavalta (1985), Lumiaavalta (1987), Kivalonaavalta (1987), Joutsenlamminaavalta (1988), Siivilänniemenaavalta (1989) ja Vähäjärveltä (poikue 1989), mutta vähitellen myös muista kunnista: Torniosta Hurujärveltä (1986) ja vuosikymmenen lopussa Laukkujärveltä, Tervolasta Korttelilammelta (poikue 1986), Joutsijärveltä (poikue 1987), Ahmarakanaavalta (1989) ja Elijärveltä (poikue 1989). Joutsen alkoi myös levittäytyä lähemmäs asutusta rannikon tuntumaan, mistä osoituksena pesimättömän parin oleskelu Keminmaan Honkajärvellä (1982 EH) ja Kirvesjärvellä (1986 TP) sekä ihmisen häirintään keskeytynyt pesintäyritys Keminmaan Elijärvellä kesällä 1986 (kuva 4). Run- Keminmaa Kellojänkä (1) pull (MaS / Suorsa 1994) pull, aiemmin hautova emo (JN / Suorsa 1998) p (HHu) Keminmaa Keskipenikka W-puoli (2) pull (TKa) emo hautoi (HHu) Keminmaa Sompujärvi (4) emo hautoi, pesinyt noin 10 vuotta (PR) Simo Paskaletto (7) elokuu pull (KyK) kesäkuu p pesäkummun vieressä (Markku Huuskonen) Simo Karsikkojärvi (4) pull ja alkaen 3 pull, Kattilalahti (PR / Suorsa 1995) pull, Kattilalahti (RaK,JuK / Suorsa 1996) pull ja 7.8. alkaen 3 pull, Veitsiluoto (PR / Suorsa 1997) heinäkuu pull, Veitsiluoto (PR) pull, Eskonlahti (PR / Nyman 2002) 2004 pesintä, pesinyt viime vuosina joka vuosi (Mauno Posti) pull, Siikalahti (PR) Simo Kokonjärvi (7) 2003 poikue, Iso-Kivijärvi (Miikka Jussila) 2004 pesä ja 1 poikanen, pesinyt myös 2002 ja 2003 (Mauno Posti) rannalla noin 20 tuoretta käsisulkaa, ammuttu? (PR) Simo Syvänojanjärvi (7) 2004 emo hautoi (MaA) Simo Kivalonaapa (1) emo hautoi (PR) p, nähty lentokoneesta (PR, KO,VK / Ylimaunu 2003) Simo Lumiaapa S-pää (1) emo hautoi (PR) 1990-luvun alku, pesintä (Jorma Luhta) pull Martimo-oja 400 m kämpältä S (RV) Simo Martimoaapa (1) rakensi pesää, emo hautoi (VK) emo hautoi, myöhemmin 3 pull (VK) emot kunnostaneet pesän, eivät pesineet (VK) emo hautoi (VK / Nyman 2002) p, nähty lentokoneesta (PR, KO,VK / Ylimaunu 2003) pull (VK) pull, ei pesinyt Martimoaavalla (VK) Simo Järviaapa (1) emo hautoi (JJ) emo hautoi (PR) pari pesällä (KO) Simo Lumiaapa N-pää (1) p (PR) p, nähty lentokoneesta (PR, KO,VK / Ylimaunu 2003) emo hautoi (Matti & Esa Aal- 40 Sirri vsk. Sirri vsk. 41

22 Laulujoutsen Kemin-Tornion linnustossa Laulujoutsen Kemin-Tornion linnustossa Kuva 3. Joutsenen pesimähavainnot Kemin Tornion seudulla ja koko maassa (Hyytiä ym. 1983). Xenuksen alueen karttaan on merkitty kesän 1973 lentolaskentaruudut (Haapanen 1979). Koko maan kartassa pisteet esittävät 10x10 km 2 ruutuja, joista on löydetty joko joutsenen pesä tai poikue. sastumisesta huolimatta joutsen puuttui edelleen laajoilta alueilta, eikä se esimerkiksi kuulunut vielä 1980-luvun lopussa Veittiaavan soidensuojelualueen pesimälinnustoon (Rauhala 2002). Vuosikymmenen lopussa koko alueen pesimäkanta oli ilmeisesti vähän 20 paria pienempi, kunnittain arvioituna: Kemi 0 (0), Keminmaa 1 (1), Simo 8 (8), Tervola 5 (5) ja Tornio 3 (3) paria. Suluissa oleva luku kertoo, kuinka monella paikalla joutsenen ilmoitettiin 1980-luvulla pesineen. Valtakunnallisesti joutsen pesi jo lähes koko maassa puuttuen enää Käsivarresta sekä pääosasta etelärannikkoa (kuva 4) ja pesimäkanta oli noin paria (Haapanen 1987 & Väisänen ym. 1998, laskettu vuosien 1986 ja 1993 kannanarvioista). Kuva 4. Joutsenen pesimähavainnot Kemin Tornion seudulla ja koko maassa (Väisänen ym. 1998). Koko maan kartassa pisteet esittävät 10x10 km 2 ruutuja, joista on löydetty joko joutsenen pesä tai poikue. Levittäytyminen koko alueelle 1990 luvulla 1990-luvulla joutsen vähitellen menetti hohdokkuutensa harvinaisena erämaan asukkina. Tämän vuoksi yhä suurempi osa pesimähavainnoista jäi ilmoittamatta eteenpäin ja unhoittui lintumiesten vihkoihin, jos päätyi edes sinne. Uusia pesäpaikkoja tuli kuitenkin edelleen tietoon tasaiseen tahtiin. Pareja asettui pesimään myös aivan asutuksen tuntumaan, esimerkiksi Hammasjärvelle (1993), Sompujärvelle (noin 1994), Karsikkojärvelle (1995), Kemijoen saareen Paakkolassa (1998), Koivuluotoon (1998), Kemin ensimmäinen pari Ruonaojan varteen (1999) ja urbaaneimmat joutsenet Haaparannan puolelle Kaupunginlahtea 700 metrin päähän Tornion kaupungintalosta (1999). Joutsen alkoi myös levittäytyä saaristoon, mistä osoituksena Simon Paskaletossa 1994 nähty poikue. Kymmenessä vuodessa kanta yli kaksinkertaistui. Vuosikymmenen lopussa pesiviä pareja oli noin 40, ja joutsen oli levittäytynyt koko alueellemme (kuva 5). Asuttuja ilmeisiä pesäpaikkoja on 1990-luvulta tiedossa 31, kun yhdeksältä edellisillä kymmenluvuilla tunnetulta paikalta ei havaintoja ole tiedossa. Kunnittaiset kannanarviot vuosituhannen vaihteelle ovat: Kemi 1 (1), Keminmaa 4 (4), Simo 15 (13), Tervola 8 (3) ja Tornio 12 (10). Suluissa olevat luvut kertovat 1990-luvulla ilmoitettujen eri pesimäalueiden määrät. Jos joutsenkannan oletetaan kasvaneen 11,5 % vuosivauhtia, olisi koko Suomen pesimäkanta vuosikymmenen lopussa ollut noin 1800 paria (Väisänen ym. 1998, laskettu vuoden 1997 kannanarviosta). Joutsenkanta jatkaa kasvua 2000-luvulla Uudella vuosituhannella joutsenesta oli tullut jo niin tavallinen näky, että monet pesimähavainnot olivat jäämässä unholaan. Valtakunnallinen lintuharrastajien kattojärjestö BirdLife otti joutsenen vuoden 2004 tutkimuslajiksi, mistä innostuneena myös muut tuoreet havainnot saatiin Kemin Tornion seudulta kerättyä melko tehokkaasti talteen luvulla joutsenen pesintä on varmistunut 39 paikalta (kuva 6). Kun poikueet ja tarkemmin Joutsen Jouko Kärkkäinen Kuva 5. Joutsenen pesimähavainnot Kemin Tornion seudulla. Kuva 6. Joutsenen pesimähavainnot määrittelemättömät pesimäilmoitukset lasketaan mukaan, pesäpaikkamäärä kohoaa 74:ään ja jos vielä aikaisempien vuosikymmenten havainnotkin otetaan mukaan, paikkamääräksi saadaan 88. Näistä ilmeisiä tai mahdollisia saman reviirin havaintoja ovat Keminmaan Elijärvi Elijärvenaapa, Simon Karsikkojärvi Eskonlahti Kattilalahti, Kokonjärvi Iso-Kivijärvi, Lumiaapa Martimo-oja, Martimoaapa Järviaapa, Sarvijärvi Kierilamminkankaanaapa, Tervolan Porttiaapa Akkunusjärvi, Paakkola Taivalkoski, Tornion Röyttä Koivuluoto, Ruuttijärvi Tiekso, Hammasjärvi Nosajärvi Pihtijärvi, Kirvesjärvi Rökäsjärvi, Onki- majärvi Kivijärvi Kaakamajoki. Jos poistetaan nämä mahdolliset päällekkäisyydet ja oletetaan, että vuoden 2004 Karunginjärven poikue olisi lähtöisin Ruotsin puolelta, saadaan pesäpaikkamääräksi 72. Kaikkiaan näistä on 2000-luvulla ollut jollain tavoin joutsenten asuttamia 61. Onkin sangen todennäköistä, että suurin osa vuosia tarkastamatta olleista vanhoista pesäpaikoista on edelleen asuttuja. Toisaalta kaikilla pesäpaikoilla ei pesitä joka vuosi, joten vuosittainen pesimäkanta voisi tietämyksen karttuessa olla periaatteessa pienempi kuin tunnettujen pesäpaikkojen määrä. Lisäksi jotkut poikueet ovat voineet siirtyä pitkiäkin matkoja ja siten tulla lasketuksi kahteen kertaan. Joutsenkartoitukset kesinä 2004 ja 2005 BirdLifen joutsenvuonna 2004 joutsenen pesimähavaintoja kerättiin Xenuksen jäsenistöltä ja suurelta yleisöltä (Suopajärvi & Rauhala 2004). Kartoituksia ei kuitenkaan suunniteltu etukäteen ja yksi vuosi osoittautui liian lyhyeksi, jotta pesimäkannasta olisi saatu luotettava kuva. Niinpä kesälle 2005 laadittiin suunnitelma, joka tähtäsi nimenomaan Xenuk- sen toimialueen pesimäkan- nan luotettavampaan selvit- tämiseen. Tutkimuksen pohjaksi etsittiin karttojen avulla potentiaaliset joutse- nen pesi- to) Simo Nikkilänaapa (1) poikue (PR / Suorsa 1997) emo hautoi (PR / Nyman 2002) emo hautoi (PR) Simo Hoikkasuo (1) emo hautoi (PR) Simo, Rasialampi poikue (PR) Simo Ylimmäinen Luujärvi poikue (PR) p, nähty lentokoneesta (PR, KO,VK / Ylimaunu 2003) p, Ylimmäisen Luujärven aapa (PR) Simo, Ristiaapa (1) poikue (PR) p, nähty lentokoneesta (PR, KO,VK / Ylimaunu 2003) emo hautoi (PR) Simo Veittiaavanlammet (1) emo hautoi (PR) emo hautoi (PR) p, nähty lentokoneesta (PR, KO,VK / Ylimaunu 2003) Simo Veittiaapa NE-pää (1) pesä, 5 munaa (PR / Nyman 2002) Simo Käärmeaapa (1) pull (KT) 2.6. ja emo hautoi (KT,EH, PR / Rauhala 1983) 1984 emo hautoi (KT,PR / Herva 1985) pull (KT / Forsman 1987) emo hautoi (PR) 1990-luvulla havaintoja hautovasta emosta (KT) p (EH / Nyman 2002) emo hautoi (PR / Ylimaunu 2003) Simo Varesaapa (1) emo hautoi (PR,VK / Suorsa 1996) emot ja 2 pull, pari myös aavan eteläpäässä (VK,PR / Suorsa 2000) p (EH / Nyman 2002) p, nähty lentokoneesta (PR, KO,VK / Ylimaunu 2003) Simo Vähäjärvi (4) pull (VK) pesäkummun vieressä (VK) Simo Keskimmäinen Kuivaslampi (4) emo hautoi, 5 munaa (VK) Simo Siivilänniemenaapa (1) pari pesällä (KO) Simo, Sarvijärvi (5) poikanen ammuttu haulikolla, emot vielä paikalla (VK) pull (MaS) pull (MaS) p (MaS) p (EH / Nyman 2002) p, nähty lentokoneesta (PR, KO,VK / Ylimaunu 2003) ja emo hautoi 42 Sirri vsk. Sirri vsk. 43

23 Laulujoutsen Kemin-Tornion linnustossa Laulujoutsen Kemin-Tornion linnustossa mäpaikat (n = 270, kuva 7). Potentiaalisista pesäpaikoista arvottiin 83 paikkaa, jotka pyrittiin tarkastamaan kesän 2005 aikana. Tarkastukset tehtiin pääosin ennen poikasten kuoriutumista, mutta muutamille alueille lähinnä Tornion pohjoisosissa ehdittiin vasta heinäkuussa. Lopuksi tarkastuksiin laskettiin mukaan myös vuoden 2004 tiedot niiltä paikoilta, joilla ei kesällä 2005 käyty. Satunnaisesti valituista paikoista saatiin kahdessa vuodessa tarkastettua 48, eli noin puolet tavoitellusta määrästä. Näissä tarkastuksissa löydettiin 10 pesää, 3 poikuetta ja 5 paikalla nähtiin joko yksi tai kaksi joutsenta, mutta pesintää ei saatu varmistettua. Jos oletetaan, että viimeksi mainitut eivät pesineet, niin vuonna 2005 pesiä olisi ollut lähes joka kolmannella potentiaalisella joutsenpaikalla ja tämän hetken pesimäkanta olisi 73 paria. Parimääräarvion luotettavuutta laskee 270 pesäpaikkaa sisältävän listan puutteellisuus. Listan teko pelkästään kartan perusteella osoittautui oletettua vaikeammaksi, ja lopulta pesiä löytyi sattumalta myös muilta kuin listatuilta paikoilta. Erityisesti Simon laajoilta suoalueilta paikkojen etsintä kartan perusteella oli vaikeaa, mutta yllättäen myös Torniosta jäi ainakin kaksi paikkaa huomiotta. Ja toiseksi, vaikka tarkastustyötä tekivät erittäin kokeneet harrastajat, ei tarkastettujen paikkojenkaan kaikkia pesiä välttämättä löydetty. Näiden virhelähteiden vuoksi parimääräarviota on syytä pitää kannan alarajana. Arvion luotettavuutta heikentää myös se, että valitettavan suuri osa satunnaisesti valituista paikoista jäi tutkimatta. Onneksi järviä ja soita ei tarkastettu paremmuusjärjestyksessä. Niinpä arviota voi tässä suhteessa pitää luotettavana. Kun tarkastettuihin paikkoihin Kuva 7. Potentiaaliset joutsenen pesimäpaikat ja vuosien 2004 ja 2005 touko- kesä- ja heinäkuun tarkastustiedot. Veli-Matti Korpimäki Tyypillinen joutsenen pesäsuo, pesä kuvan keskellä, Simo, Saariaapa 1992 lasketaan ennalta arvottujen lisäksi myös muut kesän 2005 tiedot, saadaan tarkastusten lukumääräksi 93 paikkaa. Näiltä löytyi yhteensä 31 pesää tai poikuetta ja lisäksi 13 mahdollisesti pesimätöntä joutsenta tai paria. Mikäli tutkitut paikat edustaisivat hyvin koko pesäpaikkalistan paikkoja, saataisiin joutsenkannaksi 90 paria. Tämä saattaa olla yliarvio, sillä muiden kuin arvottujen paikkojen tarkastus suuntautui kenties keskimääräistä paremmille paikoille. Vuosi sitten arvioimme joutsenkannaksi 80 paria (Suopajärvi & Rauhala 2004). Viime kesän tutkimusten pohjalta uskomme, että tuo arvio kuvaisi paremmin joutsenen pesimäkantaa vuonna 2005, kunnittain jaoteltuna Kemi 1 (1), Keminmaa 7 (6), Simo 30 (28), Tervola 19 (9) ja Tornio 23 (17) paria. Suluissa olevat luvut kertovat 2000-luvulla ilmoitettujen eri pesimäalueiden määrät. Keskimääräinen tiheys olisi siis noin 1,5 paria / 100 km 2. Koko maan pesimäkannaksi arvioitiin kesän 2004 selvitysten pohjalta yli 4000 paria, 1,2 paria/100 km 2 (BirdLife 2005). Joutsen on nyt vallannut Suomen aivan eteläisintä niemennokkaa myöten ja Ahvenanmaallakin pesii kymmenkunta paria. Etelärannikolla kanta on kuitenkin edelleen aukkoinen ja mm. itäisellä Uudellamaalla pesii vain noin 10 paria. Lapissa joutsen pesii Utsjokea ja Enontekiötä myöten, mutta tätä yhteenvetoa tehtäessä kaikki joutsenvuoden havainnot eivät vielä olleet kasassa eikä täyttä varmuutta ollut siitä, pesiikö joutsen myös Suomineidon päälaella ja Käsivarren tunturialueella (Lehtiniemi 2005). Kannanarvioiden perusteella joutsenkantamme olisi kasvanut kohtuullisen tasaisesti 10,7 % vuosivauhtia ensimmäisen parin löytymisestä lähtien (kuva 8). Koko maan joutsenkanta on kasvanut hieman yli 11 % vuodessa jo 50 vuoden ajan (Haapanen 1987, BirdLife 2005). Kannan kasvu ei siis näytä ainakaan vielä hiipuvan. Kuva 8. Joutsenkannan kasvu Kemin Tornion seudulla Joutsenen pesäpaikat Vaikka joutsenen metsästys onkin loppunut, suosii joutsen pesäpaikkoinaan pehmeitä, ihmisen kävellen saavuttamattomissa olevia rimmikoita ja rantoja. Ihmisasutusta joutsen ei kuitenkaan pelkää, sillä lähimmät parit pesivät Kantojärvellä ja Koivuluodossa vain noin 300 metrin päässä taloista. Erämaaparejakin toki löytyy, ja kauimmas ihmisasutuksesta on asettunut Runkauksen luonnonpuiston Joutsenlamminaavalla pesivä pari. Matkaa sen pesäpaikalta lähimmälle talolle on 12 km. Keskimääräinen etäisyys pesäpaikan ja asutuksen välillä on koko pesäpaikka-aineistossamme 3,8 km (s.d. ± 3,1; n = 59). Noin puolet tunnetuista pesäpaikoista sijaitsee soiden rimmikoilla ja lähes puolet järvien ja lampien rannoilla tai saarissa (taulukko 2). Koska alueemme kunnissa on erilaisia joutsenbiotooppeja tarjolla hyvin epätasaisesti, ovat kuntien väliset erot pesäpaikkajakaumissa suuret. Torniossa 69 % pesäpaikoista on erilaisten järvien tai lampien rannoilla ja saarissa, 25 % pienten soiden rimmikoilla ja 6 % ojien suorannoilla (n = 16). Toinen ääripää on Simo, missä noin 65 % pesäpaikoista sijaitsee suurten aapasoiden rimmikoilla ja 31 % järvien rannoilla tai saarissa (n = 26). Tervolassa ja Keminmaalla pesäpaikkajakauma on tasaisempi ja molempien pesäpaikkalistasta löytyy niin suuria, kuin pieniäkin soita sekä järviä. Kuriositeettina mainittakoon, että 270 potentiaalisen pesäpaikan listassamme 67 % paikoista oli järviä (Simo 56 %, Tor- (PR, Olli-Pekka Karlin) Simo Kuivasjärvi (5) pesintä vuosittain (Rauhala 1980) 1963 Simon Kuivasjoella pesinyt lintupari on kaikonnut (Kaleva 1963) emo hautoi, pull (KO PR / Suorsa & Ylimaunu 1990) pull (PR,KO / Suorsa 1994) p, nähty lentokoneesta, pull (PR / Ylimaunu 2003) p, pesä ilmeisesti saaressa näkymättömissä (PR) p, ei pesää (VK) Simo Rimpisuo (1) p, nähty lentokoneesta (PR,KO,VK / Ylimaunu 2003) emo hautoi (Ari Kullaa) Simo Joutsenlamminaapa (1) p (PR) poikue (PR) emo hautoi (PR) p läpi kesän (Mika Puustinen), pull (Matti Välimäki) Simo Ahmasuonlampi (5) p (A. Komonen, M. Komonen, RAV, K. Uino) hätäilevä emo ja pesäkumpu (RAV) emo hautoi (PR / Rauhala 1983) 1983 emo hautoi (PR) emo hautoi (PR) 3.6. ja emo hautoi (PeS,MaS, KO / Suorsa & Ylimaunu 1990) p (VK / Ylimaunu 2003) emo hautoi (PR) emo hautoi (VK) Simo Jänesaavan N-puoli poikue (Markku Pernu) Simo Neulalampi elokuu pull (Mika Puustinen) Simo Tainijokivarsi (1) p, nähty lentokoneesta (PR, KO,VK / Ylimaunu 2003) p, vanha pesäkumpu (PR) Simo Saariaapa E-pää (1) emo hautoi (PR) emo hautoi (VK) pull (VK) Simo Aaporinaapa (1) emo hautoi (VK) 24.5., 5.6. ja emo hautoi (VK, KO,PR) Simo Kellonkoukunaapa pull, Tainijokivarsi (Ari Kullaa) Simo, tarkempi paikka tuntematon pull (havainnon tekijä ei tiedossa / Suorsa 1991) Tervola Haapajärvi (4) 1990 pesintä (OH / Suorsa & Ylimaunu 1990) pull (OH) pull (RaK,JuK) emo hautoi (PR) Tervola Elijärvi (4) 44 Sirri vsk. Sirri vsk. 45

24 Laulujoutsen Kemin-Tornion linnustossa Laulujoutsen Kemin-Tornion linnustossa nio 80 %) ja 33 % soita (Simo 44 %, Tornio 20 %). Pesimäjärvekseen joutsen voi kelpuuttaa minkä hyvänsä suorantaisen järven. Pienimpiä pesimäjärviä ovat Tornion eteläosien järvet: Laivajärven pohjoispään Viitajärvi (0,15 ha) sekä rimmeksi luokiteltu Kaakamon Ruuttijärvi (0,15 ha). Suurimmat pesimäjärvet ovat Tornion Kantojärvi (47 ha) ja Simon Kuivasjärvi (47 ha). Myös pesimäsoiden koko vaihtelee suuresti. Avarimmassa maisemassa pesivät Simon suurten soiden Lumiaavan, Järviaavan, Martimon, Käärmeaavan ja Veittiaavan parit. Toisessa ääripäässä ovat Tornion Korpikylän Ylä-Kivijänkän (5 ha) ja Sattajärven Onkimajärven (20 ha) pesäpaikat, sekä edellä mainittu Ruuttijärvi (12 ha). Perinteisten suo- ja järvimaisemien lisäksi joutsen pesii myös muunlaisilla vesialueilla. Tornion Koivuluodossa joutsen pesi vuosituhannen vaihteessa neljänä vuonna Tornionjoen suuhaaran, juovan, suorannalla. Kesällä 2001 toinen pari asettui pesimään lähistöllä sijaitsevan Alkunkarinlahden kunnostetulle lintulahdelle rakennetun tekolammen saareen. Kemin kaksi pesäpaikkaa ovat Ruonaojan suorannalla ja Ajoksessa glo-lammen saaressa. Erikoisin pesäpaikka on kuitenkin Tervolan Paakkolassa, missä joutsenpari on pesinyt jo useita vuosia pienessä Kemijoen patoaltaan saaressa. Joutsenen vuosi Kuva 10. Tornionjoen suurimmat vuosittaiset joutsenmäärät (Rauhala & Heikkuri ). Kultakin vuodelta kuvaan on otettu suurin yhtenä päivänä laskettu määrä, tai jos samalta päivältä ei ole ollut tietoja sekä Oravaisensuvannosta, että Karungista, niin mahdollisimman lähekkäisten päivien määrät. Tervola Suuripäänlammet nikkoa pitkin (kuva 15). heinäkuun alku 2003 poikue (Niina Sankari) Kevään suurimmat määrät tavataan 2005 poikue, Suuripään pohjoispää toukokuun lopussa ja kesä- (Petri Piisilä) kuun alussa, jolloin pesimättömät Tervola Hosiolampi pull (JJ / Heikkuri 1981) nuoret kerääntyvät etenkin Tornion Oraskerin, Raumonjärven ja Tervola Yli-Virstanjärvi (4) Karungin pelloille sekä Tornionjoen suuhun Pajukarin läheisyyteen, emo hautoi (PR) p (MaS) 2003 emo hautoi (PR / Ylimaunu 2003) missä majaili 270 joutsenta. Tervola Joutsijärvi p (PR) pull (Jan Hemming / Koskenkorva 1988) Joutsenen pesintä alkaa huhti toukokuun vaihteessa, jolloin Tervola Kieriaapa (1) vedet ovat vielä jäässä ja maisemat emo hautoi (PR / Nyman useimmiten lähes kokonaan lumen 2002) peitossa. Varhaisin pesintä on tavattu p, Poroaapa (Ari Kullaa) Kemissä, missä oli Tervola Kierilamminkankaansuo (2) pesässä kolme munaa. Joutsen hautoo pull ja pesäkumpu (MaS) noin vuorokautta, eli Tervola Ahmarakka N-puoli (2) 1989 emo pesällä (KO) ensimmäiset poikueet kuoriutuvat Kuva 9. Kevätmuutolla tehdyt ensihavainnot joutsenesta Kemin Tor- heinäkuu pull (EH,PR / Fors- kesäkuun alkupuoliskolla. Aikaisin poikue onkin nähty Tervola Korttelilampi Taulukko 2. Tunnettujen joutsenen pesäpaikkojen biotooppijakauma. Suuren ja pienen suon Myöhäisin hautova emo on puonion seudulla Vertailukohtana 17 vesilinnun (alli, Tervola, tarkempi paikka tuntematon man 1987) raja 1 km 2 lestaan havaittu , mistä päätellen viimeiset aloittanevat dossa / Rauhala 1983) haapana, heinätavi, jouhisorsa, kanadanhanhi, lapasorsa, lapasotka, 1982 pesintä (havainnon tekijä ei tie- 1 Suuren suon rimpialue 20 muninnan tienoilla pull (KO / Suorsa 1993) 2 Pienen suon rimmikko 8 merihanhi, metsähanhi, mustalintu, Joutsenten pesintää ei ole haluttu häiritä, minkä vuoksi täysi emo hautoi (JTY,HS,TJa / Tornio Koivuluoto (10) 3 Suuren suon järven ranta 1 pilkkasiipi, sinisorsa, tavi, telkkä, 4 Järven suoranta 17 tukkakoskelo, tukkasotka, uivelo) munamäärä on tiedossa vain kahdesta 5-munaisesta pesästä. Poika- Suorsa 1998) 5 Suorantaisen järven saari 7 muuttoaika (Rauhala julkaisematon, Rauhala 1980, Rauhala 1994, pull (JTY / Suorsa 1999) emo hautoi, myöhemin 5 6 Rehevä järvi 1 7 Glo-lammen ranta tai saari 2 sia pesimäpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä on tavattu seu emo hautoi, myöhemmin pull (MaS / Suorsa 2000) 8 Tekoaltaan saari 2 Heikkuri ym ). Vuosikymmenten mediaanit on esitetty 9 Joen saari 1 raavasti (n = 66 pesyettä): 1/8 (12 pull (JTY / Suorsa 2001) 10 Ojan tai joen suoranta 2 pisteviivoin p, löytyi kuolleena (Eero Heik- %; 1 poikanen kahdeksassa pesy- Joutsenet keväisellä pellolla Jouko Kärkkäinen 46 Sirri vsk. Sirri vsk. 47 eessä), 2/10 (15 %), 3/22 (33 %), 4/9 (14 %), 5/10 (15 %), 6/6 (9 %) ja 7/1 (2 %). Muutonaikaisissa lepäilyparvissa ja muuttajilla poikasten määrät ovat olleet (n = 745 poikuetta): 1 lentopoikanen 24 %, 2 lp 28 %, 3 lp 22 %, 4 lp 17 %, 5 lp 6 %, 6 lp 2 % ja 7 lp 0,1 %. Näyttää siltä, että poikasia kuolee runsaasti ennen kuin ne tulevat lentokykyisiksi, sillä pesäpaikoilla on ollut paria kohti poikasia 3,3 ± 0,4 (ka ± 95 % luottamusväli), mutta muuttopaikoilla vain 2,6 ± 0,1. Syysmuutolla nähtävät linnut tosin kerääntyvät esimerkiksi Karunginjärvelle laajalta alueelta, joten ero saattaa johtua myös muualta tulevien lintujen huonommasta poikastuotosta. Eteläisessä Suomessa syyskuun poikuelaskennoissa poikastuotoksi saatiin 3,2 ja Kainuussa ja Lapissa 2,5 (Väisänen ym. 1998). Pesimäpaikoiltamme lasketut poikasmäärät ovat siis Etelä-Suomen tasoa, kun taas muuttoparviemme poikasmäärät ovat lähempänä Kainuun ja Lapin lukuja. Kaikkia näitä lukuja tarkasteltaessa tulee pull (JJ) emo hautoi (MaS) Tervola Kuikeroaapa (2) 2003 emo hautoi (MaS) Tervola Paakkola, Kemijoen saari (9) pull, pesinyt myös 1998 ja 1999 (Väinö Ylipelto, JN / Suorsa 2000) 2003 poikue (Markku Jänkälä) pull, aivan voimalaitoksen yläpuolella (Markku Jänkälä) Tervola Kummunjärvi (5) ja pull, aiemmin hautova emo (JoK,MaS,PeS / Suorsa 1995) ja pull (MaS,JoK / Suorsa 1996) pull (MaS) Tervola Porttiaapa (1) emo hautoi (PR / Nyman 2002) pull, Akkunusjärvi (EH / Nyman 2002) Joutsen on keväällä varhaisimpia muuttolintujamme. Ensihavaintoja on tiedossa 1960-luvulta lähtien, minä aikana ensimmäiset on havaittu , keskimäärin 3.4. (n = 43 vuotta). Aikaisin 1.3. nähty muuttaja lensi Kemin Selkäsaaressa ja Kemijoella keväällä Kannan kasvaessa on ainakin ensimmäisten tunnustelijoiden muutto aikaistunut huomattavasti luvulla, jolloin lintuja nähtiin seitsemänä keväänä, ensimmäiset nähtiin keskimäärin 18.4., 1970-luvulla 15.4., 1980-luvulla 4.4., 1990-luvulla ja 2000-luvulla (kuva 9). Keväinen rengaslöytöaineisto on hyvin pieni, mutta sen valossa näyttäisi, että Kemin Tornion alueelle joutsenet saapuisivat Suomen ran-

25 Laulujoutsen Kemin-Tornion linnustossa Laulujoutsen Kemin-Tornion linnustossa muistaa, että itse asiassa ne kuvaavat joutsenen poikuekokoa, eivätkä poikastuottoa, sillä kokonaan epäonnistuneet pesinnät eivät näillä menetelmillä tule ilmi. Ensimmäiset syysmuuttajat, jotka ovat pesimättömiä nuoria lintuja, on viime vuosina nähty (n = 11 vuotta). Pesineet joutsenet aloittavat muuttonsa poikasineen kuukautta myöhemmin (n = 10 vuotta). Suurin osa poikueista pysytteleekin kotijärvillään järvien jäätymiseen saakka. Muuttajat pysähtelevät usein pitkiäkin aikoja hyvillä ruokailupaikoilla. Suosituin kokoontumispaikka on Tornionjoki, missä Karunginjärvellä laskettiin 2003 enimmillään 2090 ja Oravaisensaaren eteläpuolella 2002 noin 1000 joutsenta. Karunginjärvi on tunnettu suosittuna levähdyspaikkana vuodesta 1984, jolloin M. Rauvala näki siellä 140 joutsenta. Lintujen kerääntyminen jokivarteen alkaa heti syysmuuton käynnistyessä, ja joutsenmäärä kohoaa huippuunsa yleensä lokakuun puolivälin tietämillä (kuvat 10 ja 11). Karunginjärvi kerää syksyisiä joutsenia ympäri Lappia, ja koukkaavatpa jotkut linnut Hailuodostakin pohjoiseen hakeakseen vauhtia etelänmatkalleen Karungista (kuva 12). Syksyllä 2004 Tornionjoen Kuva 11. Joutsenmäärät Tornionjoella syksyllä 1997 (pylväät) (Suopajärvi 1997) sekä eri syksyjen suurimmat joutsenmäärät (*) (Rauhala & Heikkuri ). Kuva 12. Syksyllä Tornionjoella nähtyjen kaularengastettujen joutsenten siirtymät saman syksyn aikana muualta Suomesta Karunginjärvelle (Rengastustoimisto 2005). Karttaan on merkitty myös kolme alkukesällä muualla nähtyä ja syksyllä Torniossa kontrolloitua lintua, mutta näiden siirtymiä ei ole kuvattu yhtenäisellä viivalla. tulviessa joutsenia kerääntyi satoja myös Tornion Karungin, Aapajoen, Liakan ja Raumonjärven sänkipelloille. Huima joutsenkannan kasvu näkyy hyvin myös syksyllä laskettujen muuttajien määrissä luvulla nähtiin vain yksittäisiä muuttajia, 1970-luvun lopulla parhaimmillaan muuttokaudessa yhteensä 153 joutsenta ja 1980-luvulla rikottiin jo 1000 joutsenen raja. Tämän jälkeen raportoitujen muuttajien määrä on kasvanut maltillisemmin, ja parhaana 2000-luvun syksynä nähtiin noin 3200 joutsenta (kuva 13). Osittain kyse on myös havaintojen ilmoitusaktiviteetin laskusta ja kasvaneen havaintomäärän vaikeasta tulkinnasta. Toisaalta Tornionjoelta laskettujen joutsenparvienkaan koot eivät enää viime vuosina ole kasvaneet aiempien vuosien vauhdilla (kuva 10). Liekö Lapin joutsenkannan kasvu jo hivenen hidastunut? Syysmuuton loppuminen vaihtelee säätilan mukaan. Suurin osa linnuista kaikkoaa Tornionjoen saadessa jääpeitteen loka marraskuussa. Viimeiset on nähty , keskimäärin (n = 39 vuotta, kuva 14). Kannan kasvaessa viimeiset on havaittu entistä myöhemmin: 1960-luvulla , 1970-luvulla , 1980-luvulla , 1990-luvulla ja 2000-luvulla Yksi talvihavaintokin tunnetaan; löytyi Tervolan Luppovaarasta kohmettunut lintu (Reino Kokkonen / Pohjolan Sanomat 1966 ja Lapin Kansa 1966). Alueemme kautta syksyisin muuttavat joutsenet jatkavat matkaansa pääosin Suomen rannikkoa pitkin ja sitten ehkä suoraan Etelä-Ruotsin poikki talvehtimisalueilleen Tanskaan. Vielä suorempi muuttoreitti kulkisi Ruotsin rannikkoa pitkin, mutta rengaslöytöjä Pohjanlahden länsirannalta on vain yksi. Yksittäisiä alueellamme kontrolloituja kaularengastettuja lintuja on nähty talvikuukausina myös Kuva 13. Kemin Tornion seudulla kevät- ja syymuutolla nähtyjen joutsenten yhteismäärät muuttokausittain (Rauhala 1980, Heikkuri ym , Rauhala & Heikkuri ). Vertailukohtana valtakunnallinen joutsenkannan kasvuvauhti 11.5 % vuoden 1989 tasosta. Norjassa, Saksan pohjoisosissa, Hollannissa, Ruotsissa ja kaksi kertaa myös Suomessa. Osa näistä linnuista lienee ollut vielä syysmuutolla ja osa aloittanut jo kevätmuuton, sillä tammikuun löydöt näyttävät keskittyvän selvemmin Tanskaan (kuva 15). Kuva 14. Syysmuutolla tehdyt viimeiset joutsenhavainnot Kemin Tornion seudulla Vertailukohtana 18 vesilinnun (alli, haapana, heinätavi, isokoskelo, jouhisorsa, kanadanhanhi, lapasorsa, lapasotka, merihanhi, metsähanhi, mustalintu, pilkkasiipi, sinisorsa, tavi, telkkä, tukkakoskelo, tukkasotka, uivelo) muuttoaika (Rauhala julkaisematon, Rauhala 1980, Rauhala 1994, Rauhala & Heikkuri ). Vuosikymmenten mediaanit on esitetty pisteviivoin. Saatteeksi Suomalaisen luonnonsuojelutyön symbolit merikotka ja joutsen osoittavat, että määrätietoisella suojelutyöllä erittäin uhanalaisetkin lajit voivat olla pelastettavissa. Joutsenen runsastuminen on herättänyt keskustelua lajin muille linnuille aiheuttamasta uhasta, mutta todelliseen tietoon perustuvat selvitykset osoittavat, ettei joutsenesta ole haittaa muiden vesilintujen pesinnälle (Rauhala 2005). Joutsenen tulevaisuus onkin turvattu, sillä lajin asema EU:n erityistä suojelua vaativien lajien listalla takaa joutsenkannan vapaan kasvun myös tulevaisuudessa. Mikäli joutsenkannan kasvu jatkuu yhtä nopeana kuin tähän saakka, on Kemin Tornion seudulla vuonna pesivää joutsenparia, ja kaikki nyky-ymmärryksellä potentiaaliselta vaikuttavat 270 joutsenpaikkaa täyttyvät vuonna luvun lopussa arvioitiin, että joutsenelle sopivaa elinympäristöä on Lapissa vain rajoitetusti ja että suurin osa maakuntaa tuskin tarjoaa lajille minkäänlaisia pesimismahdollisuuksia (Helminen ym. 1969). Kaksi vuosikymmentä myöhemmin todettiin, että Lapissa on lajille sopivia elinympäristöjä 450 kpl (Haapanen 1987). Näiden arvioiden perusteella onkin helppo ennustaa, että joutsenen pesäpaikkavaatimukset edelleen väljentyvät, ja pesiä tulee löytymään myös nyt tehdyn paikkalistan ulkopuolelta. Kiitokset Tämän yhteenvedon tekemiseksi kirjoittajista Pekka Suopajärvi vaivasi toistuvilla piinaavilla kysymyksillä niin alueemme entisiä kuin nykyisiäkin lintuharrastajia. Vihkojen ja muistin penkomisessa kunnostautuivat Esa Huhta, Juhani Jaakkola, Veli-Matti Korpimäki, Kari Oittinen, Pentti Rauhala, Matti Suopajärvi, Petri Suorsa, Risto A. Väisänen, Juha Ylimaunu ja Onni Ylimaunu. Lisäksi Risto A. Väisänen toimitti tiedot Kalelan muistiinpanoista, Jukka Jokimäki tutki Komosen havaintovihkoja sekä arkistoja, Jouni Ylipekkala jäljitti puuttuvia tietoja Xenuksen arkistosta, Markku Pernu kyseli tietoja Metsähallituksen työntekijöiltä, Heikki Liehu keräsi muuttohavaintoja Sirri-lehdistä ja Risto Tornberg sekä Eero Lindgren avustivat Merikallion arkistoon tutustumisessa. Tietonne täydensivät kilä, JTY / Nyman 2002) 2004 poikue, Röyttä (Jussi Konttajärvi) Tornio Alkunkarinlahti (8) muni 1. munan, jonka varis ryösti heti (JTY / Suorsa 2001) pull, Röyttä (JTY / Suorsa 2001) hautova emo (MaS, Auli Alapekkala), pull, (JTY) emo hautoi, pull, (JTY,MaS) Tornio Ruuttijärvi (2) pull, Tiekso (MiH) emo hautoi (MaS) Tornio Laivajärven Viitajärvi (5) emo hautoi (MaS) Tornio Pikku Viitajärvi (4) emo hautoi, pull (MaS / Suorsa 1995) emo hautoi (PR) Tornio Hammasjärvi pull (MaS / Suorsa 1993) p (MaS) pull, Pihtijärvi (MaS / Suorsa 1996) pull (MaS / Suorsa 1997) pull (MaS) poikue, Nosajärvi (PR) hätäilevä lintu (JTY) Tornio Kantojärvi (4) emo hautoi (MaS) Tornio Kirvesjärvi (5) pull (MaS / Suorsa 1995) emo hautoi (JTY) pesä ja poikue (JTY) Tornio Rökäsjärvi (4) emo hautoi (JTY / Suorsa 1999) Tornio Hanhijärvi (5) emo hautoi (PeS / Suorsa 1992) vähintään 3 pull (MaS / Suorsa 1994) Tornio Onkimajärvi Kivijärvi (2, 4) 2004 pesintä Onkimajärvellä, poikue Kivijärvellä, missä pesinyt (Arja Puljujärvi, Marjaana Kamula) pull Kaakamajoella (Timo Angeria) Tornio Karunginjärvi S-pää pull (Sinikka Heikkilä) Tornio Kaakamajärvi (4) emo hautoi (MaS / Suorsa 1992) emo hautoi (PR) Tornio Iso-Mustajärvi (4) noin yhtenä vuonna hauto- 48 Sirri vsk. Sirri vsk. 49

26 Laulujoutsen Kemin-Tornion linnustossa Laulujoutsen Kemin-Tornion linnustossa Kuva 15. Havainnot Kemin Tornion seudulla luettujen kaularengastettujen joutsenten muutosta ja talvehtimisalueista (Rengastustoimisto 2005, Copenhagen Bird Ringing Centre 2005). Muuttokuvissa on mustin pistein esitetty meillä tavattujen lintujen muut keväiset ( / 3 lintua) ja syksyiset ( / 15 lintua) havaintopaikat sekä yhtenäisellä viivalla siirtymät yhden muuttokauden aikana. Talvikuvassa mustat pisteet kuvaavat kaikkien alueellamme tavattujen rengasjoutsenten havaintoja talvikuukausilta ( / 23 lintua). korvaamattomalla tavalla julkaistujen havaintojen puutteita. Petri Suorsa avusti lisäksi kommentoimalla käsikirjoitusta tohtorin tarkkuudella. Julkaisun rengaslöytöaineisto perustuu Suomen ja Tanskan rengastustoimistojen tietoihin. Jari Valkama sekä Seppo Niiranen toimittivat suomalaisen löytöaineiston ja Kjed Tommy Pedersen Kööpenhaminan rengastustoimiston tanskalaisen löytöaineiston. Kesän 2005 joutsenkartoitukseen innolla osallistuivat Pentti Rauhalan ohella Hannu Huttunen, Veli-Matti Korpimäki, Raimo Koskenkorva, Ari Kullaa ja Matti Suopajärvi. Ilman heidän panostaan tämänhetkisen joutsenkannan arviointi olisi jäänyt kovin hataralle pohjalle. Kuten taulukkojen nimilistoista näkee, tämän yhteenvedon tietoja on vuosien saatossa kartuttanut suuri harrastajajoukko. Toivottavasti tämä kirjoitus korvaa edes osittain kaikkien teidän vaivannäkönne. Kirjallisuus BirdLife 2005: Suomessa pesii yli 4000 laulujoutsenparia. BirdLifen mediatiedote Copenhagen Bird Ringing Centre 2005: Julkaisematon rengaslöytöaineisto. Copenhagen Bird Ringing Centre of the Zoological Museum, University of Copenhagen. Forsman, J. 1987: Kesä Sirri 12: Haapanen, A. & Nilsson, L. 1979: Breeding waterfowl populations in northern Fennoscandia. Ornis Scandinavica 10: Haapanen, A. 1987: Suomen laulujoutsenkanta. Lintumies 22: Heikkuri, O. 1981: Kesäkatsaus Sirri 6: Heikkuri, O., Ylipekkala, J., Jaakkola, J., Rauhala, P., Soppela, J., Soppela, K., Rajanen, J., : Kevätmuuttokatsaukset Sirri Helminen, M., Haapanen, A. & Suomalainen H. 1969: Joutsenen esiintymisestä ja kannan kasvumahdollisuuksista Suomessa. Suomen Luonto 28: Herva, T. 1985: Kesä Sirri 10: Huhta E. & Rauhala P., 1991: Kemin ympäristön rimpinevojen linnusto. Lintumies 26 (5): Hyytiä, K., Kellomäki, E. & Koistinen, J. (toim.) 1983: Suomen lintuatlas. SLY:n Lintutieto, Helsinki. 520 s. Kalela 1933: Olavi Kalelan muistivihko 1/1933, Eläinmuseon arkisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kaleva 1963: Simon joutsenpari säikähti ja katosi. Kaleva , Oulu. Kjellman, H. 1945: Regnards resa upp till Torneträsk. Tornedalen 15. Komonen : Komosen havaintovihkot. Jukka Jokimäki, Rovaniemi. Koskenkorva, R. 1988: Kesä Sirri 13: Lapin Kansa 1966: Joutsen pelastettiin pakkasesta Louella. Lapin Kansa , Rovaniemi. Leino, E. 1902: Kangastuksia. Otava, Helsinki. Lehtiniemi, T. 2005: Joutsenen levinneisyydestä kirjeessä. Lundholm, K. 1993: Matkailijoita Tornionjokilaaksossa. Teoksessa: Tornionlaakson historia II, Hedryd, O. & Alamäki, Y. (toim.). Tornionlaakson kuntien historiatoimikunta. s MA: Merikallion arkisto, Oulun yliopisto, Eläinmuseo, Oulu. Merikallio, E. 1949: Joutsenen pesiminen Suomessa ennen ja nyt. Suomen Luonto 9: Nyman, J. 2002: Lämpimän kesän 2002 myötä huippuaikaisia pesintöjä Sirri 27: PA: Palménin arkisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Pohjolan Sanomat 1966: Joutsen pakkasen kourissa. Pohjolan Sanomat , Kemi. Pohjolan Sanomat 1990: Kotkanpoikasia tapettu jälleen Simon Arppeessa. Pohjolan Sanomat , Kemi. Rauhala, P. 1980: Kemin Tornion seudun linnusto. Omakustanne, Kemi, 172 s. Rauhala, P. 1983: Kemin Tornion seudun lintukesä Sirri 8:4 6. Rauhala, P. 1985: Kohtuuton metsästys hävittämässä mustalinnun ja pilkkasiiven Lapista. Suomen Luonto 44:8 10. Rauhala, P. (toim.) Tornion arvokkaimmat linnustokohteet. Tornion kaupungin ympäristöjulkaisu. Rauhala, P. 1994: Kemin Tornion seudun linnusto 2. Omakustanne, Raahe, 280 s. Rauhala, P. 2002: Simon Veittiaapa lintusoiden parhaimmistoa. Sirri 27: Rauhala, P. 2005: Syyllinen vai syytön? Linnut 40 (1) Rauhala, P. & Heikkuri, O : Syysmuuttokatsaukset Sirri Regnard, J.-F. 1982: Retki Lappiin. Otava, Helsinki 127 s. Alkuteos: Vouage de Lapponie ilmestynyt Rengastustoimisto 2005: Julkaisematon rengaslöytöaineisto. Rengastustoimisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Suopajärvi, M. 1997: Joutsenseurantaa syksyllä 1997 Tornionjoella. Sirri 22:58. Suopajärvi, P. & Rauhala, P. 2004: Joutsenvuosi 2004 Kemin Tornion seudulla. Sirri 29: Suorsa, P. 1990: Lintukesä 1989 Kemi Tornion alueella. Sirri 15: Suorsa, P. 1991: Lintukesä 1991 Kemi Tornion alueella. Sirri 16: Suorsa, P. 1992: Kemi Tornio alueen lintukesä Sirri 17: Suorsa, P. 1993: Kesä Sirri 18: Suorsa, P. 1994: Kemin Tornion seudun lintukesä Sirri 19: Suorsa, P. 1995: Lintukesä Sirri 20: Suorsa, P. 1996: Kesä 1996: Kylmää kevättä seurasi kylmä kesä Sirri 21: Suorsa, P. 1997: Kesä 1997: Myöhäistä kevättä seurasi kuuma ja kuiva kesä. Sirri 22: Suorsa, P. 1998: Sateinen kesä 1998 oli tavallisen lämmin. Sirri 23: Suorsa, P. 1999: Kesä 1999: takatalvi aiheutti tappioita avopesijöille. Sirri 24: Suorsa, P. 2000: Kesä 2000 oli ruisrääkän juhlaa. Sirri 25: Suorsa, P. 2001: Kesällä 2001 tehtiin harvinaisia pesimähavaintoja. Sirri 26: Suorsa, P. & Ylimaunu, J. 1990: Lintukesä 1990 Kemi Tornion alueella. Sirri 15: Väisänen, R.A. 1978: Runkauksen luonnonpuiston pesimälinnuston muutoksista. Sirri 3: Väisänen, R.A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. 567 s. Ylimaunu, J. 2002: Linnut Peräpohjolan ja Perämeren paikannimissä. Sirri 27: Ylimaunu, J. 2003: Kesä 2003: alussa kylmää, heinäkuussa helteet Sirri 28: PeS: Pihatie 15 A, Oulu, pekka.suopajarvi@gmail.com PR: Juntonkatu 4 as 20, Kemi pentti.rauhala@kolumbus.fi va emo (Hannu Lindholm) 2000-luvun alku 2 pull (Erkki Lassheikki) Tornio Hurujärvi (6) emo hautoi (OH,PR / Forsman 1987) 1989 pesintä (JY / Rauhala 1992) 1992 pesintä (JK / Rauhala 1992) pull (MaS / Suorsa 1998) pull (MaS,JuK / Suorsa 1999) pesintä (JTY / Suorsa 2001) emo hautoi (PR) poikue (Kaino Tolvanen) Tornio Ylä-Kivijänkkä (2) noin 2003 hautova emo, pesinyt paikalla jo 1990-luvulla (VA) 2005 emo hautoi (Timo Meriläinen) Tornio Korttojärvi (2, 5) p joka vuosi touko-kesäkuussa Korttojärvellä tai lähijärvillä (JY) pull (OY,HK) emo hautoi (OH,PR / Forsman 1987) p (MaS,PeS) pull (MaS / Suorsa 1995) emo hautoi (MaS) Tornio Laukkujärvi 1980-luvun loppu, pesintä (JY / Rauhala 1992) Tornio Pikku Sorvasjärvi pull, pesinyt järvellä ainakin 10 vuotta (Terttu Keränen-Kvist) pull, Sorvasjärvi (PeS) Tornio Korpikankaanlampi p, Pikku-Kainuunkylänjärvensuo (KO) n poikue, Korpikankaanlampi (Toivo Kangas) Tornio Haukkajärvi pull (PeS) Hautova joutsen Kirvesaapa 2005 Matti Suopajärvi 50 Sirri vsk. Sirri vsk. 51 Joutsenen sulka Jouko Kärkkäinen

27 Kirvesaapaa ja Elijärven kasat Matti Suopajärvi Keminmaan Kirvesaapa on mainio kurkisuo Keminmaan Kirvesaapa on mainio kurkisuo Keväinen sää loi upeat puitteet, kun Pentti Rauhala (PR) ja Olavi Heikkuri (OH) suuntasivat kulkunsa ensi kertaa kohti Kirvesaapaa. Kevät oli poikkeuksellisen myöhäinen, sillä metsissä oli vielä paljon lunta, tiheimmissä paikoissa jopa yhtenäinen lumipeite. Sen sijaan avosuolta lumi oli jo sulanut, mutta järvet olivat vielä jäässä. Jäässä oli myös suon pinta, minkä vuoksi sulamisvesi peitti aavan lähes kauttaaltaan sentin kerroksena. Olimme kahlaamassa verkalleen suon poikki, kun kuulimme voimakasta kohinaa. Ihmettelimme ääntä, sillä koskea ei ollut lähimaillakaan. Kohinan aiheuttajaksi paljastui lähde, joka syöksi voimalla vettä jääkannen alta. Koskaan muulloin emme ole vastaavaan ilmiöön törmänneet. Innostavan paljon oli myös lintuja sekä karpaloita, ja retkemme jäi mieleen yhtenä elämysrikkaimmista suoretkistä. Keminmaan suurin suo Pentti Rauhala & Petri Suorsa Kuva 1. Keminmaan Kirvesaavan Natura-alue ja vuosina tutkitut linjalaskentareitit. Natura-suojeluohjelmaan kuuluva Kirvesaapa sijaitsee Keminmaan eteläosassa Kemijoen itäpuolella noin 10 km:n päässä merenrannikosta. Suon pinta-ala on 1827 ha, suurin pituus 7 km ja leveys 4,5 km. Kirvesaapa on tyypillinen Pohjanmaan aapasuo, joka on tyypiltään pääasiassa lyhytkortista nevaa. Länsi- ja luoteisosissa on rehevää rimpipintaista nevaa, jossa kumisaappaiden korkeus testataan. Siellä valtalajeina ovat raate, suokorte, erilaiset sarat ja suovillat. Paikoin esiintyy useiden hehtaarien laajuisia jouhisaraniittyjä, jotka aamukasteessa koettelevat retkeilijän luontoa kastelemalla hänet läpimäräksi vyötäröä myöten. Pohjoispäässä on havaittavissa ns. Lapin kolmion kalkkiperäisen maan vaikutus, sillä siellä kasvaa paljon mm. punakämmeköitä. Suon keskiosaa halkovat pohjois-eteläsuunnassa kulkevat moreenisten metsäsaarekkeiden jonot, sekä hieskoivua kasvavat turvemaat, jotka pirstovat yhtenäistä näkymää. Metsäsaarekkeiden reunamilla ja varsinkin aavan lounaiskulmassa on kuivempaa suota, jossa kasvaa paikoin ruskorahkasammalmättäillä runsaasti hillaa. Pääosassa suota yleisvaikutelma on tasainen ja lähes puuton. Avovesirimpiä on vähän ja mättäät sekä jänteet ovat pääosin matalia. Avosuon maisemaa elävöittää kolme järveä, Kirvesjärvi, Pieni Kirvesjärvi ja Salmijärvi. Kitukasvuisten hieskoivujen vyö reunustaa suurinta osaa suon ja saarekkeiden laidoista. Turvemaat ovat lähes luonnontilaisia, mutta valtaosa laitametsistä ja aavan keskustan suuret metsäsaarekkeet, Lähde- ja Saarimaa, kasvavat nyt tiheää kuusi- ja mäntytaimikkoa. Kirvesaavalla ei enää voi kokea erämaan rauhaa ja tunnelmaa. Suurten saarekkeiden metsät hakattiin 1970-luvulla. Kuitenkin hakkuita enemmän Kirvesaavan erämaisuutta murentavat Elijärven kaivoksen massiiviset jätevuoret, jotka hallitsevat maisemaa kaikkialla lännessä. Myös suon äänet ovat muuttuneet. Aamun tunteina kajahtavaan kurkien reviirihuutoon yhtyvät dumpperien piippaavat peruutusäänet kaivokselta tehden tunnelmasta kafkamaisen epätodellisen. Lisäksi jängän reunoja seurailee metsäautoteitä, jotka ovat tuoneet aavan uusien marjastajien ja metsästäjien ulottuville. Häiriöistä huolimatta runsas suolintujen ja hirvien määrä vie muut ajatukset mielestä. Lintuharrastajien tuttu Keminmaan Kirvesaapa on mainio kurkisuo Ensimmäiset lintuharrastajien tekemät havainnot Kirvesaavalta ovat kesäkuulta 1976, jolloin Veikko Rantamäki (VR) ja Pekka Rapeli (PeR) kiertelivät yhtenä päivänä suon kaakkoisosassa. Varhaisimmat havainnot koko suon linnustosta tekivät Esa Huhta ja Esko Nenola kahden päivän retkeilyllään 1979 (Huhta 1979). Eniten Kirvesaavalla on retkeillyt Petri Suorsa (PS), joka kahden viime vuosikymmenen ajalta tuntee suon kuin omat taskunsa. Lisäksi Sirreissä on julkaistu Kirvesaavalta seuraavien henkilöiden havaintoja: Jouko Kärkkäinen (JK), Jan Nyman (JN), Teuvo Pikkarainen, Eero Salo-oja (EeS), Matti Suopajärvi (MaS) ja Pekka Suopajärvi. Linjalaskennoista ja kartoituksista Tässä jutussa raportoitavat linjalaskentatulokset perustuvat PR:n neljänä vuonna tekemiin laskentoihin, joiden ohella esitetään myös satunnaisten kiertelyjen tietoja. Toukokuun loppupuolella 1981, 1995, 2003 ja 2004 PR kartoitti vesilintuja sekä muitakin aikaisin saapuvia lajeja ja maaliskuussa 2005 käpylintuja suosaarekkeista. Kesäkuussa PR teki linjalaskentoja seuraavasti: 1981 (8,9 km), 1995 (16,4 km), 2003 (4,3 km) ja 2004 (4,6 km). Linjoista 93 % oli avosuolla (kuva 1). Linjalaskennassa maalintuja lasketaan etukäteen suunniteltua linjaa pitkin. Reitti muodostaa usein neliön tahi kolmion muotoisen reitin. Havainnointiyksikkö on lintupari, jotka lasketaan erikseen 50 m leveältä pääsaralta (MB) ja sen ulkopuoliselta apusaralta, jolta lintuja lasketaan niin kaukaa kuin Suo pulppuaa, miehet ihmettelevät Pentti Rauhala 52 Sirri vsk. Sirri vsk. 53

28 Keminmaan Kirvesaapa on mainio kurkisuo Keminmaan Kirvesaapa on mainio kurkisuo ne voidaan ilman erityistä kaukohavaintojen kiikarointia havaita. Yhdessä nämä kaksi sarkaa muodostavat tutkimussaran (SB). Laskijan kulkema linja sijoittuu pääsaran keskelle ja vain havainnoijan etupuolella ja sivulla olevat linnut lasketaan (Koskimies & Väisänen 1988). Linjalaskennassa oletetaan lintujen havaittavuuden laskevan lineaarisesti. Jotta tiheysarviot perustuisivat suurempaan havaintoaineistoon, käytetään lajikohtaisia kuuluvuuskertoimia K = (1 MB/SB) muuntamaan tutkimussarka-aineisto pääsarkaa vastaavaksi (Järvinen & Väisänen 1983). Koska valtakunnalliset kuuluvuuskertoimet (K) eivät sovellu suolinjalaskentoihin, laski PR uudet kuuluuvuuskertoimet (taulukko 1) omista Kemin Tornion alueella tekemistään suolinjalaskennoista (546 km). Tiheydet (D) laskettiin seuraavasti: D = K SB/L, jossa L = linjan pituus kilometreinä (Järvinen & Väisänen 1983). Tiheyksiä ei korjattu kokonaislinnuston tiheyksillä. Vesilintujen ja linjalaskennoissa havaitsematta jääneiden lintulajien parimääräksi on merkitty suurin samana vuonna kartoituksissa havaittu määrä. Taulukossa 1 esitetään tutkimussaralla avosuolajeilla neljänä ja metsälajeilla kolmena tutkimusvuonna havaitut parimääräsummat. Taulukossa 1 ilmoitetut tiheydet on laskettu yhdistämällä laskentavuosien aineistot ja siten suolajeilla parimääräsummat on jaettu linjojen yhteispituudella 34,2 km, kun taas metsälajeilla käytettiin jakajana 25.3 km:a. Suon parimääräarviot laskettiin kertomalla tiheydet suon pinta-alalla ja suhteuttamalla saadut arviot 100 hehtaariin. Taulukossa 2 vertaillaan kahden suolaskentalinjan tuloksia: 1981 laskentalinjat (4,3 km + 4,6 km) laskettiin samana vuonna, mutta Taulukko 1. Kirvesaavan pesimälinnusto vuosina Tiheydet on laskettu avosuon lajeilla vuosien 1981, 1995, 2003 ja 2004 sekä metsälajeilla vuosien 1995, 2003 ja 2004 yhdistetyistä aineistoista. Parimääräsumma ilmoittaa tutkimussaralla havaittujen parien yhteismäärän tutkimusvuosina. Arvioitu parimäärä on laskettu kaavalla (suon pinta-ala x tiheys / 100). Tähdellä (*) merkityillä lajeilla parimääräsumma ja arvioitu parimäärä tarkoittavat kuitenkin kartoituksella parhaana vuonna havaittuja suurimpia määriä. Käytetyt kuuluvuuskertoimet on laskettu PR:n suolinjalaskentojen (546 km) aineistosta. Laji Parimääräsumma Tiheys Arvioitu parimäärä Käytetyt (laskennat) (paria/km 2 ) (paria/1827 ha) kuuluvuuskertoimet Laulujoutsen * 1 0,05 1 Metsähanhi * 8 0,4 8 Haapana * 3 0,2 3 Tavi * 16 0,9 16 Sinisorsa * 10 0,5 10 Jouhisorsa * 8 0,4 8 Tukkasotka * 1 0,05 1 Telkkä * 8 0,4 8 Uivelo * 1 0,05 1 Riekko 1 0,2 4 8,21 Teeri 1 0,06 1 1,52 Metso 2 0,5 10 6,72 Kaakkuri * 1 0,05 1 Kuikka * 1 0,05 1 Mustakurkku-uikku * 1 0,05 1 Sinisuohaukka 1 0,06 1 1,98 Sääksi * 1 0,1 1 Tuulihaukka * 7 0,4 7 Ampuhaukka * 1 0,05 1 Nuolihaukka * 4 0,2 4 Muuttohaukka 0 0,05 1 Kurki 41 1,3 25 1,12 Kapustarinta * 1 0,05 1 Töyhtöhyyppä 18 0,6 11 1,19 Jänkäsirriäinen 2 0,3 5 4,83 Suokukko 48 12, ,84 Jänkäkurppa 4 0,1 2 0,83 Taivaanvuohi 65 3,9 70 2,03 Pikkukuovi 21 1,0 18 1,61 Isokuovi 98 3,0 55 1,05 Punajalkaviklo * 1 0,05 1 Valkoviklo 25 0,7 13 0,99 Liro 52 4,6 84 3,02 Naurulokki * 50 2,7 50 Kalalokki * 8 0,4 8 Harmaalokki * 17 0,9 17 Käki 14 0,5 10 0,97 Hiiripöllö * 2 0,1 2 Lapinpöllö * 1 0,05 1 Suopöllö 3 0,3 6 3,56 Helmipöllö * 1 0,05 1 Palokärki * 1 0,05 1 Käpytikka * 5 0,3 5 Pohjantikka * 1 0,05 1 Metsäkirvinen 11 1,2 22 2,74 Niittykirvinen , ,77 Keltavästäräkki 58 9, ,84 Punarinta 1 0,3 6 7,96 Leppälintu 5 0,5 8 2,32 Pensastasku 6 0,8 15 4,72 Räkättirastas 4 0,9 17 5,95 Laulurastas 5 0,4 8 2,12 Punakylkirastas 10 0,8 16 2,15 Ruokokerttunen 8 0,6 12 2,70 Lehtokerttu 1 0,2 3 4,26 Sirittäjä * 1 0,05 1 Pajulintu , ,62 Harmaasieppo 2 0,6 12 8,17 Hömötiainen * 4 0,2 4 Talitiainen 2 0,5 9 6,39 Pikkulepinkäinen * 1 0,05 1 9,62 Isolepinkäinen * 1 0,05 1 Varis 12 0,7 12 1,40 Korppi * 1 0,05 1 0,64 Peippo 25 2,7 50 2,75 Järripeippo 13 1,3 24 2,53 Vihervarpunen 1 0,1 2 2,04 Urpiainen * 5 0,3 5 Pikkukäpylintu * 19 1,0 19 Punavarpunen 1 0,2 3 3,98 Pohjansirkku 1 0,3 5 6,99 Pajusirkku 52 7, ,01 Yhteensä , Lajeja 72 laskennat toistettiin linjoilla kahtena vuonna 2003 (4,3 km) ja 2004 (4,6 km). Taulukon 2 tiheydet laskettiin käyttäen nimittäjänä molemmissa tapauksissa linjojen yhteispituutta 8,9 km. Hurjasti kurkia, kuoveja ja suokukkoja Kirvesaavalla pesii monipuolinen ja runsas suolinnusto (taulukko 1). Lajien harvinaisuuden ja runsauden perusteella laadituilla suojeluarvoilla (Asanti ym. 2003) laskettuna suon arvokkaimmat lajit ovat suokukko, kurki, isokuovi ja metsähanhi. Kurkien määrä oli suurempi kuin millään PR:n tutkimalla 68 suolla, ja Kirvesaapa lieneekin Suomen parhaita kurkisoita. Aamuyöstä kurkien reviirihuutoja voi kuulla yhteen pisteeseen 4 5 eri taholta ja yksinäisiä kurkia sekä pareja kiikaroida 6 7 paikasta samalta suoaukealta. Ruokailijoista osa voi pesiä läheisillä pikku soilla. Suolla nähtiin usein myös pieniä pesimättömien kurkien parvia, joista suurimmassa havaitussa oli 11 yksilöä (JN). Kirvesaapa on Xenuksen toimialueen parhaita kahlaajasoita. Vastaavan tiheästi PR on tavannut soilla suokukkoja vain edesmenneellä Simon Loljunaavalla (Rauhala 1984) ja kuoveja vain Keminmaan Musta-aavalla ja Törmäjängällä (PR julkaisematon). Vastaaviin taivaanvuohen tiheyksiin on yltänyt vain Loljunaapa ja Simon Veittiaavan pohjoispää (PR julkaisematon). Laulujoutsen on pesinyt Kirvesaavalla vuosina 2003 ja Metsähanhen ja puolisukeltajasorsien havaitseminen laajoilta soilta on vaikeaa. Taulukkoon 1 on merkitty suurimmat yhtenä vuonna havaitut määrät. Todelliset runsaudet eivät liene kovin paljon suurempia, koska avovesien vähäisyys rajoittaa etenkin sorsien hakeutumista alueelle. Metsähanhet tuntuvat kuitenkin viihtyvän hyvin, sillä esimerkiksi uiskenteli Pikku Kirvesjärvellä 14 aikuista ja 15 poikasta ja lisäksi läheisellä jängällä oli emopari 7 poikasen kanssa (PS). Useammasta poikueesta koostuva 30 yksilön parvi tavattiin samalla paikalla myös (PS). Kaakkuripari pesi Salmijärvellä lähes vuosittain Taulukko 2. Suolajien tutkimussarkahavainnot ja tiheydet kahdella laskentalinjalla vuosina 1981 (B+E) ja 2003 (B) 2004 (E). Molempien ryhmien tiheysarvioissa jakajana (L) on käytetty suolinjojen yhteispituutta 8.9 km. Tähdellä (*) merkityt määrät on havaittu kartoituksissa. Laji Tutkimussar- Tiheys Tutkimussar- Tiheys kahavainnot (Paria/km 2 ) kahavainnot (Paria/km 2 ) Kurki *10 *0,5 19 2,4 Töyhtöhyyppä 7 0,9 10 1,3 Jänkäsirriäinen ,5 Suokukko 27 26, ,9 Jänkäkurppa 2 0,2 1 0,1 Taivaanvuohi 31 7,1 15 3,4 Pikkukuovi ,4 Isokuovi 19 2,2 32 3,8 Valkoviklo ,9 Liro 20 6, Naurulokki *50 *2,7 *0 *0 Kalalokki *7 *0,4 *5 *0,3 Harmaalokki *9 *0,5 *13 *0,7 Niittykirvinen 31 23, ,4 Keltavästäräkki 38 24,9 12 7,9 Pensastasku 1 0,5 2 1,1 Ruokokerttunen 2 0,6 3 0,9 Pajusirkku 21 11, ,7 54 Sirri vsk. Sirri vsk. 55

29 Keminmaan Kirvesaapa on mainio kurkisuo Keminmaan Kirvesaapa on mainio kurkisuo Kurki on runsaslukuinen Kirvesaavalla Matti Suopajärvi (PS ym.). Kuikka nähtiin useana vuonna Isolla Kirvesjärvellä ja kerran Salmijärvellä, mutta pesintää ei ole todettu (PS ym.) ja 2003 Salmijärvellä tavattiin myös mustakurkku-uikku (PS,PR), mutta pesimistä ei varmistettu. Samassa paikassa havaittiin myös uivelo: naaras 1981 (OH,PR) ja 1991 (PS) sekä poikue 1997 (JK). Kanalintujen kannan arvioimiseen käytetyt suolinjalaskennat soveltuvat huonosti, ja onkin todennäköistä, että ainakin riekkojen määrä on selvästi saatua arviota suurempi. Riekon pesintä varmistettiin 1994 (PS), 1996 (MaS), 2002 (EeS) ja 2003 (PR), teeren 1991 (PS) ja metson 1995 Soitimella olevia teeriä PR tapasi suolla jokaisena laskentavuonna useassa paikassa. Suurimpaan turnajaiseen osallistui 11 teerikukkoa. Petolinnuista tuuli- ja nuolihaukan esiintyminen tunnetaan hyvin vuosilta PS:n ansiosta. Tuulihaukan parimäärä lienee parhaina vuosina 7 8, mutta myyräkatovuosina kuitenkin selvästi vähemmän. Vuosien pesästä 39,6 % oli vanhassa variksen pesässä, 16,7 % tuulihaukanpöntössä, 16,7 % luonnonkolossa, 16,7 % hiiripöllönpöntössä, 8,3 % telkänpöntössä ja 2 % pesälaatikossa. Kahtena vuonna löytyi pesä jopa keskellä suota olevan Pienen Kirvesjärven rannalla olevasta telkänpöntöstä (PS,PR). Kirvesaapa on alueemme paras nuolihaukan pesimäalue. Vuosina havaittiin 40 pesintäyritystä 19 eri paikalla. Parhaimpina vuosina on pesivien parien määrä ollut vähintään 4 ja reviirit ovat pysyneet lähes samoina vuodesta 1990 eteenpäin, josta lähtien pesiä on etsitty tarkemmin (PS). Kaksi kertaa pesä on ollut varta vasten nuolihaukalle rakennetussa pesälaatikossa (johon on kuitenkin laitettu vanha variksenpesä pehmusteeksi), muulloin aina luonnollisesti oksan haaraan rakennetussa vanhassa variksen pesässä (PS). Muilla petolintulajeilla pesintä on varmistettu seuraavasti: sinisuohaukka pesä 1991 (MaS) ja kolmena vuonna lentopoikue, sääksi pesä lähes vuosittain (KO,PS), hiiripöllö lentopoikue 1984, 1989, 1991 ja 1996 (PS,MaS ym), lapinpöllö pesä 1992 haapakelon savupiippuonkalossa, suopöllö lentopoikue 1981, 1996 ja 2003 sekä hätäilevät emot 1994, 1995 ja 1999 (PS,MaS ym) ja helmipöllö pesä 1992 (PS). Muuttohaukka on nähty kolme kertaa , ja (PR): vuosina haukat hätäilivät ja 2004 lintu tuli lähes kilometrin päästä varoittelemaan, mutta MaS ei löytänyt etsinnästä huolimatta merkkejä pesinnöistä. Lokkeja Kirvesaavalla on pesinyt ensimmäisistä havaintokerroista lähtien. Harmaalokkeja oli (VR,PeR), (Huhta 1979), , ja paria Kalalokin parimäärät ovat olleet (VR,PeR), (Huhta 1979), , ja Naurulokkeja on tavattu vain kiertelevänä lukuun ottamatta vuotta 1981, jolloin Kirvesjärven lähellä pesi vähintään 50 parin yhdyskunta. Se kuitenkin hävitettiin heti pesinnän alkuvaiheessa Joka 5. pesä Kirvesaavalla on niittykirvisen Matti Suopajärvi Niittykirvinen oli suon ylivoimaisesti runsain varpuslintu (taulukko 1). Keltavästäräkit suosivat puustoisia soita, minkä vuoksi Kirvesaavan paikoin laajoja puuttomia alueita olevilla aavoilla niitä oli vain vajaa puolet niittykirvisten määrästä. Myös pajusirkku oli yleinen etenkin suosaarekkeiden ja järvien laidoilla. Pikkukäpylintuja pesi 2005 jopa muutaman aarin kokoisissa kuusta kasvavissa suosaarekkeissa Kirvesaavan rehevä kasvisto tarjoaa kesäisin lintujen lisäksi runsaasti ruokaa myös monille muille eläimille. Esimerkiksi suon pohjoispäässä ruokaili samalla aukealla 20 hirveä Suuria muutoksia Myös Kirvesaavalla monien lintulajien määrä vaihtelee suuresti vuosittain seuraten maantieteellisesti laajempia kannanmuutoksia. Käpylintuja ei huonoina käpyvuosina pesi suosaarekkeissa ollenkaan. Muita suurien luontaisten vaihteluiden lajeja ovat esimerkiksi kanalinnut, käpytikka ja urpiainen. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään myös mahdollisia suolinnuston pitkäaikaisia kannanmuutoksia. Kun PR toisti vuonna 1981 (4,3 km + 4,6 km) lasketut linjat 2003 (4,3km) ja 2004 (4,6 km), havaittiin suolinnustossa tapahtuneen joillakin lajeilla selvää runsastumista tai vähenemistä (taulukko 2). Näkyvin oli kurkien määrän valtaisa kasvu. Varhaisimmissa kartoituksissa kurkia havaittiin yllättävän vähän: tunnin retkeilyllä vain yksi äänihavainto (VR,PeR) ja parimääräarvioksi saatiin vain 1 2 paria (Huhta 1979). Vähäinen havaintojen määrä selittynee sillä, että tutkijat kiertelivät vain päivällä, jolloin kurjet ovat vaikeasti havaittavissa. Vuoden 1981 kartoituksessa tavattiin jo 10 paria, mistä kanta kasvoi parissakymmenessä vuodessa lähes viisinkertaiseksi (taulukko 2). Kurkien selvä runsastuminen laajemminkin alueellamme on havaittu myös muuttoaikoina. Syysmuuton aikaisia kurkia ilmoitettiin 1980-luvulla enimmillään yhtenä syksynä 670 (Rauhala 1994), mutta 2003 jo 2900 (Rauhala 2004b). Muita selvästi runsastuneita lajeja olivat pikku- ja isokuovi, niittykirvinen (taulukko 2) sekä ilmeisesti myös tuulihaukka. Pikkukuovin pesijöiden määrässä oli kuitenkin suuria vuosittaisia vaihteluita Kolmen lajin määrät vähenivät suuresti 1980-luvun alusta reilun 20 vuoden aikana. Suurin romahdus tapahtui keltavästäräkillä, jonka kanta hupeni kolmasosaan. Paljon vähenivät myös suokukkot ja taivaanvuohet, joita tavattiin jälkimmäisessä laskennassa vain vähän yli puolet aikaisemmasta (taulukko 2). Todennäköisesti myös jouhisorsien määrä pieneni Paikallisia syitä kantojen muutoksille on vaikea löytää, sillä ulkoiset olosuhteet aavalla ovat säilyneet silmämääräisesti arvioiden muuttumattomina. Sattumalla on aina osuutensa etenkin vähälukuisten lajien tapaamisessa, mutta tässä aineistossa laskentalinjatoistojen puute vuosien sisällä lisää sattuman vaikutusta myös runsaslukuisten lajien tiheysarvoihin. Vertaamalla tuloksia muiden soiden vastaaviin tutkimuksiin voidaan kuitenkin todeta, että kurki sekä niittykirvinen ovat runsastuneet ja suokukko sekä keltavästäräkki taantuneet (Rauhala 2002, 2003 ja 2004), ja Kirves- aavalla näiden lajien muutokset ovat siten yhdenmukaisia muilla soilla havaittuihin muutoksiin. Kiitokset: Parhaat kiitokset kaikille havaintoja ilmoittaneille ja Pekka Räinälle Lapin ympäristökeskukseen Kirvesaavan tiedoista. Matti Suopajärvelle kiitos täsmentävistä kommenteista. Erityiskiitos Pekka Suopajärvelle, kartan piirtämisestä, petohavainnoista ja juttua parantaneista kommenteista. Kirjallisuus Asanti, T., Gustafsson, E., Hongell, H., Hottola, P., Mikkola-Roos, M., Osara, M., Ylimaunu, J. & Yrjölä, R. 2003: Kosteikkojen linnuston suojeluarvo. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Huhta, E. 1979: Kirvesaavan linnustosta. Sirri 4: Järvinen, O. & Väisänen, R. 1983: Correction coefficients for line transect censuses of breeding birds. Ornis Fennica 60 s Koskimies, P. & Väisänen, R. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo. Rauhala, P. 1984: Loljunaapa in memoriam tarina suon suojelemisesta. Sirri 10: Rauhala, P. 1994: Kemin Tornion seudun linnusto 2. Raahen kirjatyö Oy, Raahe. Rauhala, P. 2002: Simon Veittiaapa lintusoiden parhaimmistoa. Sirri 27: Rauhala, P. 2003: Suuripää Tervolan paras lintusuo. Sirri 28: Rauhala, P. 2004: Simon Käärmeaapa pelastunut lintusuo. Sirri 29: Rauhala, P. 2004b: Paljon lintuja syksyllä Sirri 29: PR: Juntonkatu 4 as 20, Kemi pentti.rauhala@kolumbus.fi PS: Talolankatu 5 B 14, Turku petri.suorsa@utu.fi 56 Sirri vsk. Sirri vsk. 57

30 Pesivät laulujoutsenet lintuvesillä Pesivät laulujoutsenet lintuvesillä Pesivät laulujoutsenet lintuvesillä Jouni Ylipekkala Viime aikoina joutsenkannan kasvaminen on aiheuttanut voimakasta keskustelua, eikä joutsenen metsästyksen ottaminen esille liene yllätys. Eläinkantojen säätely metsästyksen avulla on vaikeampaa kuin kuvitellaan, siitä on esimerkkinä mm. pohjoismainen hirvikanta. Kynnys kansallislintumme metsästyksen aloittamiseksi luulisi olevan korkea. Laulujoutsenen on sanottu häätävän vesilinnut, varsinkin hanhet, pois pesimäalueeltaan, minkä vuoksi monet metsästäjät haluaisivat päästä vähentämään joutsenia, jotta hanhia siten olisi enemmän ammuttavaksi. Kuinka moni todellisuudessa tietää, miten laulujoutsenet käyttäytyvät muita vesilintuja kohtaan ja kuinka monen kohdalla on kyse ennakkoluulosta ja huhupuheista? Osittain kyse voi olla sekaannuksesta kyhmy- ja laulujoutsenen välillä, koska kyhmyjoutsenen tiedetään olevan aggressiivisempi. Meille pohjoisen ihmisille joutsen on laulujoutsen, kansallislintumme, sillä eihän kyhmyjoutsen pesi Perämerellä, ainakaan vielä. Joutsenkannan kasvu on ollut nopeaa, mutta on muistettava, kuinka lähellä lopullista tuhoa se oli vain muutamia vuosikymmeniä sitten. Aloittaessani lintuharrastuksen 1970-luvulla oli joutsenen näkeminen keväällä suuri tapaus, syksyisin niitä toki näki muutamia. Nykyään joka syksy Torniojoelle kerääntyvä joutsenparvi on suuri, mutta paikalle saapuu joutsenia koko Pohjois-Suomen alueelta sekä Venäjän pohjoisosista. Joutsenten lähtöpaikka on todistettu kaularengastetuista linnuista sekä parvessa olevista pikkujoutsenista, jotka pesivät tundralla. On toki helppo ymmärtää, että syksyisestä tuhatpäisestä joutsenparvesta lähtevä joka-aamuinen ääni voi rannan asukkaista tuntua riesalta eikä siltä samalta yhdestä kesäyön hienoimmista äänistä, minkä retkeilijä voi kuulla metsäjärvellä. Parhaat joutsenten pesimäpaikat on vallattu ensimmäiseksi, ja uudet joutsenreviirit sijoittuvat vääjäämättä lähelle ihmisen asuttamaa aluetta. Joutsen voi asustaa suhteellisen lähellä ihmistä, kunhan haudonta sujuu häiriöittä eikä poikueita häiritä. Nykyään usean joutsenparin asustaminen lähiseuduilla on helpottanut myös joutsenten elintapojen seuraamista. Luonnollisesti minuakin on kiinnostanut, josko laulujoutsen ajaa muut linnut pois pesimäseuduiltaan, kuten on väitetty, ja olenkin yrittänyt tarkkailla mahdollisia välikohtauksia joutsenreviireillä. Jo 1980-luvulla nähtiin että mm. Tornion Hurujärvellä pesi joutsen, mutta myös erittäin runsas muu linnusto. Tornion Kaupunginlahden joutsenpari sai asua alueella , ja lahden perukka, missä joutsen pesi oli erittäin suosittua pesimäaluetta monille lajeille. Hautovan joutsenen lisäksi näkyi hautovia pikku- ja naurulokkeja vain muutaman metrin päässä joutsenesta. Poikasten kuoriuduttua piileskelee joutsenperhe muutamia päiviä rannan kasvillisuuden suojassa. Kesäkuun 2005 alkupäivinä kiikaroin vartioivaa joutsenemoa näkemättä poikasia, mutta taveja uiskenteli lähes joutsenen jaloissa. 24. päivä kesäkuuta joutsenperhe uiskenteli halki Kaupunginlahden, pienet poikaset kahdessa ryhmässä, osa kummankin emon takana. Joutsenet uivat lahdella osoittamatta minkäänlaista huomiota muihin vesiäisiin, joita lähistöllä oli. Heinäkuun 30. päivänä joutsenen poikaset ovat jo suurempia kuin sinisorsat, kun poikue ui lahden keskiosiin syömään kortteen päitä tai jotain kortteista. Emot antoivat poikasten uida muutamien metrien päähän vartioiden kuitenkin ympäristöä koko ajan. Pari haapanaa, tukkasotka ja sinisorsia ruokaili samassa kaukoputken näkökentässä eikä seura näyttänyt haittaavaan ainuttakaan räpyläjalkaa. 3. päivä syyskuuta, poikaset olivat lähes Joutsen ja uivelo sulassa sovussa Olli-Pekka Karlin aikuisen kokoisia harmaita ja vaaleanpunanokkaisia. Perhe oli taas lahden keskiosissa ruokailemassa, kun pohjoisesta lensi 15 kanadanhanhea aikoen laskeutua lahdelle. Joutsenemot nousivat heti siivilleen ajaen hanhiparven pois lahdelta ja lennellen lahden ympäri vielä minuutteja välikohtauksen jälkeen. Kahteen otteeseen olen nähnyt kuinka joutsen on ajanut reviirilleen tulleen kanadanhanhen pois erittäin rajuin ottein. Molemmat tapaukset näin Tornio Kaupunginlahdella, joten kyseessä voi olla sama joutsenherra. Ensimmäisellä kerralla elettiin toukokuuta 2002, ja joutsen hautoi lahden eteläosassa olevalla pesällään. Viisi kanadanhanhea laskeutui lahden keskiosiin, jolloin hautovaa puolisoaan vartioiva joutsen ui välittömästi esiin kasvillisuuden suojasta kaula suorana. Kanadanhanhista yksi lähti epäonnekseen uimaan kohti joutsenen pesimäpaikkaa ja joutsenemoa. Kanadanhanhea ohittaessa näkymättömän rajan muutaman sadan metrin päässä joutsenen pesästä joutsen nousi siivilleen ja suuntasi kohti uivaa hanhea. Hanhi huomasi tilanteen ja pyrki pakoon joutsen vain parin metrin päässä takana. Parivaljakko lensi kierroksen pari lahden yllä, ja joutsen yritti selvästi tarttua nokalla kanadanhanhen pyrstöön tai jalkaan. Viimein kanadanhanhi tajusi lentää pois lahdelta, ja joutsen lopetti takaa-ajon siihen. Tietysti voi pohtia, mahtaako joutsenen perimässä olla ohje ajaa pois reviiriltään iso, itsensä kokoinen vesilintu, jotta pesimäpaikka on tallella vielä seuraavanakin vuonna. Täysin selvää on, ettei laulujoutsen suvaitse pesimäaikana reviirilleen lajikumppaneitaan, mikäli se mielii jatkossa säilyttää pesimäpaikkansa. Kanadanhanhi valitsee pesäpaikakseen samantapaisen paikan kuin laulujoutsen, joten ne kilpailevat pesimäpaikoista keskenään, ja vihamielisyydelle löytyy siten syy. Meri- ja metsähanhi eivät pesi samanlaisissa paikoissa joutsenen kanssa, joten kilpailutilannetta ei pitäisi syntyä. Haaparannan Riekkolassa on joutsen pesinyt , vaikka lahti on melko pieni. Kesäkuun alussa 2005 katselin hautovaa joutsenta pesällään, kun näin lahden poikki uivan haapananaaraan kahden juuri kuoriutuneen poikasensa kanssa. Haapana uiskenteli joutsenen pesän puoleiselle rannalle välittämättä pesää vartioivasta joutsenherrasta. Seuraava episodi esitettiin 16. heinäkuuta, kun kiipesin lintutorniin. Joutsenperhe, emo ja kolme poikasta, ruokailivat lammella lintutornin edustalla. Torniin ilmestymiseni hermostutti joutsenia sen verran, että ne uivat kortteikkoon, missä näkyi reilun neliömetrin painauma joutsenperheen lepäilyn jäljiltä. Tällä kertaa siellä Kisailevia keväisiä joutsenia Jouko Kärkkäinen lepäsi sorsia, ja tarkemmin katsoessani näin, että kyseessä oli kolme haapana, joista kaksi nuorta, siis sama perhe suurella varmuudella. Kyseinen haapanaperhe oli siis viettänyt koko kesän samalla lammella joutsenten kanssa vieläpä jakaen lepopaikan niiden kanssa. Joutsenmamma nousi kukkulal- ) ) ) ; ). 1 ' " " # 270 $ ##.): $ # 58 Sirri vsk. Sirri vsk. 59

31 Pesivät laulujoutsenet lintuvesillä le isomman oikeudella ja haapanat lähtivät liikkeelle, mutta siirtyivät vain metrin verran jääden uudelleen levolle joutsenten viereen. Syyskuun 12. päivänä pyöräilin Riekkolaan katsomaan, minkä kokoisia joutsenenpoikaset olivat. Päästyäni lähelle rantaa pyrähti parvi sorsia avoveteen. Korkeaan lintutorniin kiivetessäni näin, että sorsalinnut olivat haapanoita, jotka nousivat nyt siivilleen merta kohti. Ylätasanteelta näin lahdella uivan joutsenperheen, emot ja kolme poikasta, kaikki hyvin siis. Joutsenetkin siirtyivät avoveteen tarkkaillen toimiani. Haapanaparvi ei lentänytkään merelle vaan kääntyivät viisaasti takaisin rauhoitetulle Riekkolan alueelle, jolloin pystyin arvioimaan parven kooksi noin 75 lintua. Lahdella ui vielä joutsenten lisäksi muutama sorsalintu, pari telkkää sekä haapanaa. Mieleeni juolahti, mahtoivatko nämä nuoret haapanat olla kesäisiä poikasia, koskapa ne eivät seuranneet lentoon lähtenyttä lajitovereitten parvea, vaan tiesivät, ettei torniin kapuava ihminen aiheuta minkäänlaista uhkaa heille. Oli miten oli, joutsenperhe suvaitsi pienellekin lahdelle noin 80 sorsalintua seurakseen. Tornion Alkunkarinlahdella on joutsenpari pesinyt onnistuneesti pari vuotta, ja samanaikaisesti alueella on pesinyt lukuisa joukko lokkeja, vesilintuja sekä merihanhi tarkkailin lintuja Alkunkarinlahdella vanhemman herran kanssa, joka tuumasi joutsenesta: kyllä se ajaa muut linnut tiehensä. Käänsin kaukoputken joutsenen pesälle ja pyysin häntä katsomaan, kuinka joutsen hautoi ja puolisukeltajia uiskenteli aivan pesäkummun lähistöllä. No hanhet se kuitenkin ajaa pois, tuumasi mies. Käänsin jälleen kaukoputkea ja kehotin katsomaan, kuinka merihanhi siinä hautoi reilun 200 metrin päässä joutsenesta. Tämän jälkeen tuumasi mies jotain rimmikoista kotipuolessa, pohjoisessa. Katselimme sitten kuinka joutsen ja merihanhi vartioivat hautovia puolisoitaan suhteellisen lähellä toisiaan. Poikasten kuoriuduttua sekä merihanhet että joutsenet uiskentelivat pois lahdelta, missä silkkiuikut, sinisorsat, haapanat ja monet muut sorsalinnut jatkoivat poikastensa vartioimista tavalliseen tapaan. Reviirin puolustaminen muita kohtaan on täysin luonnollinen asia, ja tavoite voi olla joko turvata pesimäpaikka seuraavinakin vuosina tai jälkikasvun turvallisuus. Omalla kotipihallani alkoi sinitiainen pesiä pöntössä, kun viherpeipot vielä kulkivat ruokinnalla pöntön vieressä. Konflikti oli valmis, minun täytyi siirtää lintulauta kauemmaksi että viherpeipot saivat ruokailla rauhassa. Pieni sinitiainen ajoi koko viherpeippoparven pois kotinsa läheltä kerta toisensa jälkeen. Sinitiaisen reviirin puolustus on kaiketi yksi edellytys sille, että sinitiainen on lintumaailman selviytyjiä, joka lisääntyy ja valtaa uusia pesimäseutuja. Varmaan joku ajattelee tämän luettuaan, että metsähanhet se joutsen ainakin ajaa pois. Voi olla, että joutsen ei suvaitse metsähanhea aivan naapuriin, vaikken voi oikein ymmärtää, miksi joutsen näkisi sen uhkana.. Toinen asia on, kun sanotaan, että soilla, missä joutsenen näkee, ei näe hanhipoikueita. Joutsenen pesiessä suolammella tai rimmikoilla ei sen näkeminen tuota suuriakaan vaikeuksia eikä joutsen suuremmin edes piilottele. Metsähanhipoikueet, jotka olen nähnyt poikasten ollessa pieniä, olen nähnyt kiikarilla tai kaukoputkella niin kaukaa, ettei hanhilla ole ollut aavistustakaan minusta. Metsähanhi pyrkii piilottelemaan poikastensa kanssa mahdollisimman pitkään eikä sen näkeminen kesällä ole ollenkaan helppoa. Kesällä 2005 koin ainutlaatuisen tapahtuman yllättäessäni kurkiperheen suon laidassa. En muista, oliko sää tuulinen vai satuinko vain kulkemaan niin hiljaa, mutta joka tapauksessa tullessani suolammen reunaan näin aikuisen kurjen vain parin kolmen metrin päässä edessäni, hetken kuluttua näin toisen ja sitten myös yhden pienen poikasen. Rämmittyäni risukkoisen ojan yli oli koko porukka kadonnut jäljettömiin. Erikoisinta tapauksessa oli, että ainuttakaan äännähdystä ei kuulunut, vaikka kurki tavallisesti varoittaa suhteellisen helposti. Tämä vain todisteena siitä, että lähistöllä voi olla suuriakin lintuja ilman että retkeilijä on niistä tietoinen. Mikä on näitten tarinoitten opetus, jos sitä on? Uskon vakaasti että laulujoutsen ajaa reviiriltään pois lajitoverinsa turvatakseen reviirin hallinnan itsellään. Keväisin olen nähnyt muutaman kerran, kuinka joutsenreviirillä on kolme joutsenta sovussa, mahtaako kolmas olla reviiriä hallitsevan parin jälkeläinen, koska se saa olla rauhassa? Jostain syystä joutsen näkee kanadanhanhen uhkana ja ilmaisee selvästi näille Kanadasta tuoduille siirtolaisille, ettei aio suvaita niitä reviirillään. Miten joutsen voi tietää, että kanadanhanhi voi viedä sen pesäpaikan. Se jääköön arvoitukseksi. Sorsia kohtaan en ole nähnyt joutsenen osoittavan minkäänlaista uhkaa, pikemminkin päinvastoin, joutsenen lähelle tuskin mikään haukka pääsee huomaamatta, kun pitkä kaula ja pää ovat kuin periskooppi heinikon yllä. Jouni Ylipekkala Ihmisläheisyys Mielestämme hyvä koulutus on ensiarvoisen tärkeää valtioiden ja kansakuntien kehityksessä. Tämän vuoksi Stora Ensosta on tullut ensimmäinen yrityskumppani UNICEFin maailmanlaajuiseen peruskoulutusohjelmaan Sirri vsk. Sirri vsk. 61

32 City Sport ja Jouko Uusitalo Kiikarissa City Sport ja Jouko Uusitalo - Lintuharrastuksen vankkumattomat tukijat Kemissä ja Rovaniemellä toimiva urheilu- ja vapaa-ajan tuotteiden erikoisliike City Sport ja yrityksen omistaja Jouko Uusitalo on jo pitkään tukenut Kemin Lintuharrastajat Xenus ry:n lintuharrastustoimintaa Sirrilehden vakituisena mainostajana ja yhdistyksen yhteistyökumppanina. Kari Oittinen tavoitti Jouko Uusitalon kesken joulunaluskiireiden ja jututti häntä. KO: Olet mainostanut Sirrilehdessä ensi kerran 20. vuosikerran lehdessä 11 vuotta sitten. Nyt on ilmestymässä 30. vuosikerta, ja jokaisessa tällä välin ja nytkin ilmestyvässä lehdessä on ollut ja on City Sportin mainos. Yksitoista vuotta on pitkä aika. Mikä on ollut Sinun ja yrityksenne vaikutin, kun olette ollut näin pitkään ja näin näkyvällä sponsorin paikalla ja tukeneet pientä yhdistystämme? JU: Pitkä rupeama pitää paikkansa. Tuemme ja haluamme olla mukana erilaisissa vapaa-ajan harrastuksissa ja urheilutoiminnassa, missä toimii erilaisia ihmisiä. Lintuharrastus on yksi näistä hyväksi katsomistamme alueista, ja se kiinnostaa myös itseäni. Yhdistyksenne vapaaehtoisesti tekemä lintuharrastustyö ja yhdistyksenne julkaisema Sirri-lehti on hienoa toimintaa. KO: Uskotko, että mainoksilla lehdessämme on haluttuja vaikutuksia, toisin sanoen ostavatko lintuharrastajat tuotteitanne ja ovatko he riittävän laatu- ja tuotetietoisia? JU: Tavoitteenamme on markkinoida Sirri-lehden kautta jäsenillenne tasokkaita ja hyviä tuotteita. Sympatiat tuotteitamme kohtaan muodostuvat kyllä ajan ja kokemuksen myötä. KO: Ihmisillä on yhä enemmän vapaa-aikaa, vapaa-ajan harrastuksia ja harrastusvälineitä. Joko kaikki on kehitetty valmiiksi, ja löydetäänkö parhaat tai oikeat tuotteet helposti? JU: Vapaa-ajan sektori suoltaa koko ajan uusia ja parempia tuotteita, joita on vaikea seurata ja vertailla. Harrastuskohtainen tuotteisto laajenee ja erikoistuu. Meidän tehtävämme alan ammattilaisina on tarjota tasokkaita, käyttäjien vaatimukset täyttäviä tuotteita ja neuvoa käyttäjiä. Monet tuotteistamme soveltuvat laajalle käyttöalueelle. KO: Tunnetaanko vapaa-ajan tuotteen tarpeeksi hyvin? Ollaanko harrastusvälineistä valmiita maksamaan? JU: Tuotteethan paranevat koko ajan, ja niiden käyttö pyrkii helpottumaan, jolloin tuote tulee jokaisen Matti Meikäläisen ulottuville. Tuotteiden monipuolisuus lisääntyy. Mutta hyvien tuotteiden ostopaikkoja on vähän. KO: Miksi sitten kannattaa hankkia hyvät tuotteet? JU: Kun hankkii heti hyvät ja kunnon tuotteet, nauttii harrastuksesta ja pärjää vuosia, eikä kaappiin jää käyttämättömiä turhia välineitä. KO: Olet joskus järjestänyt lintuharrastajille erilaisten vapaa-ajan tuotteiden ja uutuuksien esittelytilaisuuksia liikkeessänne. Olisiko tällainen esittely edelleen mahdollista, esimeriksi helmikuussa? JU: Toki, toki on mahdollista. Päivästä voidaan sopia ja te voitte ilmoittaa sen jäsenillenne. Toivotan kaikki lintuharrastajat lämpimästi tervetulleiksi. Kutsu on lähtenyt, varautukaa! On hieno huomata, että vapaaehtoisuuden pohjalta syntyy näin hienoa harrastusta ja oma lintulehti. Haluaisin kiittää jäsenistöänne, että he ovat käyneet ja edelleen käyvät ahkerasti meidän talossa. Kari Oittinen Kaarlonkatu 6 A 3, Kemi, kari.oittinen@te-keskus.fi Kiikarissa Harmaasirkku Kemissä Olin kirkkaana ja lähes jo helteisenä heinäkuun aamuna ennen kello kuutta Kemin Järpin Tankokarissa ns. Tuhka-altaalla kuvaamassa vesikasveja ja kiikaroimassa lintuja. Alue on avoin, ruohoinen, osin paljas (n. 700 m x 500 m) paperitehtaan tuhkan, maa- ja kuorijätteen ja savimineraalijätteen läjitysalue. Pyöräilin alueen eteläisellä pengertiellä, kun näin kaakkoislaidan voimalinjalla lepinkäismäisen, pystyssä istuvan linnun (ensireaktiona ajattelin pikkulepinkäisnaaraaksi), koska olin nähnyt aiemmin koiraan vain n. 100 päässä. Koska lintu oli vastavalossa, ajoin myötävalon puolelle, otin kuvan kasvikuvaukseen tarkoitetulla digipokkarillani alle 100 m päästä ja hiivin linnun lähelle n. 20 metrin päähän, kunnes se lähti lentoon lentäen koko läjitysalueen keskelle erään kuivuneen puun latvaan, johon se jäi ja lähdin jatkamaan kierrostani Lintu oli lähellä olleita niittykirvisiä suurempi, pystyssä istuva ja suuripäinen ja -nokkainen (habitus: lepinkäinen tai sirkku ). Se vaikutti kauempaa yksivärisen vaaleanharmaalta alapuolelta, vain rinnassa oli epämääräinen tummahko kolmio. Lähemmäksi hiivittyäni näkyi rinnassa selvät mutta ohuet pitkittäisviirut. Jo kauempaa isohkon nokan tyvi tai osa nokasta näytti kellertävältä ja jalat tätä hieman enemmän punertavilta tai kellertävän oransseilta. Lähemmäksi tultuani nämä värit vahvistuivat: samoin se että nokan alasivuilla oli sirkkumaiset vaaleat ja tummat viiksijuovat ja pään väritys oli muutenkin sirkkumaisen juovikas. Lähemmäksi tultuani näkyi kyljissä ja siipien värityksessä myös viiruja: selän ja siipien väritys hyvin kirvis- tai kiurumainen. Linnun lähtiessä lentoon sen habitus ja lento toi mieleen heti kiurun ja sen lentäessä n. 200 m matkan aaltoilu oli silmiinpistävää. Lintu lensi ohitseni n. 5 m metrin korkeudessa ja pääsin näkemään sen myös takaa: yläperässä tai selässä ei ollut mitään silmiinpistävää, vain kiuru- tai kirvismäistä pitkittäisviirua harmahtavalla pohjalla. Myöskään vaaleaa ei erottunut pyrstön sivuilta. Vanhojen kokemusteni perusteella kirjasin muistikirjaani lajinmääritykseksi: harmaasirkku. Harmaasirkkuja tapasin aikoinaan lähes päivittäin ollessani kesän Saksassa töissä. Useita reviirejä oli juoksulenkkieni etäisyydellä Ala- Saksin (Niedersachsen) peltolakeuksilla. Viimeksi näin lajia v Saksassa useita, Tanskassakin pari. Seuraavana aamuna haravoimme aluetta Pentti Rauhalan kanssa, mutta sirkun suhteen tuloksetta. Muita havaintoja silti kertyi kuten aina. Harmaasirkku on varsin harvinainen vierailija maassamme. Alueellamme laji on tavattu kerran aikaisemmin: 1 yks. oleskeli ruokintapaikalla lokakuusta 1987 seuraavan tammikuun loppuun (V.Aho; tarkemmin Sirrissä 13:46 47). 1 Havainto on Rariteettikomitean käsittelyssä. Juha Ylimaunu Sinitiainen syötti räkättirastaan poikasia Lintuja yli 50 vuotta seuranneena sattui viime kesänä ensi kertaa kohdalleni merkillinen tapaus. Keittiön ikkunan edessä olevaan koivuun alkoi rätkä tehdä pesää ja samanaikaisesti oli sinitiainen pesäpuuhissa hieman alempana olevassa pöntössä. Pesintöjen seuranta jäi aluksi joksikin aikaa, mutta sitten tapahtui jotain outoa katsoin vaimon kanssa kummissaan, kun sinitintti syötti rätkän poikasia. Välillä se vei hautomassa olevalle naaraalleen pönttöön syötävää. Soitin tapahtumasta Tellervo ja Pentti Rauhalalle, jotka kävivät ihmettelemässä tapahtumaa jälkeen ei urosrätkää näkynyt ruokintahommissa ollenkaan ja näytti siltä, että naaras oli jäänyt yksinhuoltajaksi. Myöhemmin selvisi, että olettamus piti paikkansa sinitintti toi ruokaa rätkänpesälle aikaisempaa harvemmin ilmeisesti siitä syystä, että sillä oli jo omassa pesässä ruokittavia. Rätkänpesässä oli yksi poikanen kuollut ja näin, kun emo söi sen! 4.6. sinitiainen syöttää edelleen rätkänpoikasia. Jos rätkäemo sattuu paikalle yhtä aikaa, sinitiainen odottaa oksalla vajaan puolen metrin päässä vuoroaan sinitiainen lopettaa rätkänpoikasten ruokkimisen, koska sillä riittää yllin kyllin puuhaa omien poikasten ruokkimisessa räkätinpoikaset reenaavat siipiään pesän reunalla neljä poikasta lähtee pesästä sinitiaisen poikaset kurkkivat pesäaukosta sinitiaisen poikaset lähtevät kello Toisessa pihakoivussa jatkuu toisen räkättiparin ja kirjosiepon pesintä. Erkki Lehikoinen Tundravikla Simossa Olin vakiolenkilläni Simon Ykskuusessa Tiironhietalla, kun läheltäni rantaheinikosta lähti lentoon outo noin rantasipin kokoinen kahlaaja. Se lensi matalalla aivan editseni, mutta en huomannut siinä mitään selkeitä tuntomerkkejä. Lintu muistutti jonkin verran suokukkoa, mutta oli pienempi ja ilman suokukon pyrstöntyven valkeita soikioita. Ohi mennessään se päästi erittäin hiljaisen lyhyen äännähdyksenkin. En saanut siitä kunnolla selvää, mutta merkitsin se vä. Lintu laskeutui läheiselle hiekkapankille, missä seurailin sitä noin 20 minuuttia. Lintu oli hyvin kesy. Kuljin sen perässä edestakaisin pitkin hietikkoa ja merkitsin välillä muistiin tuntomerkkejä. Suurimman osan ajasta lintu piipersi vilkkaasti lähellä vesirajaa ruokaa nokkien. Pysähtyessäni se kävi lähimmillään minusta noin kahdeksan metrin päässä. Seisoessaan lintu näytti hieman kurmitsamaiselta. Pää, kaula, rinta, vatsa, kupeet ja alaperä olivat tasaisen punaruskeat. Väri oli tummin päässä ja kaulassa ja vaaleni tasai- 62 Sirri vsk. Sirri vsk. 63

33 Kiikarissa Kiikarissa sesti kohti alaperää, missä se oli jo valkoiseen vivahtavan vaalea. Selän mustia höyheniä ympäröi valkea raita. Pyöreällä päälaella punaruskeaa väriä näkyi vain vähän, koska se oli tiheään kapeiden mustien pitkittäisjuovien kirjailema. Musta nokka oli hennohko ja pituudeltaan pään leveyttä lyhyempi. Musta silmä näkyi selkeästi. Lyhyehköt jalat olivat likaisen keltaiset. Lintu äänteli neljä kertaa lennossa. Alussa kuulemani lyhyt juuri ja juuri kuuluva äännähdys toistui toisenkin kerran. Kaksi kertaa lintu äänteli heikosti dryy. Toisella kerralla sitä edelsi jo aiemmin kuulemani äännähdys (vä dryy). Molemmat äänet olivat niin heikkoja, että ne voi kuulla vain aivan läheltä. Sijoitin linnun mielessäni kahlaajien hiljaisimpiin suokukon rinnalle. En löytänyt kirjallisuudesta lyhyttä vä-äännähdystä, mutta Shorebirds kuvaa äänen pr-r-r-reet, joka sopii kuulemaani kaksiosaiseen ääneen. Äänet olivat tosiaan niin heikkoja, että niiden merkitseminen kirjaimin oli vaikeaa. Vä:ksi merkitsemäni äännähdys olisi voinut aivan yhtä hyvin olla pr. Tuntomerkit saatuani lähdin kotiin hakemaan kameraa ja hälyttämään muitakin paikalle. Palatessani kaverin kanssa emme enää lintua löytäneet. Seuraavana aamunakaan sitä ei tavattu. Rariteettikomitea ei ole vielä käsitellyt havaintoa. Tundravikla pesii Pohjois- Amerikan pohjoisosissa ja talvehtii Etelä-Amerikassa Uruguain tienoilla. Suomessa laji on tavattu parikymmentä kertaa. Tänä syksynä tundravikla havaittiin myös Porissa ja Joutsenossa. Pentti Rauhala Jalohaikara Kemin Siikalahdella Illalla havaitsi kirjoittajista Kalevi Kemin Siikalahden rannalla valkoisen haikaran. Hän ilmoitti löydöstään lähellä asuvalle Joukolle ja myös Pentti sai hälytyksen. Hänen ehtiessä paikalle haikara oli lennähtänyt Siikakarin kohdalle, missä lintua päästiin seuraamaan kahdesta suunnasta kymmenkunta minuuttia. Jouko ja Kalevi kiikaroivat Nällin puolelta päin sivuvastaista aurinkoa ja Pentti katsoi kaukoputkella vastakkaiselta puolelta Ajoksen tieltä lähes myötävaloon. Kaikilla havaintoetäisyys oli noin m. Haikaran ollessa maassa muistiin merkittiin seuraavat tuntomerkit: lähes harmaahaikaran kokoinen, täysin valkea, kaula tarkkailuasennossa humoristisen pitkä ja ohut, mustasta nokasta lähtivät silmiin asti ulottuvat kellanharmaat ohjakset ja pitkät jalat keltaiset. Kello haikara lähti lentämään kohti lounasta. Lennossa siivet olivat kuperat, kaula mutkalla ja siivenlyönti harvaa, lisäksi varpaat erottuivat selvästi tummina. Jalohaikara pesii Keski- ja Kaakkois-Euroopan ruovikkojärvillä. Xenuksen alueella laji on tavattu nyt neljä kertaa. Ensimmäinen havainto tehtiin Tornion Karunginjärvellä (Heikkuri ym. 1981). Muut havainnot ovat: Kemin Rytikari (Huhta 1984) ja Simon Tikkalanojan suu (Pentti ja Tellervo Rauhala/Suorsa 1996). Kirjallisuus: Heikkuri, O., Rauhala, P., Sankila, S. & Ylimaunu, J. 1981: Jalohaikara ensi kerran Lapin läänissä. Sirri 6: Huhta, E. 1984: Jalohaikara Kemissä. Sirri 9:47. Suorsa, P. 1996: Kylmää kevättä seurasi kylmä kesä. Sirri 21:24. Kalevi Tikkala, Jouko Kärkkäinen & Pentti Rauhala Pikkuvarpusparilla neljät poikaset samana kesänä Maalle muuttamisemme Keminmaan kirkonkylään sattui viivähtämään viime keväänä aivan huhtikuun loppupäiviin. Tullessamme talitintti viserteli naarasta valitsemaansa pönttöön. Mimmiä se ei ehtinyt saada, sillä ilmeisesti pöntössä viime kesänä pesinyt pikkuvarpuspari oli nopeampi. En nähnyt pikkuvarpusella mitään kosintamenoja, vaan se kävi suoraan asiaan. Saman tien alkoi pesän rakentaminen ja muniminen, jota urkki seurasi joko pöntön katolla tai vieressä olevassa vielä lehdettömässä vaahterassa. Hautominen tapahtui normaalisti eikä kestänyt kahta viikkoakaan poikasten kuoriutumiseen. Ruokkiminen alkoi. Jostain emolinnut löysivät ötököitä, vaikka kevät ei ollut vielä kunnolla herännyt. Tässä vaiheessa naapurin punertava kissa aiheutti huolta. Pönttö oli noin kolme metriä korkealla navetan seinässä. Pystylaudoitettua seinää pitkin kissa kiipesi pöntön katolle ja haroi käpälällään lentoaukkoa saaliin toivossa. Vaimoni huomasi tilanteen ja minä häädin kissan matkoihinsa. Tämä toistui puolikymmentä kertaa samana päivänä. Soitin naapurille ja kysyin, onko kissa yöt ulkona. Niin kuului olevan. Rouva lupasi pitää kissan toistaiseksi yöt sisällä. Kissaa ei sitten näkynyt päivälläkään. Naapurit olivat vieneet lemmikkinsä kaupunkiin tyttärensä hoiviin viikoksi, jona aikana sanoin poikasten lähtevän pesästä. Tyhjensin pöntön ja siirsin sen asuintalomme seinään niin korkealle, että pidimme mahdottomana kissan päästä sinne. Eikä se sinne yrittänytkään. Pikkuvarpuspari pyöri päivän entisen pöntön paikan ympärillä, kunnes yön aikana linnut löysivät kotimökkinsä. Seurasi seksiä ja pesän rakentamista jo toistamiseen, vaikka kesäkuuhun oli vielä viikon verran aikaa. Kun tämän pesinnän poikaset lähtivät pesästä, en viitsinyt tyhjentää pönttöä. Olin varma, että pesimiset olivat tältä kesältä ohi, vaikka kesäkuu oli vasta vähän yli puolessa. Huomasimme kuitenkin pian, että pöntössä oli taas täysi touhu. Pikkuvarpusen pesä on niin runsas, että tilavakin pönttö täyttyy yhdestä pesästä. Jotenkin kuitenkin uusi pesä sovitettiin entisen lisäksi. Poikaset kuoriutuivat aikanaan ja jättivät pesän heinäkuun kymmenennen päivän jälkeen. Olimme silloin varmoja, että pöntön ehtii tyhjentää joskus syksyllä. Kuitenkin jälleen erehdyimme. Pöntössä pesittiin taas ja touhu oli tilanteen huomatessamme jo niin pitkällä, että siellä oli jo munatkin. Jotenkin linnut saivat pönttöön sopimaan kolmannenkin pesän. Itse asiassahan se oli jo kesän neljäs. Ensimmäiset poikaset jättivät pesän 4.8., mutta vielä pöntössä touhuttiin. Ilmeisesti pahnan pohjimmainen ei ollut vielä valmis lähtöön. Poikanen näytti aivan täysikasvuiselta, kun se katseli lentoaukosta se oli saanut niin paljon uskoa, että luotti siipiinsä. Vaimoni sattui juuri silloin paikalle ja näki poikasen räpiköinnin lähipuuhun. Pääsimme viimein tyhjentämään pöntön. Se oli tosi täysi. Tarkastimme sen sisällön vielä maassa. Pesiä oli todella kolme, yhdenhän olin tyhjentänyt siitä jo toukokuussa. Pönttö, josta tässä on puhuttu, on valettu kevytbetonista. Kätevästi irrotettava etuseinä on poltettua savea. Greenpeace markkinoi tätä pönttöä Saksassa. Matti Lukkaroinen Pikkuvarpusen pesimäaikataulusta Tämä mielenkiintoinen lintuhavainto aiheutti Sirrin tekovaiheessa runsaasti keskustelua. Koska pikkuvarpunen on vasta levittäytymässä Suomeen, ei lajin pesimäbiologiasta ole kattavaan aineistoon perustuvaa tuoretta tietoa. Lähinnä Suomea löytyy erinomainen aineisto Puolasta (Cramp & Perrins 1994). Sen mukaan pesänrakennus voi kestää 5 vrk mutta tavallisesti 1 2 viikkoa. Pesää kohennellaan sekä ensimmäisen, toisen että kolmannen pesyeen haudonnan aikaan tuoreilla pesäaineksilla. Pareista 65 % tuottaa 2 pesyettä, 25 % 3 pesyettä ja 3,5 % 4 pesyettä pesimäkauden aikana. Ensimmäisen pesyeen munamäärä on keskimäärin 4,8, toisen 5,4 ja kolmannen 4,7. Pesyeet ovat olleet pohjoisessa suurempia kuin etelässä ja voidaan olettaa, että Suomessa pesyekoko on vähintään sama. Pesyeiden välinen aika on keskimäärin 40 vrk (vaihteluväli vrk, n=61). Kuitenkin silloin tällöin tavataan pesintöjä, joissa uuden pesyeen muniminen alkaa jo ennen poikasten lentoonlähtöä. Tällöin pesyeiden välinen aika on ollut keskimäärin 38 vrk (31 45 vrk, n=31). Naaras munii 1 2 päivän välein ja hautoma-aika on vrk. Pesäpoikasaika on tai jopa 25 vrk, mutta häirittäessä poikaset voivat jättää pesän jo vrk:n ikäisinä. Maastopoikasia hoidetaan vielä vrk. Jos lasketaan Keminmaan pesinnässä aika ensimmäisen munan munimisesta neljännen poikueen poikasten pesästä lähtöön, saadaan neljän munan pesissä Cramp & Perrinsin (1994) ajoilla keskimääräisellä hautoma- ja pesäpoikasajalla pesintöjen kestoksi 136 vrk. Vastaavasti minimiajoilla neljän pesinnän läpivienti kestäisi noin 120 vrk. Keminmaan tapauksessa viimeinen poikue poistui pesästä Tästä taaksepäin laskien keskimääräisillä pesinnän etenemisnopeuksilla ensimuna olisi täytynyt munia ja nopeimmalla tempolla Jos lisäksi oletetaan, että kolmannen ja neljännen pesyeen ensimmäinen muna on munittu 2 päivää ennen edellisten poikasten pesästä poistumista, ja ensimmäinen poikue olisi kissan häiritsemänä lähtenyt jo 12 vrk ikäisenä, olisi ensimmäinen pesintä laskennallisesti alkanut viimeistään Tällöin pesän rakennuksen olisi täytynyt alkaa vähintään 5 päivää aikaisemmin. Valitettavasti havainnoija oli merkinnyt tarkan päivämäärän vain viimeisen poikueen lähdöstä, eikä pönttöä ilmeisesti oltu tarkastettu kesken pesintöjen, mitkä olisivat yhdessä varmistaneet neljä pesintää. Koska emoja ei oltu myöskään rengastettu, ei voida varmuudella sanoa, että kaikki pesinnät olivat saman naaraan ja koiraan tekemiä. Kirjallisuus: Cramp, S. & Perrins, C.M. 1994: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Agrica. The Birds of Western Palearctic. Volume VIII. Oxford University Press. Petri Suorsa Pekka Suopajärvi Kari Oittinen Pentti Rauhala Matti Suopajärvi Pikkuvarpusen pesäpaikka ja -pönttö Matti Lukkaroinen 64 Sirri vsk. Sirri vsk. 65

34 Xenus toimii Xenus toimii Xenus toimii Kemin Lintuharrastajat Xenus on vuoden 2005 aikana esittänyt ympäristökeskukselle, että Kemin Kraaseliin/Siikalahdelle rakennettaisiin uusi lintutorni. Samanlaista tornia ehdotettiin rakennettavaksi myös Tornion kaupunginlahdelle ja Karunkiin. Tornion kaupungilla on ollut kuva, että kaupunginlahden linnustolla ei ole erityisarvoja eikä sen linnusto poikkea suuremmin minkä tahansa järven/veden linnustosta. Asiasta on oltu yhteydessä Tornion kaupunkiin (arkkitehti Lokioon) ja informoitu häntä Kaupunginlahden linnuston hienouksista. Pitkään suunniteltu naisten linturetki tehtiin toukokuussa Tornion Raumojärven Liakan Kantojärven suuntaan. Retken vetäjinä toimivat Eila Knuuti ja Susanna Ikola, ja retken lintuoppaana oli Pentti Rauhala. Mukana oli 25 osanottajaa. Retkeä on tarkoitus toteuttaa jatkossakin. Pentti kävi myös Kiikelin laavulla kertomassa paikalliselle asukasyhdistyksen väelle Kemin linnustosta. Edelleen Pentti toimi myös Tornion Kyläjoen koulun luontoretkellä oppaana. Koululaisia oli retkellä mukana noin 80. Kevään luonnon luonnonkukkapäivässä Kiikelissä oli oppaana Kari Oittinen. Päivän järjesti Kemin luonnonsuojeluyhdistys, ja mukana oli 30 osanottajaa. Retkellä paljastui, että Kiikelissä on paljon erityissuojeltua laaksoarhoa. Kevään kolmella yleisöretkillä oli yli 30 osallistujaa. Retket suuntautuivat perinteisesti Tornion Raumonjärvelle, Keminmaan Elijärvelle ja Kemiin Veitsiluodon altaille. Syksyllä tehtiin kaksi yleisöretkeä joutsenten muuttoaikaan Tervolaan ja Tornioon. Syysretkelle Posion Mourujärvelle osallistui 7 jäsentä, ja kevään saunaillassa oli mukana 13 jäsentä. Pönttöjä on viety mastoon vanhaan tapaan pöllöille, tuulihaukalle ja pikkulinnuille, ja isoille petolinnuille on tehty tekopesiä. Lintulaskentoja on jatkettu, samoin kuin pönttöjen tarkastuksia, petolintuseurantaa, pöllönpyyntejä, projektilajien (kotka, sääksi, muuttohaukka, merikotka) seurantaa ja lintujen rengastusta. Joutsenlaskentaa potentiaalisilla pesäpaikoilla jatkettiin. Tornien taistossa oli 4 mukana porukkaa: Tornion Alkukarinlahden ja Simon Ruunakarin lintutorneissa sekä Keminmaassa Kallinkankaan ja Elijärven kaivoksen jätekivikasoilla. Xenuksen sisäisen kisan kärkeen nousi Elijärvi 61 lajilla. Alkukesän 24 tunnin pituisessa pinnakisassa oli 4 porukkaa, ja kisan paras tulos oli 96 lintulajia. StoraEnson metsäpäivässä Keminmaan Kallinkankaalla Xenuksen osastolla vieraili noin 500 kävijää, joille esiteltiin erilaisia pönttöjä ja metsän lintuja. Kävijöitä oli kaikkiaan noin Lintumiehistä paikalla esittelijöinä olivat Pentti, Tuomo ja Jouko. Veitsiluodon metsäosasto antoi Xenukselle apurahaa 63 pyöreästä puusta poratun varpuspöllön pöntön hankintaan. Pönttöaihiot toimitettiin, niihin lisättiin pohjat ja katot ja pöntöt vietiin numeroituina metsään. Joka kuukauden ensimmäisen perjantai-illan kokouksessa (alkaa kello 19) alustaa joku lintuharrastaja ajankohtaisesta aiheesta. Palavereissa käsitellään mm. lintujen muuttoa, pesintää, syymuuttoa, ruokintaa, suojelua, rengastusta, havaintojen tekoa jne. Yleensä on mukana runsaasti kuvanmateriaalia. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille. Lintujen suojelustakin Keminmaan Ahvenpankin tuulivoimalasta ja sen sijoituksesta on annettu lausunto ympäristökeskukselle. Xenus ei kannata tuulivoimalan sijoittamista Kemijokisuuhun keskelle lintujen parasta muuttoreittiä. Sumituuli Oy suunnittelee tuulivoimalaa Kemijoen suuhun Keminmaan Ahvenpankille. Paikka ei kuitenkaan ole sopiva voimalalle monestakin syystä. Lintujen muuton pääreitit kulkevat pitkin merenrannikkoa ja Kemijoen vartta. Suunniteltu voimala-alue sijoittuu lintujen kannalta kaikkein vaarallisimmalle paikalle näiden reittien risteykseen. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavan tuulivoimaloiden tappavan maailmalla satoja tuhansia lintuja vuodessa. Alue on maisemaltaan Kemin seudun kauneinta ja sen hiekkaranta on suosittu uimapaikka. Lisäksi lähimmät asunnot ja mökit ovat vain muutaman sadan metrin päässä. Tuulimyllyjä mainostetaan hiljaisina ja haitattomina. Totuus on kuitenkin toinen. Helsingin Sanomissa oli kirjoitus Inkoossa sijaitsevista voimaloista, joista voimalan läheisyydessä asuva kirjoittaa mm.: On todella häiritsevää, kun aamulla tai illalla menee omalle terassille nauttimaan luonnon rauhasta, niin taustalla kuuluu Nordea Pankki Suomi Oyj jatkuva hirvittävä humina ja sekunnin välein terassin yli pyyhkäisee voimalan roottorin varjo olo on kuin huonossa nuorisodiskossa. Lyhyesti sanottuna elämänlaatu on ajoittain sietämätöntä voimalan läheisyydessä. Kyseisessä pihassa on mitattu lähes 60 db:n arvoja. Hiljattain tuli tieto, että voimala puretaan ja siirretään toiseen paikkaan. Hyvää asiaa ei saisi pilata huonolla sijoittelulla. Unkarissa löydettiin maaliskuussa yli sata kuollutta kurkea, joista ainakin osa oli Suomen kantaa. Kuolinsyyksi epäillään torjuntamyrkyillä käsiteltyä viljaa. On mahdollista, että Unkarissa käsitellään vielä peltoja torjunta-aineilla, mitkä ovat EU:ssa kiellettyjä. Kemin kaatopaikalla Holstinharjulla ammutaan edelleen rauhoitettuja lintuja. Surman suuhun joutui etupäässä variksia ja harmaalokkeja, mutta kuolleina tavattiin keväällä myös nauru- ja kalalokkeja, korppeja ja naakkoja, jotka ovat rauhoitettuja. Asiasta neuvoteltiin ampujien kanssa ja kaupunkia sekä jäteyhtiötä pyydettiin puuttumaan asiaan. Syksyllä ampujia tavattiin enää vain pari kertaa, joten on toivoa, että tällainen tyhjänpäiväinen ja luvaton räiskiminen saadaan loppumaan ilman muita toimenpiteitä. Tule keskustelemaan sijoitusvaihtoehdoista! Sijoitusneuvojamme auttaa sinua löytämään juuri sinun tilanteeseesi sopivimmat säästö- ja sijoitusvaihtoehdot. Käydään yhdessä läpi taloudelliset suunnitelmasi ja sijoitustarpeesi sekä tarjolla olevat sijoituskohteet. Soita ja varaa aika konttoristamme. Kari Oittinen Kaarlonkatu 6 A 3, Kemi, kari.oittinen@te-keskus.fi Kiitokset: Karille juttujen puristamisesta kirjoittajilta aikatalussa. Jounille, Juhalle, Karille, Pekalle, Pentille ja Petrille virheiden jäljittämisestä. Pekalle teknisestä avusta, niitä ilman en olisi lehteä taittanut. Aulille kaikesta. matti Teemme sen mahdolliseksi Hallituskatu Tornio nordea.fi A 66 Sirri vsk. Sirri vsk. 67

35 68 Sirri vsk.