Kansanterveysjärjestöt alkoholielinkeinot
|
|
- Aleksi Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) Julkaisu 8/2011 Kansanterveysjärjestöt ja alkoholielinkeinot
2 Tekijät: Tom Anthoni, Kristiina Hannula, Janne Juvakka, Olavi Kaukonen, Lasse Murto, Helena Palojärvi, Marie Rautava, Ari Saarto, Ritva Varamäki ISBN ISSN Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 8/2011 Taitto: Marko Liukkonen Kannen kuva: Morguefile Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki
3 Kansanterveysjärjestöt ja alkoholielinkeinot
4 Sisällys Saatteeksi...5 Tiivistelmä...7 Alkoholipoliittiset muutokset, niiden vaikutukset kulutukseen ja haittoihin...9 Suomalaisen alkoholikulttuurin muutokset...11 Eri toimijoiden alkoholipoliittiset näkemykset ja intressit eroavat suuresti toisistaan...12 Alkoholielinkeinot, kansanterveysintressi ja alkoholihaittojen sääntely...14 Kansanterveysjärjestöjen alkoholipoliittisen roolin vahvistaminen...16 Lähteet...18
5 Kansanterveysjärjestöt ja alkoholielinkeinot 5 Saatteeksi Tämä asiakirja on syntynyt Terveyden edistämisen keskuksessa toimivan Päihde- ja mielenterveysfoorumin aloitteesta. Toimeksianto koski sosiaali- ja terveysjärjestöjen suhdetta alkoholiteollisuuteen. Päihde- ja mielenterveysfoorumi on moniammatillinen alan toimijoita kokoava foorumi, jonka tehtävänä on muun muassa seurata alkoholioloja ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Toimintaympäristö on muuttunut suuresti viime vuosikymmeninä: alkoholi on noussut merkittäväksi kansanterveysongelmien aiheuttajaksi kaikissa Euroopan maissa, ja terveysongelmien vähentämisestä on tullut yhteinen tavoite. Kiristyvä talous ja alkoholihaittojen aiheuttamat suuret kustannukset ovat saaneet monet maat kiristämään alkoholipolitiikkaansa ja etsimään vaikuttavia keinoja kulutuksen hillitsemiseksi. Myös alkoholielinkeinojen harjoittajia on kannustettu yhteiskuntavastuuseen, ja alalla toimivia eri sektoreiden toimijoita kannustetaan yhteistyöhön keskenään. Alkoholiteollisuus on ollut aktiivinen kansanterveysjärjestöjen suuntaan yhteistyön käynnistämiseksi. Onko yhteistyö kuitenkaan mahdollista tilanteessa, jossa toimijoiden perusintressit ovat vahvasti ristiriidassa keskenään? Alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytysten aiheuttamat kuolemat ovat työikäisten merkittävä kuolinsyy, millä on suuri merkitys kansantaloudellisesti ja kansanterveydellisesti. Alkoholi aiheuttaa terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja niin käyttäjälle itselleen kuin hänen ympäristölleen. Aineena alkoholi on karsinogeeninen, myrkyllinen, päihdyttävä ja riippuvuutta aiheuttava kemikaali. Haitallisten ominaisuuksiensa takia sitä ei voi luokitella tavalliseksi kulutushyödykkeeksi, vaan se on erityinen haittoja tuottava hyödyke. Tästä syystä myös suomalaisten järjestöjen on syytä linjata suhdettaan alkoholielinkeinoihin. Näistä lähtökohdista Päihde- ja mielenterveysfoorumi nimesi työryhmän pohtimaan linjauksia järjestöjen suhteesta alkoholiteollisuuteen. Tehtävää ehdotettiin foorumin järjestöjäsenille, ja työryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin professori Lasse Murto. Muilta osin työryhmän kokoonpano muodostui seuraavaksi: ohjelmajohtaja Marie Rautava, Mannerheimin lastensuojeluliitto (varapuheenjohtaja) toimitusjohtaja Olavi Kaukonen, A-klinikkasäätiö toiminnanjohtaja Helena Palojärvi, Naistenkartano ry toiminnanjohtaja Tom Anthoni, Raittiuden Ystävät ry toiminnanjohtaja Kristiina Hannula, Terveys ry toiminnanjohtaja Janne Juvakka, Terveyden edistämisen keskus kehittämisjohtaja Ari Saarto, A-klinikkasäätiö (sihteeri) kehittämispäällikkö Ritva Varamäki, Terveyden edistämisen keskus (sihteeri)
6 6 Kansanterveysjärjestöt ja alkoholielinkeinot Kansanterveysjärjestöjen rooli on toimia ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Tehtävän hyvä hoitaminen edellyttää kansanterveysjärjestöjen alkoholipoliittisen roolin terävöittämistä. Tähän liittyen on myös määriteltävä järjestöjen suhde alkoholiteollisuuteen. Työryhmä näkee, että yhteistyön aste ja luonne määrittyy kunkin järjestön oman perustehtävän ja arvopohjan perusteella. Yhteistyötä alkoholiteollisuuden kanssa harkittaessa on asiaa punnittava ensisijaisesti väestön terveyden ja hyvinvoinnin ja järjestön uskottavuuden ja julkisuuskuvan näkökulmasta ja vasta sitten järjestön talouden kannalta. Kansanterveysjärjestöille on tärkeätä säilyttää yhteiskunnassa mahdollisuutensa ja tilansa aitoina, kriittisinä keskustelijoina. Liiallinen läheisyys kaupallisiin toimijoihin vaarantaa tai voi jopa tehdä mahdottomaksi tämän roolin. Tämä asiakirja sisältää taustatietoa, näkökulmia ja kysymyksiä, joiden pohjalta kukin järjestö voi linjata, millä perusteilla se tekee tai ei tee yhteistyötä alkoholielinkeinon kanssa. Asiakirjaa voi hyödyntää myös yhteistyökumppaneiden valinnassa ja yhteistyön pelisääntöjen laatimisessa. Työryhmä esittää myös, että vuoden 2012 alussa toimintansa aloittava uusi keskusjärjestö SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sisällyttää toimintaansa päihdeja mielenterveystyön foorumin ja sen osana alkoholipoliittisen neuvoston, joka valmistelee päihde- ja mielenterveysfoorumille alkoholipoliittisia kannanottoja ja toimii neuvoa-antavana elimenä järjestöjen ja alkoholielinkeinojen yhteistyöhankkeissa. Helsingissä joulukuussa 2011 Työryhmän puolesta Lasse Murto professori (h.c.)
7 Kansanterveysjärjestöt ja alkoholielinkeinot 7 Tiivistelmä Tämä asiakirjassa kuvataan sosiaali- ja terveysjärjestöjen suhdetta alkoholiteollisuuteen. Alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytysten aiheuttamat kuolemat ovat työikäisten merkittävä kuolinsyy, millä on suuri merkitys kansantaloudellisesti ja kansanterveydellisesti. Alkoholi aiheuttaa terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja niin käyttäjälle itselleen kuin hänen ympäristölleen. Kansanterveysjärjestöt ovat yksimielisiä siitä, että alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen on kansantalouden ja kansanterveyden turvaamisen vuoksi välttämätöntä. Tällaisen tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan vaikuttaviin keinoihin perustuvaa vastuullista alkoholipolitiikkaa. Järjestöjen suhde alkoholiteollisuuteen on myös määriteltävä, sillä kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinojen välillä vallitsee intressiristiriita. Kansanterveysjärjestöjen rooli on luoda hyvinvointia ja terveyttä, kun taas alkoholielinkeinon perusintressinä on tuottaa, markkinoida ja myydä alkoholia sekä tuottaa voittoa omistajilleen. Aineena alkoholi on karsinogeeninen, myrkyllinen, päihdyttävä ja riippuvuutta aiheuttava kemikaali, jota ei voi luokitella tavalliseksi kulutushyödykkeeksi. Työryhmän näkemys kansanterveysjärjestöjen ja alkoholiteollisuuden yhteistyölle on se, että yhteistyön aste ja luonne määrittyy kunkin järjestön oman perustehtävän ja arvopohjan perusteella. Yhteistyötä alkoholiteollisuuden kanssa harkittaessa on asiaa punnittava ensisijaisesti väestön terveyden ja hyvinvoinnin ja järjestön uskottavuuden ja julkisuuskuvan näkökulmasta ja vasta sitten järjestön talouden kannalta. Kansanterveysjärjestöille on tärkeätä säilyttää yhteiskunnassa mahdollisuutensa ja tilansa aitoina, kriittisinä keskustelijoina. Liiallinen läheisyys kaupallisiin toimijoihin vaarantaa tai voi jopa tehdä mahdottomaksi tämän roolin.
8 8 Kansanterveysjärjestöt ja alkoholielinkeinot Kansanterveysjärjestöt ja alkoholielinkeinot Tämän asiakirjan tarkoituksena on kannustaa järjestöjä sisäiseen ja keskinäiseen keskusteluun sekä määrittelemään tai selkiyttämään suhdettaan alkoholielinkeinoon (alkoholiteollisuus, tukkuporras ja vähittäismyynti). Asiakirja sisältää taustatietoa, näkökulmia ja kysymyksiä, joiden pohjalta kukin järjestö voi linjata, millä perusteilla se tekee tai ei tee yhteistyötä alkoholielinkeinon kanssa. Asiakirjaa voi hyödyntää myös yhteistyökumppaneiden valinnassa ja yhteistyön pelisääntöjen laatimisessa. Viime vuosina alkoholikauppa on globalisoitunut ja siirtynyt pitkälti monikansallisten yhtiöiden hallintaan. Näiden yhtiöiden koko ja tuottavuus tukevat yhtenäistä kaupankäyntiä maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Tällaiset kehityssuunnat haastavat kansanterveyssektorin ja hallitukset vastaamaan ylikansallisilla ja kansallisilla terveysstrategioilla, joiden tavoitteena on minimoida kasvavan globaalin alkoholijuomakaupan aiheuttamat haitat terveydelle ja hyvinvoinnille. Kansanterveysjärjestöt ovat yksimielisiä siitä, että alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen on kansantalouden ja kansanterveyden turvaamisen vuoksi välttämätöntä. Tällaisen tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan vaikuttaviin keinoihin perustuvaa vastuullista alkoholipolitiikkaa. Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinojen välillä vallitsee kuitenkin intressiristiriita: järjestöjen perusintressi on luoda hyvinvointia ja terveyttä, kun taas alkoholielinkeinon perusintressinä on tuottaa, markkinoida ja myydä alkoholia sekä tuottaa voittoa omistajilleen. Alkoholi on erityinen, haittoja tuottava hyödyke, mistä syystä myös suomalaisten kansanterveysjärjestöjen on syytä linjata suhdettaan alkoholielinkeinoihin. Yhteistyösuhteet ovat entistä monitahoisempia. Järjestöt korostavat omaa yhteiskunnallista tehtäväänsä ja eettistä vastuutaan, ja edellyttävät yleensä yhteistyökumppaneiltaan riittävän samanlaisia arvoja ja tavoitteita. Järjestön suhde alkoholielinkeinoon ja mahdollisten yhteistyökumppanien valinta määrittyykin ensisijaisesti sen arvojen sekä alkoholipoliittisten ja sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden kautta. Yhteistyö voi olla
9 Kansanterveysjärjestöt ja alkoholielinkeinot 9 suostumista esitettyyn aloitteeseen, mutta yhtä hyvin yhteistyöhön voidaan päätyä erilaisten yhteistyökumppaneiden välityksellä. Yhteistyö voi olla myös järjestölähtöistä, jos arvot ja tavoitteet ovat riittävän yhtenäiset. Lisäksi järjestöjen erilaiset yhteiskunnalliset tehtävät ja toimeksiannot vaikuttavat yhteistyöhön. Yhteistyöhön voidaan suostua tai siitä voidaan kieltäytyä samoista lähtökohdista, sillä vaikka toimijoilla onkin mahdollista olla samat tavoitteet, niillä voi olla erilainen näkemys keinoista. Alkoholipoliittiset muutokset, niiden vaikutukset kulutukseen ja haittoihin Alkoholiin ja alkoholipolitiikkaan liittyvää kansainvälistä tutkimusta on runsaasti. On laaja ymmärrys siitä, että erilaisten alkoholihaittojen määrä seuraa läheisesti alkoholin kokonaiskulutuksen muutoksia. Jos haittoja halutaan vähentää, kokonaiskulutusta tulee vähentää. Tutkimus korostaa tehokkaimpina alkoholipoliittisina keinoina hinnan ja saatavuuden säätelyä sekä mainonnan rajoituksia. Keskeistä on näiden kaikkien keinojen käyttäminen yhdessä. Vertailukohtana voidaan pitää tupakkapolitiikkaa, jossa on käytetty kaikkia edellä mainittuja keinoja. Tosin alkoholipolitiikan tavoitteeksi ei ole asetettu alkoholinkäytön lopettamista maassamme, kun taas tupakkapolitiikan tavoitteena on savuton Suomi. Alkoholimarkkinoiden säätelyn tehokkuudesta alkoholihaittojen vähentäjänä on saatu erittäin vahvaa kansainvälistä tutkimusnäyttöä. Suomea voidaan käyttää hyvänä esimerkkimaana, koska alkoholinkulutus on luotettavasti tilastoitu ja alkoholipoliittisten muutosten yhteyttä kulutukseen ja haittoihin on voitu tarkastella pitkän ajan kuluessa. Kuvio 1 kuvaa tilastoidun alkoholinkulutuksen kehitystä Suomessa sekä sitä, miten muutokset hinnassa ja saatavuudessa ovat vaikuttaneet kulutukseen: esimerkiksi vuonna 1969 keskioluen myynti siirtyi Alkosta vähittäiskauppoihin sillä seurauksella, että alkoholin kokonaiskulutus kasvoi kolminkertaiseksi muutamassa vuodessa. Tänä ajanjaksona suuret ikäluokat tulivat juomakelpoiseen ikään. Vuonna 1975 alkoholiveron kiristyksellä puolestaan hillittiin kulutuksen kasvua. Kuviosta 1 ilmenee myös, että kulutus kasvoi 1980-luvun lopussa nousukauden aikana ja kääntyi laskuun taloudellisen laman alkaessa 1990-luvun alussa. Alkoholilakia liberalisoitiin 1994 Suomen Euroopan unioniin liittymisen vuoksi. Uusin merkittävä alkoholipoliittinen muutos oli alkoholiverotuksen keventäminen keskimäärin 30 prosentilla vuonna Tällä pyrittiin estämään halvan alkoholin tuontia Virosta maan liityttyä
10 10 Kansanterveysjärjestöt ja alkoholielinkeinot Euroopan Unioniin. Hinnan alennusta seurasi alkoholin kulutuksessa kymmenen prosentin kasvu/asukas, ja kulutuksen kasvun seurauksena myös haitat lisääntyivät. Kuvio 1 kuvaa alkoholipoliittisia muutoksia ja alkoholinkulutusta vuodesta 1960 vuoteen Sittemmin alkoholiveroa on korotettu kerran vuonna 2008 ja kaksi kertaa vuoden 2009 aikana. Näillä toimenpiteillä ja talouden laskusuhdanteen avulla kulutuksen kasvu on saatu pysäytettyä. Kuvio 1: Tilastoitu alkoholin kulutus ja alkoholipolitiikan suuret muutokset (Mukaillen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Österberg, 2010) Alkoholiveron kiristäminen 1994 Alkoholiveron muutos 2004 Alkoholiveron alentaminen Keskiolutlaki
11 Kansanterveysjärjestöt ja alkoholielinkeinot 11 Suomalaisen alkoholikulttuurin muutokset Alkoholin kulutus on nelinkertaistunut 1960-luvulta lähtien. Vuonna 2010 se oli kymmenen litraa 100 % alkoholia/asukas. Myös alkoholin käyttökulttuurissa on tapahtunut muutoksia. Keskioluen siirtyminen maitokauppoihin 1969 teki alkoholin hankkimisen ja käytön helpommaksi. Merkittävää tämä oli erityisesti naisten lisääntyvän alkoholinkäytön kannalta, kun tiukka sosiaalinen normisto rajoitti muuten esimerkiksi naisten pääsyä yksin ravintolaan. Ravintolajuominen on vähentynyt 1990-luvulta alkaen, ja alkoholin käyttö on siirtynyt valvotusta ympäristöstä koteihin. Enää alkoholia ei myöskään juoda enimmäkseen miesporukoissa, vaan yhdessä puolison kanssa. Määrällisesti juomiskertoina ja litroina mitattuna miesten kulutus on lisääntynyt enemmän, mikä on merkinnyt miehillä suurempaa haittojen lisäystä kuin naisilla, mutta kulttuurisesti miesten juominen sinänsä ei ole erityisen uutta. Sen sijaan naisten alkoholinkäytön muutosten kulttuurinen merkitys on suuri (Mustonen, Österberg 2010.) Eläkeikäisten määrä kasvaa tulevina vuosina. Eläkeikäisen väestön (yli 65-vuotiaat) joukossa alkoholin käyttö on yleistynyt tasaisesti vuodesta 2005 alkaen, ja raittius puolestaan vähentynyt verrattuna aiempiin sukupolviin, jotka samassa iässä vähensivät kulutustaan. Eläkeikäiset ovat lisänneet nimenomaan alkoholin säännöllistä käyttöä. Lisäksi ikääntyvien ja suurten ikäluokkien naisten humalahakuinen juominen on lisääntynyt ja juomiskertojen määrä on kasvanut (Ahlström, Mäkelä 2010). Lähivuosina eläkkeelle siirtyvien suurten ikäluokkien alkoholin käyttö ja alkoholihaitat ovat lisääntyneet huolestuttavasti (Vilkko, Sulander, Laitalainen, Finne-Soveri 2010.) Sen sijaan nuorten raittius on lisääntynyt ja humalajuominen on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös alkoholinkäytön aloitus on siirtynyt aiempaa myöhäisemmäksi. 16-vuotiaiden tyttöjen ja poikien välillä ei ole eroja raittiiden osuuksissa eikä juuri humalajuomisessakaan. Sen sijaan 18-vuotiailla tosi humalaan itsensä juominen on pojilla huomattavasti yleisempää kuin tytöillä. Alkoholin käyttö ja humalajuominen on Suomessa kuitenkin edelleen yleistä positiivisesta laskusuunnasta huolimatta (Raisamo ym )
12 12 Kansanterveysjärjestöt ja alkoholielinkeinot Eri toimijoiden alkoholipoliittiset näkemykset ja intressit eroavat suuresti toisistaan Alkoholipoliittiset näkemykset ja niiden takana olevat intressit, ideologiat ja arvot vaikuttavat siihen, millaisia keinoja pidetään tehokkaimpina alkoholin käytön ja haittojen vähentämisessä. Alkoholipolitiikkaa tehdään niin kansainvälisellä, kansallisella kuin paikallisellakin tasolla, mutta kansalliseen politiikkaan tulee kasvavassa määrin paineita kansainväliseltä tasolta. Sosiaali- ja terveysalan toimijat työskentelevät ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, ja he myös kohtaavat työssään alkoholin aiheuttamat haitat. Sosiaalija terveysalan toimijat painottavat tutkittuun tietoon perustuvien keinojen käyttöä alkoholin kokonaiskulutuksen ja haittojen vähentämisessä. Tällaisia keskeisiä alkoholinkulutukseen vaikuttavia tekijöitä ovat alkoholin hinta, sen saatavuus ja valvonta sekä mainonnan rajoitukset. Alkoholihaitat koskevat koko väestöä, koska kokonaiskulutuksella ja haittatasolla on yhteys. Haitalliset juomatavat perustuvat yhteisön kulttuurisiin tapoihin ja alkoholihaitat kohdistuvat myös viattomiin sivullisiin. Suurimman osan alkoholin yhteiskunnalle aiheuttamista haitoista aiheuttavat kohtuukuluttajat suuren lukumääränsä takia. Alkoholiverotuksella voidaan vaikuttaa erityisesti nuorten alkoholin kulutukseen ja alkoholin tuottamiin ongelmiin. On olemassa tutkimusnäyttöä myös siitä, että alkoholin käyttöyhteyksiä muuttavat toimet vähentävät alkoholihaittoja. Näitä juomista rajoittavia toimia voidaan soveltaa etupäässä baareissa ja ravintoloissa, ja niiden tehokkuus riippuu siitä, miten hyvin niitä toteutetaan. Alkoholinkäytön ikärajan säätämisellä on vain vähän vaikutusta, jollei sen tukena ole valvontaa ja uskottavia sanktiota, kuten esimerkiksi myyntiluvan menetystä. Näiden toimien tehoa voidaan voimistaa paikallisin ehkäisytoimenpitein. Alkoholituotteiden mainonnan kieltämisellä tai rajaamisella tuotetietoihin voidaan myös vähentää haittoja. Alkoholijuomateollisuuden harjoittama mainonnan itsesäätely ei ole ollut kuitenkaan kokonaisuutena johdonmukaista tai tehokasta. Perusterveydenhuollossa käytettävien mini-interventioiden eli lyhytneuvontojen alkoholihaittoja vähentävästä vaikutuksesta on vahvaa tutkimusnäyttöä. Valistusta, tiedotusta, koulutusta ja yleistä tietoisuutta tukevilla toimilla on tutkimusten mukaan melko vähän vaikutusta. Vaikka kouluille tarkoitetut ohjelmat saavuttavat hyvin kohteensa, niiden vaikutus on vähäinen ja teholtaan heikko tai puutteellinen. Valistuksen ja tiedotuksen avulla voidaan kuitenkin lisätä väestön tietoisuutta alkoholinkäytön terveydellisistä ja sosiaalisista haitoista sekä avata alkoholipoliittisten päätösten taustoja. (Anderson, Baumberg 2006.)
13 Kansanterveysjärjestöt ja alkoholielinkeinot 13 Yhdysvaltalaisen alkoholipolitiikan tutkijan Thomas Baborin mukaan alkoholiteollisuuden kansainvälinen konteksti on muuttunut. Suomi on Euroopan ja Amerikan tavoin saavuttamassa alkoholin kulutuksen kyllääntymispistettä, ja alkoholiteollisuuden on haettava uusia markkinoita ja kohderyhmiä. Tuotanto, kauppa ja markkinointi ovat voimakkaasti globalisoituneet, tuotesuunnittelu on tehostunut ja uusia tuotteita, esimerkiksi kevytoluita ja limuviinoja, täsmäkehitetään eri kohderyhmille kuten nuorille ja naisille. Näihin ryhmiin myös kohdistetaan markkinointia uusien kanavien, kuten sosiaalisen median välityksellä. Teollisuuden viestin mukaan raittius ei kuulu nykykulttuuriin. Henkilöiksi, jotka eivät käytä alkoholia, tunnistetaan vain alle 16-vuotiaat, raskaana olevat, kuljettajat ja sairaat. Teollisuus osallistuu myös alkoholipoliittiseen päätöksentekoon. Alkoholiteollisuus on nykyään hakemassa markkinoita myös islamilaisista maista, joissa ei perinteisesti ole käytetty alkoholia. Globaalit yritykset ostavat kokonaan tai osittain kilpailevia paikallisia tuottajia ja hyödyntävät paikallista osaamista ja jakeluverkostoa. Panimoteollisuus on tehnyt suuria investointeja paikalliseen tuotantoon monissa Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa. Yritykset kannattavat vapaakauppasopimuksia ja toteuttavat laajamittaisia markkinointikampanjoita. Ne julkaisevat yhteiskuntavastuuraportteja toiminnastaan ja tuottavat koulujen käyttöön laadukkaita aineistoja, joilla ne antavat kuvan itsestään nuorten hyvinvoinnista vastuuta kantavina toimijoina (Babor 2010.) Viime vuosina kansainvälistä alkoholikauppaa ovat hallinneet muutamat monikansalliset yritykset. Alkoholijuomateollisuudella onkin huomattava taloudellinen rooli monissa Euroopan maissa. Se on myös merkittävä työllistäjä, kuten myös esimerkiksi ravintolat ja myymälät. Alkoholiteollisuudella on siten omat intressinsä suojeltavanaan alkoholipolitiikassa. Sille on tärkeää alkoholin tuotannon, mainonnan, jakelun ja kaupan kestävä kehitys sekä tuotteen vapaan pääsyn turvaaminen kolmansien maiden markkinoille (esim. CEPS 2007). Näiden tavoitteiden saavuttamiseen ei haluta lainsäädännöllisiä esteitä, vaan teollisuus haluaa turvata omat etunsa osallistumalla joko suoraan tai omien organisaatioidensa välityksellä politiikkaan paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Teollisuus myös rahoittaa sosiaalisesti suuntautuneita organisaatioita ja osallistuu kehitysmaiden alkoholipolitiikan luontiin neuvonantajan roolissa. Näin alkoholiteollisuus haluaa taata itselleen tasaveroisen paikan niissä pöydissä, joissa alkoholipolitiikasta päätetään (Babor 2010.) Teollisuuden perusviestin mukaan alkoholipolitiikan pitäisi puuttua vain alkoholin ongelmakäyttöön, hoitoon ja rankaisuun, ei itse kulutukseen. Teollisuus katsoo, että alkoholilla on pysyvä paikkansa yhteiskun-
14 14 Kansanterveysjärjestöt ja alkoholielinkeinot nassa haitoista huolimatta, ja että ehkäisevän työn tulisi kohdistua vain vastuullisten juomatapojen opetteluun. Markkinoinnin säätelyn pitäisi teollisuuden mukaan olla vain sen omissa käsissä (Babor 2010.) Alkoholielinkeinot, kansanterveysintressi ja alkoholihaittojen sääntely Alkoholielinkeinoissa sekä niiden yhteiskunnallisessa sääntelyssä ja toimintatavoissa on eroja. Alkoholielinkeinot ovat osa laillista ja hyväksyttyä elinkeinonharjoitusta, jonka tavoitteena on tuottaa voittoa omistajalleen. Suhteessa kansanterveysjärjestöihin varauksia syntyy näiden elinkeinojen järjestöille ongelmallisesta intressistä alkoholin kuluttamisen lisäämisen suuntaan. Näiden kahden toimijan välillä koetaan järjestöissä tai järjestöjen toimintaa arvioivassa julkisuudessa helposti vähintään imago- tai uskottavuushaitaksi tai jopa alkoholikaupan epäsuoraksi tukemiseksi. Yhteistyö tai taloudellisen tuen vastaanottaminen alkoholiteollisuudelta voi evätä järjestöiltä pääsyn kansallisiin tai kansainvälisiin verkostoihin tai olla este julkisen taloudellisen tuen saannille. Seuraava kuvio havainnollistaa yhteistyön problematiikkaa suhteessa alkoholielinkeinon toimijoihin Thomas Baboria mukaillen (Babor 2010). Heikko Vahva Alkoholiin liittyvä liiketaloudellinen intressija toimintapolitiikka Heikko Elinkeinon yhteiskunnallinen sääntely Vahva
15 Kansanterveysjärjestöt ja alkoholielinkeinot 15 Luokka 1: Esimerkkinä kansainvälinen alkoholiteollisuus, jonka kaupallinen intressi suuntautuu alkoholin kyllästämästä Euroopasta ja Yhdysvalloista kehitysmaihin. Suomessa tätä intressiä edustavat panimo- ja viinateollisuus sekä tukkukauppa eli niillä on vahva voitontavoitteluintressi ja heikko globaali sääntely. Punainen alue: Vaikea löytää yhteisiä tavoitteita sekä käytännössä että kansanterveysperustaisista tai eettisistä syistä. Yhteistyöstä kieltäydytään sillä perusteella, että kaupallisten intressien katsotaan olevan yhteen sovittamattomia kansanterveydellisten arvojen ja tieteellisen tutkimuksen kanssa (Ks. esim. Babor 2010). Luokka 2: Esimerkkinä hotelli- ja ravintolaelinkeinot, päivittäistavarakauppa tai alkoholin huoltamo- ja kioskimyynti: alkoholielinkeinoilla on selkeä intressi voittomarginaalin kasvattamiseen ja alkoholipoliittisen sääntelyn heikentämiseen. Myyntiä ja markkinointia kuitenkin säännellään ja sitä valvotaan viranomaistyönä. Toimijoilla on myös paikallista ja yrittäjäkohtaista itsesääntelyä/omavalvontaa. Käytännön esimerkkinä edellä mainitusta on Pakka toimintamalli, jossa julkinen säätely, vastuulliset markkinat, ehkäisevän päihdetyön toimijat sekä media ja kansalaiset yhdistävät voimansa paikallisella tasolla alkoholihaittojen minimoimiseksi. Mallin keskiössä on vähittäiskaupan vastuullisen myynnin ja ravintoloiden vastuullisen anniskelun edistäminen. Mallin tavoitteena on yhdistää tarjonnan ja saatavuuden sääntely vanhempiin, nuoriin ja nuoriin aikuisiin kohdistuvaan ehkäisevään päihdetyöhön, jossa vaikutetaan alkoholinkäytön epäviralliseen sosiaaliseen säätelyyn. Toiminnan johto, seuranta ja arviointi ovat julkisella sektorilla. Edellä mainittua yhteistyötä on voitu tehdä, mutta siitä huolimatta joudutaan tapauskohtaisesti arvioimaan, mitä yhteistyöstä seuraa taloudellisesti, julkisuudessa ja väestön näkökulmasta. Voidaan myös kysyä, pitäisikö järjestöjen periaatteessakin pitää etäisyyttä kaupallisiin toimijoihin voidakseen säilyttää mahdollisuutensa ja tilansa myös kriittisessä keskustelussa. Harmaa alue: On helppo kuvitella erilaisia mahdollisuuksia yhteisille väestöryhmä- ja tilannekohtaisille kampanjoille, mutta alkoholielinkeinon perusintressi poikkeaa kansanterveystavoitteista, joten yleispäteviä pelisääntöjä on vaikea määritellä.
16 16 Kansanterveysjärjestöt ja alkoholielinkeinot Luokka 3: Kansainvälisesti voidaan ajatella yhteistyötä vain sillä edellytyksellä, että se edistää kansanterveyden ja tutkimuksen intressejä. Tässä tavassa tutkijat ja ehkäisyn asiantuntijat ryhtyvät dialogiin teollisuuden kanssa ehtonaan, että teollisuus tukee näyttöön perustuvia toimenpiteitä ja lopettaa ei-tieteellisen lobbaamisen (Babor 2010). Suomalaisena esimerkkinä on Alkon vähittäismyynti, kansallinen ja säännelty toimija, jolla on nykyisin yhteiskuntavastuu- ja omavalvontaohjelma. Tapauskohtaisesti on arvioitava, mitä yhteistyöstä seuraa taloudellisesti, julkisuudessa ja väestön näkökulmasta. Ovatko yhteistyön tavoitteet realistisia ja saavutettavissa (ks. Babor edellä)? Myös tässä kohdin voidaan kysyä, pitäisikö järjestöjen periaatteessakin pitää etäisyyttä kaupallisiin toimijoihin voidakseen säilyttää mahdollisuutensa ja tilansa myös kriittisessä keskustelussa. Järjestöjen ja Alkon yhteisistä kampanjoista on lukuisia esimerkkejä. Yhteistyötä on usein perusteltu Alkon yhteiskuntavastuun roolilla. Siitä huolimatta tilanne voi olla ristiriitainen. Vihreä alue: Periaatteessa on helppoa asettua yhteistyöhön, koska haittojen sääntely on vähittäismyyntimonopolin perustana, mutta käytännössä asia on huomattavasti monimutkaisempi. Yleispäteviä pelisääntöjä on vaikea määritellä myös siksi, että yhteiskuntavastuun sisältö ja volyymi muuttuvat hallitusten vaihtuessa, vaikka lainsäädäntö pysyisi samana. On huomattava, että luokat eivät sulje toisiaan täysin pois, joten yhteistyön mahdollisuudet on arvioitava tapauskohtaisesti. Kansanterveysjärjestöjen alkoholipoliittisen roolin vahvistaminen Edellisen perusteella voidaan todeta, että yhteistyötä alkoholielinkeinojen kanssa harkittaessa asiaa on punnittava ensisijaisesti väestön terveyden ja hyvinvoinnin ja järjestön uskottavuuden ja julkisuuskuvan näkökulmasta ja vasta sitten järjestön talouden kannalta. Kansanterveysjärjestöille on tärkeätä säilyttää yhteiskunnassa mahdollisuutensa ja tilansa aitoina, kriittisinä keskustelijoina. Liiallinen läheisyys kaupallisiin toimijoihin vaarantaa tai voi jopa tehdä mahdottomaksi tämän roolin. Työryhmältä odotettiin linjauksia järjestöjen ja alkoholielinkeinojen väliseen yhteistyöhön. Työryhmä päätyi esittämään tässä julkaisussa kuvattua kolmiportaista luokitusta valottamaan erilaisia näkökulmia ja jäsentämään sen avulla yhteistyötä.
17 Kansanterveysjärjestöt ja alkoholielinkeinot 17 Työryhmä toivoo, että julkaisu muodostuu työvälineeksi järjestöjen ja elinkeinojen välistä suhdetta pohdittaessa, ja että sen avulla järjestöt voivat myös asemoida oman järjestönsä toimijakenttään. Lisäksi työryhmä esittää, että vuoden 2012 alussa toimintansa aloittava uusi keskusjärjestö SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sisällyttää toimintaansa päihdeja mielenterveystyön foorumin ja sen osana alkoholipoliittisen neuvoston, joka valmistelee päihde- ja mielenterveysfoorumille alkoholipoliittisia kannanottoja ja toimii neuvoa-antavana elimenä järjestöjen ja alkoholielinkeinojen yhteistyöhankkeissa.
18 18 Kansanterveysjärjestöt ja alkoholielinkeinot Lähteet Ahlström, S., Mäkelä P.( 2010) Alkoholi ja iäkkäät Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 74 (6). Anderson P., Baumberg B. (2006) Alcohol in Europe A public health perspective Report to the European Comission. London: Institute of Alcohol Studies, UK. Babor T. (2010) Alcohol: No Ordinary Commodity a summary of the second edition. Addiction 105, CEPS, European Spirits Organisation (2007) Charter on Responsible Alcohol Consumption. Second year progress report. Mustonen H.,Österberg E. (2010). Missä juodaan? Alkoholinkäyttö koti- ja anniskeluympäristössä. Teoksessa: Mäkelä P., Mustonen H., Tigerstdt C. (toim.) Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset Helsinki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raisamo, S., Pere, L., Lindfors, P., Tiirikainen, M. & Rimpelä, A. (2011) Nuorten terveystapatutkimus Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vilkko A, Sulander T, Laitalainen E, Finne-Soveri H. (2010) Miten iäkkäät suomalaiset juovat. Teoksessa: Mäkelä P., Mustonen H., Tigerstdt C. (toim.) Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset Helsinki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
19
20 Onko yhteistyö kuitenkaan mahdollista tilanteessa, jossa toimijoiden perusintressit ovat vahvasti ristiriidassa keskenään? Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) Julkaisu 8/2011 Toimintaympäristö on muuttunut suuresti viime vuosikymmeninä: alkoholi on noussut merkittäväksi kansanterveysongelmien aiheuttajaksi kaikissa Euroopan maissa, ja terveysongelmien vähentämisestä on tullut yhteinen tavoite. Kiristyvä talous ja alkoholihaittojen aiheuttamat suuret kustannukset ovat saaneet monet maat kiristämään alkoholipolitiikkaansa ja etsimään vaikuttavia keinoja kulutuksen hillitsemiseksi. Myös alkoholielinkeinojen harjoittajia on kannustettu yhteiskuntavastuuseen, ja alalla toimivia eri sektoreiden toimijoita kannustetaan yhteistyöhön keskenään. Alkoholiteollisuus on ollut aktiivinen kansanterveysjärjestöjen suuntaan yhteistyön käynnistämiseksi. Onko yhteistyö kuitenkaan mahdollista tilanteessa, jossa toimijoiden perusintressit ovat vahvasti ristiriidassa keskenään? Tässä asiakirjassa kuvataan sosiaali- ja terveysjärjestöjen suhdetta alkoholiteollisuuteen. Asiakirja sisältää tutkimukseen perustuvaa taustatietoa, näkökulmia ja kysymyksiä, joiden pohjalta kukin järjestö voi linjata, millä perusteilla se tekee tai ei tee yhteistyötä alkoholielinkeinon kanssa. Asiakirjaa voi hyödyntää myös yhteistyökumppaneiden valinnassa ja yhteistyön pelisääntöjen laatimisessa. ISBN ISSN Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 8/2011 Taitto: Marko Liukkonen Kannen kuva: Morguefile Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki
Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012
Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti
LisätiedotKatsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli
LisätiedotKuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu
Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,
LisätiedotPakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?
Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden
LisätiedotEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %
LisätiedotAlkoholiohjelma 2004 2007
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123
LisätiedotPakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?
Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka
LisätiedotPakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?
Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,
LisätiedotNuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry
Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta
LisätiedotMiten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä
Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,
LisätiedotPäihdehaitat Suomessa
Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen
LisätiedotAlkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta
Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja
LisätiedotMitä Nuorten terveystapatutkimus kertoo suomalaisten nuorten juomatapojen muutoksesta ja uuden alkoholilain vaikutuksista nuoriin
Mitä Nuorten terveystapatutkimus kertoo suomalaisten nuorten juomatapojen muutoksesta ja uuden alkoholilain vaikutuksista nuoriin 9.11.2017 Tomi Lintonen 1 Suomalaisten nuorten alkoholin käyttö 1977-2017
LisätiedotAlkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä
Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Esityksen sisältö Johdanto Juomatapojen muutokset vuosina 1968-2008 Alkoholihaittojen trendejä vuosina 1998-2007 Alkoholikuolemat Päihdehuoltolaitoksissa
LisätiedotALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET. Levin kevätseminaari Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus
ALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET Levin kevätseminaari 24.4.2009 Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus KUMPPANUUSOHJELMA Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen edellyttää laaja-alaista
LisätiedotRUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto
RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto 12 Litraa 100 % alkoholia asukasta kohti 2004 10 8 Tilastoimaton 1995 6 4 1969 Vähittäismyynti
LisätiedotSuomalaisten alkoholinkäyttötavat
Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2016 Janne Härkönen, Jenni Savonen, Esa Virtala & Pia Mäkelä 19.10.2017 Suomalaisten alkoholinkäyttötavat / Härkönen, Savonen, Virtala, Mäkelä 1 Juomatapatutkimuksen
LisätiedotONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.
ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein
LisätiedotLaki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät
Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä
LisätiedotMitä vaikutuksia uudella alkoholilailla olisi? Tuomas Tenkanen
Mitä vaikutuksia uudella alkoholilailla olisi? Tuomas Tenkanen Tiedetäänkö mitä ollaan tekemässä? Käsiteltävänä oleva uudistus toteutettaisiin tietoisena sen vaikutuksista. Alkoholilainsäädännön uudistusten
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriölle
Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti
LisätiedotAlkoholin saatavuus ja haitat 2016
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74-vuotiaista väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1.011
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0357/9. Tarkistus. Glenis Willmott S&D-ryhmän puolesta
27.4.2015 B8-0357/9 9 25 kohta 25. kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimia nuorten suojelemiseksi alkoholin aiheuttamilta haitoilta, erityisesti nostamalla nykyisiä alkoholin käytön ikärajoja vähintään
LisätiedotKatsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotVALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua
VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012
LisätiedotSuomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL
Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan
LisätiedotALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA
Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media
LisätiedotPakka-toimintamallin esittely
Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä
LisätiedotPanimo- ja virvoitusjuomateollisuus ry kannattaa esitettyjä muutoksia alkoholilakiin.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ry kannattaa esitettyjä muutoksia alkoholilakiin. Hallituksen esityksellä uudeksi alkoholilaiksi on positiivinen kansantaloudellinen vaikutus koko panimoalan arvoketjuun
LisätiedotSuomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus?
Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus? Janne Härkönen 29.5.218 1 Alkuperäisartikkeli: Mäkelä Pia, Härkönen Janne: Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt keiden ja
LisätiedotSaako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja
1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen
LisätiedotPäivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö
Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä
LisätiedotLainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään?
Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään? Ismo Tuominen 11/2014 PM Kataisen hallitusohjelma Jatketaan valtakunnallista alkoholiohjelmaa, jonka
LisätiedotPäihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus
Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus
LisätiedotLainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle
Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ
LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..
LisätiedotPAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013
PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka
LisätiedotTAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE
IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere
Pakka-toimintamalli ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, elinkeinovalvontayksikkö, alkoholiohjelma
LisätiedotPaikallista alkoholipolitiikkaa päihdehaittojen vähentämiseksi Kuopiossa. Joensuu, Tiina Nykky Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori
Paikallista alkoholipolitiikkaa päihdehaittojen vähentämiseksi Kuopiossa Joensuu, 10.9.2014 Tiina Nykky Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Pakka, paikallista alkoholipolitiikkaa Jyväskylä, Hämeenlinna,
LisätiedotTerve 1: Terveyden perusteet. Luku 10: Alkoholi
Terve 1: Terveyden perusteet Luku 10: Alkoholi Alkoholi suomalaisten yleisin päihde päihdyttävä aine etanoli eli etyylialkoholi vaikuttaa keskushermostoon alkoholipitoisuus tilavuusprosentti = kuinka monta
LisätiedotPäihteet Pohjois-Karjalassa
Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet
LisätiedotOlavi Kaukonen Espoo 17.10.2014
Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen
LisätiedotPAKKA - toimintamalli valtakunnalliseksi
PAKKA - toimintamalli valtakunnalliseksi Kuntamarkkinat 12.9.2012 aluekoordinaattori Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Pakka-toimintamalli Paikallinen alkoholihaittojen ennaltaehkäisyn
LisätiedotUudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?
Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että
LisätiedotAlkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto
Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta
LisätiedotPykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus
Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016
LisätiedotKysynnän, tarjonnan ja haittojen vähentäminen alkoholitarkastajan näkökulmasta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Kysynnän, tarjonnan ja haittojen vähentäminen alkoholitarkastajan näkökulmasta Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Alkoholihallinto Toiminnan tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista
LisätiedotTulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM
Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys
LisätiedotVaikuttavan päihdepolitiikan metsästys mikä tepsii, mikä ei? Katariina Warpenius
Vaikuttavan päihdepolitiikan metsästys mikä tepsii, mikä ei? Katariina Warpenius 9.10.2013 XX Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 2013 1 Vaikuttavuusnäyttö politiikkatoimien perusteluna Vaikuttavuustutkimuksen
LisätiedotTerveyttä Lapista Kari Haavisto
Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkolan kaupungintalo 19.11.2007 Kansanedustaja Jutta Urpilainen Alkoholin kulutuksen historia ja nykypäivä Alkoholin kokonaiskulutus on Suomessa pitkällä aikavälillä jatkuvasti
LisätiedotKansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.
Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.
LisätiedotIkärajavalvottavat tuotteet Porin seudun ehkäisevässä. Sari Ilvonen, projektityöntekijä, Porin Pakka-hanke
Ikärajavalvottavat tuotteet Porin seudun ehkäisevässä päihdetyössämahdollisuuksia ja haasteita Sari Ilvonen, projektityöntekijä, Porin Pakka-hanke Puheenvuoro Ikärajojen noudattaminen on yhteinen asia
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotPia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?
Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotNuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen
Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen
Lisätiedot"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "
"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön " Mitä suomalainen humala on tänään? Ajankohtaista alkoholihaittojen ehkäisystä ja hoidosta ja päihdetyön koulutuksesta Marjaliisa Havio Stakes erikoissuunnittelija
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa Tuula Sundman osastopäällikkö EHYT ry ELÄMÄNILOA JA HYVINVOINTIA Ilman päihdeja pelihaittoja JOKAINEN MEISTÄ RAKENTAA SUOMALAISTA PÄIHDEKULTTUURIA
LisätiedotKumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011
Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa
LisätiedotKari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö
Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää
LisätiedotPakka-toimintamalli savuttomuuden edistäjänä. Tuula Kokkonen ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto
Pakka-toimintamalli savuttomuuden edistäjänä Tuula Kokkonen ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Pakka toimintamalli Vaikuttavaksi todettu käytännönläheinen toimintamalli paikallisten alkoholi-, tupakka-
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotSuomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL
Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos
LisätiedotLIMUVIINA. mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi?
LIMUVIINA mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi? HALLITUSPUOLUEIDEN EDUSKUNTA- RYHMÄT ESITTIVÄT, ETTÄ ALKOHOLILAIN UUDISTUKSEN MYÖTÄ LUOVUTTAISIIN KAUPOISSA MYYTÄVÄN ALKOHOLIN VALMISTUSTAPARAJOITTEESTA.
LisätiedotHyvinvoinnin tilannekatsaus
Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)
LisätiedotTerveyden edistämisen ajankohtaiset asiat
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,
LisätiedotSari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä
Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut
Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
LisätiedotSosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä
Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä Kirsimarja Raitasalo 9.5.2011 1 Sisältö Nuorten alkoholin käytön trendejä Sosioekonomiset erot juomisessa Polarisaatiohypoteesi Onko polarisaatiota tapahtunut?
LisätiedotPakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI
Pakkatoimintamalli Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn Pakka-toiminta kannattaa! Monialainen yhteistyö tekee Pakka-toiminnasta vaikuttavaa: alkoholin, tupakan
Lisätiedot7. Terveydestä huolehtimisen historiaa Suomessa (s )
7. Terveydestä huolehtimisen historiaa Suomessa (s. 78-91) Terveysvaarojen muutoksia ajan saatossa Terveyden vaalimisen ja sairauksien ehkäisyn historiaa 1 Terveysvaaroja Keskiajalla samat terveysongelmat
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 6/2008 vp. Hallituksen esitys laiksi alkoholilain muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo.
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 6/2008 vp Hallituksen esitys laiksi alkoholilain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 15 päivänä huhtikuuta 2008 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan
LisätiedotHyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala
Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotVaikuttava terveydenhuolto
Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten
LisätiedotMiten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä
Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista
LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista Espoon Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous, 2.11.2015
LisätiedotLaki ehkäisevästä päihdetyöstä / Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Jyväskylä kuntayhdyshenkilöpäivä Irmeli Tamminen
Laki ehkäisevästä päihdetyöstä / Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma Jyväskylä 24.9.2015 kuntayhdyshenkilöpäivä Irmeli Tamminen Irmeli Tamminen 25.9.2015 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä
LisätiedotMiten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?
Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT
HE 71/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alkoholilakia niin, että vähintään 1,2 ja enintään 2,8
LisätiedotPAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi
PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (7) Kaupunginhallitus Stj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2017 1 (7) 269 Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman loppuraportti HEL 2015-001770 T 06 01 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi liitteenä 1 olevan vastuullisen alkoholinkäytön
LisätiedotTekemättömän ehkäisevän työn hinta
Tekemättömän ehkäisevän työn hinta Ehkäisevä työ kuuluu kaikille 19.6.2017, Lahti kehittämispäällikkö Jaana Markkula Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö 19.6.2017 Markkula 1 Tekemätön työ näkyy haittoina
LisätiedotPakka-toimintamalli käytännössä
Pakka-toimintamalli käytännössä ROAD SHOW moniammatilliset toimintamallit tutuiksi 26.11.2014, Oulu Ylitarkastaja Raija Fors Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pakka toimintamalli Vaikuttavaksi todettu
LisätiedotTurpakäräjät
Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa
LisätiedotTässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä
1 2 Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä 3 Terveys ry siirtää toimintansa uudelle Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:lle Yhdessä
LisätiedotValtakunnallisten jäsenten tapaaminen 10.3.2016
Valtakunnallisten jäsenten tapaaminen 10.3.2016 Tervetuloa Esittäytymiskierros Ajankohtaista ja vaikuttamistoiminta Jäsenpalvelut ja -yhteistyö Rahapeliyhtiöiden fuusio Rahapeliyhteisöjen yhdistäminen
LisätiedotPakka-toimintamallin käynnistäminen Oulun eteläisellä alueella
Pakka-toimintamallin käynnistäminen Oulun eteläisellä alueella 27.11.2013 Tarjontatyöryhmä Irja Haljoki, Pakka-palaset Alkoholilain uudistaminen on vireillä: Tavoite on saada lakiin kirjatuksi mm.: paikallisen
LisätiedotSelvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
LisätiedotElintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa. Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy
Elintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy 23.11.2016 Isot globaalit muutokset ja valtasiirtymät Teollisuuden työpaikat siirtyneet Kiinaan Kasvun keskukset
LisätiedotFysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen
Lisätiedot