TERÄSBETONISET VAKIOPAALUANTURAT RR- JA RD-PAALUILLE (FPS)
|
|
- Aurora Hiltunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Perustukset TERÄSBETONISET VAKIOPAALUANTURAT RR- JA RD-PAALUILLE (FPS) Valmiiksi mitoitetut teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille on tarkoitettu tehostamaan SSAB:n RR- ja RD-paalujen käyttöä talonrakentamisessa ja helpottamaan paaluanturoiden suunnittelua ja käyttöä. Vakiopaaluanturat käsittävät 2, 3, 4 ja 5 paalun anturat lyötäville RR- ja RRs-paaluille sekä porattaville RD- ja RDs-paaluille. Anturoiden normaalivoimakapasiteetit murtorajatilassa vaihtelevat,9-21, MN:n välillä. Vakiopaaluanturoissa voidaan käyttää esivalmistettavia raudoitteita, joiden avulla anturoiden raudoituksen asentaminen on tehokasta. Suunnittelua ja toteutusta nopeuttavat valmiit ja testatut rakenneratkaisut sekä asiantuntijoidemme tuki. Käyttökohteet: toimisto- ja liikerakennukset teollisuusrakentaminen voimalaitokset urheilurakentaminen asuinrakentaminen julkinen rakentaminen SSAB on maailmanlaajuisesti toimiva pohjoismainen ja yhdysvaltalainen teräsyhtiö. Yhtiön lisäarvoa tarjoavat tuotteet ja palvelut on kehitetty tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on vahvempi, kevyempi ja kestävämpi maailma. SSAB:llä on työntekijöitä yli 5 maassa ja tuotantolaitoksia Ruotsissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Yhtiö on noteerattu NASDAQ OMX Nordic Tukholmassa ja toissijaisesti NASDAQ OMX Helsingissä.
2 Yleistä Teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille -ohje on laadittu helpottamaan RR-, RRs-, RD- ja RDspaalujen käyttöä talonrakentamisessa. Tämä ohje korvaa 5/21 julkaistun ohjeen Teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille (FPS). Paalut ja anturat on mitoitettu Eurokoodien ja Paalutusohjeen PO-216 mukaisesti. Ohjeessa käytettävät paalut RR-paalu - teräslajista S44J2H valmistettu lyömällä asennettava teräspaalu RRs-paalu - teräslajista S55J2H valmistettu lyömällä asennettava teräspaalu RD-paalu - teräslajista S44J2H valmistettu poraamalla asennettava teräspaalu RDs-paalu - teräslajista S55J2H valmistettu poraamalla asennettava teräspaalu Anturoiden nimeäminen ja anturatyypit Anturoiden nimessä kirjaintunnus FPS kuvaa vakiopaaluanturaa ja tunnuksen jälkeen oleva numero kertoo paaluryhmässä olevien paalujen lukumäärän. Kolmen, neljän ja viiden paalun anturoissa esitetään tämän jälkeen paalutyyppi (RR tai RD), paalun halkaisija ja seinämävahvuus. Lyötävillä RR-paaluilla merkitään viimeisenä väliviivalla eroteltuna paalutustyöluokan tunnus PTL2 tai PTL3. Kahden paalun anturoilla paalutyypin jälkeen esitetään kuormitustapaus tunnuksella T ja kuormitustapauksen numero. Kahden paalun anturat FPS-2RRTn - kahden RR-paalun antura RR-paaluille on esitetty seitsemän eri vakiopaaluanturaa, joissa voidaan käyttää anturalle tulevasta kuormituksesta riippuen eri RR- tai RRs-paaluja. FPS-2RDTn - kahden RD-paalun antura RD-paaluille on esitetty neljä eri vakiopaaluanturaa, joissa voidaan käyttää anturalle tulevasta kuormituksesta riippuen eri RD- tai RDs-paaluja. Kolmen, neljän ja viiden paalun anturat FPS-nRRxxx/x-PTL2/PTL3 - kolmen, neljän tai viiden RR-paalun antura 3, 4 ja 5 RR-paalun vakiopaaluanturat käsittävät yhteensä 69 eri anturaa. FPS-nRRsxxx/x-PTL2/PTL3 - kolmen, neljän tai viiden RRs-paalun antura 3, 4 ja 5 RRs-paalun vakiopaaluanturat käsittävät yhteensä 3 eri anturaa. FPS-nRDxxx/x - kolmen, neljän tai viiden RD-paalun antura 3, 4 ja 5 RD-paalun vakiopaaluanturat käsittävät yhteensä 39 eri anturaa. FPS-nRDsxxx/x - kolmen, neljän tai viiden RDs-paalun antura 3, 4 ja 5 RDs-paalun vakiopaaluanturat käsittävät yhteensä 33 eri anturaa. Rakenteen mitat RR- ja RD-vakiopaaluanturoiden mitat on määritetty paalutusohjeessa PO-216 asetettujen paalujen minimikeskiöetäisyyksien ja minimireunaetäisyyksien perusteella siten, että anturan leveyden määrittämisessä ei paalun sijaintipoikkeamaa ole huomioitu. RD9 ja RD115/6,3 paaluilla on käytetty 3, 4 ja 5 paalun anturoissa PO-216 suositusarvoista poiketen keskiöetäisyytenä 7 mm. Paaluanturoiden vaakamitat perustuvat 3M-moduulin kerrannaisiin. Paaluanturoiden korkeusmitat ovat 1 mm:n kerrannaisia. Kaikkien vakiopaaluanturoiden korkeus on valittu siten, että antura on riittävän jäykkä ja puristusvyöhykkeiden kaltevuuskulma on optimaalinen. Osassa paaluanturoita on rakenteen korkeus valittu minimikorkeutta suuremmaksi, jotta vältytään kohtuuttoman suurelta vetoteräsmäärältä. RR- ja RRs-vakiopaaluanturoissa paalutustyöluokassa PTL3 on anturan korkeutta kasvatettu paalutustyöluokkaan PTL2 nähden, jotta saavutetaan paalutustyöluokasta aiheutuva suurempi kapasiteetti ilman vetoteräsmäärän tai rakenteiden muiden mittojen muuttamista. Tyyppianturaan kiinnittyvän pilarin minimikoko on arvioitu alustavasti liittopilarina. Anturoissa kuormitusalueeksi on esitetty neliömäistä pilaria tai pilarin pohjalevyä. Taulukoissa 4, 5, 6, 7, 8 ja 9 on esitetty eri vakiopaaluanturoiden kestävyyden mitoitusraja-arvot, paalujen keskinäiset etäisyydet, anturan mitat ja käytetyt raudoitteet. 2
3 Vakiopaaluanturoissa käytettävät paalut, paalukuormat ja paalujen varusteet RR- ja RRs-vakiopaaluanturoissa käytetään lyömällä pystysuoraan asennettavia RR- ja RRs-paaluja paalukoosta RR115/8 paalukokoon RR4/12,5 saakka. RR- ja RRs-paalujen materiaalit, varusteet, suunnittelu ja paalutustyö on esitetty julkaisussa RR - ja RD -paalut Suunnittelu- ja asennusohjeet. Vakiopaaluanturoissa käytettävien RR-ja RRs-paalujen geoteknisen kestävyyden mitoitusarvot on määritetty PO-216 periaatteiden mukaisesti vastaamaan PTL2:ssa paalutustyöluokan maksimiarvoja, kun geotekninen kestävyys määritetään loppulyöntien perusteella. PTL3:ssa on käytetty suositeltuja maksimiarvoja RR - ja RD -paalut Suunnittelu- ja asennusohjeen mukaisesti. PTL3:ssa on paalujen geotekninen kestävyys tarkistettava / määritettävä dynaamisten koekuormitustulosten perusteella. Mitoituksen perusteena olevat paalujen kestävyyden mitoitusarvot on esitetty taulukossa 1. RR4/12,5-paalun teräslaji on myös S44J2H. Paalujen rakenteellinen kestävyys (nurjahduskestävyys) tulee tarkistaa lähinnä käytettävän korroosiovaran ja maan suljetun leikkauslujuuden perusteella. Paalujen kestävyyden mitoitusarvoissa ei ole huomioitu mahdollista paaluihin kohdistuvaa negatiivista vaippahankausta. Paaluhattuina käytetään taulukon 3 mukaisia paaluhattuja. Paalujen kärkikappaleina käytetään paalukokoon RR22/12,5 saakka yleensä kalliokärkeä, mutta mahdollisesti myös maakärkeä. Paalukoosta RR27/1 paalukokoon RR4/12,5 lähes ainoastaan kalliokärkeä. RD- ja RDs-vakiopaaluanturoissa käytetään poraamalla pystysuoraan asennettavia RD- ja RDs-paaluja paalukoosta RD9 paalukokoon RD32/12,5 saakka. RD- ja RDs-paalujen materiaalit, varusteet, suunnittelu ja paalutustyö on esitetty julkaisussa RR - ja RD -paalut Suunnittelu- ja asennusohjeet. Vakiopaaluanturoissa käytettävien RD- ja RDs-paalujen kestävyyden mitoitusarvot on esitetty taulukossa 2. Paalujen mitoitusarvot vastaavat varsin tarkasti korroosiovaraa 2 mm / 1 vuotta ja maan suljettua leikkauslujuutta 15 kpa teräsrakennemitoitettuna (paalujen sisäpuolista betonia ei ole huomioitu mitoituksessa). Paaluhattuina käytetään taulukon 3 mukaisia paaluhattuja. Raudoitteet Pääterästen halkaisijana on 2, 25 tai 32 mm ja keskiöetäisyytenä 8 mm. RR- ja RD-vakiopaaluanturoille on 14 erilaista vakioitua vetoraudoitetta, jotka ovat koukkutai ristiliitosankkuroinnilla varustettuja kaistaraudoitteita. Koukkuankkuroinnilla varustettu raudoite on suositelta- Taulukko 1. Teräsbetonisissa vakiopaaluanturoissa mitoitusperusteena olevat paalujen kestävyyden mitoitusarvot R d [kn] eri paalutustyöluokissa RR- ja RRs-paaluilla. RR-paalu RRs-paalu Paalutustyöluokka PTL2 R d [kn] PTL2 R d [kn] Paalutustyöluokka PTL3 R d [kn] RR115/ RR14/ RR14/ RR17/ RR17/ RR22/ RR22/ RR27/ RR27/ RR32/ RR32/ RR4/ PTL3 R d [kn] RRs115/ RRs125/6, RRs14/ RRs14/ RRs17/ RRs22/ RRs22/12, va ankkurointitapana, eikä työteknisistä syistä johtuen niille kaistaraudoitteille, joissa pääteräksen halkaisija on 32 mm, ole esitetty lainkaan ristiliitosankkuroinnilla varustettua kaistaraudoitetta. Vakioraudoitteet on esitetty sivuilla Raudoitus voidaan tarvittaessa muodostaa myös irtotangoista. RR- ja RD-vakiopaaluanturoissa käytetään rengasraudoitteena halkaisijaltaan 12, 16 tai 2 mm harjaterästankoja. Vakiopaaluanturoille on 9 erilaista vakiorengasraudoitetta. Vakiorengasraudoitteet on esitetty sivuilla
4 Taulukko 2. Teräsbetonisissa vakiopaaluanturoissa mitoitusperusteena olevat paalujen kestävyyden mitoitusarvot R d [kn] RD- ja RDs-paaluilla. Taulukko 3. Paaluhattujen mitat. RD-paalu R d [kn] RD9 35 Paalu Paaluhatun mitat [mm x mm x mm] RD115/6 48 RD115/8 62 RD14/8 8 RD14/1 99 RD17/1 127 RD17/12,5 154 RD22/1 177 RD22/12,5 218 RD27/1 23 RD27/12,5 287 RD32/1 28 RD32/12,5 352 RDs-paalu R d [kn] RDs115/8 72 RDs14/8 94 RDs14/1 114 RDs17/1 148 RD9 15 x 15 x 15 RR/RD 115/6,3 2 x 2 x 2 RR/RRs/RD/RDs 115/8 25 x 25 x 25 RRs125/6,3 25 x 25 x 25 RR/RRs/RD/RDs 14/8 ja 14/1 25 x 25 x 25 RR/RRs/RD/RDs 17/1 ja 17/12,5 3 x 3 x 3 RR/RRs/RD/RDs 22/1 3 x 3 x 3 RR/RD 22/12,5 3 x 3 x 3 RRs/RDs 22/12,5 35 x 35 x 35 RR/RD 27/1 35 x 35 x 35 RR/RD 27/12,5 35 x 35 x 35 RR/RD 32/1 4 x 4 x 3 RR/RD 32/12,5 4 x 4 x 3 RDs27/1 4 x 4 x 3 RDs27/12,5 45 x 45 x 4 RDs32/1 45 x 45 x 4 RDs32/12,5 5 x 5 x 4 RDs17/12,5 177 RDs22/1 29 RDs22/12,5 254 RDs27/1 275 RDs27/12,5 339 RDs32/1 338 RDs32/12,5 42 Betoni ja betonointi Kaikissa RR-paaluille suunnitelluissa vakiopaaluanturoissa käytetään betonia C3/37-2. Kaikissa RRs-, RD- ja RDs-paaluille suunnitelluissa vakiopaaluanturoissa käytetään betonia C35/45-2 lukuunottamatta kahden paalun anturoita, jotka on suunniteltu betonille C3/37-2. Betonointi tulee suorittaa betoninormit 216 ja SFS-EN 1367 Betonirakenteiden toteuttaminen mukaisesti. 4
5 Suunnitteluperusteet Anturoiden suunnittelussa on käytetty seuraavia normeja ja ohjeita: SFS-EN 199 Rakenteiden suunnitteluperusteet SFS-EN Betonirakenteiden suunnittelu. Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt. Betoninormit 216 by5 SFS-EN Teräsrakenteiden suunnittelu, paalut RIL Paalutusohje PO-216 Kaikille vakiopaaluanturoille yhteiset alkuoletukset paalut ovat pystysuoria paalujen kestävyyden mitoitusarvot esitetty taulukoissa 1 ja 2 paalun kestävyyttä nurjahduksen suhteen ei ole tarkasteltu ja se tulee huomioida paalun kestävyyden mitoitusarvossa erikseen rakenteen kestävyydet on määritetty sallittu sijaintipoikkeama huomioiden, mutta anturan mitat ilman sijaintipoikkeamien huomiointia anturalle tulevaksi kokonaiskuormaksi on oletettu paalujen lukumäärä kertaa yhden paalun kestävyyden mitoitusarvo paaluantura toimii paaluvoimia laskettaessa äärettömän jäykkänä kappaleena ulkoinen kuormitus ei aiheuta anturaan oleellisia vaakavoimia paaluille ei sallita vetoa anturalle tulevasta kokonaiskuormasta on pysyväksi oletettu 6 % anturalle tulevasta kokonaiskuormasta on muuttuvaksi oletettu 4 % rakenne kuuluu seuraamusluokkaan CC2 ja luotettavuusluokkaan RC2, K FI=1. rakenteen halkeaman ominaisleveys on määritetty pitkäaikaisille kuormille käyttäen kuorman yhdistelykertoimena arvoa,8 ( 8% hyötykuormasta pitkäaikaista) suurin sallittu halkeamaleveys,3 mm anturan ympäristörasitusluokka XC2 Alkuoletukset, jotka riippuvat vakiopaaluanturatyypistä Sijaintipoikkeamat: FPS-nRRxxx/x- ja FPS-nRRsxxx/x ; yksittäinen paalu ja paaluryhmä 15 mm FPS-nRDxx- ja FPS-nRDsxxx ; yksittäinen paalu ja paaluryhmä 5 mm FPS-2RRTn; yksittäinen paalu ja paaluryhmä 1 mm FPS-2RDTn; yksittäinen paalun ja paaluryhmä 5 mm betonipeitteen paksuus maata vasten 5 mm, lukuun ottamatta RDs-paaluanturoita, joissa em. mitta on 7 mm (esitetty anturoiden mittapiirustuksissa) Käytetyt osavarmuuskertoimet pysyvä kuorma G 1,15 muuttuva kuorma Q 1,5 kuormien yhdistetty osavarmuuskerroin 1,29 pitkäaikaisen kuorman yhdistelykerroin Ψ 2,8 betoni 1,5 harjateräs 1,15 Käytetyt materiaalit harjateräs B5B (A5HW) betoni C3/37-2 ja C35/45-2 Paaluanturoiden mitoitusperusteet Vakiopaaluanturat on mitoitettu standardeja SFS-EN 199 ja SFS-EN noudattaen. Lisäksi mitoituksessa on noudatettu standardiin SFS-EN pohjautuvaa suunnitteluohjetta by6. Rakenteeseen kohdistuva kuormitus on oletettu paaluryhmän kapasiteetin suuruiseksi. Vakiopaaluanturan vetoteräsmäärä on määritetty murtorajatilassa julkaisun by21 sekä ristikkoanalogian mukaan. Vetoteräsmäärän laskennassa on huomioitu paalun mahdollinen sijaintipoikkeama. Vetoraudoituksen ankkurointi on tarkastettu standardissa SFS-EN (kappale 8.4) esitetyn menetelmän mukaisesti. Betonin puristuskestävyys on tarkastettu kolmessa kohdassa: välittömästi paaluhatun päällä, anturan keskivaiheilla sekä anturan yläosassa välittömästi pilarin pohjalevyn alla. Puristuskestävyyden sallittu arvo on määritetty standardia SFS-EN soveltaen. Puristuskestävyyden sallitut arvot eri kohdissa on esitetty perusteellisesti liitteessä 1, ja niiden soveltuvuus kohteeseen tulee varmistaa. Suunnittelijan harkinnan mukaan tulee erityisesti raskaasti kuormitetuissa tapauksissa sekä poikkeustilanteissa rakenteen kestävyys varmistaa myös muilla menetelmillä. Kriittisin kohta syntyy usein paaluhatun päälle, jossa jännityksen leviäminen tulee varmistaa. Anturan rengasraudoitus on määritetty kuten suunnitteluohjeessa by6 on esitetty. Paaluhatut on mitoitettu normaalivoiman kuormittaman liitoksen tavoin. Suurpaalu RR4/12,5 toteutetaan liittorakenteisena ja se liitetään teräsbetonianturaan ilman paaluhattua, tuomalla paalun raudoitus anturaan vähintään ankkurointipituuden verran. Raudoitusmäärä anturan ja paalun RR4/12,5 liitoskohdassa tulee olla vähintään 13 mm 2. Anturan ja paalun liitos on laskennassa oletettu nivelelliseksi riippumatta siitä, toteutetaanko kiinnitys paaluhatun avulla vai tuomalla raudoitteet anturaan. 5
6 Rakenteen halkeamaleveydet on määritetty käyttörajatilassa Eurokoodin mukaisesti. Pääterästen betonipeitteen paksuudeksi ja paalun upotussuvyydeksi on laskennassa oletettu 5 mm tai 7 mm, riippuen käytettävän paaluhatun paksuudesta. Upotussyvyys on esitetty mitta- ja raudoituspiirustuksissa. Vetoraudoituksen on oletettu sijaitsevan välittömästi paaluhatun päällä kuitenkin siten, että raudoituksen etäisyys anturan alapinnasta saa olla korkeintaan 1 mm. Jokaiselle vakiopaaluanturalle on määritetty vakioraudoite. Osalle vakioraudoitteista on esitetty kaksi vaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan ainoastaan ankkurointitavassa. Vaihtoehtoiset ankkurointitavat ovat vetoteräksen ankkuroiminen koukun avulla tai hitsatun poikittaistangon, eli ristiliitosankkuroinnin, avulla. Vetoterästen ankkurointia koukun avulla pidetään suositeltavana tapana. Tapauskohtaisesti voidaan tarkastella mahdollisuus käyttää toispuoleista koukkuraudoitetta. Ristiliitosankkuroinnissa hitsiltä vaaditaan 3 %:n lujuus ankkuroitavaan teräkseen nähden ja liitos tulee hitsata vähintään kahdelta puolelta samankokoisella hitsillä standardin SFS-EN ISO mukaisesti. Ankkurointipituudet on mitoitettu tangon todelliselle jännitykselle, ja ankkurointipituus on laskettu paaluhatun sisäreunasta lähtien. Erityisesti hitsattua kaistaraudoitetta käytettäessä tulee varmistua raudoitteen standardin mukaisesta valmistustavasta ja laadunvalvonnasta. Lisätietoja paaluanturoiden mitoitus- ja suunnitteluperusteista on liitteessä 1. Teräsbetonisten vakiopaaluanturoiden käyttöohjeet Suunnitteluvaihe Suunnittelun alkuvaiheessa kohdetta verrataan vakiopaaluanturoiden suunnitteluperusteisiin ja tarkistetaan, ovatko annetut ehdot voimassa. Erityisesti tulee tarkastaa, soveltuvatko vakiopaaluanturoissa käytettävien paalujen kestävyyden mitoitusarvot työn alla olevaan kohteeseen. Jos anturaan liittyvien rakenneosien mitat, kuormat, seuraamusluokat tai muut lähtöarvot poikkeavat oletetuista merkittävästi, tulee vakiopaaluanturoiden soveltuvuus kohteeseen tarkistaa. Suunnitteluperusteiden tarkistamisen jälkeen määritetään perustuskuormat ja rakennemalli, jotta voidaan määrittää, tuleeko anturan kaatumisvarmuus huomioida. Paaluanturalle tulevat voimasuuret lasketaan murtorajatilassa (N d, M d). Kapasiteettikäyrien perusteella valitaan sopivat paaluanturavaihtoehdot. Käyrästöjä käytetään tavallisesti siten, että vallitsevien voimasuureiden määrittämisen jälkeen haetaan halutusta kuvaajasta kuormitustapausta vastaava piste. Ne vakiopaaluanturat, joiden käyrästöjen sisäpuolelle piste jää, ovat kuormitusyhdistelmälle soveltuvia. Kapasiteettikäyrästöissä ei paalun sallittua sijaintipoikkeamaa ole huomioitu. Jos kohteessa paalujen sijaintipoikkeamat ovat todennäköisiä, on suositeltavaa valita vakiopaaluantura, jossa kuormitustapausta vastaava piste ei sijaitse aivan käyrästön rajalla. Kahden paalun anturoita käytettäessä määritetään normaalivoima ja momentti murtorajatilassa, joiden perusteella käyrästöjä hyväksikäyttäen valitaan voimasuureille soveltuva tapaus. Käytettävä paalu valitaan taulukosta 4 kyseiseen tapaukseen soveltuvista paaluvaihtoehdoista. Vakiopaaluanturoiden normaalivoima- ja momenttikapasiteettikäyrästöt (kuvat 1-21) on esitetty murtorajatilassa jolloin sallitut voimasuureet ovat mitoitusarvoja. Käyrästöjen nousevat suorat rajaavat alueen, jolla paalut ovat kuormien mitoitusarvojen perusteella analysoituna puristettuja. Nousevan suoran alapuolisella alueella paalut ovat vedettyjä. Käyrästöjen laskevat suorat rajaavat alueen, jolla paaluryhmän puristuskapasiteetin mitoitusarvo ylittyy. Katkoviivalla on esitetty kapasiteetit, kun rakenteen kaatumisvarmuus on huomioitu. Kaatumisvarmuustarkastelussa on pystyssä pitävän momentin osavarmuuskertoimena käytetty arvoa,9 ja kaatavan momentin osavarmuuskertoimena arvoa 1,5. Suunnittelutyössä suositellaan käytettäväksi katkoviivan rajoittamia kapasiteetteja ja lisäksi anturan stabiliteetin tarkastusta. Kolmen paalun anturoita koskevissa käyrästöissä on esitetty kapasiteetit taivutuksen vaikutussuunnasta riippuen. Tapaus, jossa taivutusmomentti vaikuttaa siten, että kuormituspisteestä kauimpana sijaitsevalle paalulle syntyy puristusta, voidaan analysoida käyttämällä symmetrisen kuormitustapauksen kuvaajaa. Tällöin ollaan varmalla puolella. Vaihtoehtoisesti voidaan arvioida paaluille tulevat kuorman mitoitusarvot erikseen. Osassa RR-paaluille määritettyjä tyyppianturoita suositellaan käytettäväksi anturoita, joissa paalulle tuleva kuorman mitoitusarvo on maksimissaan 8 % paalun kestävyyden mitoitusarvosta. Täyttä kestävyyden mitoitusarvoa voidaan käyttää, jos paalu ei poikkea teoreettiselta sijainniltaan tai anturan puristuskestävyys tarkastetaan erikseen. Vakioanturoiden valinnan jälkeen laaditaan perustuskuvat, jossa paalut esitetään sidottuina moduulilinjoihin ja vakiopaaluanturoiden ääriviivat tunnuksineen. Paaluperustuksen routiminen estetään sijoittamalla perustuksen alapinta routimattomaan syvyyteen, routaeristämällä tai tekemällä massanvaihto routimattomaan syvyyteen paaluanturan alla. Tartuntojen, peruspulttien ja pilariholkkien tunnukset merkitään perustuspiirustukseen ja niistä laaditaan erilliset mitta- ja sijoitusdetaljit. Anturan yläpinta tulee raudoittaa peruspulttiohjeen mukaisesti, jos pilarin kiinnitys anturaan sitä vaatii. 6
7 Paaluanturoiden tartuntojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: - asennettavuus - tartuntojen paikalla pysyvyys valun aikana - työturvallisuus - mitat tulee valita ottaen huomioon liittyvä rakenne ja perustusten sijaintitoleranssit - anturan sivu- ja yläpinnan reuna-alueille sijoitetut tartunnat voivat vaatia anturaan lisäraudoitusta Rakennelaskelmissa esitetään vakiopaaluanturoiden käyttöehdot, lasketaan kunkin anturan kuormat ja toteutuneen paalutuksen perusteella paalukuormat. Laskelmissa voidaan viitata mitoituksen ja raudoituksen osalta tähän tuoteselosteeseen. Tarkastavan viranomaisen kanssa on sovittava, mitä laskelmia kyseessä olevan kohteen perustuksista esitetään edellä mainitun lisäksi. Jos paalujen sijainnit poikkeavat teoreettisesta siten, että paalujen välinen keskiöetäisyys on suurempi kuin neljä kertaa paaluhatun sivumitta, tulee kaistaraudoitteiden kohdalle asentaa myös ripustushaat. Vetotankoja tulee tällöin sijoittaa myös paalujen välisille vyöhykkeille. Jos valitun anturan vaakamitat eivät ole riittävät, valitaan suunnassa yhtä 3M-moduulia suurempi mitta ja anturan korkeus mitoitetaan siten, että vakiopaaluanturajärjestelmän mukainen vakioraudoite on riittävä. Lisäksi tarkastetaan, että muut raudoitteet, puristuskestävyys sekä ankkurointipituus ovat riittävät. Anturoiden raudoitteet on tuettava valun ajaksi siten, että ne eivät pääse liikkumaan. Anturan yläpinnan käsittelyksi suositellaan puuhiertoa. Toteutusvaihe Paalutuksen jälkeen mitataan aina paalujen todellinen sijainti, jonka perusteella todelliset paaluvoimat lasketaan. Jos paalulle tuleva kuorma tällöin ylittää taulukoissa 1 ja 2 esitetyt paalun kestävyyden mitoitusarvot, tulee paaluryhmä suunnitella erikseen. Yksittäisen paalun kantavuus voidaan tarkistaa PO-216 mukaisesti (RR - ja RD -paalut Suunnittelu - ja asennusohje, kappale 5). Paalujen todellisen sijainnin perusteella tarkistetaan, että paalujen reunaetäisyys on riittävä. Paaluanturan reunan etäisyys lähimmän paalun paaluhatun reunasta tulee olla vähintään puolet paaluhatun sivumitasta. Paalujen todellisen sijainnin perusteella tarkastetaan myös, onko kaistaraudoitteen ankkurointipituus riittävä. Niissä tapauksissa, joissa paalun poikkeama on korkeintaan sallitun sijaintipoikkeaman suuruinen ja anturan alkuperäinen mitta on poikkeaman jälkeen riittävä, ei ankkurointipituutta tarvitse tarkastaa. Muissa tapauksissa tulee varmistua, että kaistaraudoitteet jatkuvat vähintään paaluhatun leveyden ja betonipeitteen erotuksen verran paalun keskeltä anturan reunaan päin. Paaluanturoiden vetoteräkset sijoitetaan keskitetysti katkaistujen paalujen paaluhattujen päälle. Tämän esitteen sisällön oikeellisuus on tarkastettu mahdollisimman huolellisesti. Emme kuitenkaan vastaa mahdollisista virheistä tai tietojen väärästä soveltamisesta aiheutuneista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Oikeudet muutoksiin pidätetään. 7
8 Taulukko 4. Kahden RR- ja RD-paalun vakiopaaluanturoiden mitat, kestävyydet ja raudoitteet. Betoni C3/37. Vakiopaaluantura Soveltuvat paalut ja paalutustyöluokka* Kestävyyden raja-arvo [kn]** Paaluväli [mm] Anturan leveys L [mm] Anturan leveys B [mm] Anturan korkeus [mm] Kuormituspinnan leveys [mm] Raudoite*** Vetoraudoitus Rengasraudoitus Raudoite*** RR-paalut FPS-2RRT1 RR115/8-PTL T2 2 3T12 k275 IX FPS-2RRT2 RRs125/6,3-PTL T2 2 3T12 k275 IX FPS-2RRT3 RR115/8-PTL3 RR14/8-PTL2 RRs115/8-PTL T2 2 3T12 k275 IX FPS-2RRT4 RRs125/6,3-PTL T2 2 3T12 k275 IX FPS-2RRT5 FPS-2RRT6 FPS-2RRT7 RR14/1-PTL2 RR14/8-PTL3 RRs115/8-PTL3 RRs14/8-PTL2 RR14/1-PTL3 RR17/1-PTL2 RRs14/8-PTL3 RRs14/1-PTL2 RR17/1-PTL3 RRs17/1-PTL T2 2 3T12 k275 IX T2 2 3T12 k325 IX T2 3 4T12 k215 IX RD-paalut FPS-2RDT1 RD115/6, T2 1 3T12 k 225 VIII FPS-2RDT2 RD115/ T2 2 3T12 k 275 IX FPS-2RDT3 RD14/8 RDs115/ T2 2 3T12 k 275 IX FPS-2RDT4 RD14/1 RDs14/ T2 2 3T12 k 325 IX *) Taulukossa on esitetty minimipaalukoko kullekin kuormitustapaukselle, mutta myös suuremman kantavuuden omaavia paaluja voidaan käyttää, kunhan anturan kestävyyden raja-arvoa ei ylitetä. **) Normaalivoiman mitoitusarvo N d anturalle kun momentti M=. ***) Sarake viittaa vakioraudoitteiden numeroihin ja merkintöihin. 8
9 Taulukko 5. 3, 4 ja 5 RR-paalun vakiopaaluanturoiden mitat, kestävyydet ja raudoitteet. Betoni C3/37. Vakiopaaluantura Kestävyyden raja-arvot [kn]* PTL2 PTL3 Paaluväli** [mm] Anturan leveys [mm] Anturan korkeus PTL2 [mm] Anturan korkeus PTL3 [mm] Kuormituspinnan leveys [mm] Vetoraudoitus Raudoite*** Rengasraudoitus 3 RR-paalun anturat FPS-3RR115/ T2 2 3T12 k225 3T12 k275 II FPS-3RR14/ T2 2 3T12 k225 4T12 k18 II FPS-3RR14/ T2 2 3T12 k225 4T12 k18 II FPS-3RR17/ T2 2 4T12 k18 6T12 k13 II FPS-3RR17/12, T25 4 3T16 k275 4T16 k215 III FPS-3RR22/ T2 2 4T16 k25 5T16 k235 III FPS-3RR22/12, T25 4 4T16 k25 6T16 k19 III FPS-3RR27/ T25 6 4T2 k315 4T2 k38 IV FPS-3RR27/12, T25 6 4T2 k315 5T2 k285 IV FPS-3RR32/ T32 9 4T2 k315 5T2 k285 V FPS-3RR32/12, T32 9 4T2 k315 5T2 k285 V FPS-3RR4/12, T32 9 4T2 k315 V PTL2 PTL3 Raudoite*** 4 RR-paalun anturat FPS-4RR115/ T2 2 3T12 k225 4T12 k18 II FPS-4RR14/ **** T2 2 4T12 k15 5T12 k135 II FPS-4RR14/ T2 3 3T16 k225 4T16 k18 III FPS-4RR17/ T2 3 4T16 k18 4T16 k215 III FPS-4RR17/12, T25 4 4T16 k18 5T16 k16 III FPS-4RR22/ T2 3 4T16 k25 6T16 k19 III FPS-4RR22/12, T25 4 6T16 k15 8T16 k135 III FPS-4RR27/ T25 7 4T2 k315 5T2 k285 IV FPS-4RR27/12, T25 7 5T2 k235 6T2 k23 IV FPS-4RR32/ T32 9 4T2 k315 5T2 k285 V FPS-4RR32/12, T32 9 5T2 k235 7T2 k19 V FPS-RR4/12, T32 1 6T2 k19 V 5 RR-paalun anturat FPS-5RR115/ T25 6 3T2 k275 3T2 k325 IV FPS-5RR14/ T25 6 3T2 k275 3T2 k325 IV FPS-5RR14/ T32 8 3T2 k275 3T2 k325 IV FPS-5RR17/ T25 7 3T2 k325 4T2 k25 IV FPS-5RR17/12, T32 8 3T2 k325 4T2 k25 IV FPS-5RR22/ T25 7 4T2 k25 5T2 k235 IV FPS-5RR22/12, **** T32 ***** 8 5T2 k185 6T2 k19 IV FPS-5RR27/ T32 9 5T2 k235 6T2 k23 V FPS-5RR27/12, **** T32 ***** 9 6T2 k19 8T2 k16 V FPS-5RR32/ T T2 k235 7T2 k19 VI FPS-5RR32/12,5 9992**** 11941**** T32***** 12 6T2 k19 8T2 k16 VI FPS-5RR4/12,5 132**** T T2 k155 VI *) Normaalivoiman mitoitusarvo anturalle N d kun momentti M= **) Paaluvälillä tarkoitetaan kahden reunapaalun välistä etäisyyttä. ***) Sarake viittaa vakioraudoitteiden numeroihin ja merkintöihin. ****) Betonirakenteen kapasiteetti rajoittaa kokonaiskestävyyden paalujen kapasiteettia pienemmäksi. *****) Kaistaraudoitetta käytettävä myös keskipaalun kohdalla molempiin suuntiin. 9
10 Taulukko 6. 3, 4 ja 5 RRs-paalun vakiopaaluanturoiden mitat, kestävyydet ja raudoitteet. Betoni C35/45. Vakiopaaluantura Kestävyyden raja-arvot [kn]* PTL2 PTL3 Paaluväli** [mm] Anturan leveys [mm] Anturan korkeus PTL2 [mm] Anturan korkeus PTL3 [mm] Kuormituspinnan leveys [mm] Vetoraudoitus Raudoite*** Rengasraudoitus PTL2 PTL3 Raudoite*** 3 RRs-paalun anturat FPS-3RRs115/ T2 2 3T12 k225 4T12 k18 II FPS-3RRs125/6, T2 2 3T12 k225 4T12 k18 II FPS-3RRs14/ T2 2 3T12 k225 4T12 k18 II FPS-3RRs14/ T25 4 4T12 k15 5T12 k135 II FPS-3RRs17/ T25 4 5T12 k135 7T12 k15 II FPS-3RRs22/ T25 4 4T16 k18 5T16 k185 III FPS-3RRs22/12, T25 5 5T16 k135 6T16 k15 III 4 RRs-paalun anturat FPS-4RRs115/ T25 4 4T12 k15 5T12 k135 II FPS-4RRs125/6, T2 2 4T12 k15 5T12 k135 II FPS-4RRs14/ T25 4 4T12 k15 5T12 k135 II FPS-4RRs14/ T25 4 3T16 k225 4T16 k18 III FPS-4RRs17/ T25 4 4T16 k18 5T16 k16 III FPS-4RRs22/ T25 7 4T2 k25 5T2 k235 IV FPS-4RRs22/12, T32 8 4T2 k25 5T2 k235 IV 5 RRs-paalun anturat FPS-5RRs115/ T25 6 3T2 k275 3T2 k325 IV FPS-5RRs125/6, T25 6 3T2 k275 3T2 k325 IV FPS-5RRs14/ T25 4 3T2 k275 3T2 k325 IV FPS-5RRs14/ T32 8 3T2 k275 4T2 k215 IV FPS-5RRs17/ T25 7 3T2 k325 4T2 k25 IV FPS-5RRs22/ T32***** 9 4T2 k25 6T2 k19 V FPS-5RRs22/12, T32 9 5T2 k185 7T2 k155 V *) Normaalivoiman mitoitusarvo anturalle N d kun momentti M= **) Paaluvälillä tarkoitetaan kahden reunapaalun välistä etäisyyttä. ***) Sarake viittaa vakioraudoitteiden numeroihin ja merkintöihin. *****) Kaistaraudoitetta käytettävä myös keskipaalun kohdalla molempiin suuntiin. 1
11 Taulukko 7. 3, 4 ja 5 RD-paalun vakiopaaluanturoiden mitat, kestävyydet ja raudoitteet. Betoni C35/45. Vakiopaaluantura Kestävyyden raja-arvot [kn]* Paaluväli** [mm] Anturan leveys [mm] Anturan korkeus [mm] Kuormituspinnan leveys [mm] Raudoite*** Vetoraudoitus Rengasraudoitus Raudoite*** 3 RD-paalun anturat FPS-3RD T2 1 3T12 k225 I FPS-3RD115/6, T2 1 3T12 k225 I FPS-3RD115/ T2 2 3T12 k275 II FPS-3RD14/ T2 2 4T12 k18 II FPS-3RD14/ T2 2 5T12 k135 II FPS-3RD17/ T2 2 6T12 k13 II FPS-3RD17/12, T25 4 5T16 k16 III FPS-3RD22/ T2 2 6T16 k19 III FPS-3RD22/12,5 682**** T25 4 7T16 k155 III FPS-3RD27/ T25 6 5T2 k285 IV FPS-3RD27/12,5 7749**** T25 7 6T2 k23 IV FPS-3RD32/ T32 9 5T2 k285 V FPS-3RD32/12, T32 9 6T2 k23 V 4 RD-paalun anturat FPS-4RD T2 1 3T12 k225 I FPS-4RD115/6, T2 1 3T12 k225 I FPS-4RD115/ T2 2 4T12 k18 II FPS-4RD14/ T2 2 6T12 k11 II FPS-4RD14/ T2 3 4T16 k18 III FPS-4RD17/ T2 3 5T16 k16 III FPS-4RD17/12, T25 4 5T16 k16 III FPS-4RD22/ T2 3 7T16 k155 III FPS-4RD22/12,5 811**** T25 4 9T16 k115 III FPS-4RD27/ T25 7 6T2 k23 IV FPS-4RD27/12,5 1332**** T25 7 7T2 k19 IV FPS-4RD32/ T32 9 7T2 k19 V FPS-4RD32/12, T32 9 8T2 k16 V 5 RD-paalun anturat FPS-5RD T2 2 4T12 k18 II FPS-5RD115/6, T2 2 4T12 k18 II FPS-5RD115/ T25 6 3T2 k325 IV FPS-5RD14/ T25 6 3T2 k325 IV FPS-5RD14/ T25 6 3T2 k325 IV FPS-5RD17/ T25 7 4T2 k25 IV FPS-5RD17/12, T32 8 5T2 k185 IV FPS-5RD22/ T25 7 6T2 k19 IV FPS-5RD22/12, T32***** 8 7T2 k155 IV FPS-5RD27/ T32 9 7T2 k19 V FPS-5RD27/12, **** T32***** 1 9T2 k14 V FPS-5RD32/ T T2 k16 VI FPS-5RD32/12, **** T T2 k14 VI *) Normaalivoiman mitoitusarvo anturalle N d kun momentti M= ****) Betonirakenteen kapasiteetti rajoittaa kokonaiskestävyyden **) Paaluvälillä tarkoitetaan kahden reunapaalun välistä etäisyyttä. paalujen kapasiteettia pienemmäksi ***) Sarake viittaa vakioraudoitteiden numeroihin ja merkintöihin. *****) Kaistaraudoitetta käytettävä myös keskipaalun kohdalla molempiin suuntiin. 11
12 Taulukko 8. 3, 4 ja 5 RDs-paalun vakiopaaluanturoiden mitat, kestävyydet ja raudoitteet. Betoni C35/45. Vakiopaaluantura Kestävyyden raja-arvot [kn]* Paaluväli** [mm] Anturan leveys [mm] Anturan korkeus [mm] Kuormituspinnan leveys [mm] Raudoite*** Vetoraudoitus Rengasraudoitus Raudoite*** 3 RDs-paalun anturat FPS-3RDs115/ T2 2 4T12 k18 II FPS-3RDs14/ T2 2 5T12 k135 II FPS-3RDs14/ T2 2 5T12 k135 II FPS-3RDs17/ T25 4 7T12 k15 II FPS-3RDs17/12, T25 4 5T16 k16 III FPS-3RDs22/1 682**** T25 4 6T16 k19 III FPS-3RDs22/12, T25 4 7T16 k155 III FPS-3RDs27/ T32 9 5T2 k285 V FPS-3RDs27/12, T32 9 6T2 k23 V FPS-3RDs32/ T T2 k23 VI FPS-3RDs32/12, T T2 k19 VI 4 RDs-paalun anturat FPS-4RDs115/ T2 2 5T12 k135 II FPS-4RDs14/ T2 3 6T12 k11 II FPS-4RDs14/ T2 3 4T16 k18 III FPS-4RDs17/ T25 4 5T16 k16 III FPS-4RDs17/12, T25 5 6T16 k13 III FPS-4RDs22/1 7357**** T2 3 8T16 k135 III FPS-4RDs22/12, T25 5 9T16 k115 III FPS-4RDs27/ T32 9 7T2 k19 V FPS-4RDs27/12, T32 9 7T2 k19 V FPS-4RDs32/ T T2 k16 VI FPS-4RDs32/12, T T2 k16 VI 5 RDs-paalun anturat FPS-5RDs115/ T25 6 3T2 k325 IV FPS-5RDs14/ T25 6 3T2 k325 IV FPS-5RDs14/ T25 7 4T2 k215 IV FPS-5RDs17/ T25 7 4T2 k25 IV FPS-5RDs17/12, T32 8 5T2 k185 IV FPS-5RDs22/ T32***** 9 7T2 k155 V FPS-5RDs22/12, T32***** 9 7T2 k155 V FPS-5RDs27/ T T2 k16 VI FPS-5RDs27/12, T T2 k14 VI FPS-5RDs32/ T T2 k14 VII FPS-5RDs32/12, T T2 k125 VII *) Normaalivoiman mitoitusarvo anturalle N d kun momentti M=. **) Paaluvälillä tarkoitetaan kahden reunapaalun välistä etäisyyttä. ***) Sarake viittaa vakioraudoitteiden numeroihin ja merkintöihin. ****) Betonirakenteen kapasiteetti rajoittaa kokonaiskestävyyden paalujen kapasiteettia pienemmäksi. *****) Kaistaraudoitetta käytettävä myös keskipaalun kohdalla molempiin suuntiin. 12
13 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 2 RD- / RDs-paalun anturat FPS-2RDT1 4 Paaluväli k FPS-2RDT FPS-2RDT3 FPS-2RDT2 FPS-2RDT Kuva 1. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kahden paalun ryhmälle. 13
14 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 45 RR22/12,5 Paalut RR115/8 RR22/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k RR22/1 RR17/12, RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/ Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 8 RR4/12,5 k12 Paalut RR27/1 RR4/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL2 7 RR32/12,5 k RR27/12,5 k RR32/1 k12 RR27/1 k Kuva 2. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL2, kuormituksen vaikutussuunta A. 14
15 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 5 Paalut RR115/8 RR22/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k8 45 RR22/12, RR22/1 RR17/12,5 RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/ Paalut RR27/1 RR4/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL RR4/12,5 k12 RR32/12,5 k12 RR27/12,5 k RR32/1 k12 RR27/1 k Kuva 3. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL2, kuormituksen vaikutussuunta B. 15
16 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa RR22/12,5 RR22/1 RR17/12,5 Paalut RR115/8 RR22/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/ Paalut RR27/1 RR32/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL3 8 RR32/12,5 k12 7 RR27/12,5 k 6 RR32/1 k12 RR27/1 k Kuva 4. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL3, kuormituksen vaikutussuunta A. 16
17 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa RR22/12,5 RR22/1 RR17/12,5 RR115/8 RR22/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/ Paalut RR27/1 RR32/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL3 85 RR32/12,5 k RR27/12,5 k 65 6 RR32/1 k12 55 RR27/1 k Kuva 5. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL3, kuormituksen vaikutussuunta B. 17
18 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 6 55 RR22/12,5 Paalut RR115/8 RR22/12,5 4 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k RR22/1 RR17/12, RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/ Paalut RR27/1 RR4/12,5 4 paalua, paalutustyöluokka PTL2 1 RR4/12,5 k RR32/12,5 k12 RR27/12,5 k RR32/1 k12 RR27/1 k Kuva 6. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt neljän paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL2. 18
19 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa RR22/12,5 RR22/1 RR17/12,5 RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/8 Paalut RR115/8 RR22/12,5 4 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k Paalut RR27/1 RR32/12,5 4 paalua, paalutustyöluokka PTL3 1 RR32/12,5 k RR27/12,5 k RR32/1 k12 RR27/1 k Kuva 7. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt neljän paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL3. 19
20 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa RR22/12,5 RR22/1 RR17/12,5 RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/8 Paalut RR115/8 RR22/12,5 5 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k RR4/12,5 k16 RR32/12,5 k16 RR27/12,5 k14 RR32/1 k16 Paalut RR27/1 RR4/12,5 5 paalua, paalutustyöluokka PTL RR27/1 k Kuva 8. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt viiden paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL2. 2
21 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa Paalut RR115/8 RR22/12,5 5 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k114 9 RR22/12, RR22/1 RR17/12,5 RR17/1 RR14/1 RR14/8 RR115/ Paalut RR27/1 RR32/12,5 5 paalua, paalutustyöluokka PTL RR32/12,5 k16 RR27/12,5 k14 RR32/1 k16 RR27/1 k Kuva 9. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt viiden paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL3. 21
22 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa Paalut RRs125/6,3, RRs115/8, RRs14/8, RRs14/1, RRs17/1, RRs22/1 ja RRs22/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k RRs22/12, RRs22/ RRs17/1 RRs14/1 RRs14/8 RRs115/8 RRs125/6, Paalut RRs125/6,3, RRs115/8, RRs14/8, RRs14/1, RRs17/1, RRs22/1 ja RRs22/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k RRs22/12, RRs22/1 RRs17/1 RRs14/1 RRs14/8 RRs115/8 RRs125/6, Kuva 1. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL2, kuormituksen vaikutussuunnat A ja B. 22
23 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa RRs22/12,5 RRs22/1 RRs17/1 RRs14/1 RRs14/8 RRs115/8 RRs125/6,3 Paalut RRs125/6,3, RRs115/8, RRs14/8, RRs14/1, RRs17/1, RRs22/1 ja RRs22/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k RRs22/12,5 RRs22/1 RRs17/1 RRs14/1 RRs14/8 RRs115/8 RRs125/6,3 Paalut RRs125/6,3, RRs115/8, RRs14/8, RRs14/1, RRs17/1, RRs22/1 ja RRs22/12,5 3 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k Kuva 11. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL3, kuormituksen vaikutussuunnat A ja B. 23
24 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa Paalut RRs125/6,3, RRs115/8, RRs14/8, RRs14/1, RRs17/1, RRs22/1 ja RRs22/12,5 4 paalua, paalutustyöluokka PTL RRs22/12,5 k RRs22/1 k RRs17/1 k8 RRs14/1 k8 RRs14/8 k8 RRs115/8 k8 RRs125/6,3 k Paalut RRs125/6,3, RRs115/8, RRs14/8, RRs14/1, RRs17/1, RRs22/1 ja RRs22/12,5 4 paalua, paalutustyöluokka PTL RRs22/12,5 k RRs22/1 k RRs17/1 k RRs14/1 k8 4 RRs14/8 k RRs115/8 k RRs125/6,3 k Kuva 12. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt neljän paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL2 ja PTL3. 24
25 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa Paalut RRs125/6,3, RRs115/8, RRs14/8, RRs14/1, RRs17/1, RRs22/1 ja RRs22/12,5 5 paalua, paalutustyöluokka PTL2 Paaluväli k114 9 RRs22/12, RRs22/1 RRs17/1 RRs14/1 RRs14/8 RRs115/8 RRs125/6, Paalut RRs125/6,3, RRs115/8, RRs14/8, RRs14/1, RRs17/1, RRs22/1 ja RRs22/12,5 5 paalua, paalutustyöluokka PTL3 Paaluväli k RRs22/12,5 RRs22/1 RRs17/1 RRs14/1 RRs14/8 RRs115/8 RRs125/6, Kuva 13. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt viiden paalun ryhmälle paalutustyöluokassa PTL2 ja PTL3. 25
26 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 7 Paalut RD9 RD22/12,5 3 paalua Paaluväli k8* RD22/12,5 RD22/1 RD17/12,5 RD17/1 RD14/1 RD14/8 RD115/8 RD115/6,3 *k7 RD9* k Paalut RD27/1 RD32/12,5 3 paalua 1 RD32/12,5 k RD27/12,5 k RD32/1 k RD27/1 k Kuva 14. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle, kuormituksen vaikutussuunta A. 26
27 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 7 Paalut RD9 RD22/12,5 3 paalua Paaluväli k8* 6 RD22/12, RD22/1 RD17/12,5 RD17/1 RD14/1 RD14/8 RD115/8 RD115/6,3 k7 RD9* k Paalut RD27/1 RD32/12,5 3 paalua 1 RD32/12,5 k RD27/12,5 k RD32/1 k RD27/1 k Kuva 15. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle, kuormituksen vaikutussuunta B. 27
28 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 9 Paalut RD9 RD22/12,5 4 paalua Paaluväli k8* 8 RD22/12,5 7 RD22/ RD17/12,5 RD17/1 RD14/1 RD14/8 RD115/8 RD115/6,3* k7 RD9* k Paalut RD27/1 RD32/12,5 4 paalua RD32/12,5 k RD273/12,5 k RD32/1 k12 RD273/1 k Kuva 16. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt neljän paalun ryhmälle. 28
29 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa 1 RD22/12,5 Paalut RD9 RD22/12,5 5 paalua Paaluväli k114* RD22/1 RD17/12,5 RD17/1 RD14/1 RD14/8 RD115/8 RD115/6,3* k RD9* k Paalut RD27/1 RD32/12,5 5 paalua RD32/12,5 k16 14 RD32/1 k RD273/12,5 k14 1 RD273/1 k Kuva 17. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt viiden paalun ryhmälle. 29
30 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa RDs22/12,5 Paalut RDs115/8 RDs22/12,5 3 paalua Paaluväli k RD22/1 RD17/12,5 RD17/1 RD14/1 RD14/8 RD115/ Paalut RDs27/1 RDs32/12,5 3 paalua RDs32/12,5 k12 RDs32/1 k12 RDs27/12,5 k RDs27/1 k Kuva 18. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle, kuormituksen vaikutussuunta A. 3
31 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa RDs22/12,5 RDs22/1 RDs17/12,5 RDs17/1 RDs14/1 RDs14/8 RDs115/8 Paalut RDs115/8 RDs22/12,5 3 paalua Paaluväli k Paalut RDs27/1 RDs32/12,5 3 paalua RDs32/12,5 k12 RDs32/1 k12 RDs27/12,5 k RDs27/1 k Kuva 19. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt kolmen paalun ryhmälle, kuormituksen vaikutussuunta B. 31
32 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa Paalut RDs115/8 RDs22/12,5 4 paalua Paaluväli k8 RDs22/12, RDs22/1 RDs17/12,5 RDs17/1 RDs14/1 RDs14/8 RDs115/ Paalut RDs27/1 4 paalua RDs32/12,5 k RDs32/1 k12 12 RDs27/12,5 k 1 RDs27/1 k RDs32/12,5 Kuva 2. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt neljän paalun ryhmälle. 32
33 Paaluanturan normaalivoima- ja momenttikapasiteetti murtorajatilassa RDs22/12,5 Paalut RDs115/8 RDs22/12,5 5 paalua Paaluväli k RDs22/1 RDs17/12,5 RDs17/1 RDs14/1 RDs14/8 RDs115/ Paalut RDs27/1 RDs32/12,5 5 paalua RDs32/12,5 k16 RDs32/1 k16 RDs27/12,5 k14 RDs27/1 k Kuva 21. Vakiopaaluanturan kapasiteettikäyrästöt viiden paalun ryhmälle. 33
34 VAKIOPAALUANTURA FPS-2RRT1 FPS-2RRT2 FPS-2RRT3 FPS-2RRT4 FPS-2RRT5 Betoni C3/37, Teräs B5B (A5HW) 1 kpl tyyppiraudoite IX kpl rengasraudoite IX k275 Kuva 22. Esimerkki kahden paalun vakiopaaluanturan mitta- ja raudoituspiirustuksesta. 34
35 VAKIOPAALUANTURA FPS-4RRs14/1-PTL2 FPS-4RRs14/1-PTL3 Betoni C35/45, Teräs B5B (A5HW) 4 kpl tyyppiraudoite 4 Paalun RRs14/1 paaluhattu 25x25x III Paalutustyöluokassa PTL2 3 kpl rengasraudoite III k Paalutustyöluokassa PTL3 4 kpl rengasraudoite III k18 Kuva 23. Esimerkki neljän paalun vakiopaaluanturan mitta- ja raudoituspiirustuksesta paalulle RRs14/1. 35
36 Ristiliitosankkurointi Hitsi SF3 (SFS-EN ISO ) Koukkuankkurointi Kiinnityshitsi 1 4T2 K8 T2 L32 T2 L32 4 3x8 R8 2T8 L32 2T8 L32 R kg L= kg 2 5T2 K8 T2 L4 T2 L x8 4 2T8 L4 R T8 L4 R kg L= kg 3 6T2 K8 T2 L48 T2 L x8 4 2T8 L48 R T8 L48 R12 4 L= kg 33 kg 4 5T25 K8 T25 L4 T25 L x8 4 2T8 L4 R T8 L4 R12 4 L= kg 42 kg 5 6T25 K8 T25 L48 T25 L x8 4 2T8 L48 R T8 L48 R12 4 L= kg 51 kg 36
37 Ristiliitosankkurointi Hitsi SF3 (SFS-EN ISO ) Koukkuankkurointi Kiinnityshitsi 6 5T25 K8 T25 L4 T25 L x8 4 2T8 L4 R T8 L4 R kg L= kg 7 6T25 K8 T25 L48 T25 L x8 4 2T8 L48 R T8 L48 R12 4 L= kg 57 kg 8 6T32 K8 2T8 L48 R12 2T8 L48 R L= kg 9 6T32 K8 2T8 L48 R12 2T8 L48 R L= kg 1 7T32 K8 2T8 L56 R12 2T8 L56 R L= kg 37
38 Koukkuankkurointi Kiinnityshitsi 11 6T32 K8 2T8 L48 R12 2T8 L48 R L= kg 12 7T32 K8 2T8 L56 R12 2T8 L56 R L= kg 13 8T32 K8 2T8 L64 R12 2T8 L64 R L= kg 14 1T32 K8 2T8 L8 R12 2T8 L8 R L= kg 38
39 Rengasraudoitteet I 2T12 L=39 Kokonaispaino 6 kg II 2T12 L=399 Kokonaispaino 7 kg III 2T16 L=399 Kokonaispaino 13 kg IV 2T2 L=449 Kokonaispaino 23 kg 39
40 Rengasraudoitteet V 2T2 L=519 Kokonaispaino 26 kg VI 2T2 L=569 Kokonaispaino 28 kg VIII 2T12 L=249 Kokonaispaino 5 kg 49 VII 2T2 L=639 Kokonaispaino 32 kg 13 IX 2T12 L=39 Kokonaispaino 6 kg 4
41 Liite 1 Paaluanturoiden mitoitus- ja suunnitteluperusteet Murto- ja käyttörajatila Vakiopaaluanturan vetoteräsmäärä on määritetty murtorajatilassa sekä julkaisun by21 (kappale 6.6.6) mukaan että ristikkoanalogian mukaan. Vetoteräsmäärään vaikuttavat anturan mitat sekä kuormituspinnan leveys. Vetoteräsmäärän laskennassa on huomioitu paalun mahdollinen sijaintipoikkeama. Vetoraudoituksen ankkurointi on tarkastettu standardissa SFS-EN (kappale 8.4) esitetyn menetelmän mukaisesti. Koska rakenteen toiminta on tarkastettu ristikkoanalogian mukaan, on lävistystarkastelu voitu jättää tekemättä. Ripustushakojen (vrt. by21, kappale ) tarpeellisuus kaistaraudoitteiden kohdalla tulee arvioida erikseen. Anturan rengasraudoitus on määritetty kuten suunnitteluohjeessa by6 on esitetty. Rengasraudoitteiden määrään vaikuttavat pilarin pohjalevyn koko sekä anturan leveys. Rakenteen halkeamaleveydet on määritetty käyttörajatilassa Eurokoodin mukaisesti. RR/RRs/RD/RDspaalujen paaluhatut on mitoitettu normaalivoiman kuormittaman liitoksen tavoin. Puristuskestävyys Anturan vetoteräkset sijaitsevat välittömästi paaluhatun päällä. Puristusjännitysten on oletettu jakautuvan paaluhatun päältä ylemmän kaistaraudoitteen yläpintaan, eli varsinaiseen solmupisteeseen, 45 asteen kulmassa. Jännityksen on oletettu siirtyvän paaluhatun yläpinnasta solmupisteeseen sekä betonin että kaistaraudoitteen välityksellä. Betonin kestävyyttä silloin, kun se on raudoitettu laajenemista estävästi, on käsitelty SFS-EN kohdan mukaisesti. Solmupisteen leveydeksi on oletettu 3, 4, ja 5-paalun anturoissa paaluhatun leveys + 4Ø ja kahden paalun anturoissa + 2Ø. Koska kahden paalun anturassa vetoteräkset ylittävät paaluhatun ainoastaan yhdessä suunnassa, on puristuskestävyyden laskennassa oletettu puristuksen leviävän ainoastaan vetoterästen suunnassa. Vinon puristussauvan jännitys on rajoitettu arvoon f cd sekä anturan keskiosassa että sauvan ala- ja yläpäässä. Anturan yläpintaan, välittömästi pilarin alapuolella sijaitsevaan alueeseen jossa vinot puristusvoimat yhtyvät, on oletettu muodostuvan kolmiakselinen jännitystila. Tällöin pilarin alla sallittu jännitys on rajoitettu standardin SFS- EN kaavan (3.25) mukaiseen arvoon. Kaavassa σ 2 on oletettu vinon puristussauvan jännityksen ominaisarvon suuruiseksi. Kahden paalun vakiopaaluanturoissa kuormituskohdan alapuolisen alueen jännitys on rajoitettu arvoon f cd, sillä kahden paalun anturassa ei voida olettaa kolmiakselisen jännitystilan syntyä. Anturan puristuskestävyyksien lisäksi tulee tarkastaa pilarin juotosvalun kestävyys. Puristuskapasiteetin varmistamiseksi on osassa viiden paalun anturoita lisätty kaistaraudoitteet myös keskipaalun kohdalle. Tämän ansiosta solmupiste on voitu oletettaa muodostuvan raudoitteen yläpintaan ja solmupisteen pinta-alaa on voitu leventää kuten reunapaaluilla. Myös puristusvoiman jakautumisaluetta on voitu kaistaraudoitteiden ansioista kasvattaa ja sauvan puristusjännitys on saatu rajoitettua arvoon f cd. Jos paalulle tulevan kuorman mitoitusarvo on maksimissaan 8 % paalun kestävyyden mitoitusarvosta ja paalun sijaintipoikkeama mm, voidaan kaistaraudoitteet keskipaalun päältä jättää asentamatta. Viiden paalun anturoita käytettäessä tulee kuitenkin aina varmistua sijaintipoikkeamien aiheuttamien vetovoimien hallinnasta, jos keskipaalun ylittäviä kaistaraudoitteita ei käytetä. Osassa paalujen tyyppianturoita anturan puristuskapasiteetti ylittyy, jos paalulle tulevan kuorman mitoitusarvo vastaa paalun kestävyyden mitoitusarvoa. Nämä tapaukset on esitetty taulukoissa ja niissä on esitetty käytettäväksi anturan kokonaiskuormana redusoitua arvoa. Näin ollen anturalle ei sallita paalujen täyden kapasiteetin suuruista kuormaa. Täyttä mitoitusarvoa voidaan käyttää, jos anturan puristuskestävyys tarkastetaan erikseen. Tarkastelut on tehty anturan lävistäjän suunnassa. Kolmen paalun anturoissa on puristustarkastelut tehty jokaisen paalun suunnassa erikseen. Paalun yläpuolisella alueella on oletettu solmupisteen leveydeksi muodostuvan paaluhattu + 4Ø riippumatta siitä, että kaistaraudoitteet eivät kulje paaluhatun yli kohtisuorasti. Jokaiselle vakiopaaluanturalle on määritetty kuormituspinnan leveydelle minimiarvo. Minimiarvo on määritetty riittävän suureksi, jotta puristusjännitys välittömästi kuormituspinnan alapuolella ei ylity. Kuvissa määrättyä kuormituspinta-alan minimiarvoa on mahdollista pienentää, jos anturaa ei kuormita paaluryhmän täysi kapasiteetti. Tällöin kuitenkin puristuskestävyys sekä rengas- ja kaistaraudoitteiden määrä tulee määrittää erikseen. 41
TERÄSBETONISET VAKIOPAALUANTURAT RR- JA RD-PAALUILLE (FPS)
Perustukset TERÄSBETONISET VAKIOPAALUANTURAT RR- JA RD-PAALUILLE (FPS) Valmiiksi mitoitetut teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille on tarkoitettu tehostamaan SSAB:n RR- ja RD-paalujen käyttöä
LisätiedotPerustukset Teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille (FPS) Päivitetty 09/2012
Perustukset Teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille (FPS) Päivitetty 9/212 Valmiiksi mitoitetut teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille on tarkoitettu tehostamaan Ruukin RR- ja
LisätiedotSSAB RRs-paalut RR-PAALUTUSOHJE, MITOITUSTAULUKOT
SSAB RRs-paalut RR-PAALUTUSOHJE, MITOITUSTAULUKOT Tämä ohje täydentää vanhaa Ruukin RR-paalutusohjetta. Ohjeessa esitetään lujien teräslajista S550J2H valmistettujen RRs-paalujen materiaali- ja poikkileikkausominaisuudet
LisätiedotSSAB RRs-paalut RR-PAALUTUSOHJE, MITOITUSTAULUKOT
SSAB RRs-paalut RR-PAALUTUSOHJE, MITOITUSTAULUKOT Tämä ohje täydentää vanhaa Ruukin RR-paalutusohjetta. Ohjeessa esitetään lujien teräslajista S550J2H valmistettujen RRs-paalujen materiaali- ja poikkileikkausominaisuudet
LisätiedotVakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari
Vakiopaaluperustusten laskenta DI Antti Laitakari Yleistä Uusi tekeillä oleva paaluanturaohje päivittää vuodelta 1988 peräisin olevan BY:n vanhan ohjeen by 30-2 (Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen
LisätiedotRuukin teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien mukaisesti sekä työkalut teräspaalujen suunnitteluun
Ruukin teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien mukaisesti sekä työkalut teräspaalujen suunnitteluun Veli-Matti Uotinen Ruukin Teräspaalupäivä Sisältö Ruukin paalujen
LisätiedotPientalojen perustukset Anturoiden suunnitteluohje RR - ja RD -paaluille
Pientalojen perustukset Anturoiden suunnitteluohje RR - ja RD -paaluille Mitoitusohjeet ja paaluvälin määrittämistä varten laaditut kuvaajat jatkuville paaluanturoille helpottavat ja nopeuttavat RR - ja
LisätiedotCASE, PO-2011 mukaan mitoitettu paalutukset, Lohjan Sairaala. DI Johan Rosqvist
CASE, PO-2011 mukaan mitoitettu paalutukset, Lohjan Sairaala DI Johan Rosqvist CASE, PO-2011 mukaan mitoitettu paalutukset Lohjan sairaala Part of SWECO 2 CASE, PO-2011 mukaan mitoitettu paalutukset Lohjan
LisätiedotPientalojen perustukset
Pientalojen perustukset ANTUROIDEN SUUNNITTELUOHJE RR - JA RD -PAALUILLE Mitoitusohjeet ja paaluvälin määrittämistä varten laaditut kuvaajat jatkuville paaluanturoille helpottavat ja nopeuttavat RR- ja
LisätiedotTeräsbetonisten lyöntipaalujen TUOTELEHTI. DI Antti Laitakari
Teräsbetonisten lyöntipaalujen TUOTELEHTI DI Antti Laitakari Yleistä Uusi TB-paalujen tuotelehti korvaa Rakennusteollisuuden aiemmin julkaisemat teräsbetonipaalua koskevat tuotelehdet liitteineen Paalujen
LisätiedotTeräsbetonipaalun mitoitus PO-2016 mukaan
Teräsbetonipaalun mitoitus PO-2016 mukaan Aksiaalisesti kuormitettu tukipaalu PO-2016 koulutustilaisuus 14.3.2017 Jukka Haavisto, TTY Esityksen sisältö Yleistä tb-paalujen kestävyydestä Geoteknisen kestävyyden
LisätiedotRKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt
RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5
LisätiedotKehänurkan raudoitus. Kehän nurkassa voi olla kaksi kuormitustapausta:
Kehänurkan raudoitus Kehät ovat rakenteita, jotka sisältävät yhdessä toimivia palkkeja ja pilareita. Palkin ja pilarin välisestä jäykästä (ei-nivelellisestä) liitoksesta aiheutuu kehänurkkaan momenttia.
LisätiedotRuukin uusi paalu lujiin teräksiin perustuvat ratkaisut TkT Vesa Järvinen
Ruukin uusi paalu lujiin teräksiin perustuvat ratkaisut TkT Vesa Järvinen 1 www.ruukki.com Vesa Järvinen EXTERNAL 23/01/2014 Ruukin teräspaaluilla kokonaistaloudellisesti edullisimmat perustusratkaisut
LisätiedotPalkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.
LAATTAPALKKI Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. Laattapalkissa tukimomentin vaatima raudoitus
Lisätiedot27.1.2011 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen
Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien vaikutukset paalutuotteisiin Sisältö Paalutusohje 2011 lyhyesti ja ohjeen tilannekatsaus Rakennusmääräyskokoelman, eurokoodien ja toteutusstandardien tilannekatsaus Suomessa
LisätiedotRakMK:n mukainen suunnittelu
RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS
Lisätiedot1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE
1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE 2 FMC 47683.138.138 2.5.2011 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...4 2 KÄYTTÖKOHTEET...5 2.1 Suunnitellut käyttökohteet...5 2.2 Perustamisolosuhteet ja pohjatutkimukset...5 2.3 Suunniteltu
LisätiedotTeräsbetonipaalut, mitä uutta? DI Antti Laitakari
Teräsbetonipaalut, mitä uutta? DI Antti Laitakari Uudet ohjeet Teräsbetonipaalut suunnitellaan uuden paalutusohjeen PO-2011 ja SFS-EN 1992 (Eurocode 2) mukaan PO-2011 on Suomen kansallinen ohje jota tehdessä
LisätiedotKÄYTTÖOHJE KALLIOKÄRKI
KÄYTTÖOHJE KALLIOKÄRKI Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2 Nro 33 12.9.2014 1.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 3 2.1 Kalliokärkien mitat... 3 2.2 Materiaalit...
LisätiedotRPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu
RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotRTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit
RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3
LisätiedotTuotelehti suunnittelijan apuna
Tuotelehti suunnittelijan apuna Betoniteollisuuden paaluseminaari 15.11.2018 Jukka Haavisto, TTY Esityksen sisältö Paalutuotelehden luvut 2.3.2-2.3.3: Paalujen puristuskapasiteettitaulukko ja - käyrästöt
LisätiedotLeimet KALLIOKÄRKI KÄYTTÖOHJE
Leimet KALLIOKÄRKI KÄYTTÖOHJE SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTATAPA 3 2 MATERIAALIT JA RAKENNE 4 2.1 Kalliokärkien mitat 4 2.2 Materiaalit 5 2.3 Valmistustapa 6 2.4 Laadunvalvonta 6 3 VALMISTUSMERKINNÄT 6 4
Lisätiedotvakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu
vakioteräsosat RakMK:n mukainen suunnittelu vakioteräsosat 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5 3.4 Laadunvalvonta...5
LisätiedotRuukki Suunnitteluohjeet
Ruukki Suunnitteluohjeet 5.10.2011 Aamiaisseminaari Oulu Materiaalit RR- ja RD-paalujen Eurokoodien mukaiseen suunnitteluun RR-paalut RD-paalut Suuriläpimittaiset teräsputkipaalut RD-paaluseinä PO2011
LisätiedotSBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
SBKL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu SBKL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 SBKL-kiinnityslevyjen mitat... 4 2.2 SBKL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...
LisätiedotRPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu
RPS PARVEKESARANA Eurokoodien mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat ja osat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit...
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RVL-vAijerilenkit Eurokoodien mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotRR- ja RD-paalut Hitsien esilämmitys ja jäähdytysajat
Liite 5 RR - ja RD -paalut Suunnittelu- ja asennusohjeet RR- ja RD-paalut Hitsien esilämmitys ja jäähdytysajat 6/19 SISÄLTÖ Yleistä... 2... 2 Taulukot ja kuvaajat esilämmityksen määrittämiseksi... 3 Hitsien
LisätiedotSEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.126 12.10.2012 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA MITAT... 3 2.1 MATERIAALIT...
Lisätiedot1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE
1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE Lujabetoni Oy Luja-pienpaaluohje FMC 47683.138.138 8.1.2013 8.1.2013 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...4 2 KÄYTTÖKOHTEET...5 2.1 Suunnitellut käyttökohteet...5 2.2 Perustamisolosuhteet
LisätiedotSSAB RD-paaluseinä. Tukiseinäratkaisu kaikkiin olosuhteisiin.
SSAB RD-paaluseinä Tukiseinäratkaisu kaikkiin olosuhteisiin www.ssab.fi/infra 2 TOIMINNASSAMME YHDISTYVÄT TERÄS- JA POHJARAKENTAMISEN OSAAMINEN SSAB on yksi Euroopan merkittävimpiä teräksisten pohjarakenteiden
LisätiedotLiitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille.
25.9.2013 1/5 Liitoksen DO501 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Oletetaan liitoksen liittyvän tavanomaiseen asuinkerrostaloon. Mitoitustarkastelut
LisätiedotEUROKOODISEMINAARI 2016 BETONI- JA BETONI-TERÄS-LIITTORAKENTEITA KOSKEVAT OHJEET
EUROKOODISEMINAARI 2016 BETONI- JA BETONI-TERÄS-LIITTORAKENTEITA KOSKEVAT OHJEET 1 2016-12-08 Toteutusluokan valinta Toteutusluokka valitaan seuraamusluokkien (CC1, CC2 ja CC3) sekä rakenteen käyttöön
LisätiedotSEMKO OY SSK-SEINÄKENGÄT. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY SSK-SEINÄKENGÄT Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.126 8.10.2012 2 Sisällysluettelo: 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA MITAT... 3 2.1 MATERIAALIT... 3 2.2
LisätiedotR-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
R-STEEL LENKKI Eurokoodien mukainen suunnittelu R-STEEL LENKKI 1 R-STEEL LENKIN TOIMINTATAPA... 2 2 R-STEEL LENKIN MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 R-Seel Lenkin mitat... 4 2.2 R-Steel Lenkin materiaalit
LisätiedotKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
KL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu KL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA...2 2 KL-KIINNITYSLEVYJEN MITAT JA MATERIAALIT...3 2.1 KL-kiinnityslevyjen mitat...3 2.2 KL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...4
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RV-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...6
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla
Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...
LisätiedotSIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006
SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...
LisätiedotRakMK ohjeistuksen löydät osoitteesta
RVT-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RVT-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 2 2 RVT-VALUANKKUREIDEN MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 Mitat ja toleranssit... 3 2.2 RVT-valuankkureiden materiaalit
LisätiedotKANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1992-2 BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/1 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN
LisätiedotVaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012
Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Vaijerilenkit Vaijerilenkeillä betonielementit liitetään toisiinsa lenkkiraudoituksen, valusauman ja betonivaarnan avulla. Liitoksessa vaikuttaa sekä sauman pituussuuntainen
LisätiedotTuomas Kaira. Ins.tsto Pontek Oy. Tuomas Kaira
Ins.tsto Pontek Oy Lasketaan pystykuorman resultantin paikka murtorajatilan STR/GEO yhdistelmän mukaan Lasketaan murtorajatilan STR/GEO yhdistelmän mukaisen pystykuorman aiheuttama kolmion muotoinen pohjapainejakauma
LisätiedotSemko Oy. Parvekkeen PL-kaideliitos. Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu
Semko Oy Parvekkeen PL-kaideliitos Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu 17.8.2015 Sisällysluettelo 1 PL-KAIDELIITOKSEN TOIMINTATAPA... 2 2 PL-KAIDELIITOKSEN RAKENNE... 2 2.1 Osat ja materiaalit...
LisätiedotSEMKO OY RR-NOSTOANKKURIT KÄYTTÖOHJE, EUROKOODIEN MUKAINEN SUUNNITTELU
SEMKO OY RR-NOSTOANKKURIT KÄYTTÖOHJE, EUROKOODIEN MUKAINEN SUUNNITTELU FMC no. 41874.126.300 4.12.2012 2 Sisällysluettelo 1 Toimintatapa... 3 2 Rakenne... 3 2.1 Osat ja materiaalit... 3 2.2 Valmistustapa...
LisätiedotRR -paalut. Rakenna kotisi SSAB:n teräspaalujen varaan.
RR -paalut Rakenna kotisi SSAB:n teräspaalujen varaan www.ssab.fi/infra SSAB:N TERÄSPAALUILLA KOKONAISTALOUDELLISESTI EDULLISIMMAT PAALUPERUSTUKSET Pientalorakentaminen sijoittuu yhä enemmän sellaisille
LisätiedotTaiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje
Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22
LisätiedotTERÄSBETONIPAALUT PO-2016
TERÄSBETONIPAALUT PO-2016 RIL 254-2016 PAALUTUSOHJE 2016 KOULUTUSTILAISUUS / SGY 14.3.2017 Reijo Mustonen, HTM Yhtiöt Oy TERÄSBETONIPAALUT PO-2016 Uusi paalutusohje tuo mukanaan uudet teräsbetoniset lyöntipaalut
LisätiedotHTM. HT-teräspaalujen loppulyöntiohjeet HT-TERÄSPAALUT. ver. 12/2015 HTM. Hydraulivasaroille sekä pudotus- ja hydraulijärkäleille
HTM HT-TERÄSPAALUT www.htmyhtiot.fi HT-teräspaalujen loppulyöntiohjeet Hydraulivasaroille sekä pudotus- ja hydraulijärkäleille Sisällys 1. Yleistä... 3 2. Lyöntilaitteet... 3 3. Paalutyypit... 4 4. Paalutustyön
LisätiedotNostossa betonielementin painon aiheuttama kuormitus siirretään nostoelimelle teräsosan tyssäpään avulla.
RLA TyssÄpÄÄnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RLA TyssÄpÄÄnostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 MITAT JA MATERIAALIT...3 2.1 Mitat ja toleranssit... 3 2.2 RLA-nostoankkureiden materiaalit ja
LisätiedotBetonin lujuus ja rakenteiden kantavuus. Betoniteollisuuden kesäkokous Hämeenlinna prof. Anssi Laaksonen
Betonin lujuus ja rakenteiden kantavuus Betoniteollisuuden kesäkokous 2017 11.8.2017 Hämeenlinna prof. Anssi Laaksonen Sisältö 1) Taustaa 2) Lujuuden lähtökohtia suunnittelussa 3) Lujuus vs. rakenteen
LisätiedotSEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu
SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu FMC 41874.133 28..213 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTA... 3 2 MITAT, OSAT, ASENNUSVAIHEEN KAPASITEETIT JA TILAUSTUNNUKSET...
LisätiedotEsityksen sisältö Tuotelehti PO-2016 mukaiseen paalutukseen: - Ohjeita suunnittelijalle Teräsbetonipaaluseminaari
Tuotelehti PO-2016 mukaiseen paalutukseen: - Ohjeita suunnittelijalle Teräsbetonipaaluseminaari 15.11.2018 WWW.AINS.FI Esityksen sisältö Yleistä suunnittelusta Paalutussuunnitelman sisältö Erityisohjeita
LisätiedotSEMKO OY SUJ-PERUSPULTIT. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY SUJ-PERUSPULTIT Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.132 13.3.2013 Sisällysluettelo: 2 1 PERUSPULTTIEN TOIMINTATAPA... 3 2 PERUSPULTTIEN MATERIAALIT JA MITAT...
Lisätiedot26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara
26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara Teräspaalujen käytön edut paalulaatoissa Teräspaalun edut paalutyypin valinnassa Paalutustyön ympäristövaikutukset maan syrjäytyminen tiivistyminen tärinä Asennuskaluston
LisätiedotRUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT
RUDUS OY Sivu 1/15 RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen
LisätiedotTERÄSRISTIKON SUUNNITTELU
TERÄSRISTIKON SUUNNITTELU Ristikon mekaniikan malli yleensä uumasauvojen ja paarteiden väliset liitokset oletetaan niveliksi uumasauvat vain normaalivoiman rasittamia paarteet jatkuvia paarteissa myös
LisätiedotSuunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun.
Rak-43.3130 Betonirakenteiden suunnitteluharjoitus, kevät 2016 Suunnitteluharjoitus käsittää rakennuksen runkoon kuuluvien tavanomaisten teräsbetonisten rakenneosien suunnittelun. Suunnitteluharjoituksena
LisätiedotRakMK:n mukainen suunnittelu
RV-VAluAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotErstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje
Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...
LisätiedotWQ-palkkijärjestelmä
WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin
LisätiedotVEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326
VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat
LisätiedotSEMKO OY SELP-PERUSPULTIT. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY SELP-PERUSPULTIT Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.130 18.6.2013 Sisällysluettelo: 2 1 SELP-PERUSPULTTIEN TOIMINTATAPA... 3 2 SELP-PERUSPULTTIEN MATERIAALIT
LisätiedotPRKU PAKSURAPPAUSKIINNIKE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE
ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE versio FI 11/2015 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 2 3 VALMISTUS... 3 3.1 Valmistustapa ja merkinnät... 3 3.2 Valmistustoleranssit... 3 4 KESTÄVYYSARVOT...
LisätiedotHitsattavien teräsrakenteiden muotoilu
Hitsattavien teräsrakenteiden muotoilu Kohtisuoraan tasoaan vasten levy ei kanna minkäänlaista kuormaa. Tässä suunnassa se on myös äärettömän joustava verrattuna jäykkyyteen tasonsa suunnassa. Levyn taivutus
LisätiedotSUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.
SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä
LisätiedotBetonipaalun käyttäytyminen
Betonipaalun käyttäytyminen Rakenteellista kantavuutta uudella mitoitusfilosofialla Betoniteollisuuden paaluseminaari, TTY Yleistä tb-paalujen kantokyvystä Geotekninen kantokyky Paalua ympäröivän maa-
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta
Ympäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Ann ettu Helsin gissä 30 päivän ä maaliskuuta 2009 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotPaalutusohje koulutustilaisuus Ravintola Vaunun auditorio
RIL 265-2011 PO 2011 Paalutusohje 2011 - koulutustilaisuus 20.3.2013 Ravintola Vaunun auditorio Paaluosien tekniset vaatimukset Yleiset vaatimukset Paalujen jatkaminen / jatkokset Paalujen kärjet Yleiset
Lisätiedot25.11.11. Sisällysluettelo
GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotLUJA-PIENPAALUOHJE KUIN KALLIOLLE RAKENTAISIT
LUJA-PIENPAALUOHJE KUIN KALLIOLLE RAKENTAISIT 08.01.2013 WWW.LUJABETONI.FI 8.1.2013 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 4 2 KÄYTTÖKOHTEET... 5 2.1 Suunnitellut käyttökohteet... 5 2.2 Perustamisolosuhteet ja
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotPVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje
PVL-vaijerilenkki Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin Versio: FI 10/2012 Laskentanormit: EC+NA Betoniyhdistyksen käyttöselosteet BY 5 B-EC 2 N:o 26 (PVL 60, PVL 80, PVL, PVL 120) BY 5 B-EC 2 N:o 32 (PVL
LisätiedotEurocode Service Oy. Maanvarainen pilari- ja seinäantura. Ohjelmaseloste ja laskentaperusteet
Maanvarainen pilari- ja seinäantura Ohjelmaseloste ja laskentaperusteet Eurocode Service Oy Sisarustentie 9 00430 Helsinki tel. +358 400 373 380 www.eurocodeservice.com 10.5.2011 Maanvarainen pilari- ja
LisätiedotRR - ja RD -paalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET
RR - ja RD -paalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET Ohje käsittelee SSAB:n valmistamia lyömällä ja puristamalla asennettavia RR- ja RRs-paaluja, injektoituja lyömällä asennettavia RR-CSG-paaluja sekä poraamalla
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotRIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY
RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset
LisätiedotMITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16
1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotTehtävä 1. Lähtötiedot. Kylmämuovattu CHS 159 4, Kylmävalssattu nauha, Ruostumaton teräsnauha Tehtävän kuvaus
Tehtävä 1 Lähtötiedot Kylmämuovattu CHS 159 4, Kylmävalssattu nauha, Ruostumaton teräsnauha 1.437 LL 33, 55 mm AA 19,5 cccc² NN EEEE 222222 kkkk II 585,3 cccc 4 dd 111111 mmmm WW eeee 73,6 cccc 3 tt 44
LisätiedotRT- 2011 24.11.2011-1 -
RT-2011 24.11.2011-1- Tämä tuotelehti korvaa Rakennusteollisuuden aiemmin julkaisemat teräsbetonipaalua koskevat tuotelehdet liitteineen. Tämän tuotelehden mukaisia paaluja ovat oikeutettuja valmistamaan
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotTeräsbetonipaalujen kantavuus
Teräsbetonipaalujen kantavuus Tutkittua tietoa sovellettu uusiin paalutuotteisiin Betonipäivät 1.11.2018 Jukka Haavisto, prof. Anssi Laaksonen TTY Esityksen sisältö Yleistä paaluista Paalujen suunnittelu
LisätiedotPääraudoituksen ankkurointi. Harjateräksen tartuntalujuus
Pääraudoituksen ankkurointi Harjateräksen tartuntalujuus f bd = 2,25 η 1 η 2 f ctd Tartuntaolosuhteita kuvaava kerroin: Hyvät tartuntaolosuhteet (tartuntatila I) η 1 =1,0 : - tangon etäisyys valun alapinnasta
LisätiedotSSAB keskikaide SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJE. Keskikaide SSAB 210x130/4
SSAB keskikaide SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJE Keskikaide SSAB 210x130/4 Sisältö: Sovellusalue...2 Asennus...2 Kaiteiden käsittely...2 Kaiteen rakenne ja osat...3 Kaiteen aloitus ja lopetuskohdat...4 Kaiteen
LisätiedotSSAB:n teräspaalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET
SSAB:n teräspaalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET Ohje käsittelee SSAB:n valmistamia lyömällä ja puristamalla asennettavia RR- ja RRs-paaluja, injektoituja lyömällä asennettavia RR-CSG-paaluja sekä poraamalla
LisätiedotTeräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa
1 (1) Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelijoilla Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa varten. Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu on tehtävä Liikenneviraston
LisätiedotKUVA 1 Vaijerilenkin käyttöperiaatteita
vaijerilenkki RakMK:n mukainen suunnittelu vaijerilenkki 1 TOIMINTATAPA...2 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat...4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit...4 3 VALMISTUS 5 3.1 Valmistustapa...5
Lisätiedot3. SUUNNITTELUPERUSTEET
3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Myötölujuuden ja vetomurtolujuuden arvot f R ja f R y eh u m tuotestandardista tai taulukosta 3.1 Sitkeysvaatimukset: - vetomurtolujuuden ja myötörajan f y minimiarvojen
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt
LIITE 9 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1993-1-1 EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä
LisätiedotRR -paalut. Rakenna kotisi SSAB:n teräspaalujen varaan.
RR -paalut Rakenna kotisi SSAB:n teräspaalujen varaan www.ssab.fi/infra SSAB:N TERÄSPAALUILLA KOKONAISTALOUDELLISESTI EDULLISIMMAT PAALUPERUSTUKSET Pientalorakentaminen sijoittuu yhä enemmän sellaisille
LisätiedotSEMKO OY OPK-PILARIKENGÄT. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY OPK-PILARIKENGÄT Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.123 28.1.2013 Sisällysluettelo: 2 1 OPK-PILARIKENKIEN TOIMINTATAPA... 3 2 OPK-PILARIKENKIEN MATERIAALIT
Lisätiedot1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit ja standardit...
RLS sisäkierrehylsyankkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RLS sisäkierrehylsyankkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit
LisätiedotRIL PO 2011 korjaukset ja lisäykset tekstiin
RIL 254-2011 PO 2011 korjaukset ja lisäykset tekstiin Selvennyksiä käyttötila termin käyttöön, jolla tarkoitetaan joko käyttörajatilaa tai käytön aikana. Yliviivattu teksti poistetaan. s. 71 Lyöntipaalujen
LisätiedotBETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUN OPPIKIRJA By 211
Betoniteollisuus ry, Elementtisuunnittelu 2013 BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUN OPPIKIRJA By 211 Osan 1 esittely Palkin laskenta Pekka Nykyri, TkL, yliopettaja Oulun seudun ammattikorkeakoulu 21.11.2013
LisätiedotLUJA-PIENPAALUOHJE KUIN KALLIOLLE RAKENTAISIT VERSIO 1
LUJA-PIENPAALUOHJE KUIN KALLIOLLE RAKENTAISIT 19.2.2019 VERSIO 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 KÄYTTÖKOHTEET 3 2.1 Suunnitellut käyttökohteet 2.2 Perustamisolosuhteet ja pohjatutkimukset 3 2.3 Suunniteltu
Lisätiedot