PIHTIPUTAAN KUNNANHALLITUKSEN JA VIITASAAREN KAUPUNGINHALLITUKSEN YHTEINEN KOKOUS III/2017 MUKANA KINNULAN KUNNANHALLITUS

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA PIHTIPUTAAN KUNNANHALLITUKSEN JA VIITASAAREN KAUPUNGINHALLITUKSEN YHTEINEN KOKOUS III/2017 MUKANA KINNULAN KUNNANHALLITUS Aika: klo Paikka: Viitasaaren kaupungintalo, valtuustosali Läsnä: Varsinainen jäsen Varajäsen Viitasaari: Linna Sisko, hallituksen pj, puheenjohtaja Halonen Juhani, poissa Kemppainen Ilkka, poissa Kuusela Miia Manninen Ilpo Mäkinen Elina Siltanen Tuija Suni Hannu Wiik Sami Grönholm-Paananen Pirjo, valtuuston pj Kekkonen Sonja, valtuuston I vpj, poissa Kananen Jussi, valtuuston II vpj Kinnunen Janne, kaupunginjohtaja Honkanen Tiina, kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä Pihtipudas: Jämsén Teppo, hallituksen pj Kahilainen Seppo Kananen Markku Kangasluoma Taina, poissa Kiljala Eija, poissa Logrén Marjo Marttinen Heli, poissa Saastamoinen Tapio Närhi Sirpa, poissa Hjelmeroos- Haapasalo Heli Parkkonen Kari Ylälehto Jani Räisänen Pentti, valtuuston pj Hollanti Jyrki, valtuuston I vpj, poissa Tiainen Marko, valtuuston II vpj, poissa Kinnunen Ari, kunnanjohtaja Vuopionperä Helena, kunnansihteeri Kinnula, osallistujat poistuivat klo Toikkanen Markku, hallituksen pj Pelkonen Esko, 1

2 Piispanen Virpi Rekonen Arja, poissa Urpilainen Juha Toikkanen Manu, valtuuston pj Kinnunen Joonas, valtuuston I vpj, poissa Kanervio Pekka, kunnanjohtaja Lehtonen Marja, kunnansihteeri, poissa Muut osallistujat: Laurila Marja, perusturvan toimialajohtaja Holster Ritva, sivistystoimen toimialajohtaja Savolainen Tapani, teknisen toimen toimialajohtaja Kantonen Sari, ympäristötoimen toimialajohtaja Käsmä Ari-Jukka, talous- ja tietohallintojohtaja, vs henkilöstö- ja taloussihteeri 1 Kokouksen avaus ja läsnä olevien jäsenten toteaminen 2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 3 Wiitaunionin yhteistoimintasopimus ja sote- ja maakuntauudistuksen aikataulun muuttuminen 4 Wiitaunionin tuleva yhteistyö Vuoden 2018 talousarvioehdotusten tilannekatsaus 6 Muut asiat 7 Seuraava kokous 2

3 1 Kokouksen avaus ja läsnä olevien jäsenten toteaminen Kuntaparin puheenjohtajuusvuorossa olevan kunnan, Viitasaaren kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sisko Linna avaa kokouksen. Ehdotus: Todetaan läsnäolijat. Päätös: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sisko Linna avasi kokouksen ja toivotti myös naapurikuntien kunnanhallitukset tervetulleiksi kokoukseen. Todettiin läsnäolijat. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen Todetaan edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksytyksi. Pöytäkirja on lähetetty kokouksen jälkeen hallitusten jäsenille ja puheenjohtajille, valtuustojen puheenjohtajistolle ja kuntajohtajille sähköpostilla tarkastamista varten. Ehdotus: Todetaan, että edellisen kokouksen pöytäkirja on hyväksytty sähköpostimenettelyllä yhteisesti sovitulla tavalla. Päätös: Todettiin. Lisäksi päätettiin, että myös tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen suoritetaan vastaavalla menettelyllä. 3 Wiitaunionin yhteistoimintasopimus ja sote- ja maakuntauudistuksen aikataulun muuttuminen Hallitus päätti neuvottelussaan jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan alkaen. Samalla hallitus linjasi, että ensimmäisiä maakuntavaaleja siirretään ja ne pidetään lokakuussa Eduskunnan käsittelyssä oleviin lakiesityksiin tehdään perustuslakivaliokunnan lausunnon edellyttämät muutokset. Valinnanvapauslain osalta hallitus antaa uuden hallituksen esityksen alkuvuodesta

4 Keski-Suomessa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua jatketaan keskeytyksettä. Vuoden lisäaika käytetään julkisen palvelutuotannon kilpailukyvyn vahvistamiseen, henkilöstön ja esimiesten valmennukseen, ICT-järjestelmien uudistamiseen sekä muutostoimenpiteiden selkeämpään porrastamiseen. Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin hallitusten yhteiskokous päätti , että Wiitaunionin perussopimusta aletaan käsittelemään johtoryhmässä ja työvaliokunnassa pohtien samalla, miten sitä voidaan uudistaa yhteishallituksen käymän keskustelun tiimoilta. Jotta Wiitaunionin toiminnan valmistelua voidaan jatkaa uuden organisaatiorakenteen ja yhteistoimintasopimuksen pohjalta vuoden 2017 aikana, Viitasaaren kaupunginvaltuusto päätti irtisanoa Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin yhteistyösopimuksen ja sopimuksen Viitasaaren kaupungin esi- ja perusopetuksen järjestämisvastuun siirtämisestä Pihtiputaan kunnalle. Samalla kaupunki ilmoitti sopimuksen irtisanomisesta Valtiovarainministeriölle, jotta valtionosuudet vuodesta 2019 alkaen saadaan Viitasaarelle. Wiitaunionin johtoryhmässä todettiin, että sivistystoimen osalta siirtyy perusopetuksen henkilöstö Pihtiputaalta Viitasaarelle Huhtikuussa 2017 on aloitettu yt- menettely ja syksyllä valmistellaan asiaan liittyvä liikkeen luovutus. Vs henkilöstö- ja taloussihteeri tuo asiasta käsittelyaikataulurungon syksyllä johtoryhmään. Wiitaunionin johtoryhmässä todettiin, että perusturvan osalta nykyistä yhteistoimintasopimusta olisi tarkoituksenmukaista jatkaa vuodella eli vuoden 2019 loppuun saakka. Samoin todettiin, että perusopetuksen järjestämisluvat on nyt haettu Viitasaarelle lukien ja tällöin kaupungilla täytyy olla riittävä opettajamäärä toteuttamaan opetusta. Wiitaunionin työvaliokunta päätti kokouksessaan esittää hallitusten yhteiskokoukselle seuraavaa: Wiitaunionin sopimuksen voimassaoloa jatketaan tässä vaiheessa vuodella, koska sote-ja maakuntauudistus siirtyy vuodella eteenpäin. Järjestämisvastuun siirtyessä Viitasaaren kaupungille lukien perusopetuksen opettajat palautuvat joka tapauksessa Viitasaaren kaupungille ja aikaisemmin suoritetut henkilöstösiirrot tältä osin puretaan. Pihtiputaan perusturvan henkilöstö palautuu Pihtiputaalle jos suunniteltu maakuntauudistus ei toteudukaan suunnitellulla aikataululla, ellei kuntien välisissä sopimusneuvotteluissa muuta sovita Hallitusten yhteiskokous : 4

5 Ehdotus: Koska sote- ja maakuntauudistus siirtyy vuodella eteenpäin ja tulee voimaan lukien, esitetään Pihtiputaan kunnanhallitukselle ja valtuustolle sekä Viitasaaren kaupunginhallitukselle ja valtuustolle, että Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan allekirjoitetun sopimuksen voimassaoloa jatketaan saakka siten, että Viitasaaren toimipaikkojen perusopetuksen henkilöstö palautuu takaisin Viitasaaren kaupungille lukien ja aikaisemmin suoritetut henkilöstösiirrot tältä osin puretaan. Samoin Pihtiputaan perusturvan henkilöstö palautuu Pihtiputaalle jos sote- ja maakuntauudistus ei toteudukaan suunnitellulla aikataululla, ellei kuntien välisissä sopimusneuvotteluissa muuta sovita. Päätös: Hyväksyttiin. 4 Wiitaunionin tuleva yhteistyö 2020 Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin hallitusten yhteiskokous päätti , että Wiitaunionin perussopimusta aletaan käsittelemään johtoryhmässä ja työvaliokunnassa pohtien samalla, miten sitä voidaan uudistaa yhteishallituksen käymän keskustelun tiimoilta. Yhteishallitus teki kokouksessaan seuraavia linjauksia: - Yhteisten lautakuntien halutaan säilyvän myös tulevaisuuden toimintamallissa. - Wiitaunioni terminä tullaan säilyttämään. - Lautakuntien puheenjohtajuuden tulisi olla vaihtuva. - Henkilöstö tultaisiin palauttamaan omiin kuntiinsa - Otto-oikeus tultaisiin ottamaan käyttöön. Kuntalain 9 :n mukaan kunta voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai hankkia tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja sopimukseen perustuen muulta palvelujen tuottajalta. Julkisen hallintotehtävän kunta voi kuitenkin antaa muulle kuin viranomaiselle vain, jos siitä erikseen lailla säädetään. Palvelujen tuottamisen vaihtoehtoja ovat lähinnä seuraavat (Kuntalaki-Tausta ja tulkinnat/ Harjula-Prättälä, 2015) : - tuottaa palvelut itse - tuottaa palvelu yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa - hankkia palvelu ostopalveluna toiselta kunnalta tai kuntayhtymältä - perustaa palveluja tuottava osakeyhtiö tai muu yksityisoikeudellinen yhteisö taikka olla sellaisessa osakkaana - hankkia palvelu valtiolta tai muulta julkisyhteisöltä taikka - hankkia palvelu yksityiseltä palvelun tuottajalta 5

6 Keväällä 2017 kuntien toimintoja ja palveluja pohdittiin tulevaisuuden kunnan roolista käsin ja uutta Wiitaunionin yhteistyömallia valmisteltiin alustavasti seuraavalta pohjalta: - palvelut ryhmiteltiin yhdessä tuotettaviin palveluihin ja palveluihin, jotka hoidettaisiin ensisijaisesti oman kunnan toimesta - liikunta- ja kulttuuripalvelut koetaan myös kuntaidentiteettiä ja yhteisöllisyyttä rakentavina palveluina, jotka vaihtoehtoisesti voitaisiin hoitaa kansalaiskunnan toimesta, samoin ns. hyte- eli hyvinvointitehtävät - kuntalain hengen mukaisesti jatkettaisiin elinvoimakunnan rakentamista omana kuntana ja yhteisten palvelujen tuottamista laajemmin hartioin Työvaliokunnan kokouksessa todettiin, että olennainen tieto Pihtiputaan kunnalle ja Viitasaaren kaupungille on se, onko Kinnulan kunnalla tarve olla mukana yhteislautakunnissa ja mikä on Kinnulan kunnan poliittinen tahtotila. Samalla päätettiin pitää seuraava hallitusten yhteiskokous klo 12 Viitasaarella, johon myös Kinnulan kunnanhallitus osallistuu. Päätettiin valmistella Wiitaunioni mallivaihtoehdot neljän ja kolmen lautakunnan pohjalta, joista yhden lautakunnan muodostaa ympäristölautakunta, joka tulee olemaan useamman kuin kolmen kunnan yhteinen lautakunta, mutta on sijoitettu elinvoima- ja perusrakennepalveluiden toimialalle. Oheismateriaali: - yhteislautakuntamalli A 4 lautakuntaa - yhteislautakuntamalli B 3 lautakuntaa - Kuntien yhteistyösopimus neljän lautakunnan tilanteessa MALLI A Kunnat tuottaisivat yhdessä seuraavat lautakuntien palvelut: - Lasten ja nuorten lautakunta: - varhaiskasvatus - perusopetus - aluelukio - Viitaseudun opisto, (yhdistetty musiikki- ja kansalaisopisto) - nuorisotoimi - Kulttuuri- ja liikuntalautakunta ( tai Vapaa-aikalautakunta - nimike) : - kulttuuritoimi - liikuntatoimi - aluekirjasto - hyte-tehtävät - Kuntarakennelautakunta - maaomaisuuden hallinta - kaavoitus ja tonttipalvelu - katujen ja ympäristön hoito 6

7 - tilapalvelu (= kuntien omistamien tilojen rakennuttaminen ja ylläpito) - joukkoliikenne - Ympäristölautakunta (Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi) Kunnat tuottaisivat lisäksi yhteisesti talous- ja ict-palvelut sekä henkilöstö- ja työllisyyspalvelut. Kansalaiskuntien vastuulle jäävät lakisääteisten tarkastus- ja keskusvaalilautakuntien lisäksi omistaja-, elinkeino-, maa- ja asuntopolitiikka. Witas Oy vastaa kuntien yhteisistä yrityspalveluista ja tarvittaessa myös konserniyhtiöiden yhteistyö voi muilta osin olla mahdollista. MALLI B Malli on muutoin sama kuin malli A, mutta nyt kulttuuri- ja liikuntalautakunnan alaiset muut palvelut paitsi aluekirjasto olisivat kansalaiskuntien hoidettavana ja aluekirjastosta vastaisi Lasten ja nuorten lautakunta. Yhteislautakuntia olisi siis 3. WIITAUNIONIN YHTEISTYÖSOPIMUS - lautakunnissa 4 jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä jokaisesta kolmesta kunnasta - lautakuntien puheenjohtajuudet kiertävät valtuustokausittain - lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat valtuutettuja - valmistelu edelleen työvaliokunnan ja hallitusten yhteiskokousten kautta - yhteiset johtavat viranhaltijat, joiden palkkauskustannukset jaettaisiin asukasluvun mukaisessa suhteessa kuntien kesken - muutoin palvelutuotannon kustannukset jaettaisiin pääsääntöisesti käytön mukaan aiheuttamisperiaatteella Ehdotus: Kuullaan Kinnulan kunnan tahtotila Wiitaunioni 2020 yhteistyöhön ja yhteislautakuntiin osallistumisesta ja neuvotellaan Wiitaunionin tulevan yhteistyön jatkovalmistelun pohjaksi laadittavasta organisaatioehdotuksesta. Kaupunginjohtaja Janne Kinnunen ja kunnanjohtaja Ari Kinnunen esittelivät kuntien hallituksille vaihtoehtoisia malleja, minkä jälkeen asiasta keskusteltiin seuraavasti: Pentti Räisänen kertoi, että vaikka kuntien lukiot toimivat yhteisen lautakunnan alla, kukin lukio toimii kuitenkin itsenäisenä. 7

8 Samoin Ari Kinnunen totesi, että kunnat päättävät itsenäisesti myös alakoulujensa määrästä. Ritva Holster esitti, että aluelukio-termi jätetään pois ja sen sijaan malliin mainitaan lukiot tai lukiokoulutus. Edelleen Ritva Holster totesi, että Viitaseudun opiston voi jättää pois ja ko kohdassa voi mainita opistot, jolloin tähän jää kaksi itsenäistä opistoa, joiden järjestämislupa on kunnilla. Musiikkiopistoa ei kannata yhdistää Viitaseudun opistoon, joka on Pihtiputaan ja Viitasaaren kansalaisopisto. Kaupunginjohtaja Janne Kinnunen totesi, että nämä voidaan myös yhteistyösopimukseen selventävinä merkintöinä kirjata. Jussi Kananen esitti, että yhteistyösopimukseen lisätään, että kunnat viime kädessä päättävät koulujen sijainnista. Markku Toikkanen tiedusteli, että jos viranhaltijat siirtyvät varsinaisiin kuntiin, niin mitä yhteistä kunnille jää? Ari Kinnunen totesi, että yhteisen toimialajohdon ja joidenkin muiden yhteisten esimiesten kustannukset jaetaan, mutta pääosa henkilöstöstä on sellaisia, että he työskentelevät vain yhdelle kunnalle ja kustannukset vyöryvät ao kunnalle ja palkan maksaa ao kunta. Ilpo Manninen esitti, että malliin liitettäisiin taulukko, jossa kerrotaan, mikä yhteinen hyöty kunnille mallista on. Pirjo Grönholm-Paananen totesi, että tänään ollaan lähinnä sen tahtotilan äärellä, mitä kunnat haluavat ja varsinkin Kinnulan kunta - sen jälkeen päästään yhdessä luomaan mallia. Manu Toikkanen tiedusteli, mitä yhteistä hyötyä ja mitä säästöjä saadaan esitetyllä yhteistyöllä aikaiseksi, muuta kuin henkilökunnan varajärjestelmä. Ritva Holster kertoi, että säästöjä tulee yhteisten toimialajohtajien ja kanslistien ohella siitä kun asioita pystytään yhdessä alueella tekemään ja kehittämään. Tapani Savolainen kertoi, että teknisen lautakunnan yhteistyö on ollut joustavaa ja samalla on huolehdittu toimintojen turvaamisesta mm. erityisosaamista vaativan henkilöstön, kuten kaavoittaja, kartoittaja, saamisella kaikkien yhteistyössä mukana olevien kuntien käyttöön. 8

9 Marja Laurila kertoi, että Kinnulan kanssa on yhteistyö sujunut hyvin nykyisessä lautakunnassa, jossa on ollut kaksi jäsentä Kinnulasta ja tulevassa olisi siis neljä jäsentä. Hallintosääntöjen eriävyydet myös poistuisivat tällöin. Pentti Räisänen totesi, että lukioilla on yhteinen rehtori, jolloin saadaan synergiaetuja mm. hallintoon ja opiskeluhuoltoon liittyvissä suunnitelmissa ja työtehtävissä (kaikissa kunnissa ei tarvitse tehdä samoja tehtäviä) ja jatkoi edelleen, että jos yhden lukion resurssit eivät riitä opiskelun aloittamiseen opiskelijamäärän vähäisyyden takia, voidaan järjestää kuntien yhteisiä videoneuvottelukursseja ja turvataan paremmat kurssitarjotin-vaihtoehdot opiskelijoille ilman että kustannukset karkaisivat pilviin. Esko Pelkonen tiedusteli, mikä Viitasaaren ja Pihtiputaan tämän hetkinen tilanne ja kanta on yhteistyön jatkumisen osalta? Ari Kinnunen kertoi, että varmoja päätökset ovat vasta siinä vaiheessa kun valtuustot ovat ne tehneet, mutta yhteisten neuvottelujen aikana Pihtiputaan ja Viitasaaren päättäjillä on ollut rakentava ilmapiiri. Nyt kun kunnilla on yhteinen rakenne ja kun joku asia ei tunnu pelittävän, niin siihen haetaan yhdessä ratkaisua. Juha Urpilainen totesi, että lukiokoulutuksesta tuotiin esille myönteisiä asioita, mutta tekninen puoli on Kinnulan kannalta ongelmallisempi kun sitoumuksia on Lestijärven suuntaan, samoin kansalaisopisto. Myös keskushallinto ja palkanlaskenta on myös Urpilaisen näkemyksen mukaan haavoittuvainen. Pirjo Grönholm-Paananen kertoi, että Viitasaarella on pidetty yhteistyöstä valtuuston iltakoulu ja ymmärtäneensä, että yhteistyöhön pääosin suhtaudutaan Viitasaarella myönteisesti. Markku Kananen kertoi, että samoin Pihtiputaan suunnassa on myönteinen ilmapiiri lähteä jatkamaan yhteistyötä ja toivotaan Kinnulan kuntaakin mukaan. Laajemmasta organisaatiosta löytyy parempi asiantuntemus tekemään naapurikunnankin alueella tehtäviä. Meillä nousi esille ajatus siitä, että riittäisikö kolme jäsentä neljän sijasta yhteislautakuntiin. Ari Kinnunen katsoi, ettei Kinnulan ja Lestijärven yhteinen vesilaitos ole ongelma, mutta kansalaisopiston tilannetta tulisi pohtia vielä lisää, onko yhdistäminen järkevää vai ei. Janne Kinnunen totesi, että toimintamallia on koeteltu ja hiottu vuosien varrella ja varmaan synergiaetuja yhteisistä esimiehistä on saatavissa. Markku Toikkanen katsoi, että hyte-tehtävät voisivat toisaalta olla kunnanhallitustenkin alla ja aprikoi, että olisiko kuitenkin järkevämpi pitää kolme lautakuntaa ja Kinnula olisi vain mukana lautakuntatyössä ilman isäntäkuntavastuuta, eli ovatko liikunta- ja kulttuuriasiat niin kunnan juurissa olevia asioita. Toikkanen 9

10 jatkoi, että selvät yhteistyösopimukset olisi sitten keskushallinnon varajärjestelmiin ja voitaisiinko samoja ICT-palveluja käyttää halvemmalla ja mikä tämän hetkinen tilanne on, onko kuntaparilla yhteiset ict-palvelut. Ari-Jukka Käsmä kertoi, että koko ict-potti on budjetoitu Pihtiputaan hallituksen alle ja jaetaan sieltä molemmille kunnille päätteiden suhteessa. Samoin henkilöstö on Pihtiputaan kunnanhallituksen alla. Pari vuotta sitten kun tehtiin kahdeksaan kunnan yhteinen ict-tutkimus, niin Pihtiputaalla ja Viitasaarella oli halvimmat kustannukset. Juha Urpilainen totesi, että yhteistyötä tarvitaan, mutta myös kipupisteitä on; ei hyvältä tunnu, jos sivistys menisi Pihtiputaalle, mutta verkkokurssit ja kurssitarjonnan laajeneminen taas tuntuu hyvältä. Kinnulassa laajakaista toimii hyvin, mutta miten tulevaisuudessa, jos Pihtipudas hallitsee kuitua. Ari-Jukka Käsmä vastasi, että peruskunnat omistavat kaiken infran minkä omistavat tälläkin hetkellä ja meidän kannalta on ihan sama onko Kinnulan kunnalla laajakaistaa vai ei, koska emme halua sitä itsellemme ottaa. Jani Ylälehto totesi, että päätöksenteko ei ole isäntäkunnan alaisuudessa vaan se on yhteisessä päätöksenteossa, yhteisellä lautakunnalla. Pihtiputaalla ei ole koettu menettävämme päätöksentekoa Viitasaarelle esim. teknisen lautakunnan asioissa. Tuija Siltanen totesi, että yhteistyössä on voimaa ja mitä laajemmat hartiat on, sitä tehokkaammin asioita voidaan yhteistyössä viedä eteenpäin, eikä mitään omaisuutta olla kuitenkaan viemässä. Toivoisin että Kinnulakin tulisi mukaan yhteistyöhön. Puheenjohtaja totesi, että mallissa A haluttaisiin, että Kinnulakin isännöisi jotakin lautakuntaa ja malli B olisi muuten samanlainen, mutta millään hallinnonalalla ei olisi Kinnulan isännöintiä. Tämän jälkeen puheenjohtaja totesi yhteenvetona, että ihan selkeästi Kinnula ei ole ilmaissut halukkuutta asettua isäntäkunnan rooliin, mutta haluaa olla kuitenkin olla yhteistyössä mukana. Manu Toikkanen kertoi näkevänsä myös A malliin mukaanlähdön enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Mielestäni isäntäkuntamallia ei ole nyt poissuljettu, mutta onko tehtäväjako oikea toisaalta samat asiat käsitellään kaikissa kolmessa kunnassa. Jussi Kananen totesi, että Kinnulan valtuustolta pitää ensin päätös saada, ennen kuin Viitasaari ja Pihtipudas voi tehdä päätösesityksiä. Toinen mahdollisuus on esitellä vaihtoehdot. Juha Urpilainen kertoi, että asiasta ei ole vielä keskusteltu kunnanhallituksessa saati valtuustossa ja nyt olisi hyvä jos saataisiin asialle jonkinlainen aikataulu. 10

11 Ari Kinnunen kertoi, että kahden kunnan kesken on neuvoteltu niin, että tämän vuoden aikana asia saataisiin päätökseen ja olisiko marraskuun loppu näin ollen hyvä aikataulu. Janne Kinnunen toivoi myös, että tämän vuoden aikana asia saataisiin päätökseen ja marraskuun loppu olisi hyvä aikataulu. Valmistelu on tähdännyt tämän vuoden loppuun, mutta kun hallitukset ovat nyt paikalla, voidaan tarvittaessa lisäaikaakin varmaan sopia otettavaksi. Teppo Jämsen esitti, että sote-uudistuksen aikataulunkin siirtymisen takia voitaisiin venyttää aikataulua. Pirjo Grönholm- Paananen totesi, että asia on iso ja mielellään se käsiteltäisiin tämän vuoden loppuun. Pekka Kanervio ja Manu Toikkanen kertoivat, että Kinnulan kunta haluaa pitää vielä kuntalaiskuulemisen, koska asia on kuitenkin niin iso ja tarvitsisimme lisäaikaa vuoden loppuun. Janne Kinnunen totesi, että tilanteesta keskustellaan kaikista kunnista ja valmistellaan valtuustoja päätöksentekoon loppuvuoden tai tammikuun aikana ja varmasti meidän täytyy valmistella mallien hienosäätöä pienemmällä joukolla esim. hallitusten yhteiskokouksissa. Päätös: Todettiin, että Kinnulan kunta haluaa olla mukana yhteistyössä, mutta toivoo lopullista päätöksentekoa varten aikaa asian valmistelulle ja Kinnulan kunnan kannan muodostamiselle. Päätettiin, että Kinnulan kunta ilmaisee tahtotilansa ja antaa lopullisen päätöksensä yhteistyöhön mukaan lähtemisestä viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä. Merkitään, että Kinnulan kunnan edustajat poistuivat tämän asian käsittelyn jälkeen kokouksesta klo Vuoden 2018 talousarvioehdotusten tilannekatsaus 11

12 Talousjohtaja Ari-Jukka Käsmä antaa tilannekatsauksen talousarvioehdotusten valmistelutilanteesta. Päätös: Merkittiin tilannekatsaus tiedoksi. 6 Muut asiat Todettiin, että muita asioita ei käsittelyssä tällä kertaa ollut. 7 Seuraava kokous Päätettiin pitää seuraava kokous aiemmin sovitun mukaisesti klo 12 Pihtiputaalla. Sisko Linna puheenjohtaja Tiina Honkanen pöytäkirjanpitäjä 12