Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään Eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission 23 päivänä heinäkuuta 2004 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE)perustamisesta sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen

2 2 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MUISTIO EU2004/1345 EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI YHTEISÖN PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURIN (INSPIRE) PERUSTAMI- SESTA 1. Direktiiviehdotuksen taustaa Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen direktiiviksi yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin perustamisesta. Komissio esitteli ehdotuksen neuvoston ympäristötyöryhmässä Maa- ja metsätalousministeriö lähetti ehdotuksen eduskunnalle tiedoksi perustuslain 97 :n mukaisesti (E 74/2004 vp). Ehdotuksen käsittely neuvoston ympäristötyöryhmässä alkoi marraskuussa Direktiiviehdotuksen taustalla on lähestymistapa, jonka mukaan hyvä toimintapolitiikka edellyttää korkealuokkaisia tietoja ja tietoon perustuvaa yleisön osallistumista. Esimerkiksi kuudennessa ympäristöä koskevassa yhteisön toimintaohjelmassa korostetaan, että ympäristöpolitiikan on perustuttava luotettavaan tietoon ja tietoon perustuvaan osallistumiseen. Paikkatiedoilla voi olla merkittävä rooli tässä uudessa lähestymistavassa, koska se mahdollistaa eri alojen tietojen yhdistämisen erityyppisiin käyttötarkoituksiin. Yhteisön alueen yhtenäinen ja laajalti käytettävissä oleva paikkatietoihin perustuva kuvaus antaisi tarvittavan kehyksen tietojen jakamisen ja seurannan yhteensovittamiseksi yhteisön alueella. Tällä hetkellä paikkatiedon tekniset ja sosioekonomiset erityispiirteet, tiedoissa olevat puutteet, määrittelemätön laatu ja tietojen saannin esteet sekä tietojen käyttämiseen liittyvät ongelmat vaikeuttavat lähestymistavan soveltamista. Komissio on tästä syystä päättänyt antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle direktiiviehdotuksen, jonka mukaisesti yhteentoimivia paikkatietoja saadaan helposti käyttöön sekä kansallisten että yhteisön politiikkojen tukemiseksi ja kansalaisten tiedonsaannin mahdollistamiseksi. Aloite on lähtöisin useiden komission yksikköjen, erityisesti ympäristöasioiden pääosaston, Eurostatin ja yhteisen tutkimuskeskuksen sitoumuksesta. Niillä on ollut ja on edelleen merkittävä tehtävä tämän direktiivin toteuttamisessa ja täytäntöönpanossa. Komissio järjesti asiaa koskevan Internetkuulemisen Internetkuulemisen tarkoituksena oli tiedottaa sidosryhmille aloitteesta ja kuulla näiden mielipiteet ja kommentit tärkeimmistä kohdista, joiden olisi kuuluttava mahdollisen puitedirektiivin soveltamisalaan. Yhteensä 185 organisaatiota ja kansalaista EU:n jäsenvaltioista ja liittymistä valmistelevista maista osallistui Internet-kuulemiseen. Osallistujien vastaukset edustavat yli organisaation palautetta. Internet-kuulemisen tulokset osoittavat, että sidosryhmät ovat pitkälti samaa mieltä esteiden ja niiden seurausten arvioinnista ja tukevat laajalti ehdotettua aloitetta. Yli 90 prosenttia vastaajista vastasi myönteisesti useisiin kysymyksiin, jotka koskivat esteitä ja aloitteen yhteydessä kehittävien toimenpiteiden tarvetta. Aloitteesta järjestettiin lisäksi julkinen kuulemistilaisuus Roomassa 10 päivänä heinäkuuta Sen tavoite oli tiedottaa ehdotuksesta kiinnostuneille osapuolille Internetkuulemisen tuloksista ja saada palautetta laajennetun vaikutusten arvioinnin luonnoksesta. Valtioneuvoston kanta on valmisteltu maaja metsätalousministeriössä yhteistyössä ympäristöministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Asiaa on käsitelty EUasioiden komitean ympäristöjaostossa ja maatalous- ja elintarvikejaostossa. Asian käsittelyä ovat lisäksi tukeneet asiantuntijoina Maanmittauslaitoksen, Suomen Ympäristö-

3 3 keskuksen ja Suomen Kuntaliiton edustajat. 2. Ehdotuksen perusteluja Euroopassa on saatavilla yksityiskohtaisia paikkatietoja erilaisten politiikkojen tueksi. Karttoihin perustuvia tietoja käytetäänkin useissa raportointi-, analyysi-, arviointi- ja ennustusvälineissä ja -toimissa. Lisäksi Internetin käyttöönotto on mahdollistanut tällaisen tiedon laajan ja huokean jakelun. Internet voi myös edistää tietoisuutta erilaisista poliittisista kysymyksistä ja niiden yleistä ymmärtämistä. Useista aloitteista huolimatta paikkatietojen saatavuus ja käyttö on edelleen ongelma Euroopassa. Suurimmat ongelmat liittyvät tiedoissa oleviin aukkoihin, puuttuvaan dokumentointiin tai yhteensopimattomiin paikkatietoaineistoihin ja -palveluihin. Nämä ongelmat johtuvat muun muassa erilaisista vaatimuksista ja paikkatietojen jakamisen ja uudelleenkäytön esteistä. Kansallisella ja EU:n tasolla tiedostetaan aikaisempaa paremmin, että laadukkaita paikkatietoja tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää ihmisten lisääntyvien toimintojen monimutkaisuus ja hillitä niiden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia EU:n alueella. Useita alueellisia ja kansallisia aloitteita onkin käynnistetty. Uudet välineet, kuten Galileonavigointijärjestelmä, auttavat parantamaan koottavien paikkatietojen tarkkuutta ja luotettavuutta. Tästä huolimatta yhteisön tason toimet ovat tarpeellisia, koska: Vain harvoilla jäsenvaltioilla on toimintakehys paikkatietoja koskevan kansallisen infrastruktuurin perustamiseksi, jossa käsitellään toiminnallisia, organisaatioon liittyviä ja oikeudellisia kysymyksiä. Jos toimia on toteutettu, ne on usein rajattu tietyille alueille tai sektoreille. Useimmissa niistä jäsenvaltioista, joissa toimintakehys on hyväksytty, ei ole käsitelty kaikkia ongelmia, tai aloitteet eivät ole yhteensopivia. Ilman yhteisön tasolla yhdenmukaistettua kehystä, ympäristöön välittömästi tai välillisesti vaikuttavien kansallisten ja yhteisön politiikkojen laatimista, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia hidastavat niiden rajat ylittävien paikkatietojen hyödyntämisen esteet, joita tarvitaan rajat ylittävän alueellisen ulottuvuuden omaavia ongelmia käsittelevien toimintapolitiikkojen käyttöön. Julkisen sektorin tiedon saatavuuden edistämistä koskevia yhteisön välineitä on jo käytössä tai niitä kehitetään parhaillaan. Niistä tärkeimmät ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta 1, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä 2, GMES 3 (Global Monitoring of the Environment and Security) ja GALILEO. Lisätoimenpiteitä tarvitaan kuitenkin eri sektoreilta ja eri tasoilta saatavien aihekohtaisten paikkatietojen yhteenliittämiseksi ja virtaviivaistamiseksi, jotta paikkatietojen kaikki mahdollisuudet voitaisiin käyttää hyväksi. Inspire-ehdotus näin ollen täydentää näitä välineitä ja helpottaa niiden täytäntöönpanoa. 3. Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Direktiiviehdotuksessa säädettäisiin yhteisön ympäristöpolitiikkoja ja ympäristöpolitiikkaan vaikuttavia politiikkoja tukevan paikkatietoinfrastruktuurin perustamisesta. Yhteisön paikkatietoinfrastruktuuri perustuisi jäsenvaltioiden perustamiin ja ylläpitämiin paikkatietoinfrastruktuureihin. Näiden infrastruktuurien osatekijöitä olisivat metatiedot, paikkatietoaineistot ja paikkatietopalvelut; verkkopalvelut ja -teknologiat; tietojen yh EUVL L 41, , s. 26. EUVL L 345, , s. 90. KOM(2004) 65 lopullinen.

4 4 teiskäyttöä, saatavuutta ja käyttöä koskevat sopimukset sekä koordinointi- ja seurantamekanismit ja -prosessit sekä -menetelmät. Direktiiviehdotus annettaisiin EY:n perustamissopimuksen 175 artiklan nojalla. Artiklan 1 kohta katsotaan asianmukaiseksi oikeusperustaksi tälle direktiiville, koska direktiivin soveltamisalaan kuuluvia paikkatietoja tarvitaan ympäristöpolitiikan muotoilun, täytäntöönpanon, seurannan ja arvioinnin tueksi ympäristönsuojelun korkean tason varmistamiseksi. Lisäksi 174 artiklan mukaisesti yhteisön olisi otettava huomioon saatavilla olevat tieteelliset ja tekniset tiedot. Inspireinfrastruktuuri edistäisi tämän vaatimuksen täyttymistä auttamalla yhteisöä saamaan käyttöönsä ja käyttämään olemassa olevia paikkatietoja. Direktiiviä olisi ehdotuksen mukaan sovellettava erityisesti viranomaisten hallussa oleviin tai heidän puolestaan säilytettäviin sähköisessä muodossa oleviin paikkatietoihin ja paikkatietojen käyttöön viranomaisten toimesta heidän hoitaessaan julkisia tehtäviään. Ehdotetussa infrastruktuurissa keskityttäisiin ympäristöpolitiikassa tarvittaviin tietoihin (lueteltu ehdotuksen liitteissä), mutta sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi maatalous-, liikenne- ja energiasektoreilla ja mahdollisesti myös myöhemmin laajentaa käsittämään nämä sektorit Ehdotuksen tavoitteet Direktiiviehdotuksella luotaisiin oikeudellinen kehys Euroopan paikkatietoinfrastruktuurin perustamiselle ja toiminnalle yhteisön politiikkojen laatimista, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia kaikilla tasoilla sekä yleisölle tiedottamista varten. Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin olisi perustuttava jäsenvaltioiden perustamiin paikkatietoinfrastruktuureihin, jotka ovat yhteisten sääntöjen mukaisia ja joita täydennetään yhteisön toimilla. Näillä toimilla olisi varmistettava, että jäsenvaltioiden perustamat paikkatietoinfrastruktuurit ovat yhteensopivia ja käytettävissä yli valtioiden rajojen. Jäsenvaltioiden paikkatietoinfrastruktuurit olisi suunniteltava niin, että voidaan varmistaa paikkatietojen säilyttäminen, saatavuus ja ylläpito asianmukaisimmalla tasolla. Yhteisön alueelta eri lähteistä peräisin olevia paikkatietoja olisi voitava yhdistellä johdonmukaisesti ja niiden yhteiskäytön olisi oltava mahdollista useiden käyttäjien ja sovellusten kesken. Yhdellä viranomaistasolla kerättyjen paikkatietojen käytön olisi oltava mahdollista kaikilla viranomaistasoilla. Paikkatietojen olisi oltava käytettävissä ehdoin, jotka eivät rajoita tietojen laajaa käyttöä. Paikkatietojen ja niiden käyttöehtojen olisi oltava helposti löydettävissä ja niiden soveltuvuus olisi voitava arvioida helposti. Kansallisten infrastruktuurien toteutuksen olisi oltava vaiheittaista ja vastaavasti direktiivin soveltamisalaan kuuluville paikkatiedon aloille olisi vahvistettava tärkeysjärjestys. Jäsenmaihin kohdistuvat toimenpidetarpeet ajoittuvat ehdotuksessa vaiheittain vuosille , mikäli direktiivi valmistuu vuoteen 2007 mennessä Direktiivin säännökset ja periaatteet Soveltamisala (artiklat 1-2) Direktiivissä säädettäisiin yhteisön ympäristöpolitiikkoja ja välittömästi tai välillisesti ympäristöpolitiikkaan vaikuttavia politiikkoja tukevan paikkatietoinfrastruktuurin perustamisesta. Yhteisön paikkatietoinfrastruktuuri perustuisi jäsenvaltioiden perustamiin ja ylläpitämiin paikkatietoinfrastruktuureihin. Näiden infrastruktuurien osatekijöitä olisivat metatiedot, paikkatietoaineistot ja paikkatietopalvelut, verkkopalvelut ja -teknologiat; tietojen yhteiskäyttöä, saatavuutta ja käyttöä koskevat sopimukset sekä koordinointi- ja seurantamekanismit ja -prosessit sekä - menetelmät. Direktiivin soveltamisalaan kuuluisivat sellaiset yksilöidyt paikkatietokokoelmat, jäljempänä "paikkatietoaineistot", jotka täyttä-

5 5 vät seuraavat edellytykset: (a) ne liittyvät jäsenvaltion lainkäyttöalueeseen tai sen talousvyöhykkeeseen/etsintä- ja pelastusalueeseen taikka vastaavaan; (b) ne ovat sähköisessä muodossa; (c) ne ovat jonkin seuraavan tahon hallussa: (i) (ii) (iii) viranomainen, joka on tuottanut tai saanut haltuunsa kyseiset tiedot, tai viranomainen, joka hallinnoi tai ylläpitää niitä; luonnollinen tai oikeushenkilö, joka toimii viranomaisen puolesta; kolmas osapuoli, jolla on 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti mahdollisuus toimittaa järjestelmään tietoja; (d) ne liittyvät yhteen tai useampaan direktiivin liitteessä I, II tai III lueteltuun tietoryhmään. Direktiivin soveltamisalaan kuuluisivat edellä määriteltyjen paikkatietoaineistojen lisäksi toiminnot, jäljempänä "paikkatietopalvelut", joita voidaan suorittaa tietokonesovelluksen avulla näiden paikkatietoaineistojen sisältämillä paikkatiedoilla tai niihin liittyvällä metatiedolla. Paikkatietoaineistoihin, joihin kohdistuu kolmansien osapuolten tekijänoikeuksia, viranomainen voisi toteuttaa tämän direktiivin mukaisia toimia ainoastaan kyseisen kolmannen osapuolen suostumuksella. Komissio voisi mukauttaa soveltamisalaa kuuluvia tietoryhmiä kuvaavia liitteitä I, II ja III perustettavassa sääntelykomiteassa, jotta muutokset ympäristöön vaikuttavien yhteisön politiikkojen tarpeissa voitaisiin ottaa huomioon. Suhde muihin direktiiveihin (3 artikla) Direktiivillä ei rajoitettaisi, ellei toisin säädetä, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin 2003/4/EY soveltamista eikä julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin 2003/98/EY soveltamista. Rajaus paikallishallinnon osalta (4 artikla) Hallinnon alimmalla tasolla direktiiviä sovellettaisiin vain niihin paikkatietoaineistoihin, joiden keräämistä ja jakelua koordinoi toinen viranomainen, tai joiden keräämistä ja jakelua edellytetään kansallisessa lainsäädännössä. Soveltamisalaan liittyviä määritelmiä (5 artikla) Direktiivissä viranomaisella tarkoitettaisiin: (a) keskushallintoa tai muuta kansallista, alueellista tai paikallista hallintoa, julkiset neuvoa-antavat elimet mukaan luettuna; (b) luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka hoitaa hallinnollisia tehtäviä kansallisen lainsäädännön nojalla, mukaan luettuina ympäristöön liittyvät erityistehtävät, -toimet ja -palvelut; (c) luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on a tai b alakohdassa tarkoitetun elimen tai henkilön valvonnassa julkisia velvollisuuksia tai tehtäviä tai joka tarjoaa tällaisen elimen tai henkilön valvonnassa julkisia palveluja. Jäsenvaltiot voisivat säätää, että elinten tai laitosten toimiessa tuomio- ja lainsäädäntövallan käyttäjinä niitä ei pidetä tässä direktiivissä tarkoitettuina viranomaisina.

6 6 Teknisiä määritelmiä (6 artikla) Tässä direktiivissä tarkoitettaisiin: 1) paikkatiedolla" kaikkea tietoa, joka sisältää välittömän tai välillisen viittauksen tiettyyn paikkaan tai maantieteelliseen alueeseen; 2) paikkatietokohteella abstraktia kuvausta todellisesta kohteesta, joka liittyy tiettyyn paikkaan tai maantieteelliseen alueeseen; 3) metatiedolla paikkatietoaineistoja ja paikkatietopalveluja kuvaavaa tietoa, joka mahdollistaa niiden löytämisen, luetteloinnin ja käytön; 4) kolmannella osapuolella luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka ei ole viranomainen. Yleinen velvoite jäsenmaille (7 artikla) Artiklassa todetaan, että jäsenvaltioiden olisi perustettava ja ylläpidettävä paikkatietoinfrastruktuureja tämän direktiivin mukaisesti. Metatietoja koskevat säädökset (artiklat 8-10) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että paikkatietoaineistoista ja paikkatietopalveluista tuotetaan metatietoja ja että nämä metatiedot pidetään ajan tasalla. Metatiedon olisi sisällettävä seuraavat tiedot: (a) tieto siitä, ovatko paikkatietoaineistot 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosääntöjen mukaisia; (b) paikkatietoaineistojen ja -palveluiden käyttöoikeudet; (c) paikkatiedon laatu ja ajantasaisuus; (d) paikkatietoaineistojen ja -tietopalvelujen tuottamisesta, hallinnasta, ylläpidosta ja jakelusta vastaavat viranomaiset, (e) paikkatietoaineistot, joiden julkista saatavuutta on rajoitettu 19 artiklan mukaisesti, sekä rajoittamisen syyt. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet metatiedon täydellisyyden ja laadun varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi tuotettava metatiedot seuraavan aikataulun mukaisesti: (a ) kolmen vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta, jos paikkatietoaineistot kuuluvat yhteen tai useampaan liitteissä I ja II lueteltuun paikkatietoryhmään; (b) kuuden vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta, jos paikkatietoaineistot kuuluvat yhteen tai useampaan liitteessä III lueteltuun paikkatietoryhmään. Metatietoihin liittyvät täytäntöönpanosäännöt hyväksyttäisiin komissiota avustavassa sääntelykomiteassa. Paikkatietoaineistojen ja -palvelujen yhteentoimivuuden kehittäminen (artiklat 11-16) Täytäntöönpanosäännöt, joissa vahvistettaisiin yhdenmukaistetut paikkatiedon määrittelyt ja järjestelyt paikkatietojen vaihtoa varten hyväksyttäisiin komissiota avustavassa sääntelykomiteassa. Sellaisille henkilöille, joilla on infrastruktuurissa omaamansa aseman, mukaan luettuina tiedon käyttäjät ja tuottajat, lisäarvopalvelujen tuottajat sekä koordinoijat, puolesta sidoksia kyseiseen paikkatietoon, olisi annettava mahdollisuus osallistua täytäntöönpanosääntöjen valmisteluun. Täytäntöönpanosäännöillä olisi varmistet-

7 7 tava, että paikkatietoaineistojen yhdistäminen tai palvelujen vuorovaikutus on mahdollista niin, että tuloksena saadaan yhdenmukainen paikkatietoaineistojen tai paikkatietopalvelujen lisäarvoa tuottava yhdistelmä edellyttämättä ihmisten tai koneiden erityisiä toimenpiteitä. Täytäntöönpanosäännöissä olisi lisäksi määriteltävä ja luokiteltava paikkatiedon kannalta merkitykselliset paikkatietokohteet sekä se, miten paikkatiedon maantieteellinen sijainti on määritelty ja esitetty. Yhteen tai useampaan liitteessä I tai II lueteltuun paikkatietoryhmään kuuluvien paikkatietojen osalta täytäntöönpanosäännöissä olisi käsiteltävä seuraavia paikkatiedon näkökohtia: (a) paikkatietokohteiden yksilöiviä tunnisteita koskeva yhteinen järjestelmä; (b) paikkatietokohteiden välinen suhde; (c) tärkeimmät attribuutit ja niitä vastaavat monikieliset hakusanat, joita käytetään yleisesti useilla politiikan osa-alueilla; (d) tapa, jolla tiedon ajallista ulottuvuutta kuvaavaa tietoa välitetään; (e) tapa, jolla tietojen päivitykset toimitetaan. Täytäntöönpanosäännöillä olisi varmistettava, että samaan paikkaan viittaavat tiedot tai samaan kohteeseen eri mittakaavassa viittaavat tiedot ovat keskenään johdonmukaisia ja vertailukelpoisia. Täytäntöönpanosäännöt hyväksyttäisiin seuraavan aikataulun mukaisesti: (a) kahden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta, jos paikkatietoaineistot kuuluvat yhteen tai useampaan liitteessä I lueteltuun paikkatietoryhmään, (b) viiden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta, jos paikkatietoaineistot kuuluvat yhteen tai useampaan liitteessä II tai III lueteltuun paikkatietoryhmään. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että paikkatietoaineistot, jotka on kerätty tai ajantasaistettu yli kaksi vuotta vastaavien teknisten määrittelyjen hyväksymisen jälkeen, saatetaan joko mukauttamalla tai muuntamalla eritelmien mukaisiksi. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että täytäntöönpanosääntöjen noudattamisen edellyttämät tiedot annetaan viranomaisten ja kolmansien osapuolten käyttöön ehdoin, jotka eivät rajoita niiden käyttöä kyseiseen tarkoitukseen. Lisäksi, jotta kahden jäsenvaltion välisen rajan ylittävää aluetta koskevat paikkatiedot olisivat yhdenmukaisia, jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa päätettävä yhteisellä sopimuksella näiden yhteisen paikkatietokohteiden kuvauksesta ja asemasta. Verkkopalvelut (artiklat 17-18) Jäsenvaltioiden olisi luotava ja ylläpidettävä tiedonsyöttöpalveluja, joiden avulla metatieto, paikkatietoaineistot ja paikkatietopalvelut voidaan asettaa saataville erikseen määriteltyjen palvelujen kautta. Tiedonsyöttöpalvelut olisi annettava viranomaisten käyttöön ja pyynnöstä kolmansien osapuolten käyttöön edellyttäen, että kolmansien osapuolien paikkatietoaineistot ja paikkatietopalvelut vastaavat täytäntöönpanosääntöjä. Jäsenvaltioiden olisi perustettava seuraavien palvelujen verkko ja ylläpidettävä sitä sellaisten paikkatietoaineistojen ja paikkatietopalvelujen osalta, joista on tuotettu metatietoa tämän direktiivin mukaisesti: (a) hakupalvelut, jotka mahdollistavat paikkatietoaineistojen ja paikkatietopalvelujen etsimisen vastaavan metatiedon perusteella sekä metatiedon sisältöön tutustumisen; (b) selailupalvelut, jotka mahdollistavat vähintään paikkatietoaineistojen katselun

8 8 näytöllä, liikkumisen aineistossa, mittakaavan muuttamisen, panoroinnin tai peittokuvat sekä selittävän tiedon ja metatietoon sisältyvän kaikenlaisen merkityksellisen tiedon katselun näytöllä; (c) kopiointipalvelut, jotka mahdollistavat kokonaisten paikkatietoaineistojen ja niiden osien kopioinnin omalle tietokoneelle; (d) muunnospalvelut, jotka mahdollistavat paikkatietoaineistojen muuntamisen; (e) palvelut, joiden kautta pääsee erilaisiin paikkatietopalveluihin. Näiden palvelujen tulisi olla helppokäyttöisiä ja saatavilla Internetin tai minkä tahansa muun yleisölle avoimen asianmukaisen tietoliikennepalvelun kautta. Palveluissa olisi mahdollistettava vähintään seuraavat hakuperusteet: (a) hakusanat; (b) paikkatietojen ja paikkatietopalvelujen luokittelu; (c) paikkatiedon laatu ja tarkkuus; (d) yhdenmukaisuusaste 11 artiklassa säädettyjen yhdenmukaistettujen määrittelyjen kanssa; (e) maantieteellinen sijainti; (f) kyseisen paikkatietoaineiston tai paikkatietopalvelun käyttöehdot; (g) kyseisten paikkatietoaineistojen ja paikkatietopalvelujen tuottamisesta, hallinnasta, ylläpidosta ja jakelusta vastaavat viranomaiset. Muunnospalvelut olisi yhdistettävä muihin palveluihin niin, että kaikkia näitä palveluita voidaan käyttää säädettyjen täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti. Verkkopalveluiden julkinen saatavuus (19 artikla) Poiketen siitä, mitä ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin 2003/4/EY 4 artiklan 2 kohdassa ja tämän direktiivin verkkopalveluita koskevassa artiklassa säädetään, jäsenvaltiot voisivat rajoittaa tiettyjen palvelujen (b - e) tai sähköisen kaupankäynnin palvelujen julkista saatavuutta, jos tällainen saatavuus vaikuttaisi haitallisesti johonkin seuraavista: (a) viranomaisten toiminnan luottamuksellisuus, jos salassapidosta on säädetty laissa; (b) kansainväliset suhteet, yleinen turvallisuus tai kansallinen puolustuskyky; (c) tuomioistuinkäsittelyt, henkilön mahdollisuus oikeudenmukaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tai viranomaisen mahdollisuus suorittaa rikosoikeudellinen tai kurinpidollinen tutkinta; (d) kaupallisten ja teollisten tietojen luottamuksellisuus, jos kansallisessa tai yhteisön lainsäädännössä säädetään tällaisesta salassapidosta oikeutetun taloudellisen edun suojelemiseksi, mukaan luettuna tilasto- ja verosalaisuutta koskeva yleinen etu; (e) henkilötietojen ja/tai luonnollista henkilöä koskevien tiedostojen luottamuksellisuus, jos kyseinen henkilö ei ole antanut suostumustaan tiedon luovuttamiseen ja jos tällaisesta salassapidosta säädetään kansallisessa tai yhteisön lainsäädännössä; (f) tiedon kohteena olevan ympäristön, kuten harvinaisten lajien esiintymisalueen, suojelu.

9 9 Poiketen ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin 2003/4/EY 4 artiklan 2 kohdasta rajoitusperusteista on jätetty pois kohdat, jotka koskevat teollis- ja tekijänoikeuksia sekä sellaisen henkilön etua ja suojaa, joka on toimittanut pyydetyn tiedon vapaaehtoisesti ilman oikeudellista velvollisuutta. Ehdotuksen mukaan rajoitetun saatavuuden perusteita olisi tulkittava suppeasti, ottaen kussakin yksittäistapauksessa huomioon palvelun saatavuuteen liittyvä yleinen etu. Kussakin yksittäistapauksessa tiedon ilmaisemiseen liittyvää yleistä etua on verrattava palvelun rajoittamisella tai ehdollistamisella suojattavaan etuun. Jäsenvaltiot eivät voisi a, d, e ja f alakohtien nojalla rajoittaa ympäristöön joutuneita päästöjä koskevien tietojen saatavuutta. Palvelujen maksullisuus (20 artikla) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että edellä kuvatut haku- ja selailupalvelut (a ja b) ovat yleisön saatavilla maksutta. Lisäksi jos viranomaiset perivät maksuja edellä kuvatuista muista palveluista (c - e), jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden yhteydessä on käytettävissä sähköisen kaupankäynnin palveluja. Yhteisön paikkatietosivusto (21 artikla) Komissio perustaisi yhteisön paikkatietosivuston ja ylläpitäisi sitä. Jäsenvaltioiden olisi mahdollistettava yhteys edellä kuvattuihin verkkopalveluihin yhteisön paikkatietosivuston kautta. Lisäksi jäsenvaltiot voisivat mahdollistaa yhteyden näihin palveluihin omien sivustojensa kautta. Palveluihin liittyvät täytäntöönpanosäännöt (22 artikla) Verkkopalveluita koskevat täytäntöönpanosäännöt hyväksyttäisiin komissiota avustavassa sääntelykomiteassa. Säännöissä vahvistettaisiin erityisesti palvelujen tekniset määrittelyt ottaen huomioon tekninen kehitys ja palvelujen vähimmäislaatuvaatimukset sekä kolmansia osapuolia koskevat vaatimukset. Tietojen yhteis- ja uudelleenkäyttö (artiklat 23 ja 24) Jäsenvaltioiden olisi säädettävä toimenpiteistä paikkatietoaineistojen ja paikkatietopalvelujen yhteiskäytön mahdollistamiseksi viranomaisten kesken. Näiden toimenpiteiden olisi mahdollistettava se, että jäsenvaltioiden viranomaiset ja yhteisön toimielimet ja virastot saavat käyttöönsä paikkatietoaineistoja ja paikkatietopalveluja ja voivat vaihtaa ja käyttää näitä aineistoja ja palveluja suorittaessaan sellaisia julkisia tehtäviä, jotka voivat välittömästi tai välillisesti vaikuttaa ympäristöön. Toimenpiteillä olisi estettävä käyttötilanteessa kaikki käyttöönsaantirajoitukset, erityisesti tapahtumaan tai menettelyyn liittyvät, oikeudelliset, institutionaaliset tai taloudelliset rajoitukset. Edellä kuvattu paikkatietojen yhteiskäyttömahdollisuus olisi annettava sellaisilla kansainvälisillä sopimuksilla perustetuille elimille, joiden sopimuspuolia yhteisö tai jäsenvaltiot ovat, sellaisten toimien suorittamiseksi, jotka voivat välittömästi tai välillisesti vaikuttaa ympäristöön. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimet kilpailun vääristymisen estämiseksi, jos viranomaiset harjoittavat myös sellaista liiketoimintaa, joka ei liity niiden julkisten tehtävien hoitamiseen, sekä julkistettava nämä toimenpiteet. Yhteisön toimielimet ja virastot saavat käyttöönsä edellä säädettyjen paikkatietoaineistojen ja paikkatietopalvelujen lisäksi myös muita paikkatietoaineistoja ja paikkatietopalveluja. Komissio hyväksyisi komitologiamenettelyä noudattaen näiden aineistojen ja palvelujen saantia ja käyttöoikeuksia koskevat täytäntöönpanosäännöt. Komissio hyväksyisi komiteamenettelyä noudattaen myös täytäntöönpanosäännöt, joilla lisättäisiin kolmansien osapuolten

10 10 mahdollisuuksia käyttää paikkatietoaineistoja ja paikkatietopalveluja. Näihin täytäntöönpanosääntöihin voisi sisältyä yhteisiä käyttölupaehtoja. Koordinointi- ja täydentävät toimet (artiklat 25-27) Jäsenvaltioiden olisi osoitettava asianmukaiset rakenteet ja mekanismit koordinoimaan jäsenvaltioiden paikkatietoinfrastruktuureihin liittyvien tahojen, kuten tiedon käyttäjien, tuottajien, lisäarvopalvelujen tuottajien ja koordinoivien elinten panosta. Koordinoitavaan toimintaan kuuluisi käyttäjien tarpeiden selvittäminen, vakiintuneista käytänteistä tiedottaminen ja direktiivin täytäntöönpanoa koskevan palautteen antaminen. Komissio vastaisi yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin koordinoinnista yhteisön tasolla. Tässä työssä sitä avustaisi Euroopan ympäristökeskus. Kukin jäsenvaltion olisi nimettävä viranomaistaho, joka on vastuussa tätä direktiiviä koskevasta yhteydenpidosta komission kanssa. Euroopan standardointielinten direktiivin 98/34/EY mukaisesti hyväksymiä standardeja voitaisiin käyttää tämän direktiivin täytäntöönpanon tukena. Loppusäännökset (artiklat 28-34) Jäsenvaltioiden olisi seurattava paikkatietoinfrastruktuuriensa toteuttamista ja käyttöä. Seurannassa olisi noudatettava komission komiteamenettelyssä hyväksymiä täytäntöönpanosääntöjä. Seurannan tulokset on annettava pysyvästi komission käyttöön. Jäsenvaltioiden olisi laadittava kertomus direktiivin täytäntöönpanosta ja sen soveltamisesta saaduista kokemuksista. Kertomuksessa tulisi olla: (a) selostus siitä, miten paikkatietojen viranomaistuottajien, käyttäjien ja välittäjänä toimivien elinten toimet koordinoidaan, sekä kuvaus suhteista kolmansiin osapuoliin ja laadunvarmistuksen järjestämisestä; (b) kuvaus viranomaisten ja kolmansien osapuolten osuudesta paikkatietoinfrastruktuurin toiminnassa ja koordinoinnissa; (c) tiivistelmä paikkatietoaineistojen saatavuudesta ja laadusta ja paikkatietopalvelujen saatavuudesta ja toimivuudesta; (d) tiivistelmä paikkatietoinfrastruktuurin käyttötiedoista; (e) kuvaus viranomaisten välisistä yhteiskäyttösopimuksista; (f) tiivistelmä tämän direktiivin täytäntöönpanon kustannuksista ja hyödyistä. Kertomus olisi toimitettava komissiolle joka kolmas vuosi, ensimmäisen kerran kolmen vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta. Komissio hyväksyisi komitologiamenettelyä noudattaen raportointia koskevat säännöt. Komissiota avustaisi komitea. Komiteaan sovellettaisiin päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset (sääntelykomitea). Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistettaisiin kolme kuukautta. Komitea vahvistaisi työjärjestyksensä. Komission olisi toimitettava kertomus tämän direktiivin soveltamisesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle seitsemän vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta ja sen jälkeen joka kuudes vuosi. Tarvittaessa kertomukseen liitetään ehdotuksia yhteisön toimiksi. Jäsenvaltioiden olisi saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan kahden vuoden kuluessa sen voimaantulosta. Niiden olisi viipymättä ilmoitettava kirjallisina komissiolle kyseiset säännökset

11 11 sekä kyseisten säännösten ja tämän direktiivin säännösten välinen vastaavuustaulukko. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä olisi viitattava tähän direktiiviin, tai niihin olisi liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden olisi säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava tämän direktiivin soveltamiseksi antamansa tärkeimmät kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle. Direktiivi tulisi voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 4. Vaikutus Suomen lainsäädäntöön Ehdotuksen vaikutuksia on arvioitava tekijänoikeus-, maksuperuste- sekä henkilötietoja julkisuuslainsäädännön näkökulmista, paikkatietoja kerääviä ja käyttäviä organisaatioita koskevan lainsäädännön näkökulmasta sekä ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvia aineistoja ja palveluita koskevan muun lainsäädännön näkökulmasta Tekijänoikeuslainsäädäntö Paikkatietoaineistoon voi kohdistua myös tekijänoikeuslaissa (404/1961) säädettyjä oikeuksia. Oikeudet syntyvät teoksen tekijälle ja tietokannan tai luettelon kyseessä ollessa sen valmistaneelle organisaatiolle. Teossuoja kohdistuu teoksen ilmaisumuotoon. Luettelosuoja syntyy, kun tietoja on yhdisteltynä suuri määrä. Tietokantasuoja puolestaan edellyttää, että tietokannan sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta. Pelkkä tieto sinänsä ei ole tekijänoikeuslain mukaan suojattua. Direktiiviehdotus täydentää julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin 2003/98/EY soveltamisalaa paikkatietojen osalta. Mainitun direktiivin johdantokappaleen 22 mukaan direktiivi ei vaikuta julkisen sektorin elinten tekijänoikeuksien olemassaoloon tai omistajuuteen eikä se rajoita näiden oikeuksien käyttöä direktiivin soveltamisalan ulkopuolella. Direktiivin velvoitteita olisi sovellettava ainoastaan siinä laajuudessa kuin asetetut velvoitteet ovat kansainvälisten tekijänoikeussopimusten määräysten mukaisia. Direktiiviehdotuksella ei rajoiteta mainitun direktiivin soveltamista. Mainittua julkisen sektorin tietoja koskevaa direktiiviä ei sovelleta asiakirjoihin, joihin kohdistuu kolmansien tekijänoikeuksia. Yhdenmukaisesti tämän kanssa direktiiviehdotuksen 2 artiklaan on otettu erityinen säännös kolmansien osapuolten tekijänoikeuksista. Jos direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan paikkatietoaineistoon kohdistuisi kolmansien osapuolten tekijänoikeuksia, viranomainen voisi toteuttaa tämän direktiivin mukaisia toimia ainoastaan kyseisen kolmannen osapuolen suostumuksella. Muilta osin direktiiviehdotus ei käsittele tekijänoikeuskysymyksiä. Tekijänoikeudella suojatun aineiston käyttö edellyttää oikeudenhaltijan suostumusta tai käyttö voi olla sallittua laissa säädetyn rajoituksen nojalla. Ehdotukseen sisältyvä säännös kolmansien tekijänoikeuksista on näin ollen tekijänoikeuden perusperiaatteiden mukainen eikä edellytä lainmuutosta. Paikkatietoaineistoon saattaa sisältyä myös sellaista aineistoa, joka on tekijänoikeuslain mukaan suojattua ja jonka oikeudenhaltijana on jokin julkisen sektorin toimielin. Tällaisen aineiston uudelleenkäyttö edellyttää lupaa. Käyttöoikeuksien myöntäminen tapahtuu julkisen sektorin tietojen uudelleenkäyttödirektiivin mukaisesti Maksuperustelainsäädäntö Direktiiviehdotukseen sisältyy säännös (3 artikla), jonka mukaan direktiivillä ei rajoiteta julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin 2003/98/EY soveltamista.

12 12 Direktiiviehdotukseen sisältyy säännös (20 artikla), jonka mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että erikseen määritellyt (18 artikla) paikkatietojen haku- ja selailupalvelut ovat yleisön saatavilla maksutta. Direktiiviehdotukseen sisältyy säännös (23 artikla), jonka mukaan jäsenvaltioiden olisi säädettävä toimenpiteistä paikkatietoaineistojen ja paikkatietopalvelujen yhteiskäytön mahdollistamiseksi viranomaisten kesken. Näiden toimenpiteiden olisi mahdollistettava se, että jäsenvaltioiden viranomaiset ja yhteisön toimielimet ja virastot saavat käyttöönsä paikkatietoaineistoja ja paikkatietopalveluja ja voivat vaihtaa ja käyttää näitä aineistoja ja palveluja suorittaessaan sellaisia julkisia tehtäviä, jotka voivat välittömästi tai välillisesti vaikuttaa ympäristöön. Toimenpiteillä olisi estettävä käyttötilanteessa kaikki käyttöönsaantirajoitukset, erityisesti tapahtumaan tai menettelyyn liittyvät, oikeudelliset, institutionaaliset tai taloudelliset rajoitukset. Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annettuun direktiiviin 2003/98/EY sisältyy säännös (6 artikla), jonka mukaan tietoluovutuksista perittäviin maksuihin sovellettaisiin kustannuslähtöisyyden periaatetta. Jos maksuja peritään, asiakirjojen toimittamisesta tai uudelleenkäyttöoikeuksien luovuttamisesta saatavat kokonaistulot eivät saisi direktiivin mukaan ylittää niiden keräämisestä, tuottamisesta, jäljentämisestä ja jakelusta aiheutuvia kustannuksia ja investoinneille saatavaa kohtuullista tuottoa. Periaate ei estä julkisen sektorin toimielintä perimästä asiakirjan uudelleenkäytöstä alhaisempaa maksua tai tarjoamasta tällaista oikeutta täysin ilmaiseksi. Uudelleenkäyttönä ei kuitenkaan pidetä (2 artikla) julkisen sektorin toimielinten välistä asiakirjavaihtoa, jos se tapahtuu pelkästään julkisten tehtävien hoitamiseksi. Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin 2003/98/EY ja siten myös tarkastelun kohteena olevan direktiiviehdotuksen hinnoitteluperiaatteen katsotaan vastaavan pääpiirteissään Suomen viranomaisten ja laitosten tietosuoritteiden luovutusta koskevia valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädettyjä periaatteita. Direktiiviehdotus kuitenkin edellyttää Suomen viranomaisten väliseen, Suomen ja muiden jäsenmaiden viranomaisten väliseen sekä Suomen viranomaisten ja yhteisön toimielimien väliseen paikkatietoaineistojen ja - palveluiden yhteiskäyttöön liittyvien säännösten valmistelua Julkisuuslainsäädäntö Suomessa merkittävin viranomaisten tietoaineistojen saatavuutta sääntelevä laki on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki (621/1999). Suomen lainsäädännössä on toteutettu laaja julkisuusperiaate. Viranomaisten asiakirjat ovat pääsäännön mukaan julkisia, ja jokaisella on oikeus saada niistä tieto. Julkisuusperiaate on ensisijaisesti demokraattisia perusoikeuksia toteuttava periaate. Suomen julkisuuslainsäädäntö koskee kaikkia viranomaisia yleisesti, eikä tiedon julkisuuden laajuuden osalta ole eritelty erikseen mitään tietoteemoja tai -muotoja. Useista yleiseen käyttöön tarkoitetuista rekistereistä, kuten väestötietojärjestelmästä, kaupparekisteristä, yritys- ja yhteisötietorekisteristä ja kiinteistörekisteristä on säädetty erityislaeissa. Direktiiviehdotuksen mukaan (3 artikla) direktiivillä ei rajoitettaisi, ellei toisin säädetä, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin 2003/4/EY soveltamista. Direktiiviehdotuksen 19 artiklan mukaan jäsenvaltiot voisivat rajoittaa tiettyjen verkkopalvelujen tai sähköisen kaupankäynnin palvelujen julkista saatavuutta poiketen direktiivin 2003/4/EY 4 artiklan 2 kohdassa säädetyistä periaatteista. Direktiivin 2003/4/EY 4 artiklan 2 kohdassa mainituista rajoitusperusteista on jätetty pois kohdat, jotka koskevat teollis- ja tekijänoikeuksia sekä sellaisen henkilön etua ja suojaa, joka on toimittanut pyydetyn tiedon vapaaehtoisesti ilman oikeudellista velvollisuutta. Tekijänoikeuksien osalta direktiivin vaiku-

13 13 tuksia on käsitelty edellä 4.1. kohdassa. Direktiiviehdotuksen 5 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtiin sisältyvä viranomaisen määritelmä on Suomen julkisuuslainsäädäntöön verrattuna laajempi. Direktiiviehdotuksella on tarkoitettu, että julkisten palveluiden yksityistäminen tai ulkoistaminen ei saisi johtaa tiedon saatavuuden estymiseen sen vuoksi, että tieto on yksityisoikeudellisen yhtiön hallussa. Viranomaisen määritelmä voidaan myös tulkita hieman laajemmaksi kuin ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetussa direktiivissä 2003/4/EY. Säännösehdotus on tältä osin epäselvä. Tämän lisäksi 19 artiklan 2 kohdassa on korostettu intressivertailun merkitystä päätettäessä, voidaanko jonkin tiedon julkista saatavuutta rajoittaa. Suomen viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ei ole säädetty intressivertailusta vastaavasti. Laki vastannee kuitenkin tavoitteiltaan direktiiviehdotusta. Suomen laissa on lisäksi säädetty poikkeamisperusteista yksityiskohtaisemmin. Direktiiviehdotuksen 23 artiklan mukaan jäsenvaltioiden olisi säädettävä toimenpiteistä paikkatietoaineistojen ja paikkatietopalvelujen yhteiskäytön mahdollistamiseksi viranomaisten kesken. Näiden toimenpiteiden olisi mahdollistettava se, että jäsenvaltioiden viranomaiset ja yhteisön toimielimet ja virastot saavat käyttöönsä paikkatietoaineistoja ja paikkatietopalveluja ja voivat vaihtaa ja käyttää näitä aineistoja ja palveluja suorittaessaan sellaisia julkisia tehtäviä, jotka voivat välittömästi tai välillisesti vaikuttaa ympäristöön. Toimenpiteillä olisi estettävä käyttötilanteessa kaikki käyttöönsaantirajoitukset, erityisesti tapahtumaan tai menettelyyn liittyvät, oikeudelliset, institutionaaliset tai taloudelliset rajoitukset. Direktiiviehdotus edellyttäisi Suomen viranomaisten väliseen, Suomen ja muiden jäsenmaiden viranomaisten väliseen sekä Suomen viranomaisten ja yhteisön toimielimien väliseen paikkatietoaineistojen ja - palveluiden yhteiskäyttöön liittyvien säännösten valmistelua. Näin muotoiltuna kohta aiheuttaisi tarpeen arvioida myös kaikki säännökset, jotka koskevat viranomaisten välistä salassa pidettävien tietojen vaihtoa. Edellä todetuista yksityiskohdista huolimatta direktiiviehdotuksesta ei arvioida aiheutuvan tarvetta muuttaa Suomen voimassa olevaa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia. Direktiiviehdotuksen 23 artiklan 2 kohta, jonka mukaan paikkatietojen yhteiskäyttömahdollisuus on annettava sellaisille kansainvälisillä sopimuksilla perustetuille elimille, joiden sopimuspuolia yhteisö tai jäsenvaltiot ovat, sellaisten toimien suorittamiseksi, jotka voivat välittömästi tai välillisesti vaikuttaa ympäristöön, on arvioitu ongelmalliseksi valtiosäännön näkökulmasta. Säännösehdotus ei näytä tältä osin viittaussäännökseltä olemassa oleviin kansainvälisiin sopimuksiin, jotka koskevat ympäristöön vaikuttavan tiedon vaihtamista ja saantia vaan näyttää siltä, että jäsenvaltioiden velvoitteet voisivat laajentua siitä, mihin jäsenvaltiot ovat kansainvälisoikeudellisesti sitoutuneet. Säännösehdotuksella saattaisi näin muotoiltuna olla vaikutusta jo sovittuihin sopimuksiin sekä myös mahdollisesti sovittavien uusien sopimusten täytäntöönpanojärjestelyihin. Valtiosääntöoikeudellisesti tämä tilanne vaikuttaa ongelmalliselta ainakin siinä tapauksessa, että yhteisö ei olisi tällaisen sopimuksen osapuoli. Direktiivin soveltamisala olisi erittäin laaja, joten direktiivin edellä mainittu säännös viittaisi myös erittäin laajaalaisesti kansainvälisiin sopimuksiin Henkilötietolainsäädäntö Ehdotettu direktiivi ei pääsäännön mukaan koskisi henkilötietoja. Jotkin soveltamisalaan kuuluvat aineistot ovat kuitenkin luonteeltaan lähellä henkilötietoja, mistä syystä niiden käsittelyssä ja jakelussa sekä toimeenpanosääntöjen valmistelussa on huomioitava myös tietosuojaan liittyviä vaatimuksia.

14 Muu lainsäädäntö ja erityislainsäädännön tarve Direktiiviehdotus liittyy liitteissä mainittujen aineistojen kautta varsin laajasti kansalliseen eri toimialojen lainsäädäntöön. Tästä syystä tulee harkita ja arvioida nykyisiin säännöksiin perustuvien menettelytapojen kehittämismahdollisuuksia ja uuden erityislainsäädännön tarvetta. Mahdollinen uusi ehdotukseen liittyvä erityislainsäädäntö voisi käsittää ehdotuksen mukaisten paikkatietojen osalta metatiedon tuottamista ja ylläpitoa, tietojen harmonisointia, palveluiden tarjoamista ja paikkatietoalan yhteistyön koordinaatiota. Aineistojen saatavuuteen ja viranomaisten väliseen yhteiskäyttöön liittyvät seikat olisi mahdollisesti käsiteltävä osana laajempaa julkisen sektorin hallussa olevia tietoja koskevaa lainsäädäntöä. 5. Ehdotuksen taloudellisia vaikutuksia Direktiivin tavoitteiden toteutumisella arvioidaan olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia koko Euroopan alueella erityisesti ympäristöhallinnossa. Direktiiviehdotuksen taloudellisten vaikutusten osalta, kuten tietojen yhteiskäytön edistämishankkeiden yleisemminkin, on huomattava, että hankkeiden kustannukset ja hyödyt toteutuvat eri tahoilla yhteiskunnassa. Direktiivin esittelymuistion mukaan ehdotus ei käynnistä uusien paikkatietojen keräämistä koskevaa laajaa ohjelmaa jäsenvaltioissa. Ehdotuksen tarkoituksena on optimoida jo käytettävissä olevan tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet. Ehdotusten mukaisten näkökohtien huomioon ottaminen soveltamisalaan kuuluvissa paikkatietoaineistoissa ja mahdolliset perusparannukset ja muokkaukset tulevat kuitenkin edellyttämään useiden henkilötyövuosien panostusta kussakin jäsenmaassa. Komissio otti kesäkuussa 2002 käyttöön uuden kokonaisvaltaisen vaikutusten arviointia koskevan menettelyn toimintapolitiikan kehittämistä koskevan prosessin laadun ja johdonmukaisuuden parantamiseksi. 4 Direktiiviehdotus sisältyy niihin komission vuoden 2003 työohjelman ehdotuksiin, joiden osalta komissio päätti tehdä laajennetun vaikutusten arvioinnin. 5 Arvioinnissa tarkasteltiin kuutta toimintapoliittista vaihtoehtoa 6. Vaikutusten arvioinnin mukaisesti parhaan vaihtoehdon - kohdistettu toimintakehys, johon sisältyy EU:n puitedirektiivi - vaatimat pääasiassa julkiset investoinnit arvioidaan olevan keskimäärin 3,6 5,4 miljoonaa euroa vuodessa jäsenvaltiota kohden (EU-25). Näin ollen ne vastaisivat noin yhtä prosenttia paikkatietojen keruun ja ylläpidon kokonaiskustannuksista. Parhaan vaihtoehdon eduiksi luettiin ympäristöhyödyt, laajemmat yhteiskunnalliset hyödyt ja yksityissektorin saamat hyödyt. Vain ympäristöhyödyt arvioitiin määrällisesti. Vuotuiset hyödyt ovat arvion mukaan keskimäärin miljoonaa euroa jäsenvaltiota kohden (EU-25). Kun otetaan huomioon, että nämä tekijät ovat vain osa kokonaisuudesta, voidaan arvion mukaan päätellä, että hyödyt ovat merkittävästi suuremmat kuin niiden vaatimat investoinnit. Ehdotuksen kansallisia vaikutuksia tarkasteltiin ja arvioitiin uudelleen lopullista direktiiviehdotusta käsiteltäessä. Direktiiviehdotuksessa monet täytäntöönpanoon liittyvät yksityiskohdat on esitetty hyväksyttäväksi vasta toimeenpanovaiheessa komiteamenettelyssä, mistä syystä direktiivin vaikutuksia ei voida tässä vaiheessa arvioida tarkasti ja kattavasti. Tämän tarkastelun perusteella arvioitiin, että ehdotuksen toimeenpano edellyttää Suomessa noin 3 4 miljoonan euron alkuinvestointeja ja noin 4 5 miljoonan euron vuosittaista julkista rahoitusta (valtio ja kunnat) KOM(2002) 276. KOM(2002) 590. Komission valmisteluasiakirja Extended impact assessment of INSPIRE.

15 15 Ehdotus edellyttäisi eri hallinnonaloille ja - tasoille yhteisten tietohallinto- ja palvelurakenteiden rakentamista. Rahoitustarve alkaisi vaiheittain vuosina , mikäli direktiivi valmistuisi vuoteen 2007 mennessä. Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset ja rahoitustarve jakaantuisivat soveltamisalan mukaisesti useille eri hallinnonaloille ja - tasoille. Lopullinen kustannustaso riippuisi valittavasta toimintamallista. Pitkälle automatisoiduilla järjestelmillä kustannukset olisivat alhaisemmat kuin henkilötyötä vaativissa toimintamalleissa. Suomessa ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvien paikkatietojen saatavuus ja käytettävyys ovat kansallisesti tarkasteltuna jo siinä määrin korkealla tasolla, että esimerkiksi ympäristöhallinnossa saavutettavat hyödyt ja säästöt eivät arvioiden mukaan tulisi vastaamaan komission arvioinnin mukaista tasoa. Ympäristöhallinnossa, muilla toimialoilla sekä kansalaisten ja yritysten piirissä aineistojen harmonisoinnista ja uusista palveluista aiheutuvat kansalliset hyödyt arvioidaan korkeammiksi kuin ehdotuksesta aiheutuvat kustannukset. Direktiiviehdotuksen tavoitteet vastaavat monilta osin kansallisia paikkatietojen yhteiskäytölle asetettuja strategisia tavoitteita. Merkittävä osa ehdotuksen mukaisista toimenpiteistä on suunniteltu toteutettavaksi lähivuosina direktiivistä riippumatta kehitettäessä kansallista tietoyhteiskuntaa. 6. Valtioneuvoston kanta 6.1 Yleisesti Valtioneuvosto pitää ehdotettua direktiiviä tarpeellisena ja pääosin asianmukaisena. Ehdotuksen päätavoitteena on ns. kansallisia paikkatietoinfrastruktuureja asteittain kehittämällä ja harmonisoimalla antaa enemmän ja parempia paikkatietoja jäsenvaltioiden käyttöön yhteisön politiikkojen, aluksi erityisesti ympäristöpolitiikan, laatimista ja täytäntöönpanoa varten. Ehdotuksen tavoitteet vastaavat pääosin paikkatietojen yhteiskäytön edistämiseksi ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämiseksi asetettuja kansallisia tavoitteita. Direktiiviehdotus on lisäksi tavoitteiltaan varsin pitkälle Suomessa jo muutenkin sovellettavien säännösten ja periaatteiden mukainen. Kansallisia tavoitteita ja kehittämistarpeita on kuvattu Kansallisessa paikkatietostrategiassa , jonka valtioneuvoston asettama laajapohjainen paikkatietoasiain neuvottelukunta hyväksyi elokuussa Direktiiviehdotuksen ja kansallisen strategian tavoitteet ovat pääosin samansuuntaisia metatietojen, tiedon mallintamisen, verkkopalveluiden ja yhteistyörakenteiden osalta. Direktiiviehdotus sisältää kansallista paikkatietostrategiaa yksityiskohtaisempia ja laajempia tavoitteita mm. soveltamisalaan kuuluvien paikkatietoaineistojen laajuuden, paikkatietojen teknisten vaatimusten, verkkopalveluiden laajuuden sekä tietojen saatavuuden ja yhteiskäytön osalta. Ehdotuksen edellyttämät täytäntöönpanotehtävät liittyvät erityisesti teknisen harmonisoinnin laajuuteen ja julkisen hallinnon hallussa olevien tietojen julkisuus- ja käyttöperiaatteisiin. Lisäksi monia yksityiskohtia on säädetty hyväksyttäväksi komiteamenettelyssä, mikä tekee ehdotuksen vaikutusten arvioinnista vaikeaa yksittäisen jäsenmaan näkökulmasta. Valtioneuvoston käsityksen mukaan asiaa käsiteltäessä tulee pitää huolta siitä, että keskeisten paikkatietoaineistojen ja -palveluiden korkea laatu ja saavuus voidaan turvata myös pitkällä tähtäimellä Yksityiskohtiin liittyvät kannat Yleiset säännökset 1 artikla Ehdotuksen perusajatus, jonka mukaan yhteisön paikkatietoinfrastruktuuri perustuu jä-

16 16 senvaltioiden perustamiin ja ylläpitämiin paikkatietoinfrastruktuureihin, on ehdotuksen ydin ja muodostaa lähtökohdan yksityiskohtaisempien säädösten arvioinnille kansallisesta näkökulmasta. Paikkatietoinfrastruktuurin osatekijät on tunnistettu puitedirektiivin kannalta riittävällä tarkkuudella. 2 artikla Liitteiden määrittelemä soveltamisalaan kuuluva aineistokokonaisuus on laaja ja toistaiseksi vielä kuvattu melko yleisellä tasolla. Liitteiden 31 tietoryhmän perusteella soveltamisalaan kuuluu useita kymmeniä aineistokokonaisuuksia ja niiden kautta toimeenpanon piiriin liittyy kymmeniä, kunnat mukaan laskettaessa jopa satoja, aineistojen hallinnasta ja ylläpidosta vastaavia organisaatioita. Suomen näkökulmasta on perusteltua, että soveltamisala on tässä vaiheessa laaja. Periaate, jonka mukaan soveltamisalueeseen kuuluvaa aineistokokonaisuutta voidaan tarvittaessa muuttaa sääntelykomiteassa, on perusteltu. Aineistokokonaisuuden muutosten tulee kuitenkin perustua selkeisiin muutoksiin yhteisön toimintapolitiikassa tai säädöksissä. 3 artikla Ehdotettu direktiivi täydentää ja laajentaa ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin 2003/4/EY ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin 2003/98/EY säädöksiä soveltamisalaan kuuluvien paikkatietojen osalta. Teknisen harmonisoinnin osalta paikkatietojen erillinen käsittely on perusteltua, mutta saatavuutta ja käyttöä koskevien periaatteiden osalta paikkatiedoista ei tulisi muodostaa erityistapausta julkisen sektorin aineistoja käsiteltäessä ja käytettäessä. 5 artikla Viranomaisen määritelmä on ehdotuksessa laaja, mutta jättää silti tulkinnanvaraa soveltamisalan osalta niissä tapauksissa, joissa liitteen mukaisia paikkatietoja ylläpitää taho, jolla ei ole varsinaisia lainsäädännön perusteella asetettuja hallinnollisia tehtäviä ja joka ei tarjoa julkisia palveluita Metatieto 8 artikla Suomi kannattaa paikkatietojen etsimistä ja käyttöä tukevien metatietojen keruun, ylläpidon ja niihin liittyvien palveluiden ja seurantamenetelmien systemaattista kehittämistä. Metatietojen laadukkaaseen kattavuuteen on käytännössä vaikea päästä, mikäli keskeisten tietojen tuottajille ja ylläpitäjille ei ole asetettu niitä koskevia selkeitä velvoitteita. Direktiiviehdotuksessa ei ole viittausta Eurooppalaisten metatietoja koskevien täytäntöönpanosääntöjen valmisteluun. Ehdotuksen perusteella jää epäselväksi kuka nämä säännöt valmistelee ja mitä kansainvälisiä standardeja valmistelussa on tarkoitus soveltaa. Täytäntöönpanosääntöjen tulisi perustua ISO-standardeihin. 9 artikla Esitetty metatietojen tuottamista koskeva aikataulu on hyväksyttävissä, mikäli valmiit täytäntöönpanosäännöt ovat saatavissa vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta. 10 artikla Artiklassa viitataan sääntelykomitean käyttöön metatietoja koskevien toimeenpanosääntöjä vahvistettaessa. Menettely on perusteltu, mikäli sääntöjen valmistelu on avointa kaikille asianosaisille samoin periaattein kuin aineistojen harmonisointia koskevien sääntöjen valmistelussa.