BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B. Luento 1: Johdanto kurssin aihepiiriin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B. Luento 1: Johdanto kurssin aihepiiriin"

Transkriptio

1

2 BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B Luento 1: Johdanto kurssin aihepiiriin

3 Kurssin järjestelyt Luennot: n. 12 kertaa (3. ja 4. periodi, 2h/vko,) Jero Ahola Maanantaisin klo 10-12, sali Harjoitukset: (3. ja 4. periodi 2h/vko), Ville Niskanen, Antti Pinomaa ja Tero Ahonen Tiistaisin klo 14-16, sali 6325 Harjoituksissa hyödynnetään Lego Mindstorms NXT-alustaa, ryhmä kuittaa itselleen rakennussarjan Suoritusvaatimukset: Mikroprosessorit A: Tentin läpäisy + 3 pistettä harjoitustehtävistä Mikroprosessorit B: Tentin läpäisy Tehtäväpisteet A ja B-kurssien tentteihin lisäpisteinä vuonna 2012 Kurssikirjallisuutta: F. Vahid, Tony Givargis, Embedded System Design: A Unified Hardware/Software Introduction (10 kpl kirjastossa) Luentokalvot perustuvat yllä mainittuun kirjaan

4 Luentojen aihepiirejä (1/3) 1. Johdanto Kurssin esittely Mikroprosessorien historiaa Sulautettujen järjestelmien sovellusesimerkkejä 2. Yhden sovelluksen prosessorit Johdanto aiheeseen CMOS-piiritekniikka Kombinatorinen logiikka ja sekvenssilogiikka Yhden sovelluksen prosessorien suunnittelu 3. Yleiskäyttöiset ja sovellusaluekohtaiset prosessorit Johdanto Mikroprosessorin rakenne Mikroprosessorin toiminta Perusarkkitehtuurit

5 Luentojen aihepiirejä (2/3) 4. Puolijohdemuistit Johdanto Muistityyppien ryhmittely Muistityypit Mikroprosessorijärjestelmän muistin koostaminen 5. Oheispiirit Johdanto Tyypillisimmät oheispiirit Esitellään tyypillisimpien oheispiirien toimintaa 6. Mikroprosessorin arkkitehtuurista, käskyistä ja valinnasta sovellukseen Prosessorin arkkitehtuuri Rekisterirakenne Käskykanta ja osoitusmuodot Prosessorin valinnasta sovelluskohteeseen

6 Luentojen aihepiirejä (3/3) 7. Väylät ja keskeytykset 8. Keskeytykset ja DMA (Direct Memory Access) 9. Tiedonsiirto sulautetuissa järjestelmissä 10. Sulautetun järjestelmän laitteisto ja ohjelmistokehitys 11. A/D ja D/A-muuntimet 12. Sovellusesimerkki sulautetusta järjestelmästä

7 Johdanto, Mikroprosessori Mikroprosessorilla tarkoitetaan yleisesti ottaen laitetta, joka pystyy käsittelemään siihen syötettyä digitaalista informaatiota prosessoriin ohjelmoidun algoritmin mukaisesti. Sana mikro* puolestaan viittaa laitteen piitoteutuksen pienimpiin yksityiskohtiin Digitaalielektroniikan kannalta ajateltuna mikroprosessorit edustavat sekvenssilogiikkaa, prosessori on algoritmitilakone: Ohjauslogiikka ohjaa toimintasekvenssejä tulosignaalien kombinaatioiden (prosessorin käskykanta) ja prosessorin sisäisten tilojen perusteena Prosessori datapolkuna ovat sen rekisterit, jonka sisältämää dataa prosessori käsittelee sille syötettyjen ohjaussignaalien perusteella Status conditions * Sittemmin on siirrytty jo pienimmillään nanoluokan dimensioihin (40 nm ja pienempiin) Kuva. Algoritmitilakone External inputs Control logic Commands Input data Datapath Output data

8 Mikroprosessorien historiaa Ensimmäinen varsinainen mikroprosessori, Intel 4004, julkaistiin vuonna 1971: Prosessorin ideoijana oli: Tedd Hoff ja sen suunnitteli Federico Faggin Kehitettiin alun perin japanilaiselle Busicom-yhtiölle digitaalilaskimeen Korvasi useita ASIC-piirejä (Application Specific Integrated Circuit) Ominaisuuksia: rekisterien ja dataväylän leveys 4-bittiä käskykannan laajuus 46 kappaletta kellotaajuus 760 khz, käskytaajuus käskyä/s koostui 2300 kpl transistorista Piitoteutus valtatrendistä poiketen pmos-tekniikalla (Metal-Oxide Semiconductor), viivanleveys 8 um Intel 4004 vastasi laskentateholtaan ENIAC:ia (1946), joka oli toteutettu releiden ja tyhjiöputkien avulla ( tyhjiöputkea, paino 30 t) Ensimmäisten prosessorien sovelluskohteina sulautetut järjestelmät, esim. bensiinipumput ja liikennevalo-ohjaukset

9 Intel 4004 Kuva. Prosessori koteloituna Kuva. Prosessorin piitoteutus

10 Intel 4004:n prosessoriarkkitehtuuri Kuva. Prosessorin arkkitehtuuri [wikipedia]

11 Mooren laki (1/2) Mikroprosessorien transistorimääristä puhuttaessa Mooren laki tulee usein esiin (1965 Gordon Moore, yksi Intelin perustajista) Transistorien määrä integroiduissa piireissä on karkeasti ottaen kaksinkertaistunut 18 kuukauden välein viimeisten vuosikymmenten aikana 10,000 1,000 Logic transistors per chip (in millions) Note: logarithmic scale Kuva. Yhdessä piirissä olevien transistorien määrän kehitys

12 Mooren laki (2/2) Esimerkki: vuoden 2002 integroitu piiri voi sisältää kappaletta vuoden 1981 integroituja piirejä Saavutettu ennen kaikkea transistoritiheyttä kasvattamalla Näkyy erityisesti muistien ja prosessorien sekä ohjelmoitavien logiikkapiirien (PLD) kehityksessä ,000 transistors 150,000,000 transistors Leading edge chip in 1981 Leading edge chip in 2002 Kuva. Vuoden 1981 piiri toteutettuna v tekniikalla

13 Cray-2 (v. 1986) vs. Pentium 4 (v. 2002) Cray-2, v.1986: 4 vektoriprosessoria 64-bittiset rekisterit Erillinen I/O-prosessori Käskyjakso 4.1 ns (244 MHz) Toteutus ECL-piiritekniikalla Nestejäähdytys 1951 MFlops PC-kotitietokone, 2002-: Prosessori Pentium 4 32/64-bittiset rekisterit 5060 MFlops (P4, 2,53 GHz) Kuva. Cray-2:n keskusyksikkö ja kovalevyt

14 Sulautettu järjestelmä (1/2) Tiedonkäsittelyä suorittavia prosessorijärjestelmiä on kaikkialla Useimmiten ajatellaan prosessorijärjestelminä pelkästään tietokoneita: PC-tietokoneet Kannettava tietokoneet ja PDA:t Keskustietokoneet Palvelimet jne Näihin verrattuna sulautetut (prosessori)järjestelmät (embedded systems) ovat huomattavasti yleisempiä

15 Sulautettu järjestelmä (2/2) Sulautettu prosessorijärjestelmä Tiedonkäsittelyjärjestelmä, joka on sulautettu elektroniikkaa sisältävään laitteeseen Voidaan ajatella olevan mikä tahansa muu laite kuin tietokone Myydään vuodessa miljardeja kappaleita vs. tietokoneet miljoonia Kodissa ja autossa yksistään pelkästään > 50 kappaletta Yleensä hinnaltaan edullisia ja ominaisuuksiltaan rajoitettuja Kuva. Sulautettu järjestelmä vs. tietokone

16 Sulautettuja järjestelmiä sisältäviä laitteita Anti-lock brakes Auto-focus cameras Automatic teller machines Automatic toll systems Automatic transmission Avionic systems Battery chargers Camcorders Cell phones Cell-phone base stations Cordless phones Cruise control Curbside check-in systems Digital cameras Disk drives Electronic card readers Electronic instruments Electronic toys/games Factory control Fax machines Fingerprint identifiers Home security systems Life-support systems Medical testing systems Modems MPEG decoders Network cards Network switches/routers On-board navigation Pagers Photocopiers Point-of-sale systems Portable video games Printers Satellite phones Scanners Smart ovens/dishwashers Speech recognizers Stereo systems Teleconferencing systems Televisions Temperature controllers Theft tracking systems TV set-top boxes VCR s, DVD players Video game consoles Video phones Washers and dryers

17 Sulautetun järjestelmän ominaispiirteitä Järjestelmällä muuttumaton toiminnallisuus Järjestelmän mikroprosessori suorittaa samaa ohjelmaa jatkuvasti Järjestelmää rajoittavat reunaehdot Hinta, sallittu tehonkulutus, fyysinen koko, suorituskyky, jne. Reaktiivisuus ja tosiaikaisuus Järjestelmä reagoi ympäristön muutoksiin anturiensa avulla Järjestelmän pitää pystyä suorittamaan tiettyjä operaatioita tosiaikaisesti

18 Esimerkki sulautetusta järjestelmästä: Digitaalikamera CCD Digital camera chip A2D CCD preprocessor Pixel coprocessor D2A lens Kuva. Digitaalikameran digitaalielektroniikan rakenne JPEG codec DMA controller Microcontroller Multiplier/Accum Display ctrl Memory controller ISA bus interface UART LCD ctrl Muuttumaton toiminnallisuus - aina digitaalikamera Järjestelmää rajoittavat tekijät - hinta, tehonkulutus, koko, nopeus jne Reaktiivisuus ja tosiaikaisuus - reagoi käyttöliittymään riittävällä nopeudella

19 Ensimmäinen sulautettu järjestelmä: Apollo-lentojen ohjaustietokone (1960-) Kuva. Apollo-lentojen ohjaustietokoneet ja niihin liittyvä käyttöliittymäyksikkö Toteutus RTL-logiikalla Johdotus räppilangalla, laitteisto valettu epoksiin

20 Esimerkki sulautetusta järjestelmästä: ADSL-modeemi Modeemin osat ovat: 1. Linjamuuntaja, puhelinverkko 2. Status-ledi (verkko). 3. Status-ledi (USB). 4. Prosessori, TNETD7300GDU, TI ARM7. 5. JTAG (Joint Test Action Group) testaus ja ohjelmointi. 6. RAM, ESMT M12L64164A 8 MB. 7. Flash-muisti, tarra pinnassa. 8. Hakkuriregulaattori (tehonsyöttö). 9. Tehonsyötön sulake. 10. Teholähteem liitin. 11. Reset-painike. 12. Kide. 13. USB-portti. 14. Ethernet-muunnin, Delta LF KS8721B Ethernet PHY-piiri 16. Ethernet liitin (RJ45). 17. Puhelinliitin (RJ11). 18. Puhelinliitynnän sulakkeet. Kuva. ADSL-modeemin pääkomponentit (Asynchronous Digital Subsrciber Line)

21 Mikroprosessorien teknologiaa (1/2) Tiedonkäsittelyä suorittavan koneen, prosessorin, avulla implementoidaan järjestelmän haluttu toiminnallisuus Prosessori ei ole välttämättä ohjelmoitavissa, eikä tarkoita aina yleiskäyttöistä prosessoria, esim. PC-prosessori Controller Control logic and State register IR Program memory PC Assembly code for: total = 0 for i =1 to Datapath Register file General ALU Data memory Yleiskäyttöinen prosessori, esim, x86, Power PC Controller Control logic and State register IR PC Program memory Assembly code for: total = 0 for i =1 to Datapath Registers Custom ALU Data memory Sovelluskohtaiset prosessorit, esim, DSP, uc, jne Controller Control logic State register Datapath index total + Data memory Yhteen sovellukseen tehdyt prosessorit, esim, DMA-ohjain, JPEG-CODEC, jne

22 Mikroprosessorien teknologiaa (2/2) Prosessorityypit erottaa toisistaan niiden toiminnallisuuden muokattavuus Haluttu toiminnallisuus total = 0 for i = 1 to N loop total += M[i] end loop Yleiskäyttöinen prosessori Sovelluskohtainen prosessori Yhteen sovellukseen suunniteltu prosessori

23 Yleiskäyttöinen prosessori Ohjelmoitava, voidaan käyttää moniin sovelluksiin: Mikroprosessori Ominaisuuksia: Ohjelmamuisti Yleiskäyttöinen datapolku, ALU ja yleiskäyttöisiä rekisterejä Etuja: Prosessoriin perustuva tuote saadaan nopeasti markkinoille, pienet suunnittelukustannukset/piiri Joustavuus Pentium ja muut x86 prosessorit tunnetuimpia, lisäksi on olemassa lukuisia muita Controller Control logic and State register IR Program memory PC Assembly code for: total = 0 for i =1 to Datapath Register file General ALU Data memory

24 Sovellusaluekohtainen prosessori Ohjelmoitava prosessori, joka on optimoitu tietyn tyyppisiin sovelluksiin: Controller Datapath Ominaisuudet ovat usein kompromissi yleiskäyttöisen ja yhteen sovellukseen suunnitellun prosessorin välillä Ominaisuuksia: Ohjelmamuisti Control logic and State register IR PC Registers Custom ALU Etuja: Optimoitu datapolku Usein toiminnallisia lisäyksiköitä Program memory Data memory Joustavuus, suorituskyky, koko, tehonkulutus, usein suunnittelukustannus/piiri pieni Assembly code for: Tyypillisimpiä edustajia mikrokontrollerit ja DSP:t (digital signal processor) total = 0 for i =1 to

25 Yhteen sovellukseen suunniteltu prosessori Digitaalinen piiri, joka toteuttaa täsmälleen tietyn ohjelman Apuprosessori, kiihdytin, oheislaite, jne Ominaisuuksia: Etuja: Sisältää vain ne komponentit, jotka tarvitaan halutun toiminnallisuuden toteuttamiseen Ei ohjelmamuistia Controller Control logic State register Datapath index total + Nopeus Pieni tehonkulutus Pieni koko Data memory Esimerkkinä digitaaliset suotimet, MPEG- CODEC, JPEG-CODEC, PWM-moduulit, jne.

26 IC-piiriteknologioista (1/2) Tarkoittaa tapoja, jolla digitaalinen komponentti, esim. prosessori toteutetaan piille : IC (Integrated Circuit) Itse integroitu piiri on rakenteeltaan kerroksittainen; teknologiat erottaa toisistaa se, kuka tekee transistoreja piille ja missä vaiheessa IC package IC source gate oxide channel drain Silicon substrate Kuva. IC-piirin rakentuu piille tehdyista transistoreista

27 IC-piiriteknologioista (2/2) IC-teknologiat voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: Täysin kustomoitu asiakaskohtainen piiri Osittain kustomoitava ASIC ( standardiosa ja ohjelmoitava osa ) PLD (Programmable Logic Device)

28 Täysin kustomoitu piiri Piiri on optimoitu toteuttamaan tietty digitaalinen toiminnallisuus, optimointi: Transistorien sijoittelu Transistorien koko Johdotus piillä Etuja: Suorituskyky (kellotaajuus), koko, tehonkulutus Haittoja: Suunnittelukustannukset ~ esim. 300 k$, tuote hitaasti markkinoille

29 Osittain kustomoitava piiri Piiri osittain tai kokonaan valmistettu Osa piiristä valmiina, esim. transistorit ja niiden avulla toteutetut logiikkapiirit ja muistit Lisätään johdotus (kytkennät) logiikan välille, jolla haluttu toiminnallisuus toteutetaan Etuja: Hyvä suorituskyky, koko, vähemmän suunnittelukustannuksia kuin täysin kustomoidussa toteutuksessa ~ (esim. 10k$ k$) Haitat: Sulautetun järjestelmän kehitystyö voi olla hidasta

30 PLD Programmable Logic Device Piiri on täysin valmis, kaikki kerrokset ovat olemassa Suunnittelijat voivat ostaa tuotteen standardipiirinä Digitaalielektroniikka toteutetaan piille ohjelmoimalla (kytkimiä avataan tai suljetaan) FPGA (Field Programmable Gate Array) on suosittu toteutustapa Edut: Pienet suunnittelukustannukset, nopeasti markkinoille Haitat: Koko, hinta ( esim. ~ 30$/kpl), tehonkulutus, hitaus

31 Yhteenveto Useimmat kuluttajatuotteet sisältävät sulautettuja järjestelmiä Prosessorit voidaan jakaa kolmeen luokkaan: Yleisprosessorit Sovelluskohtaiset prosessorit Yhteen sovellukseen suunnitellut prosessorit

BL40A17x0 Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit

BL40A17x0 Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit BL4A17x Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit Ohjelmoitavat logiikkapiirit (PLD, Programmable Logic Device) PLD (Programmable Logic Device) on yleinen nimitys integroidulle piirille,

Lisätiedot

Ohjelmistoradio. Mikä se on:

Ohjelmistoradio. Mikä se on: 1 Mikä se on: SDR = Software Defined Radio radio, jossa ohjelmisto määrittelee toiminnot ja ominaisuudet: otaajuusalue olähetelajit (modulaatio) olähetysteho etuna joustavuus, jota tarvitaan sovelluksissa,

Lisätiedot

TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit. Jukka Ihalainen, Tietoliikennelaboratorio,

TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit. Jukka Ihalainen, Tietoliikennelaboratorio, TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit Luento 1: Yleistä Jukka Ihalainen, jukka.ihalainen@chydenius.fi Tietoliikennelaboratorio, http://rf.chydenius.fi Kurssin tavoitteet tuntee sulautettujen

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op)

Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op) Tietokonearkkitehtuuri 2 (5 op) syksyllä 2012 periodit I & II (viikot 35-41 & 43-49) luennot tiistaisin klo 14-16 (periodi I: sali S4, periodi II: sali TB109) Kurssin tavoite Käydään läpi tietokoneen toimintaa

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann

Lisätiedot

Kontrollerin tehonsäätö

Kontrollerin tehonsäätö Kontrollerin tehonsäätö Sulautetut järjestelmät ovat monesti akku- tai paristokäyttöisiä ja tällöin myös mikro-ohjaimen virrankulutuksella on suuri merkitys laitteen käytettävyydelle. Virrankulutuksella

Lisätiedot

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä Prosessoriväylä Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Suuremmissa erillisiä väyliä Muistiväylä Oheislaiteväylät

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet SISÄLLYS 1 2 3 4 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 14 1.1 Mikä tietokone on? 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin tietokoneisiin

Lisätiedot

Sulautetut järjestelmät

Sulautetut järjestelmät 1 Sulautetut järjestelmät Tietojenkäsittelytieteen koulukunta Sulautetut järjestelmät 2 Sulautetut järjestelmät Tyypillisiä sovelluskohteita» automaattiset tankkausjärjestelmät huoltoasemilla,» mekaanisen

Lisätiedot

Nopea tiedonkeruulaitteisto radiokanavamittauksiin

Nopea tiedonkeruulaitteisto radiokanavamittauksiin 19.10.1998 Nopea tiedonkeruulaitteisto radiokanavamittauksiin Matti Leppänen (TKK/IRC/Sovellettu elektroniikka) Kimmo Kalliola (TKK/IRC/Radiolaboratorio) 1 Johdanto Tämän raportin tavoitteena on esitellä

Lisätiedot

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita. Mikä on tietokone PUNOMO NETWORKS OY 22.7.2016 pva, piirroskuvat J. Mansikkaviita Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Tietokone on elektroninen

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet

Lisätiedot

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: CMOS-tekniikka ja siihen perustuvat logiikkapiiriperheet

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: CMOS-tekniikka ja siihen perustuvat logiikkapiiriperheet BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: CMOS-tekniikka ja siihen perustuvat logiikkapiiriperheet Bittioperaatioiden toteuttamisesta Tarvitaan kolmea asiaa: 1. Menetelmät esittää ja siirtää bittejä

Lisätiedot

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet

Lisätiedot

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 2 Sivu 1 (25) Digitaalilaiteteknologia ja sovellukset

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 2 Sivu 1 (25) Digitaalilaiteteknologia ja sovellukset Digitaalitekniikan matematiikka Luku 2 Sivu 1 (25) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 2 Sivu 2 (25) Johdanto Tässä luvussa käsitellään digitaalilaitteiden osia ja rakennetta esitetään digitaalisiin mikropiireihin

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä

Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä This image cannot currently be displayed.

Lisätiedot

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op) (5 op) Luento 3, osa 2 PSoC (yksityiskohtaisempi esittely / JM) Alkuluennolta: Programmable System-on-Chip (PSoC) Ohjelmoitava järjestelmä vain yhdellä mikropiirillä PSoC 1,3,4,5LP eri suoritustasoja Tietoa:

Lisätiedot

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: Johdanto ja lukujärjestelmät

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: Johdanto ja lukujärjestelmät BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: Johdanto ja lukujärjestelmät Laboratory of Control Engineering and Digital Systems Focus of research and education Energy efficient systems Renewable energy

Lisätiedot

Alla on yhteenveto Helsingin yliopistolle tarjotun ratkaisun kokonaiskustannuksista.

Alla on yhteenveto Helsingin yliopistolle tarjotun ratkaisun kokonaiskustannuksista. 1 Hinnoittelu 1.1 Yhteenveto Alla on yhteenveto Helsingin yliopistolle tarjotun ratkaisun kokonaiskustannuksista. Tarjottu ratkaisu Hinta alv 0 Latitude E6400 640.00 Latitude E6500 670.00 Latitude E4300

Lisätiedot

Alla on yhteenveto Helsingin yliopistolle tarjotun ratkaisun kokonaiskustannuksista. Alla on yhteenveto laitteistokomponenttien kustannuksista.

Alla on yhteenveto Helsingin yliopistolle tarjotun ratkaisun kokonaiskustannuksista. Alla on yhteenveto laitteistokomponenttien kustannuksista. 1 Hinnoittelu 1.1 Yhteenveto Alla on yhteenveto Helsingin yliopistolle tarjotun ratkaisun kokonaiskustannuksista. Tarjottu ratkaisu Hinta alv 0 OptiPlex 760 MiniTower 365.00 OptiPlex 760 SmallFormFactory

Lisätiedot

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan - Johdanto integroituihin digitaalipiireihin

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan - Johdanto integroituihin digitaalipiireihin BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan - Johdanto integroituihin digitaalipiireihin Digitaalielektroniikka perustuu ohjattaviin kytkimiin Ohjattava kytkin, digitaalielektroniikan peruskomponentti

Lisätiedot

Suunnitteluautomaatio

Suunnitteluautomaatio 1 Suunnitteluautomaatio Prof. Jarmo Takala Tampereen teknillinen yliopisto Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos 2 IC-teknologian tarjoamat mahdollisuudet IC-teknologian kehittyminen on mahdollistanut

Lisätiedot

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003 Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö Mitä on etähallinta? Jotain muuta kuin laitteen välittömässä läheisyydessä tapahtuvaa

Lisätiedot

SULAUTETTUJEN JÄRJESTELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 12.1. 17.12.2010

SULAUTETTUJEN JÄRJESTELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 12.1. 17.12.2010 1 SULAUTETTUJEN JÄRJESTELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 12.1. 17.12.2010 2 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut SULAUTETTUJEN JÄRJESTELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Sisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä

Sisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista John von Neumann ja EDVAC, 1949 Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon

Lisätiedot

Multimediatietokoneet Video ja grafiikka, audio sekä tietoverkot CD & DVD USB & FireWire Prosessorit

Multimediatietokoneet Video ja grafiikka, audio sekä tietoverkot CD & DVD USB & FireWire Prosessorit Oheislaitteet Multimediatietokoneet Video ja grafiikka, audio sekä tietoverkot CD & DVD USB & FireWire Prosessorit 1 Multimediatietokoneet Useat tietokoneet tukevat multimediaa Tietokoneissa on yleensä

Lisätiedot

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät 1 = Small Computer System Interface, markkinoilla

Lisätiedot

MUISTIPIIRIT H. Honkanen

MUISTIPIIRIT H. Honkanen MUISTIPIIRIT H. Honkanen Puolijohdemuistit voidaan jaotella käyttötarkoituksensa mukaisesti: Puolijohdemuistit Luku- ja kirjoitusmuistit RAM, Random Access Memory - Käytetään ohjelman suorituksen aikaisen

Lisätiedot

Digitaalinen potentiometri Catalyst CAT5401

Digitaalinen potentiometri Catalyst CAT5401 Digitaalinen potentiometri Catalyst CAT5401 Catalyst on lanseerannut piirin CAT5401, jossa on neljä digitaalisesti ohjelmoitavaa potentiometriä integroituna ohjauslogiikalla ja 16 tavun NVRAMmuistilla.

Lisätiedot

Tiedon esitysmuodot. Luento 6 (verkkoluento 6) Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto

Tiedon esitysmuodot. Luento 6 (verkkoluento 6) Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto Luento 6 (verkkoluento 6) Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto Ohjelman esitysmuoto Rakenteellinen tieto 1 Tiedon tyypit Kommunikointi

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmän rakenne

Käyttöjärjestelmän rakenne Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa

Lisätiedot

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op) (5 op) Luento 3, osa 2 PSoC (yksityiskohtaisempi esittely) 1. luennolta: Programmable System-on-Chip (PSoC) Ohjelmoitava järjestelmä vain yhdellä mikropiirillä PSoC 1,3,4,5 eri suoritustasoja Tietoa: www.cypress.com

Lisätiedot

BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B. Luento 6: Väylät ja keskeytykset

BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B. Luento 6: Väylät ja keskeytykset BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B Luento 6: Väylät ja keskeytykset 2 5.3.2012 Johdanto Sulautettua järjestelmää voidaan ajatella sen toiminnallisuuden kannalta: Prosessointi Tiedonkäsittelyoperaatiot

Lisätiedot

Sähköpajan elektroniikkaa

Sähköpajan elektroniikkaa Sähköpajan elektroniikkaa Kimmo Silvonen (X) Tämä viikko 25.-29.1.2016 Pajalla Ma klo 10.15-11.30 luento S1 Ma klo 11.30 alk. tutustuminen Sähköpajaan L215 (kahvi, tee) Ti klo 14.15 alk. tutust., lähtö

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY GRANT4COM OY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY GRANT4COM OY T290/M05/2018 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY GRANT4COM OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www T290 Grant4Com Oy

Lisätiedot

2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva

2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva 2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Yleistä Sulautettu järjestelmä, Embedded

Lisätiedot

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri Mikrokontrollerit S-108.2010 Elektroniset mittaukset 18.2.2008 Mikrokontrolleri integrointi säästää tilaa piirilevyllä usein ratkaisu helpompi ja nopeampi toteuttaa ohjelmallisesti prosessori 4-64 bittinen

Lisätiedot

CLPD ja FPGA piirien arkkitehtuuri ja ominaisuudet

CLPD ja FPGA piirien arkkitehtuuri ja ominaisuudet Pasi Vähämartti ITSEOPISKELU 1(10) CLPD ja FPGA piirien arkkitehtuuri ja ominaisuudet Tutki data-kirjasta XC9500-sarjan CPLD piirin: 1. Arkkitehtuuri 2. Suurimman ja pienimmän piirin portti-, pinni- ja

Lisätiedot

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949. Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

FPGA-piirien käyttökohteet nyt ja tulevaisuudessa Tomi Norolampi

FPGA-piirien käyttökohteet nyt ja tulevaisuudessa Tomi Norolampi FPGA-piirien käyttökohteet nyt ja tulevaisuudessa Tomi Norolampi ESITYKSEN SISÄLTÖ Flexibilis Oy lyhyesti FPGA FPGA-teknologian nykytilanne ja tulevaisuus Kaupallinen näkökulma Uudelleenkonfiguroinnin

Lisätiedot

TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja

TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja Hyväksyntä CE 0682 Sisältö Tekniset vaatimukset GPRS-toiminnolle...2 Tuetut käyttöjärjestelmät Windows 98SE, Me, 2000, Xp...2 Myyntipakkauksen sisältö...2 Vaatimukset tietokoneelle,

Lisätiedot

Sähköpajan elektroniikkaa

Sähköpajan elektroniikkaa Sähköpajan elektroniikkaa Kimmo Silvonen (X) "Virtalähde", teholähde, verkkolaite (wall-wart) Elektroniikkapiirit vaativat toimiakseen käyttöjännitteen. Paristot noin 1,5 V tai 3 V / kenno Ladattavat NiMH-akut

Lisätiedot

BL40A1711 Johdanto digitaaleketroniikkaan: Sekvenssilogiikka, pitopiirit ja kiikut

BL40A1711 Johdanto digitaaleketroniikkaan: Sekvenssilogiikka, pitopiirit ja kiikut BL40A1711 Johdanto digitaaleketroniikkaan: Sekvenssilogiikka, pitopiirit ja kiikut Sekvenssilogiikka Kombinatooristen logiikkapiirien lähtömuuttujien nykyiset tilat y i (n) ovat pelkästään riippuvaisia

Lisätiedot

FYSE301(Elektroniikka(1(A3osa,(kevät(2013(

FYSE301(Elektroniikka(1(A3osa,(kevät(2013( FYSE301(Elektroniikka(1(A3osa,(kevät(2013( 1/2 Loppukoe1.3.2013 vastaakaikkiinkysymyksiin(yhteensä48pistettä) 1. Kuvailelyhyesti a. Energialineaarisissapiirielementeissä:vastuksessa,kondensaattorissajakelassa(3

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T297/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NOKIA SOLUTIONS AND NETWORKS OY, TYPE APPROVAL Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite

Lisätiedot

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille

Lisätiedot

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä

Lisätiedot

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon väylät tutuiksi

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon väylät tutuiksi ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon väylät tutuiksi Risto Järvinen 2.11.2015 Luennon sisältö Alustus: Väylät, mitä ja miksi. Alustus: logiikka-analysaattori. Yleisnäkymä Arduino/AVR:n väyliin. Väylä: I2C Väylä:

Lisätiedot

TKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2. Luku 1: Tietokoneen abstraktiot ja tekniikka

TKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2. Luku 1: Tietokoneen abstraktiot ja tekniikka TKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2 Luku 1: Tietokoneen abstraktiot ja tekniikka #2 Tietokone Henkilökohtainen tietokone (Personal Computer, Desktop, Laptop) Suunniteltu tuottamaan hyvä suorituskyky yhdelle

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Käyttöjärjestelmät Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Kurssin sisältö Johdanto, historiaa

Lisätiedot

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T298/M05/2019 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ETTEPLAN EMBEDDED FINLAND OY, TESTILABORATORIO ETTEPLAN EMBEDDED FINLAND OY, TEST LABORATORY

Lisätiedot

Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op

Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op Sopivat myös näihin Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op Yleisopinnot ja kielet 92 op Matemaattiset valmiudet, fysiikka, kielet, yleiset ammatilliset valmiudet Pääaine:

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit Osio 9

Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2

Lisätiedot

Sulautetut järjestelmät

Sulautetut järjestelmät Sulautetut järjestelmät Johdatus sulautettuihin järjestelmiin (JSU) Pekka Toivanen E-Mail: Pekka.Toivanen@uef.fi GSM: +358 40 543 9021 Syksy 2017 Opintojakso Luennot ti 7.11. klo 8-10, Sali F211 Seminaari

Lisätiedot

1. Keskusyksikön rakenne

1. Keskusyksikön rakenne 1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.

Lisätiedot

POWER analytiikka-alustana

POWER analytiikka-alustana POWER analytiikka-alustana Teppo Seesto Solution Architect Infrastructure matters SAPS/core 5000 4000 SAP 2-tier SD-benchmark SAP ERP 6.0 3765 3000 2000 2204 70% nopeampi 1000 Intel IvyBridge E7-4890v2

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T298/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ESPOTEL OY, TESTILABORATORIO ESPOTEL OY, TEST LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T298/M02/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ESPOTEL OY, TESTILABORATORIO ESPOTEL OY, TEST LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory

Lisätiedot

Kertausluento luennoista 1-3 1

Kertausluento luennoista 1-3 1 Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus ttk-91 rakenne ja käskykantaarkkitehtuuri Konekielinen ohjelmointi

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives www.tekes.fi/ubicom Julkiset T&K-rahoitusresurssit Ubicom-alueella EU FP7 ARTEMIS EUREKA ITEA2 Ubicom EAKR OSKEt Suomen Akatemia Yo/tutk.laitos

Lisätiedot

ELEC-C3240 Elektroniikka 2

ELEC-C3240 Elektroniikka 2 ELEC-C324 Elektroniikka 2 Marko Kosunen Marko.kosunen@aalto.fi Digitaalielektroniikka Tilakoneet Materiaali perustuu kurssiins-88. Digitaalitekniikan perusteet, laatinut Antti Ojapelto Luennon oppimistavoite

Lisätiedot

TeleWell ISDN TA 128 USB. Asennusohje (Tämä ohje ei sovellu aiemmalle ISDN TA 128 USB mallille)

TeleWell ISDN TA 128 USB. Asennusohje (Tämä ohje ei sovellu aiemmalle ISDN TA 128 USB mallille) TeleWell ISDN TA 128 USB Asennusohje (Tämä ohje ei sovellu aiemmalle ISDN TA 128 USB mallille) CE TeleWell ISDN TA 128 USB CE-hyväksyntä Tämä kortti on hyväksytty TÜV-testauslaboratoriolla Euro- ISDN verkkoon

Lisätiedot

Johdatus ohjelmointiin 811122P Yleiset järjestelyt: Kurssin sivut noppa -järjestelmässä: https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/811122p/etusivu 0. Kurssin suorittaminen Tänä vuonna kurssin suorittaminen tapahtuu

Lisätiedot

T Multimediatekniikka

T Multimediatekniikka T-111.2350 Multimediatekniikka Prof. Petri Vuorimaa Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio puh. 451 4794 email Petri.Vuorimaa@tkk.fi http://www.tml.hut.fi/~pv/ Agenda Aihe Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Turo Id MIKROPROSESSORIJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU FPGA:LLA

Turo Id MIKROPROSESSORIJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU FPGA:LLA Turo Id MIKROPROSESSORIJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU FPGA:LLA Tekniikka 2018 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka TIIVISTELMÄ Tekijä Turo Id Opinnäytetyön nimi Mikroprosessorijärjestelmän suunnittelu FPGA:lla

Lisätiedot

Arduino ohjelmistokehitys

Arduino ohjelmistokehitys Arduino ohjelmistokehitys http://www.arduino.cc/ jak Sisältö Mikä on Arduino? Ohjelmistonkehitysympäristö (Arduino IDE) Ohjelmointikieli Esimerkkejä Lähteitä Arduino -ohjelmistokehitys/ jak 2 Mikä on Arduino?

Lisätiedot

Sonyn uusi VAIO Fit A multi-flip asettaa uudet standardit kannettavalle tietokoneelle

Sonyn uusi VAIO Fit A multi-flip asettaa uudet standardit kannettavalle tietokoneelle Light, asdasdasdosokuna Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 4.9.2013 klo 17.45 Sonyn uusi VAIO Fit A multi-flip asettaa uudet standardit kannettavalle tietokoneelle Ei kompromisseja täysin varusteltu kannettava

Lisätiedot

FYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe (Vastaa kaikkiin viiteen tehtävään)

FYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe (Vastaa kaikkiin viiteen tehtävään) FYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe 16.3.2012 (Vastaa kaikkiin viiteen tehtävään) 1. Selitä lyhyesti (6 pistettä) a) pn-liitoksen virta-jännite-käyttäytyminen b) varauksenkuljettajien lukumäärä itseispuolijohteissa

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T298/M03/2018 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ESPOTEL OY, TESTILABORATORIO ESPOTEL OY, TEST LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory

Lisätiedot

5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Perusongelmat Jako prosesseihin Reaaliaika Rinnakkaisuus Rinnakkaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä useamman kuin yhden

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat

Lisätiedot

JATKO-OPINTOSUUNNITELMA

JATKO-OPINTOSUUNNITELMA OULUN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA JATKO-OPINTOSUUNNITELMA Pyydän hyväksymistä seuraaville tutkintovaatimuksilleni: Nimi: DI Iiro Insinööri Osoite: Iironkatu 10, 90100 Oulu Jatko-opinto-oikeus myönnetty:

Lisätiedot

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Laitteiden sisäiseen tietoliikenteeseen on kehitetty omat dataväylänsä. Näistä tärkeimmät: 1 wire [ käyttää mm. Dallas, Maxim. ] I²C [ Trademark

Lisätiedot

VHDL/Verilog/SystemC. Jukka Jokelainen 20.10.2009

VHDL/Verilog/SystemC. Jukka Jokelainen 20.10.2009 VHDL/Verilog/SystemC Jukka Jokelainen 20.10.2009 Sisältö Mitä ihmettä on hardwaren ohjelmointi? VHDL Verilog SystemC Analogiaelektroniikan yhdistäminen digitaaliseen maailmaan Yhteenveto ja pohdintaa Hardwaren

Lisätiedot

Projektityöt. Sami Alaiso, Jyri Lujanen 30. marraskuuta 2009

Projektityöt. Sami Alaiso, Jyri Lujanen 30. marraskuuta 2009 Projektityöt Sami Alaiso, Jyri Lujanen 30. marraskuuta 2009 1 1 Yleistä Projektityön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa yleiskäyttöinen CAN-ohjain, jolla voidaan vastaanottaa viestejä CAN-väylältä,

Lisätiedot

yhdistää ICT -palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi.

yhdistää ICT -palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. YRITYKSELLÄ ON MONENLAISIA YHTEISTYÖKUMPPANEITA. Pelkästään ICT palveluiden piiriin kuuluvat koodaukset, palvelimet, mikrotuki, ohjelmasovellukset sekä tekniset laitteet voivat kaikki tulla eri palveluntarjoajilta.

Lisätiedot

Matinkylän harjoitushallin (MK2/MK3) äänentoiston pikaopas

Matinkylän harjoitushallin (MK2/MK3) äänentoiston pikaopas Matinkylän harjoitushallin (MK2/MK3) äänentoiston pikaopas Matinkylän harjoitushalliin on uusittu äänentoistojärjestelmät maaliskuussa 2012. Tämän pikaoppaan tarkoituksena on helpottaa järjestelmän käyttöä

Lisätiedot

FYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe 27.4.2012 Vastaa kaikkiin viiteen kysymykseen

FYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe 27.4.2012 Vastaa kaikkiin viiteen kysymykseen FYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe 27.4.2012 Vastaa kaikkiin viiteen kysymykseen 1. Selitä lyhyesti a) Theveninin teoreema (2 p) b) Itseispuolijohde ja seostettu puolijohde. (2 p) c) Piirrä p-kanava

Lisätiedot

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Kilpailija rakentaa ja testaa mikrokontrollerilla ohjattavaa jännitereferenssiä hyödyntävän sovelluksen. Toteutus koostuu useasta elektroniikkamoduulista.

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn historiaa

Tietojenkäsittelyn historiaa Tietojenkäsittelyn historiaa 1.1 Ensimmäiset tietokoneet PC:t 1960 2001 1950 Suuret tietokoneet laskentaan, tilastoihin, tutkimukseet 1970-luku Sovellukset Henkilökohtai set työasemat ESIHISTORIAA 1.2

Lisätiedot

A/D-muuntimia. Flash ADC

A/D-muuntimia. Flash ADC A/D-muuntimia A/D-muuntimen valintakriteerit: - bittien lukumäärä instrumentointi 6 16 audio/video/kommunikointi/ym. 16 18 erikoissovellukset 20 22 - Tarvittava nopeus hidas > 100 μs (

Lisätiedot

Q = pienin suunniteltu ilmamäärä ja k = puhaltimen tai iirispellin k-arvo.

Q = pienin suunniteltu ilmamäärä ja k = puhaltimen tai iirispellin k-arvo. V1..12(1.1.215) 1 (6) Tämä ohje on tarkoitettu laitteille, joiden ohjelmistoversio on 1..12 tai uudempi. ILMAMÄÄRÄN MITTAUS Ilmamäärä voidaan mitata: 1. Virtausmittausliitännöillä varustetuista puhaltimista.

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) 581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2001 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet

Lisätiedot

Onnittelut PRO-JECT-DA-muuntimen hankkimisesta. Lue huolellisesti tämä ohje, jotta kytket laitteen oikein ja saat siten parhaan äänenlaadun.

Onnittelut PRO-JECT-DA-muuntimen hankkimisesta. Lue huolellisesti tämä ohje, jotta kytket laitteen oikein ja saat siten parhaan äänenlaadun. KÄYTTÖOHJE Pro-Ject DAC Box USB Hyvä musiikinystävä, Onnittelut PRO-JECT-DA-muuntimen hankkimisesta. Lue huolellisesti tämä ohje, jotta kytket laitteen oikein ja saat siten parhaan äänenlaadun.! Sähköiskuvaara.

Lisätiedot

GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03

GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03 GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03 TRIFITEK FINLAND OY 2012 V1.0 1. OHJELMISTO; ASENTAMINEN, KÄYTTÖ 1.1 Ohjelmiston asentaminen tietokoneeseen, Ajurin asentaminen Laitteen mukana toimitetaan muistitikulla

Lisätiedot

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006

Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006 Luento 0 581365 Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006 Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Luento 0-1 Tietokoneen rakenne Asema opetuksessa u 1999 HajaTilin pakollinen,

Lisätiedot