BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B. Luento 1: Johdanto kurssin aihepiiriin
|
|
- Irma Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B Luento 1: Johdanto kurssin aihepiiriin
3 Kurssin järjestelyt Luennot: n. 12 kertaa (3. ja 4. periodi, 2h/vko,) Jero Ahola Maanantaisin klo 10-12, sali Harjoitukset: (3. ja 4. periodi 2h/vko), Ville Niskanen, Antti Pinomaa ja Tero Ahonen Tiistaisin klo 14-16, sali 6325 Harjoituksissa hyödynnetään Lego Mindstorms NXT-alustaa, ryhmä kuittaa itselleen rakennussarjan Suoritusvaatimukset: Mikroprosessorit A: Tentin läpäisy + 3 pistettä harjoitustehtävistä Mikroprosessorit B: Tentin läpäisy Tehtäväpisteet A ja B-kurssien tentteihin lisäpisteinä vuonna 2012 Kurssikirjallisuutta: F. Vahid, Tony Givargis, Embedded System Design: A Unified Hardware/Software Introduction (10 kpl kirjastossa) Luentokalvot perustuvat yllä mainittuun kirjaan
4 Luentojen aihepiirejä (1/3) 1. Johdanto Kurssin esittely Mikroprosessorien historiaa Sulautettujen järjestelmien sovellusesimerkkejä 2. Yhden sovelluksen prosessorit Johdanto aiheeseen CMOS-piiritekniikka Kombinatorinen logiikka ja sekvenssilogiikka Yhden sovelluksen prosessorien suunnittelu 3. Yleiskäyttöiset ja sovellusaluekohtaiset prosessorit Johdanto Mikroprosessorin rakenne Mikroprosessorin toiminta Perusarkkitehtuurit
5 Luentojen aihepiirejä (2/3) 4. Puolijohdemuistit Johdanto Muistityyppien ryhmittely Muistityypit Mikroprosessorijärjestelmän muistin koostaminen 5. Oheispiirit Johdanto Tyypillisimmät oheispiirit Esitellään tyypillisimpien oheispiirien toimintaa 6. Mikroprosessorin arkkitehtuurista, käskyistä ja valinnasta sovellukseen Prosessorin arkkitehtuuri Rekisterirakenne Käskykanta ja osoitusmuodot Prosessorin valinnasta sovelluskohteeseen
6 Luentojen aihepiirejä (3/3) 7. Väylät ja keskeytykset 8. Keskeytykset ja DMA (Direct Memory Access) 9. Tiedonsiirto sulautetuissa järjestelmissä 10. Sulautetun järjestelmän laitteisto ja ohjelmistokehitys 11. A/D ja D/A-muuntimet 12. Sovellusesimerkki sulautetusta järjestelmästä
7 Johdanto, Mikroprosessori Mikroprosessorilla tarkoitetaan yleisesti ottaen laitetta, joka pystyy käsittelemään siihen syötettyä digitaalista informaatiota prosessoriin ohjelmoidun algoritmin mukaisesti. Sana mikro* puolestaan viittaa laitteen piitoteutuksen pienimpiin yksityiskohtiin Digitaalielektroniikan kannalta ajateltuna mikroprosessorit edustavat sekvenssilogiikkaa, prosessori on algoritmitilakone: Ohjauslogiikka ohjaa toimintasekvenssejä tulosignaalien kombinaatioiden (prosessorin käskykanta) ja prosessorin sisäisten tilojen perusteena Prosessori datapolkuna ovat sen rekisterit, jonka sisältämää dataa prosessori käsittelee sille syötettyjen ohjaussignaalien perusteella Status conditions * Sittemmin on siirrytty jo pienimmillään nanoluokan dimensioihin (40 nm ja pienempiin) Kuva. Algoritmitilakone External inputs Control logic Commands Input data Datapath Output data
8 Mikroprosessorien historiaa Ensimmäinen varsinainen mikroprosessori, Intel 4004, julkaistiin vuonna 1971: Prosessorin ideoijana oli: Tedd Hoff ja sen suunnitteli Federico Faggin Kehitettiin alun perin japanilaiselle Busicom-yhtiölle digitaalilaskimeen Korvasi useita ASIC-piirejä (Application Specific Integrated Circuit) Ominaisuuksia: rekisterien ja dataväylän leveys 4-bittiä käskykannan laajuus 46 kappaletta kellotaajuus 760 khz, käskytaajuus käskyä/s koostui 2300 kpl transistorista Piitoteutus valtatrendistä poiketen pmos-tekniikalla (Metal-Oxide Semiconductor), viivanleveys 8 um Intel 4004 vastasi laskentateholtaan ENIAC:ia (1946), joka oli toteutettu releiden ja tyhjiöputkien avulla ( tyhjiöputkea, paino 30 t) Ensimmäisten prosessorien sovelluskohteina sulautetut järjestelmät, esim. bensiinipumput ja liikennevalo-ohjaukset
9 Intel 4004 Kuva. Prosessori koteloituna Kuva. Prosessorin piitoteutus
10 Intel 4004:n prosessoriarkkitehtuuri Kuva. Prosessorin arkkitehtuuri [wikipedia]
11 Mooren laki (1/2) Mikroprosessorien transistorimääristä puhuttaessa Mooren laki tulee usein esiin (1965 Gordon Moore, yksi Intelin perustajista) Transistorien määrä integroiduissa piireissä on karkeasti ottaen kaksinkertaistunut 18 kuukauden välein viimeisten vuosikymmenten aikana 10,000 1,000 Logic transistors per chip (in millions) Note: logarithmic scale Kuva. Yhdessä piirissä olevien transistorien määrän kehitys
12 Mooren laki (2/2) Esimerkki: vuoden 2002 integroitu piiri voi sisältää kappaletta vuoden 1981 integroituja piirejä Saavutettu ennen kaikkea transistoritiheyttä kasvattamalla Näkyy erityisesti muistien ja prosessorien sekä ohjelmoitavien logiikkapiirien (PLD) kehityksessä ,000 transistors 150,000,000 transistors Leading edge chip in 1981 Leading edge chip in 2002 Kuva. Vuoden 1981 piiri toteutettuna v tekniikalla
13 Cray-2 (v. 1986) vs. Pentium 4 (v. 2002) Cray-2, v.1986: 4 vektoriprosessoria 64-bittiset rekisterit Erillinen I/O-prosessori Käskyjakso 4.1 ns (244 MHz) Toteutus ECL-piiritekniikalla Nestejäähdytys 1951 MFlops PC-kotitietokone, 2002-: Prosessori Pentium 4 32/64-bittiset rekisterit 5060 MFlops (P4, 2,53 GHz) Kuva. Cray-2:n keskusyksikkö ja kovalevyt
14 Sulautettu järjestelmä (1/2) Tiedonkäsittelyä suorittavia prosessorijärjestelmiä on kaikkialla Useimmiten ajatellaan prosessorijärjestelminä pelkästään tietokoneita: PC-tietokoneet Kannettava tietokoneet ja PDA:t Keskustietokoneet Palvelimet jne Näihin verrattuna sulautetut (prosessori)järjestelmät (embedded systems) ovat huomattavasti yleisempiä
15 Sulautettu järjestelmä (2/2) Sulautettu prosessorijärjestelmä Tiedonkäsittelyjärjestelmä, joka on sulautettu elektroniikkaa sisältävään laitteeseen Voidaan ajatella olevan mikä tahansa muu laite kuin tietokone Myydään vuodessa miljardeja kappaleita vs. tietokoneet miljoonia Kodissa ja autossa yksistään pelkästään > 50 kappaletta Yleensä hinnaltaan edullisia ja ominaisuuksiltaan rajoitettuja Kuva. Sulautettu järjestelmä vs. tietokone
16 Sulautettuja järjestelmiä sisältäviä laitteita Anti-lock brakes Auto-focus cameras Automatic teller machines Automatic toll systems Automatic transmission Avionic systems Battery chargers Camcorders Cell phones Cell-phone base stations Cordless phones Cruise control Curbside check-in systems Digital cameras Disk drives Electronic card readers Electronic instruments Electronic toys/games Factory control Fax machines Fingerprint identifiers Home security systems Life-support systems Medical testing systems Modems MPEG decoders Network cards Network switches/routers On-board navigation Pagers Photocopiers Point-of-sale systems Portable video games Printers Satellite phones Scanners Smart ovens/dishwashers Speech recognizers Stereo systems Teleconferencing systems Televisions Temperature controllers Theft tracking systems TV set-top boxes VCR s, DVD players Video game consoles Video phones Washers and dryers
17 Sulautetun järjestelmän ominaispiirteitä Järjestelmällä muuttumaton toiminnallisuus Järjestelmän mikroprosessori suorittaa samaa ohjelmaa jatkuvasti Järjestelmää rajoittavat reunaehdot Hinta, sallittu tehonkulutus, fyysinen koko, suorituskyky, jne. Reaktiivisuus ja tosiaikaisuus Järjestelmä reagoi ympäristön muutoksiin anturiensa avulla Järjestelmän pitää pystyä suorittamaan tiettyjä operaatioita tosiaikaisesti
18 Esimerkki sulautetusta järjestelmästä: Digitaalikamera CCD Digital camera chip A2D CCD preprocessor Pixel coprocessor D2A lens Kuva. Digitaalikameran digitaalielektroniikan rakenne JPEG codec DMA controller Microcontroller Multiplier/Accum Display ctrl Memory controller ISA bus interface UART LCD ctrl Muuttumaton toiminnallisuus - aina digitaalikamera Järjestelmää rajoittavat tekijät - hinta, tehonkulutus, koko, nopeus jne Reaktiivisuus ja tosiaikaisuus - reagoi käyttöliittymään riittävällä nopeudella
19 Ensimmäinen sulautettu järjestelmä: Apollo-lentojen ohjaustietokone (1960-) Kuva. Apollo-lentojen ohjaustietokoneet ja niihin liittyvä käyttöliittymäyksikkö Toteutus RTL-logiikalla Johdotus räppilangalla, laitteisto valettu epoksiin
20 Esimerkki sulautetusta järjestelmästä: ADSL-modeemi Modeemin osat ovat: 1. Linjamuuntaja, puhelinverkko 2. Status-ledi (verkko). 3. Status-ledi (USB). 4. Prosessori, TNETD7300GDU, TI ARM7. 5. JTAG (Joint Test Action Group) testaus ja ohjelmointi. 6. RAM, ESMT M12L64164A 8 MB. 7. Flash-muisti, tarra pinnassa. 8. Hakkuriregulaattori (tehonsyöttö). 9. Tehonsyötön sulake. 10. Teholähteem liitin. 11. Reset-painike. 12. Kide. 13. USB-portti. 14. Ethernet-muunnin, Delta LF KS8721B Ethernet PHY-piiri 16. Ethernet liitin (RJ45). 17. Puhelinliitin (RJ11). 18. Puhelinliitynnän sulakkeet. Kuva. ADSL-modeemin pääkomponentit (Asynchronous Digital Subsrciber Line)
21 Mikroprosessorien teknologiaa (1/2) Tiedonkäsittelyä suorittavan koneen, prosessorin, avulla implementoidaan järjestelmän haluttu toiminnallisuus Prosessori ei ole välttämättä ohjelmoitavissa, eikä tarkoita aina yleiskäyttöistä prosessoria, esim. PC-prosessori Controller Control logic and State register IR Program memory PC Assembly code for: total = 0 for i =1 to Datapath Register file General ALU Data memory Yleiskäyttöinen prosessori, esim, x86, Power PC Controller Control logic and State register IR PC Program memory Assembly code for: total = 0 for i =1 to Datapath Registers Custom ALU Data memory Sovelluskohtaiset prosessorit, esim, DSP, uc, jne Controller Control logic State register Datapath index total + Data memory Yhteen sovellukseen tehdyt prosessorit, esim, DMA-ohjain, JPEG-CODEC, jne
22 Mikroprosessorien teknologiaa (2/2) Prosessorityypit erottaa toisistaan niiden toiminnallisuuden muokattavuus Haluttu toiminnallisuus total = 0 for i = 1 to N loop total += M[i] end loop Yleiskäyttöinen prosessori Sovelluskohtainen prosessori Yhteen sovellukseen suunniteltu prosessori
23 Yleiskäyttöinen prosessori Ohjelmoitava, voidaan käyttää moniin sovelluksiin: Mikroprosessori Ominaisuuksia: Ohjelmamuisti Yleiskäyttöinen datapolku, ALU ja yleiskäyttöisiä rekisterejä Etuja: Prosessoriin perustuva tuote saadaan nopeasti markkinoille, pienet suunnittelukustannukset/piiri Joustavuus Pentium ja muut x86 prosessorit tunnetuimpia, lisäksi on olemassa lukuisia muita Controller Control logic and State register IR Program memory PC Assembly code for: total = 0 for i =1 to Datapath Register file General ALU Data memory
24 Sovellusaluekohtainen prosessori Ohjelmoitava prosessori, joka on optimoitu tietyn tyyppisiin sovelluksiin: Controller Datapath Ominaisuudet ovat usein kompromissi yleiskäyttöisen ja yhteen sovellukseen suunnitellun prosessorin välillä Ominaisuuksia: Ohjelmamuisti Control logic and State register IR PC Registers Custom ALU Etuja: Optimoitu datapolku Usein toiminnallisia lisäyksiköitä Program memory Data memory Joustavuus, suorituskyky, koko, tehonkulutus, usein suunnittelukustannus/piiri pieni Assembly code for: Tyypillisimpiä edustajia mikrokontrollerit ja DSP:t (digital signal processor) total = 0 for i =1 to
25 Yhteen sovellukseen suunniteltu prosessori Digitaalinen piiri, joka toteuttaa täsmälleen tietyn ohjelman Apuprosessori, kiihdytin, oheislaite, jne Ominaisuuksia: Etuja: Sisältää vain ne komponentit, jotka tarvitaan halutun toiminnallisuuden toteuttamiseen Ei ohjelmamuistia Controller Control logic State register Datapath index total + Nopeus Pieni tehonkulutus Pieni koko Data memory Esimerkkinä digitaaliset suotimet, MPEG- CODEC, JPEG-CODEC, PWM-moduulit, jne.
26 IC-piiriteknologioista (1/2) Tarkoittaa tapoja, jolla digitaalinen komponentti, esim. prosessori toteutetaan piille : IC (Integrated Circuit) Itse integroitu piiri on rakenteeltaan kerroksittainen; teknologiat erottaa toisistaa se, kuka tekee transistoreja piille ja missä vaiheessa IC package IC source gate oxide channel drain Silicon substrate Kuva. IC-piirin rakentuu piille tehdyista transistoreista
27 IC-piiriteknologioista (2/2) IC-teknologiat voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: Täysin kustomoitu asiakaskohtainen piiri Osittain kustomoitava ASIC ( standardiosa ja ohjelmoitava osa ) PLD (Programmable Logic Device)
28 Täysin kustomoitu piiri Piiri on optimoitu toteuttamaan tietty digitaalinen toiminnallisuus, optimointi: Transistorien sijoittelu Transistorien koko Johdotus piillä Etuja: Suorituskyky (kellotaajuus), koko, tehonkulutus Haittoja: Suunnittelukustannukset ~ esim. 300 k$, tuote hitaasti markkinoille
29 Osittain kustomoitava piiri Piiri osittain tai kokonaan valmistettu Osa piiristä valmiina, esim. transistorit ja niiden avulla toteutetut logiikkapiirit ja muistit Lisätään johdotus (kytkennät) logiikan välille, jolla haluttu toiminnallisuus toteutetaan Etuja: Hyvä suorituskyky, koko, vähemmän suunnittelukustannuksia kuin täysin kustomoidussa toteutuksessa ~ (esim. 10k$ k$) Haitat: Sulautetun järjestelmän kehitystyö voi olla hidasta
30 PLD Programmable Logic Device Piiri on täysin valmis, kaikki kerrokset ovat olemassa Suunnittelijat voivat ostaa tuotteen standardipiirinä Digitaalielektroniikka toteutetaan piille ohjelmoimalla (kytkimiä avataan tai suljetaan) FPGA (Field Programmable Gate Array) on suosittu toteutustapa Edut: Pienet suunnittelukustannukset, nopeasti markkinoille Haitat: Koko, hinta ( esim. ~ 30$/kpl), tehonkulutus, hitaus
31 Yhteenveto Useimmat kuluttajatuotteet sisältävät sulautettuja järjestelmiä Prosessorit voidaan jakaa kolmeen luokkaan: Yleisprosessorit Sovelluskohtaiset prosessorit Yhteen sovellukseen suunnitellut prosessorit
BL40A17x0 Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit
BL4A17x Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit Ohjelmoitavat logiikkapiirit (PLD, Programmable Logic Device) PLD (Programmable Logic Device) on yleinen nimitys integroidulle piirille,
LisätiedotOhjelmistoradio. Mikä se on:
1 Mikä se on: SDR = Software Defined Radio radio, jossa ohjelmisto määrittelee toiminnot ja ominaisuudet: otaajuusalue olähetelajit (modulaatio) olähetysteho etuna joustavuus, jota tarvitaan sovelluksissa,
LisätiedotTIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit. Jukka Ihalainen, Tietoliikennelaboratorio,
TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit Luento 1: Yleistä Jukka Ihalainen, jukka.ihalainen@chydenius.fi Tietoliikennelaboratorio, http://rf.chydenius.fi Kurssin tavoitteet tuntee sulautettujen
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotTietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op)
Tietokonearkkitehtuuri 2 (5 op) syksyllä 2012 periodit I & II (viikot 35-41 & 43-49) luennot tiistaisin klo 14-16 (periodi I: sali S4, periodi II: sali TB109) Kurssin tavoite Käydään läpi tietokoneen toimintaa
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann
LisätiedotKontrollerin tehonsäätö
Kontrollerin tehonsäätö Sulautetut järjestelmät ovat monesti akku- tai paristokäyttöisiä ja tällöin myös mikro-ohjaimen virrankulutuksella on suuri merkitys laitteen käytettävyydelle. Virrankulutuksella
LisätiedotVäylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)
Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä Prosessoriväylä Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Suuremmissa erillisiä väyliä Muistiväylä Oheislaiteväylät
LisätiedotAgenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi
1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu
LisätiedotSISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet
SISÄLLYS 1 2 3 4 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 14 1.1 Mikä tietokone on? 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin tietokoneisiin
LisätiedotSulautetut järjestelmät
1 Sulautetut järjestelmät Tietojenkäsittelytieteen koulukunta Sulautetut järjestelmät 2 Sulautetut järjestelmät Tyypillisiä sovelluskohteita» automaattiset tankkausjärjestelmät huoltoasemilla,» mekaanisen
LisätiedotNopea tiedonkeruulaitteisto radiokanavamittauksiin
19.10.1998 Nopea tiedonkeruulaitteisto radiokanavamittauksiin Matti Leppänen (TKK/IRC/Sovellettu elektroniikka) Kimmo Kalliola (TKK/IRC/Radiolaboratorio) 1 Johdanto Tämän raportin tavoitteena on esitellä
LisätiedotÄlykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.
Mikä on tietokone PUNOMO NETWORKS OY 22.7.2016 pva, piirroskuvat J. Mansikkaviita Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Tietokone on elektroninen
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet
LisätiedotBL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: CMOS-tekniikka ja siihen perustuvat logiikkapiiriperheet
BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: CMOS-tekniikka ja siihen perustuvat logiikkapiiriperheet Bittioperaatioiden toteuttamisesta Tarvitaan kolmea asiaa: 1. Menetelmät esittää ja siirtää bittejä
LisätiedotOngelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat
Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet
LisätiedotOngelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat
Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Luku 2 Sivu 1 (25) Digitaalilaiteteknologia ja sovellukset
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 2 Sivu 1 (25) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 2 Sivu 2 (25) Johdanto Tässä luvussa käsitellään digitaalilaitteiden osia ja rakennetta esitetään digitaalisiin mikropiireihin
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä This image cannot currently be displayed.
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 3, osa 2 PSoC (yksityiskohtaisempi esittely / JM) Alkuluennolta: Programmable System-on-Chip (PSoC) Ohjelmoitava järjestelmä vain yhdellä mikropiirillä PSoC 1,3,4,5LP eri suoritustasoja Tietoa:
LisätiedotBL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: Johdanto ja lukujärjestelmät
BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: Johdanto ja lukujärjestelmät Laboratory of Control Engineering and Digital Systems Focus of research and education Energy efficient systems Renewable energy
LisätiedotAlla on yhteenveto Helsingin yliopistolle tarjotun ratkaisun kokonaiskustannuksista.
1 Hinnoittelu 1.1 Yhteenveto Alla on yhteenveto Helsingin yliopistolle tarjotun ratkaisun kokonaiskustannuksista. Tarjottu ratkaisu Hinta alv 0 Latitude E6400 640.00 Latitude E6500 670.00 Latitude E4300
LisätiedotAlla on yhteenveto Helsingin yliopistolle tarjotun ratkaisun kokonaiskustannuksista. Alla on yhteenveto laitteistokomponenttien kustannuksista.
1 Hinnoittelu 1.1 Yhteenveto Alla on yhteenveto Helsingin yliopistolle tarjotun ratkaisun kokonaiskustannuksista. Tarjottu ratkaisu Hinta alv 0 OptiPlex 760 MiniTower 365.00 OptiPlex 760 SmallFormFactory
LisätiedotBL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan - Johdanto integroituihin digitaalipiireihin
BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan - Johdanto integroituihin digitaalipiireihin Digitaalielektroniikka perustuu ohjattaviin kytkimiin Ohjattava kytkin, digitaalielektroniikan peruskomponentti
LisätiedotSuunnitteluautomaatio
1 Suunnitteluautomaatio Prof. Jarmo Takala Tampereen teknillinen yliopisto Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos 2 IC-teknologian tarjoamat mahdollisuudet IC-teknologian kehittyminen on mahdollistanut
LisätiedotTURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö
TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003 Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö Mitä on etähallinta? Jotain muuta kuin laitteen välittömässä läheisyydessä tapahtuvaa
LisätiedotSULAUTETTUJEN JÄRJESTELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 12.1. 17.12.2010
1 SULAUTETTUJEN JÄRJESTELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 12.1. 17.12.2010 2 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut SULAUTETTUJEN JÄRJESTELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotSisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä
Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista John von Neumann ja EDVAC, 1949 Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon
LisätiedotMultimediatietokoneet Video ja grafiikka, audio sekä tietoverkot CD & DVD USB & FireWire Prosessorit
Oheislaitteet Multimediatietokoneet Video ja grafiikka, audio sekä tietoverkot CD & DVD USB & FireWire Prosessorit 1 Multimediatietokoneet Useat tietokoneet tukevat multimediaa Tietokoneissa on yleensä
Lisätiedot25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.
Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät 1 = Small Computer System Interface, markkinoilla
LisätiedotMUISTIPIIRIT H. Honkanen
MUISTIPIIRIT H. Honkanen Puolijohdemuistit voidaan jaotella käyttötarkoituksensa mukaisesti: Puolijohdemuistit Luku- ja kirjoitusmuistit RAM, Random Access Memory - Käytetään ohjelman suorituksen aikaisen
LisätiedotDigitaalinen potentiometri Catalyst CAT5401
Digitaalinen potentiometri Catalyst CAT5401 Catalyst on lanseerannut piirin CAT5401, jossa on neljä digitaalisesti ohjelmoitavaa potentiometriä integroituna ohjauslogiikalla ja 16 tavun NVRAMmuistilla.
LisätiedotTiedon esitysmuodot. Luento 6 (verkkoluento 6) Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto
Luento 6 (verkkoluento 6) Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto Ohjelman esitysmuoto Rakenteellinen tieto 1 Tiedon tyypit Kommunikointi
LisätiedotKäyttöjärjestelmän rakenne
Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 3, osa 2 PSoC (yksityiskohtaisempi esittely) 1. luennolta: Programmable System-on-Chip (PSoC) Ohjelmoitava järjestelmä vain yhdellä mikropiirillä PSoC 1,3,4,5 eri suoritustasoja Tietoa: www.cypress.com
LisätiedotBL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B. Luento 6: Väylät ja keskeytykset
BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B Luento 6: Väylät ja keskeytykset 2 5.3.2012 Johdanto Sulautettua järjestelmää voidaan ajatella sen toiminnallisuuden kannalta: Prosessointi Tiedonkäsittelyoperaatiot
LisätiedotSähköpajan elektroniikkaa
Sähköpajan elektroniikkaa Kimmo Silvonen (X) Tämä viikko 25.-29.1.2016 Pajalla Ma klo 10.15-11.30 luento S1 Ma klo 11.30 alk. tutustuminen Sähköpajaan L215 (kahvi, tee) Ti klo 14.15 alk. tutust., lähtö
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY GRANT4COM OY
T290/M05/2018 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY GRANT4COM OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www T290 Grant4Com Oy
Lisätiedot2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva
2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Yleistä Sulautettu järjestelmä, Embedded
LisätiedotMikrokontrollerit. Mikrokontrolleri
Mikrokontrollerit S-108.2010 Elektroniset mittaukset 18.2.2008 Mikrokontrolleri integrointi säästää tilaa piirilevyllä usein ratkaisu helpompi ja nopeampi toteuttaa ohjelmallisesti prosessori 4-64 bittinen
LisätiedotCLPD ja FPGA piirien arkkitehtuuri ja ominaisuudet
Pasi Vähämartti ITSEOPISKELU 1(10) CLPD ja FPGA piirien arkkitehtuuri ja ominaisuudet Tutki data-kirjasta XC9500-sarjan CPLD piirin: 1. Arkkitehtuuri 2. Suurimman ja pienimmän piirin portti-, pinni- ja
LisätiedotTietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.
Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotKaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn
Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen
LisätiedotFPGA-piirien käyttökohteet nyt ja tulevaisuudessa Tomi Norolampi
FPGA-piirien käyttökohteet nyt ja tulevaisuudessa Tomi Norolampi ESITYKSEN SISÄLTÖ Flexibilis Oy lyhyesti FPGA FPGA-teknologian nykytilanne ja tulevaisuus Kaupallinen näkökulma Uudelleenkonfiguroinnin
LisätiedotTeleWell GPRS-modeemin ohjekirja
TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja Hyväksyntä CE 0682 Sisältö Tekniset vaatimukset GPRS-toiminnolle...2 Tuetut käyttöjärjestelmät Windows 98SE, Me, 2000, Xp...2 Myyntipakkauksen sisältö...2 Vaatimukset tietokoneelle,
LisätiedotSähköpajan elektroniikkaa
Sähköpajan elektroniikkaa Kimmo Silvonen (X) "Virtalähde", teholähde, verkkolaite (wall-wart) Elektroniikkapiirit vaativat toimiakseen käyttöjännitteen. Paristot noin 1,5 V tai 3 V / kenno Ladattavat NiMH-akut
LisätiedotBL40A1711 Johdanto digitaaleketroniikkaan: Sekvenssilogiikka, pitopiirit ja kiikut
BL40A1711 Johdanto digitaaleketroniikkaan: Sekvenssilogiikka, pitopiirit ja kiikut Sekvenssilogiikka Kombinatooristen logiikkapiirien lähtömuuttujien nykyiset tilat y i (n) ovat pelkästään riippuvaisia
LisätiedotFYSE301(Elektroniikka(1(A3osa,(kevät(2013(
FYSE301(Elektroniikka(1(A3osa,(kevät(2013( 1/2 Loppukoe1.3.2013 vastaakaikkiinkysymyksiin(yhteensä48pistettä) 1. Kuvailelyhyesti a. Energialineaarisissapiirielementeissä:vastuksessa,kondensaattorissajakelassa(3
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T297/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NOKIA SOLUTIONS AND NETWORKS OY, TYPE APPROVAL Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite
LisätiedotTURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen
TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille
LisätiedotOngelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä
LisätiedotELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon väylät tutuiksi
ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon väylät tutuiksi Risto Järvinen 2.11.2015 Luennon sisältö Alustus: Väylät, mitä ja miksi. Alustus: logiikka-analysaattori. Yleisnäkymä Arduino/AVR:n väyliin. Väylä: I2C Väylä:
LisätiedotTKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2. Luku 1: Tietokoneen abstraktiot ja tekniikka
TKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2 Luku 1: Tietokoneen abstraktiot ja tekniikka #2 Tietokone Henkilökohtainen tietokone (Personal Computer, Desktop, Laptop) Suunniteltu tuottamaan hyvä suorituskyky yhdelle
LisätiedotKäyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi
Käyttöjärjestelmät Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Kurssin sisältö Johdanto, historiaa
LisätiedotOngelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T298/M05/2019 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ETTEPLAN EMBEDDED FINLAND OY, TESTILABORATORIO ETTEPLAN EMBEDDED FINLAND OY, TEST LABORATORY
LisätiedotSähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op
Sopivat myös näihin Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op Yleisopinnot ja kielet 92 op Matemaattiset valmiudet, fysiikka, kielet, yleiset ammatilliset valmiudet Pääaine:
LisätiedotTeollisuusautomaation standardit Osio 9
Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
LisätiedotTietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori
kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2
LisätiedotSulautetut järjestelmät
Sulautetut järjestelmät Johdatus sulautettuihin järjestelmiin (JSU) Pekka Toivanen E-Mail: Pekka.Toivanen@uef.fi GSM: +358 40 543 9021 Syksy 2017 Opintojakso Luennot ti 7.11. klo 8-10, Sali F211 Seminaari
Lisätiedot1. Keskusyksikön rakenne
1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.
LisätiedotPOWER analytiikka-alustana
POWER analytiikka-alustana Teppo Seesto Solution Architect Infrastructure matters SAPS/core 5000 4000 SAP 2-tier SD-benchmark SAP ERP 6.0 3765 3000 2000 2204 70% nopeampi 1000 Intel IvyBridge E7-4890v2
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T298/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ESPOTEL OY, TESTILABORATORIO ESPOTEL OY, TEST LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T298/M02/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ESPOTEL OY, TESTILABORATORIO ESPOTEL OY, TEST LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory
LisätiedotKertausluento luennoista 1-3 1
Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus ttk-91 rakenne ja käskykantaarkkitehtuuri Konekielinen ohjelmointi
LisätiedotSulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes
Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives www.tekes.fi/ubicom Julkiset T&K-rahoitusresurssit Ubicom-alueella EU FP7 ARTEMIS EUREKA ITEA2 Ubicom EAKR OSKEt Suomen Akatemia Yo/tutk.laitos
LisätiedotELEC-C3240 Elektroniikka 2
ELEC-C324 Elektroniikka 2 Marko Kosunen Marko.kosunen@aalto.fi Digitaalielektroniikka Tilakoneet Materiaali perustuu kurssiins-88. Digitaalitekniikan perusteet, laatinut Antti Ojapelto Luennon oppimistavoite
LisätiedotTeleWell ISDN TA 128 USB. Asennusohje (Tämä ohje ei sovellu aiemmalle ISDN TA 128 USB mallille)
TeleWell ISDN TA 128 USB Asennusohje (Tämä ohje ei sovellu aiemmalle ISDN TA 128 USB mallille) CE TeleWell ISDN TA 128 USB CE-hyväksyntä Tämä kortti on hyväksytty TÜV-testauslaboratoriolla Euro- ISDN verkkoon
LisätiedotJohdatus ohjelmointiin 811122P Yleiset järjestelyt: Kurssin sivut noppa -järjestelmässä: https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/811122p/etusivu 0. Kurssin suorittaminen Tänä vuonna kurssin suorittaminen tapahtuu
LisätiedotT Multimediatekniikka
T-111.2350 Multimediatekniikka Prof. Petri Vuorimaa Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio puh. 451 4794 email Petri.Vuorimaa@tkk.fi http://www.tml.hut.fi/~pv/ Agenda Aihe Ilmoittautuminen
LisätiedotTuro Id MIKROPROSESSORIJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU FPGA:LLA
Turo Id MIKROPROSESSORIJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU FPGA:LLA Tekniikka 2018 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka TIIVISTELMÄ Tekijä Turo Id Opinnäytetyön nimi Mikroprosessorijärjestelmän suunnittelu FPGA:lla
LisätiedotArduino ohjelmistokehitys
Arduino ohjelmistokehitys http://www.arduino.cc/ jak Sisältö Mikä on Arduino? Ohjelmistonkehitysympäristö (Arduino IDE) Ohjelmointikieli Esimerkkejä Lähteitä Arduino -ohjelmistokehitys/ jak 2 Mikä on Arduino?
LisätiedotSonyn uusi VAIO Fit A multi-flip asettaa uudet standardit kannettavalle tietokoneelle
Light, asdasdasdosokuna Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 4.9.2013 klo 17.45 Sonyn uusi VAIO Fit A multi-flip asettaa uudet standardit kannettavalle tietokoneelle Ei kompromisseja täysin varusteltu kannettava
LisätiedotFYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe (Vastaa kaikkiin viiteen tehtävään)
FYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe 16.3.2012 (Vastaa kaikkiin viiteen tehtävään) 1. Selitä lyhyesti (6 pistettä) a) pn-liitoksen virta-jännite-käyttäytyminen b) varauksenkuljettajien lukumäärä itseispuolijohteissa
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T298/M03/2018 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ESPOTEL OY, TESTILABORATORIO ESPOTEL OY, TEST LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory
Lisätiedot5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi
5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Perusongelmat Jako prosesseihin Reaaliaika Rinnakkaisuus Rinnakkaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä useamman kuin yhden
LisätiedotTietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä
Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat
LisätiedotJATKO-OPINTOSUUNNITELMA
OULUN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA JATKO-OPINTOSUUNNITELMA Pyydän hyväksymistä seuraaville tutkintovaatimuksilleni: Nimi: DI Iiro Insinööri Osoite: Iironkatu 10, 90100 Oulu Jatko-opinto-oikeus myönnetty:
LisätiedotPiirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen
Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Laitteiden sisäiseen tietoliikenteeseen on kehitetty omat dataväylänsä. Näistä tärkeimmät: 1 wire [ käyttää mm. Dallas, Maxim. ] I²C [ Trademark
LisätiedotVHDL/Verilog/SystemC. Jukka Jokelainen 20.10.2009
VHDL/Verilog/SystemC Jukka Jokelainen 20.10.2009 Sisältö Mitä ihmettä on hardwaren ohjelmointi? VHDL Verilog SystemC Analogiaelektroniikan yhdistäminen digitaaliseen maailmaan Yhteenveto ja pohdintaa Hardwaren
LisätiedotProjektityöt. Sami Alaiso, Jyri Lujanen 30. marraskuuta 2009
Projektityöt Sami Alaiso, Jyri Lujanen 30. marraskuuta 2009 1 1 Yleistä Projektityön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa yleiskäyttöinen CAN-ohjain, jolla voidaan vastaanottaa viestejä CAN-väylältä,
Lisätiedotyhdistää ICT -palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi.
YRITYKSELLÄ ON MONENLAISIA YHTEISTYÖKUMPPANEITA. Pelkästään ICT palveluiden piiriin kuuluvat koodaukset, palvelimet, mikrotuki, ohjelmasovellukset sekä tekniset laitteet voivat kaikki tulla eri palveluntarjoajilta.
LisätiedotMatinkylän harjoitushallin (MK2/MK3) äänentoiston pikaopas
Matinkylän harjoitushallin (MK2/MK3) äänentoiston pikaopas Matinkylän harjoitushalliin on uusittu äänentoistojärjestelmät maaliskuussa 2012. Tämän pikaoppaan tarkoituksena on helpottaa järjestelmän käyttöä
LisätiedotFYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe 27.4.2012 Vastaa kaikkiin viiteen kysymykseen
FYSE301 Elektroniikka I osa A Loppukoe 27.4.2012 Vastaa kaikkiin viiteen kysymykseen 1. Selitä lyhyesti a) Theveninin teoreema (2 p) b) Itseispuolijohde ja seostettu puolijohde. (2 p) c) Piirrä p-kanava
LisätiedotElektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset
Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Kilpailija rakentaa ja testaa mikrokontrollerilla ohjattavaa jännitereferenssiä hyödyntävän sovelluksen. Toteutus koostuu useasta elektroniikkamoduulista.
LisätiedotTietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
LisätiedotTietojenkäsittelyn historiaa
Tietojenkäsittelyn historiaa 1.1 Ensimmäiset tietokoneet PC:t 1960 2001 1950 Suuret tietokoneet laskentaan, tilastoihin, tutkimukseet 1970-luku Sovellukset Henkilökohtai set työasemat ESIHISTORIAA 1.2
LisätiedotA/D-muuntimia. Flash ADC
A/D-muuntimia A/D-muuntimen valintakriteerit: - bittien lukumäärä instrumentointi 6 16 audio/video/kommunikointi/ym. 16 18 erikoissovellukset 20 22 - Tarvittava nopeus hidas > 100 μs (
LisätiedotQ = pienin suunniteltu ilmamäärä ja k = puhaltimen tai iirispellin k-arvo.
V1..12(1.1.215) 1 (6) Tämä ohje on tarkoitettu laitteille, joiden ohjelmistoversio on 1..12 tai uudempi. ILMAMÄÄRÄN MITTAUS Ilmamäärä voidaan mitata: 1. Virtausmittausliitännöillä varustetuista puhaltimista.
LisätiedotTietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2001 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet
LisätiedotOnnittelut PRO-JECT-DA-muuntimen hankkimisesta. Lue huolellisesti tämä ohje, jotta kytket laitteen oikein ja saat siten parhaan äänenlaadun.
KÄYTTÖOHJE Pro-Ject DAC Box USB Hyvä musiikinystävä, Onnittelut PRO-JECT-DA-muuntimen hankkimisesta. Lue huolellisesti tämä ohje, jotta kytket laitteen oikein ja saat siten parhaan äänenlaadun.! Sähköiskuvaara.
LisätiedotGSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03
GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03 TRIFITEK FINLAND OY 2012 V1.0 1. OHJELMISTO; ASENTAMINEN, KÄYTTÖ 1.1 Ohjelmiston asentaminen tietokoneeseen, Ajurin asentaminen Laitteen mukana toimitetaan muistitikulla
Lisätiedot6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4
Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen
LisätiedotTietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006
Luento 0 581365 Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006 Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Luento 0-1 Tietokoneen rakenne Asema opetuksessa u 1999 HajaTilin pakollinen,
Lisätiedot