6/481/2003. Lainvalmisteluosasto. Mikko Monto Eduskunta Suuri valiokunta

Transkriptio

1 Lainvalmisteluosasto LsS Mikko Monto Eduskunta Suuri valiokunta /481/2003 EHDOTUS NEUVOSTON YHTEISEKSI KANNAKSI RIKOKSEN JOHDOSTA TAPAHTUVASTA LUOVUTTAMISESTA 13 PÄIVÄNÄ JOULUKUUTA 1957 TEHDYN EUROOPPALAISEN YLEISSOPIMUKSEN 28 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI EUROOPAN NEUVOSTOLLE TEHTÄVÄSTÄ ILMOITUKSESTA, JOKA KOSKEE EUROOPPALAISEN PIDÄTYSMÄÄRÄYKSEN SOVELTAMISTA JÄSENVALTIOIDEN KESKINÄISISSÄ SUHTEISSA Perustuslain 97 :n mukaisesti lähetetään eduskunnan suurelle valiokunnalle tiedoksi ehdotus neuvoston yhteiseksi kannaksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 13 päivänä joulukuuta 1957 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan neuvostolle tehtävästä ilmoituksesta, joka koskee eurooppalaisen pidätysmääräyksen soveltamista jäsenvaltioiden keskinäisissä suhteissa Ylijohtaja Pekka Nurmi Lainsäädäntösihteeri Mikko Monto LIITTEET Muistio Neuvoston asiakirja 9114/03 COPEN46

2 MUISTIO Lainvalmisteluosasto LsS Mikko Monto EHDOTUS NEUVOSTON YHTEISEKSI KANNAKSI RIKOKSEN JOHDOSTA TAPAHTU- VASTA LUOVUTTAMISESTA 13 PÄIVÄNÄ JOULUKUUTA 1957 TEHDYN EUROOPPA- LAISEN YLEISSOPIMUKSEN 28 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI EUROOPAN NEUVOSTOLLE TEHTÄVÄSTÄ ILMOITUKSESTA, JOKA KOSKEE EUROOPPALAISEN PIDÄTYSMÄÄRÄYKSEN SOVELTAMISTA JÄSENVALTIOIDEN KESKINÄISISSÄ SU H- TEISSA Komissio toimitti 6 päivänä toukokuuta 2003 ehdotuksen otsikossa mainituksi neuvoston yhteiseksi kannaksi, jolla puheenjohtajavaltio velvoitettaisiin tekemään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2003 jäsenvaltioiden puolesta vuoden 1957 eurooppalaisen luovuttamisyleissopimuksen 28(3) artiklan mukainen ilmoitus. (KOM(2003) 253 lopullinen). Ehdotus on ilmestynyt Neuvoston asiakirjana (9114/03 COPEN 46) 8 päivänä toukokuuta Ilmoitus, jonka puheenjohtajavaltio ehdotuksen mukaan tekisi jäsenvaltioiden puolesta koskee vuoden 57 yleissopimuksen 28(3) artiklaa. Mainittu artikla sallii luovuttamisen järjestämisen sopimuspuolten kesken yleissopimuksen sijasta yhdenmukaiseen lainsäädäntöön perustuvan järjestelmän mukaisesti. Samaa sääntöä sovelletaan silloin, kun sopimuspuolilla on voimassa laki, joka sallii toisissa valtiossa annettujen vangitsemismääräysten täytäntöönpanon niiden omalla alueella. Sopimuspuolten tulee kuitenkin ilmoittaa näistä järjestelyistään Euroopan neuvoston pääsihteerille. Kaikki EU:n jäsenvaltiot Suomi mukaan lukien ovat vuoden 1957 luovuttamisyleissopimuksen sopimuspuolia. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 13 päivänä kesäkuuta 2002 eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan puitepäätöksen, joka korvaa 1. tammikuuta 2004 alkaen vuoden 57 yleissopimuksen sekä eräiden muiden puitepäätöksessä mainittujen yleissopimusten vastaavat määräykset jäsenvaltioiden välisissä suhteissa (puitepäätöksen 31 artiklan 1 kohdan a alakohta). Ilmoituksen tarkoituksena on tiedottaa siitä, että Euroopan unionin jäsenvaltiot sääntelevät keskinäiset suhteensa viimeistään alkaen perustuen eurooppalaista pidätysmääräystä koskevaan puitepäätökseen. Tarkoituksena on siten vain informoida vallitsevasta asia ntilasta. Suomi ei vastusta ehdotusta yhteiseksi kannaksi, jos se saa laajaa kannatusta. Puheenjohtajavaltio tekee ehdotuksen mukaan julistuksen jäsenvaltioide n puolesta ( on behalf of the member states ). Näin ollen yhteisellä kannalla annettaisiin puheenjohtajalle valtuutus tässä yksittäisessä tapauksessa toimia myös Suomen puolesta. Suomi kuitenkin on sitä mieltä, että annettavista julistuksista ei ole välttämättä tarpeen tehdä yhteistä kantaa (SEU 34(2)(a)). Kevyempi menettelykin on riittävä. Julistusten tekeminen voitaisiin vaihtoehtoisesti myös jättää täysin jäsenvaltioiden omalle vastuulle ja ilman Unionin toimenpiteitä. Yhteisessä kannassa ehdotettu muotoilu ei ole ongelmallinen Pohjoismaiden kesken tapahtuvan yhdenmukaiseen lainsäädäntöön perustuvan luovuttamismenettelyn suhteen. Suomi on edellä mainitun 28(3) artiklan osalta tehnyt vuoden 57 yleissopimukseen ilmoituksen, jonka mukaan

3 The Convention shall not apply to extradition for offences between Finland, Denmark, Iceland, Norway and Sweden because extradition between these States is governed by uniform legislation. Eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan puitepäätöksen 31(2) artikla sallii Pohjoismaisen luovuttamismenettelyn säilyttämisen. Suomi, Tanska ja Ruotsi ovatkin 5 ja 7 päivänä marraskuuta 2002 ilmoittaneet komissiolle ja Neuvostolle, että ne aikovat keskinäisissä suhteissaan jatkaa Pohjoismaisen luovuttamismenettelyn soveltamista, sikäli kuin se on suotuisampi kuin puitepäätöksen mukaiset menettelyt. Koska nyt ehdotettu julistus toteaa, että unionin jäsenvaltioiden keskinäiset suhteet säännellään puitepäätöksen mukaisesti, myös Pohjoismaista menettelyä koskevan julistuksen säilyttäminen on mahdollista.

4 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 8. toukokuuta 2003 (OR. fr) 9114/03 COPEN 46 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Patricia BUGNOT, johtaja Saapunut: 7. toukokuuta 2003 Vastaanottaja: Javier SOLANA, pääsihteeri, korkea edustaja Asia: Ehdotus neuvoston yhteiseksi kannaksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 13 päivänä joulukuuta 1957 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan neuvostolle tehtävästä ilmoituksesta, joka koskee eurooppalaisen pidätysmääräyksen soveltamista jäsenvaltioiden keskinäisissä suhteissa Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja KOM(2003) 253 lopull. Liite: KOM(2003) 253 lopull.

5 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2003) 253 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON YHTEINEN KANTA rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 13 päivänä joulukuuta 1957 tehdyn e u- rooppalaisen yleissopimuksen 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan neuvostolle tehtävästä ilmoituksesta, joka koskee eurooppalaisen pidätysmääräyksen soveltamista jäsenvaltioiden keskinäisissä suhteissa (komission esittämä) Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi.

6 PERUSTELUT 1. EUROOPAN NEU VOSTON SÄÄDÖKSET Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan neuvostossa 13. joulukuuta 1957 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen sopimuspuolia. Tämä monenvälinen yleissopimus on tärkein rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskeva eurooppalainen säädös. Yleissopimusta on täydennetty 15. lokakuuta 1975 ensimmäisellä lisäpöytäkirjalla, jonka 1 artiklassa luetellaan rikokset, joita ei pidetä poliittisina, ja 2 artiklassa täsmennetään ne bis in idem -periaatetta koskevat säännöt. Toinen lisäpöytäkirja on tehty 17. maaliskuuta 1978, ja sen 1 artiklassa laajennetaan rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen koskemaan myös verorikoksia ja 2artiklassa rajoitetaan mahdollisuutta kieltäytyä luovuttamisesta silloin kun täytäntöönpano koskee poissaolotuomiota. Rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta tehtyä yleissopimusta on muutettu myös terrorismin vastustamisesta Strasbourgissa 27. tammikuuta 1977 tehdyllä eurooppalaisella yleissopimuksella, jossa vahvistetaan uusi luettelo rikoksista, joita ei voida pitää luovuttamisen poissulkevina poliittisina rikoksina. Tätä yleissopimusta on muutettu pöytäkirjalla, jossa luetteloa laajennetaan edelleen. Pöytäkirja avataan allekirjoittamista varten 15. toukokuuta Kaikki jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet olevansa valmiit allekirjoittamaan ja ratifioimaan kyseisen pöytäkirjan. Rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta vuonna 1957 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 28 artiklan 3 kohta kuuluu seuraavasti: "Milloin luovu ttaminen kahden tai useamman sopimuspuolen välillä tapahtuu yhdenmukaisen lainsäädännön perusteella, osapuolet voivat järjestää keskinäiset su h- teensa luovuttamisen osalta yksistään sanotun lainsäädännön mukaan tämän yleissopimuksen määräysten olematta sille esteenä. Samaa periaatetta sovelletaan myös kahden tai useamman sopimuspuolen välillä, milloin kullakin näistä on voimassa laki, joka sallii sanotun muun tai muiden osapuolten alueella annettujen vangitsemismääräysten täytäntöönpanon omalla alueellaan. Sopimuspuolten, jotka tämän kohdan mukaisesti eivät nyt tai tulevaisuudessa sovella tätä sopimusta keskenään, on ilmoitettava siitä Euroopan neuvoston pääsihteerille. Pääsihteerin on tiedotettava muille sopimuspuolille jokaisesta tämän kohdan mukaisesti saamastaan ilmoituksesta." Terrorismin vastustamisesta vuonna 1977 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 9 artiklassa, sellaisena kuin se on täydennettynä viimeisimmällä lisäpöytäkirjalla, määrätään puolestaan seuraavaa: "Sopimusvaltiot voivat tehdä kahden - tai monenvälisiä sopimuksia täydentääkseen tämän yleissopimuksen määräyksiä tai helpottaakseen siinä ilmaistujen periaatteiden soveltamista." Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi.

7 2. NEUVOSTON PUITEPÄÄTÖS, TEHTY 13 PÄIVÄNÄ KESÄKUUTA 2002, EUROOPPALAI- SESTA PIDÄTYSMÄÄRÄYKSESTÄ JA JÄSENVALTIOIDEN VÄLISISTÄ LUOVUTTAMIS- MENETTELYISTÄ (2002/584/YOS) Neuvosto hyväksyi 13. kesäkuuta 2002 eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan puitepäätöksen, joka korvaa 1. tammikuuta 2004 alkaen edellä mainittujen yleissopimusten vastaavat määräykset jäsenvaltioiden vä lisissä suhteissa (puitepäätöksen 31 artiklan 1 kohdan a alakohta). Eurooppalaista pidätysmääräystä koskevalla puitepäätöksellä käyttöön otettava järjestelmä poikkeaa olennaisesti perinteisistä rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevista järjeste lyistä. Uusi menettely toteutetaan kokonaan oikeusviranomaisten kesken tiukkojen määräaikojen puitteissa eikä siinä oteta enää huomioon eräitä kieltäytymisperusteita kuten omien kansalaisten luovuttamista, rikoksen poliittista luonnetta tai kaksoisrangaistavuuden puuttumista silloin kun kyseessä on jokin 32-kohtaiseen luetteloon sisältyvä rikos, josta määrättävän vapausrangaistuksen enimmäiskesto on vähintään 3 vuotta. Puitepäätös tuli voimaan 20. päivänä sen jälkeen kun se oli julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, eli 7. elokuuta Jäsenvaltioiden on toteutettava puitepäätöksen säännösten noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet viimeistään 31. joulukuuta Luovuttamispyyntöihin, jotka tehdään 1. päivästä tammikuuta 2004 alkaen, sovelletaan jäsenvaltioiden puitepäätöksen mukaisesti vahvistamia sääntöjä. Ranska on kuitenkin antanut puitepäätöksen tekemisen yhteydessä sen 32 artiklassa tarkoitetun la u- suman, jonka mukaan se käsittelee ennen 1. marraskuuta 1993 tehtyihin tekoihin liittyvät pyynnöt edelleen ennen 1. tammikuuta 2004 sovellettavan, rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan järjestelmän mukaisesti. Itävalta ja Italia ovat antaneet vastaavan lausuman sellaisten pyyntöjen osalta, jotka koskevat ennen 7. elokuuta 2002 eli puitepäätöksen voimaantulopäivää tehtyjä tekoja. Lisäksi jäsenvaltiot voivat puitepäätöksen 31 artiklan 2 kohdan nojalla jatkaa puitepäätöksen tekohetkellä voimassa olevien kahdenvälisten tai monenkeskisten sopimusten tai järjestelyjen soveltamista sikäli kuin niiden avulla voidaan syventää tai laajentaa puitepäätöksen tavoitteita ja sikäli kuin ne entisestään yksinkertaistavat tai muuten helpottavat niiden etsittyjen henkilöiden luovuttamista koskevia menettelyjä, joista on annettu eurooppalainen pidätysmääräys. Jäsenvaltiot voivat myös puitepäätöksen voimaantulon jälkeen tehdä kahdenvälisiä tai monenkeskisiä sopimuksia tai järjestelyjä sikäli kuin niiden avulla voidaan syve n- tää tai laajentaa puitepäätöksen sisältöä ja sikäli kuin ne entisestään yksinkertaistavat tai muuten helpottavat etsittyjen henkilöiden, joista on annettu eurooppalainen pidätysmääräys, luovuttamista koskevia menettelyjä vahvistamalla erityisesti 17 artiklassa määrättyjä määräaikoja lyhyempiä määräaikoja, laajentamalla 2 artiklan 2 kohdassa mainittujen rikosten luetteloa, rajoittamalla entisestään 3 ja 4artiklassa mainittuja kieltäytymisperusteita tai alentamalla 2 artiklan 1 tai 2 kohdassa määrättyjä rangaistuskynnyksiä. Suomi, Tanska ja Ruotsi ovat ilmoittaneet 5. ja 7. marraskuuta 2002 jatkavansa niiden välillä voimassa olevan, rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan yhdenmukaisen lainsäädännön soveltamista kyseisen säännöksen sallimissa rajoissa. Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi.

8 3. EUROOPAN NEUVOSTON PÄ ÄSIHTEERILLE TEHTÄVÄ ILMOITUS On selvää, että eurooppalaista pidätysmääräystä koskeva puitepäätös on rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta vuonna 1957 tehdyn yleissopimuksen 28 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua yhdenmukaista lainsäädäntöä. Se, että jäsenvaltiot voivat soveltaa keskenään aikaisempia järjestelyjä tai tehdä uusia sopimuksia, jotka helpottavat tai yksinkertaistavat sellaisten etsittyjen henkilöiden luovuttamista, joista on annettu eurooppalainen pidätysmääräys, ei aseta tätä toteamusta kyseenalaiseksi, koska nämä mahdolliset parannukset hyväksytään nime n- omaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanon yhteydessä. Rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 28 artiklan 3 kohdassa ei aseteta määräaikaa, johon mennessä kahden tai useamman sopimuspuolen tulisi ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille siitä, että ne soveltavat rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevissa keskinäisissä suhteissaan yksinomaan yhdenmukaista lainsäädäntöä eivätkä kyseistä yleissopimusta. Artiklan 3 kohdan kolmannessa virkkeessä määrätään selkeästi, että ilmoitus voidaan antaa myös ennen kuin tällaista yhdenmukaista lainsäädäntöä aletaan soveltaa. Koska puitepäätös tuli voimaan 7. elokuuta 2002 ja sen soveltaminen on aloitettava viimeistään 1. tammikuuta 2004 (lukuun ottamatta Ranskaa ennen 1 marraskuuta 1993 tehtyjä tekoja koskevien päätösten täytäntöönpanon ja Italiaa ja Itävaltaa ennen 7 elokuuta 2002 tehtyjä tekoja koskevien päätösten täytäntöönpanon osalta), ilmoitus on mahdollista tehdä välittömästi. Ilmoitus olisi hyvä tehdä viipymättä myös siksi, että terrorismin vastustamisesta te h- dyn eurooppalaisen yleissopimuksen muuttamisesta tehty pöytäkirja avataan allekirjoittamista varten 15. toukokuuta 2003, ja siinä on säännös (5 artikla), jossa vuoden 1977 yleissopimukseen lisätään uusi 9 artikla. Todettakoon, että tämä uusi säännös ei millään tavoin vaikuta kahden tai useamman sopimuspuolen mahdollisuuksiin soveltaa vuoden 1957 yleissopimuksen 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti erityistä rikoksen johdosta luovuttamista koskevaa järjestelyä, esimerkiksi yhdenmukaista lainsäädä n- töä. Tämän vuoksi on suotavaa ilmoittaa jo nyt Euroopan neuvoston pääsihteerille siitä, että eurooppalainen pidätysmääräys otetaan piakkoin käyttöön. Näin voidaan varmistaa avoimuus ja selkeys myös muita sopimuspuolia kohtaan. 4. MENETTELY Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaan neuvosto voi jäsenvaltion tai komission aloitteesta yksimielisesti hyväksyä yhteisiä kantoja unionin suhtautumisen määrittämiseksi tiettyyn erityiseen kysymykseen. Saman sopimuksen 37 artiklan mukaan jäsenvaltiot ilmaisevat kyseisen osaston määräysten mukaisesti hyväks y- tyt yhteiset kannat niissä kansainvälisissä järjestöissä ja konferensseissa, joihin ne osallistuvat. Euroopan unionista tehdyn sopimuks en VI osastoon sovellettavassa 18 artiklassa määrätään, että puheenjohtajavaltio esittää unionin kannan kansainvälisissä järjestöissä ja konferensseissa. Tällaista menettelyä on noudatettu myös aiemmin kansainvälisiä sopimuksia koskevien neuvottelujen yhteydessä. 1 1 YHTEINEN KANTA 6 päivältä lokakuuta 1997, jonka neuvosto on määritellyt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella Euroopan neuvostossa ja OECD:ssä käytävistä lahjonnan torjuntaa koskevista neuvotteluista (97/661/YOS). TOINEN YHTEINEN KANTA 13 päivältä marras- Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi.

9 Edellä mainittujen määräysten perusteella yhteisten kantojen määrittämistä ei ole tarpeen rajoittaa yksinomaan kansainvälisten sopimusten neuvottelemista varten. Päinvastoin asiayhteydestä käy ilmi, että yhteinen kanta on sopivin väline ilmoittaa kansainväliselle järjestölle (Euroopan neuvostolle) siitä, että Euroopan unionin jäsenvaltiot soveltavat keskinäisissä suhteissaan erityistä säädöstä (eurooppalaista pidätysmääräystä koskevaa puitepäätöstä) rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta vuonna 1957 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen ja sitä muuttavien tai täydentävien säädösten sijasta. Siksi ehdotetaan, että puheenjohtajavaltio antaa tätä koskevan ilmoituksen Euroopan neuvoston ministerikomitean kokouksessa samana päivänä, jolloin terrorismin vastustamisesta vuonna 1977 tehdyn yleissopimuksen lisäpöytäkirja avataan allekirjoittamista varten. Ilmoituksessa mainitaan rajoitukset, joita Ranska, Itävalta ja Italia ovat puitepäätöksen 32 artiklan mukaisesti asettaneet eurooppalaisen pidätysmääräyksen soveltamiselle ennen niiden vahvistamia päivämääriä tehtyjä tekoja koskevien pyyntöjen osalta. 5. SANAMUOTO Rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta vuonna 1957 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 28 artiklan 3 kohdassa ei määritellä ilm oituksen sanamuotoa. Liitteenä oleva yhteinen kanta on muotoiltu siten, että: se soveltuu käytettäväksi sekä nykyisten että tulevien unionin jäsenvaltioiden keskinäisissä suhteissa; sitä voidaan käyttää kaikissa tapauksissa, myös tilanteissa, joissa jokin toinen yleissopimuksen sopimusvaltio, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltio, esittää samaa henkilöä koskevan, rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan pyynnön; siinä viitataan koko puitepäätökseen, myös jäsenvaltioiden mahdollisuuteen sovelta a järjestelyjä, jotka entisestään yksinkertaistavat niiden henkilöiden luovuttamista koskevia menettelyjä, joista on annettu eurooppalainen pidätysmääräys, ja otetaan huomioon myös julkilausumat, jotka Ranska, Itävalta ja Italia ovat antaneet puitepäätöksen 32 artiklan mukaisesti; siinä korostetaan, että eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan puitepäätöksen soveltaminen jäsenvaltioiden välillä korvaa niiden keskinäisissä suhteissa sekä vuoden 1957 eurooppalaisen yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjat että vuoden 1977 yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan siltä osin kuin se koskee rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista; kuulta 1997, jonka neuvosto on määritellyt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella Euroopan neuvostossa ja OECD:ssä käytävistä lahjonnan torjuntaa koskevista neuvotteluista (97/783/YOS). YHTEINEN KANTA 29 päivältä maaliskuuta 1999, jonka neuvosto on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella hyväksynyt järjestäytyneen rikollisuuden vastaista Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta koskevasta ehdotuksesta (1999/235/YOS). YHTEINEN KANTA 27 päivältä toukokuuta 1999, jonka neuvosto on hyväksynyt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan perusteella tietoverkkorikollisuutta koskevaa yleissopimusehdotusta käsittelevistä, Euroopan neuvostossa käytävistä neuvotteluista (1999/364/YOS). YHTEINEN KANTA 31 päivältä tammikuuta 2000, ehdotuksesta ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ammusten laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista koskevaksi pöytäkirjaksi, jolla täydennetään kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaista Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta (2000/130/YOS). Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi.

10 siinä otetaan huomioon eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan puitepäätöksen ja Euroopan unionin asiaa koskevien säännösten perustee lla unionissa mahdollisesti tapahtuva kehitys. Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi.

11 Ehdotus NEUVOSTON YHTEINEN KANTA rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 13 päivänä joulukuuta 1957 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan neuvostolle tehtävästä ilmo i- tuksesta, joka koskee eurooppalaisen pidätysmääräyksen soveltamista jäsenvaltioiden keskinäisissä suhteissa EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 34 artiklan 2 kohdan a alakohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen, sekä katsoo seuraavaa: (1) Euroopan unionin neuvosto teki 13 päivänä kesäkuuta 2002 puitepäätöksen eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välillä sovellettavista luovuttamismenettelyistä. (2) Puitepäätös tuli voimaan 7 päivänä elokuuta 2002 ja määräaika, jossa sen on saatettava osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä, päättyy 31 päivänä joulukuuta (3) Puitepäätöksen 31 artiklan 1 kohdan mukaan sillä korvataan viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen seuraavien, rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevien yleissopimusten määräykset jäsenvaltioiden välisissä suhteissa: rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 13 päivänä joulukuuta 1957 tehty eurooppalainen yleissopimus ja sen lisäpöytäkirjat ja terrorismin vastustamisesta tehty eurooppalainen yleissopimus, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, joka avataan allekirjoitettavaksi 15 päivänä toukokuuta 2003, siltä osin kuin se koskee rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista. (4) Eurooppalaista pidätysmääräystä koskeva puitepäätös on Euroopan unionin jäsenvaltioille yhteistä yhdenmukaista lainsäädäntöä, jonka mukaan ne järjestävät vastedes keskinäiset suhteensa rikoksen johdosta tapahtuvan luovuttamisen alalla edellä mainittujen yleissopimusten ja niiden pöytäkirjojen sijasta. (5) Rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti tästä tilanteesta on ilmoitettava Euroopan neuvoston pääsihteerille. (6) Selkeyden, avoimuuden ja oikeusvarmuuden takaamiseksi on suotavaa antaa asiasta yhteinen ilmoitus. (7) Yhteinen kanta on sopivin väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi siten, että puheenjohtajava ltio laatii asiasta yksiselitteisen ilmoituksen, ON HYVÄKSYNYT SEURAAVAN YHTEISEN KANNAN: 1 artikla Jäsenvaltiot sopivat, että Euroopan neuvoston pääsihteerille on aiheellista tehdä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovutt a- misesta 13 päivänä joulukuuta 1957 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti seuraava yhteinen ilmoitus: "Rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 13 päivänä joulukuuta 1957 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan unionin jäsenvaltiot järjestävät viimeistään 1 päivästä tammikuuta alkaen keskinäiset suhteensa rikoksen johdosta tapahtuvan luovuttamisen alalla yksinomaan eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välillä sovellettavista luovuttamismenettelyistä tehdyn puitepäätöksen säännösten sekä sen pohjalta

12 mahdollisesti annettavien muiden säännösten ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaan, edellä mainitun yleissopimuksen ja sitä täydentävien tai muuttavien säädösten sijasta. Ranska on ilmoittanut puitepäätöksen hyväksymisen yhteydessä käsittelevänsä ennen 1 päivää marraskuuta 1993 tehtyihin tekoihin liittyvät pyynnöt ja Itävalta ja Italia ovat ilmoittaneet käsittelevänsä ennen 7 päivää elokuuta 2002 tehtyihin tekoihin liittyvät pyynnöt edelleen ennen 1 päivää tammikuuta 2004 sovellet tavan, rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan järjestelmän mukaisesti." 2 artikla Puheenjohtajavaltiolle annetaan tehtäväksi antaa tämä ilmoitus jäsenvaltioiden puolesta, kun terrorismin vastustamisesta 27 päivänä tammikuuta 1977 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lisäpöytäkirja avataan allekirjoittamista varten [tai viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2003]. 3 artikla Tämä yhteinen toiminta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tehty Brysselissä.. päivänä...kuuta [ ]. Neuvoston puolesta Puheenjohtaja